Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32012D0700

    Neuvoston päätös 2012/700/YUTP, annettu 13 päivänä marraskuuta 2012 , Euroopan turvallisuusstrategian puitteissa jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämistä ja niiden hävittämistä koskevan vuoden 1997 yleissopimuksen sopimusvaltioiden hyväksymän Cartagenan toimintasuunnitelman 2010–2014 täytäntöönpanon tukemiseksi

    EUVL L 314, 14.11.2012, p. 40–46 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2012/700/oj

    14.11.2012   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 314/40


    NEUVOSTON PÄÄTÖS 2012/700/YUTP,

    annettu 13 päivänä marraskuuta 2012,

    Euroopan turvallisuusstrategian puitteissa jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämistä ja niiden hävittämistä koskevan vuoden 1997 yleissopimuksen sopimusvaltioiden hyväksymän Cartagenan toimintasuunnitelman 2010–2014 täytäntöönpanon tukemiseksi

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 26 artiklan 2 kohdan ja 31 artiklan 1 kohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Unionin olisi pyrittävä saamaan aikaan pitkälle menevää yhteistyötä kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla tavoitteenaan muun muassa säilyttää rauha, estää konfliktit ja lujittaa kansainvälistä turvallisuutta Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan päämääriä ja periaatteita noudattaen.

    (2)

    Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 Euroopan turvallisuusstrategian, jossa määritetään maailmanlaajuisia haasteita ja uhkia ja jossa asetetaan tavoitteeksi sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys, joka perustuu tehokkaaseen monenvälisyyteen ja hyvin toimiviin kansainvälisiin instituutioihin.

    (3)

    Euroopan turvallisuusstrategiassa todetaan, että Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja luo perustan kansainvälisille suhteille, ja siinä annetaan tuki Yhdistyneiden kansakuntien (YK) vahvistamiselle ja sen varustamiselle siten, että se voi täyttää tehtävänsä ja toimia tehokkaasti.

    (4)

    Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 10 päivänä joulukuuta 1996 antamassa päätöslauselmassa 51/45 kaikkia valtioita kehotettiin pyrkimään päättäväisesti saamaan aikaan tehokas oikeudellisesti sitova sopimus jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämiseksi.

    (5)

    Jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämistä ja niiden hävittämistä koskeva yleissopimus, jäljempänä ’yleissopimus’, avattiin allekirjoitettavaksi 3 päivänä joulukuuta 1997 ja se tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1999. Se on ainoa kattava kansainvälinen asiakirja, jossa määrätään kaikista jalkaväkimiinoihin liittyvistä osa-alueista, mukaan lukien niiden käyttö, varastointi, tuotanto, kauppa, raivaus ja uhrien auttaminen.

    (6)

    Neuvosto hyväksyi 23 päivänä kesäkuuta 2008 yhteisen toiminnan 2008/487/YUTP (1) yleissopimuksen maailmanlaajuisen soveltamisen ja täytäntöönpanon tukemiseksi. Lokakuun 1 päivään 2012 mennessä 160 valtiota on ilmoittanut suostumuksensa tulla yleissopimuksen sitomaksi.

    (7)

    Yleissopimuksen sopimusvaltiot hyväksyivät 3 päivänä joulukuuta 2009 Cartagenan toimintasuunnitelman 2010–2014, jäljempänä ’Cartagenan toimintasuunnitelma’, joka koskee yleissopimuksen maailmanlaajuista soveltamista ja täytäntöönpanoa kaikilta osin. Ne tunnustivat tällä tavoin kansainvälisen jalkaväkimiinojen vastaisen kampanjan (ICBL), Punaisen ristin kansainvälisen komitean (ICRC), Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansallisten yhdistysten, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton (IFRC), YK:n, Geneven kansainvälisen humanitaarisen miinanraivauksen keskuksen (GICHD), kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen, henkiin jääneiden miinojen uhrien ja heidän järjestöjensä sekä muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen täysimääräisen osallistumisen ja panoksen yleissopimuksen täytäntöönpanoon sekä kannustivat siihen edelleen Cartagenan toimintasuunnitelman toimen 62 mukaisesti.

    (8)

    Yleissopimuksen sopimusvaltiot hyväksyivät 3 päivänä joulukuuta 2010 täytäntöönpanon tukiyksikölle (Implementation Support Unit, ISU) tarkoitetut sopimusvaltioiden toimintaohjeet (”Directive of the States Parties to the Implementation Support Unit”), joissa sopimusvaltiot sopivat, että yleissopimuksen ISU:n tulee antaa sopimusvaltioille neuvontaa ja teknistä tukea yleissopimuksen täytäntöönpanoon ja maailmanlaajuiseen soveltamiseen liittyvissä asioissa, helpottaa sopimusvaltioiden välistä viestintää ja edistää sekä sellaisille valtioille, jotka eivät ole yleissopimuksen sopimuspuolia, että yleisölle suunnattua yleissopimukseen liittyvää viestintää ja tiedotusta. ISU:lle annettiin tehtäväksi huolehtia yhteydenpidosta ja tarvittaessa koordinoinnista yleissopimustyöhön osallistuvien asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kuten ICBL:n, ICRC:n, IFRC:n, YK:n ja GICHD:n kanssa.

    (9)

    Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous antoi 2 päivänä joulukuuta 2011 päätöslauselman 66/29 jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämistä ja niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Yleiskokous palautti mieliin, että kansainvälinen yhteisö oli tarkastellut yleissopimuksen täytäntöönpanoa toisessa yleissopimuksen tarkistuskonferenssissa ja että yleissopimuksen sopimusvaltiot olivat hyväksyneet toimintasuunnitelman, ja korosti yleissopimuksen täysimääräisen ja tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen tärkeyttä, mukaan lukien mainitun toimintasuunnitelman täytäntöönpanon kautta. Yleissopimuksen sopimusvaltiot kehottivat kaikkia valtioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet yleissopimusta tai liittyneet siihen, tekemään niin, ja kaikkia valtioita pitämään asiaa esillä korkeimmalla poliittisella tasolla sekä edistämään yleissopimukseen liittymistä kahdenvälisten, osa-alueellisten, alueellisten ja monenvälisten yhteyksien kautta sekä tiedotuksen, seminaarien ja muiden keinojen avulla.

    (10)

    Yleissopimuksen sopimusvaltiot kokoontuvat vuosina 2012 ja 2013. Vuonna 2014 kansainvälinen yhteisö kokoontuu kolmanteen yleissopimuksen tarkistuskonferenssiin, jossa arvioidaan Cartagenan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa saavutettua edistystä. Silloin odotetaan, että toimintasuunnitelman täytäntöönpano on auttanut merkittävällä tavalla edistymään jalkaväkimiinojen aiheuttamien kärsimysten ja henkilövahinkojen lopettamisessa,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    1 artikla

    1.   Jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämistä ja niiden hävittämistä koskevan vuoden 1997 yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, sopimusvaltioiden hyväksymän Cartagenan toimintasuunnitelman 2010–2014, jäljempänä ’Cartagenan toimintasuunnitelma’, täytäntöönpanon tukemiseksi Euroopan turvallisuusstrategian puitteissa ja asiaa koskevien kansainvälisen yhteisön päätösten mukaisesti unionilla on seuraavat tavoitteet:

    a)

    yleissopimuksen sopimusvaltioiden uhrien auttamista koskevien Cartagenan toimintasuunnitelman osa-alueiden täytäntöönpanemiseksi toteuttamien toimien tukeminen;

    b)

    yleissopimuksen sopimusvaltioiden miinanraivausta koskevien Cartagenan toimintasuunnitelman osa-alueiden täytäntöönpanemiseksi toteuttamien toimien tukeminen;

    c)

    yleissopimuksen ja sen normien maailmanlaajuisen soveltamisen edistäminen;

    d)

    sen osoittaminen, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yleissopimukseen ja aikovat määrätietoisesti tehdä yhteistyötä niiden valtioiden kanssa, jotka tarvitsevat tukea yleissopimuksen sitoumusten noudattamisessa, ja antaa niille apua sekä unionin johtoaseman vahvistaminen yleissopimuksen päämäärän eli jalkaväkimiinojen aiheuttamien kärsimysten ja henkilövahinkojen lopullisen lopettamisen tavoittelussa.

    2.   Kaikkiin 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin pyritään tavalla, joka vahvistaa yleissopimuksen perinteistä valtioiden sekä valtioista riippumattomien järjestöjen ja muiden organisaatioiden ja paikallisten kumppanien välisen kumppanuuden ja yhteistyön kulttuuria, erityisesti siten, että tehdään tiivistä yhteistyötä asiaankuuluvien toimijoiden kanssa sellaisen yhteistyön lujittamiseksi.

    3.   Edellä 1 kohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi unioni toteuttaa seuraavat hankkeet:

    a)

    Uhrien auttaminen: teknisen tuen antaminen enintään kahdeksassa tapauksessa, enintään viiden väliarvioinnin toteuttaminen ja enintään viiden seurantatoimen toteuttaminen.

    b)

    Miinanraivaus: enintään viiden väliarvioinnin toteuttaminen ja enintään viiden seurantatoimen toteuttaminen.

    c)

    Yleissopimuksen maailmanlaajuinen soveltaminen: korkean tason työryhmän tukeminen, rajaturvallisuutta ilman jalkaväkimiinoja käsittelevän tutkimuksen teettäminen ja enintään kolmen maailmanlaajuista soveltamista käsittelevän seminaarin järjestäminen.

    d)

    Unionin sitoutumisen osoittaminen: alku- ja lopputapahtumien järjestäminen, yleissopimuksen verkkosivuston helppokäyttöisyyden varmistaminen, yleissopimuksen sopimusvaltioiden tekemien uhrien auttamista koskevien sitoumusten asettaminen laajalti saataville, lehdistövierailun järjestäminen ja tiedotusmateriaalin ja julkaisujen tuottaminen.

    Hankkeiden yksityiskohtainen kuvaus on liitteessä.

    2 artikla

    1.   Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

    2.   Edellä 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden teknisestä toteutuksesta vastaa jalkaväkimiinojen kieltämistä koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanon tukiyksikkö (Implementation Support Unit, ISU), jota edustaa Geneven kansainvälinen humanitaarisen miinanraivauksen keskus (Geneva International Centre for Humanitarian Demining, GICHD). Täytäntöönpanon tukiyksikkö suorittaa nämä tehtävät korkean edustajan valvonnassa. Tätä tarkoitusta varten korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä GICHD:n kanssa.

    3 artikla

    1.   Rahoitusohje 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi on 1 030 000 euroa.

    2.   Edellä 1 kohdassa vahvistetulla määrällä rahoitettujen menojen hallinnoinnissa noudatetaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavia menettelyjä ja sääntöjä.

    3.   Komissio valvoo, että 1 kohdassa tarkoitettuja menoja hallinnoidaan asianmukaisesti. Tätä varten se tekee GICHD:n kanssa rahoitussopimuksen, jossa määrätään, että ISU varmistaa unionin osuuden näkyvyyden sen suuruuden mukaisesti.

    4.   Komissio pyrkii tekemään 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mahdollisimman pian tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Komissio ilmoittaa neuvostolle menettelyssä mahdollisesti ilmenevistä vaikeuksista ja rahoitussopimuksen tekopäivästä.

    4 artikla

    Korkea edustaja raportoi neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta ISU:n laatimien säännöllisten raporttien perusteella. Nämä raportit ovat perustana neuvoston suorittamalle arvioinnille. Komissio toimittaa tietoja tämän päätöksen täytäntöönpanon rahoitusnäkökohdista.

    5 artikla

    Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

    Sen voimassaolo päättyy 24 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen tekemisestä, tai kuuden kuukauden kuluttua päätöksen voimaantulopäivästä, jos rahoitussopimusta ei ole siihen mennessä tehty.

    Tehty Brysselissä 13 päivänä marraskuuta 2012.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    V. SHIARLY


    (1)  EUVL L 165, 26.6.2008, s. 41.


    LIITE

    1.   Tavoite

    Tämän päätöksen yleisenä tavoitteena on edistää rauhaa ja turvallisuutta tukemalla Cartagenan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa yleissopimuksen kaikkien osien maailmanlaajuisen soveltamisen ja täytäntöönpanon edistämiseksi.

    2.   Hankkeiden kuvaus

    Tämän päätöksen 1 artiklan 1 kohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi unioni toteuttaa seuraavat hankkeet:

    2.1   Uhrien auttaminen

    2.1.1   Hankkeen tavoite

    Yleissopimuksen sopimusvaltioita tuetaan uhrien auttamista koskevien Cartagenan toimintasuunnitelman osa-alueiden täytäntöönpanossa siten, että ne pystyvät paremmin koordinoimaan ja toteuttamaan toimia, joilla saadaan aikaan merkittävä parannus jalkaväkimiinojen ja muiden sodan jäljiltä jääneiden räjähteiden uhreiksi joutuneiden naisten, miesten, tyttöjen ja poikien elämään.

    2.1.2   Hankkeen kuvaus

    ISU antaa enintään kolmessa tapauksessa kansallista teknistä tukea, mukaan lukien käynnistämällä ja/tai tukemalla ministeriöiden välisiä prosesseja uhrien auttamista koskevien velvoitteiden panemiseksi täytäntöön kansallisella tasolla, niille yleissopimuksen sopimusvaltioille, jotka joko a) ovat toteuttaneet vain vähäisiä toimia uhrien auttamista koskevien Cartagenan toimintasuunnitelman osa-alueiden täytäntöön panemiseksi ja voisivat siksi hyötyä kannustuksesta ja ryhtyä sen ansiosta toteuttamaan toimia tai b) ovat ottaneet käyttöön kansallisen suunnitelman tai ovat pitkällä sen laatimisessa ja joilla siten on arvioitavaksi soveltuvaa täytäntöönpanokokemusta ja jotka näin ollen soveltuvat muita todennäköisemmin Cartagenan toimintasuunnitelman täytäntöönpanotoimia käsittelevän kattavan kansallisen väliarvioinnin kohteeksi.

    Tehdään enintään kolme kattavaa kansallista väliarviointia. ISU osallistuu näihin arviointeihin, yhteistyössä keskeisten toimijoiden kuten ICBL:n kanssa; ja se auttaa tuensaajavaltioita laatimaan yksityiskohtaisen tausta-asiakirjan kansallista seminaaria varten, järjestämään kansallisen seminaarin ja laatimaan yksityiskohtaisen päätösasiakirjan, joka on samalla ”arviointi”, jossa kuvataan jäljellä olevat haasteet, asetetaan tavoitteet ja esitetään suosituksia.

    Toteutetaan enintään kolmessa tapauksessa seurantatoimia vastauksena väliarviointeihin sisältyviin suosituksiin. Näihin seurantatoimiin sisältyy ISU:n antama täydentävä tekninen tuki (esim. kansallisten suunnitelmien tarkistusten tukeminen, yhden tai useamman hanke-ehdotuksen kehittely jne.).

    ISU järjestää yhteistyössä keskeisten toimijoiden kuten ICBL:n kanssa jalkaväkimiinojen ja muiden sodan jäljiltä jääneiden räjähteiden uhrien auttamista käsittelevän maailmanlaajuisen korkean tason konferenssin, jossa tavoitteena on jakaa uhrien auttamisesta yleissopimuksen yhteydessä saatuja kokemuksia ja hyödyntää näin mahdollisia synergia- ja tehokkuusvaikutuksia, jotka liittyvät samaa aihetta käsittelevien kansainvälisten välineiden (esim. tytärammuksia koskevan yleissopimuksen (Convention on Cluster Munitions, CCM), tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutukseltaan umpimähkäisiä koskevan yleissopimuksen (Convention on Prohibitions or Restrictions on the Use of Certain Conventional Weapons Which May be Deemed to be Excessively Injurious or to Have Indiscriminate Effects, CCW) V pöytäkirjan, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (Convention on the Rights of Persons with Disabilities, CRPD) täytäntöönpanoon ja asianomaisiin kohdevaltioihin.

    2.1.3   Hankkeen tulokset

    Teknisen tuen saajavaltiot, jotka ovat toteuttaneet vain vähäisiä toimia uhrien auttamista koskevien Cartagenan toimintasuunnitelman osa-alueiden panemiseksi täytäntöön, nimittävät yhteyspisteen, joka edistää uhrien auttamista koskevien velvoitteiden täytäntöönpanoa sekä osallistuu tulevaan yleissopimustoimintaan.

    Kullekin teknistä tukea saaneelle valtiolle annetaan raportti, joka sisältää suosituksia seuraaviksi loogisiksi toimenpiteiksi, jotka tuensaajavaltio voisi toteuttaa uhrien auttamista koskevien Cartagenan toimintasuunnitelman osa-alueiden panemiseksi täytäntöön.

    Viisi teknistä tukea saanutta valtiota laativat suunnitelman ja ehdottavat osallistujaluetteloa kansallisen seminaarin järjestämiseksi väliarvioinnin osana.

    Tuensaajavaltiot, joissa on tehty väliarviointi, saavat yksityiskohtaisen päätösasiakirjan, jossa esitetään jäljellä olevat haasteet tavoitteineen ja suosituksineen tuleviksi toimiksi.

    Tuensaajavaltiot, jotka ovat saaneet seurantatukea, pystyvät paremmin määrittelemään, miten ne aikovat täyttää Cartagenan toimintasuunnitelman sitoumukset ja millaista tukea ne tarvitsevat (esim. tarkistetut kansalliset suunnitelmat, yhden tai useamman hanke-ehdotuksen kehittely jne.).

    Määritetään tapoja hyödyntää mahdollisia synergia- ja tehokkuusvaikutuksia, jotka liittyvät samaa aihetta käsittelevien kansainvälisten välineiden (esim. CCM, CCW:n V pöytäkirja, CRPD) täytäntöönpanoon ja asianomaisiin kohdevaltioihin.

    Lisätään tietoisuutta maailmanlaajuisista ponnisteluista henkiin jääneiden tarpeisiin vastaamiseksi ja oikeuksien turvaamiseksi osallistujamäärältään laajalla korkean tason konferenssilla.

    2.1.4   Tuensaajat

    Yleissopimuksen sopimusvaltiot, jotka ovat ilmoittaneet olevansa vastuussa suuresta määrästä jalkaväkimiinojen henkiin jääneitä uhreja.

    Jalkaväkimiinojen ja muiden sodan jäljiltä jääneiden räjähteiden uhreiksi joutuneet naiset, miehet, tytöt ja pojat sekä heidän perheensä ja yhteisönsä.

    2.2   Miinanraivaus

    2.2.1   Hankkeen tavoite

    Yleissopimuksen sopimusvaltioita tuetaan miinanraivausta koskevien Cartagenan toimintasuunnitelman osa-alueiden täytäntöönpanossa siten, että ne pystyvät paremmin saattamaan miinanraivausvelvoitteiden täytäntöönpanon päätökseen mahdollisimman lyhyessä ajassa, jotta yksilöt, yhteisöt ja kansakunnat pääsevät hyötymään vaaralliseksi pidetyn maan palauttamisesta ihmisen tavanomaisen toiminnan piiriin.

    2.2.2   Hankkeen kuvaus

    Tehdään enintään viisi kattavaa kansallista väliarviointia. ISU osallistuu näihin arviointeihin, yhteistyössä keskeisten toimijoiden kuten ICBL:n kanssa ja GICHD:n tuella, ja se auttaa tuensaajavaltioita laatimaan yksityiskohtaisen tausta-asiakirjan kansallista seminaaria varten, järjestämään kansallisen seminaarin ja laatimaan yksityiskohtaisen päätösasiakirjan, joka on samalla ”arviointi”, jossa kuvataan jäljellä olevat haasteet, asetetaan tavoitteet ja esitetään suosituksia.

    Toteutetaan enintään kolmessa tapauksessa seurantatoimia vastauksena väliarviointeihin sisältyviin suosituksiin. Näihin seurantatoimiin liittyy joko ISU:n antama täydentävä tekninen tuki (esimerkiksi kansallisten suunnitelmien tarkistusten tukeminen, yhden tai useamman hanke-ehdotuksen kehittely jne.) tai etelä–etelä-vaihtovierailujen järjestäminen tuensaajavaltioille, joissa otetaan vastavuoroisesti opiksi saaduista kokemuksista ja parannetaan tulevaa täytäntöönpanoa.

    2.2.3   Hankkeen tulokset

    Tuensaajavaltiot, joissa on tehty väliarviointi, saavat yksityiskohtaisen päätösasiakirjan, jossa esitetään jäljellä olevat haasteet tavoitteineen ja suosituksineen tuleviksi toimiksi.

    Tuensaajavaltiot, jotka ovat saaneet seurantatukea, pystyvät paremmin määrittelemään, miten ne aikovat täyttää Cartagenan toimintasuunnitelman sitoumukset ja millaista tukea ne tarvitsevat (esim. tarkistetut kansalliset suunnitelmat, yhden tai useamman hanke-ehdotuksen kehittely jne.), ja tuensaajavaltioilla on parempi käsitys miinanraivausvelvoitteiden täytäntöönpanon erityispiirteistä.

    2.2.4   Tuensaajat

    Yleissopimuksen sopimusvaltiot – muut kuin jäsenvaltiot –, jotka panevat parhaillaan täytäntöön yleissopimuksen miinanraivausvelvoitteita.

    Naiset, miehet, tytöt ja pojat, joiden elämään jalkaväkimiinojen olemassaolo tai epäilty olemassaolo vaikuttaa, sekä heidän perheensä ja yhteisönsä.

    2.3   Yleissopimuksen maailmanlaajuinen soveltaminen

    2.3.1   Hankkeen tavoite

    Puututaan yleissopimukseen liittymistä vaikeuttaviin esteisiin siten, että yleissopimuksen maailmanlaajuisessa soveltamisessa tapahtuu edistystä niissä valtioissa, jotka eivät ole yleissopimuksen sopimuspuolia.

    2.3.2   Hankkeen kuvaus

    ISU tukee yleissopimuksen maailmanlaajuista soveltamista käsittelevää korkean tason työryhmää, mukaan lukien tuki korkea-arvoisille henkilöille, jotka saavat sitoutettua enintään kuuden sellaisen valtion johtajat, jotka eivät ole yleissopimuksen sopimuspuolia. Työryhmän jäsenet osallistuvat enintään kahteen muuhun tilaisuuteen tuodakseen esiin yleissopimuksen maailmanlaajuisen soveltamisen ja täytäntöönpanon puolesta parhaillaan tehtävää työtä.

    ISU laatii yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa rajaturvallisuutta ilman jalkaväkimiinoja käsittelevän tutkimuksen, joka pohjautuu ICRC:n 1990-luvun puolivälissä tekemään työhön. Tutkimusraporttia levitetään eri tavoin, kuten käännöstoisintojen, tiivistelmien, helppokäyttöisessä muodossa olevan materiaalin ym. avulla.

    ISU järjestää enintään kolme maailmanlaajuista soveltamista käsittelevää seminaaria yhteistyössä keskeisten toimijoiden, kuten ICBL:n ja yleissopimuksen maailmanlaajuista soveltamista käsittelevän epävirallisen yhteysryhmän koordinaattorin, kanssa. Seminaarit järjestetään kansallisella, osa-alueellisella tai alueellisella tasolla, ja niissä edistetään yleissopimuksen soveltamista valtioissa sekä autetaan valtioita, jotka eivät ole yleissopimuksen sopimuspuolia, puuttumaan liittymisen todellisiin tai miellettyihin esteisiin erityisesti hyödyntämällä tutkimusta rajaturvallisuudesta ilman jalkaväkimiinoja.

    2.3.3   Hankkeen tulokset

    Enintään kuusi valtiota, jotka eivät ole yleissopimuksen sopimuspuolia, sitoutetaan ministeri- tai korkeammalla tasolla yleissopimukseen.

    Tieto niiden valtioiden jalkaväkimiinapolitiikoista, jotka eivät ole yleissopimuksen sopimuspuolia, saatetaan ajan tasalle. Tätä tietoa käytetään laadittaessa keskeisiä asiakirjoja kolmatta tarkistuskonferenssia varten. Tätä varten laaditaan muun muassa kattava raportti siitä, miten yleissopimuksen maailmanlaajuista soveltamista koskevien tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty ja missä on vielä parantamisen varaa.

    Yleissopimuksen sopimusvaltiot ja valtioista riippumattomat järjestöt edistävät asiaa aiempaa innokkaammin korkean tason työryhmän vierailuiden jatkoksi toteutettavien seurantatoimien ansiosta.

    Tietoa kerätään lisää, ja se kootaan julkaisuun, jossa käsitellään yleisimmin mainittua miellettyä estettä yleissopimukseen liittymiselle ja jota voidaan käyttää maailmanlaajuista soveltamista edistävän toiminnan tukena.

    Valtiot, jotka eivät ole sopimuspuolia mutta jotka on saatu sitoutettua, edistyvät kohti yleissopimukseen liittymistä ja/tai sen normien noudattamista.

    2.3.4   Tuensaajat

    Valtiot – muut kuin jäsenvaltiot –, jotka eivät ole vielä ratifioineet tai hyväksyneet yleissopimusta tai liittyneet siihen.

    Yleissopimuksen sopimusvaltiot sekä valtioista riippumattomat ja kansainväliset järjestöt, jotka osallistuvat yleissopimuksen ja sen normien maailmanlaajuista soveltamista edistävään työhön.

    2.4   Unionin sitoutumisen osoittaminen

    2.4.1   Hankkeen tavoite

    Osoitetaan, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yleissopimukseen ja aikovat määrätietoisesti tehdä yhteistyötä niiden valtioiden kanssa, jotka tarvitsevat tukea yleissopimuksen sitoumusten noudattamisessa, ja antaa niille apua sekä vahvistaa unionin johtoasemaa yleissopimuksen päämäärän eli jalkaväkimiinojen aiheuttamien kärsimysten ja henkilövahinkojen lopullisen lopettamisen tavoittelussa.

    2.4.2   Hankkeen kuvaus

    Järjestetään alkutapahtuma tämän päätöksen esittelemiseksi ja lopputapahtuma päätökseen perustuvan toiminnan ja tulosten tuomiseksi julkisuuteen korostaen siten unionin osuutta.

    Ottaen huomioon, että on tärkeää jakaa tietoa yleissopimuksen sopimusvaltioiden Cartagenan konferenssissa tekemistä sitoumuksista ja niiden täytäntöönpanoon käytettävistä keinoista ja välineistä ja että näissä toimissa on tarpeen ottaa huomioon erilaiset kohdeyleisöt (esim. erikieliset yleisöt, vammaiset henkilöt), yleissopimusta käsittelevä verkkosivusto tarkastetaan sen varmistamiseksi, että sivuston käytettävyys on korkean tason vaatimusten mukainen, ja ISU:n julkaisu, jossa esitellään yleissopimuksen sopimusvaltioiden tekemiä uhrien auttamista koskevia sitoumuksia, käännetään ja julkaistaan yleissopimuksen verkkosivustolla, jotta parannetaan sitoumusten saatavuutta eri kielillä.

    Järjestetään lehdistövierailu miinoista kärsineeseen maahan ennen vuonna 2014 pidettävää kolmatta yleissopimuksen tarkistuskonferenssia.

    Hankitaan tiedotusmateriaalia (esim. julisteita, mainoksia, videokuvaa ja julkaisumateriaalia) ilmaantuvien viestintätilaisuuksien hyödyntämiseksi.

    2.4.3   Hankkeen tulokset

    Unionin ja sen jäsenvaltioiden virkamiehet tietävät tästä päätöksestä ja siitä, miten se voi liittyä heidän työhönsä.

    Uhrien auttamista koskevat yleissopimuksen sopimusvaltioiden yhteisymmärrykset ovat laajemmin saatavilla erityisesti miinoista kärsineissä ranskankielisissä kohdemaissa.

    Yleissopimuksesta on helpompi saada tietoa.

    Unionin sitoutuminen yleissopimukseen saa enemmän julkisuutta, ja tämä päätös tehdään pysyvästi tunnetuksi ja arvostetuksi, mikä käy ilmi lehtiraporteista, joissa tunnustetaan unionin sitoutuminen, ja siitä, että yleissopimuksen sopimusvaltiot ilmaisevat kokouksissaan arvostavansa päätöstä.

    Jatkuva työ yleissopimuksen maailmanlaajuisen soveltamisen puolesta tunnetaan paremmin.

    2.4.4   Tuensaajat

    Yleissopimuksen sopimusvaltiot sekä valtioista riippumattomat ja kansainväliset järjestöt, niiden edustajat ja muut henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita yleissopimuksen täytäntöönpanotyöstä tai osallistuvat siihen.


    Top