Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32012D0139

2012/139/EU: Neuvoston päätös, annettu 24 päivänä tammikuuta 2012 , sen toteamisesta, onko Unkari toteuttanut 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia

EUVL L 66, 6.3.2012, p. 6–8 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2012/139(1)/oj

6.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 66/6


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 24 päivänä tammikuuta 2012,

sen toteamisesta, onko Unkari toteuttanut 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia

(2012/139/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 8 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Perussopimuksen 126 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkistalouden alijäämiä.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu. Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyy liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97 (1), joka annettiin edistämään julkisen talouden liiallisten alijäämien pikaista korjaamista.

(3)

Neuvosto päätti komissio suosituksesta 5 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyllä päätöksellä 2004/918/EY (2) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että Unkarissa oli liiallinen alijäämä (3).

(4)

Neuvosto suositteli 5 päivänä heinäkuuta 2004 komission suosituksesta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti, että Unkarin viranomaiset toteuttaisivat toimia keskipitkällä aikavälillä alijäämän supistamiseksi alle 3 prosentin BKT:sta viimeistään vuonna 2008. Neuvosto katsoi 18 päivänä tammikuuta 2005 tehdyllä päätöksellä 2005/348/EY (4) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti, ettei Unkari ollut toteuttanut neuvoston suosituksen johdosta tuloksellisia toimia.

(5)

Neuvosto antoi 8 päivänä maaliskuuta 2005 komission ehdotuksesta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti toisen suosituksen, jossa liiallisen alijäämän korjaamisen määräajaksi asetettiin uudestaan vuosi 2008. Sen jälkeen kun julkisen talouden näkymät Unkarissa olivat heikentyneet tuntuvasti, neuvosto totesi 8 päivänä marraskuuta 2005 tehdyllä päätöksellä 2005/843/EY (5) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että Unkari oli toistamiseen jättänyt toteuttamatta tuloksellisia toimia neuvoston suositusten johdosta.

(6)

Neuvosto antoi sen vuoksi 10 päivänä lokakuuta 2006 komission suosituksesta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti Unkarille kolmannen suosituksen, jolla liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa jatkettiin vuoteen 2009. Neuvosto totesi 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetulla suosituksellaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti, että Unkarin viranomaisten voitiin katsoa toteuttaneen tuloksellisia toimia lokakuussa 2006 annettujen suositusten johdosta. Koska talous- ja finanssikriisi oli johtanut vakavaan laskusuhdanteeseen, neuvosto antoi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti samassa suosituksessa tarkistetun toisinnon kolmannesta suosituksesta.

(7)

Neuvoston 7 päivänä heinäkuuta 2009 antamassa suosituksessa Unkarin viranomaisia kehotettiin lopettamaan liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2011. Unkarille suositeltiin muun muassa, että se i) rajoittaisi julkisen talouden rahoitusaseman heikkenemistä vuonna 2009 varmistamalla, että hyväksytyt ja ilmoitetut korjaavat toimenpiteet toteutetaan tinkimättömällä tavalla, jotta päästäisiin tavoitteeseen eli 3,9 prosenttiin BKT:sta; ii) toteuttaisi vuodesta 2010 alkaen tarvittavat vakauttamistoimenpiteet tinkimättömällä tavalla, jotta varmistetaan rakenteellisen alijäämän jatkuva supistuminen ja suhdannekorjaamattoman alijäämän uusi supistuminen samalla kun turvaudutaan yhä enemmän rakenteellisiin toimenpiteisiin julkisen talouden pysyvän kohenemisen varmistamiseksi; iii) esittäisi ja hyväksyisi oikeaan aikaan uudet vakauttamistoimenpiteet, joita tarvitaan liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2011; iv) varmistaisi kumulatiiviset julkisen talouden toimet, joiden suuruus on 0,5 prosenttia BKT:sta vuosina 2010 ja 2011; v) varmistaisi, että julkisen talouden bruttovelkasuhde ohjataan vakaaseen laskusuuntaan.

(8)

Komissio antoi 27 päivänä tammikuuta 2010 neuvostolle tiedonannon (6), jossa todettiin, että tuolloin käytettävissä olleiden tietojen perusteella Unkari oli toteuttanut 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen johdosta tuloksellisia toimia. Komissio päätyi tähän tulokseen ottamalla erityisesti huomioon vuoden 2009 alijäämätavoitteen (3,9 prosenttia BKT:sta) saavuttamiseksi toteutetut vakauttamistoimenpiteet, joiden suuruus oli 1,5 prosenttia BKT:sta, vuoden 2010 alijäämätavoitteen (3,8 prosenttia BKT:sta) saavuttamista tukevat eläke- ja sosiaalietuusjärjestelmien rakenteelliset uudistukset sekä edistymisen uuden julkisen talouden kehyksen täytäntöönpanossa, mutta samalla komissio antoi varoituksen huomattavista riskeistä.

(9)

Unkari toimitti 15 päivänä joulukuuta 2011 neuvostolle ja komissiolle joulukuulle 2011 päivätyn kertomuksensa 7 päivänä heinäkuuta 2009 perussopimuksen 125 artiklan 7 kohdan nojalla annetun neuvoston suosituksen johdosta toteutetuista toimenpiteistä, jäljempänä ’joulukuun 2011 edistymiskertomus’. Muun ohessa tämän edistymiskertomuksen perusteella laadittu ajan tasalle saatu arvio Unkarin liiallisen alijäämän korjaamiseksi neuvoston 7 päivänä heinäkuuta 2009 antaman suosituksen johdosta vuoteen 2011 mennessä toteuttamista toimista johtaa seuraaviin päätelmiin:

a)

julkisen talouden vuoden 2010 tosiasiallinen alijäämä ylitti tavoitteen 0,4 prosentilla BKT:sta, samalla kun talouskasvu oli vuonna 2010 vahvempaa kuin oli ennakoitu komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteessa, joka oli ollut neuvoston 7 päivänä heinäkuuta 2009 antamien suositusten perustana. Julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan (sekä hallituksen oman että komission yksiköiden syksyn 2011 talousennusteen, jäljempänä ’syksyn 2011 talousennuste’, mukaan kääntyvän ylijäämäiseksi vuonna 2011, mutta tämä on kuitenkin yksinomaan määrältään 9,75 prosenttia BKT:sta olevien kertaluonteisten tulojen ansiota, jotka liittyvät eläkevarojen siirtoon yksityisistä eläkejärjestelmistä valtion pilariin ja samoin kertaluonteisiin tuloihin, joiden määrä on 0,9 prosenttia BKT:sta ja jotka saadaan alakohtaisista maksuista (televiestintä-, energia-, vähittäismyynti- ja finanssiala). Ilman kertaluonteisia toimenpiteitä alijäämä olisi noin 6 prosenttia BKT:sta eli huomattavasti yli Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) 1 artiklan mukaisen 3 prosentin viitearvon. Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä syksyllä 2011 antamassaan ilmoituksessa Unkarin viranomaiset ennakoivat ylijäämän olevan 3,9 prosenttia BKT:sta. Syksyn 2011 talousennusteessa ennakoitiin hieman pienempää ylijäämää (eli 3,6 prosenttia BKT:sta), koska ennusteeseen oli sisällytetty julkisten liikenneyhtiöiden velkojen osittainen ottaminen valtion vastuulle (0,2 prosenttia BKT:sta). Niiden tuoreiden tietojen perusteella, joita on saatu kertaluonteisista tuloista syksyn 2011 talousennusteen koontipäivän jälkeen, ylijäämä saattaa olla tätäkin pienempi. Rakenteellinen alijäämä heikkeni 1,5 prosenttia vuonna 2010 ja 1,25 prosenttia vuonna 2011 eli yhteensä 2,75 prosenttia BKT:sta, vastoin neuvoston 7 päivänä heinäkuuta 2009 antamaa suositusta, jossa suositeltiin sen varmistamista, että julkisen talouden toimet, joiden suuruus on kumulatiivisesti ainakin 0,5 prosenttia BKT:sta, toteutetaan näiden kahden vuoden aikana, jotta alijäämä olisi saatu korjattua kestävällä tavalla määräajankohdaksi asetettuun vuoteen 2011 mennessä. Tämä rakenteellinen heikkeneminen heijastaa sitä seikkaa, ettei verohuojennuksia, joiden suuruus oli yli 2 prosenttia BKT:sta, kompensoitu rakenteellisilla toimenpiteillä riittävässä määrin;

b)

vuoden 2012 osalta on talousarvioluonnoksessa tavoitteena on 2,5 prosentin alijäämä BKT:sta lähentymisohjelman vuoden 2011 tarkistuksen mukaisesti. Tämän saavuttamiseksi talousarvioehdotukseen on sisällytetty useita toimenpiteitä, joiden suuruus on viranomaisten mukaan kaiken kaikkiaan lähes 4 prosenttia BKT:sta, samalla kun poikkeukselliseksi varapuskuriksi jätetään 0,7 prosenttia BKT:sta. Syksyn 2011 talousennusteessa julkisen talouden alijäämän arvioidaan sitä vastoin olevan vuonna 2012 2,8 prosenttia BKT:sta ja rakenteellisen alijäämän parantuvan 2,4 prosentilla BKT:sta. Nämä talousarvioluonnokseen verrattuna suuremmat luvut heijastavat muun tekijöiden ohessa 1 prosenttiyksikön verran alhaisempaa vuoden 2012 talouskasvuennustetta sekä varovaisempaa arviota tulojen ja menojen kehityksestä. Samaan aikaan talousarvioluonnoksessa otaksutaan asianomaisen lainsäädännön mukaisesti, ettei poikkeuksellista varantoa käytetä. Alijäämän viitearvo 3 prosenttia BKT:sta saavutetaan kuitenkin ainoastaan sen ansiosta, että edellä mainituista alakohtaisista poikkeuksellisista maksuista saadaan kertaluonteisia tuloja lähes 0,9 prosenttia BKT:sta;

c)

syksyn 2011 talousennusteessa julkisen talouden alijäämän ennakoitiin heikkenevän uudelleen 3,7 prosenttiin vuonna 2013 olettaen tavanomaiseen tapaan, että politiikka säilyy ennallaan. Tämä johtuu pääosin siitä, että vähitellen käytöstä poistuvia poikkeuksellisia maksuja, joiden suuruus on noin 0,9 prosenttia BKT:sta, ei odoteta tasapainotettavan uusilla säästöillä, joita saataisiin rakenneuudistusohjelmasta tuona vuonna;

d)

siltä perustalta, miten julkinen talous on kehittynyt syksyn 2011 talousennusteen julkaisemisen jälkeen, julkisen talouden alijäämää koskeva vuoden 2012 ennuste eli 2,8 prosenttia BKT:sta vaikuttaa edelleen realistiselta (jos ei oteta huomioon makrotalouden ympäristön hiljattaista heikkenemistä). Tämä selittyy sillä, että hallituksen 15 päivänä joulukuuta 2011 hyväksymän uuden vakauttamispaketin, jonka suuruus on 0,4 prosenttia BKT:sta, alijäämää supistava vaikutus pääpiirteissään tasapainottuu talousarvioluonnokseen tehdyillä alijäämää kasvattavilla muutoksilla, sekä myös niillä nettokustannuksilla, joita julkiselle taloudelle aiheutuu pankkialan kanssa 15 päivänä joulukuuta 2011 tehdystä sopimuksesta ja joita ei ole vielä asianmukaisesti kompensoitu uusilla vakauttamistoimenpiteillä;

e)

kun otetaan huomioon eräät rakenneuudistusohjelmaan tehdyt uudet tarkennukset (asiaan liittyvät hallituksen ja parlamentin päätökset esitetään yksityiskohtaisesti Unkarin joulukuun 2011 edistymiskertomuksessa), vuodelta 2012 siirtyvä positiivinen perusvaikutus ja pankkialan kanssa tehdystä sopimuksesta aiheutuvat nettokustannukset, vuoden 2013 alijäämäennustetta, joka sisältyi syksyn 2011 talousennusteeseen, voitaisiin laskea 3,7 prosentista BKT:sta 3,25 prosenttiin BKT:sta, mikä on kuitenkin edelleen selvästi yli alijäämän viitearvon 3 prosenttia BKT:sta. Ero tämän ajan tasalle saatetun arvion ja Unkaria koskevassa huhtikuun 2011 lähentymisohjelmassa asetetun virallisen tavoitteen (2,2 prosenttia BKT:sta) välillä johtuu ennen kaikkea siitä, että erityisten toimenpiteiden puuttuessa noin puolta rakennusuudistusohjelmasta ei voitu ottaa huomioon. Loppu erosta viralliseen tavoitteeseen nähden liittyy suuremmaksi ennustettuihin menoihin erityisesti valtion omistamien liikenneyhtiöiden ja teiden ylläpidon osalta ja siihen sisältyy jonkin verran eroa kasvuoletuksissa. Sellaisia uusia rakenneuudistuksia, jotka voisivat pienentää vaje-ennustetta, suunnitellaan, mutta niitä ei ole vielä riittävästi yksilöity;

f)

näihin ajan tasalle saatettuihin keskipitkän aikavälin ennusteisiin kohdistuvat riskit kallistuvat kaiken kaikkiaan negatiivisiksi. Joitakin positiivisia riskejä esiintyy, ja ne johtuvat erityisesti odotettua parempien tulovirtojen jatkumisesta vuosina 2012 ja 2013. Negatiivisten riskien odotetaan kuitenkin olevan merkittävämmät kuin niitä tasapainottavat positiiviset riskit. Eritoten kaikkien juoksuaikojen korot ovat nousseet, vaihtokurssi on heikentynyt ja keskipitkän aikavälin talousnäkymät vaikuttavat heikentyneen sen jälkeen, kun syksyn 2011 talousennuste julkaistiin 10 päivänä marraskuuta 2011. Jos nämä tekijät otettaisiin huomioon, sekä vuoden 2012 että vuoden 2013 alijäämäennusteet heikkenisivät 0,5 prosentilla BKT:sta, jolloin alijäämä olisi kaiken kaikkiaan hieman yli 3 prosenttia BKT:sta vuonna 2012 ja 3,75 prosenttia BKT:sta vuonna 2013;

g)

syksyn 2011 talousennusteen mukaan julkisen bruttovelan odotetaan kasvavan uudelleen lähes 77 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2013 mennessä, kun otetaan huomioon sekä alijäämää koskevat ennusteet ja vaihtokurssia koskevat oletukset, kun taas velan määrä pieneni väliaikaisesti vuonna 2011 yksityisten eläkevarojen haltuunoton vuoksi. Jos julkisen talouden keskipitkän aikavälin ennusteet saatettaisiin ajan tasalle pelkästään niiden uusien toimenpiteiden perusteella, jotka on hyväksytty talousennusteen koontipäivän jälkeen, ennakoitu velkasuhde pysyisi lähes muuttumattomana vuonna 2012 ja kohentuisi ainoastaan hieman vuonna 2013. Kun otetaan huomioon ennen kaikkea kohonnut korkotaso, Unkarin forintin ja euron vuoden 2011 lopun välinen vaihtosuhde, joka oli 311 (eli noin 12 % heikompi kuin syksyn 2011 talousennusteessa käytetty tekninen oletus), ja heikentynyt makrotalouden ympäristö, julkisen talouden ennusteiden mahdolliset tulevat tarkistukset nostaisivat velkasuhteen noin 80 prosenttiin vuonna 2011, minkä jälkeen se vakaantuisi noin 78,5 prosenttiin sekä vuonna 2012 että vuonna 2013, kun taas neuvosto on suositellut, että bruttovelkasuhde olisi ohjattava vakaaseen laskusuuntaan.

(10)

Yleinen päätelmä on, että vaikka Unkari muodollisesti saavuttaa viitearvon 3 prosenttia BKT:sta viimeistään vuonna 2011, tämä ei perustu rakenteelliseen ja kestävään korjaukseen. Julkisen talouden vuoden 2011 ylijäämä riippuu huomattavista kertaluonteisista tuloista, joiden suuruus on yli 10 prosenttia BKT:sta, ja siihen liittyy rakenteellisen rahoitusaseman kumulatiivinen heikkeneminen vuosina 2010 ja 2011 2,75 prosentilla BKT:sta, vaikka suosituksena oli julkisen talouden kumulatiivinen parantaminen 0,5 prosentilla BKT:sta. Sen lisäksi viranomaiset toteuttavat vuonna 2012 tuntuvia rakenteellisia toimenpiteitä, joilla rakenteellinen alijäämä pienenee 2,6 prosenttiin BKT:sta, viitearvo 3 prosenttia BKT:sta saavutetaan jälleen kerran ainoastaan sen ansiosta, että kertaluonteisia toimenpiteitä toteutetaan lähes 1 prosentilla BKT:sta. Lisäksi vuonna 2013 alijäämän (3,25 prosenttia BKT:sta) odotetaan taas ylittävän viitearvon 3 prosenttia BKT:sta siinäkin tapauksessa, että otetaan huomioon lisätoimenpiteet, joista on ilmoitettu syksyn 2011 talousennusteen jälkeen. Korkeampi alijäämä vuonna 2013 liittyy ennen kaikkea siihen, että väliaikaiset kertaluonteiset tulot loppuvat vähitellen suunnitelmien mukaisesti, eikä kaikkia suunniteltuja rakenneuudistuksia ole tarkennettu riittävällä tavalla. Kaiken kaikkiaan tämä tukee sitä päätelmää, että toimet, jotka Unkarin viranomaiset ovat 7 päivänä heinäkuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti annetun neuvoston suosituksen johdosta toteuttaneet, eivät ole riittäviä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unkari ei ole toteuttanut 7 päivänä heinäkuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti annetun neuvoston suosituksen johdosta tuloksellisia toimia mainitussa suosituksessa asetetussa ajassa.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Unkarille.

Tehty Brysselissä 24 päivänä tammikuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. VESTAGER


(1)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(2)  EUVL L 389, 30.12.2004, s. 27.

(3)  Kaikki Unkarin liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/deficit/index_en.htm.

(4)  EUVL L 110, 30.4.2005, s. 42.

(5)  EUVL L 314, 30.11.2005, s. 18.

(6)  KOM/2010/00100 lopull.


Top