KÄÄNNÖS

Kaakkois-Aasian ystävyys- ja yhteistyösopimus

Indonesiassa, tehty 24 päivänä helmikuuta 1976

Korkeat sopimuspuolet,

TIETOISINA historiallisista, maantieteellisistä ja kulttuurisista siteistä, jotka vallitsevat niiden kansojen välillä,

HALUTEN edistää alueen rauhaa ja vakautta noudattaen oikeutta ja oikeusvaltioperiaatetta ja lisäten alueellisten suhteidensa kestävyyttä,

HALUTEN tukea rauhaa, ystävyyttä ja keskinäistä yhteistyötä Kaakkois-Aasiaan vaikuttavissa asioissa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan hengen ja periaatteiden, Bandungissa 25 päivänä huhtikuuta 1955 pidetyssä Aasian ja Afrikan maiden konferenssissa hyväksyttyjen kymmenen periaatteen, Bangkokissa 8 päivänä elokuuta 1967 allekirjoitetun Kaakkois-Aasian maiden liiton julistuksen sekä Kuala Lumpurissa 27 päivänä marraskuuta 1971 allekirjoitetun julistuksen mukaisesti,

VAKUUTTUNEINA siitä, että erimielisyydet ja riidat näiden maiden välillä olisi käsiteltävä järkevillä, tehokkailla ja riittävän joustavilla menettelyillä välttäen kielteisiä asenteita, jotka saattavat vaarantaa yhteistyön tai haitata sitä,

USKOEN, että maailmanrauhan, vakauden ja tasapainon edistäminen edellyttää yhteistyötä kaikkien rauhaa rakastavien kansojen kanssa sekä Kaakkois-Aasiassa että sen ulkopuolella,

SOPIVAT JUHLALLISESTI sitoutuvansa seuraavaan ystävyys- ja yhteistyösopimukseen:

1.1.1.1   I LUKU: TARKOITUS JA PERIAATTEET

1 artikla

Tällä sopimuksella on tarkoitus edistää pysyvää rauhaa, ikuista ystävyyttä ja yhteistyötä sopimuspuolten kansojen välillä tukien niiden vahvuutta, solidaarisuutta ja suhteiden lähentämistä.

2 artikla

Korkeita sopimuspuolia ohjaavat niiden keskinäisissä suhteissa seuraavat perusperiaatteet:

a)	molemminpuolinen kunnioitus kaikkien kansojen itsenäisyyttä, suvereenisuutta, tasa-arvoa, alueellista koskemattomuutta ja kansallista identiteettiä kohtaan;

b)	jokaisen valtion oikeus ohjata kansallista olemassaoloaan vapaana ulkopuolisesta sekaantumisesta, horjuttamisesta tai painostuksesta;

c)	puuttumattomuus toistensa sisäisiin asioihin;

d)	erimielisyyksien ja riitojen ratkaiseminen rauhanomaisin keinoin;

e)	pidättäytyminen voimalla uhkaamisesta ja voiman käytöstä;

f)	tehokas keskinäinen yhteistyö.

1.1.1.2   II LUKU: YSTÄVYYS

3 artikla

Korkeat sopimuspuolet pyrkivät tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi kehittämään ja lujittamaan niitä yhteen sitovia perinteisiä, kulttuurisia ja historiallisia ystävyys-, naapuruus- ja yhteistyösuhteita ja toteuttavat vilpittömästi niille tästä sopimuksesta johtuvat velvoitteet. Korkeat sopimuspuolet edistävät keskinäisen yhteisymmärryksen parantamiseksi kansojensa välisiä yhteyksiä ja helpottavat niitä.

1.1.1.3   III LUKU: YHTEISTYÖ

4 artikla

Korkeat sopimuspuolet edistävät aktiivista yhteistyötä talouden, sosiaaliasioiden, tekniikan, tieteen ja hallinnon aloilla sekä yhteisiin kansainvälisen rauhan ja alueellisen vakauden tavoitteisiin ja pyrkimyksiin liittyvissä asioissa ja kaikissa muissa yhteisen edun mukaisissa asioissa.

5 artikla

Korkeat sopimuspuolet tekevät 4 artiklan noudattamiseksi kaikkensa sekä monen- että kahdenvälisissä yhteyksissä noudattaen tasa-arvon, syrjimättömyyden ja molemminpuolisen hyödyn periaatteita.

6 artikla

Korkeat sopimuspuolet tekevät yhteistyötä alueen talouskasvun nopeuttamiseksi lujittaakseen vauraan ja rauhanomaisen Kaakkois-Aasian kansojen yhteisön perustaa. Tätä päämäärää silmällä pitäen ne edistävät maataloutensa ja teollisuudenalojensa parempaa hyödyntämistä, kauppansa laajentamista ja talousinfrastruktuuriensa kehittämistä kansojensa yhteiseksi hyödyksi. Tässä yhteydessä ne pyrkivät jatkossakin hyödyntämään kaikkia mahdollisuuksia läheiseen ja hyödylliseen yhteistyöhön muiden valtioiden sekä alueen ulkopuolisten kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa.

7 artikla

Korkeat sopimuspuolet tehostavat talousalan yhteistyötä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi ja alueen kansojen elintason parantamiseksi. Ne laativat tätä varten soveltuvia alueellisia talouskehityksen ja keskinäisen avun strategioita.

8 artikla

Korkeat sopimuspuolet pyrkivät mahdollisimman läheiseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön ja pyrkivät auttamaan toisiaan koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksien muodossa sosiaaliasioiden, kulttuurin, tekniikan, tieteen ja hallinnon aloilla.

9 artikla

Korkeat sopimuspuolet pyrkivät lujittamaan yhteistyötä rauhan, tasapainon ja vakauden edistämiseksi alueella. Korkeat sopimuspuolet ylläpitävät tämän vuoksi säännöllisiä yhteyksiä ja keskusteluja toistensa kanssa kansainvälisistä ja alueellisista asioista sovittaakseen yhteen näkökantojaan, toimiaan ja politiikkojaan.

10 artikla

Mikään korkea sopimuspuoli ei millään tavalla tai missään muodossa osallistu sellaiseen toimintaan, joka uhkaa toisen korkean sopimuspuolen poliittista ja taloudellista vakautta, suvereenisuutta tai alueellista koskemattomuutta.

11 artikla

Kukin korkea sopimuspuoli pyrkii kansallisen identiteettinsä säilyttääkseen lujittamaan poliittista, taloudellista, sosiokulttuurista sekä turvallisuuteen liittyvää kansallista kestokykyään omien tavoitteidensa ja pyrkimystensä mukaisesti vapaana ulkopuolisesta sekaantumisesta sekä sisäisestä horjuttamisesta.

12 artikla

Korkeat sopimuspuolet tavoittelevat alueen vaurautta ja turvallisuutta pyrkimällä tekemään yhteistyötä kaikilla aloilla alueen kestokyvyn edistämiseksi perustanaan itseluottamuksen, omavaraisuuden, keskinäisen kunnioituksen, yhteistyön ja solidaarisuuden periaatteet, jotka muodostavat lujan perustan Kaakkois-Aasian kansojen kestävälle yhteisölle.

1.1.1.4   IV LUKU: RIITOJEN RAUHANOMAINEN RATKAISEMINEN

13 artikla

Korkeat sopimuspuolet pyrkivät päättäväisesti ja vilpittömästi ehkäisemään riitojen syntyä. Jos niihin suoraan vaikuttavista kysymyksistä syntyy riitoja, etenkin alueellista rauhaa ja tasapainoa todennäköisesti horjuttavia riitoja, ne pidättäytyvät voimalla uhkaamisesta tai sen käytöstä ja pyrkivät aina ratkaisemaan tällaiset riidat keskenään ystävällismielisissä neuvotteluissa.

14 artikla

Korkeat sopimuspuolet perustavat riitojen alueellista ratkaisemista varten pysyvän elimen, korkean neuvoston, joka muodostuu kunkin korkean sopimuspuolen ministeritason edustajasta ja jonka tietoon alueellista rauhaa ja tasapainoa todennäköisesti horjuttavat riidat tai tilanteet saatetaan.

15 artikla

Jos ratkaisua ei saavuteta suorissa neuvotteluissa, riita tai tilanne saatetaan korkean neuvoston tietoon, ja se suosittelee riidan osapuolille sopivia ratkaisukeinoja, kuten hyviä palveluksia, välitystä, selvitystä tai sovittelua. Korkea neuvosto voi kuitenkin tarjota myös omia hyviä palveluksiaan tai riidan osapuolten suostumuksella muodostaa itse välitys-, selvitys- tai sovittelukomitean. Tarvittaessa korkea neuvosto suosittelee sopivia toimenpiteitä riidan tai tilanteen kärjistymisen estämiseksi.

16 artikla

Tämän luvun edellistä määräystä ei sovelleta riitaan, elleivät riidan kaikki osapuolet ole yksimielisiä sen soveltamisesta kyseiseen riitaan. Tämä ei kuitenkaan estä muita korkeita sopimuspuolia, jotka eivät ole riidan osapuolia, tarjoamasta kaikkea mahdollista apua kyseisen riidan ratkaisemiseen. Riidan osapuolten olisi suhtauduttava myönteisesti tällaisiin avuntarjouksiin.

17 artikla

Mikään tässä sopimuksessa ei estä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 33 artiklan 1 kohtaan sisältyvien rauhanomaisten ratkaisukeinojen käyttöä. Riidan osapuolina olevia korkeita sopimuspuolia olisi rohkaistava tekemään aloitteita riidan ratkaisemiseksi ystävällismielisissä neuvotteluissa ennen muiden Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa määrättyjen menettelyjen käyttöä.

1.1.1.5   V LUKU: YLEINEN MÄÄRÄYS

18 artikla

Tämän sopimuksen allekirjoittavat Indonesian tasavalta, Malesia, Filippiinien tasavalta, Singaporen tasavalta ja Thaimaan kuningaskunta. Se ratifioidaan kunkin allekirjoittajavaltion perustuslaillisten menettelyjen mukaisesti. Muut Kaakkois-Aasian valtiot voivat liittyä siihen.

19 artikla

Sopimus tulee voimaan päivänä, jona viides ratifiointiasiakirja talletetaan niiden allekirjoittajavaltioiden hallitusten huostaan, jotka on nimetty sopimuksen ja ratifiointi- tai liittymisasiakirjojen tallettajiksi.

20 artikla

Sopimus laaditaan korkeiden sopimuspuolten virallisilla kielillä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen. Teksteistä laaditaan yhteisesti hyväksytty käännös englannin kielellä. Yhteisen tekstin eroavat tulkinnat ratkaistaan neuvotteluin.