17.8.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 220/1

(1)

Komissio ilmoitti 19 päivänä marraskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä Portugalille päätöksestään aloittaa perussopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely tapauskohtaisesta aluetuesta Petroleos de Portugal, Petrogal S.A:n, jäljempänä ’Petrogal’, toteuttamalle investointihankkeelle, joka koskee sen jalostamotoimintoja Sinesissä ja Matosinhosissa, jäljempänä ’investointihanke’. Portugali toimitti 9 päivänä joulukuuta 2009 päivätyllä kirjeellä julkaistavaksi ei-luottamuksellisen version menettelyn aloittamispäätöksestä.

(2)

Portugali pyysi 17 päivänä joulukuuta 2009 päivätyllä kirjeellä huomautusten toimittamiselle asetetun määräajan jatkamista yhdellä kuukaudella. Komissio suostui tähän pyyntöön 22 päivänä joulukuuta 2009. Portugali esitti huomautuksensa 21 päivänä tammikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa.

(4)

Komissio on saanut huomautuksia Portugalin petrokemian, kemian ja jalostusteollisuuden yhdistykseltä Associação das Indústrias da Petroquímica, Química e Refinação (3), Portugalin teollisuuden keskusliitolta Confederação da Indústria Portuguesa (4), energiatehokkuusalan yhdistykseltä Associação para a eficiência energética (5), kilpailijalta nro 2 (6), joka on Petrogalin kilpailija (7), kilpailijalta nro 1 (8)  (9), työntekijäliitolta União Geral de trabalhadores (10), Sinesin kaupungilta (11), Portugalin työntekijöiden ammatilliselta keskusjärjestöltä Confederação Geral dos Trabalhadores Portugueses (12) sekä Portugalin työnantajajärjestöltä Associação Industrial Portuguesa (13).

(5)

Komissio on toimittanut huomautukset Portugalille 9, 10, 17 ja 19 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyillä kirjeillä antaakseen sille mahdollisuuden esittää mielipiteensä niistä. Komissio sai Portugalin esittämät huomautukset 8 päivänä huhtikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä.

(6)

Komissio pyysi 15 ja 28 päivänä heinäkuuta 2010 (14) päivätyillä kirjeillä lisätietoja, jotka Portugali toimitti 16 ja 23 päivänä elokuuta 2010 päivätyillä kirjeillä.

(7)

Komissio pyysi 4 ja 5 päivänä elokuuta 2010 päivätyillä kirjeillä kilpailijoilta nro 1 ja 2 selvennyksiä, jotka toimitettiin 10 ja 15 päivänä syyskuuta 2010 päivätyillä kirjeillä. Nämä selvennykset toimitettiin Portugalille kommentoitavaksi 20 päivänä syyskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä.

(8)

Komissio pyysi Portugalilta lisätietoja 17 päivänä syyskuuta ja 1 päivänä lokakuuta 2010 päivätyillä kirjeillä. Portugali vastasi 18 ja 29 päivänä lokakuuta 2010.

(9)

Kilpailijoilta nro 1 ja 2 pyydettiin 13 päivänä lokakuuta 2010 päivätyillä kirjeillä tarkempia tietoja niiden 10 ja 15 päivänä syyskuuta 2010 lähettämien vastausten osalta.

(10)

Komissio pyysi 21 ja 28 päivänä lokakuuta 2010 päivätyillä kirjeillä Portugalilta lisätietoja. Portugali vastasi 12 päivänä marraskuuta päivätyillä kirjeillä.

(11)

Kilpailija nro 1 toimitti 10 päivänä marraskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä selvennyksiä 15 päivänä syyskuuta 2010 päivättyyn kirjeeseensä. Nämä selvennykset toimitettiin Portugalille kommentoitavaksi 12 päivänä marraskuuta 2010, ja Portugalin vastaus saatiin 19 päivänä marraskuuta 2010.

(12)

Komissio pyysi Portugalilta lisätietoja 30 päivänä marraskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. Portugali toimitti vastauksensa 20 päivänä joulukuuta 2010 päivätyllä kirjeellä.

(13)

Komissio pyysi 11 päivänä marraskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä Portugalia toimittamaan kustannus-hyötyanalyysin investointihankkeesta. Portugali toimitti pyydetyt tiedot 1 päivänä joulukuuta 2010.

(14)

Portugali toimitti 6 päivänä tammikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä tietoja Petrogalin osakkeenomistajista.

(15)

Portugalin viranomaisten, Petrogalin edustajien ja komission välinen tapaaminen järjestettiin 12 päivänä tammikuuta 2011. Portugali toimitti 25 päivänä tammikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä tietoja joistakin tässä kokouksessa esille otetuista kysymyksistä (esim. markkinoiden arviointi, tuen kannustava vaikutus).

(16)

Komissio pyysi 24 päivänä tammikuuta, 16 päivänä maaliskuuta ja 12 päivänä huhtikuuta 2011 päivätyillä kirjeillä lisätietoja investointihankkeen mahdollisesta vaihtoehtoisesta skenaariosta. Portugali vastasi kirjeillä, jotka oli päivätty 7 päivänä helmikuuta, 4 päivänä huhtikuuta ja 29 päivänä huhtikuuta 2011. Komissio pyysi 7 päivänä kesäkuuta 2011 lähetetyllä sähköpostiviestillä tietoja, joita Portugali ei ollut toimittanut aiemmissa kirjeissä. Portugali toimitti joihinkin esitettyihin kysymyksiin liittyviä tietoja sähköpostitse 9 päivänä kesäkuuta 2011 sekä 11 ja 17 päivänä kesäkuuta 2011 päivätyillä kirjeillä.

(17)

Komissio pyysi 24 päivänä kesäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä Portugalia selittämään dieselöljymarkkinoita koskevia tietoja. Portugali toimitti nämä tiedot 30 päivänä kesäkuuta ja 14 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyillä kirjeillä. Portugalin viranomaiset antoivat 20 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä suostumuksensa siihen, että komissio antaa tämän päätöksen englannin kielellä.

(18)

Tuensaaja, Petróleos de Portugal – Petrogal, SA, jäljempänä ’Petrogal’, on Galp Energia, SGPS, S.A:n, jäljempänä ’Galp Energia’, kokonaan omistama tytäryhtiö. Galp Energian tärkeimmät osakkeenomistajat ovat ENI SpA (15) (33,34 prosenttia), Amorim Energia BV, jäljempänä ’Amorim Energia’ (16) (33,34 prosenttia), Parpública Participações Públicas, jäljempänä ’Parpública’ (SGPS) (17) (7 prosenttia), Fidelity International Limited (2,01 prosenttia), Caixa Geral de Depósitos SA, jäljempänä ’CGD’ (18) (1 prosenttia) ja muut (23,31 prosenttia). Galp Energia on Galp Energia Groupin, jäljempänä ’GALP’, holdingyhtiö. Galp Energia toimii öljytuotteiden markkinoilla (joihin sisältyvät jalostus- ja markkinointitoiminnot, kuten vähittäismyynti ja tukkumyynti) sekä kaasumarkkinoilla.

(19)

Holdingyhtiö perustettiin alun perin 22 päivänä huhtikuuta 1999 nimellä GALP – Petróleos e Gás de Portugal SGPS, SA Sen tarkoituksena oli pääasiassa kaupankäynti öljyllä ja maakaasulla, ja siihen yhdistettiin kaksi aikaisempaa Portugalin hallituksen omistamaa yritystä, jotka siirtyivät Galp Energian määräysvaltaan, nimittäin öljytuotteisiin keskittynyt Petrogal ja maakaasuun keskittynyt GDP – Gas de Portugal, SGPS, S.A (19).

(20)

Galp Energian liiketoimintaan kuuluu myös jalostettujen öljytuotteiden vähittäis- ja tukkumarkkinointi Iberian niemimaalla. Se on markkinajohtaja Portugalissa (20) ja sen toiminta Espanjassa lisääntyy koko ajan.

(21)

Petrogal omistaa Portugalin ainoat kaksi jalostamoa. Jalostamot sijaitsevat Sinesissä ja Matosinhosissa. Jalostusliiketoimintaan kuuluvat kaikki jalostus-, toimitus- ja logistiikkatoiminnot. Petrogal on öljytuotteiden suurin markkinoija Portugalissa ja yksi suurimmista Iberian niemimaalla. Se vastaa käytännössä kaikesta raakaöljyn tuonnista ja osasta jalostettujen tuotteiden tuontia Portugaliin; sen hallussa on myös 80 prosenttia raakaöljyn ja öljyjalosteiden (21) varastointikapasiteetista ja sillä on tärkeä asema öljytuotteisiin liittyvän infrastruktuurin alalla Portugalissa.

(22)

Petrogalin laaja tuotevalikoima kattaa bensiinin, dieselöljyn, lentopetrolin, polttoöljyn, teollisuusbensiinin, nestekaasun, bitumin ja useita aromaattisia tuotteita. Jalostusliiketoimintayksikkö vastaa öljytuotteiden toimittamisesta Petrogalin vähittäis- ja tukkukaupan osastoille ja nestekaasun markkinointiosastolle, kilpailijoille ja ulkomaisille asiakkaille sekä jalostuskapasiteetin ja logististen välineiden toiminnasta. Petrogal käyttää tuotteidensa varastoinnissa ja kuljetuksessa joko kokonaan omistamiaan varastoja tai logistiikka-alan tytäryrityksiä.

(23)

Kuva 1 esittää Petrogalin omistussuhteet ja määräysvallan jakautumisen:

(24)

Amorim Energia, ENI ja Rede Eléctrica Nacional de Portugal (REN) allekirjoittivat 29 päivänä joulukuuta 2005 osakassopimuksen, johon CGD liittyi 28 päivänä maaliskuuta 2006, jäljempänä ’osakassopimus’. Osakassopimus tuli voimaan 29 päivänä maaliskuuta 2006 kahdeksaksi vuodeksi. Portugalin arvopaperilain 20 §:n ensimmäisen momentin c kohdan mukaan osakassopimuksen sopimuspuolten omistamiin Galp Energian osakkeisiin liittyvät äänioikeudet annetaan vastavuoroisesti muille sopimuspuolille. Näin ollen Galp Energian katsotaan olevan osakassopimuksen sopimuspuolten yhteisessä määräysvallassa.

(25)

Portugalin mukaan osakassopimuksesta seuraa, että osakkeenomistajat ja erityisesti ENI eivät voi määrätä ja yksin määritellä omien jalostustoimintojensa ja Petrogalin jalostustoimintojen välisiä strategioita.

(26)

Investointihankkeen tarkoituksena on järjestää uudelleen ja laajentaa Sinesissä ja Matosinhosissa sijaitsevia nykyisiä jalostusyksiköitä. Kyseiset jalostamot ovat Portugalin ainoat jalostamot. Lisäksi investointihankkeen tavoitteena on parantaa näiden kahden jalostamon välistä integrointia ja synergiaa. Se tekee mahdolliseksi raskaampien raakaöljyjen käyttämisen.

(27)

Investointihankkeella pyritään pääasiassa lisäämään dieselöljyn tuotantoa bensiinin kustannuksella. Sen mukaan raskaan raakaöljyn käytön lisääminen vähentää raaka-ainekustannuksia ja lisää joustavuutta käsiteltävien raakaöljyjen alkuperän suhteen.

(28)

Matosinhosin jalostamon muunnoshanke koostuu tarkalleen ottaen uuden tyhjötislausyksikön rakentamisesta tyhjökaasuöljyn tuottamista varten sekä uuden lämpökrakkausyksikön rakentamisesta jäljelle jäävän tyhjöjäännöksen termistä krakkausta varten.

(29)

Sinesin jalostamon muunnoshankkeessa on tarkoitus rakentaa uusi vetykrakkausyksikkö, jossa krakataan tyhjökaasuöljyä dieselin ja lentopetrolin tuottamiseksi. Investointihankkeen mukaan vetykrakkausyksikkö käyttää syöttöaineena Matosinhosin ja Sinesin jalostamoissa tuotettua tyhjökaasuöljyä ja kaasuöljyä ja hyödyntää siten täysimääräisesti kansallisten jalostuslaitosten kapasiteettia. Se käsittelee noin [ ] tynnyriä päivässä ja käyttää vuodessa noin [ ] kilotonnia pohjaöljyä ensisijaisena syöttöaineena.

(30)

Vetykrakkauksessa saadut tuotteet (nestekaasu, raskas teollisuusbensiini (22) ja diesel) ovat [ ] vedytettyjä, mikä tekee niistä laadultaan ensiluokkaisia. Investointihankkeen odotetaan lisäävän ainoastaan dieselin ja raskaan teollisuusbensiinin tuotantoa.

(31)

Investointihankkeen mukaan osa Sinesin jalostamolla tuotetusta raskaasta teollisuusbensiinistä toimitetaan Matosinhosiin raaka-aineeksi Petrogalin aromaattilaitokselle (23). Tämä lisää jalostamojen integroitumista. Raskaan teollisuusbensiinin lisääntynyt tuotanto on väistämätön tekninen seuraus Sinesin muunnoshankkeesta.

(32)

Investointihankkeen työt aloitettiin vuonna 2008 (ensimmäinen tilaus tehtiin 14 päivänä maaliskuuta 2008 seurauksena johtokunnan 5 päivänä maaliskuuta 2008 tekemästä päätöksestä), ja ne oli määrä saada päätökseen 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä. Täysi tuotantokapasiteetti odotetaan saavutettavan vuoteen 2011 mennessä.

(33)

Portugali toteaa, että jalostamojen välisestä maantieteellisestä etäisyydestä (noin 450 km meriteitse) huolimatta investointihanke olisi katsottava alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen vuosille 2007–2013 (24), jäljempänä ’aluetukisuuntaviivat’, 60 kohdassa tarkoitetuksi yhdeksi ainoaksi investointihankkeeksi. Portugalin viranomaiset vahvistavat, että Petrogal ei ole saanut valtiontukea ilmoitetun investointihankkeen aloittamista edeltävien kolmen vuoden aikana.

(34)

Sinesin investoinneista aiheutuvien kustannusten nimellisarvo on [ ] euroa. Sinesin jalostamolle on tarkoitus myöntää tukea [ ] euroa (nimellisarvo), jolloin tuen intensiteetti on 16 prosenttia. Matosinhosin jalostamon investointikustannukset ovat [ ] euroa (nimellisarvo) ja jalostamolle on tarkoitus myöntää tukea [ ] euroa (nimellisarvo), jolloin tuen intensiteetti on 13 prosenttia.

(35)

Investoinnin tukikelpoiset kustannukset ovat yhteensä 974 064 894 euroa nykyarvossa ilmaistuna (nimellisarvo 1 058 934 146 euroa) ja ne koostuvat yksinomaan laitteista (ei maa-alueita tai rakennuksia). Molempien jalostamojen saaman tuen määrä nykyarvossa ilmaistuna on 121 091 314 euroa (nimellisarvo 160 484 007 euroa), eli tuen intensiteetti on 12,43 prosenttia. Tukikelpoisten menojen jakautuminen eri vuosille on esitetty taulukossa 1:

Taulukko 1

(36)

Petrogal aikoo rahoittaa investointihankkeen käyttämällä omia varojaan hakemansa valtiontuen (nimellisarvo 160 484 007 euroa) lisäksi. Muuta valtiontukea ei ole suunnitteilla. Investointihankkeelle on myönnetty myös Euroopan investointipankin lainoja yhteensä 500 miljoonaa euroa. Kyseiset lainat hyväksyttiin vuonna 2009. Tuensaajan oma rahoitusosuus tukikelpoisista menoista on 36 prosenttia.

(37)

Portugalin vuosien 2007–2013 aluetukikartan (26) mukaan Alentejon ja Norten alueet, joilla Sinesin ja Matosinhosin jalostamot sijaitsevat, ovat oikeutettuja aluetukeen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen poikkeuksen nojalla. Suurille yrityksille myönnettävän alueellisen investointituen enimmäismäärä on Alentejon alueella 40 prosenttia ja Norten alueella 30 prosenttia bruttoavustusekvivalenttina (BAE) ilmaistuna.

(38)

Investointihankkeen odotetaan luovan kummallakin alueella suoraan noin 150 työpaikkaa ja välillisesti 450 työpaikkaa. Lisäksi Portugalin toimittamien tietojen mukaan rakennusvaiheessa luodaan noin 3 000 tilapäistä työpaikkaa.

(39)

Valtiontuki on tarkoitus myöntää tapauskohtaisena tukena, joka suunniteltiin soveltamalla 15 päivänä lokakuuta 1999 annettuun lakiin nro 409/99 perustuneen päättyneen tukiohjelman (N 97/1999) määräyksiä.

(40)

Portugalin ministerineuvosto antoi 6 päivänä maaliskuuta 2008 päätöslauselman, jonka jälkeen Portugalin hallitus, Petrogal ja Galp Energia allekirjoittivat valtiontuen myöntämiseksi kaksi sopimusta 10 päivänä maaliskuuta 2008. Nämä kaksi sopimusta olivat sopimus veroetuuksien myöntämisestä ja investointisopimus, jäljempänä ’tukisopimukset’.

(41)

Allekirjoitettujen tukisopimusten mukaan verohyvityksen myöntäminen oli liitetty investointihankkeen loppuunsaattamiseen. Tuki myönnettäisiin verohyvityksenä, joka vähennetään tulevista yhtiöveromaksuista. Portugalin viranomaiset laskisivat verohyvityksen määrän prosentteina tukikelpoisesta investoinnista. Verohyvitys käytettäisiin ainoastaan investointihankkeesta aiheutuviin veroihin. Jos verohyvitystä ei voitaisi vähentää täysimääräisesti, jäljellä oleva verohyvitys voitaisiin vielä vähentää sopimuksen voimassaolon päättymiseen asti (eli 31 päivään joulukuuta 2016).

(42)

Portugali aikoo myöntää aluetukea 160 484 007 euroa (nimellisarvo) vuodesta 2011 alkaen. Portugalin viranomaisten toimittamassa taulukossa 2 esitetään yksityiskohtaisesti tuen myöntämisaikataulu:

Taulukko 2

(43)

Portugali vahvisti, että investointihankkeelle myönnettävä tuki ei kasaantuisi samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin muista paikallisista, alueellisista, kansallisista tai EU:n lähteistä saadun tuen kanssa.

(44)

Lisäksi tuen myöntämisen edellytyksenä on, että Petrogal pitää investoinnit tukialueilla vähintään viiden vuoden ajan investointihankkeen päättymisen jälkeen.

(45)

Portugali vahvisti, että tuen myöntämisen ehtona on komission hyväksyntä.

(46)

Petrogal haki investointihankkeelle valtiontukea 22 päivänä tammikuuta 2007. Portugalin viranomaiset vahvistivat Petrogalille kirjallisesti 23 päivänä tammikuuta 2007, että jollei yksityiskohtaisesta tarkastelusta muuta johdu, investointihanke täyttää vero-ohjelmassa asetetut ehdot ennen hankkeeseen liittyvien töiden aloittamista.

(47)

Portugali sitoutui olemaan ylittämättä tässä päätöksessä säädettyä tuen enimmäismäärää ja enimmäisintensiteettiä, vaikka tukikelpoiset kustannukset nousisivat tai laskisivat.

(48)

Portugali sitoutui toimittamaan:

(49)

Päätöksessään perussopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta, jäljempänä ’menettelyn aloittamispäätös’, komissio ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi siihen, täyttääkö tuki aluetukisuuntaviivojen määräykset. Tältä osin komissio esitti menettelyn aloittamispäätöksessä epäilyjä seikoista, joita käsitellään johdanto-osan 50–64 kappaleessa.

(50)

Aluetukisuuntaviivojen 34 kohdan mukaan tavanomaisilla alkuinvestoinneilla tarkoitetaan ”investointia aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen”, joka liittyy:

Korvausinvestoinnit, jotka eivät täytä mitään näistä edellytyksistä, ovat nimenomaisesti alkuinvestoinnin määritelmän soveltamisalan ulkopuolella.

(51)

Tältä osin komissio epäili menettelyn aloittamispäätöksessä sitä, voidaanko alkuinvestoinniksi katsoa investointihanke, jolla pyritään nykyaikaistamaan kahta jalostamoa ja integroimaan ne paremmin, lisäämään dieselin (ja teollisuusbensiinin) tuotantoa vähentämällä samalla bensiinin tuotantoa. Komissio katsoi, että investointihankkeessa ei ole kyse investoinnista uuteen laitokseen eikä olemassa olevan laitoksen tuotannon monipuolistamisesta uusiin, täydentäviin tuotteisiin. Sen voitaisiin kuitenkin katsoa merkitsevän tietynlaista laajentamista ja tuotantoprosessin perusteellista muuttamista.

(52)

Komissio huomautti menettelyn aloittamispäätöksessä, että tukitoimenpidettä on arvioitava tapauskohtaisena tukena, minkä vuoksi Portugalin oli osoitettava, että investointihanke edistää aluetukisuuntaviivojen 10 kohdassa tarkoitettua johdonmukaista alueellista kehitysstrategiaa.

(53)

Erityisesti komissio ilmaisi menettelyn aloittamispäätöksessä epäilyjä siitä, ylittääkö odotettu vaikutus aluekehitykseen todella tuesta aiheutuvat alakohtaiset vaikutukset (tukimäärä 160 miljoonaa euroa, jolla luodaan vain 150 suoraa työpaikkaa).

(54)

Tässä yhteydessä komissio huomautti, että oli syytä epäillä tuen välttämättömyyttä, koska Petrogalin varainhoitovuoden 2008 tilinpäätöksestä ilmenee, että investointihanke on osa sen teollista strategiaa ja todennäköisesti toteutettaisiin kontrafaktuaalisessa skenaariossa ilman tukea. Komissio ilmoitti, että tuki ei näyttänyt olevan välttämätön investoinnin toteuttamiseksi (johon liittyvät työt aloitettiin vuonna 2008) ja että Petrogal olisi voinut harkita investoinnille muitakin sijoituspaikkoja. Tarpeeton tuki ei todennäköisesti edistä aluekehitystä ja voisi johtaa kilpailun kohtuuttomaan vääristymiseen.

(55)

Komissio epäili menettelyn aloittamispäätöksessä sitä, täyttyvätkö aluetukisuuntaviivojen 38 kohdassa asetetut muodolliset kannustavaa vaikutusta koskevat vaatimukset. Tapauskohtaisen tuen tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen olisi pitänyt ilmoittaa ennen hankkeen aloittamista kirjallisesti aikeesta myöntää tuki, jos komissio hyväksyy sen.

(56)

Tältä osin komissio epäili menettelyn aloittamispäätöksessä sitä, täyttääkö Portugalin kirjallinen vahvistus, jonka mukaan hanke oli todellakin oikeutettu valtiontukeen, jollei yksityiskohtaisesta tarkastelusta muuta johdu, aluetukisuuntaviivojen 38 kohdan vaatimukset.

(57)

Portugali on ilmoittanut kahdessa jalostamossa toteutettavan investointihankkeen yhtenä ainoana investointihankkeena. Aluetukisuuntaviivojen 60 kohdan mukaan alkuinvestointi katsotaan yhdeksi ainoaksi investointihankkeeksi, kun sitä ei voida jakaa osiin taloudellisesti kannattavasti ottaen huomioon tekniset, toiminnalliset ja strategiset yhteydet sekä välitön läheisyys.

(58)

Tältä osin komissio esitti menettelyn aloittamispäätöksessä epäilyjä, jotka johtuivat jalostamojen välisestä etäisyydestä. Lisäksi investointihankkeen katsominen yhdeksi ainoaksi investointihankkeeksi merkitsisi mukautetun aluetuen enimmäismäärän soveltamista aluetukisuuntaviivojen 67 kohdassa esitetyn asteikon mukaisesti.

(59)

Komissio esitti menettelyn aloittamispäätöksessä epäilyjä, jotka koskivat tuen arviointia aluetukisuuntaviivojen 68 ja 69 kohdan säännösten perusteella.

(60)

Tarkemmin sanottuna komissio ei pystynyt päättelemään, mitkä olivat investointihankkeen kannalta merkityksellisiä tuotteita. On edelleen epäselvää, ovatko kyseiset tuotteet yksinomaan diesel ja teollisuusbensiini, kuten Portugali väittää, vai olisiko muitakin jalostustoiminnan tuotteita otettava huomioon. Jalostamotuotteiden mahdollinen korvattavuus tarjontapuolella on otettava huomioon sen lisäksi, että teollisuusbensiiniä voidaan pitää aluetukisuuntaviivojen 69 kohdassa tarkoitettuna välituotteena.

(61)

Komissiolla oli epäilyjä, jotka koskivat merkityksellisiä tuotemarkkinoita ja sitä, koskivatko merkitykselliset tuotemarkkinat niin dieselin kuin teollisuusbensiinin osalta jalostamotasoa kuten Portugali väitti.

(62)

Komissio ei ollut varma siitä, olisiko kyseessä olevien tuotteiden merkitykselliset maantieteelliset markkinat määriteltävä kansallisella, alueellisella (Iberian niemimaa) vai Euroopan talousalueen (ETA) tasolla.

(63)

Lisäksi komissio epäili sitä, oliko Petrogalilla sekä Galp Energia- ja ENI-konserneilla, joihin Petrogal kuuluu, alle 25 prosentin markkinaosuus merkityksellisillä markkinoilla aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(64)

Aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan b alakohdan perusteella komissio epäili kaikkien asianomaisten tuotteiden osalta, onko investointihankkeella luotu tuotantokapasiteetti yli 5 prosenttia merkityksellisistä markkinoista mitattuna todettavissa olevana kulutuksena, ja ylittääkö siinä tapauksessa kyseisen tuotteen todettavissa olevan kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu viiden edellisen vuoden aikana Euroopan talousalueen BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun.

(65)

AIPQR katsoo, että investointihanke on välttämätön Portugalin talouden elvyttämiseksi ja keinona vahvistaa Euroopan kilpailukykyä petrokemian ja jalostuksen alalla. Jos investointihanketta ei voitaisi saattaa päätökseen tai siltä puuttuisi päätökseen saattamiseksi tarvittava tuki, sillä voisi olla vakavia seurauksia petrokemian tuotantoketjun itsenäisyyteen ja tukemiseen.

(66)

Artensan (Artenius – Produção e Comercialização de Ácido Tereftálico Purificado e Produtos Conexos, SA, joka on La Seda de Barcelona S.A:n espanjalainen tytäryhtiö) suunnittelema uusi puhdistetun tereftaalihapon (PTA) tuotantoyksikkö Sinesissä lisää merkittävästi La Sedan teollisuusbensiinin tarvetta. Näin ollen teollisuusbensiinin tuotannon lisääminen Petrogalin vetykrakkausyksikössä on ratkaisevan tärkeää La Sedan investoinnin toteuttamisen kannalta; kyseisen investoinnin arvioidaan olevan noin 400 miljoonaa euroa.

(67)

AIPQR:n mukaan investointihanke vähentää dieselin alijäämää Euroopan tasolla.

(68)

AIPQR katsoo, että Petrogalin panos on olennaisen tärkeä, jotta voitaisiin tehdä mahdolliseksi jalostustoiminnan, petrokemian ja teollisuustoimialojen kilpailukyky- ja teknologiakeskuksen kehittäminen ja edistää sitä osana Portugalin strategiaa kansallisen ja alueelliseen talouden kannalta keskeisten toimialojen edistämiseksi.

(69)

AIPQR:n mukaan vetykrakkauksella tuotettu dieselpolttoaine on erittäin hyvälaatuista, mikä varmistaa aiempaa tehokkaamman palamisen ja pakokaasupäästöihin sisältyvien epäpuhtauksien pysymisen mahdollisimman vähäisinä. Dieselpolttoainetuotteiden laadun ja myös sen energiatehokkuuden ansiosta, joka investointihankkeella odotetaan saavutettavan, on mahdollista toteuttaa Petrogalin energiatehokkuussuunnitelma vuosiksi 2008–2011.

(70)

Lisäksi AIPQR katsoo, että investointihanke edistää Matosinhosin ja Sinesin alueiden sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä sekä kokonaisuutena tarkasteltuna kansallista sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.

(71)

Investointihanke on tärkeä: se lisää tarjonnan joustavuutta ja parantaa itsenäisyyttä dieselöljyn alalla.

(72)

COGEN:n mukaan investointihanke antaa merkittävän tilaisuuden teknologiseen innovointiin ja luo suoraan noin 150 ja välillisesti noin 500 keskitason työpaikkaa, jotka ovat kaikki pysyviä työpaikkoja.

(73)

Energian osalta COGEN katsoo, että jalostamojen muuntamishankkeet mahdollistavat 14 prosentin energiansäästön. Lisäksi COGEN tuo esille, että investointihanke tekee myös mahdolliseksi sen ulkopuolisen toisentyyppisen investoinnin, jossa on kyse 82 MW:n yhteistuotantoyksikön asentamisesta kumpaankin jalostamoon. Tämä kasvattaa kyseisen teknologian kapasiteettia noin 12 prosenttia Portugalissa.

(74)

CIP katsoo, että investointihankkeella korjataan Portugalin tilanne, jolle on ominaista

(75)

CIP katsoo, että investointihanke parantaa merkittävästi kummankin jalostamon energiatehokkuutta niiden sitoumusten mukaisesti, jotka Portugali on antanut Euroopan unionille ja jotka liittyvät Euroopan energiatehokkuuden parantamiseen 10 prosentilla.

(76)

CIP toteaa, että suunniteltu noin 150:n erittäin korkeaa pätevyyttä edellyttävän työpaikan ja 450 välillisen pysyvän työpaikan luominen edistää merkittävästi Portugalin talouden kehitystä. Se edistää paikallista taloutta kyseisillä alueilla, joilla BKT asukasta kohden on pienempi kuin kansallinen keskiarvo, ja johtaa noin 5 000 tilapäisen työpaikan syntymiseen rakennusvaiheessa.

(77)

UGT katsoo, että investointihanke edistää aluekehitystä ja sillä on myönteinen vaikutus kyseessä olevien alueiden talouskehitykseen sekä sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Kyseessä oleville alueille ovat tunnusomaista korkeat työttömyysasteet, yksipuolinen yritysrakenne ja maan keskiarvon alapuolelle jäävä BKT asukasta kohden. Investointihankkeella on merkittävä vaikutus molempien alueiden teolliseen rakenteeseen ja koko Portugaliin, koska hankkeessa kehitetään sekä tuotantoketjun alku- että loppupään toimintoja, erityisesti sellaisilla aloilla kuten koneenrakennus ja yhteiskuntarakentaminen, sähkö tai jopa kauppa ja ateriapalvelut.

(78)

UGT katsoo, että investointihanke luo uusia ja parempia työpaikkoja, erityisesti aikana, jolloin työttömyys kasvaa nopeasti taloudellisen ja yhteiskunnallisen kriisin vuoksi. Investoinnilla on tarkoitus luoda molemmissa jalostamoissa suoraan 150 työpaikkaa, joista monet edellyttävät korkeaa pätevyyttä. Lisäksi välillisesti luodaan 450 työpaikkaa ja rakennusvaiheen aikana syntyy 5 000 tilapäistä työpaikkaa. Investointihanke auttaa säilyttämään osan olemassa olevista 2 050 työpaikasta, jotka voisivat vaarantua ilman investointihanketta.

(79)

Lisäksi UGT katsoo, että investointihanke auttaa täyttämään tiukat ympäristö- ja turvallisuusnormit, sillä jalostamot varustetaan ympäristöystävällisemmällä teknologialla.

(80)

UGT:n mukaan investointihanke on erittäin tärkeä, jotta voitaisiin lisätä Portugalin riittämätöntä dieselpolttoaineen jalostus- ja tuotantokapasiteettia. Nykyinen jalostuskapasiteetti on selvästi liian pieni kotimaisen kysynnän kattamiseksi, minkä vuoksi Portugali on riippuvaisempi dieselpolttoaineen tuonnista muista maista (mikä lisää strategisia riskejä). Dieselpolttoaineen tuonnin väheneminen pienentäisi myös nykyistä kauppataseen vajetta, joka johtuu suurelta osin energiatileistä.

(81)

Lopuksi UGT huomauttaa, että investointihanke ei ole tärkeä ainoastaan Portugalille vaan myös EU:lle, koska sen tarkoituksena on auttaa kehittämään entistä ympäristöystävällisempää ja kestävämpää taloutta.

(82)

Matosinhosin kunta katsoo, että työpaikkojen luonnilla on suuri vaikutus alueella. Matosinhosin jalostamo luo pätevyyttä vaativia työpaikkoja, joiden palkka ylittää alueellisen keskiarvon, minkä ansiosta ostovoima alueella lisääntyy. Jalostamon ja satojen kaupallisten ja teollisten pk-yritysten toiminnalla on merkittävä vaikutus alueen bruttomääräiseen lisäarvoon, erityisesti koska alueen työttömyysaste on noin 13 prosenttia (maan keskiarvoa suurempi). Matosinhosin kunta katsoo, että investointihanke on ratkaisevan tärkeä alueelle sekä taloudelliselta että sosiaaliselta kannalta.

(83)

Sinesin kunta on vakuuttunut siitä, että Sinesin jalostamon uudet tuotantoyksiköt ovat tärkeitä paikallisen ja alueellisen talouskehityksen kannalta. Hankkeella on myönteinen vaikutus alueen sosiaaliseen kehitykseen, koska alueelle syntyy pätevyyttä vaativia työpaikkoja sekä uusia ja entistä parempia pk-yrityksiä.

(84)

CGTP katsoo, että investointihankkeella on erittäin myönteisiä ympäristövaikutuksia ja se on tärkeä Portugalin aluekehitykselle, sillä:

(85)

AIP toteaa, että investointihanke edistää ratkaisevasti vaurauden lisääntymistä maan pohjoisalueella ja Alentejon alueella.

(86)

Norten alueella, jolla työttömyysaste on 11,6 prosenttia verrattuna kansalliseen 9,8 prosentin keskiarvoon (tiedot vuoden 2009 kolmannelta neljännekseltä), on tällä hetkellä Portugalin korkein työttömyysaste ja erityisesti paljon pitkäaikaistyöttömiä (puolet työttömistä on hakenut työtä vähintään vuoden). Nykyisessä yhteiskunnallisessa kriisissä 500 suoran työpaikan ja 200 pysyvän välillisen työpaikan luomisella sekä myös 2 000 tilapäisen työpaikan luomisella rakennusvaiheen aikana on valtava vaikutus alueella.

(87)

Alentejon alue on tällä hetkellä yksi Portugalin korkeimmista työttömyysasteista kärsivistä alueista; alueen työttömyysaste on 10,2 prosenttia verrattuna kansalliseen 9,8 prosentin keskiarvoon (tiedot vuoden 2009 kolmannelta neljännekseltä) ja pitkäaikaistyöttömien määrä on alueella erityisen suuri (puolet työttömistä on hakenut työtä vähintään vuoden). Tässä yhteydessä 100 suoran työpaikan ja 250 pysyvän välillisen työpaikan sekä noin 3 000 rakennusvaiheen aikaisen työpaikan luomisella on merkittävä vaikutus alueella.

(88)

Kilpailijan nro 1 mukaan investointihanke voidaan katsoa aluetukisuuntaviivojen 34 kohdassa tarkoitetuksi ”olemassa olevan laitoksen laajentamiseksi”. Investointihanketta ei voida pitää yhtenä ainoana investointihankkeena, koska se muodostuu käyttöomaisuudesta, joka voitaisiin jakaa osiin ”taloudellisesti kannattavasti” aluetukisuuntaviivojen 60 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Sinesin ja Matosinhosin jalostamot sijaitsevat nimittäin maantieteellisesti kaukana toisistaan. Investointihankkeessa määritellään selvästi erilliset investoinnit kummallekin jalostamolle. Jalostamot voivat valita joko tyhjötislausyksikön ja lämpökrakkausyksikön ilman vetykrakkausyksikköä tai päinvastoin. Sen vuoksi jalostamoihin tehtävät investoinnit eivät välttämättä ole suoraan toisiinsa yhteydessä. Joka tapauksessa jalostamot pystyisivät toimimaan itsenäisesti ilman integroitumista. Lisäksi Matosinhosin jalostamo voisi myydä tuottamansa tyhjökaasuöljyn kansainvälisillä markkinoilla, ja Sinesissä sijaitseva vetykrakkausyksikkö voisi käyttää syöttöaineena tuotua tyhjökaasuöljyä.

(89)

Portugali mainitsi ainoastaan suorien ja välillisten työpaikkojen luomisen tekijänä, jonka kautta investointihanke edistää aluekehitystä. Sen vuoksi on mahdotonta osoittaa, että investointihanke edistää johdonmukaista alueellista kehitysstrategiaa ja että se täyttää taloudellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen (28). On vaikea hyväksyä, että yli miljoonan euron käyttämistä yhtä luotua suoraa työpaikkaa kohden voidaan pitää poikkeuksellisena aluekehityksen edistämisenä. Tältä osin tuen määrää suhteessa investointihankkeella luotuihin suoriin työpaikkoihin arvioidaan komission aikaisempiin päätöksiin verrattuna (esitetään taulukossa, jossa tarkastellaan tätä suhdetta komission aikaisemmissa päätöksissä). Lisäksi kilpailija nro 1 katsoo, että investointihanke ei ole yhteydessä väitettyyn markkinoiden toimintapuutteeseen.

(90)

Kannustavaa vaikutusta koskevan muodollisen vaatimuksen osalta voidaan todeta, ettei Petrogal saanut ilmoitusta tuen myöntämisaikeesta Portugalilta ennen töiden aloittamista. Sen vuoksi kilpailija nro 1 katsoo, että tuki ei noudata aluetukisuuntaviivojen 38 kohtaa.

(91)

Taloudellisen arvioinnin osalta kilpailija nro 1 katsoo, ettei tuki täytä välttämättömyyden arviointiperustetta eikä tuota minkäänlaista kannustavaa vaikutusta. Investointihanke on tuotannollinen investointi, jonka taloudellisena syynä on kysynnän ja tarjonnan välinen epätasapaino ja mahdollisuus saada raskaampaa ja halvempaa raakaöljyä. Se on investointi, jolla vastataan dieselpolttoaineen kysynnän luonnolliseen kehitykseen. Muut toiminnanharjoittajat kaikkialla Euroopassa tekevät vastaavanlaisia investointeja jalostamoissa ilman valtiontukea. Näin ollen tosiasiat osoittavat, että investointihanke olisi toteutettu joka tapauksessa, joten se ei noudata 24 päivänä kesäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon (29), jäljempänä ’perusteellista arviointia koskeva tiedonanto’, 22 kohtaa.

(92)

Kilpailija nro 1 katsoo, että investointihanke koskee seuraavia tuotteita:

(93)

Kilpailijan nro 1 mukaan Petrogal on ainoa markkinatoimija, jolla on raakaöljyn jalostuskapasiteettia Portugalissa. Petrogal on kilpailijoidensa toimittaja näillä markkinoilla. Petrogalin määräysvallassa ovat bensiinin ja dieselpolttoaineen suurimmat tuonti- ja varastointilaitokset. Petrogalilla on suurin huoltoasemaverkosto Portugalissa. Petrogalilla on määräävä asema tai vähintäänkin merkittävää markkinavoimaa monilla öljytuotteiden markkinoilla Portugalissa. Kilpailija nro 1 katsoo, että merkityksellisten markkinoiden arvioinnissa ei pitäisi tarkastella ainoastaan jalostamotasoa, vaan myös kilpailutilannetta dieselpolttoaineen vähittäiskaupan ja tukkukaupan markkinoilla.

(94)

Teollisuusbensiinin osalta kilpailija nro 1 katsoo lisäksi, että arvioitavat merkitykselliset tuotemarkkinat eivät saisi rajoittua myyntiin jalostamosta vaan huomioon olisi otettava myös jakeluketjun loppupään toiminnot.

(95)

Merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden osalta dieselpolttoaineen kokonaistuonnin ja -viennin osuus dieselpolttoaineen kokonaismyynnistä Portugalissa on liian alhainen, jotta alueelliset markkinat voitaisiin valita merkityksellisiksi markkinoiksi. Kilpailija nro 1 katsoo, että Portugalin markkinat muodostavat merkitykselliset maantieteelliset markkinat.

(96)

Kilpailija nro 1 katsoo, että ENI:n toiminnot vaikutusalaan kuuluvilla tuotemarkkinoilla olisi otettava huomioon, koska yrityksen pystyessä käyttämään ratkaisevaa vaikutusvaltaa toisen yrityksen myyntipolitiikkaan on tarpeen tarkastella molempien yhteenlaskettua markkinaosuutta merkityksellisillä markkinoilla.

(97)

Kilpailija nro 1 päättelee, että aluetukisuuntaviivojen 68 kohdassa vahvistettu 25 prosentin markkinaosuutta koskeva raja-arvo ylittyy huomattavasti dieselpolttoaineen tapauksessa. Sen vuoksi investointihankkeeseen myönnettävän tuen tarkoituksena on subventoida määräävässä asemassa olevaa markkinatoimijaa, minkä ansiosta se pystyy ylläpitämään markkinavoimansa ja lisäämään sitä. Kilpailuun kohdistuu vakavia vaikutuksia, ja tuki vääristää huomattavasti merkityksellisiä markkinoita.

(98)

Yhteenvetona kilpailija nro 1 katsoo, että tuki on toimintatukea, joka vahvistaa määräävässä asemassa olevan toiminnanharjoittajan markkina-asemaa merkityksellisillä markkinoilla. Tuella ei ole minkäänlaista kannustavaa vaikutusta. Joka tapauksessa tuen kielteiset vaikutukset ovat suuremmat kuin sen mahdolliset myönteiset vaikutukset.

(99)

Samankaltaisia investointihankkeita on toteutettu neljässä jalostamossa (La Rabida, Castellón, Cartagena ja Bilbao). Näillä hankkeilla pyrittiin samaan tavoitteeseen, toisin sanoen lisäämään omaisuuserien kannattavuutta ottamalla käyttöön uusia muunnosyksiköitä, jotka maksimoivat keskitisleistä saatavan tuoton, vähentävät polttoöljyn tuotantoa ja käsittelevät raskaampaa raakaöljyä. Kilpailija nro 1 viittaa myös samankaltaisiin investointihankkeisiin Italiassa (ENI:n toteuttamat hankkeet Sannazzaron ja Taranton jalostamoissa), Saksassa (Bayernoil), Liettuassa (Mazeikiu Nafta) ja Valko-Venäjällä (Slavneft).

(100)

Kilpailijan nro 1 tiedossa ei ole mahdollista viitearvoa, johon tällaisten investointien tuottoa alalla voitaisiin verrata: investointihankkeen kannattavuus riippuu yleensä kunkin yrityksen pääomakustannuksista ja muista näkökohdista. Kilpailija nro 1 katsoo, että kaudella, jonka aikana kyseisestä investointihankkeesta päätettiin, tuottoaste jalostusalalla oli vähintään 10 prosenttia.

(101)

Kilpailija nro 1 viittaa yleisesti tuonnin esteisiin merkityksellisillä maantieteellisillä markkinoilla. Se katsoo, että suurin ongelma Portugalissa on Petrogalin määräävä asema markkinoilla; sen määräysvallassa on 100 prosenttia Portugalin jalostuskapasiteetista ja siten tärkeimmät tuonti- ja vientiterminaalit. Lisäksi se väittää, että Petrogalilla on määräävä asema tuotteen varastointikapasiteetin alalla – joidenkin riippumattomien lähteiden (30) mukaan sillä on 90 prosenttia markkinoista. Tämän ansiosta Petrogalin osuus vähittäiskaupan myynnistä on noin 45 prosenttia ja tukkukaupan myynnistä 80 prosenttia Portugalin markkinoilla.

(102)

Kilpailija nro 1 ei pystynyt kuvailemaan komissiolle tilannetta, jossa pääsy Petrogalin varastointikapasiteettiin olisi evätty.

(103)

Kilpailija nro 1 katsoo, että Portugalissa on varastointikapasiteettia koskevia rajoitteita ja että varastointikustannukset samankaltaisten laitosten ja toimintojen osalta ovat Portugalissa korkeammat kuin muissa maissa, kuten Espanjassa ja Italiassa (noin 25 prosenttia korkeammat).

(104)

Kilpailija nro 1 katsoo, että tuontidieselin ja Petrogalilta hankitun dieselin välillä ei ole merkittäviä hintaeroja, sillä hinnat on sidottu kansainvälisiin hintaindekseihin lisättynä logistisilla kustannuksilla.

(105)

Kilpailija nro 2 katsoo, että investointihanke lisää Petrogalin dieselin tuotantokapasiteettia noin 2,5 miljoonalla tonnilla. Tämän seurauksena Portugali muuttuu dieselin pienestä tuojasta sen merkittäväksi viejäksi.

(106)

Kilpailija nro 2 esitti epäilyjä tuen tarpeellisuudesta, sillä Petrogal kuuluu suurelle yritykselle, joka on ENI:n omistuksessa ja määräysvallassa. Petrogal on kannattava yritys, joka on tehnyt suuria investointeja sekä tuotantoketjun alkupäässä jalostustoiminnan alalla Brasiliassa ja Angolassa että loppupäässä jakeluverkostonsa laajentamiseksi Espanjassa. Se on Portugalissa etuoikeutetussa asemassa, sillä se omistaa maan ainoat kaksi jalostamoa.

(107)

Petrogal on vertikaalisesti integroitunut ja suurin öljytuotteita Portugalissa markkinoiva yritys. Se on kolmanneksi suurin kilpailija Iberian niemimaalla.

(108)

Kilpailija nro 2 katsoo, että valtiontuki ei täytä tuen kannustavan vaikutuksen muodollisia vaatimuksia, jotka on vahvistettu aluetukisuuntaviivojen 38 kohdassa. Investointihanke on itsessään kannattava toimenpide, joka täyttää Petrogalin keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja joka näin ollen toteutettaisiin joka tapauksessa.

(109)

Kilpailijan nro 2 mukaan investointihanke auttaa täyttämään dieselin lisääntyvän kotimaan kysynnän, mahdollistaa sen, että Petrogalista tulee nettoviejä muille markkinoille (esimerkiksi Ranska ja Espanja), ja suurentaa Petrogalin jalostusmarginaalia.

(110)

Kilpailija nro 2 katsoo, että tuen tarpeellisuutta on arvioitava perusteellista arviointia koskevan tiedonannon 2.3 kohdan säännösten perusteella.

(111)

Kilpailija nro 2 viittaa alaviitteessä 31 mainittuun PFC Energyn raporttiin, jossa mainitaan, että Petrogalin investointihanke oli tosiasia jo vuonna 2006. Investointihanke voidaan toteuttaa ainoastaan Matosinhosin ja Sinesin alueilla (ei siitä syystä, että ne ovat tukialueita, vaan koska jalostamot sijaitsevat kyseisillä alueilla).

(112)

Lopuksi kilpailija nro 2 katsoo, että ei ole mahdollista valita toista paikkaa investoinnille, kun on kyse olemassa olevien jalostamojen muuntamisesta.

(113)

Kilpailija nro 2 esitti ainoastaan dieselpolttoainetta koskevia huomautuksia.

(114)

Kilpailija nro 2 selittää, että vaikka tuonnille ei ole oikeudellisia esteitä, sille asettavat ehtoja (tai jopa rajoituksia) useat fyysiset tekijät (tuontivarastojen vähyys, niiden sijainti ja omistus, toissijaiseen logistiikkaverkkoon liittyvät rajoitukset) ja markkinoiden rakenteeseen liittyvät tekijät (kyky asettaa jalostamohinnat).

(115)

Muut portugalilaiset markkinatoimijat tuovat 90 prosenttia dieselin kokonaistuonnista, ja niillä on tuonnissa huomattavia vaikeuksia, kuten Portugalin kilpailuviranomaisen raportissa ”Relatório final sobre os sectores dos combustíveis líquidos e do gás engarrafado em Portugal” (31) (’kilpailuviranomaisen raportti’) todetaan. Kilpailija nro 2 katsoo, että kaikkien näiden tekijöiden vuoksi Portugalin markkinat ovat suljetummat kuin vastaavat markkinat muissa maissa.

(116)

Kilpailija nro 2 katsoo, että merkityksellisten markkinoiden arvioinnissa ei pitäisi tarkastella ainoastaan jalostamotasoa, vaan sen olisi katettava myös jakelu- ja myyntikanavat (vähittäis- ja tukkukauppa). Investointihanke lisää tuotantoa 2,5 miljoonalla tonnilla vuodessa, minkä seurauksena Portugalista tulee maa, jossa dieselin vuotuinen ylijäämä on 1,6 miljoonaa tonnia ja Sinesin jalostamossa tuotetun biodieselin vuotuinen ylijäämä 0,5 miljoonaa tonnia.

(117)

Kilpailuviranomaisen raportin mukaan tällaista myyntiä pidetään toisena tasona dieselin jakelurakenteessa. Dieselin hinta riippuu hankintahinnasta jalostamolla tai tuonnissa, johon lisätään kuljetus- ja varastointikulut ja myyntikate.

(118)

Kilpailija nro 2 katsoo, että Petrogal kilpailee myös jakelutasolla, jolla sillä on selkeä kilpailuetu: Petrogalille dieselin tuotantokustannusten pienentämiseksi myönnettävä tuki vahvistaisi sen määräävää asemaa Portugalin markkinoilla (51 prosenttia tukkukaupan markkinoista ja 37 prosenttia vähittäiskaupan markkinoista).

(119)

Kilpailija nro 2 katsoo, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat enintään Iberian niemimaan markkinat. Merkitykselliset maantieteelliset markkinat voisivat olla ETA:n laajuiset, jos dieselin tuonti kilpailisi tehokkaasti Portugalissa jalostetun dieselin kanssa (eli olettaen, että ei ole oikeudellisia tai taloudellisia markkinoille pääsyn esteitä).

(120)

Investoinnille myönnettävä tuki vaikuttaa Petrogalin kilpailijoihin Iberian niemimaan markkinoilla, koska Espanjassa sijaitsevat jalostamot ovat tehneet ilman tukea vastaavanlaisia investointeja (joiden strategiset tavoitteet olivat hyvin samanlaisia).

(121)

Jos tukku- ja vähittäiskaupan myynnin katsotaan olevan osa merkityksellisiä tuotemarkkinoita, Petrogalin markkinaosuus kansallisilla ja paikallisilla markkinoilla on selvästi yli aluetukisuuntaviivojen 68 kohdassa vahvistetun 25 prosentin raja-arvon eikä tukea ei tulisi myöntää.

(122)

Kilpailija nro 2 katsoo, että tarjontapuolella bensiinin ja dieselin tukkumarkkinat ovat erittäin keskittyneet (neljän suurimman markkinatoimijan osuus markkinoista on yli 95 prosenttia), kuten Portugalin kilpailuviranomainen toteaa raportissaan.

(123)

Petrogalin osuus tukkukaupan dieselmarkkinoista Portugalissa on määrällisesti arviolta 35–45 prosenttia. Kilpailija nro 2 katsoo, että investointihanke johtaa tuotantokapasiteetin lisääntymiseen 2,5 miljoonalla tonnilla ja tämä hanke yhdessä muiden Petrogalin toteuttamien hankkeiden kanssa johtaa siihen, että Petrogal pystyy tyydyttämään Portugalin dieselmarkkinoiden sisäisen kysynnän ja lisäksi viemään lähes 2 miljoonaa tonnia dieseliä naapurimaihin (Espanja ja Ranska).

(124)

Kilpailija nro 2 toteaa, että alakohtaista tuottoa koskevaa viitearvoa ei ole, koska yrityksillä on omat tuottotavoitteensa ja tuottotavoitteet voivat erota kunkin investointihankkeen erityispiirteistä riippuen. Kilpailija nro 2 luettelee viisi jalostamoa, jotka ovat toteuttaneet ilman valtiontukea vastaavanlaisia investointihankkeita, joiden arvo on yhteensä yli 6 miljardia euroa.

(125)

Kilpailija nro 2 huomauttaa, että varastointikapasiteettia ja satamalaitteita on rajallisesti. Sen vuoksi kuljetukset Portugaliin tehdään pienemmissä erissä, mikä tarkoittaa korkeampia jakelukustannuksia, jotka vaikuttavat lopullisiin vähittäis- ja tukkukaupan myyntikatteisiin.

(126)

Varastojen osalta kilpailija nro 2 toteaa, että laitosten omistaja (kuten Petrogal) käyttää yleensä niitä itse omia tarkoituksiaan varten. Kolmansille osapuolille kuuluvia varastointitiloja on tarjolla vähän, koska muiden toimijoiden kanssa on jo tehty pitkäaikaisia sopimuksia.

(127)

Kilpailija nro 2 katsoo, että Petrogalin määräävä asema varastointitilojen alalla antaa sille kilpailijoihinsa nähden arviolta noin 3–5 Yhdysvaltain dollarin edun tonnia kohden dieselin myyntihinnassa.

(128)

Portugali oikaisee, että Portugalin viranomaisten ja komission yksiköiden välinen kokous järjestettiin 11 päivänä maaliskuuta 2009. Portugali täsmentää, että investointihanke ei ole korvaus- tai parannushanke; se on muunnoshanke, jossa muutetaan jalostusprosessia, jotta voitaisiin vastata paremmin dieselin kasvavaan kysyntään. Portugali huomauttaa, että EIP osallistuu rahoitukseen ja että verohyvityksen muodossa myönnettävää tukea aletaan myöntää vuodesta 2011. Portugali katsoo myös, että investointihankkeen arviointi tapauskohtaisena tukena ei saisi johtaa arviointisääntöjen tiukentumiseen. Portugalin ja tuensaajan välinen investointihankesopimus ja tukisopimus edellyttävät nimenomaan komission myönteistä päätöstä. Koska investointihankesopimus ja tukisopimus toimitettiin komissiolle jo ilmoitusvaiheen aikana, Portugali ehdottaa sellaisen hallinnollisen kirjeen lähettämistä, jonka liitteenä ovat menettelyn aloittamispäätöksen sivulla 8 tarkoitetut investointihanke- ja tukisopimukset ja josta käy ilmi näiden sopimusten voimaantulo.

(129)

Portugali katsoo, että investointihanke on alkuinvestointi, joka kuuluu seuraavaan luokkaan: olemassa olevan laitoksen laajentaminen tai tuotantoprosessin perusteellinen muuttaminen.

(130)

Portugalin mukaan uuden tyhjötislausyksikön ja uuden vetykrakkausyksikön ansiosta on mahdollista tuottaa suurempia määriä dieseliä ja siten mukauttaa dieselin tuotanto markkinoiden tarpeisiin. Tällainen mukauttaminen ei ole mahdollista jalostusjärjestelmän nykyisellä kokoonpanolla, joka tarjoaa hyvin vähän joustavuutta siirtyä bensiinin tuotannosta dieselin tuotantoon.

(131)

Matosinhosin uusi tyhjötislausyksikkö ja lämpökrakkausyksikkö, Sinesin uusi vetykrakkausyksikkö ja alkuperäiset aikaisemmat jalostusyksiköt toimivat samanaikaisesti. Sen vuoksi Portugali katsoo, että investointihankkeessa on kyse tuotantojärjestelmän laajentamista, johon sisältyy tuotantoprosessin perusteellinen muuttaminen.

(132)

Portugalin viranomaiset selittävät, että uusi prosessikonfiguraatio parantaa jalostamojen välistä toimintojen täydentävyyttä: tyhjökaasuöljy [ ] kuljetetaan Matosinhosista Sinesiin ja raskas teollisuusbensiini [ ] kuljetetaan Sinesistä Matosinhosiin. Investointihanke toteutetaan integroidussa jalostusjärjestelmässä: Sinesin ja Matosinhosin jalostamot ovat erottamattomia, erityisesti dieselin tuotannon optimoimisen vuoksi. Ainoastaan maantieteellistä kriteeriä (”välitön maantieteellinen läheisyys”) ei noudateta. Investointihankkeen jakaminen kahteen osaan olisi kuitenkin keinotekoista, sillä sitä on teknisesti, toiminnallisesti ja strategisesti mahdoton jakaa (32).

(133)

Portugali katsoo, että merkitykselliset tuotteet ovat diesel ja raskas teollisuusbensiini. Diesel on taloudellinen kimmoke investointiin ja raskas teollisuusbensiini on Sinesin tuotannon teknisesti väistämätön sivutuote.

(134)

Uudelleenkonfiguroiduissa jalostamoissa tuotettu raskas teollisuusbensiini käytetään kotimaassa Petrogalin harjoittamassa aromaattien tuotannossa Matosinhosissa ja se korvaa tuonnin (josta 92 prosenttia oli peräisin EU:n ulkopuolelta). Investointihanke lisää ainoastaan raskaan teollisuusbensiinin tuotantoa Sinesissä ([200–250] tuhatta tonnia vuodessa) (33). Raskaan teollisuusbensiinin lisääntynyt tuotanto Sinesissä korvaa Matosinhosin nykyisen tuonnin eikä sitä myydä kolmansille osapuolille.

(135)

Portugali selvensi, että Matosinhosin jalostamon investoinnit eivät koske niitä erityisyksikköjä, jotka käsittelevät raskaan teollisuusbensiinin reformaatiksi, aromaattien (eli teollisuusbensiinin johdannaisten) tuotannossa käytettäväksi välituotteeksi, ja sen jälkeen käsittelevät reformaatin Petrogalin Matosinhosissa sijaitsevassa aromaattilaitoksessa teollisuusbensiinin johdannaisiksi (jotka myydään markkinoilla markkinahintaan toisen sukupolven petrokemian teollisuudelle). Aromaattilaitokselta reformaatista peritty hinta ei muutu, sillä se on sidottu tasolle, joka on [10–20] prosenttia teollisuusbensiinin tuontipariteetista ja [80–90] prosenttia bensiinin vientipariteetista.

(136)

Portugali katsoo, että sen merkitykselliset kansalliset markkinat ovat avoimet markkinat, joilla on kilpailua ja joilla ei ole kaupan esteitä. Dieselin hinnat perustuvat raakaöljyn hintaan ja jalostuskustannuksiin. Jalostajien on kilpailtava tuonnin kanssa. Portugali katsoo, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat Luoteis-Euroopan markkinat.

(137)

Aikaisemmissa komission päätöksissä todetaan, että teollisuusbensiinillä käydään kansainvälistä kauppaa ja merkitykselliset tuotemarkkinat ovat vähintään Länsi-Euroopan laajuiset.

(138)

Yhtymän tasolla (lukuun ottamatta ENI:ä, koska sillä ei ole jalostukseen ja vähittäiskauppaan liittyviä toimintoja Iberian niemimaan markkinoilla ja Herfindahl–Hirschman indeksi (HHI) osoittaa keskittymistason olevan alhainen Euroopan tasolla) markkinaosuus on alle 25 prosenttia alueellisella tasolla.

(139)

Portugali korostaa, että investointihanke on kansallisella tai Euroopan tasolla asetettujen strategisten tavoitteiden mukainen. Dieselin tuotannon maksimointi – arviolta [1–3] miljoonaa tonnia/vuosi vuodesta 2011 alkaen – mahdollistaa kansallisen jalostusjärjestelmän jalostuskapasiteetin entistä paremman hyödyntämisen. Sen ansiosta on mahdollista tasapainottaa tarjonta ja kysyntä paremmin ja poistaa dieselin suuri alijäämä ja vähentää bensiinin liikatuotantoa.

(140)

Portugalin mukaan investointihanke vähentää riippuvuutta Venäjän tuontidieselistä – tämä on komission (vuoden 2008 toisessa strategisessa energiakatsauksessa: Energian toimitusvarmuutta ja energia-alan solidaarisuutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma (34)) ja jäsenvaltioiden hyväksymä tavoite.

(141)

Dieselin kysyntä on kasvusuuntaista vuosina 2000–2025, mutta jalostamot voivat mukautua ainoastaan rajoitetusti kysynnän kehitykseen tekemättä suuria investointeja kokoonpanonsa uudistamiseen. Petrogalin investoinnilla ennakoidaan kysynnän kasvua ja vähennetään riippuvuutta tuonnista ja siihen liittyviä toimitusriskejä.

(142)

Investointihanke edistää ilmansaasteiden vähentämistä ja optimoi laitosten energiatehokkuutta. Energiankäytön järkeistämistä koskevien toimenpiteiden avulla vähennetään nykyistä energiankulutusta jalostamoissa [ ] prosenttia.

(143)

Kun tuotanto muunnetuissa jalostamoissa alkaa, sama lasti jalostetaan huomattavasti suuremmalla konvertointikapasiteetilla, pienemmällä energiankulutuksella ja pienemmillä päästöillä.

(144)

Portugalin mukaan vaikutus ilman saastumiseen on erittäin merkittävä, koska investointihanke vähentää jalostamojen päästöjä ja näin ollen edistää alueellisten ja kansallisten ilmanlaatua koskevien tavoitteiden saavuttamista.

(145)

Alueellisella tasolla investointihanke on merkittävä, sillä se lisää maakaasun jalostamojen polttoainevalikoimaan ja korvaa nykyisen höyryn tuotantolaitoksen yhteistuotantolaitoksella.

(146)

Kansallisella tasolla ympäristöhyötyjä voidaan arvioida ottamalla huomioon rikkidioksidin ja typen oksidien epäpuhtauspäästöjen vähentämistä koskevassa kansallisessa ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen edistäminen (35).

(147)

Investointihanke parantaa dieselin laatua ja näin ollen vähentää ajoneuvojen saastuttavia päästöjä. Investointihankkeella on myös myönteisiä biologisia (kasvistoon ja eläimistöön kohdistuvia) ja maisemallisia vaikutuksia.

(148)

Portugali korostaa investointihankkeen merkittävää vaikutusta aluekehitykseen, joka on seurausta siitä, että se toteutetaan kahdella muita heikommassa asemassa olevalla alueella, joilla on korkea työttömyysaste. Molemmat alueet ovat tukikelpoisia perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla. Alentejon alueella sijaitsevaan Sinesiin sovelletaan suurten yritysten tavallista 40 prosentin suuruista aluetuen enimmäisintensiteettiä ja Norten alueella sijaitsevaan Matosinhosiin 30 prosentin suuruista enimmäisintensiteettiä Portugalin aluetukikartan mukaisesti. Molemmat alueet ovat lähentymistavoitealueita (sellaisina kuin ne on määritelty EU:n aluepolitiikassa), joiden asukasta kohti laskettu BKT on alle 75 prosenttia Euroopan keskiarvosta.

(149)

Portugali katsoo, että Sinesin ja Matosinhosin jalostamot ovat alueiden talouden peruspilareita. Portugali odottaa, että investointihankkeella on erittäin myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja yleisemmin ottaen talousrakenteeseen Norten ja Alentejon alueilla.

(150)

Sinesin jalostamo sijaitsee Alentejon alueella, jolla BKT on 6 prosenttia kansallista keskiarvoa alhaisempi. Alueelle on tyypillistä alhainen yritystiheys ja kehittämistukeen ja innovointiin liittyvien kehittyneiden palvelujen puute. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä työttömyysaste oli 10,2 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin kansallinen keskiarvo, ja sen jälkeen se on kasvanut 11,6 prosenttiin vuoden 2010 kolmannella vuosineljänneksellä (0,7 prosenttiyksikköä yli kansallisen keskiarvon).

(151)

Matosinhosin jalostamo sijaitsee Porton lähistöllä Norten alueella. Norten alue on tällä hetkellä köyhin NUTS II (tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö) alue Portugalissa, ja alueen BKT asukasta kohden oli noin 20 prosenttia alhaisempi kuin kansallinen keskiarvo vuonna 2008. Alueen talouskasvu on alle EU:n ja Portugalin keskiarvon, ja alueella on vähän koulutettua työvoimaa. Työttömyysaste oli vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 11,6 prosenttia, josta se kasvoi vuoden 2010 samalla neljänneksellä 13,2 prosenttiin, mikä on huomattavasti yli kansallisen keskiarvon (joka oli 9,8 prosenttia vuonna 2009 ja 10,9 prosenttia vuonna 2010).

(152)

Portugalin mukaan toimintavaiheessa investointihanke luo arviolta 150 uutta työpaikkaa, jotka liittyvät suoraan jalostamojen jalostusyksikköjen toimintaan.

(153)

Investointimenojen ja suoraan luotujen työpaikkojen määrän välinen suhde osoittaa, että jalostusala on hyvin pääomaintensiivinen. Alalla tarvitaan lisäksi korkealaatuista erityiskoulutusta.

(154)

Investointihankkeella on merkittävää potentiaalia luoda välillisiä työpaikkoja, sillä uudet yksiköt lisäävät jalostamojen teknologian monimutkaisuutta ja edellyttävät enemmän huoltotöitä. Jalostamojen alihankintapolitiikan seurauksena erikoistuneiden työntekijöiden tarjoamien palvelujen kysyntä lisääntyy. Portugali katsoo, että jalostusyksiköiden kokoonpanon uudistaminen vaikuttaa merkittävästi kansalliseen teollisuusrakenteeseen, erityisesti koneenrakennus-, sähkö- ja rakennusaloilla. On arvioitu, että vilkkaimpana rakennusaikana noin 3 000 työntekijää osallistuu jalostamojen rakentamiseen ja odotusten mukaan välillisiä pysyviä työpaikkoja luodaan noin 450. Nämä työpaikat edellyttävät pätevää henkilöstöä, jonka palkkaus ylittää tavallisesti markkinoiden keskipalkan. Tällä odotetaan olevan huomattava sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus ympäröivään yhteisöön, erityisesti Sinesin alueella.

(155)

Investointihankkeella luodaan jokaista suoraa työpaikkaa kohden kolme välillistä työpaikkaa. Tämän suhteen ja sovelletun menettelyn oikeutuksen osalta Portugali totesi, että suhdetta olisi verrattava suhteeseen muissa saman alan investointihankkeissa. Portugali viittaa kahteen muuhun komission hyväksymään valtiontukitoimenpiteeseen (komission päätökset asioissa N 898/2006 ja N 899/2006, joissa on kyse Repsol Polimerosin ja Artensan petrokemian hankkeista) (36), ja katsoo, että investointihankkeessa ehdotettu suorien ja välillisten työpaikkojen suhde on varovaisempi ja realistisempi kuin suhde Repsol Polimerosin hankkeessa (15 välillistä työpaikka kutakin suoraa työpaikkaa kohden), vaikka molemmat hankkeet toteutetaan olemassa olevassa laitoksessa. Portugali totesi myös, että investointihankkeen kustannukset ovat lähes samat kuin Artensan hankkeessa, joka on uudishanke. Portugali ottaa huomioon myös vertailukohtana HSB Solomon Associates LLC:n öljyteollisuudelle vahvistaman viitearvon, niin sanotun PEI:n (Personnel Efficiency Index). Tämä indikaattori osoittaa työtuntien määrän ekvivalenttia tislauskapasiteettia (Equivalent Distillation Capacity, EDC) kohden, eli yleisesti ottaen syntyneiden työpaikkojen määrän jalostettua raakaöljytynnyriä kohden. Asiaa koskevassa tuoreimmassa raportissa (vuoden 2008 luvut) tuensaaja ilmoitti maailmanlaajuisen indeksin olevan [50–70], kun tutkimuksen keskimääräinen arvo oli 113,7 ja Etelä- ja Keski-Euroopan arvo oli 206,8. Tämä osoittaa jalostamon sisäisten työntekijöiden määrän, [ ], ja että on olemassa joukko tukitoimintoja, jotka perustuvat jatkuvasti tarjottaviin ulkoisiin palveluihin. Portugali katsoo, että tämä ulkoisten palvelujen käyttäminen varmistaa välillisten työpaikkojen syntymisen ja antaa aiheen odottaa, että välillisten työpaikkojen suhde suoriin työpaikkoihin on suurempi kuin Artensan tapauksessa. Näin ollen verrattuna tässä johdanto-osan kappaleessa kuvailtuihin komission päätöksiin Portugali toteaa, että tämä strategia on viety äärimmilleen Repsol Polimerosin hankkeessa (sisäisten resurssien mahdollisimman vähäinen käyttö ja ulkoisten resurssien mahdollisimman suuri käyttö). Artensan tapaus osoittaa päinvastaisen, nimittäin tasapainon sisäisten ja ulkoisten resurssien käytössä. Portugali katsoo, että ehdotettu suhde 3:1 noudattaa jalostusteollisuuden suhdelukua ja kuvastaa asianmukaisesti Petrogalin toimintojen ulkoistamisastetta (kuten huollon alalla).

(156)

Myöhemmässä vastauksessaan Portugali vahvistaa tätä väittämää lainaamalla tuoreempaa komission julkaisemaa asiakirjaa (37), joka Portugalin mielestä osoittaa suhdeluvun olevan välillä 4:1–6:1: ”vaikka tuotannonala työllistää suoraan ainoastaan 100 000 ihmistä EU:ssa, voidaan katsoa, että peräti 400 000–600 000 työpaikkaa riippuu suoraan EU:n jalostusteollisuudesta”. Saman asiakirjan, alaviitteessä 41 mainitaan ”lisäksi 600 000 työpaikkaa logistiikan ja markkinoinnin alalla”, jolloin suhdeluku voisi olla jopa 12:1.

(157)

Muodollisen tutkintamenettelyn aikana Portugali ilmoitti toisessa komissiolle toimitetussa asiakirjassa (kustannus-hyötyanalyysi) investointihankkeen ansiosta turvattujen työpaikkojen määrän, sillä oli selvää, että vaihtoehtoisessa skenaariossa ilman investointia Petrogal olisi toteuttanut joitakin rakenneuudistustoimenpiteitä, kuten vähentänyt työvoimaansa. Jos investointihanketta ei olisi toteutettu, olisi menetetty yhteensä 1 240 työpaikkaa – 150 suoraa työpaikkaa + 450 välillistä työpaikkaa (hankkeen välitön seuraus) ja lisäksi arviolta 160 suoraa työpaikkaa + 480 välillistä työpaikkaa seurauksena kustannusleikkaustoimenpiteistä, joita olisi toteutettava vastauksena jalostusmarginaalien pienentymiseen jalostamoiden nykyisellä kokoonpanolla.

(158)

Portugali korostaa, että investointihankkeessa käytetään pääasiassa päteviä työntekijöitä, joiden palkka on [ ] keskimääräinen palkka paikallisilla markkinoilla. Sosioekonomiset vaikutukset ympäröiviin yhteisöihin edistävät muiden yritysten ja toimintojen kehittämistä. Tämän vuoksi investointihankkeesta on hyötyä infrastruktuurien ja laitosten rakentamiselle ja uudistamiselle Porton ja Sinesin alueilla ja sillä luodaan edellytykset, jotka ovat tarpeen näiden alueiden etenemiseksi uuteen vaiheeseen elämänlaadun ja kilpailukyvyn osalta.

(159)

Vastauksessaan Portugali korostaa myös sitä, että ”rakennusvaiheen aikana hankkeella on merkittävä vaikutus kansalliseen teollisuusrakenteeseen, sillä se edistää paikallisten yritysten perustamista ja kehittämistä. Kun hanke on saatu kunnolla käyntiin, se edistää uusien huoltotöihin liittyvien yritysten perustamista ja siten se lujittaa jatkossakin alueellista dynamiikkaa”. Näin ollen ”Petrogal auttaa tällä aloitteella tasapainottamaan vähemmän kehittyneiden alueiden kilpailukykyä suhteessa kansalliseen keskiarvoon. Lisäksi hankkeella on myönteinen vaikutus liiketoimintaan Alentejon alueella ja alueen altistumiseen ulkomaisille markkinoille”.

(160)

Koska investointihanke lisää raaka-aineiden ja valmistettujen tuotteiden virtausta jalostamojen välillä, sen odotetaan vaikuttavan erittäin myönteisesti satamainfrastruktuureihin Sinesissä ja Leixõesissä (38) lisäämällä merkittävästi niiden toimintaa ja käyttöä ja siten myös niiden toimintatuloksia.

(161)

Lopuksi Portugali katsoo, että Petrogal varmistaa sen, että investointihankkeen käyttöaika on vähintään 30 vuotta, mikä on osoitus pitkäaikaisesta sitoumuksesta alueellisiin, kansallisiin ja eurooppalaisiin tavoitteisiin.

(162)

Investointihanke myös parantaa osaltaan alueen osaamispääomaa. Investointihankkeeseen osallistuvan henkilöstön (uusien työntekijöiden ja nykyisen henkilöstön) kouluttamista varten luodaan rakenteita, joilla edistetään ammatillista pätevyyttä ja koulutusta, yhteistyössä Alentejo Litoralin teknisen oppilaitoksen (39) kanssa Sinesin teollisuus- ja logistiikka-alueen (40) liiketoimintakeskuksessa.

(163)

Siltä osin kuin on kyse yhteyksistä T&K-hankkeisiin ja yhteistyöstä yliopistojen kanssa Portugali mainitsee, että jalostamot ovat alueellisia kehityskeskuksia tutkimuksen ja koulutuksen alalla. Portugalin mukaan investointihankkeella on todennäköisesti myönteinen vaikutus ja se voi johtaa Petrogalin ja koulutuskeskusten välisiin uusiin sopimuksiin tieteen ja tekniikan alalla.

(164)

Portugalin mukaan investoinnin ja luotujen työpaikkojen suhdeluku osoittaa mittasuhteiden olevan täysin kohtuullisia ottaen erityisesti huomioon, että jalostusala on hyvin pääomavaltainen ja edellyttää erittäin ammattitaitoista työvoimaa ja suuria investointeja osaavan työvoiman koulutukseen. Komissio hyväksyi yhtä suuren tuen luotua työpaikkaa kohden Repsol Polimerosin ja Artensan petrokemian alan hankkeissa (41).

(165)

Komission pyynnöstä laatia kustannus-hyötyanalyysi ja hankkeen arviointi, joka on verrattavissa rakennerahastoista yhteisrahoitusta saavista suurista hankkeista vaadittuun arviointiin (42), Portugali toimitti asiakirjan, jolla pyritään pääasiassa määrittämään investointihankkeesta aiheutuvat sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt. Asiakirjassa viitataan taloudelliseen vaikutukseen, joka johtuu investoinnista aiheutuvista myönteisistä seikoista, kuten hankkeen verotus; suorat työpaikat (verot); välilliset työpaikat (verot); vältetyt työttömyystuet; kulutusvero (alv); hiilidioksidipäästöjen vähentyminen liikenteen ja teollisuuden aloilla; Portugalin valtion ulkomaanvelan korkojen välttäminen; rahti ja seisonta-aika (verot); Leixõesin sataman ylimääräiset tulot; ja paikallisyhteisöjen kehityksen tukeminen.

(166)

Investointihankkeen paikallisia hyötyjä ovat seuraavat: kulutusvero (alv); Leixõesin sataman ylimääräiset tulot; ja paikallisyhteisöjen kehityksen tukeminen (yhteensä 49 miljoonaa euroa nettonykyarvona). Muita etuja (yhteensä 454 miljoonaa euroa nettonykyarvona) puolestaan voidaan pitää etuina, joista on hyötyä koko kansantaloudelle ja jotka voidaan näin ollen kohdistaa vain osittain asianomaisille alueille. Olettaen, että tämä kansallinen etu leviää suhteellisesti kaikille Portugalin alueille niiden taloudellisen painoarvon mukaisesti, ja koska Norten ja Alentejon alueiden osuus kansallisesta BKT:stä oli 34,8 prosenttia vuonna 2007, alueellinen kokonaishyöty (195 miljoonaa euroa nettonykyarvona) ylittää selvästi investointihankkeelle myönnetyn tuen (121 miljoonaa euroa nettonykyarvona).

(167)

Portugali korosti, että tuki vaikutti käytännössä ratkaisevasti Petrogalin investointipäätökseen, sillä investointi oli välttämätön kannattavuuden varmistamiseksi. Galpin hallintoneuvosto hyväksyi investointihankkeen 5 päivänä maaliskuuta 2008 saatuaan kansallisten viranomaisten 23 päivänä tammikuuta 2007 päivätyn kirjeen tukikelpoisuudesta. Ensimmäinen sitoumus tilata laitteita tehtiin 14 päivänä maaliskuuta 2008 eli sen jälkeen, kun tukisopimukset oli allekirjoitettu Portugalin hallituksen kanssa 10 päivänä maaliskuuta 2008.

(168)

Ilman tukea investointihanketta ei olisi toteutettu, koska sen kannattavuus ei olisi ollut perusteltu.

(169)

Vuonna 2001 Galpin hallintoneuvosto päätti olla toteuttamatta aikaisempaa toimintasuunnitelmaa Matosinhosin jalostamon parantamiseksi, koska hankkeen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli pienempi kuin Galp Energian painotetut keskimääräiset pääomakustannukset (WACC) jalostusalalla.

(170)

Vuonna 2005 Galpin hallintoneuvosto tarkasteli uudelleen strategista tilaisuutta toteuttaa molempia jalostamoita koskeva muunnoshanke. Sen jälkeen kun sisäisesti oli tutkittu vaihtoehtoisia investointihankkeita, Sinesin ja Matosinhosin muunnoshanke esitettiin hallintoneuvoston hyväksyttäväksi maaliskuussa 2008. Tarkistetun [ ] miljoonan euron investoinnin sisäisen tuottoasteen laskettiin olevan [8–10] prosenttia ilman kannustimia, toisin sanoen [ ] prosenttiyksikköä suurempi kuin Galp Energian jalostustoimintojen keskimääräiset pääomakustannukset ([7–9] prosenttia).

(171)

Galpin hallintoneuvoston maaliskuussa 2008 tekemä päätös perustui seuraavaan analyysiin investointihankkeen sisäisen korkokannan (Internal Return Rate, IRR) mielekkyydestä

Taulukko 3

(172)

Galp Energian hallituksen 10 päivänä tammikuuta 2008 esittämien näkemysten mukaan yhtiön WACC oli [7–9] prosenttia ja sisäinen tuottovaatimus (”hurdle rate” eli pääomakustannuksiin lisättävä riskipreemio (43)) [10–12] prosenttia toimituksen, jalostuksen ja logistiikan alalla.

(173)

Portugali totesi, että Galp Energia asettama WACC ja sisäinen tuottovaatimus olivat jalostusalan yleisen käytännön mukaisia ja että kaikki alan suuret yritykset hyväksyvät yleisesti näiden taloudellisten kriteerien käytön. Näiden lausuntojen tueksi Portugali toimitti komissiolle Citigroupin, Bloombergin ja Broker Researchin vuonna 2010 laatiman taulukon, jossa vertaillaan alalla toimivien merkittävien yritysten WACC-lukuja.

(174)

Portugali pitää kiinni siitä, että investointipäätös oli ja on edelleen sopusoinnussa käytännön ja niiden tavanomaisten kannattavuustekijöiden kanssa, joita tuensaaja edellyttää kaikissa hankkeissaan. Kannattavuuden osalta voidaan todeta, että WACC-käsitteen lisäksi lisäperusteena käytetään tuottovaatimusta. Ennusteet tulevista rahavirroista eivät yleensä ole pettämättömiä. Kassavirtaennusteisiin liittyy aina epävarmuutta (riski); mitä kauemmaksi ajassa ne menevät, sitä suurempi on mahdollisuus, että arvio on summittainen ja sisältää virheitä. Yleisin keino ratkaista epävarmuus on lisätä pääomakustannuksiin (WACC) riskipreemio ja käyttää sen astetta investoinnilta edellytettynä vähimmäistuottoasteena (hurdle rate). Sen vuoksi tuottovaatimuksen ja WACC:n välinen ero merkitsee ylimääräistä voittoa, jota odotetaan investointipäätöstä tehtäessä, koska siinä huomioidaan ennustettuihin tuleviin kassavirtoihin liittyvä lisäriski. Portugalin mukaan tuottovaatimusta alettiin käyttää Galp Energian investointihankkeiden analysoinnissa ja niistä päätettäessä jo vuonna 2002. Kyseisenä vuonna määritettiin, että hankkeisiin sovellettava tuottovaatimus olisi WACC, jota korotetaan [1–5] prosenttiyksikköä. Vuonna 2006 Galp Energia päätti laskea tuottovaatimuksen hieman eri tavalla. Sen sijaan, että se olisi lisännyt [1–5] prosenttiyksikköä WACC:hen, se päätti nostaa WACC:tä [10–50] prosenttia (WACC2006 + tuottovaatimus2006 = [1,1–1,5] x WACC2006). Tämä uusi kriteeri oli seurausta sisäisestä painotuksesta, jonka mukaan prosenttiosuuden käyttäminen perustana näytti absoluuttisen arvon käyttämistä sopivammalta ja johdonmukaisemmalta, koska WACC vaihtelee eri liiketoiminta-aloilla. Lisäselityksenä Portugali toimitti komissiolle Galp Energian vuosina 2002–2006 soveltamat WACC:t ja tuottovaatimukset kullakin toimialalla: öljytuotteiden tarjonta, jalostus ja markkinointi, etsintä ja tuotanto, kaasu ja sähkö.

(175)

Portugali väitti, että tämäntyyppisiä hankkeita koskevien kansainvälisesti tunnustettujen standardien mukaan siitä syystä, että investoinnin vaihtelu on vielä merkittävää teknisen suunnittelun vaiheessa, Galpin hallintoneuvosto ei katsonut näin tärkeän hankkeen olevan toteutettavissa, jos tuottoaste on niin lähellä WACC:tä, koska tuotto voisi helposti jäädä alle kyseisen viitearvon.

(176)

Kun kuitenkin otetaan huomioon verokannustinten myöntäminen investointihankkeessa, investointihankkeen tuotto olisi [9–11] prosenttia, joka investointihankkeen strategisen luonteen vuoksi katsottiin hyväksyttäväksi vähimmäismääräksi käynnistämistä ja laitetoimittajien kanssa tehtyjen sitoumusten hyväksymistä varten.

(177)

Portugali on toimittanut luettelon vaihtoehtoisista investointihankkeista, jotka Petrogal olisi voinut toteuttaa ajankohtana, jolloin investointihankkeesta päätettiin. Koska uusiin investointeihin on käytettävissä rajallisesti taloudellisia resursseja, useat Galp Energian liiketoiminta-alat kilpailevat keskenään näistä rajallisista resursseista ja valintapolitiikka on tiukka.

(178)

Jos tukisopimusta ei olisi allekirjoitettu Portugalin valtion kanssa ja investointihanke ei olisi toteutunut, kummankin jalostamon kilpailukyky olisi väistämättä heikentynyt. Portugalin mukaan ilman investointihanketta jalostamoiden kapasiteetin käyttöaste olisi laskettu [80–90] prosenttiin, jotta se vastaisi bensiinin ja polttoöljyn markkinoiden kysynnän laskevaa suuntausta (tutkimusten mukaan kysyntä laskee merkittävästi vuodesta 2008 vuoteen 2020 mennessä, nimittäin [20–30]–[40–50] prosenttia). Jalostamoiden jalostusmarginaalit olisivat olleet hyvin pienet. Tämän tilanteen vastapainoksi olisi toteutettu radikaali rakenneuudistus, johon olisi liittynyt irtisanomisia.

(179)

Koska komissio epäili, että Galpin hallintoneuvosto ei ollut ottanut päätöksessään huomioon muutoksia liiketoimintaympäristössä, Portugalia pyydettiin toimittamaan yksityiskohtainen analyysi vaihtoehtoisesta skenaariosta ilman investointihanketta. Tätä varten Portugalia pyydettiin esittämään investointihankkeen sisäinen korkokanta, joka kuvastaa jalostamojen mahdollista kannattavuutta, jos investointihanketta ei olisi toteutettu ja ottaen huomioon jalostusmarginaalien pienentyminen.

(180)

Taulukossa 4 on tiivistelmä Portugalin esittämästä vaihtoehtoisesta skenaariosta:

Taulukko 4

(181)

Portugalin mukaan ”se, että hanke voi olla yritykselle erittäin merkittävä, jopa strateginen, ei tarkoita sitä, että se on ainoa hanke tai kiistaton hanke, jos sisäinen korkokanta ei nouse hyväksyttävälle vähimmäistasolle (kuten vuonna 2001 oli).

(182)

Portugali painottaa eri yhteisöjen (kunnat, ammattiliitot sekä alakohtaiset ja toimialajärjestöt) suurta osallistumista menettelyyn ja luettelee kaikki huomautukset, joissa tuetaan investointihankkeen merkitystä aluekehityksen ja energiatehokkuuden kannalta.

(183)

Portugali täydentää 21 päivänä tammikuuta 2010 lähettämäänsä vastausta selittämällä, että tyhjösyöttöaineen markkinat ovat erittäin epävakaat eivätkä ne takaa Sinesin vetykrakkausyksikön kokoluokkaa olevan vetykrakkausyksikön edellyttämää tyhjökaasuöljyn vakaata tarjontaa. Vetykrakkausjäännösten tuotannon osalta Portugali toteaa, että se on lähes merkityksetöntä, koska vetykrakkausyksikkö käyttää isokrakkausteknologiaa.

(184)

Portugali toistaa, että investointihanke edistää aluekehitystä epäedullisessa asemassa olevilla alueilla (työpaikkojen luominen ja säilyttäminen, työntekijöiden koulutus, mittakaavaedut, teknologian siirto, heijastusvaikutukset jne.), vaikka se toteutetaan jo olemassa olevissa jalostamoissa. Tämän vahvistavat kaikki saadut myönteiset huomautukset. Portugali korostaa myös investointihankkeen strategista merkitystä ja ympäristöarvoa niiden huomautusten vastapainoksi, joiden mukaan työllistäminen on ainoa alueellinen hyöty.

(185)

Kilpailijan nro 1 laatimasta taulukosta, jossa tarkastellaan tuen ja luotujen työpaikkojen suhdelukua muissa tapauskohtaisissa aluetukihankkeissa (ks. johdanto-osan 89 kappale), Portugali huomautti, ettei siihen sisälly muita jalostusalan hankkeita tai muita pääomavaltaisia tuotannonaloja. Tästä syystä investointihanketta ei pitäisi verrata taulukossa esitettyihin hankkeisiin vaan sitä olisi verrattava suurille investointihankkeille samalla toimialalla myönnettyyn tukeen (ks. valtiontuki N 898/06 – Repsol Polimeros, komission päätös 10. heinäkuuta 2007, ja valtiontuki N 899/06 – Artensa (Artenius) – Produção e Comercialização de Ácido Tereftálico Purificado e Produtos Conexos, SA, komission päätös 10. heinäkuuta 2007, joissa tuen ja luotujen työpaikkojen suhde on verrattavissa Petrogalin hankkeeseen).

(186)

Samoin jos välillisten työpaikkojen ja suorien työpaikkojen suhdetta verrataan vertailukelpoisiin hankkeisiin (kuten johdanto-osan 185 kappaleessa mainitut hankkeet), saadaan vastaavia lukuja.

(187)

Portugali muistuttaa, että Galpin hallintoneuvosto hyväksyi investointihankkeen maaliskuussa 2008 saatuaan tammikuussa 2007 Portugalin viranomaisilta kirjallisen vahvistuksen siitä, että investointihanke oli tukikelpoinen. Näin ollen tuki oli ehdollisesti (edellytti erityisesti komission hyväksyntää) myönnetty ennen töiden aloittamista. Ensimmäinen sitova tilaus tehtiin maaliskuussa 2008 sen jälkeen kun Petrogal oli allekirjoittanut tukisopimukset.

(188)

Portugali kiistää kolmansien huomautukset, joiden mukaan Petrogal oli jo vuonna 2006 päättänyt käynnistää investointihankkeen.

(189)

Portugali myöntää, että ennen lopullisen päätöksen tekemistä tehtiin toteutettavuustutkimuksia. Vaikka tällaiset tiedot ovat ehdottoman välttämättömiä Galpin hallintoneuvostolle päätöstä tehtäessä, se ei tarkoita sitä, että Galpin hallintoneuvosto oli jo tehnyt päätöksen.

(190)

Portugali väittää, että investointihanketta ei olisi toteutettu ilman tukea.

(191)

Portugali selittää, että investointihankkeen sisäinen korkokanta oli riittämätön verrattuna riskiin ja Galp Energian kehityksen kannalta tärkeiden muiden hankkeiden ([ ]) houkuttelevuuteen. Tämän seurauksena investointihanketta ei olisi toteutettu ilman tukea.

(192)

Portugali päättelee kolmansilta saatujen huomautusten perusteella, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat eivät ole Portugalin markkinat vaan vähintään Iberian niemimaan markkinat.

(193)

Portugali täsmentää, että Petrogalin markkinaosuudet dieselin markkinoilla (jalostamotasolla, tukkukaupan tasolla ja vähittäiskaupan tasolla) eivät koskaan ylitä 25:tä prosenttia, jos merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat Iberian niemimaan markkinat tai laajemmat markkinat.

(194)

Portugali vahvistaa, että joka tapauksessa investointihanke ei vaikuta dieselin tukku- ja vähittäiskaupan markkinoihin, koska jalostamohinnat asetetaan markkinaehtojen mukaan: Petrogal käyttäytyy siten hinnanottajana. Muussa tapauksessa Petrogalin asiakkaat voisivat helposti siirtyä tuontiin, koska Portugalin mukaan dieselin tuonnille muista jäsenvaltioista ei ole esteitä (teknisiä, tariffeihin liittyviä, logistisia (44) jne.). Portugalin tuontia koskevat vaatimukset vastaavat EU:n vaatimuksia.

(195)

Portugali toimitti dieselin tuontia Portugaliin (maitse ja meritse) koskevia lukuja.

Taulukko 5

Dieselin tuonti ja vienti

(196)

Lisäksi Portugalissa on riittävästi varastointikapasiteettia. Portugali toimitti tietoja, jotka osoittavat, että eri toimijat ovat toteuttaneet erilaisia strategisia vaihtoehtoja (varastointikapasiteettiin investointi tai tilojen vuokraaminen) ja että molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia ja kannattavia. Tärkeimmät toimijat eivät ole lisänneet varastointikapasiteettiaan, vaikka se olisi ollut mahdollista markkinoilla, mikä osoittaa, että niillä on tarpeeksi varastointikapasiteettia markkinointitoimintojaan varten. Portugali osoittaa, että dieselin kokonaistuonti on kasvanut jatkuvasti ja vienti laskenut hieman. Tämä johtuu markkinoiden jatkuvasta kasvusta ja paikallisen tuotantokapasiteetin kasvavasta alijäämästä. Vuoden 2009 luvuista ilmenee vaikutus, joka Sinesin jalostamossa tapahtuneella onnettomuudella oli – onnettomuus rajoitti useiden viikkojen ajan jalostamon toimintaa ja tuotantoa. Toimijoiden oli lisättävä tuontiaan kyseisenä vuonna, mikä osoittaa, että on olemassa vaihtoehtoisia toimituslähteitä.

(197)

Dieselin tuonti Portugaliin vuonna 2009 oli 27,2 prosenttia dieselin kokonaiskulutuksesta kyseisenä vuonna. Aiempina vuosina dieselin keskimääräinen tuonti oli noin 14 prosenttia suhteessa dieselin vuotuiseen kulutukseen Portugalissa (noin 5,4 miljoonaa tonnia).

(198)

Sen vuoksi Portugali katsoo, että Portugalin dieselmarkkinat ovat avoimet ja kilpailuun perustuvat markkinat, joilla kauppaa on helpotettu ja hinnat perustuvat raakaöljyn hintaan ja jalostuskustannuksiin ja ne on määritelty vaihtoehtoisen Platts-hinnoilla tuonnin perusteella.

(199)

Raskaan teollisuusbensiinin osalta Portugali katsoo, että markkinat ovat vähintään Euroopan talousalueen laajuiset, koska teollisuusbensiini on kansainvälisen kaupan kohteena oleva tuote.

(200)

Perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan ja muiden perussopimuksen määräysten soveltamista rajoittamatta jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(201)

Portugalin tuki Petrogalille myönnetään verohyvityksen muodossa. Tuki voidaan siis katsoa jäsenvaltion myöntämäksi ja valtion varoista myönnetyksi perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisessa merkityksessä.

(202)

Tuki on myönnetty yhdelle yritykselle, Petrogalille, eli tuki on valikoivaa.

(203)

Tuki myönnetään investoinnille, joka johtaa dieselin ja raskaan teollisuusbensiinin tuotannon lisääntymiseen. Koska kyseisillä tuotteilla käydään kauppaa jäsenvaltioiden välillä, toimenpide vaikuttaa todennäköisesti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Petrogalille myönnetty tuki vapauttaa yrityksen kustannuksista, joista sen tavallisesti olisi vastattava itse. Näin ollen Petrogal saa taloudellisen edun kilpailijoihinsa nähden. Suosimalla Petrogalia ja sen tuotantoa tällä tavoin tuki vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua.

(204)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että tuki on perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(205)

Sen jälkeen kun on todettu, että tuki on perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on arvioitava, voidaanko se katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi.

(206)

Ilmoittamalla tuesta ennen sen täytäntöönpanoa Portugali on noudattanut perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrättyä ilmoitusvelvollisuutta.

(207)

Koska tuen tarkoituksena on edistää aluekehitystä, tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille arvioidaan aluetukisuuntaviivojen perusteella, erityisesti suuria investointihankkeita koskevan 4.3 jakson säännösten perusteella, sekä perusteellista arviointia koskevassa tiedonannossa vahvistettujen suurille investointihankkeille myönnettävän aluetuen perusteellista arviointia koskevien kriteerien perusteella, ellei muodollisessa tutkintamenettelyssä ilmene, että aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdassa vahvistettu raja-arvo (”markkinaosuustesti”) ja 68 kohdan b alakohdassa vahvistettu raja-arvo (”kapasiteetin lisääntymistä ja markkinoiden suorituskykyä mittaavat testit”) eivät ylity.

(208)

Komission on tehtävä arviointinsa kolmessa vaiheessa:

(209)

Komissio varmisti, oliko myönnetty tuki aluetukisuuntaviivojen yleisten säännösten mukaista. Arvioinnin perusteella komissio teki seuraavat havainnot:

(210)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi siihen, onko investointihankkeessa kyse alkuinvestoinnista vai voitaisiinko se katsoa korvausinvestoinniksi.

(211)

Komissio otti huomioon Portugalin esittämät huomautukset, jotka on esitetty johdanto-osan 130 ja 131 kappaleessa ja joiden mukaan investoinnit johtavat olemassa olevan laitoksen laajentamiseen ja olemassa olevan laitoksen tuotantoprosessin perusteelliseen muuttumiseen ja että sen vuoksi investointi voidaan katsoa aluetukisuuntaviivojen 34 kohdassa määritellyksi alkuinvestoinniksi.

(212)

Uusi tyhjötislausyksikkö ja lämpökrakkausyksikkö Matosinhosissa ja uusi vetykrakkausyksikkö Sinesissä toimivat samanaikaisesti alkuperäisten aikaisempien jalostusyksiköiden kanssa; sen vuoksi investointihankkeessa ei ole kyse tuotantojärjestelmän korvaamisesta vaan laajentamisesta. Lisäksi investointihanke muuttaa jalostamoja siten, että ne saavat uutta teknologista infrastruktuuria, jolla raskaampaa raakaöljyä voidaan muuntaa bensiiniksi ja dieseliksi.

(213)

Kilpailija nro 1 ei kiistä investoinnin luokittelua alkuinvestoinniksi, mutta sen mielestä investoinnissa on kyse pelkästään olemassa olevan laitoksen laajentamisesta.

(214)

Näin ollen komissio katsoo, että investointihanke on aluetukisuuntaviivojen 34 kohdassa tarkoitettu alkuinvestointi, joten investointihankkeen luokittelua alkuinvestoinniksi koskevat epäilykset poistuvat.

(215)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio epäili sitä, täyttyivätkö aluetukisuuntaviivojen 38 kohdassa vahvistetut tapauskohtaiseen tukeen sovellettavat muodollista kannustavaa vaikutusta koskevat vaatimukset. Erityisesti komissio ilmaisi epäilyksensä siitä, voisiko Portugalin kirjallinen vahvistus, jonka mukaan investointihanke täyttää ohjelmassa (45) vahvistetut tukikelpoisuusedellytykset, jollei yksityiskohtaisesta tarkastelusta muuta johdu, korvata vaaditun kirjallisen ilmoituksen aikeesta myöntää tuki.

(216)

Aluetukisuuntaviivojen 38 kohdan sanamuoto on seuraava: ”On tärkeää varmistaa, että aluetuki todella kannustaa tekemään investointeja, joita ei muuten tehtäisi tukialueilla. Tämän vuoksi tukea voidaan myöntää tukiohjelmien perusteella ainoastaan, jos tuensaaja on tehnyt tukihakemuksen ja tukiohjelman hallinnoinnista vastaava viranomainen on vahvistanut kirjallisesti, että jollei yksityiskohtaisesta tarkastelusta muuta johdu, hanke täyttää periaatteessa ohjelmassa tukikelpoisuudelle asetetut edellytykset ennen hankkeen aloittamista. (…). Tapauskohtaisen tuen osalta toimivaltaisen viranomaisen on täytynyt tehdä aiesopimus, jossa edellytetään, että komissio hyväksyy toimenpiteen, jotta tukea voidaan myöntää ennen hankkeen aloittamista. Jos hanke aloitetaan ennen kuin tässä kohdassa määrätyt edellytykset täyttyvät, koko hankkeelle ei voida myöntää tukea.”

(217)

”Töiden aloittaminen” määritellään aluetukisuuntaviivojen alaviitteessä 40 joko rakennustöiden aloittamiseksi tai ensimmäiseksi vakaaksi sitoumukseksi tilata laitteita.

(218)

Komissio otti huomioon seuraavat Portugalin toimittamat tiedot:

(219)

Komissio katsoo, että Portugalin ja Petrogalin 10 päivänä maaliskuuta 2008 allekirjoittamat tukisopimukset ja ministerineuvoston 6 päivänä maaliskuuta 2008 antamien päätöslauselmien julkaiseminen Portugalin virallisessa lehdessä (46) vähintään vastaavat aiesopimusta ja niiden on katsottava olevan tiukempi todiste muodollisesta kannustavasta vaikutuksesta kuin aluetukisuuntaviivojen 38 kohdassa edellytetty aiesopimus. Tukisopimukset allekirjoitettiin ennen investointihankkeeseen liittyvien töiden aloittamista.

(220)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että muodollista kannustavaa vaikutusta koskevat epäilykset ovat poistuneet.

(221)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio epäili investointien vaikutusta aluekehitykseen. Tässä yhteydessä komissio esitti myös epäilyjä tuen välttämättömyydestä ja korosti, että tarpeeton tuki ei todennäköisesti edistä aluekehitystä ja voi aiheuttaa sellaista kilpailun vääristymistä, jota ei voida hyväksyä” (47).

(222)

Kilpailijat nro 1 ja 2 totesivat, että Petrogal olisi toteuttanut investointihankkeen myös ilman tukea. Niiden mielestä se on tuotannollinen investointi, jonka taloudellisena kimmokkeena on dieselin kysynnän ja tarjonnan välinen epätasapaino ja mahdollisuus saada raskaampaa ja halvempaa raakaöljyä. Muut toiminnanharjoittajat kaikkialla Euroopassa tekevät vastaavanlaisia investointeja jalostamoissaan ilman valtiontukea.

(223)

Sen vuoksi on arvioitava, onko tuki välttämätön tuensaajan kannustamiseksi tekemään investointi, jota ei muuten olisi toteutettu näillä kahdella tukialueella, vai olisiko investointihanke toteutettu joka tapauksessa. Tässä yhteydessä komission on selvitettävä, muuttiko tuki Petrogalin käyttäytymistä siten, että se toteutti lisäinvestointeja kyseisillä alueilla.

(224)

Näyttää siltä, että strateginen investointipäätös tehtiin vuonna 2006. Tämä ilmenee Galp Energian lokakuussa 2006 julkaisemasta asiakirjasta (48). Kuten Galp Energian vuoden 2006 vuosikertomuksessa todetaan, yhtiön hallintoneuvosto päätti investointihankkeesta 23 päivänä tammikuuta 2007 (49) ja 5 päivänä maaliskuuta 2008 (saatuaan 23 päivänä tammikuuta 2007 päivätyn kansallisten viranomaisten kirjeen tukikelpoisuudesta). Hallintoneuvosto teki operatiivisen päätöksen ensimmäisten investointihankkeeseen liittyvien laitteiden tilaamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2008.

(225)

Portugali totesi, että Petrogal toteutti investoinnin vasta vuonna 2008 heikon taloudellisen elinkelpoisuutensa vuoksi ja että Galpin hallintoneuvosto lopulta päätti aloittaa laitteiden tilaamisen ja rakennustyöt vasta sen jälkeen, kun Portugalin hallitus oli hyväksynyt asiaa koskevan ministerineuvoston päätöslauselman.

(226)

Portugali väittää, että valtiontuen saatavuus vaikutti ratkaisevasti Petrogalin investointipäätökseen. Ilman tukea investointihankkeesta olisi luovuttu. Petrogal olisi toteuttanut vaihtoehtoisen rakenneuudistussuunnitelman mukauttaakseen jalostustoimintojaan muuttuneisiin markkinaolosuhteisiin ja raakaöljyn toimitustilanteeseen. Lisäksi käytettävissä olevat varat olisi käytetty investointeihin jalostustoiminnan ulkopuolisiin vaihtoehtoisiin hankkeisiin.

(227)

Portugali toimitti Petrogalille kuuluvia asiakirjoja, jotka sisältävät analyysin investointihankkeen odotetusta sisäisestä korkokannasta (IRR) ja pääomakustannuksista (WACC) sekä luettelon mahdollisista vaihtoehtoisista investoinneista, jotka Galp Energia olisi voinut toteuttaa käytettävissä olevalla pääomalla.

(228)

Komissio katsoo, että Galpin hallintoneuvostolle 23 päivänä tammikuuta 2007 ja 5 päivänä maaliskuuta 2008 esitetyt asiakirjat olivat ratkaisevia arvioitaessa tuen tarpeellisuutta, sillä hallintoneuvoston päätös perustui kyseisiin asiakirjoihin.

(229)

Portugalin mukaan Galpin hallintoneuvostolle vuonna 2008 toimitetut laskelmat osoittivat investointihankkeen sisäisen korkokannan olevan ilman tukea [8–10] prosenttia. Tämä sisäinen korkokanta on selvästi suurempi kuin Petrogalin WACC, joka on [7–9] prosenttia.

(230)

Portugali totesi kuitenkin, että Galpin hallintoneuvoston päätökset perustuivat jo vuonna 2002 käyttöön otettuun tuottovaatimukseen perustuvaan lähestymistapaan. Tuottovaatimus tai pienin hyväksyttävä tuottoaste on hankkeen vähimmäistuottoaste, jonka päättäjä on valmis hyväksymään ennen hankkeen aloittamista ottaen huomioon hankkeeseen liittyvän riskin ja muista hankkeista luopumisesta aiheutuvat vaihtoehtoiskustannukset. Tuottovaatimuksesta (hurdle rate) käytettäviä ilmaisuja ovat myös ”cut-off rate” ja ”benchmark rate”.

(231)

Vuodesta 2006 jalostamotoimintojen sisäiseksi tuottovaatimukseksi asetettiin [110–150] prosenttia WACC:stä eli [10–12] prosenttia. Tavallisesti investointipäätöstä ei tehtäisi, jos laskettu sisäinen korkokanta ei ylitä tätä raja-arvoa. Tässä tapauksessa tuki nostaa sisäistä korkokantaa [1–3] prosenttiyksikköä, [8–10] prosentista [9–11] prosenttiin, kuten ilmenee johdanto-osan 171 kappaleessa olevasta taulukosta 3, jossa esitetään hallintoneuvostolle vuonna 2008 toimitetut laskelmat. Vaikka tuella mukautettu sisäinen korkokanta on edelleen huomattavasti alle sisäisen tuottovaatimuksen, tuen aikaansaama ylimääräinen varmuusmarginaali oli Galpin hallintoneuvoston mielestä riittävä lopullisen hyväksynnän antamiseksi investointihankkeelle.

(232)

Tuottovaatimus on väline, jota yritykset käyttävät päätöksentekotilanteissa, joihin liittyy suuria riskejä, ja se voi sen vuoksi vaihdella hankkeisiin liittyvän riskitason mukaan. Tuottovaatimukseen voi vaikuttaa myös se valuutta, jonka määräisenä se lasketaan: valuutta-alueilla, joilla on korkea inflaatio, tuottovaatimus on suurempi kuin alueilla, joilla hinnat ovat vakaat.

(233)

Tähän mennessä aluetukea koskevissa valtiontukipäätöksissä ei ole käytetty tuottovaatimuksen käsitettä päätettäessä tuen välttämättömyydestä ja kannustavasta vaikutuksesta. Tuottovaatimuksen käsitettä ei myöskään mainita perusteellista arviointia koskevassa tiedonannossa. Tuottovaatimuksen käsitettä on kuitenkin jo käytetty muutamassa valtiontukipäätöksessä (esim. valtiontuki N 204/2010 – Ruotsi – T&K-tuki Volvo Aerolle Trent XWB ICC:tä varten, komission päätös 23.2.2011, ei vielä julkaistu EUVL:ssä). Nämä päätökset perustuvat pääasiassa yhteisön puitteisiin tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (50) ja niissä on kyse hankkeista, joihin liittyy suuri riski.

(234)

Portugali korostaa, että investointihankkeeseen liittyy useita riskejä, minkä vuoksi on perusteltua käyttää tuottovaatimukseen perustuvaa lähestymistapaa. Investointihanke on suurin Portugalissa koskaan toteutettu tuotannollinen investointi. Investointihankkeen toteuttaminen kestää useita vuosia. Investointihankkeelle on äärimmäisen vaikea tehdä kustannusarvioita: Portugali onkin esittänyt lukuja, jotka osoittavat, että alkuperäiset kustannusarviot ovat todellisuudessa ylittyneet selvästi. Koska investointihanke on pitkän aikavälin hanke, jalostamojen katteita koskevien pitkän aikavälin ennusteiden tekeminen on erittäin vaikeaa, erityisesti tilanteessa, jossa pitkällä aikavälillä perinteiset polttomoottoriautot saatetaan korvata sähköautoilla tai muunlaisilla autoilla.

(235)

Vuonna 2006 tehdyssä empiirisessä tutkimuksessa (51), jossa analysoidaan yli sataa yritysten itse ilmoittamaa tuottovaatimusta (pääasiassa pohjoisamerikkalaisia yrityksiä), todetaan keskimääräisen tuottovaatimuksen olevan 14,1 prosenttia ja absoluuttisen eron WACC:n ja tuottovaatimuksen välillä 5 prosenttiyksikköä eli noin 155 prosenttia suhteessa WACC:hen. Tämän perusteella Petrogalin ja Galp Energian jalostamoalalla soveltama tuottovaatimus ei näytä lähtökohtaisesti liian suurelta.

(236)

Näiden seikkojen perusteella ja ottaen erityisesti huomioon alan ja tapauksen erityispiirteet (investointihankkeen suuruudesta aiheutuvat merkittävät riskit ja pitkä käyttöaika) komissio katsoo, että tuottovaatimus voidaan ottaa huomioon tehtäessä päätöstä siitä, oliko tuki välttämätön kannustimena investointihankkeen toteuttamiseen.

(237)

Kilpailijat nro 1 ja 2 vahvistivat, että jalostamotoiminnalle ei ole olemassa alakohtaista viitearvoa. Kilpailija nro 1 totesi kuitenkin, että sen mielestä 10 prosentin suuruinen viitearvo (eli tuottoaste) olisi riittävä investointihankkeen toteuttamiseksi. Komissio toteaa, että tämä 10 prosentin viitearvo on hyvin lähellä sitä tuen jälkeistä [9–11] prosentin suuruista sisäistä korkokantaa, joka esitettiin vuonna 2008 Galpin hallintoneuvostolle. Tämän vuoksi komissio katsoo, että tuki ei ylitä sitä määrää, joka kilpailijan mielestä olisi tarpeen hyväksyttävän sisäisen korkokannan saavuttamiseksi.

(238)

Näyttää siis siltä, että laskettu sisäinen korkokanta tulee tukitoimenpiteen ansiosta lähemmäksi Petrogalin tuottovaatimusta ja kilpailijan nro 1 esittämää viitearvoa. Tuen jälkeinen sisäinen korkokanta ei ylitä Petrogalin tuottovaatimusta eikä kilpailijan esittämää viitearvoa, minkä perusteella tuki ei näytä kohtuuttomalta. Se, että investointipäätös tehtiin vuonna 2008 tilanteessa, jossa tuen jälkeinen sisäinen korkokanta oli edelleen huomattavasti alle ilmoitetun tuottovaatimuksen, ei yksin riitä asettamaan kyseenalaiseksi tuottovaatimuksen merkitystä. Galpin hallintoneuvoston aikaisemmista lausunnoista ilmenee, että se oli tietoinen investointihankkeen strategisesta merkityksestä jalostusmarginaalien pienenemisen pysäyttämiseksi. Vaikka tuottovaatimukseen ei täysin päästy, tämä strateginen tekijä näyttää riittäneen oikeuttamaan pienen poikkeaman tuottovaatimuksesta.

(239)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että tuki oli välttämätön investointiin kannustamiseksi eikä se ylittänyt tähän tarkoitukseen välttämätöntä määrää. Tältä osin ei täysin pidä paikkaansa, että kaikki toimijat eri puolilla Eurooppaa olisivat toteuttaneet vastaavia investointeja jalostamoissaan ilman valtiontukea. Komissio on esimerkiksi analysoinut muita vastaavanlaisten investointien tukitoimenpiteitä. Erityisesti voidaan mainita komission päätös asiassa N283/2004 (52), joka koski vetykrakkausyksikköä.

(240)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio ilmaisi aluetukisuuntaviivojen 10 kohtaan viitaten epäilyjä tuen ja investointihankkeen vaikutuksesta aluekehitykseen. Se korosti luotujen työpaikkojen vähäistä määrää (150 työpaikkaa) verrattuna tuen määrään (160 miljoonaa euroa) ja sitä, tasoittiko odotettavissa oleva vaikutus aluekehitykseen todella tuesta aiheutuvat alakohtaiset vaikutukset.

(241)

Komissio toteaa, että kuten myös kilpailija nro 1 korosti, tuen määrä luotua työpaikkaa kohden todella ylittää huomattavasti tuen määrän työpaikkaa kohden aikaisemmissa tapauskohtaista tukea koskevissa asioissa (ks. johdanto-osan 89 kappale). Useissa kielteisissä päätöksissä (53) on todettu alueellisen vaikutuksen olevan riittämätön luotujen työpaikkojen lukumäärän perusteella.

(242)

Portugali myöntää, että tuen määrä luotua suoraa työpaikkaa kohden on erittäin korkea; tämä selittyy kuitenkin investointihankkeen pääomavaltaisella luonteella, joka on ominaista alan investoinneille. Komissio on hyväksynyt aikaisemmin alan tukiohjelmien yksittäisiä soveltamistapauksia, joissa tuen määrä luotua työpaikkaa kohden on ollut vieläkin suurempi (54). Portugali katsoo, että huomioon olisi otettava muitakin tekijöitä kuin tuen määrä suoraa työpaikkaa kohden, kuten välillisten työpaikkojen ja tilapäisten työpaikkojen luomisen merkitys sekä muut asiaan liittyvät seikat.

(243)

Aiemmissa päätöksissään komissio on aina ottanut huomioon suorien työpaikkojen luomisen. Lisäksi välillisten työpaikkojen luominen on otettu huomioon useissa päätöksissä (55).

(244)

Portugali väitti ensin, että jokainen luotu (tai menetetty) suora työpaikka johtaisi myös kolmeen välilliseen työpaikkaan. Tätä 3:1 suhdelukua perusteltiin viittaamalla muihin samaa toimialaa koskeviin portugalilaisiin valtiontukiin (56), joiden tapauksessa komissio on aikaisemmin hyväksynyt samanlaisia tai suurempia suhdelukuja. Mahdollisuus luoda välillisiä työpaikkoja johtuu huoltotoiminnoista, jotka ovat todennäköisesti hankkeesta eniten hyötyvä markkinasegmentti. Tämä on seurausta jalostamojen teknologian monimutkaistumisesta, joka johtaa siihen, että palveluja, joissa tarvitaan yhä erikoistuneimpia työntekijöitä ja teknikoita, hankitaan alihankintana.

(245)

Portugali viittasi väitteensä tueksi hiljattain julkaistuun petrokemian alaa koskevaan komission valmisteluasiakirjaan (57), jossa todetaan, että vaikka toimiala työllistää suoraan ainoastaan 100 000 henkeä EU:ssa, voidaan katsoa, että peräti 400 000–600 000 työpaikkaa on suoraan yhteydessä EU:n jalostusalaan. Saman asiakirjan alaviitteessä 41 mainitaan vielä lisäksi 600 000 työpaikkaa logistiikan ja markkinoinnin alalla. Tämän perusteella suurempi suhdeluku kuin 3:1, nimittäin 4:1–6:1, ja ottaen huomioon työpaikkojen luominen logistiikan ja markkinoinnin alalla, jopa 12:1, saattaisi olla perusteltu.

(246)

Portugali totesi myös, että vaihtoehtoisessa skenaariossa, jossa tukea ei myönnettäisi eikä hanketta toteutettaisi, Petrogal olisi saneerannut jalostamonsa ja vähentänyt työvoimaansa, jolloin olisi menetetty 160 suoraa työpaikkaa. Sen vuoksi komission olisi arvioidessaan tuen vaikutusta aluekehitykseen otettava huomioon 310 luotua tai säilytettyä työpaikkaa (58) ja noin 930 (59) –3 720 investointihankkeen synnyttämää välillistä työpaikkaa, jotka lieventäisivät kohtuutonta tukimäärää luotua suoraa työpaikkaa kohden.

(247)

Lisäksi Portugali korosti, että investointihanke on suurin koskaan Portugalissa toteutettu yksittäinen investointi ja se luo 3 000 tilapäistä työpaikkaa kyseisillä alueilla rakennusvaiheen aikana.

(248)

Lisäksi aiemmissa päätöksissään (60) tapauskohtaisen aluetuen hyväksymisestä komissio on viitannut seuraavien tekijöiden tärkeyteen:

Nämä tekijät ovat ilman muuta positiivisia tekijöitä, jotka voitaisiin ottaa huomioon arvioitaessa tuen ja investointihankkeen vaikutusta aluekehitykseen Portugalissa.

(249)

Näin ollen Portugalin viranomaisten ja useiden asianomaisten osapuolten huomautuksissa viitataan muunlaiseen tärkeään vaikutukseen, jossa on kyse sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista, koulutuksen lisääntymisestä ja yhteistyösopimuksista korkeakoulujen kanssa.

(250)

Portugali viittasi myös toimitusketjun kehittämiseen ja vaikutukseen, joka uusien yksiköiden rakentamisella on kansalliseen teollisuusrakenteeseen ja sitä kautta yhdyskuntarakentamiseen, rakennusalaan ja koneenrakennuksen kokoonpanotöihin. Tämä on varmasti myönteinen vaikutus, mutta se on ainoastaan tilapäinen tai yleisluonteinen (ks. johdanto-osan 154 kappale).

(251)

Komissio ottaa huomioon Portugalin esittämät investointihankkeen pysyvät myönteiset heijastusvaikutukset asianomaisilla alueilla. Erityisesti jalostamojen odotettu pitkä käyttöikä (jalostamojen odotetaan toimivan vähintään 30 vuotta), myönteinen vaikutus alihankintaan, koulutuksen suuri määrä sekä koulujen ja yliopistojen kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten määrä ovat osoitus jalostamojen tärkeydestä kyseisillä alueilla. Vaikka suuri osa näistä myönteisistä heijastusvaikutuksista on jo olemassa seurauksena siitä, että jalostamot ovat olleet olemassa pitkään, voidaan olla yhtä mieltä siitä, että investoinnit varmasti parantavat Petrogalin läsnäoloa sekä Sinesin että Porton alueella.

(252)

Portugali toimitti myös kustannus-hyötyanalyysin tukihankkeesta. Kustannus-hyötyanalyysissa pyritään menemään pidemmälle kuin investoijan hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta tekemässä analyysissa ja ottamaan huomioon kaikki (diskontatut) yhteiskunnalliset kustannukset ja hyödyt, joita hankkeesta aiheutuu. Tässä yhteydessä kustannus-hyötyanalyysissä määritetään odotetut hyödyt, mukaan lukien suorista ja välillisistä työpaikoista saatavat verot, vältetyt työttömyyskorvaukset (työpaikkojen turvaamisen kautta), kulutusverojen määrä, Leixõesin sataman saamat lisätulot, suora tuki paikallisyhteisöille jne.

(253)

Kustannus-hyötyanalyysissa päätellään, että tuki on erittäin hyödyllinen Portugalille. On selvää, että kustannus-hyötyanalyysin maantieteellinen laajuus ylittää Norten ja Alentejon alueet, joita investointihanke koskee suoraan. Jos kuitenkin kansallinen etu siirretään suhteellisesti kyseisille alueille niiden taloudellisen painoarvon mukaan, Norten ja Alentejon alueiden osuus tästä kansallisesta hyödystä on 34,8 prosenttia.

(254)

Portugali korostaa myös, että tuella ja siitä seurauksena olevalla investoinnilla oli hyödyllisiä vaikutuksia muihinkin politiikan aloihin kuin aluekehitykseen. Portugali korosti investointihankkeen strategista merkitystä kansallisella tasolla ja energian toimitusvarmuuden kannalta Euroopassa. Näihin myönteisiin vaikutuksiin kuuluvat pienempi riippuvuus tuonnista, vastaaminen dieselin lisääntyvään kysyntään, molempien jalostamojen energiatehokkuuden parantuminen ja myönteinen vaikutus ympäristöön. Näitä seikkoja ei voida ottaa huomioon arvioitaessa tuen vaikutusta aluekehitykseen.

(255)

Huolimatta tuen ensi näkemältä ilmeisestä suhteettomasta määrästä luotua suoraa työpaikkaa kohden myönteiset välilliset vaikutukset (välilliset työpaikat, heijastusvaikutukset, korkean tulotason työpaikkojen luominen, henkisen pääoman parantaminen, sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen) osoittavat tuella olevan Alentejon ja Norten alueella sellainen vaikutus, jota ei voida pitää vähäpätöisenä. Näin ollen komissio katsoo, että sen alkuperäiset epäilykset tuen vaikutuksesta aluekehitykseen ovat poistuneet.

(256)

Lisäksi aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a ja b alakohdan soveltamista käsittelevässä jaksossa osoitetaan, että tuen kielteiset alakohtaiset vaikutukset ovat vähäisiä, koska investointihankkeen kohteena olevat markkinat toimivat tyydyttävästi, toisin sanoen ne eivät ole absoluuttisesti tai suhteellisesti tarkasteltuna taantuvat. Petrogalilla ei myöskään ole merkityksellisillä jalostamolta lähtevien tuotteiden markkinoilla suurta markkinaosuutta, jota se voisi käyttää kilpailunvastaiseen käyttäytymiseen. Raskaan teollisuusbensiinin tuonnin korvaamisella aromaattiteollisuudessa on pieni vaikutus Euroopan talousalueen toimittajiin. Näin ollen komissio katsoo, että sen alkuperäinen epäilys siitä, tasoittaako odotettu vaikutus aluekehitykseen tuen kielteiset alakohtaiset vaikutukset, on poistunut.

(257)

Aluetukisuuntaviivojen 9 kohdan mukaisesti Petrogal ei ole komission tiedonannossa yhteisön suuntaviivoista valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (61) tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys.

(258)

Aluetukisuuntaviivojen 39 kohdan mukaisesti Petrogalin oma rahoitusosuus tukikelpoisista menoista on yli 25 prosenttia (ks. edellä johdanto-osan 36 kappale).

(259)

Aluetukisuuntaviivojen 50 kohdan mukaisesti investointihankkeen tukikelpoiset kustannukset lasketaan tukikelpoisten investointikustannusten perusteella (ks. edellä johdanto-osan 35 kappale).

(260)

Aluetukisuuntaviivojen 71–75 kohdan mukaisesti tuen kasautumista koskevia sääntöjä noudatetaan (ks. edellä johdanto-osan 43 kappale).

(261)

Aluetukisuuntaviivojen 40 kohdan mukaisesti tuki myönnetään sillä edellytyksellä, että Petrogal pitää investointihankkeen kyseisillä alueilla vähintään viisi vuotta hankkeen loppuunsaattamisen jälkeen.

(262)

Tämän perusteella komissio katsoo, että tuki on aluetukisuuntaviivoissa vahvistettujen yleisten periaatteiden mukaista.

(263)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi siihen, voidaanko investointihanketta pitää aluetukisuuntaviivojen 60 kohdassa tarkoitettuna yhtenä ainoana investointihankkeena huolimatta siitä, että jalostamot eivät sijaitse toistensa välittömässä maantieteellisessä läheisyydessä.

(264)

Vaikka jalostamot eivät sijaitse maantieteellisesti lähellä toisiaan, Portugali katsoo, että niiden välillä on vahvat taloudelliset, toiminnalliset ja strategiset yhteydet. Ilman investointia Matosinhosin tyhjötislausyksikköön, siihen liittyvää investointia Sinesin vetykrakkausyksikköön ei olisi mahdollista toteuttaa, koska tyhjökaasuöljyn (joka on vetykrakkausyksikön syöttöaine) markkinoilla esiintyy usein puutetta tarjonnasta. Portugali katsoo tämän vuoksi, että vahvojen toiminnallisten yhteyksien vuoksi jalostamoja ei voida erottaa taloudellisesti toisistaan.

(265)

Kilpailija nro 1 kiistää tämän lähestymistavan, koska se katsoo, että investointihankkeen käyttöomaisuus on jaettavissa taloudellisesti osiin.

(266)

Yhdessä menettelyn aloittamispäätökseen saaduista kolmansien osapuolten huomautuksista todettiin, että raskaan teollisuusbensiinin tuotannon lisääminen on ratkaisevan tärkeää La Seda -konsernin Sinesissä toteuttaman investoinnin kannalta. Komissio on tutkinut, voisiko La Sedan investointi muodostaa yhden ainoan investointihankkeen Matosinhosin investoinnin kanssa. Portugali on vahvistanut, että raskaan teollisuusbensiinin lisätuotanto käytetään ainoastaan Petrogalin sisäisessä tuotannossa eikä raskasta teollisuusbensiiniä myydä kolmansille osapuolille. Sen vuoksi komissio päättelee, että investointihanke ei muodosta yhtä ainoaa investointihanketta La Sedan investointihankkeen kanssa.

(267)

Aluetukisuuntaviivojen 60 kohta koskee investointihankkeita, jotka jaetaan keinotekoisesti alahankkeisiin, jotta vältyttäisiin alenevan asteikon soveltamiselta, joka pienentää sitä tuen enimmäisintensiteettiä, jota voidaan soveltaa yli 50 miljoonan euron investointihankkeisiin. Tässä erityistapauksessa komissio on osoittanut, että sovellettu tuki-intensiteetti (12,43 prosenttia nettonykyarvossa) on alle sen tuen enimmäisintensiteetin, jota olisi pitänyt soveltaa, jos investointihanke katsottaisiin yhdeksi ainoaksi investointihankkeeksi (14,28 prosenttia nettonykyarvossa), ja näin ollen alhaisempi kuin se tuen enimmäisintensiteetti, jota kyseisiin kahteen hankkeeseen erikseen olisi voitu soveltaa. Tämän vuoksi tuen enimmäisintensiteettiä on noudatettu myös siinä tapauksessa, että hanke katsottaisiin yhdeksi ainoaksi investointihankkeeksi, ja komissio katsoo, että ei ole tarpeen päättää, muodostavatko Sinesin ja Matosinhosin hankkeet yhden ainoan investointihankkeen maantieteellisestä etäisyydestään huolimatta, koska asia ei vaikuta tuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiin aluetukisuuntaviivojen nojalla.

(268)

Tuki-intensiteetin laskeminen aluetukisuuntaviivojen 67 kohdan mukaisesti riippuu siitä, katsotaanko investointihanke yhdeksi ainoaksi investointihankkeeksi vai pikemminkin kahdeksi erilliseksi investointihankkeeksi. Jos jälkimmäisessä tapauksessa investoinnit molemmilla paikkakunnilla toteutetaan erikseen, tuki-intensiteetin laskemisessa otettaisiin huomioon ne kaksi erilaista aluetuen enimmäisintensiteettiä, joita sovelletaan Sinesissä (40 %) ja Matosinhosissa (30 %).

(269)

Portugalin ilmoittamat investointihankkeen suunnitellut tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat 1 058 934 146 euroa (Sinesin investointi [ ] euroa ja Matosinhosin investointi [ ] euroa) nimellisarvossa ilmaistuna.

(270)

Sinesin investoinnin nettonykyarvo on [ ] euroa ja suunniteltu tukimäärä [ ] euroa nettonykyarvossa ilmaistuna, joten tämän jalostamon osalta tuki-intensiteetti on 13,12 prosenttia bruttoavustusekvivalenttina (BAE) ilmaistuna, eli pienempi kuin mukautettu tuen enimmäisintensiteetti, joka on 15,94 prosenttia.

(271)

Matosinhosin investoinnin nettonykyarvo on [ ] euroa ja suunniteltu tukimäärä [ ] euroa nettonykyarvossa ilmaistuna, joten tämän jalostamon osalta tuki-intensiteetti on 10,66 prosenttia bruttoavustusekvivalenttina (BAE) ilmaistuna, eli pienempi kuin mukautettu tuen enimmäisintensiteetti, joka on 14,68 prosenttia.

(272)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio tarkisti tuki-intensiteetin kyseisillä kahdella alueella (Sinesin alueella 40 prosenttia ja Matosinhosin alueella 30 prosenttia) ja laski tuen enimmäisintensiteetin uudelleen ottaen huomioon investoinnin (nettonykyarvossa) kyseisellä alueella suhteessa kokonaisinvestointiin. Tulokseksi tuli 37,18 prosentin tuki-intensiteetti, joka vastaa 14,21 prosentin suuruista mukautettua tuen enimmäisintensiteettiä.

(273)

Vaikka investointihanke olisi katsottu yhdeksi ainoaksi investointihankkeeksi, kokonaisinvestointikustannusten nettonykyarvo olisi yhteensä 974 064 894 euroa. Suunnitellun tuen kokonaismäärä olisi 121 091 314 euroa nettonykyarvossa, joten tuki-intensiteetti olisi 12,43 prosenttia bruttoavustusekvivalenttina, eli pienempi kuin aiemmin laskettu 14,21 prosentin suuruinen mukautettu tuen enimmäisintensiteetti.

(274)

Koska tuki-intensiteetti bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna jäisi tuen mukautetun enimmäisintensiteetin alapuolelle alenemisasteikon mukaisesti, komissio katsoo, että investointihankkeen ehdotettu tuki-intensiteetti on aluetukisuuntaviivojen 67 kohdan mukainen.

(275)

Portugali on vakuuttanut, että tässä päätöksessä säädettyä tuen enimmäismäärää ja tuen enimmäisintensiteettiä ei ylitetä, vaikka tukikelpoiset kustannukset nousisivat tai laskisivat.

(276)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio ilmaisi epäilevänsä tiettyjä kysymyksiä, jotka liittyvät tuen arviointiin aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a ja b alakohdan sääntöjen nojalla. Nämä kysymykset olivat seuraavat:

(277)

Johdanto-osan 278–311 kappaleessa komissio arvioi, ylittyvätkö 68 kohdan a ja b alakohdan raja-arvot, voidakseen päättää, onko investointihankkeesta tarpeen tehdä perusteellinen arviointi. Ensin tarkastellaan niitä tuotteita, joita investointihanke koskee ja joita sen katsotaan koskevan. Toiseksi määritetään merkitykselliset tuotemarkkinat. Kolmanneksi analysoidaan sitä, olisiko arvioinnissa tarkasteltava jalostamotasoa, vähittäiskaupan markkinoita vai tukkukaupan markkinoita. Johdanto-osan 312–344 kappaleessa määritellään tuotemarkkinat ja merkitykselliset maantieteelliset markkinat, minkä jälkeen arvioidaan Petrogalin markkinaosuutta asianomaisilla tuotemarkkinoilla. Lopuksi tarkastelussa keskitytään siihen, ylittääkö kapasiteetin lisäys 5 prosenttia todettavissa olevasta kulutuksesta Euroopan talousalueella sellaisilla markkinoilla, joilla kyseisten tuotteiden todettavissa olevan kulutuksen kasvu on epätyydyttävää.

(278)

Aluetukisuuntaviivojen 69 kohdan sanamuoto on seuraava: ”Kyseessä oleva tuote on yleensä investointihankkeen kattama tuote. Kun hanke koskee välituotetta, jota ei juurikaan myydä markkinoilla, kyseinen tuote voi olla myös tuotantoketjun jälkipään tuote…” Kyseisen kohdan alaviitteessä 64 täsmennetään, että ”jos investointihanke kattaa useiden erilaisten tuotteiden tuotannon, kukin tuote on otettava huomioon.”

(279)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio määritteli dieselin ja raskaan teollisuusbensiinin tuotteiksi, joita investointihanke koskee. Koska ilmeisesti koko raskaan teollisuusbensiinin tuotanto käytettiin Petrogalin teollisuusbensiinin johdannaisten tuotannossa, myös teollisuusbensiinin johdannaiset katsottiin tuotteiksi, joita investointihanke koskee. Komissio hyväksyi myös Portugalin väitteen, jonka mukaan muut jalostamoiden tuottamat horisontaaliset tuotteet (bensiini, nestekaasu, polttoöljy, lentopetroli ja bitumi) eivät kuuluneet investointihankkeen vaikutusalaan.

(280)

Komissio panee merkille Portugalin ilmoituksen, jonka mukaan jalostamot harjoittavat monituotetuotantoa, jossa tuotantopanos (raakaöljy) muunnetaan useiksi välituotteiksi (esimerkiksi raskas teollisuusbensiini, tyhjökaasuöljy) ja lopputuotteiksi (esimerkiksi bensiini, diesel). Useat välituotteista käytetään välittömästi uudelleen jalostusprosessin eri vaiheissa panoksina (”syöttöaineina”), kun taas osa myydään markkinoilla tai käytetään panoksena ensimmäisen sukupolven petrokemian teollisuudessa, esimerkiksi raskas teollisuusbensiini aromaattien tuotannossa. Tekninen tuotantofunktio riippuu erityisesti käytetystä raakaöljyn tyypistä (kaikkia raakaöljylajeja ei voida käsitellä tietyissä laitoksissa) ja jalostamon tarkasta teknisestä kokoonpanosta. Voiton maksimointiin tähtäävä jalostamo pyrkii optimoimaan voittonsa koko tuotevalikoimansa osalta, ns. jalostusmarginaalinsa, mukauttamalla eri tuotosten tuotantoa ottaen huomioon tekniset rajoitukset, jotka johtuvat tuotantofunktiosta (ja käytetystä raakaöljylajista) sekä tuotantopanosten ja tuotosten hinnoista. Mahdollisuudet mukauttaa olemassa olevan jalostamon kokoonpanoa ilman lisäinvestointeja ovat kuitenkin erittäin rajalliset.

(281)

Jalostamoalalla on tapahtunut rakenteellisia muutoksia viime vuosikymmenen aikana. Kevyemmät raakaöljylajit ovat muuttuneet yhä harvinaisemmiksi ja ne korvataan yhä useammin raskaammilla raakaöljylajeilla. Samanaikaisesti dieselin (joka korvaa yhä yleisemmin bensiinin moottoripolttoaineena) kysyntä markkinoilla on kasvanut nopeasti. Sitä vastoin polttoöljyn, jota käytetään sähköntuotannossa ja meriliikenteessä, kysyntä on vähentynyt ja sen odotetaan vähenevän edelleen (koska se korvataan näissä käyttötarkoituksissa ympäristöystävällisemmillä teknologioilla). EU on dieselin nettotuoja ja bensiinin viejä (pääasiassa Yhdysvaltojen markkinoille, joiden odotetaan supistuvan).

(282)

Kuten Portugali selitti ja kilpailijat nro 1 ja 2 vahvistivat, investointihankkeen taloudellisena kimmokkeena on yhtäältä tehdä jalostamoille mahdolliseksi käsitellä raskaampaa raakaöljyä ja toisaalta muuttaa jalostamojen kokoonpanoa siten, että ne voivat tuottaa enemmän dieseliä ja vähemmän polttoöljyä.

(283)

Kuten 2.2 jaksossa todetaan, diesel ja raskas teollisuusbensiini ovat ne tuotteet, joita investointihanke koskee suoraan. Investointihanke lisää dieselin tuotantoa (polttoöljyn kustannuksella) ja raskaan teollisuusbensiinin tuotantoa, mikä Portugalin mukaan on väistämätön teknologiasta aiheutuva sivuvaikutus. Komissio panee merkille myös Portugalin väitteen, jonka mukaan muut jalostamoiden tuottamat horisontaaliset tuotteet (bensiini, nestekaasu, polttoöljy, lentopetroli ja bitumi) eivät kuulu investointihankkeen vaikutusalaan.

(284)

Komissio kuitenkin osoitti muodollisessa tutkintamenettelyssä, että Matosinhosin investointi uuteen tyhjötislausyksikköön ja uuteen lämpökrakkausyksikköön johtaa myös tyhjökaasuöljyn tuotantoon. Dieselin lisääntynyt tuotanto tapahtuu Sinesissä, jossa uusi vetykrakkausyksikkö käyttää syöttöaineena Matosinhosin ja Sinesin jalostamoissa tuotettua tyhjökaasuöljyä. Tämän seurauksena investoinnin on katsottava koskevan suoraan myös tyhjökaasuöljyä, sillä investointihanke johtaa sen tuotannon lisääntymiseen Matosinhosin jalostamossa.

(285)

Portugali totesi, että tyhjökaasuöljy käytetään yksinomaan Sinesin vetykrakkausyksikön syöttöaineena. Sen vuoksi se pitäisikin katsoa dieselin lisääntyneen tuotannon edellyttämäksi välituotteeksi eikä sitä pitäisi arvioida erikseen. Portugali totesi myös, että Sinesin yksikön kokoinen vetykrakkausyksikkö edellyttää vakaita ja turvattuja syöttöainetoimituksia, joita ei voitaisi taata ostamalla tarvittavat määrät markkinoilta. Tämä johtuu tyhjökaasuöljyn avointen markkinoiden, jotka ovat spot-markkinat, erittäin rajallisesta koosta ja suuresta epävakaisuudesta. Tämän seurauksena tyhjökaasuöljyn toimittaminen Matosinhosista Sinesiin ei syrjäytä mahdollisia kolmannen osapuolen toimituksia.

(286)

Komissio myöntää, että tyhjökaasuöljy katsotaan välituotteeksi ja että merkittävää osaa tyhjökaasuöljyn tuotannosta ei myydä markkinoilla (vaikka mahdolliset ulkopuoliset toimitukset ovatkin mahdollisia). Tässä tapauksessa voidaan aluetukisuuntaviivojen 69 kohdan mukaisesti päätellä, että Matosinhosin uuden tyhjötislausyksikön ja lämpökrakkausyksikön osalta investointihanke koskee tuotantoketjun loppupään tuotetta eli dieseliä.

(287)

Komissio panee myös merkille, että kilpailijan nro 1 mielestä vetykrakkauksen jäännösaineita voitaisiin pitää tuotteena, jota investointihanke koskee (ks. johdanto-osan 92 kappale). Portugali selitti, että isokrakkausteknologian käytön vuoksi näiden jäännösaineiden tuotanto on lähes merkityksetöntä (ks. johdanto-osan 183 kappale), joten komissio ei ota vetykrakkauksen jäännösaineita huomioon tuotteena, jota investointihanke koskee.

(288)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi siihen, koskeeko investointihanke ainoastaan dieseliä ja teollisuusbensiiniä. Se viittasi siihen, että teollisuusbensiini voitaisiin katsoa aluetukisuuntaviivojen 69 kohdassa tarkoitetuksi välituotteeksi ja että teollisuusbensiinin johdannaisia voitaisiin pitää investointihankkeen kohteena olevina tuotteina, joita olisi ehkä arvioitava 68 kohdan a ja b alakohdan nojalla.

(289)

Portugali on esittänyt seuraavat selvennykset:

(290)

Komissio panee merkille, että kilpailijan nro 1 mielestä raskas teollisuusbensiini on välituote ja että arvioinnissa olisi otettava huomioon teollisuusbensiinin johdannaiset tuotteina, joita investointihanke koskee.

(291)

Jotta voitaisiin päättää, onko 68 kohdan a ja b kohdan mukainen arviointi suoritettava teollisuusbensiinin johdannaisten osalta, on tarpeen tulkita aluetukisuuntaviivojen 69 kohdan sanamuotoa. Kyseisessä kohdassa säädetään, että kyseinen tuote voi olla myös tuotantoketjun jälkipään tuote, kun investointi koskee välituotetta ja merkittävää osaa sen tuotannosta ei myydä markkinoilla. Tämä sanamuoto kohdistuu tilanteisiin, joissa tuen vääristävä vaikutus kilpailijoihin ei ilmene tai ilmenee vain osittain välituotteen markkinoilla ja siirtyy lopputuotteen markkinoille. Portugalin kyseessä olevien tuotteiden määrittelystä antamien tietojen perusteella komissio katsoo, että tuki ei vaikuta Petrogalin aromaattien tuotantolaitoksen tuotantomääriin, tuotantokustannuksiin eikä hinnoitteluun. Lisäksi raskaan teollisuusbensiinin lisätuotanto Sinesissä on vähäistä verrattuna reformaatin tuotannossa käytetyn raskaan teollisuusbensiinin kokonaismäärään. Sen vuoksi komissio katsoo, että investointihankkeelle myönnetty tuki ei vaikuta tai vaikuttaa välillisesti (teollisuusbensiinin tuontihinnan välillisen laskemisen kautta) vain erittäin vähän aromaattien markkinoihin.

(292)

Näin ollen komissio katsoo, että ei ole asianmukaista suorittaa 68 kohdan a ja b alakohdan mukaista arviointia aromaattien markkinoiden osalta.

(293)

Samaan aikaan komissio katsoo, että tuki voi vaikuttaa teollisuusbensiinin markkinoihin siinä määrin kuin investointihanke mahdollistaa tuonnin korvaamisen ja pakottaa toimittajat etsimään muita myyntikanavia raskaan teollisuusbensiinin markkinoilla. Tämän vuoksi komissio suoritti 68 kohdan a ja b alakohdan mukaisen arvioinnin raskaasta teollisuusbensiinistä tuotteena, jota investointihanke koskee.

(294)

Aluetukisuuntaviivojen 69 kohdan mukaan merkityksellisiin tuotemarkkinoihin kuuluvat kyseinen tuote ja tuotteet, joita kuluttaja (tuotteiden ominaisuuksien, hintojen ja käyttötarkoituksen vuoksi) tai tuottaja (tuotantolaitteiden joustavuuden vuoksi) pitää sen korvaavina tuotteina.

(295)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio ei voinut tehdä päätelmää kyseisten tuotteiden merkityksellisistä markkinoista, koska lopullisen luettelon laatiminen näistä tuotteista oli vaikeaa.

(296)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio päätteli, että dieselille ei ole kuluttajan kannalta korvaavia hyödykkeitä. Oli kuitenkin tarjontapuolta koskevia epäilyjä, jotka liittyivät korvattavuuteen dieselin tuotannossa, koska tuotantolaitosten joustavuus voisi johtaa muunlaisten tuotteiden (lähinnä bensiinin) tuotantoon muuttamalla jalostamojen kokoonpanoa.

(297)

Hälventääkseen nämä epäilyt Portugali väitti, että yrityskeskittymää koskeva komission päätös (64), johon komissio viittasi, koski erilaista tilannetta, jossa tarjonnan ja kysynnän epätasapaino bensiinin ja dieselin markkinoilla oli huomattavasti vähäisempi kuin se on nykyisin ja sen vuoksi silloin oli vielä joustavuutta vaihdella tuotantoa näiden kahden tuotteen välillä. Portugali katsoo kuitenkin, että vuodesta 2000 dieselin kysynnän merkittävän kasvun vuoksi tällaista valintamahdollisuutta ei enää ole ja nykyisin ei ole ylimääräistä kapasiteettia tyydyttämään kysyntää.

(298)

Vaikka tämä selitys ei täysin sulje pois mahdollisuutta, että dieselin tuotantolaitoksia voitaisiin käyttää bensiinin tuotantoon, lienee epärealistista olettaa, että yritys voisi käyttää yli miljardi euroa lisätäkseen bensiinin tuotantokapasiteettiaan, kun bensiinin tuotannon alalla on Euroopassa liikatarjontaa. Eri tutkimusten (65) mukaan bensiinin ja raskaan polttoöljyn kysyntä on laskenut ja dieselin kysyntä kasvanut Euroopan liikennepolttoaineiden markkinoilla. Tämä muutos kysyntämalleissa on johtanut siihen, että jalostamot tuottavat liikaa tuotteita, joiden kysyntä ja arvo laskevat ja riittämättömästi tuotetta, jonka kysyntä ja arvo kasvavat (66). Bensiinin kulutuksen odotetaan vähenevän merkittävästi Euroopassa vuosina 2010–2030, koska bensiiniautoista siirrytään dieselautoihin ja käyttöön otetaan vaihtoehtoisia energialähteitä. Käytettävissä olevat tutkimukset osoittavat myös, että bensiinin kysyntä vähenee myös seurauksena tehokkaampien autojen käytöstä Yhdysvalloissa (Euroopan ylijäämän tärkein vientimarkkina) ja sähköautojen tulevasta asemasta.

(299)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että tässä yksittäisessä tapauksessa investointityypin ja tuotemarkkinoiden keskipitkän aikavälin kehityssuuntauksen perusteella investointihankkeen olisi myös tarjontapuolen kannalta katsottava koskevan dieseliä.

(300)

Toiset merkitykselliset tuotemarkkinat, joita on tarkasteltava, ovat raskaan teollisuusbensiinin markkinat. Sinesin jalostamossa raskasta teollisuusbensiiniä tuotetaan dieselin, joka on kimmoke investointiin, tuotannon sivutuotteena. Raskasta teollisuusbensiiniä käytetään hyvin monenlaisten kemiallisten tuotteiden tuotannossa, ei ainoastaan aromaattien tuotannossa. Sitä ei voida korvata sen yleisissä käyttötarkoituksissa muilla tuotteilla. Sen vuoksi komissio katsoo, että raskaan teollisuusbensiinin markkinat ovat merkitykselliset tuotemarkkinat 68 kohdan a ja b alakohdan mukaisessa arvioinnissa.

(301)

Näin ollen komissio katsoo, että merkitykselliset tuotemarkkinat 68 kohdan a ja b alakohdan mukaisessa arvioinnissa ovat dieselin ja raskaan teollisuusbensiinin tuotemarkkinat. Tiedoksi annetaan myös teollisuusbensiinin johdannaisia koskevia tietoja.

(302)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio ei pystynyt tekemään päätelmää siitä, pitäisikö näitä markkinoita arvioida jalostamon, tukkukaupan vai vähittäiskaupan tasolla.

(303)

Kilpailijat nro 1 ja 2 katsovat, että merkitykselliset tuotemarkkinat olisi ulotettava dieselin vähittäis- ja tukkukauppaan (ks. johdanto-osan 93 ja 116 kappale). Portugalin mielestä valtiontukea tarkasteltaessa oikea arvioinnin taso on jalostamotaso. Aluetukisuuntaviivojen säännöksissä ei täsmennetä, millä tasolla niiden 68 kohdan a ja b alakohdan mukainen arviointi, erityisesti 68 kohdan a alakohdan mukainen arviointi, olisi suoritettava.

(304)

Analysoitavasta asiasta ja siihen liittyvästä haittaskenaariosta riippuen kilpailupolitiikassa arvioidaan markkinoiden kilpailutilannetta eri tasoilla – valmistuksen, jakelun (tukkukauppa) ja vähittäiskaupan tasolla. Markkinatoimijat ovat esimerkiksi auto-alalla vähittäiskaupan tasolla kuluttajat ja yksittäiset autokauppiaat, tukkukaupan tasolla autokauppiaat ja jakelijat ja valmistustasolla jakelijat ja valmistajat. Niiden tuotteiden osalta, joita tämä päätös koskee, markkinatoimijat ovat esimerkiksi vähittäiskaupan tasolla autonomistajat ja huoltoasemat, tukkukaupan tasolla huoltoasemat ja jakelijat ja jalostamotasolla jalostamot ja jakelijat.

(305)

Valmistustasoa vastaa tässä päätöksessä jalostamotaso. Portugali vahvisti, että jalostamotaso kattaa dieselmarkkinat kokonaan. Portugalin mukaan käsite ”jalostamomyynti” käsittää kaiken suurten erien spot-myynnin (suoraan jalostamon portilta) öljy-yhtiöille (mukaan luettuina Galp Energian omat yhtiöt), kauppiaille, jälleenmyyjille tai suurille teollisuusasiakkaille, dieselin tuonti mukaan luettuna (67). Jalostamomyynti Portugalissa muodostuu Petrogalin jalostamomyynnistä, josta vähennetään vienti ja johon lisätään tuonti Portugaliin. Näin ollen jalostamomarkkinoiden tarjontapuolella toimivat Portugalissa Petrogal ja Portugalin ulkopuoliset jalostamot, jotka vievät tuotteitaan Portugaliin, ja esimerkiksi dieselmarkkinoiden kysyntäpuolella toimivat bensiinin eri jakeluketjut, kuten Petrogal, Repsol, CEPSA ja BP, jotka joko ostavat Petrogalilta tai toimittavat sille tai tuovat dieseliä Portugalin ulkopuolelta.

(306)

Investointituen valvonnan päätarkoituksena ei ole suojata kuluttajia (tai kauppiaita) kilpailunvastaisen toiminnan ei-toivotuilta vaikutuksilta, kuten kartellien tai määräävän markkina-asemansa väärinkäyttöön syyllistyneiden markkinatoimijoiden harjoittaman hinnoittelun seurauksena oleva kuluttajien ansioiden väheneminen. Itse asiassa investointituen ansiosta markkinoilla voidaan lisätä tuotantoa, jolloin se johtaa hintojen alentamiseen, joka on ensi näkemältä, ainakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, kuluttajien edun mukaista.

(307)

Investointituen valvonnan tavoitteena on ennemminkin muiden tuottajien ja muiden jäsenvaltioiden talouksien suojelu tuen liiallisilta (eli sen vääristymisen tason ylittäviltä, joka katsotaan sisämarkkinoille soveltuvaksi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan nojalla) kilpailuun ja kauppaan kohdistuvilta vääristäviltä vaikutuksilta. Tämä kilpailu valmistajien välillä tapahtuu valmistustasolla, ja tässä tapauksessa kilpailu jalostamojen välillä tapahtuu jalostamomyynnin tasolla.

(308)

Vaikka aluetukikartoissa vahvistettujen aluetuen vakiomääräisten enimmäisintensiteettien ja suurten investointihankkeiden tuki-intensiteettien aluetukisuuntaviivojen 60 kohdan mukaisen asteittaisen alentamisen tarkoituksena on vahvistaa vakiotasoinen (ja suurten hankkeiden tapauksessa asteittainen) suoja kilpailun vääristymistä ja kauppaan kohdistuvaa vaikutusta vastaan, 68 kohdan a ja b alakohdan tarkoituksena on suodattaa myöhempään perusteelliseen arviointiin tilanteet, joissa valmistajien väliseen kilpailuun voi kohdistua erityisiä vaikutuksia. Arvioinnissa 68 kohdan b alakohdan nojalla tarkastellaan, missä määrin investointitukeen liittyy merkittävä kapasiteetin lisäys, jonka ansiosta tuensaaja voi tuoda tuotteita absoluuttisesti tai suhteellisesti tarkasteltuna taantuville markkinoille edullisemmin ehdoin kuin tukea saamattomat kilpailijat. Arvioinnissa 68 kohdan a alakohdan nojalla tarkastellaan, missä määrin investointituki säilyttää tuensaajan vahvan markkina-aseman, vahvistaa sitä tai johtaa tuensaajan vahvaan markkina-asemaan, jota määräävässä asemassa oleva markkinatoimija voisi käyttää väärin esimerkiksi sulkemalla markkinat. Molemmissa tapauksissa kilpailijat voivat menettää markkinaosuuksia valmistustasolla, niiden kannattavuus voi heikentyä tai ne voidaan sulkea pois markkinoilta, kun taas mahdollisten kilpailijoiden markkinoille pääsy voidaan estää.

(309)

Sen vuoksi komissio katsoo, että tämä arviointi on suoritettava valmistustasolla. Markkinatilanne valmistustasolla on ratkaiseva, sillä tuotantolaitoksille myönnettävää tukea koskevissa valtiontukipäätöksissä arvioidaan tuen vaikutusta valmistajien välisen kilpailun vääristymiseen ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Lisäksi voidaan olettaa, että kun tuensaajan markkinaosuus tuotantoketjun alkupään markkinoilla (jalostamotaso) on korkea, tämä luo itsessään riittävän suuren todennäköisyyden siihen, että kilpailun vääristyminen on merkittävää riippumatta markkinaosuudesta tuotantoketjun loppupään markkinoilla. Näin ollen dieselin myyntiä vähittäis- ja tukkukaupan tasolla ei tarvitse ottaa huomioon 68 kohdan a ja b alakohdan mukaisessa arvioinnissa, vaikka ne ovat sisältyneet merkityksellisten tuotemarkkinoiden määritelmään komission aikaisemmissa yrityskeskittymiä koskevissa asioissa (68).

(310)

Aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a ja b alakohdan mukainen arviointi muodostaa yksinkertaisen suodattimen, jonka tarkoituksena on tunnistaa mekaanisesti tilanteet, jotka muodostavat riskin kilpailulle ja kaupalle. Näiden riskien yksityiskohtainen arviointi tehdään myöhemmässä perusteellisen arvioinnin vaiheessa. Tässä perusteellisessa arvioinnissa käsitellään yleensä markkinoiden tilannetta valmistustasolla, mutta voi kuitenkin olla tarpeen, esimerkiksi markkinoiden sulkemisen tapauksessa, analysoida tuen vaikutusta tuotantoketjun loppupään markkinoilla.

(311)

Sen vuoksi, ottaen huomioon komission päätöksentekokäytäntö valtiontukiasioissa muilla toimialoilla, erityisesti autoteollisuuden alalla (69), ja se, että investointihanke koskee yksinomaan Petrogalin jalostustoiminnan menoja, sovellettaessa 68 kohdan a ja b alakohtaa ainoastaan jalostamotaso on merkityksellinen tämän päätöksen kannalta.

(312)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi siihen, olisiko dieselin merkityksellisiä maantieteellisiä markkinoita pidettävä Euroopan talousalueen laajuisina, alueellisina (Iberian niemimaa) vai kansallisina.

(313)

Portugalin mielestä dieselin merkitykselliset markkinat ovat kansallisia markkinoita laajemmat, mieluiten Länsi-Euroopan tai Euroopan talousalueen markkinat. Kilpailijat nro 1 ja 2 eivät tee eroa arvioitavan markkinatason välillä. Ne väittävät, että merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden olisi oltava Portugalin markkinat tai enintään Iberian niemimaan markkinat.

(314)

Komissio antoi vuonna 1997 tiedonannon merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta, jäljempänä ’tiedonanto’ (70). Tiedonannon mukaan merkitykselliset maantieteelliset markkinat muodostuvat alueesta, jolla kyseiset yritykset tarjoavat ja hankkivat kyseisiä tavaroita ja palveluja, jolla kilpailuedellytykset ovat riittävän yhtenäiset ja joka voidaan erottaa maantieteellisistä lähialueista erityisesti kilpailuedellytysten huomattavan erilaisuuden perusteella.

(315)

Tiedonanto on väline, jota käytetään arvioitaessa kilpailunrajoituksia ja yrityskeskittymiä. Se perustuu näiden politiikanalojen tutkintavaltuuksiin eikä sitä voida soveltaa suoraan valtiontukeen. Tiedonannossa todetaan selvästi, että ”valtiontukiasioiden tarkastelussa huomio kohdistuu tuensaajaan ja kyseiseen teollisuuden alaan/sektoriin eikä niinkään tuensaajan kohtaamiin kilpailurajoituksiin”. Tiedonannossa todetaan kuitenkin, että siinä hahmoteltua käytäntöä ”voidaan käyttää perustana valtiontukiasioiden tarkastelussa”.

(316)

Toistaiseksi komissio ei ole vielä julkaissut tiedonantoa sovellettavista periaatteista ja lähestymistavasta määriteltäessä merkityksellisiä tuote- ja maantieteellisiä markkinoita valtiontukiasioissa. Aluetukisuuntaviivoissa ei anneta ohjeita siitä, miten merkitykselliset maantieteelliset markkinat olisi määriteltävä. Aluetukisuuntaviivojen 70 kohdan sanamuoto näyttää kuitenkin asettavan arvioinnin Euroopan talousalueen tasolla jossain määrin etusijalle: ”Sovellettaessa a (…) alakohtaa myynti (…) määritellään tavallisesti (…) Euroopan talousalueella tai, jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla tai ne eivät ole relevantteja, muun yleisesti hyväksytyn markkinasegmentoinnin perusteella, jota koskevia tilastotietoja on saatavilla”.

(317)

Maantieteellisten markkinoiden asianmukaista määritelmää on tarkasteltava ottaen huomioon niihin liittyvä haittaskenaario. Voitaneen kuitenkin olettaa, että aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdan mukaisen, yli 25 prosentin markkinaosuuksia koskevan arvioinnin tarkoituksena on suojella Euroopan talousalueen kilpailijoita niiltä markkinoilta poissulkemiselta, joilla ne harjoittavat toimintaa, tai kyseisille markkinoille tulon estämiseltä seurauksena markkinavoimaa omaavan tuensaajan kilpailunvastaisesta käyttäytymisestä.

(318)

Tässä päätöksessä ei ole tarpeen määritellä tarkasti maantieteellisiä markkinoita valmistustasolla, koska Petrogalin markkinaosuus ylittää 25 prosentin rajan ainoastaan kansallisilla markkinoilla. On riittävää, että varmennetaan se, muodostavatko kansalliset markkinat merkitykselliset maantieteelliset markkinat. Kilpailijoiden esittämät väitteet, joita Portugali on kommentoinut, erityisesti tuonnin esteitä ja rajallista varastointikapasiteettia koskevat väitteet, on otettu huomioon. Pääteltiin, että maantieteellisten markkinoiden määritelmä, joka poikkeaa vakiokäytännöstä, jonka mukaan markkinat määritellään 68 kohdan a ja b alakohdan mukaista arviointia varten Euroopan talousalueen laajuisiksi, ja joka asettaa kansalliset markkinat merkityksellisiksi maantieteellisiksi markkinoiksi, voi olla perusteltu vain, jos on selviä viitteitä siitä, että markkinat ovat suurelta osin suljetut. Sen vuoksi on tarpeen arvioida, onko olemassa kaupan esteitä, jotka estäisivät Petrogalin kanssa vähittäiskaupan markkinoilla kilpailevia yrityksiä tuomasta dieseliä Portugalin ulkopuolisista jalostamoista, jos Portugalin jalostamotasolla sovelletut hinnat ylittävät laajemmilla markkinoilla vallitsevat hinnat.

(319)

Tässä yhteydessä tehtiin seuraavat havainnot:

(320)

Konkreettisten esimerkkien puuttuessa niiden tietojen perusteella, jotka Portugali toimitti varastointikapasiteetista ja tuonnista, voidaan päätellä, että ei ole näyttöä siitä, että varastointikapasiteetin saatavuuteen liittyviä rajoituksia ja muita dieselin tuonnin esteitä todella olisi olemassa.

(321)

Kolmansien osapuolten Petrogalilta jalostamotasolla hankkimasta dieselistä perityt hinnat näyttävät olevan samalla tasolla kuin kustannukset, joita aiheutuu dieselin tuonnista Portugaliin. Kuten Portugali esitti ilmoitusvaiheessa ja menettelyn aloittamispäätöksen 3.4.3 osassa todettiin, jalostamohinnat perustuvat kansainvälisiin tuotteen hintanoteerauksiin, ja jalostamotuotteiden tapauksessa Portugalissa Plattsin (Rotterdam) Luoteis-Euroopan alueen hintoihin lisättynä kustannuksilla (kuljetus, rahti, vakuutus, tappiot ja muut). Tämä viittaa kansallisia (Portugalin) markkinoita laajempiin markkinoihin. Kilpailevat kolmannet osapuolet eivät esittäneet väitteitä, jotka koskevat Petrogalin soveltamia jalostamohintoja, vaan keskittyivät huomautuksissaan vain Petrogalin markkinavoimaan ja -asemaan. Kilpailija nro 1 huomautti, että dieselin kokonaistuonnin ja -viennin suhde oli liian alhainen oikeuttaakseen markkinoiden määrittelyn alueellisiksi, mutta se ei ilmoittanut dieselistä olevan puutetta tai tilanteita, joissa määräysvalta varastointikapasiteettiin nähden olisi aiheuttanut kilpailijoille vaikeuksia.

(322)

Kilpailija nro 2 huomautti (ks. johdanto-osan 109 kappale), että investointihankkeen seurauksena Petrogalista tulisi nettoviejä muille markkinoille ja sen markkina-asema Iberian niemimaalla vahvistuisi.

(323)

Sen vuoksi ei voida päätellä, että dieselin merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat kansalliset, koska dieselin tuonnille Portugaliin ei ole rajoituksia kuten ei myöskään viennille naapurimaihin. Näin ollen merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat vähintään alueelliset markkinat eli Iberian niemimaan markkinat.

(324)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi siihen, olisiko raskaan teollisuusbensiinin merkityksellisiä maantieteellisiä markkinoita pidettävä Euroopan talousalueen laajuisina, alueellisina (Iberian niemimaa) vai kansallisina.

(325)

Portugali katsoi, että raskaan teollisuusbensiinin ja teollisuusbensiinin johdannaisten merkitykselliset maantieteelliset markkinat olivat vähintään Euroopan talousalueen laajuiset tai jopa maailmanlaajuiset. Kilpailijat eivät vastustaneet tätä merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määritelmää.

(326)

Asianomaiset osapuolet eivät kiistäneet Portugalin huomautuksia, ja ottaen huomioon, että raskas teollisuusbensiini on hyödyke, jota voidaan helposti kuljettaa pitkiä matkoja alhaisilla kuljetuskustannuksilla, merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat vähintään Euroopan talousalueen laajuiset (71).

(327)

Aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdassa säädetään, että komissio aloittaa perusteellisen arvioinnin, jos ”tuensaajan osuus kyseisen tuotteen myynnistä asianomaisilla markkinoilla on yli 25 prosenttia ennen investointia tai sen osuus on investoinnin jälkeen yli 25 prosenttia”.

(328)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio ei pystynyt vahvistamaan, ylittyikö aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdassa säädetty raja-arvo, koska se ei ollut varma merkityksellisten tuote- ja maantieteellisten markkinoiden määrittelystä ja merkityksellisestä arviointitasosta (jalostamotaso, vähittäiskaupan taso, tukkukaupan taso). Lisäksi konsernitason tietoja ei ollut käytettävissä (esimerkiksi ENI:n markkinaosuuksista). Myöskään teollisuusbensiinin johdannaisia koskevia tietoja ei ollut käytettävissä.

(329)

Portugalin toimittamat tiedot osoittavat, että Petrogalin markkinaosuus dieselin jalostamomarkkinoilla olisi alle 25 prosenttia alueellisilla markkinoilla (Iberian niemimaa), kuten jo todettiin menettelyn aloittamispäätöksessä ja kuten Portugali vahvisti muodollisen tutkintamenettelyn aikana. Tämä tieto viittaa ainoastaan Petrogalin tuotantokapasiteettiin, koska Portugali ilmoitti, että ENI:llä ei ole toimintaa jalostamotasolla Iberian niemimaalla. Myös Länsi-Euroopassa ja Euroopan talousalueella Petrogalin markkinaosuus dieselin jalostamomarkkinoilla on konsernitasolla (ENI:n markkinaosuudet mukaan luettuina) alle 25 prosenttia, mikä käy ilmi Portugalin toimittamista tiedoista (ks. taulukot 6 ja 7).

Taulukko 6

Petrogalin ja ENI:n yhdistetyt markkinaosuudet Länsi-Euroopan markkinoilla (miljoonaa tonnia/vuosi)

Taulukko 7

Petrogalin ja ENI:n yhdistetyt markkinaosuudet Euroopan talousalueen markkinoilla (miljoonaa tonnia/vuosi)

(330)

Taulukoissa 6 ja 7 esitettyjen lukujen perusteella päätellään, että Petrogalilla ei ole yli 25 prosentin osuutta kyseisen tuotteen myynnistä merkityksellisillä markkinoilla aluetasolla (Iberian niemimaa) eikä Länsi-Euroopan ja Euroopan talousalueen tasolla, jalostamotason markkinaosuudet ENI:n konsernitasolla mukaan lukien. Näin ollen dieselin osalta aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a alakohdassa säädetty raja-arvo ei ylity.

(331)

Koska ENI:n ja Petrogalin yhdistetty markkinaosuus ei ylitä 25:tä prosenttia, ei ole tarpeen tarkastella, onko Petrogalin markkinaosuus ENI:n määräysvallassa siinä määrin, että se edellyttää niiden yhteenlasketun markkinaosuuden huomioon ottamista.

(332)

Portugalin toimittamien tietojen mukaan useimmat raskasta teollisuusbensiiniä tuottavat jalostamot käsittelevät sen sisäisesti omaan tarpeeseensa. Portugalin 68 kohdan a alakohdan mukaista arviointia varten toimittamat markkinaosuustiedot viittaavat kyseisen kohdan mukaisesti myyntiin Euroopan talousalueella, nimittäin tukkumarkkinoille myyntiin.

(333)

Sen selvittämiseksi, onko investointihanke 68 kohdan a alakohdan mukainen, on arvioitava Petrogalin markkinaosuutta ennen investointihanketta ja sen jälkeen ja tarkistettava, onko se yli 25 prosenttia.

Taulukko 8

Petrogalin markkinaosuudet ETA-markkinoilla (tuhatta tonnia)

Taulukko 9

ENI:n markkinaosuudet ETA-markkinoilla (tuhatta tonnia)

Taulukko 10

Petrogalin ja ENI:n markkinaosuudet ETA-markkinolla (tuhatta tonnia)

(334)

Taulukoissa 8, 9 ja 10 olevien lukujen perusteella päätellään, että Petrogalilla on yksin ja yhdessä ENI:n kanssa alle 25 prosentin markkinaosuus raskaan teollisuusbensiinin merkityksellisillä tuotemarkkinoilla Euroopan talousalueella. Petrogalin markkinaosuus ei myöskään ylitä 25:tä prosenttia johdannaisten markkinoilla.

(335)

Lisäksi raskaan teollisuusbensiinin sisäinen tuotanto Petrogalin omiin tarpeisiin, joka ei näy taulukossa 8 esitetyissä markkinaosuustiedoissa, on alle [< 5] prosenttia Euroopan talousalueen vähittäismarkkinoiden koosta. Lisätuotanto Sinesin jalostamolla on noin [< 5] prosenttia.

(336)

Näiden seikkojen perusteella päätellään, että raskaan teollisuusbensiinin osalta 68 kohdan a alakohdassa säädetty raja-arvo ei ylity.

(337)

Aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan b alakohdassa säädetään, että komissio käynnistää perusteellisen arvioinnin, jos ”hankkeella luotu tuotantokapasiteetti on yli 5 prosenttia markkinoista mitattuna asianomaisen tuotteen todettavissa olevana kulutuksena, jollei todettavissa olevan kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu viiden edellisen vuoden aikana ylitä Euroopan talousalueen BKT:n keskimääräistä vuotuista kasvua”.

(338)

Aluetukisuuntaviivojen 70 kohdassa selvennetään, että ”… sovellettaessa a ja b alakohtaa myynti ja todettavissa oleva kulutus määritellään tavallisesti Prodcom-luokittelun soveltuvalla tasolla Euroopan talousalueella tai, jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla tai ne eivät ole relevantteja, muun yleisesti hyväksytyn markkinasegmentoinnin perusteella, jota koskevia tilastotietoja on saatavilla”.

(339)

Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio epäili kaikkien kyseisten tuotteiden osalta sitä, ylittikö investointihankkeella luotu tuotantokapasiteetti 5 prosenttia markkinoista mitattuna todettavissa olevana kulutuksena, ja jos näin on, oliko tuotteen todettavissa olevan kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu viiden viime vuoden aikana (ennen töiden aloittamista) alle Euroopan talousalueen BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun.

(340)

Dieselin todettavissa olevan kulutuksen vuotuinen kasvu (Compound Annual Growth Rate, CAGR) Euroopan talousalueella vuosina 2001–2006 oli noin 2,12 prosenttia määrällisesti ja 15,38 prosenttia arvon mukaan. Euroopan talousalueen BKT:n vastaava CAGR-luku vuosina 2001–2006 oli 2,06 prosenttia reaalimääräisesti (verrattavissa määrään) ja 4,12 prosenttia nimellismääräisesti (verrattavissa arvoon).

(341)

Tämän perusteella dieselin markkinoita ei voida pitää tehottomina, jos määrän ja arvon mukaan laskettua CAGR-lukua verrataan BKT:n nimellis- ja reaalimääräiseen kasvuun. Näin ollen ei ole tarpeen tarkistaa, onko investointihankkeella luotu kapasiteetti yli 5 prosenttia kyseisistä markkinoista.

(342)

Sen selvittämiseksi, onko investointihanke aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan b alakohdan mukainen, komission on tarkistettava, onko investointihankkeella luotu kapasiteetti alle 5 prosenttia markkinoiden koosta mitattuna tuotteen todettavissa olevana kulutuksena, jollei todettavissa olevan kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu viiden edellisen vuoden aikana ylitä Euroopan talousalueen BKT:n keskimääräistä vuotuista kasvua.

(343)

Portugali toimitti seuraavat tiedot, jotka esitetään taulukoissa 11, 12 ja 13. ETA-markkinoita koskevassa sarakkeessa esitetyt luvut ovat samat kuin markkinaosuustaulukoissa ilmoitetut ETA-markkinoita (myyntiä) koskevat luvut. Koska vähittäismarkkinat (myynti) ovat pienemmät kuin todettavissa oleva kulutus omatarvetuotanto mukaan lukien, tuotantokapasiteetin lisäystä koskevat tiedot yliarvioivat lisäyksen merkitystä. Sitä voidaan näin ollen pitää pahimpana skenaariona.

Taulukko 11

Kyseessä olevien tuotteiden tuotantokapasiteetin lisäys Sinesin jalostamossa Euroopan talousalueen markkinoilla (tuhatta tonnia)

Taulukko 12

Kyseessä olevien tuotteiden tuotantokapasiteetin lisäys Matosinhosin jalostamossa Euroopan talousalueen markkinoilla (tuhatta tonnia)

Taulukko 13

Kyseessä olevien tuotteiden tuotantokapasiteetin kokonaislisäys (Sinesin ja Matosinhosin jalostamoissa) Euroopan talousalueen markkinoilla (tuhatta tonnia)

(344)

Kaikissa tapauksissa taulukoissa 11, 12 ja 13 lueteltujen tuotteiden tuotantokapasiteetin lisäys on alle 5 prosenttia merkityksellisistä tuotemarkkinoista Euroopan talousalueen tasolla. Tämän vuoksi katsotaan, että investointihanke ei ylitä aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan b alakohdan alkuosassa säädettyä raja-arvoa.

(345)

Edellä johdanto-osan 278–344 kappaleessa esitettyjen tietojen perusteella investointihanke ei ylitä aluetukisuuntaviivojen 68 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä raja-arvoja kyseessä olevien tuotteiden osalta. Näin ollen tuesta ei ole tarpeen tehdä perusteellista arviointia perussopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamisen jälkeen.

(346)

Voidaan päätellä, että ehdotettu alueellinen investointituki Petrogalille täyttää kaikki aluetukisuuntaviivoissa vahvistetut edellytykset ja voidaan sen vuoksi katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla. Sen vuoksi ei ole tarpeen arvioida, voitaisiinko tuki hyväksyä perussopimuksen muiden poikkeusten nojalla.

(347)

Portugali on poikkeuksellisesti hyväksynyt, että tämä päätös annetaan englannin kielellä, joka on sen ainoa todistusvoimainen kieli,