12.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/30

(1)

Komissiolle oli ilmoitettu, että Kreikka aikoi myöntää 35 miljoonan euron takuut Enomeni Klostoyfantourgia (United Textiles) -yhtiön pääoman lisäämiseksi otettaville uusille lainoille. Sen vuoksi komissio pyysi 11 päivänä syyskuuta 2008, 14 päivänä lokakuuta 2008, 20 päivänä lokakuuta 2008, 18 päivänä marraskuuta 2008 ja 4 päivänä joulukuuta 2008 päivätyillä kirjeillä Kreikan viranomaisia esittämään huomionsa kyseisestä toimenpiteestä. Kreikan viranomaiset toimittivat epätäydellisiä vastauksia 15 päivänä lokakuuta 2008 ja 10 päivänä marraskuuta 2008 päivätyillä kirjeillä.

(2)

Tämän vuoksi komissio vaati 3 päivänä maaliskuuta 2009 tietojen toimittamista Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan (2) soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (3) 10 artiklan 3 kohdan nojalla. Komissio pyysi kirjeessään Kreikkaa toimittamaan kaikki tiedot, joiden avulla se voi arvioida, oliko Enomeni Klostoyfantourgia saanut valtiontukea ja soveltuiko tuki sisämarkkinoille. Kreikka toimitti pyydetyt tiedot 11 päivänä maaliskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä.

(3)

Komissio pyysi johdanto-osan 1 kappaleessa tarkoitetusta toimenpiteestä sekä muista Enomeni Klostoyfantourgia -yhtiötä ja sitä luotottavia pankkeja koskevista toimenpiteistä lisätietoja 20 päivänä maaliskuuta 2009, 8 päivänä helmikuuta 2010, 17 päivänä maaliskuuta 2010, 19 päivänä heinäkuuta 2010 ja 23 päivänä elokuuta 2010 päivätyillä kirjeillä. Kreikan viranomaiset vastasivat 7 päivänä huhtikuuta 2009, 25 päivänä helmikuuta 2010, 26 päivänä maaliskuuta 2010, 13 päivänä elokuuta 2010 ja 30 päivänä elokuuta 2010 päivätyillä kirjeillä.

(4)

Kreikan viranomaisten pyynnöstä suullinen kuuleminen pidettiin 7 päivänä heinäkuuta 2010. Tällöin esitettiin Enomeni Klostoyfantourgia -yhtiölle uusi rakenneuudistussuunnitelma. Yhtiö myönsi, ettei suunnitelma liittynyt aiempiin vuonna 2007 toteutettuihin rakenneuudistustoimenpiteisiin, jotka olivat epäonnistuneet.

(5)

Komissio ilmoitti 27 päivänä lokakuuta 2010 päivätyllä kirjeellä Kreikalle päätöksestään aloittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukainen menettely seuraavista toimenpiteistä:

(6)

Kreikka toimitti 31 päivänä joulukuuta 2010 huomautuksensa komission päätöksestä aloittaa kyseinen menettely.

(7)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4). Komissio kehotti kaikkia asianosaisia esittämään huomautuksensa kyseisistä toimenpiteistä.

(8)

Komissio vastaanotti Enomeni Klostoyfantourgia -yhtiön huomautukset 7 ja 9 päivänä helmikuuta 2011. Huomautukset toimitettiin Kreikan viranomaisille, joille annettiin mahdollisuus tarkastella niitä. Kreikan huomautukset saatiin 4 päivänä toukokuuta 2011.

(9)

Komissio pyysi Kreikan viranomaisilta täydentäviä tietoja 28 päivänä heinäkuuta 2011. Kreikka toimitti tiedot 30 päivänä elokuuta 2011 päivätyllä kirjeellä.

(10)

Kreikan viranomaisten pyynnöstä suullinen kuuleminen pidettiin 4 päivänä huhtikuuta 2011. Kreikan viranomaiset esittivät tässä tilaisuudessa huomioitaan väitetyistä tukitoimenpiteistä.

(11)

Enomeni Klostoyfantourgia on Ateenan pörssissä noteerattu suuri kreikkalainen tekstiilialan yritys. Vuonna 2008 sen myynnistä 45 % toteutui Kreikassa (38 % vuonna 2007), 54 % muissa EU-maissa (60 % vuonna 2007) ja yksi prosentti kolmansissa maissa (2 % vuonna 2007).

(12)

Vuonna 2009 sen kokonaisvarat (vastaavaa) olivat 201,7 miljoonaa euroa ja liikevaihto 4,5 miljoonaa euroa (varaston rajoitettu myynti). Aikaisempien vuosien myynnin arvo oli 30,6 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja 74,7 miljoonaa euroa vuonna 2007. Vuoden 2009 lopussa yrityksellä oli 839 työntekijää. Yhtiöllä on neljä tytäryhtiötä kolmessa maassa: Bulgariassa, Albaniassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Sen pääosakas on mauritiuslainen European Textiles Investments Ltd.

(13)

Enomeni Klostoyfantourgian liiketoiminta on vaatteiden, lankojen ja kankaiden tuotanto. Se harjoittaa sekä tukku- että vähittäismyyntiä. Yhtiöllä on 12 tuotantoyksikköä Kreikan eri alueilla. Nämä tuotantoyksiköt eivät ole olleet toiminnassa vuoden 2008 jälkeen, eivätkä myöskään johdanto-osan 12 kappaleessa mainitut tytäryhtiöiden tuotantoyksiköt. Syy on käyttöpääoman puute.

(14)

Yrityksen tilanne on jatkuvasti huonontunut ainakin vuodesta 2004 lähtien. Myynti on laskenut asteittain. Vuodesta 2008 sekä liiketoimintatulos ennen veroja että oma pääoma ovat olleet negatiiviset. Tämän vuoksi yhtiö voidaan Kreikan lain mukaan asettaa konkurssiin (5).

(15)

Yhtiön vuosikertomusten mukaan luotottavien pankkien tuki yhtiölle on vuodesta 2001 alkaen ollut rajoitettua, ja luottojärjestelyjen ja lainojen määrä on vähentynyt. Vuoden 2008 kesäkuusta lähtien suuri osa yhtiön toiminnoista lakkasi. Vuoden 2009 maaliskuusta lähtien tuotanto loppui lähes kokonaan. Heinäkuussa 2008 yrityksen pääosakkeenomistaja päätti olla osallistumatta suunniteltuun pääoman korotukseen. Melkein kaikki yrityksen pankkilainat ovat olleet maksamatta vuodesta 2008. Helmikuusta 2010 kaupankäynti yhtiön osakkeilla lopetettiin Ateenan pörssissä. Yhtiön ilmoitusten mukaan, kuten sen verkkosivuilta (6) ja Ateenan pörssin verkkosivuilta (7) käy ilmi, vuoden 2010 tilinpäätöstä ei julkistettu töiden lopettamisen takia, ja 29 päivänä elokuuta 2011 annettiin viimeisin käytettävissä oleva ilmoitus.

(16)

Kreikkalaiset pankit, jotka ovat luotottaneet Enomeni Klostoyfantourgiaa ja liittyvät siten tutkittavana oleviin valtiontukitoimiin, ovat Kreikan pankki, Emboriki trapeza, Agrotiki trapeza tis Ellados, Alpha Bank ja Eurobank. Ne ovat kaikki liikepankkeja, jotka tarjoavat laajan valikoiman rahoitustuotteita ja –palveluja. Pankeilla on tytäryhtiöitä kaikissa EU-maissa ja erityisesti Bulgariassa, Kyproksessa, Ranskassa, Saksassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Puolassa, Romaniassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (8).

(17)

Vuosina 2007–2010 Enomeni Klostoyfantourgian hyväksi toteutettiin kolme valtion toimenpidettä, jotka saattavat sisältää johdanto-osan 18–23 kappaleessa tarkoitettua valtiontukea.

(18)

Kreikan pankille, joka on antanut lainaa Enomeni Klostoyfantourgialle, myönnettiin 30 päivänä toukokuuta 2007 valtiontakuu uudelle lainalle, joka koski a) vanhan, 7,5 miljoonan euron lainan uudelleenjärjestelyä ja b) uutta 12,5 miljoonan euron lainaa. Valtiontakuu kattoi 80 prosenttia lainasta. Uuden lainan korko oli kuuden kuukauden euribor, johon lisättiin 1,85 prosentin marginaali (9), jolloin korko 30 päivänä toukokuuta 2007 oli 6,10 prosenttia. Valtiolle ei tarvinnut maksaa takausmaksua. Lainan uudelleenjärjestelysopimuksen mukaisesti olemassa olevalle lainalle on kiinteään omaisuuteen liittyvä kiinnitys. Lisäksi Enomeni Klostoyfantourgian vuosia 2007, 2008 ja 2009 koskevissa kertomuksissa mainitaan, että kyseiselle lainalle oli pääosakkeenomistajan takuu. Oli myös tarkoitus, että lainalla olisi omaisuuseriin liittyvät vakuutukset, mutta tällaisista vakuutuksista ei ole mitään näyttöä.

(19)

Takuu perustui 26 päivänä tammikuuta 2007 tehtyyn ministeriön päätökseen 2/75172/0025/26.01.2007. Päätöksen mukaan valtiontakuita voitaisiin myöntää sellaisten yritysten olemassa oleville lainoille, jotka toimivat teollisuus-, kaivos-, karjatalous- ja hotellialalla ja jotka ovat sijoittautuneet Imathian hallintoalueelle (jossa osaa Enomeni Klostoyfantourgian toiminnasta harjoitetaan). Tukijärjestelmää voitiin soveltaa myös vaikeuksissa oleviin yrityksiin, eikä valtiontakuista maksettu palkkiota. Järjestelmässä ei määrätty mitään objektiivisia arviointiperusteita tuensaajayritysten valitsemiseen. Komissio toteaa, ettei tukijärjestelmää ollut annettu tiedoksi SEUT-sopimuksen 108 artiklan mukaisesti. Sen vuoksi komissiolla on oikeus tutkia kaikkia valtiontukitoimenpiteitä, joita epäillään myönnetyn kyseisen tukijärjestelmän nojalla.

(20)

Lainasopimukset allekirjoitettiin takuiden perusteella 11 päivänä lokakuuta 2007.

(21)

Kreikan viranomaiset järjestelivät 25 päivänä toukokuuta 2009 uudelleen vuosilta 2004–2009 olevat yhtiön sosiaaliturvavelat, joiden määrä oli 14,57 miljoonaa euroa. Ne piti maksaa 96 erässä, joista kukin on 0,19 miljoonaa euroa. Uudelleenjärjestely perustui lakiin 3762/2009 (10). Uudelleenjärjestelyssä oli mukana velkoja, jotka olivat sisältyneet aiempiin velkojen uudelleenjärjestelyihin, joita ei kuitenkaan ollut noudatettu. Toimitettujen tietojen perusteella näyttää siltä, ettei Enomeni Klostoyfantourgia ole tähän mennessä maksanut mitään.

(22)

Kreikan valtio myönsi 30 päivänä kesäkuuta 2010 ministeriön päätöksellä 2/35129/0025 takuun Enomeni Klostoyfantourgiaa luotottaville pankeille. Nämä pankit ovat Kreikan pankki, Emboriki trapeza, Agrotiki trapeza tis Ellados, Alpha Bank ja Eurobank. Takuu kattoi uuden aiotun 63,6 miljoonan euron konsortiolainan, joka jaetaan kolmeen osaan seuraaviin tarkoituksiin:

(23)

Konsortiolaina myönnettiin yhdeksäksi vuodeksi. Ministeriön päätöksessä 2/35129/0025, jolla takuu myönnettiin, ei määrätty niiden lainojen koroista, jotka oli tarkoitus taata. Päätöksessä sanottiin vain, että lainojen on oltava markkinakorkoisia. Valtiontakuu kattoi 80 prosenttia lainasta. Valtiolle piti maksaa vuosittain 2 prosentin maksu keskimääräisestä vuosittain jäljellä olevasta lainamäärästä. Luotottavat pankit saavat valtiontakuun lisäksi vakuuksia uudelle lainalle pantattujen yhtiön osakkeiden muodossa, joiden määrä on vähintään 25,9 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä, sekä etuoikeutettuja kiinnityksiä yhtiön kiinteään omaisuuteen. Valtio ei saanut takuilleen vakuuksia, mutta jos takuuta vaadittaisiin, lainan vakuudet siirrettäisiin valtiolle.

(24)

Takuu, joka myönnettiin kesäkuussa 2010 ministeriön päätöksellä 2/35129/0025, korvasi (peruutetun) aiemman takuun, joka oli myönnetty 2 päivänä lokakuuta 2009 ministeriön päätöksellä 2/71055/0025. Kyseinen takuu oli myönnetty uudelle 40 miljoonan euron lainalle, joka oli myös määrä käyttää sellaisten lainojen uudelleenjärjestelyyn, joita yhtiölle oli myönnetty elokuusta 2008 helmikuuhun 2009 (ks. johdanto-osan 22 kappaleen a kohta). Tätä 40 miljoonan euron lainaa ei kuitenkaan koskaan otettu eikä siten lokakuussa 2009 myönnettyä takuuta käytetty. Sen sijaan kyseinen takuu korvattiin kesäkuussa 2010 myönnetyllä uudella takuulla, joka kattoi 63,6 miljoonan euron konsortiolainan. Kreikan viranomaisten mukaan syynä tähän oli se, ettei 40 miljoonan euron laina riittänyt yhtiön likviditeettitarpeisiin.

(25)

Takuusta huolimatta lainaa ei koskaan myönnetty. Yhtiön vaikeiden ongelmien vuoksi pankit eivät allekirjoittaneet lainasopimusta, eikä lainaa annettu.

(26)

Komissio esitti menettelyn aloittamisesta 27 päivänä lokakuuta 2010 tekemässään päätöksessä epäilynsä siitä, olivatko vuonna 2007 myönnetyn valtiontakuun (toimenpide 1) ja vuonna 2010 myönnetyn valtiontakuun (toimenpide 3) ehdot markkinaehtoja ja EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon (11), jäljempänä ’valtiontakuita koskeva tiedonanto’, mukaisia.

(27)

Mitä tulee erääntyneiden sosiaaliturvavelkojen uudelleenjärjestelyä koskevaan toimenpiteeseen (toimenpide 2), komissio esitti menettelyn aloittamisesta 27 päivänä lokakuuta 2010 tekemässään päätöksessä epäilynsä siitä, olisiko yksityinen luotonantaja kyseisissä olosuhteissa hyväksynyt minkäänlaista velkojen uudelleenjärjestelyä. Vaikutti epätodennäköiseltä, että velat olisi maksettu myöhemmin takaisin, sillä Enomeni Klostoyfantourgialla oli jo vakavia taloudellisia vaikeuksia, ja se oli lopettanut suurimman osan tuotantoaan.

(28)

Tämän jälkeen komissio tarkasteli sitä, olivatko tarkasteltavana olevat toimenpiteet SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista tukea ja missä määrin ne olivat yhteensopivia SEUT-sopimuksen kanssa.

(29)

Yhteenveto tiedoista, jotka Kreikan viranomaiset ja Enomeni Klostoyfantourgia (tuensaaja) toimittivat tarkasteltavina olevista toimenpiteistä:

(30)

Koska Kreikan ja tuensaajan huomautukset toimenpiteestä 1 olivat suureksi osaksi yhteneviä, komissio esittää ne yhdessä seuraavasti:

(31)

Kreikka ja tuensaaja toteavat, että takuun myöntämisajankohtana vuonna 2007 yhtiö oli vaikeuksissa väitteidensä mukaan halvan kustannustason maiden kansainvälisen kilpailun vuoksi. Kreikka tunnustaa myöntäneensä edellä mainitut takuut.

(32)

Kreikan viranomaisten ja tuensaajan mukaan vuonna 2007 myönnetty takuu ei ole valtiontukea, koska se ei ollut erityisesti Enomeni Klostoyfantourgialle osoitettua tukea. Takuu myönnettiin ministeriön päätöksellä, joka ei koskenut ainoastaan Enomeni Klostoyfantourgiaa vaan myös muita yrityksiä.

(33)

Kreikka ja tuensaaja toteavat myös, että vuoden 2007 takuu myönnettiin Kreikan lain 2322/1995 nojalla, joka mahdollisti sen, että valtiovarainministeriö voi myöntää valtiontakuita pankeille sellaisia lainoja varten, joilla järjestellään uudelleen velkoja tai joilla myönnetään uutta käyttöpääomaa.

(34)

Lisäksi Kreikan ja tuensaajan mukaan yritys oli ennen takuun myöntämistä toimittanut Kreikan viranomaisille rakenneuudistussuunnitelman, johon kuului pankkirahoitusta ilman valtiontukea. Rakenneuudistussuunnitelmaa ei koskaan toimitettu virallisesti komissiolle.

(35)

Kreikan mielestä vuoden 2007 takuu myönnettiin Euroopan unionin voimassa olevien valtiontukisääntöjen mukaisesti. Kreikan mukaan tuki kattoi enintään 80 prosenttia lainasta, ja sitä myönnettiin vain lainoille, joiden korot olivat markkinakorkoja. Kreikan mukaan lainalla oli kauppatavaroihin ja osakkaiden henkilökohtaisiin takuisiin perustuvat vakuudet, ja se oli myönnetty tiettyä liiketointa varten ja tietyksi ajaksi.

(36)

Kreikka ja tuensaaja toteavat myös, että tuensaaja on yksi Kreikan tärkeimmistä tekstiilialan yrityksistä, sen palkkalistoilla on runsaasti työntekijöitä ja se toimii etupäässä rajaseuduilla.

(37)

Kreikan ja tuensaajan mukaan Kreikan pankki (luotonantaja) suostui luopumaan valtiontakuusta ja hyväksyi sen sijaan kiinnityksen Enomeni Klostoyfantourgian kiinteään omaisuuteen, mikä tekee takuun tarpeettomaksi.

(38)

Kreikka ja tuensaaja toteavat, että kyseinen takuu on sisällytetty vuonna 2010 myönnettyyn takuuseen, joten yrityksen velkoja käsitellään yhdessä.

(39)

Kreikan ja tuensaajan mukaan kyseinen toimenpide perustuu lakiin 3762/2009, joka on yleislaki, jota sovelletaan kaikkiin yrityksiin, joilla on erääntyneitä tai maksamattomia sosiaaliturvavastuita. Toimenpide ei siis ole valikoiva.

(40)

Kreikka tunnustaa myöntäneensä takuun vuonna 2010 siksi, ettei aiemmin vuonna 2009 myönnetty takuu (jota ei käytetty) riittänyt täysin yrityksen likviditeettitarpeiden kattamiseen, ja vuoden 2009 takuu yhdistettiin vuoden 2010 takuuseen.

(41)

Kreikka toteaa, että vuoden 2010 takuu oli komission tiedonannon Yhteisön suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (12), jäljempänä ’pelastus- ja rakenneuudistussuuntaviivat’, mukainen eikä siksi merkitse Enomeni Klostoyfantourgialle myönnettyä etua. Kreikan mukaan myös pelastus- ja rakenneuudistussuuntaviivojen kertaluontoisuuden vaatimus täyttyy, koska vuoden 2010 takuu korvaa vuoden 2009 takuun ja siinä muutetaan useita vuoden 2007 takuun määräyksiä (ks. toimenpide 1 johdanto-osan 18 kappaleessa). Siten vuoden 2010 takuuta koskeva teksti ja sen säännökset käsittävät kaikki yrityksen lainoja koskevat säännöt. Kreikka toteaa myös, ettei takuu ole vielä voimassa, koska toimivaltainen viranomainen ei ole vielä hyväksynyt sitä.

(42)

Kreikka ilmoitti myös komissiolle, ettei vuoden 2010 takuuta ole vielä käytetty, koska yritys ei ole allekirjoittanut mitään lainasopimusta pankin kanssa, eikä lainaa ole otettu. Kreikan viranomaiset kiinnittivät komission huomion siihen, että takuun myöntämistä koskevassa ministeriön päätöksessä 2/35129/0025/28.06.2010 määrätään, että kaksi ensimmäistä lainerää (36,6 miljoonaa euroa ja 15 miljoonaa euroa) oli maksettava lainaottajalle 28 päivään heinäkuuta 2010 mennessä; tämä määräaika on ohitettu, joten takuuta ei voi enää käyttää.

(43)

Enomeni Klostoyfantourgia toteaa, että lainasopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, eikä siksi myöskään korkoa ole vahvistettu. Kun sopimus allekirjoitetaan, korko tulee vastaamaan markkinakorkoa.

(44)

Enomeni Klostoyfantourgia toteaa vuonna 2010 tehdystä rakenneuudistussuunnitelmasta (ks. johdanto-osan 4 kappale), että sen mukaan yrityksen tuotantoa vähennetään huomattavasti, joten yrityksen elinkelpoisuuden palautuminen ei vääristäisi kilpailua.

(45)

Komissio arvioi tässä tarkasteltavana olevia toimenpiteitä edellä mainittujen tosiseikkojen sekä Kreikan ja Enomeni Klostoyfantourgian väittämien pohjalta. Ensiksi komissio arvioi Enomeni Klostoyfantourgian tilanteen tarkasteltavana olevien toimenpiteiden toteutushetkellä voidakseen päätellä, oliko yritys vaikeuksissa vai ei (V a kohta). Sitten komissio arvioi sen, onko tarkasteltavana olevissa toimenpiteissä tukea, voidakseen päätellä, onko kyseessä valtiontuki (V b kohta). Sen jälkeen, jos jokin toimenpide todella on tukea, komissio arvioi, soveltuuko toimenpide sisämarkkinoille (V c kohta).

(46)

Kuten johdanto-osan 14 ja 15 kappaleessa todetaan ja kuten jäljempänä olevassa taulukossa 1 esitetään, yrityksen liiketoiminta ja taloudellinen suorituskyky heikkenivät merkittävästi vuosina 2004–2009.

Taulukko 1

Enomeni Klostoyfantourgian tärkeimmät talouden tunnusluvut (miljoonaa euroa)

(47)

Näiden talouden tunnuslukujen perusteella komissio päättelee, että yritys oli pelastus- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 10 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys silloin kun siihen kohdistettiin tarkasteltavana olevia toimenpiteitä (vuosina 2007–2010). Komissio katsoo, että yritys on myös nyt vaikeuksissa.

(48)

Erityisesti mitä tulee pelastus- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 10 a kohtaan, yrityksen merkitty pääoma, kuten käy ilmi vuosien 2004–2009 taseista, ei ollut kadonnut, vaan lisääntynyt vuosina 2004–2009. Komissio toteaa, että tänä aikana yhtiön oma pääoma kuitenkin pieneni siten, että se oli alhaisimmillaan vuonna 2007 ja negatiivinen vuosina 2008 ja 2009. Yritys ei kuitenkaan toteuttanut toimenpiteitä, joilla olisi puututtu oman pääoman pienenemiseen, niin kuin Kreikan lainsäädännössä (15) edellytetään. Tällaisia toimenpiteitä olisivat olleet joko pääoman lisäys tai tappioiden pääomittaminen, jolloin merkitty pääoma olisi pienentynyt. Ilmeisesti Enomeni Klostoyfantourgialla oli käytettävissään vain jälkimmäinen vaihtoehto, mikä johtui sen kriittisestä taloudellisesta tilasta (ks. taulukko 1) ja sen vaikeuksista saada rahoitusta (ks. johdanto-osan 15 kappale). Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että yritys oli menettänyt yli puolet merkitystä pääomastaan.

(49)

Lisäksi pelastus- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 10 c kohdan osalta voidaan todeta, että yritys täytti vuodesta 2008 Kreikan lainsäädännön edellytykset kollektiiviseen konkurssimenettelyyn asettamiselle (16).

(50)

Pelastus- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 11 kohdan mukaiset vaikeuksissa olevan yrityksen tunnusmerkit, kuten tappioiden kasvu, liikevaihdon pieneneminen ja velkojen kasautuminen, ilmenivät jo ainakin vuodesta 2004.

(51)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa todetaan seuraavaa: ”Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.”

(52)

Komissio arvioi seuraavaksi, ovatko tarkasteltavana olevat Enomeni Klostoyfantourgian hyväksi toteutetut toimenpiteet SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea

(53)

Komissio toteaa, että kyseinen valtiontakuu sisältää todella valtion varoja, koska valtio on suoraan sen myöntänyt. Päätöksen teki toimivaltainen ministeri; tämäkin todistaa, että kyseessä on valtion toimenpide. Näin ollen valtion varoja koskeva peruste täyttyy.

(54)

Kreikan ja tuensaajan mukaan Kreikan pankki (luotonantaja) suostui luopumaan valtiontuesta ja hyväksyi sen sijaan kiinnityksen Enomeni Klostoyfantourgian kiinteään omaisuuteen, mikä tekee takuun tarpeettomaksi. Väitteensä tueksi Kreikka ja tuensaaja esittävät Kreikan pankin 24 päivänä joulukuuta 2010 päiväämän kirjeen (vastaus Enomeni Klostoyfantourgian 23 päivänä joulukuuta 2010 päiväämään kirjeeseen).

(55)

Komissio ei voi hyväksyä tätä väitettä. Kreikan pankki toteaa kirjeessään ainoastaan, että pankki on valmis tarkastelemaan ehdotettua vakuuksien vaihtoa ehdolla, että pankki valitsee itse vakuuksiksi kelpaavat omaisuuserät ja että kakkien asianomaisten osapuolten on hyväksyttävä vaihto. Komissio katsoo tämän vuoksi, ettei Kreikan pankki käytännössä hyväksynyt ehdotettua vakuuksien vaihtoa.

(56)

Kreikan mielestä vuoden 2007 takuu myönnettiin Euroopan unionin voimassa olevien valtiontukisääntöjen mukaisesti. Kreikan mukaan tuki kattoi enintään 80 prosenttia lainasta, ja sitä myönnettiin vain lainoille, joiden korot olivat markkinaehtoisia.

(57)

Komissio ei hyväksy edellä olevia väitteitä ja katsoo, että vuonna 2007 myönnetty takuu antoi käytännössä Enomeni Klostoyfantourgialle perusteetonta etua. Valtiontakuita koskevan tiedonannon 2.2 kohdan ja 3.2 kohdan mukaan lainanottaja saa edulliset lainaehdot, jos se ei maksa takuusta markkinahintaa. Tietyissä tapauksissa lainanottaja, joka on vaikeuksissa oleva yritys, ei löytäisi rahoituslaitosta, joka olisi valmis myöntämään lainan minkäänlaisilla ehdoilla ilman valtiontakausta.

(58)

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa vuoden 2007 takuu myönnettiin vaikeuksissa olevan yrityksen ottamalle lainalle, eikä takuunantajan (valtion) ollut tarkoitus saada siitä maksua. Kun otetaan huomioon valtiontakuita koskevan tiedonannon 3.2 kohta ja 4.2 kohta, komissio huomauttaa, että yrityksen taloudellinen tilanne oli vuosina 2004–2007 heikentynyt huomattavasti, se ei ollut huolehtinut lainanmaksuista, ja luotottavat pankit olivat jo vuodesta 2001 lähtien rajoittaneet antamaansa tukea ja vähentäneet luottojärjestelyjä ja lainoja. Komission mielestä Enomeni Klostoyfantourgia on luokitettava luottokelpoisuusluokkaan ”huono”, koska se oli suurissa vaikeuksissa toimenpidettä myönnettäessä.

(59)

Edellä mainitun lisäksi komissio huomauttaa, että yrityksen vuosien 2007, 2008 ja 2009 vuosikertomusten mukaan oli vielä tarkoitus, että takuudellisen lainan vakuudeksi käytettäisiin yrityksen kiinteää omaisuutta. Vakuutta ei kuitenkaan ollut vielä toteutettu (ks. johdanto-osan 18 kappale). Komissio toteaa myös, että Kreikan pankille (luotottava pankki) ehdotettiin joulukuussa 2010, että se luopuisi valtiontakuusta ja hyväksyisi sen sijaan kiinnityksen Enomeni Klostoyfantourgian kiinteään omaisuuteen (ks. johdanto-osan 37 kappale). Komissio katsoo, että kyseinen ehdotus on selvä osoitus siitä, että vakuutta ei ollut annettu. Kreikan viranomaisten mukaan vuoden 2007 takuu oli järjestetty panttaamalla yrityksen kauppatavaroita sekä yrityksen osakkaiden henkilökohtaisilla takuilla (ks. johdanto-osan 35 kappale), mutta todisteita on ainoastaan osakkaiden henkilökohtaisista takuista. Komissio katsoo siksi, ettei lainalla ollut vakuuksia.

(60)

Edellä esitetyn perusteella komissio epäilee, olisiko yksikään yksityinen taho antanut tällaista takuuta ja olisiko yksikään yksityinen pankki suostunut rahoittamaan yritystä ilman valtiontakuuta, koska yrityksellä olisi tällaisessa tilanteessa suuria vaikeuksia maksaa lainaa ja takuun antaja saattaisi joutua antamaan takuunsa käyttöön. Komissio katsoo sen vuoksi, että vuoden 2007 takuusta muodostuvan tuen määrä vastaa taatun lainan koko määrää eli 16 miljoonaa euroa (80 prosenttia 20 miljoonasta eurosta).

(61)

Kreikan viranomaisten ja tuensaajan mukaan vuonna 2007 myönnetty takuu ei ole valtiontukea, koska se ei ollut erityisesti Enomeni Klostoyfantourgialle osoitettua tukea. Takuu myönnettiin ministeriön päätöksellä 2/75172/0025/26.01.2007, joka ei koskenut ainoastaan Enomeni Klostoyfantourgiaa vaan myös muita yrityksiä.

(62)

Komissio huomauttaa, että ministeriön päätös, johon takuu perustuu, koski tietyn maantieteellisen alueen eli Imathian tiettyjä toimialoja. Kreikan viranomaisilla oli tässä yhteydessä paljon liikkumanvaraa takuun myöntämisessä Enomeni Klostoyfantourgialle, koska takuun myöntämiselle ei ollut objektiivisia arviointiperusteita. Koska tällaisia objektiivisia arviointiperusteita ei ollut, toimenpide oli valikoiva, sillä viranomaiset päättivät siitä harkintansa mukaan (17). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan (18) toimenpidettä ei voida pitää yleisluontoisena, jos elimellä, joka myöntää taloudelliset edut, on harkintavaltaa valita toimenpiteen edunsaajat tai ehdot. Näin ollen valikoivuutta koskeva peruste täyttyy.

(63)

Enomeni Klostoyfantourgia toimii alalla, jonka tuotteilla käydään paljon kauppaa jäsenvaltioiden välillä ja jolla kilpailu on kovaa. Tukitoimenpiteiden myöntämisajankohtana Enomeni Klostoyfantourgian myynti suuntautui pääasiassa muihin jäsenvaltioihin (ks. johdanto-osan 11 kappale). Käsiteltävänä oleva toimenpide antoi myös Enomeni Klostoyfantourgialle edun sen kilpailijoihin nähden (ks. johdanto-osan 45, 46 ja 47 kappale). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan (19) on katsottava, että valtiontuki vahingoittaa muita yrityksiä, kun se vahvistaa yrityksen asemaa muihin kaupan alalla toistensa kanssa kilpaileviin jäsenvaltioiden yrityksiin nähden. Näin ollen kilpailun vääristymistä ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvaa vaikutusta koskeva peruste täyttyy.

(64)

Tutkimus osoitti, ettei pankki, joka myönsi vuoden 2007 takuuseen liittyvän lainan (Kreikan pankki), hyötynyt käsiteltävänä olevasta takuusta. Takuu myönnettiin uuden lainasopimuksen yhteydessä, jonka uusi laina-aika oli 10 vuotta. Valtiontakuita koskevan tiedonannon 2.3.1 kohdan mukaan kyseessä voi olla lainanantajaan kohdistuva tuki, jos lainalle myönnetään valtiontakuu jälkikäteen ilman että kyseisen lainan ehtoja mukautetaan. Tässä tapauksessa kuitenkin entisen lainan ehtoja muutettiin, kun laina-aikaa muutettiin. Komissio katsoo sen vuoksi, ettei vuoden 2007 takuu ole luottolaitokseen kohdistuvaa tukea.

(65)

Vuoden 2007 takuulla oli vain se vaikutus, ettei lainan myöntänyt pankki pyrkinyt heti perimään sitä. Pankki olisi kuitenkin voinut vaatia entistä lainaansa likvidaatiomenettelyssä. Tässä yhteydessä komissio huomauttaa, että vuoden 2007 laina oli jo kiinnitetty kiinteään omaisuuteen (20).

(66)

Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että toukokuussa 2007 myönnetty valtiontakuu on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua Enomeni Klostoyfantourgialle sääntöjenvastaisesti myönnettyä valtiontukea.

(67)

Komissio katsoo, ettei toukokuussa 2007 myönnetty valtiontakuu ole lainanantajapankille eli Kreikan pankille myönnettyä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(68)

Komissio toteaa, että sosiaaliturvamaksujen tarkoitus on sosiaaliturvaorganisaatioiden talousarvion rahoitus. Kyseiset organisaatiot ovat valtion valvonnassa toimivia julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä. Näiden maksujen maksamatta jättäminen vähentää valtion varoja. Kyseinen vaatimus siis täyttyy.

(69)

Komissio toteaa, että Enomeni Klostoyfantourgialle annettiin kahdeksan vuoden määräaika velan maksamiseen sellaisena ajankohtana, jolloin yrityksellä oli vakavia taloudellisia vaikeuksia ja oli hyvin todennäköistä, ettei se pystyisi maksamaan velkaansa. Jotta voidaan todeta, onko yritys saanut valikoivaa etua siitä, ettei velvoitteita ole tarvinnut maksaa, ja voidaanko kyseinen etu katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, on vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella (21) varmistettava, ettei Enomeni Klostoyfantourgia olisi voinut saada tällaista etua markkinaehdoin. Tässä yhteydessä on tärkeintä selvittää, toimiiko valtio luotonantajan ominaisuudessa näissä olosuhteissa samoin kuin varovainen yksityinen luotonantaja.

(70)

Kreikan viranomaisten mukaan Enomeni Klostoyfantourgia ei ollut noudattanut aiempia sopimuksia velkojen uudelleenjärjestelyistä. Samanaikaisesti sille annettiin kahdeksan vuotta aikaa 14,57 miljoonan euron velan maksamiseen (ks. johdanto-osan 16 kappale) sellaisena ajankohtana, jolloin yrityksellä oli vakavia taloudellisia vaikeuksia ja oli hyvin todennäköistä, ettei se pystyisi maksamaan velkojaan. Näin pitkää takaisinmaksuaikaa ei markkinaehdoilla toimiva luotonantaja olisi hyväksynyt, varsinkin kun edelliset yritykset velkojen uudelleenjärjestämiseksi olivat epäonnistuneet.

(71)

Edellä mainituista syistä komissio katsoo, ettei Kreikan viranomaisten käytöstä voida pitää samanlaisena kuin varovaisen yksityisen luotonantajan käytös, koska velkoja järjesteltiin myös vuonna 2009 huolimatta edellisten velkojen uudelleenjärjestely-yritysten epäonnistumisesta ja vaikka yritys oli vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa ja se oli lopettanut suurimman osan tuotantoaan, joten vaikutti epätodennäköiseltä, että se saisi velkansa maksettua.

(72)

Niinpä komissio katsoo, että vuonna 2009 toteutettu yrityksen sosiaaliturvamaksuvelkojen uudelleenjärjestely tuotti yritykselle SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua etua.

(73)

Kreikan viranomaisten ja tuensaajan mukaan velkojen uudelleenjärjestely toteutettiin yleisluonteisten Kreikan lain säännösten perusteella (22), jotka koskevat kaikkia kreikkalaisia yrityksiä, eikä toimenpide sen vuoksi ole luonteeltaan valikoiva.

(74)

Komissio ei voi hyväksyä tätä väitettä. Kreikan viranomaisilla oli tässä yhteydessä paljon liikkumanvaraa Enomeni Klostoyfantourgian maksamatta jättämien sosiaaliturvavelkojen käsittelemiseksi, koska ei ollut objektiivisia arviointiperusteita, joiden perusteella voitaisiin päättää, pitääkö velat järjestää uudelleen. Koska tällaisia objektiivisia arviointiperusteita ei ollut, toimenpide oli valikoiva, sillä viranomaiset päättivät siitä harkintansa mukaan (23). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan (24) toimenpidettä ei voida pitää yleisluontoisena, jos elimellä, joka myöntää taloudelliset edut, on harkintavaltaa valita toimenpiteen edunsaajat tai ehdot. Siten valikoivuutta koskeva peruste täyttyy.

(75)

Samalla tavalla kuin edellä johdanto-osan 63 kappaleessa täyttyy myös peruste kilpailun vääristymisestä ja vaikutuksesta liiketoimiin jäsenvaltioiden välillä.

(76)

Edellä esitettyjen huomautusten mukaisesti komissio tekee päätelmän, että vuonna 2009 toteutettu sosiaaliturvamaksuvelkojen uudelleenjärjestely on Enomeni Klostoyfantourgiaan kohdistuvaa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(77)

Tuen määrä on 14,57 miljoonaa euroa, mikä on uudelleenjärjestettyjen velkojen kokonaismäärä, kun yrityksen erääntyneet maksamattomat sosiaaliturvavelat järjesteltiin uudelleen 25 päivänä toukokuuta 2009.

(78)

Komissio huomauttaa myös, että yritys lopetti toimintansa jo vuonna 2009 eikä ole julkistanut tilinpäätöstään sen jälkeen (ks. johdanto-osan 15 kappale). Takuu ei ollut riittävä uuden rahoituksen vakuudeksi, eikä yritys aloittanut toimintaansa uudelleen sinä aikana, kun takuu oli voimassa. Näissä olosuhteissa komissio katsoo, ettei takuu aiheuttanut eikä uhannut aiheuttaa kilpailun vääristymistä. Tässä ei siis ole kyse valtiontuesta.

(79)

Siinä määrin kuin toimenpiteet 1 ja 2 ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on tutkittava, ovatko kyseiset toimenpiteet 107 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen poikkeusten mukaista sisämarkkinoille soveltuvaa tukea.

(80)

Kuten johdanto-osan 46–50 kappaleessa todetaan, yrityksen liiketoiminta ja taloudellinen suorituskyky heikkenivät merkittävästi vuosina 2004–2009. Tämän perusteella komissio päättelee, että yritys oli pelastus- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 10 ja 11 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys ajankohtana, jolloin käsiteltävänä olevat toimenpiteet toteutettiin yrityksen hyväksi (vuosina 2007–2010). Tämän myöntävät sekä Kreikka että tuensaaja. Komission mielestä yritys on myös tällä hetkellä vaikeuksissa, sillä sen tilanne ei ole parantunut.

(81)

On selvää, ettei SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdassa ja 107 artiklan 3 kohdan d ja e alakohdassa säädettyjä poikkeuksia voi soveltaa, eivätkä Kreikan viranomaiset niihin vetoakaan.

(82)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää ”tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma”. Enomeni Klostoyfantourgia sijaitsee SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tukikelpoisella alueella, joten sille voitaisiin mahdollisesti myöntää aluetukea.

(83)

Alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vuosille 2007–2013 (25), jäljempänä ’aluetukia koskevat suuntaviivat’, jotka olivat voimassa sovellettaessa vuoden 2007 takuuta ja vuoden 2009 velkojen uudelleenjärjestelyä (toimenpiteet 1 ja 2), vahvistetaan edellytykset alueellisten investointitukien hyväksymiseksi.

(84)

Vaikeuksissa olevat yritykset eivät kuulu aluetukia koskevien suuntaviivojen soveltamisalaan. Enomeni Klostoyfantourgia oli vaikeuksissa jo silloin kun toimenpiteet 1 ja 2 toteutettiin, eikä sille siten voitu myöntää aluetukea. Komissio tekee sen vuoksi johtopäätöksen, ettei tukea voi pitää alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaisena.

(85)

Komissio tarkastelee myös, soveltuvatko käsiteltävänä olevat toimenpiteet sisämarkkinoille tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti 6 päivänä elokuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (26) (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) mukaisesti. Komissio huomauttaa, etteivät vaikeuksissa oleville yrityksille myönnetyt tuet kuulu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan. Enomeni Klostoyfantourgia oli vaikeuksissa jo silloin kun toimenpiteet 1 ja 2 toteutettiin, ja siten Enomeni Klostoyfantourgialle myönnetty tuki ei sovellu sisämarkkinoille yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella.

(86)

Komission on myös tarkasteltava, voisivatko jotkin toimenpiteet soveltua sisämarkkinoille niiden kriisin torjuntaan tarkoitettujen säännösten perusteella, jotka esitetään komission tiedonannossa Tilapäiset yhteisön puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä (27), jäljempänä ’tilapäiset puitteet’. Komissio huomauttaa kuitenkin, että Enomeni Klostoyfantourgia oli selvästi vaikeuksissa ennen 1 päivää heinäkuuta 2008, eikä sille sen vuoksi voida myöntää tukea tilapäisten puitteiden perusteella.

(87)

Koska Enomeni Klostoyfantourgia oli vaikeuksissa, kun siihen kohdistuvat tukitoimenpiteet toteutettiin, voidaan tukitoimien soveltuvuutta sisämarkkinoille tarkastella pelastus- ja rakenneuudistussuuntaviivojen perusteella eli SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella

(88)

Ensinnäkin komissio katsoo, ettei käsiteltävänä olevia toimenpiteitä voida pitää sisämarkkinoille soveltuvina pelastustukina. Tuen kesto ei ole rajoitettu kuuteen kuukauteen, kuten pelastus- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 25 kohdan c alakohdassa säädetään, ja myös lainaan liittyvä velkojen uudelleenjärjestely on voimassa kauemmin kuin pelastustuille sallitut kuusi kuukautta. Toimenpiteitä ei myöskään ole rajoitettu vähimpään tarvittavaan, kuten pelastus- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 25 kohdan d alakohdassa säädetään. Määrä määritetään kyseisten suuntaviivojen liitteessä vahvistetun kaavan mukaan.

(89)

Toiseksi mitään toimenpiteistä ei voida pitää sisämarkkinoille soveltuvana rakenneuudistussäännösten perusteella. Kreikan ja tuensaajan mukaan yritys oli ennen vuoden 2007 takuun myöntämistä toimittanut Kreikan viranomaisille rakenneuudistussuunnitelman, johon kuului pankkirahoitusta ilman valtiontukea. Rakenneuudistussuunnitelmaa ei koskaan toimitettu virallisesti komissiolle. Toimenpiteet toteutettiin ilman rakenneuudistussuunnitelmaa, joka on kuitenkin välttämätön edellytys yrityksen elinkelpoisuuden turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa saatujen tietojen mukaan tällaista suunnitelmaa ei ollut, ja kaikki kyseisenä ajanjaksona toteutetut rakenneuudistusyritykset olivat epäonnistuneet. Käytännössä yrityksen toiminta oli lakannut ja se oli lähtenyt pörssistä. Huolimatta rakenneuudistuksen epäonnistumisesta valtio myönsi Enomeni Klostoyfantourgialle edelleen toimintapääomaa vuoden 2007 valtiontakuun muodossa. Komissio katsoo sen vuoksi, että toimenpiteet 1 ja 2 olivat toimintatukea, johon ei liittynyt minkäänlaista uskottavaa rakenneuudistusta.

(90)

Myöskään ei ole toimitettu virallisesti tietoja mistään pelastus- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 38–42 kohdassa tarkoitetuista korvaavista toimenpiteistä.

(91)

Mitä tulee Enomeni Klostoyfantourgian kelpoisuuteen saada rakenneuudistustukea, komissio toteaa, että yritys sai toimintatukia ainakin vuodesta 2007, minä vuonna se jo oli vaikeuksissa. Komissio katsoo, että mainittu seikka puhuu kertaluonteisen tuen periaatetta vastaan. Yrityksen vaikeudet olivat jatkuvia, ja siihen kohdistuvat tukitoimet johtivat kilpailun vääristymiseen yhteisen edun vastaisella tavalla. Tuensaaja väittää lisäksi, että vuoden 2007 takuu sisällytettiin vuoden 2010 takuuseen, minkä vuoksi yrityksen lainajärjestelyjä voidaan tarkastella yhdessä. Komissio katsoo kuitenkin, ettei ole näyttöä yhdennetystä rakenneuudistuksesta, koska vuosien 2007, 2009 ja 2010 tukitoimenpiteet myönnettiin useina vuosina ilman että oli olemassa vaadittua yhtä rakenneuudistussuunnitelmaa tai -strategiaa, jolla yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus olisi voitu palauttaa.

(92)

Näiden huomioiden perusteella komissio katsoo, ettei tuen kertaluonteisuuden vaatimus täyty.

(93)

Koska Enomeni Klostoyfantourgia oli vaikeuksissa, kun siihen kohdistuvat tukitoimenpiteet toteutettiin, komissio katsoo, ettei ole olemassa mitään muita valtiontukisääntöjä, joiden mukaan väitetyn tuen voitaisiin katsoa olevan SEUT-sopimuksen mukaista.

(94)

Edellä esitetty huomioon ottaen komissio päättelee, etteivät tukitoimenpiteet 1 ja 2 ole SEUT-sopimuksen mukaisia.

(95)

Edellä olevan perusteella komissio päättelee, että vuoden 2007 valtiontakuu ja vuoden 2009 sosiaaliturvamaksuvelkojen uudelleenjärjestely ovat sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea. Komissio päättelee myös, että vuonna 2010 myönnetty valtiontakuu ei ole valtiontukea.

(96)

Komission asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklassa säädetään, että ”sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta”.

(97)

Koska käsiteltävänä olevat toimenpiteet on todettu sääntöjenvastaisiksi ja sisämarkkinoille soveltumattomiksi tuiksi, on tukisummat perittävä takaisin, jotta ennen tuen myöntämistä markkinoilla vallinnut tilanne palautuu. Takaisinperintää varten alkuajankohdaksi katsotaan hetki, jolloin etu myönnettiin tuensaajalle eli hetki, jolloin tuki asetettiin tuensaajan käytettäväksi. Tuensaaja maksaa perintäkorkoa tuen lopulliseen takaisinmaksuun saakka.

(98)

Vuonna 2007 myönnetyn valtiontakuun (toimenpide 1) sisämarkkinoille soveltumaton tukiosuus katsotaan yhtä suureksi kuin taatun lainan koko määrä. Komissio arvioi, että tällä tavoin Enomeni Klostoyfantourgialle myönnetty tuki on 16 miljoonaa euroa.

(99)

Toimenpiteen 2 sisämarkkinoille soveltumaton tukiosuus katsotaan yhtä suureksi kuin uudelleenjärjestettävien velkojen koko määrä, toisin sanoen Enomeni Klostoyfantourgialle myönnetty tuki on 14,57 miljoonaa euroa. Sellaiset maksut, jotka eivät koske sopimuksen perusteella maksettuja summia, voidaan vähentää kokonaismäärästä, joka on perittävä takaisin sääntöjenvastaisena ja sisämarkkinoille soveltumattomana tukena.

(100)

Kreikan viranomaiset määrittävät takaisinperinnän tarkan määrän ja perittävän koron.

a)

tuensaajalta takaisinperittävän tuen kokonaismäärä (tukisumma ja siitä perittävä korko);

b)

yksityiskohtainen kuvaus tämän päätöksen noudattamiseksi jo toteutetuista ja toteutettavista toimenpiteistä;

c)

asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin.