Το έγγραφο αυτό έχει ληφθεί από τον ιστότοπο EUR-Lex
Έγγραφο 32011R1043
Commission Regulation (EU) No 1043/2011 of 19 October 2011 imposing a provisional anti-dumping duty on imports of oxalic acid originating in India and the People’s Republic of China
Komission asetus (EU) N:o 1043/2011, annettu 19 päivänä lokakuuta 2011 , väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan oksaalihapon tuonnissa
Komission asetus (EU) N:o 1043/2011, annettu 19 päivänä lokakuuta 2011 , väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan oksaalihapon tuonnissa
EUVL L 275, 20.10.2011, σ. 1 έως 15
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV) Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa
(HR)
Δεν ισχύει πλέον, Ημερομηνία λήξης ισχύος: 21/04/2012
20.10.2011 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 275/1 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1043/2011,
annettu 19 päivänä lokakuuta 2011,
väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan oksaalihapon tuonnissa
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,
on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Vireillepano
(1) |
Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä26 päivänä tammikuuta 2011 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta Intiasta ja Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien oksaalihapon tuonnissa unioniin. |
(2) |
Tämä polkumyynnin vastainen menettely aloitettiin sen jälkeen, kun CEFIC (European Chemical Industry Council) oli 13 päivänä joulukuuta 2010 tehnyt asiasta valituksen edustaen Oxaquim SA:ta, jäljempänä ’valituksen tekijä’, jonka tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia oksaalihapon kokonaistuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä johtuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle. |
1.2 Menettelyn osapuolet
(3) |
Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tekijälle, muille tiedossa olleille unionin tuottajille, niille vientiä harjoittaville tuottajille ja asianomaisten maiden edustajille, tuojille ja käyttäjille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä. |
(4) |
Koska vientiä harjoittavia tuottajia on asianomaisissa maissa ilmeisesti runsaasti, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin polkumyynnin ja vahingon määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia asianomaisten maiden vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2010 väliseltä ajalta. Otantaa koskevaan kyselyyn vastasi neljä intialaista yritystä, joista yksi ei ilmoituksensa mukaan harjoittanut vientiä unioniin, ja kolme kiinalaista yritysryhmää. Koska yhteistyössä toimineiden yritysten tai yritysryhmien määrä oli rajallinen, otantaa ei katsottu tarvittavan sen enempää Intian kuin Kiinankaan osalta, ja kaikille osapuolille ilmoitettiin, että otosta ei valita. |
(5) |
Yksi kiinalaisista yritysryhmistä vetäytyi yhteistyöstä tutkimuksen alkuvaiheessa. Lisäksi yksi intialainen yritys epäsi komissiolta pääsyn tuotantotiloihinsa tarkastuskäyntiä varten. Sen katsottiin siten kieltäytyvän perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteistyöstä, ja sille ilmoitettiin tästä mahdollisesti aiheutuvista seurauksista. |
(6) |
Jotta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti yhteistyössä toimineille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille lomakkeet pyyntöjen esittämistä varten vireillepanoilmoituksessa asetetuissa määräajoissa. Yksi kiinalainen yritysryhmä haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaista markkinatalouskohtelua tai siltä varalta, että sitä ei myönnettäisi, yksilöllistä kohtelua, ja toinen yritysryhmä haki pelkästään yksilöllistä kohtelua. |
(7) |
Kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, lähetettiin kyselylomakkeet. Vastaukset saatiin kolmelta intialaiselta yritykseltä ja kahdelta kiinalaiselta yritysryhmältä sekä valituksen tekijältä. Toinen unionin tuottaja ei toiminut yhteistyössä. Kyselyyn vastasi lisäksi kolme käyttäjää ja kahdeksan tuojaa; tarkastuskäynnit tehtiin kaikkien käyttäjien ja neljän tuojan tiloihin. |
(8) |
Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja unionin edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:
|
1.3 Tutkimusajanjakso
(9) |
Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattaa 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2010 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2007 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 Tarkasteltavana oleva tuote
(10) |
Tarkasteltavana oleva tuote on oksaalihappo niin dihydraattina (CUS-numero 0028635–1 ja CAS-numero 6153-56-6) kuin vedettömänäkin (CUS-numero 0021238–4 ja CAS-numero 144-62-7), myös vesiliuoksena, joka kuuluu tällä hetkellä CN-koodiin ex 2917 11 00 ja joka on peräisin Intiasta tai Kiinasta. Oksaalihappoja on kahdenlaisia: jalostamaton oksaalihappo ja jalostettu oksaalihappo. Jalostettua oksaalihappoa valmistetaan ainoastaan Kiinassa, ei Intiassa, puhdistamalla jalostamatonta oksaalihappoa tarkoituksena poistaa siitä rauta, kloridit, metallijäämät ja muut epäpuhtaudet. |
(11) |
Oksaalihappoa käytetään moniin eri tarkoituksiin, kuten pelkistys- ja valkaisuaineena, lääkeaineiden synteesiin ja kemikaalien valmistukseen. |
2.2 Samankaltainen tuote
(12) |
Tutkimus osoitti, että unionin tuotannonalan unionissa tuottamalla ja myymällä oksaalihapolla, Intian ja Kiinan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä oksaalihapolla sekä Intiasta ja Kiinasta unioniin tuodulla oksaalihapolla on pohjimmiltaan samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset. |
(13) |
Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina. |
3. POLKUMYYNTI
3.1 Intia
3.1.1 Alustavat huomiot
(14) |
Intiassa tehdyllä tarkastuskäynnillä yksi yritys ei toimittanut pyydettyjä tietoja oikea-aikaisesti tai vaadittavassa muodossa. Sen vuoksi komissio ei pystynyt todentamaan polkumyyntiä koskevaan kyselyyn toimitetussa vastauksessa ilmoitettuja tietoja. Yritykselle ilmoitettiin kirjallisesti, että sitä ei mahdollisesti voida pitää yhteistyössä toimivana osapuolena ja että päätelmät saatetaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Yritys vetosi vastauksessaan lieventäviin seikkoihin, jotka eivät kuitenkaan oikeuttaneet toisenlaisiin päätelmiin. Kyseiseen yritykseen sovellettiin siten 18 artiklan säännöksiä, ja päätelmät tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella. Sen vuoksi ainoastaan yhden intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan voidaan katsoa toimineen kyseisessä tutkimuksessa yhteistyössä komission kanssa. |
3.1.2 Normaaliarvo
(15) |
Komissio tarkasteli perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ensin, oliko vientiä harjoittavan tuottajan harjoittama samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti riippumattomille asiakkaille edustava. Koska tämän myynnin määrä oli yli viisi prosenttia tutkimuksen kohteena olevan tuotteen myynnin määrästä unioniin, samankaltaisen tuotteen kokonaismyynnin katsottiin olevan edustava. |
(16) |
Komissio tutki tämän jälkeen, voitiinko vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tämä tehtiin määrittämällä riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan kotimarkkinamyynnin osuus samankaltaisen tuotteen kaikesta myynnistä. |
(17) |
Jos kannattavan myynnin osuus on vähintään 80 prosenttia kaikesta myynnistä, normaaliarvo lasketaan kaiken myynnin, myös kannattamattoman, pohjalta. Jos taas kannattavan myynnin osuus on alle 80 prosenttia mutta yli 20 prosenttia kaikesta myynnistä ja jos painotetut keskimääräiset kokonaiskustannukset ovat korkeammat kuin painotettu keskimääräinen hinta, normaaliarvo lasketaan ainoastaan kannattavan myynnin pohjalta. Myynnin katsotaan olevan kannattavaa silloin, kun yksikköhinta on yhtä suuri tai suurempi kuin tuotantokustannukset. |
(18) |
Komission tekemästä kotimarkkinamyynnin analyysistä ilmeni, että 41 prosenttia kaikesta tarkasteltavana olevan tuotteen myynnistä oli kannattavaa ja että painotetut keskimääräiset kokonaiskustannukset ovat suurempia kuin painotettu keskimääräinen hinta. Normaaliarvo lasketaan sen vuoksi ainoastaan kannattavan myynnin painotettuna keskimääräisenä hintana. |
3.1.3 Vientihinta
(19) |
Intialainen vientiä harjoittava tuottaja vei tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan unionin riippumattomille asiakkaille. Vientihinnat määritetään sen vuoksi perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti hinnasta, jonka riippumattomat asiakkaat ovat maksaneet tai maksavat tosiasiallisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta, joka viedään viejämaasta unioniin. |
3.1.4 Vertailu
(20) |
Normaaliarvoa ja vientihintaa verrataan noudettuna lähettäjältä -tasolla. Normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otetaan perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti oikaisujen muodossa asianmukaisesti huomioon hintoihin ja niiden vertailtavuuteen vaikuttavat eroavuudet. |
(21) |
Oikaisuja tehtiin sen vuoksi kuljetuskustannusten, vakuutus-, käsittely- ja pakkauskustannusten, luottokustannusten ja palkkioiden perusteella. |
3.1.5 Polkumyyntimarginaali
(22) |
Yhteistyössä toiminutta intialaista tuottajaa koskeva polkumyyntimarginaali määritetään perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa. |
(23) |
Väliaikainen polkumyyntimarginaali ilmaistaan prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, ja se on Punjab Chemicals and Crop Protection Limited -yrityksen (PCCPL) osalta 22,8 prosenttia. |
(24) |
Kaikkiin muihin intialaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavan, koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin laskemiseksi määritettiin yhteistyössä toimimisen aste vertaamalla tutkimuksessa yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittamaa unioniin suuntautuvan viennin määrää Eurostatin tilastoihin. Koska intialaisten yritysten yhteistyöaste oli matala (38 prosenttia), pidettiin asianmukaisena, että kaikkiin muihin intialaisiin viejiin sovellettava, koko maata koskeva polkumyyntimarginaali määritetään yhteistyössä toimineen tuottajan sen liiketoimen, jossa polkumyynti oli voimakkainta, perusteella. |
(25) |
Edellä esitetyn perusteella koko maata koskevaksi väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 43,6 prosenttia CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnasta. |
3.2 Kiinan kansantasavalta
3.2.1 Markkinatalouskohtelu / yksilöllinen kohtelu
(26) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevan tuonnin normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset. Kyseiset vaatimukset, jotka ovat pelkästään viitteelliset, ovat lyhyesti seuraavat:
|
(27) |
Yksi kiinalainen yritysryhmä pyysi markkinatalouskohtelua ja toimitti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoa ja kaupallista hyödyntämistä harjoittavien kolmen yrityksen osalta markkinatalouskohtelun pyytämiseen tarkoitetut lomakkeet. Komissio todensi sen jälkeen toimitetut tiedot kyseisten yritysten toimitiloissa. |
(28) |
Markkinatalouskohtelua koskeva tutkimus osoitti, että yksi yritys ei täyttänyt vaatimuksia 1–3. Se ei ensinnäkään pystynyt osoittamaan, että sen kustannukset heijastavat markkina-arvoa, koska valtio vaikutti huomattavalla tavalla sen taloudelliseen toimintaan muuttaen yrityksen kustannusrakennetta esimerkiksi verovapautusten ja korottomien lainojen muodossa. Toiseksi markkinatalouskohtelua koskevassa tutkimuksessa ilmeni, että kirjanpidossa on useita vakavia puutteita ja virheitä ja että kirjanpitoa ei ole tarkastettu riippumattomasti kansainvälisten kirjanpitonormien (IAS) mukaisesti. Kolmanneksi ilmeni aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia vääristymiä yrityksen maankäyttöoikeuksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys sai todistuksen maankäyttöoikeudesta noudattamatta sopimusehtoja tai maksamatta sitä kokonaan. |
(29) |
Lisäksi ryhmässä oli toinen yritys, joka ei pystynyt osoittamaan, että se täyttää vaatimuksen 2, sillä sen tilinpito ei ollut riippumattoman tarkastuksen kohteena. |
(30) |
Komissio ilmoitti markkinatalouskohtelua koskevan tutkimuksen tuloksista kyseisille yritysryhmille ja valituksen tekijälle ja antoi niille tilaisuuden esittää huomautuksia. Päätelmät toimitettiin myös Kiinan viranomaisille. Komissiolle ei esitetty huomautuksia. |
(31) |
Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että ryhmän yrityksistä kaksi ei täyttänyt markkinatalouskohtelun edellytyksiä. Unionin vakiintuneen käytännön mukaisesti tutkittiin, täyttääkö etuyhteydessä olevien yritysten ryhmä kokonaisuudessaan markkinatalouskohtelun edellytykset, joten markkinatalouskohtelu evättiin koko ryhmältä. |
(32) |
Kuten edellä 6 kappaleessa on mainittu, molemmat yhteistyössä toimineet kiinalaiset ryhmät pyysivät yksilöllistä kohtelua. Koska todettiin, että molemmat ryhmät täyttivät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt vaatimukset, niille päätettiin alustavasti myöntää yksilöllinen kohtelu. |
3.2.2 Vertailumaa
(33) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, on määritettävä vertailumaan kotimarkkinahintojen tai vastaavan laskennallisen normaaliarvon perusteella. |
(34) |
Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää normaaliarvoa määrittäessään vertailumaana Intiaa ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Huomautuksia ei esitetty. Komissio katsoo kaikissa tapauksissa Intian olevan sopiva vertailumaa, sillä ainoa sen lisäksi unionin ulkopuolella tuotantoa harjoittava maa on Japani, jonka monopolimarkkinat on suojattu kilpailulta ja joka käyttää oksaalihapon valmistukseen ainutlaatuista menetelmää, joka ei ole verrattavissa Kiinassa käytettyyn. Sitä vastoin intialaisten tuottajien käyttämä tuotantomenetelmä on verrattavissa Kiinassa käytettyyn, ja intialaisiin tuotteisiin kohdistuu kilpailua niiden kotimarkkinoilla. |
3.2.3 Normaaliarvo
(35) |
Kiinalaiset yritykset valmistavat ja vievät unioniin kahdenlaista oksaalihappoa: jalostamatonta oksaalihappoa ja jalostettua oksaalihappoa. Jalostettu oksaalihappo, jota ei valmisteta vertailumaassa, valmistetaan puhdistamalla jalostamatonta oksaalihappoa tarkoituksena poistaa siitä rauta, kloridit, metallijäämät ja muut epäpuhtaudet. Jalostetun oksaalihapon tuotannosta aiheutuvien lisäkustannusten arvioidaan olevan 12 prosenttia verrattuna jalostamattoman oksaalihapon tuotantoon. Näin ollen komissio katsoi, että on aiheellista määrittää normaaliarvo molemmille oksaalihappotyypeille. |
(36) |
Jalostamattoman oksaalihapon osalta normaaliarvo on määritetty perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti Intialle määritetyn normaaliarvon pohjalta. Normaaliarvon määritykseen käytettiin edellä olevan 18 kappaleen mukaisesti ainoastaan kannattavaa myyntiä. Jalostetun oksaalihapon, jota ei tuoteta vertailumaassa, normaaliarvo laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti käyttäen perustana jalostamattoman oksaalihapon valmistuskustannuksia vertailumaassa. Valmistuskustannuksiin lisättiin 12 prosenttia korkeampien valmistuskustannusten (katso edellä 35 kappale), myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton huomioon ottamiseksi. |
(37) |
Myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti laskemalla yhteen vertailumaan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan jalostamattoman oksaalihapon kotimarkkinamyynnin myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto. |
3.2.4 Vientihinta
(38) |
Koska molemmille ryhmille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jonka unionin ensimmäinen riippumaton asiakas on tosiasiallisesti maksanut tai joka sen on maksettava. |
(39) |
Molemmat kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät oksaalihappoa unioniin etuyhteydessä olevien kauppiaiden kautta, ja kyseiset kauppiaat lisäsivät tuottajille maksettavaan hintaan voittomarginaalin. Voittomarginaali otetaan huomioon verrattaessa vientihintaa määritettyyn normaaliarvoon (katso jäljempänä 42 kappale). |
3.2.5 Vertailu
(40) |
Jalostamattoman oksaalihapon osalta noudettuna lähettäjältä -vientihintaa verrattiin vertailumaalle määritettyyn normaaliarvoon. |
(41) |
Jalostetun oksaalihapon noudettuna lähettäjältä -vientihintaa verrattiin laskelmalliseen normaaliarvoon (katso edellä 36 kappale). |
(42) |
Jotta normaaliarvon tai laskennallisen normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, tarvittavia oikaisuja tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Erityisesti oikaistiin etuyhteydessä olevien kauppiaiden palkkioita 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti. |
(43) |
Tältä osin on syytä todeta, että komission mielestä etuyhteydessä olevia kauppiaita, joiden kautta vientiä harjoittavat kiinalaiset tuottajat veivät oksaalihappoa EU:hun, ei voida pitää sisäisinä myyntiosastoina, sillä ne käyvät kauppaa myös etuyhteydettömien tavarantoimittajien oksaalihapolla ja muilla kemikaaleilla vientiä ja/tai kotimarkkinamyyntiä varten. Sen vuoksi pääteltiin, että kyseisten kauppiaiden tehtävät vastaavat palkkioperusteisesti toimivan edustajan toimintaa. Kauppiaiden kate poistettiin, jotta vientihinnan ja normaaliarvon vertailu olisi tasapuolinen. Oikaisu laskettiin EU:ssa sijaitsevan etuyhteydettömän kauppiaan voiton sekä vastaavan kiinalaisen kauppiaan myynti-, yleis- ja hallintokustannusten perusteella. |
(44) |
Myös muita mukautuksia tehtiin tarvittaessa välillisten verojen, rahti-, vakuutus-, käsittely-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettua näyttöä. |
3.2.6 Polkumyyntimarginaalit
(45) |
Polkumyyntimarginaalit määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertailemalla kummankin tuotetyypin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja tarkasteltavana olevan tuotteen kullekin yritykselle edellä kuvatun mukaisesti määritettyä unioniin suuntautuvan viennin hintojen painotettua keskiarvoa. |
(46) |
Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF-hinnoista unionin rajalla tullaamattomana, ja ne ovat seuraavat:
|
(47) |
Kaikkiin muihin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavan, koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin laskemiseksi määritettiin yhteistyössä toimimisen aste vertaamalla tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamia unioniin suuntautuvan viennin määriä Eurostatin tilastoihin. |
(48) |
Koska kiinalaisten yritysten yhteistyöaste oli matala (noin 46 prosenttia), pidettiin asianmukaisena, että kaikkiin muihin kiinalaisiin viejiin sovellettava, koko maata koskeva polkumyyntimarginaali määritetään yhteistyössä toimineen tuottajan sen liiketoimen, jossa polkumyynti oli voimakkainta, perusteella. |
(49) |
Edellä esitetyn perusteella koko maata koskevaksi väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistetaan 52,2 prosenttia CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnasta. |
4. VAHINKO
4.1 Unionin tuotanto ja unionin tuotannonala
(50) |
Valituksen teki European Chemical Industry Council (CEFIC) edustaen unionissa toimivaa oksaalihapon tuottajaa Oxaquim S.A:ta, jäljempänä ’valituksen tekijä’, jonka tuotanto muodosti huomattavan osan unionin kokonaistuotannosta tutkimusajanjaksona. Toinen unionissa toimiva tuottaja, Clariant, ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa, mutta päätti olla tekemättä yhteistyötä. Unionissa ei tällä hetkellä ole muita tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia. Tämän perusteella kaksi tuottajaa, Oxaquim SA ja Clariant, muodostavat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja edustavat 100:aa prosenttia unionin tuotannosta. Niistä käytetään jäljempänä ilmaisua ’unionin tuotannonala’. |
(51) |
Unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia saatavilla olevia tietoja unionin kahdesta tuottajasta, Oxaquim S.A:sta ja Clariantista, myös valituksessa toimitettuja tietoja sekä valituksen tekijältä ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja. Tällä perusteella unionin kokonaistuotannon määrä vaihteli tutkimusajanjaksolla 11 000 tonnista 15 000 tonniin. |
4.2 Unionin markkinoiden määrittäminen
(52) |
Ilmeni, että yksi unionin tuottaja käytti osan tuottamastaan oksaalihaposta oksalaattien (tetraoksalaattien, acetosellan ja kaliumbioksalaattien) tuotannon välituotteena. Tämä oksaalihappo vain siirrettiin (ilman laskutusta) saman yrityksen sisällä. Tällainen kytkösmarkkinoilla käytetty oksaalihappo ei päätynyt vapaille markkinoille, eikä se siten kilpaile suoraan tarkasteltavana olevan tuontituotteen kanssa. Sitä vastoin vapaille markkinoille tarkoitettujen tuotteiden todettiin kilpailevan suoraan tarkasteltavana olevan tuontituotteen kanssa. |
(53) |
Mahdollisimman täydellisen kuvan saamiseksi unionin tuotannonalan tilanteesta kaikkiin oksaalihappoa koskeviin toimiin liittyvät tiedot hankittiin ja analysoitiin, ja tämän jälkeen määritettiin, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoilla käytettäväksi vai vapaille markkinoille. |
(54) |
Seuraavien unionin tuotannonalaan liittyvien taloudellisten indikaattorien osalta todettiin, että analyysissa ja arvioinnissa oli keskityttävä vapailla markkinoilla vallitsevaan tilanteeseen: myyntimäärä ja myyntihinnat unionin markkinoilla, markkinaosuus, kasvu, vientimäärä, hinnat, kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta. |
(55) |
Muiden taloudellisten indikaattorien osalta todettiin tutkimuksen perusteella kuitenkin, että niitä voitaisiin tarkastella järkevästi ainoastaan ottamalla huomioon koko toiminta. Tuotanto (sekä kytköskäyttöön että vapaille markkinoille tarkoitettu), kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat ja pääoman saanti riippuvat koko toiminnasta, oli tuotanto sitten suunnattu kytkösmarkkinoille tai myytäväksi vapailla markkinoilla. |
4.3 Unionin kulutus
(56) |
Koska oksaalihappo luokitellaan CN-koodiin, johon kuuluu muitakin tuotteita, tuonnin määriä ei voitu määrittää Eurostatin tietojen perusteella. Sen vuoksi kulutus määritettiin valituksen tekijän toimittamien tuonnin määrää koskevien tietojen perusteella, ja tietoja verrattiin asianomaisissa maissa toimivien, vientiä harjoittavien tuottajien toimittamiin tietoihin sekä unionin kokonaismyyntimäärään unionin markkinoilla. |
(57) |
Tavarantoimittajien vähäisen määrän ja perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti luottamuksellisten liiketietojen suojaamistarpeen vuoksi tarkastelujakson aikainen kulutuksen kehitys esitetään indeksoituna. Taulukko 1 Kulutus unionissa
|
(58) |
Unionin kokonaiskulutus kasvoi vuonna 2008 jyrkästi eli 24 prosenttia, mutta seuraavana vuonna kulutus laski 50 prosenttia kasvaakseen sen jälkeen taas lopun tutkimusajanjakson aikana. Kaiken kaikkiaan kulutus EU:n markkinoilla laski tarkastelujakson aikana 5 prosenttia. |
5. TUONTI ASIANOMAISISTA MAISTA
5.1 Tarkasteltavana olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi
(59) |
Komissio tutki, olisiko Kiinasta ja Intiasta peräisin olevan oksaalihapon tuontia arvioitava kumulatiivisesti perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti. |
(60) |
Kiinasta ja Intiasta peräisin olevan tuonnin vaikutusten osalta tutkimus osoitti, että polkumyyntimarginaalit olivat yli perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa määritellyn vähimmäistason ja että näistä kahdesta maasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ei ollut vähäistä perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. |
(61) |
Kun verrattiin toisaalta Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kilpailuolosuhteita Intian vastaaviin ja toisaalta Kiinasta ja Intiasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ja samankaltaista tuotetta, tutkimuksessa ilmeni, että ne vastaavat toisiaan. Tuontituotteet myydään siis samojen myyntikanavien kautta samanlaisille asiakasryhmille, eli ne kilpailevat keskenään ja unionissa tuotetun oksaalihapon kanssa. |
(62) |
Edellä esitetyn perusteella katsotaan alustavasti, että kaikki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyivät ja että Kiinasta ja Intiasta peräisin olevaa tuontia olisi tarkasteltava kumulatiivisesti. |
5.2 Asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja markkinaosuus
(63) |
Tutkimuksen mukaan oksaalihapon tuonti Kiinasta ja Intiasta kehittyi seuraavasti: Taulukko 2 Tuonti Kiinasta ja Intiasta
|
(64) |
Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujakson aikana 4 prosenttia, ja saman ajanjakson aikana kokonaiskulutus EU:n markkinoilla väheni 5 prosenttia (katso taulukko 1 edellä). Kuten edellä olevasta taulukosta ilmenee, myös markkinaosuus kasvoi huomattavasti – 25 prosenttia vuosina 2007–2008 ja 10 prosenttia koko tarkastelujakson aikana. |
5.3 Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus
(65) |
Asianomaisista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti: Taulukko 3 Tuontihinnat Kiinasta ja Intiasta
|
(66) |
Tuontihinnat nousivat 36 prosenttia vuosina 2007–2008 ja laskivat vuonna 2009 takaisin vuoden 2007 tasolle. Tutkimusajanjaksona hinnat nousivat jälleen lähes 15 prosenttia. Hinnat nousivat tarkastelujakson aikana 16 prosenttia. On kuitenkin huomattava, että tuontihinnat laskivat vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 20 prosenttia, vaikka tärkeimpien tuotantopanosten (hiililähteet ja energia) hinnat nousivat. |
(67) |
Hinnan alittavuuden tutkimista varten verrattiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille myymien tuotteiden painotettuja, noudettuna lähettäjältä -tasolle sovitettuja keskimääräisiä myyntihintoja eli hintoja, joista oli vähennetty rahtikustannukset unionissa sekä alennukset ja hyvitykset, vastaaviin tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden kiinalaisten ja intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamiin painotettuihin keskimääräisiin hintoihin, eli hintoihin, joista vähennettiin alennukset ja joita oikaistiin tarvittaessa CIF-hinta unionin rajalla -tasolle, jolloin tehtiin asianmukaiset tulliselvityskustannuksia ja tuonnin jälkeisiä kustannuksia koskevat oikaisut. |
(68) |
Vertailu osoitti, että Kiinasta ja Intiasta polkumyynnillä tuodun ja unionissa myydyn tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat olivat 16,9–34,6 prosenttia alhaisempia kuin unionin tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla. Hintojen alittavuuden tasoon yhdistyivät vielä negatiivinen hintakehitys ja siten merkittävä hintojen aleneminen. |
6. UNIONIN TUOTANNONALAN TALOUDELLINEN TILANNE
6.1 Alustavat huomiot
(69) |
Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 2007 tutkimusajanjakson päättymiseen asti. |
(70) |
Makrotaloudellisia indikaattoreita (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, palkat ja polkumyyntimarginaalin suuruus) arvioitiin unionin tuotannonalan tasolla, kun taas mikrotaloudellisia indikaattoreita (varastot, myyntihinnat, kannattavuus, kassavirta, investointien tuotto, pääoman saanti, investoinnit ja tuotantokustannukset) arvioitiin ainoan yhteistyössä toimineen unionin tuottajan toimittamista tarkastetuista kyselylomakevastauksista saatujen tietojen perusteella. |
(71) |
Kun otetaan huomioon, että vahinkoanalyysiä varten tarvittavat tiedot on saatu pääasiassa vain yhdestä lähteestä, unionin tuotannonalaan liittyvät tiedot oli indeksoitava, jotta voitiin säilyttää tietojen luottamuksellisuus perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti. |
6.2 Unionin tuotannonalaan liittyvät tiedot (makrotaloudelliset indikaattorit)
6.2.1 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
Taulukko 4
Unionin koko tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
(Indeksi 2007 = 100) |
2007 |
2008 |
2009 |
Tutkimusajanjakso |
Kokonaistuotanto |
100 |
101 |
89 |
106 |
Tuotantokapasiteetti yhteensä |
100 |
100 |
77 |
77 |
Kapasiteetin käyttöaste yhteensä |
100 |
101 |
116 |
138 |
(72) |
Edellä olevaan taulukkoon sisältyvät unionin tuotannonalan tuotantoa, tuotantokapasiteettia ja kapasiteetin käyttöastetta koskevat tiedot sekä vuosien 2007 ja 2008 osalta tiedot, jotka on saatu eräältä toiselta unionin tuottajalta, joka lopetti oksaalihapon tuotannon vuonna 2008. |
(73) |
Kuten edellä olevasta taulukosta ilmenee, unionin tuotannonalan tuotanto oli suhteellisen tasaista vuosina 2007 ja 2008 ja laski jyrkästi vuonna 2009. Tuotanto kasvoi tutkimusajanjaksona. Kaiken kaikkiaan tuotanto kasvoi tarkastelujaksolla 6 prosenttia. |
(74) |
Erään toisen unionin tuottajan suljettua tuotantolaitoksensa vuonna 2008 unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti putosi vuonna 2008 jyrkästi (23 prosenttia). |
(75) |
Näiden kahden tekijän yhdistelmä eli tuotantomäärän kasvu ja kolmannen unionin tuottajan tuotantoyksikön sulkemisesta seurannut tuotantokapasiteetin lasku vuodesta 2008 johti kapasiteetin käyttöasteen merkittävään kasvuun (38 prosenttia) tarkastelujaksolla. |
6.2.2 Myyntimäärät ja markkinaosuus
Taulukko 5
Myyntimäärät ja markkinaosuus
(Indeksi 2007 = 100) |
2007 |
2008 |
2009 |
Tutkimusajanjakso |
Myynti yhteensä |
100 |
97 |
61 |
86 |
Markkinaosuus (%) |
100 |
79 |
99 |
91 |
(76) |
Vuosien 2007 ja 2008 myyntimääriin sisältyy vuonna 2008 tuotannon lopettaneen unionin tuottajan myynti. |
(77) |
Vaikka unionin kulutus laski tarkastelujakson 5 prosenttia (katso kappale 58 edellä), unionin tuotannonalan tarkasteltavana olevan tuotteen myyntimäärä riippumattomille asiakkaille unionin markkinoilla laski 14 prosenttia samalla kaudella, mikä näkyi 9 prosenttiyksikön markkinaosuuden menetyksenä. |
(78) |
Tarkastelujakson kehitys osoittaa, että 14 prosentin pudotus unionin tuotannonalan myyntimäärässä oli paljon suurempi kuin 5 prosentin pudotus unionin kulutuksessa. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan markkinaosuus myös pieneni merkittävästi (9 prosenttiyksikköä) samalla kaudella. |
6.2.3 Työllisyys, tuottavuus ja palkat
Taulukko 6
Työllisyys, tuottavuus ja palkat
(Indeksi 2007 = 100) |
2007 |
2008 |
2009 |
Tutkimusajanjakso |
Työntekijöiden lukumäärä yhteensä |
100 |
119 |
108 |
96 |
Tuottavuus yhteensä (yksikköä/työntekijä) |
100 |
85 |
83 |
111 |
Vuosipalkat yhteensä |
100 |
121 |
110 |
99 |
Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti |
100 |
119 |
118 |
104 |
(79) |
Työntekijöiden määrä väheni tarkastelujaksolla 4 prosenttia. On huomattava, että oksaalihapon tuotanto ei ole erityisen työvoimavaltaista. |
(80) |
Kokonaistuottavuus työntekijää kohti nousi tarkastelujaksolla 11 prosenttia tuotannon kasvaessa, ja työntekijöiden määrä aleni. |
(81) |
Koko tarkastelujaksolla palkat laskivat 1 prosenttia. Palkat nousivat ensin 21 prosenttia vuosina 2007 ja 2008 ja laskivat sitten jatkuvasti tarkastelujakson loppua kohti. |
6.2.4 Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyys
(82) |
Polkumyyntimarginaalit on ilmoitettu edellä polkumyyntiä käsittelevässä jaksossa. Kaikki vahvistetut marginaalit ovat merkittävästi vähimmäistasoa korkeammat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta ei myöskään voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat. |
6.3 Yhteistyössä toimineeseen unionin tuottajaan liittyvät tiedot (mikrotaloudelliset indikaattorit)
6.3.1 Yleisiä huomioita
(83) |
Mikrotaloudelliset indikaattorit (myyntihinnat ja tuotantokustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investointien tuotto, pääoman saanti ja investoinnit) analysoitiin ainoastaan valituksen tekijän tasolla, sillä toiselta EU:n tuottajalta ei saatu tietoja (ks. 70 kappale). |
6.3.2 Yhteistyössä toimineen unionin tuottajan keskimääräiset yksikköhinnat ja tuotantokustannukset
Taulukko 7
Myyntihinnat
Indeksi 2007 = 100 |
2007 |
2008 |
2009 |
Tutkimusajanjakso |
Keskimääräinen yksikkömyyntihinta |
100 |
143 |
136 |
131 |
Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen |
(84) |
Unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta noudettuna lähettäjältä -tasolla etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla nousi tarkastelujaksolla 31 prosenttia. Taulukko 8 Tuotantokustannukset
|
(85) |
Tutkimuksessa ilmeni, että yhteistyössä toimineen unionin tuottajan keskimääräiset tuotantokustannukset olivat olleet tuotantoprosessiin tehtyjen parannusten ansiosta suhteellisen vakaita, mikä oli ollut mahdollista ainoastaan tekemällä huomattavia investointeja (katso taulukot 9 ja 11 edellä). |
6.3.3 Varastot
(86) |
Tarkasteltavana olevan tuotteen luonteen vuoksi varastoja ei pidetä. Tarkasteltavana oleva tuote kuivuu nopeasti, minkä jälkeen se paakkuuntuu, joten tuottajat valmistavat ainoastaan välittömästi kuljetettavaksi tarkoitettuja tuotteita. |
6.3.4 Kannattavuus, kassavirta, investointien tuotto, pääoman saanti ja investoinnit
Taulukko 9
Kannattavuus
Indeksi 2007 = –100 |
2007 |
2008 |
2009 |
Tutkimusajanjakso |
Kannattavuus (EU:ssa) |
– 100 |
4 |
–2 |
3 |
Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen |
(87) |
Samankaltaisen tuotteen kannattavuus määritettiin ilmaisemalla valituksen tekijän samankaltaisen tuotteen myynnistä saama nettovoitto ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. |
(88) |
Valituksen tekijä teki huomattavia tappioita vuonna 2007, hieman voittoa vuonna 2008 ja taas tappiota vuonna 2009. Valituksen tekijä saavutti tutkimusajanjaksona tiettyjen tuotantokustannustekijöiden vähenemisen ansiosta hieman voittoa. Taulukko 10 Kassavirta
|
(89) |
Kassavirta, joka osoittaa tuotannonalan kykyä rahoittaa itse toimintaansa, kehittyi suurin piirtein samalla tavalla kuin kannattavuus. Kassavirta oli siten negatiivinen vuonna 2007, ja vaikka se paranikin hieman vuonna 2008, se laski vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, eli yhteistyössä toimineen unionin tuottajan taloudellinen tilanne heikkeni. Taulukko 11 Investoinnit
|
(90) |
Edellä olevasta taulukosta näkyy, että valituksen tekijä lisäsi investointejaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, vaikka kannattavuus olikin heikko. Investoinnit liittyivät pääasiassa uusien tuotantovälineiden ja uusien, tehokkuutta lisäävien tuotantoprosessien käyttöönottoon. Investointien lisääntyminen osoittaa, että tuotannonalalla ei ole ollut vaikeuksia hankkia pääomaa, mikä osoittaa tuotannonalan olevan yhä elinkelpoinen. |
(91) |
Investoinnit lisääntyivät tarkastelujakson aikana 177 prosenttia. |
(92) |
Tuotannonala osoitti tuotantoprosessien parantamiseen tarkoitettuja investointejaan lisäämällä, että kyseisellä pääomavaltaisella tuotannonalalla oli edelleen kyky hankkia pääomaa, joskin tätä kykyä heikensivät vähenevä myynti ja lisääntyvät vaikeudet kassavirran tuottamisessa. Taulukko 12 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
|
(93) |
Investointien lisääntymisestä huolimatta investointien tuotto tarkasteltavana olevan tuotteen osalta ei vastannut odotettua. Vaikka tilanne paranikin hieman vuonna 2008, sijoitetun pääoman tuotto pysyi tarkastelujakson ajan negatiivisena. |
(94) |
Tuotannonalan kasvu on siis rajallista eikä selvästikään vastaa viime vuosina tehtyjä investointeja. |
7. VAHINKOA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
(95) |
Tutkimuksessa ilmeni, että joidenkin vahinkoindikaattoreiden suuntaus on positiivinen: tuotannon määrä nousi 6 prosenttia ja kapasiteetin käyttöaste 38 prosenttia ja investoinnit lisääntyivät 177 prosenttia, minkä ansiosta yritys pystyi saavuttamaan jonkin verran voittoa (vuoden 2007 huomattavista tappioista tutkimusajanjakson pieneen voittoon). Kuten edellä on esitetty, monet indikaattorit osoittavat kuitenkin, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne on heikentynyt huomattavasti tarkastelujakson aikana. |
(96) |
Myynnin määrä laski yhden unionin tuottajan tuotantolaitoksen sulkemisen seurauksensa 14 prosenttia. Työntekijöiden määrää oli vähennettävä 4 prosenttia, ja tuotantokapasiteetti laski 23 prosenttia. Vaikka kulutus laskikin ainoastaan 5 prosenttia, markkinaosuus väheni lähes 9 prosenttia. Kannattavuus oli siten heikkoa, mikä vaikutti kielteisesti sijoitusten tuottoon ja kassavirtaan, erityisesti vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kannattavuus parani tarkastelujakson aikana, mutta pysyi tutkimusajanjakson ajan erittäin heikkona, eikä se riitä ylläpitämään tuotantoa keskipitkällä aikavälillä. |
(97) |
Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni kokonaistuotannon kasvusta huolimatta tuntuvasti. Samalla polkumyynnillä tapahtuvat tuonti asianomaisista maista kasvoi selvästi. |
(98) |
Edellä esitetyn perusteella todetaan alustavasti, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut tutkimusajanjaksona perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
8. SYY-YHTEYS
8.1 Johdanto
(99) |
Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuva tuonti syynä unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tarkasteltiin myös muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka olisivat saattaneet vahingoittaa unionin tuotannonalaa, sen varmistamiseksi, ettei niiden aiheuttamaa vahinkoa katsottaisi polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamaksi. |
8.2 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus
(100) |
Oksaalihapon kulutus unionissa laski tutkimusajanjaksona 5 prosenttia, ja polkumyynnillä tapahtuva tuonti asianomaisista maista kasvoi kyseisenä ajanjaksona yli 4 prosenttia. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi voimakkaimmin vuosien 2007 ja 2008 välillä, jolloin kasvua oli 54 prosenttia. Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin kasvun myötä niiden markkinaosuus kasvoi 25 prosenttia vuosina 2007–2008 samalla kun unionin tuotannonalan markkinaosuus laski 21 prosenttia. |
(101) |
Vaikka keskimääräiset tuontihinnat nousivatkin tarkastelujaksona 16 prosenttia, tuontihinnat olivat keskimäärin 21,9 prosenttia alhaisempia kuin yhteistyössä toimineen unionin tuottajan hinnat tutkimusajanjaksona, mikä aiheutti hintapainetta unionin tuotannonalalle ja esti yhteistyössä toiminutta unionin tuottajaa nostamasta hintojaan kannattavalle tasolle. |
(102) |
On syytä muistaa, että unionin tuotannonalan myyntimäärä putosi huomattavasti (– 14 prosenttia). Myynnin lasku oli kuitenkin paljon suurempi kuin kysynnän lasku ja johti markkinaosuuden kutistumiseen 9 prosentilla. Samaan aikaan asianomaisten maiden markkinaosuus kasvoi 10 prosenttia. Tämä osoittaa, että asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuva tuonti valtasi suureksi osaksi unionin tuotannonalan markkinaosuuden. |
(103) |
Asianomaisista maista tulevan halvan polkumyyntituonnin aiheuttama jatkuva paine unionin markkinoilla ei antanut yhteisön tuotannonalalle mahdollisuutta asettaa myyntihintojaan kasvaneita raaka-aine- ja energiakustannuksia vastaavalle tasolle. Tämä johti unionin tuotannonalan markkinaosuuden ja kannattavuuden jatkuvaan heikkenemiseen. |
(104) |
Edellä esitetyn vuoksi pääteltiin alustavasti, että asianomaisista maista peräisin olevan halvan polkumyyntituonnin voimakkaalla kasvulla oli merkittävä negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. |
8.3 Muiden tekijöiden vaikutus
(105) |
Syy-yhteyteen liittyen tutkittiin muitakin tekijöitä eli kysynnän kehitystä unionin markkinoilla, raaka-aineiden hintoja, unionin tuotannonalan vientitoimintaa, tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia muista maista ja oksaalihapon käyttöä tuotannonalan kytkösmarkkinoilla sekä talouskriisin vaikutusta. |
8.3.1 Kysynnän kehitys unionin markkinoilla
(106) |
Kuten taulukosta 1 ilmenee, oksaalihapon kulutus unionissa kasvoi ensin 24 prosenttia vuonna 2008, laski seuraavana vuonna 39 prosenttia ja kasvoi jälleen tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan kulutus EU:n markkinoilla laski tarkastelujakson aikana 5 prosenttia. Samalla ajanjaksolla unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan. |
(107) |
Vaikka tutkimuksessa ilmenikin, että unionin markkinoiden kysynnän laskeminen vuonna 2009 vaikutti myös asianomaisista maista peräisin olevaan tuontiin, on huomattava, että asianomaiset maat pystyivät polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman hintapaineen kautta kasvattamaan tarkastelujakson aikana myyntinsä määrää ja markkinaosuuttaan. |
(108) |
Vastaavasti katsotaan alustavasti, että unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemistä ei voida selittää vähentyneellä kulutuksella, vaan sen pääasiallisena aiheuttajana on asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin voimakas kasvu ja asianomaisten maiden viejien harjoittama hintojen alittaminen. Vaikka kysynnän supistuminen vaikutti vahinkoon, se ei poista syy-yhteyttä aiheutuneen merkittävän vahingon ja lisääntyneen polkumyyntituonnin väliltä. |
8.3.2 Pääraaka-aineen hinnat
(109) |
Kuten edellä taulukosta 8 ilmenee, keskimääräiset tuotantokustannukset pysyivät pääraaka-aineen (sokeri) kustannusten jyrkästä noususta huolimatta suhteellisen vakaina. Tutkimuksessa ilmenikin, että yhteistyössä toimineen unionin tuottajan tuotantokustannukset eivät kehittyneet oksaalihapon tuotannon yhden pääraaka-aineen hintojen mukaisesti. Yhteistyössä toimineen unionin tuottajan tuotantoprosessin parantamiseen tekemät investoinnit ovat lievittäneet sokerin hinnan jyrkän nousun – yli 50 prosenttia tarkastelujakson aikana – vaikutuksia. Nettovaikutuksena oli yleisesti ottaen tuotantokustannusten lasku 12 prosentilla. Edellä taulukosta 7 ilmenee kuitenkin myös, että yksikkömyyntihinta nousi tarkastelujakson aikana 31 prosenttia. Taloudellisten olosuhteiden eli raaka-aineiden hintakehityksen havaittiin vaikuttaneen yhtä lailla asianomaisissa maissa toimiviin viejiin, sillä niiden yksikkötuontihintojen kehitys oli samanlaista kuin yhteistyössä toimineen unionin tuottajan kohdalla, joskin vähäisempänä. |
(110) |
Markkinoilla, joilla vahingollista polkumyyntiä ei esiinny, voitaisiin odottaa, että hintoja mukautetaan säännöllisesti tuotantokustannusten eri osatekijöiden kehityksen huomioon ottamiseksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Yhteistyössä toiminut unionin tuottaja ei pystynyt saavuttamaan vankkoja voittomarginaaleja, joita tämän pääomavaltaisen alan tuottaja tarvitsee, joten sen kassavirta väheni. |
(111) |
Näin ollen päätellään alustavasti, että asianomaisista maista polkumyynnillä tuleva tuonti, joka alitti yhteistyössä toimineen unionin tuottajan hinnat, laski hintoja unionin markkinoilla ja esti yhteistyössä toiminutta unionin tuottajaa nostamasta myyntihintojaan tasolle, jolla ne olisivat kattaneet kustannukset tai saavuttaneet kohtuullisen kannattavuustason. |
(112) |
Kun otetaan huomioon, että raaka-aineen hinnat vaikuttivat myös asianomaisten maiden viejiin, voitiin alustavasti päätellä, että raaka-aineen hintojen nousulla ei voinut olla vaikutusta unionin tuotannonalalle samalla kaudella aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. |
8.3.3 Unionin tuotannonalan vientitulos
Taulukko 13
Vientimäärät ja yksikköhinnat
Indeksi 2007 = 100 |
2007 |
2008 |
2009 |
Tutkimusajanjakso |
Vienti tonnia |
100 |
80 |
140 |
152 |
Keskimääräinen vientihinta |
100 |
104 |
103 |
91 |
Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen |
(113) |
Myös vientitoimintaa tarkasteltiin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ohella yhtenä tiedossa olevana tekijänä, joka olisi samaan aikaan voinut aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, sen varmistamiseksi, ettei näiden muiden tekijöiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa pidettäisi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamana. |
(114) |
Analyysissä tuli esiin, että yhteistyössä toimineen unionin tuottajan vientimyynti etuyhteydettömille osapuolille edusti merkittävää osaa sen kokonaismyynnistä (noin 30 prosenttia). Yhteistyössä toimineen unionin tuottajan vientimäärät kasvoivat tarkastelujaksolla 52 prosenttia, vaikka vientimyynnin yksikköhinta laskikin tuntuvasti verrattuna yhteistyössä toimineen unionin tuottajan unionin markkinoilla laskuttamaan myyntihintaan, joka nousi huomattavasti. Tutkimuksessa ilmeni, että vienti oli tärkeässä asemassa kapasiteetin käyttöasteen säilyttämisessä, jotta kiinteät kustannukset ja koneinvestointien kustannukset voitiin kattaa. Vaikka vientimyynnin hinnat alittivatkin unionin markkinoiden hinnat, alhaisten hintojen syynä oli kilpailu vientimarkkinoilla asianomaisten maiden viejien halvan oksaalihapon kanssa. Tutkimuksessa ilmeni, että kyseisen viennin ansiosta yhteistyössä toiminut unionin tuottaja pystyi lievittämään EU:n markkinoilla kärsimäänsä vahinkoa, joten vienti ei ollut sellaista, että se olisi poistanut syy-yhteyden asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon väliltä. |
8.3.4 Tuonti muista kolmansista maista
(115) |
Koska tuontia muista kuin asianomaisista maista ei ollut, tällä seikalla ei ole vaikutusta EU:n markkinoihin. |
8.3.5 Käyttö kytkösmarkkinoilla
(116) |
Kuten edellä 52–55 kappaleista käy ilmi, kytkösmarkkinoilla käyttö rajoittuu yhden unionin tuottajan kytkössiirtoihin, joissa oksaalihappo muutetaan yrityksen sisällä oksalaateiksi. Oksalaattien myynnistä syntyvät voitot ovat huomattavia, ja niiden ansiosta tuottaja pystyikin jatkamaan toimintaansa, vaikka oksaalihapon myynnistä aiheutuikin tappioita. Tällä tekijällä ei siten ole vaikutusta unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. |
8.3.6 Talouskriisi
(117) |
Oksaalihapon kulutus puolittui vuonna 2009 talouskriisin vuoksi vuoteen 2008 verrattuna ja laski osaltaan unionin tuotannonalan myynnin määrää (– 40 prosenttia) ja arvoa (– 45 prosenttia). Laskemalla hintoja kyseisellä jaksolla noin 5 prosenttia tuotannonala pystyi kuitenkin kasvattamaan markkinaosuuttaan (11 prosenttia) ja pitämään siten kriisin kielteiset vaikutukset mahdollisimman vähäisinä. Tuotannonala pysyikin vuonna 2009 kutakuinkin kannattavana. |
(118) |
Vaikka vuosien 2008–2009 talouskriisi saattaakin olla osaltaan heikentänyt unionin tuotannonalan tulosta, sen vaikutus ei ole sellainen, että se poistaisi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden. |
8.4 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät
(119) |
Edellä kuvattu analyysi osoitti, että asianomaisista maista peräisin olevan myynnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat tarkastelujaksolla. Lisäksi havaittiin, että tuonti tapahtui polkumyyntihinnoin, jotka olivat tutkimusajanjaksolla huomattavasti eli lähes 22 prosenttia alle hintojen, jotka unionin tuotannonala veloitti tarkasteltavana olevasta tuotteesta unionin markkinoilla. |
(120) |
Halvan polkumyyntituonnin määrän ja markkinaosuuden kasvu tapahtui siitä huolimatta, että kokonaiskysyntä unionin markkinoilla laski tarkastelujakson aikana. Tuonnin markkinaosuuden kasvu osui ajallisesti yhteen unionin teollisuudenalan markkinaosuuden vähenemisen kanssa kyseisellä jaksolla. Samaan aikaan voitiin havaita negatiivista kehitystä unionin tuotannonalan taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen keskeisissä indikaattoreissa, kuten edellä on osoitettu. |
(121) |
Kulutuksen väheneminen unionin markkinoilla vuonna 2009 vaikutti kielteisesti unionin tuotannonalan tulokseen. Tämän ja muiden tekijöiden vaikutuksen ei kuitenkaan voida katsoa olevan sellainen, että se poistaisi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välisen syy-yhteyden. |
(122) |
Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan yhtäältä kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyyntihintaan tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, päätellään alustavasti, että asianomaisista maista tuleva polkumyyntituonti on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
9. UNIONIN ETU
9.1 Alustavat huomiot
(123) |
Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko vahingollista polkumyyntiä koskevista alustavista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat, kuten unionin tuotannonalan sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien ja käyttäjien edut. |
9.2 Unionin tuotannonalan etu
(124) |
Unionin tuotannonala muodostuu kahdesta tuottajasta, joilla on tehtaita unionin eri jäsenvaltioissa ja jotka työllistävät suoraan 30–50 ihmistä samankaltaisen tuotteen valmistuksen ja myynnin alalla. |
(125) |
Toinen unionin tuottajista ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa, mutta ei myöskään toimittanut mitään lisätietoja eikä toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. |
(126) |
Unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista. On muistettava, että useimpien vahinkoindikaattorien kehitys oli tarkastelujaksolla negatiivista. Vakavia vaikutuksia kohdistui erityisesti unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen liittyviin vahinkoindikaattoreihin, kuten kannattavuuteen, kassavirtaan ja investointien tuottoon. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, oksaalihappoalan elpyminen ei ole riittävää mahdollistamaan unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen koheneminen, ja tilanne voi heiketä entisestään. |
(127) |
Toimenpiteiden käyttöönoton odotetaan palauttavan unionin markkinoille tehokkaat ja tasapuoliset kilpailuedellytykset, jolloin unionin tuotannonala voi mukauttaa oksaalihapon hinnat vastaamaan tuotantokustannuksia. Voidaan odottaa, että toimenpiteiden käyttöönotto tarjoaisi unionin tuotannonalalle tilaisuuden saada takaisin ainakin osa tarkastelujaksolla menetetystä markkinaosuudesta, mikä edelleen parantaisi sen taloudellista tilannetta ja kannattavuutta. |
(128) |
Sen vuoksi pääteltiin, että väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta ja Intiasta peräisin olevan oksaalihapon tuonnissa olisi unionin tuotannonalan etujen mukaista. |
9.3 Tuojien etu
(129) |
Kahdeksan etuyhteydetöntä tuojaa vastasi kyselyyn. Kyseisistä tuojista kolme toi ainoastaan pieniä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta, ja ne voisivat siirtää hinnankorostuksen asiakkailleen. Jotkin niistä ilmoittivat, että ne saattavat harkita tuotteen poistamista tuotevalikoimastaan, jos polkumyyntitoimenpiteet otetaan käyttöön. |
(130) |
Neljäs tuoja ilmoitti, että sen asiakkaat voisivat käyttää sisäistä jalostusmenettelyä kaikkiin niihin lopputuotteisiin, joiden tuotantoprosessissa käytetään oksaalihappoa ja jotka viedään takaisin EU:n ulkopuolelle. Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi sen vuoksi huomattavaa vaikutusta kyseiseen tuojaan. |
(131) |
Edellä kuvatun perusteella päätellään alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei yleisesti ottaen ole huomattavia vaikutuksia tuojiin. Oksaalihapon voittomarginaalit ovat yleensä huomattavan korkeat tuojille, ja ne pystynevät siirtämään hinnankorotukset asiakkailleen. |
9.4 Käyttäjien etu
(132) |
Tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden käyttäjien osuus EU:n kulutuksesta tutkimusajanjaksona oli noin 22 prosenttia. Tutkimuksessa ilmeni, että EU:n käyttäjien etua tarkasteltaessa on syytä erottaa toisistaan jalostamattoman oksaalihapon ja jalostetun oksaalihapon käyttö. Yhteistyössä toiminut unionin tuotannonala tuottaa jalostamatonta oksaalihappoa, kun taas toinen, yhteistyössä toimimaton EU:n tuottaja tuottaa jalostettua oksaalihappoa, jota käytetään pääasiassa farmasia- ja elintarvikealalla sekä metallijauheen uuttamisessa metalliromusta. |
(133) |
Jalostamattoman oksaalihapon käyttäjät väittivät, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto nostaisi yhteistyössä toimineen unionin tuotannonalan, joka on EU:n ainoa tavarantoimittaja, hintoja. Käyttäjät mainitsivat kuitenkin myös, että ei ole suotavaa olla täysin riippuvainen ulkomailta tulevasta tuonnista. |
(134) |
Puhdistus- ja valkaisutuotteita valmistaville käyttäjille oksaalihappo on vain pieni osa tuotantopanosta, ja ne pystyisivät todennäköisesti siirtämään polkumyyntitulleista aiheutuvat hinnankorotukset asiakkailleen tai muuttamaan tuotteidensa valmistuskaavaa siten, että oksaalihapon tilalla voitaisiin mahdollisesti käyttää korvaavia tuotteita. |
(135) |
Kiillotusvalmisteita tuottaville käyttäjille oksaalihappo muodostaa suuren osan tuotantopanosten kustannuksista, eikä sitä voida korvata muulla aineella. Muiden kuin EU:n tuottajien aiheuttaman kilpailupaineen vuoksi on epätodennäköistä, että käyttäjät pystyisivät siirtämään hinnankorotukset kokonaisuudessaan asiakkailleen. On kuitenkin muistettava, että tuotteista viedään 95 prosenttia EU:n ulkopuolelle, joten kyseiset käyttäjät voisivat vaatia sisäisen jalostusmenettelynsä puitteissa tulleja takaisin. |
(136) |
Käyttäjille, jotka käyttävät oksaalihappoa muihin tarkoituksiin, kuten metalliromussa olevan metallin kierrätykseen, oksaalihappo on tärkeä osa sen lopputuotteen, jonka valmistukseen oksaalihappoa käytetään, kokonaistuotantokustannuksista. Lopputuotteen markkinat ovat erittäin epävakaat. Oksaalihappoa ei voi korvata tuotantoprosessissa muulla tuotteella. Unionin suurin romun kierrättäjä ostaa tällä hetkellä kaiken tarvitsemansa oksaalihapon unionin tuottajilta. Polkumyyntitullien käyttöönoton yhteydessä tuotannonala voi valita, korottaako tai missä määrin se korottaa hintojaan hyötyäkseen tullien käyttöönotosta. Sen vuoksi on epäselvää, mitä vaikutuksia toimenpiteiden käyttöönotosta olisi kyseiselle käyttäjälle. Koska kyseisen käyttäjän voitot valmiin tuotteet myynnistä ovat tällä hetkellä pieniä, kaikilla hinnankorotuksilla on kuitenkin kielteinen vaikutus, jos yritys ei voi siirtää hinnankorotusta kuluttajien maksettavaksi. |
(137) |
”Jalostettua” oksaalihappoa käytetään muun muassa tietyistä metalleista valmistettavan jauheen tuotantoon. Oksaalihapon kustannukset ovat huomattava osa kokonaistuotantokustannuksista. Oksaalihappoa ei tässä prosessissa voida korvata muulla aineella. Alalla voidaan kuitenkin saavuttaa huomattavia voittoja. Koska alalla on yleistä tehdä vuosittaisia sopimuksia, hinnankorotusten siirtäminen eteenpäin ei ole helppoa lyhyellä aikavälillä. On kuitenkin muistettava, että koska alin ehdotettu tulli on 14,6 prosenttia ja saavutettavat voitot ovat suuria, ala pystyisi selviytymään hinnankorotuksista. |
(138) |
Yksi käyttäjä väitti, että jalostettua oksaalihappoa ei tuoteta niin paljoa, että sillä voitaisiin vastata kysyntään. Jalostetun oksaalihapon tuotannon ja kulutuksen välinen vaje oli unionissa noin 1 000–2 000 tonnia vuodessa. Koska suurin osa lopputuotteista, joiden tuotannossa käytetään jalostettua oksaalihappoa, menee vientiin, käyttäjät voisivat kaikissa tapauksissa toimia halutessaan sisäisen jalostuksen järjestelmän puitteissa. |
9.5 Unionin etua koskevat päätelmät
(139) |
Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että unionin edusta saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta ja Intiasta peräisin olevan oksaalihapon tuonnissa. |
10. VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET
10.1 Vahingon korjaava taso
(140) |
Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enää enempää vahinkoa. |
(141) |
Näiden toimenpiteiden tasoa määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä. |
(142) |
Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että unionin tuotannonala voi kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada tällaisella tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Katsotaan, että 8 prosentin osuutta liikevaihdosta edustavaa voittomarginaalia voidaan pitää sellaisena sopivana vähimmäismääränä, jonka unionin tuotannonalan voitaisiin olettaa saavuttaneen ilman vahingollista polkumyyntiä. |
(143) |
Tämän perusteella unionin tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu 8 prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin. |
(144) |
Tarvittava hinnankorotus määritettiin vertaamalla tuotelajeittain yhteistyössä toimineiden kiinalaisten ja intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa, johon oli tehty tarvittavat oikaisut tuontikustannusten ja tullien huomioon ottamiseksi, unionin tuotannonalan unionin markkinoilla veloittamaan vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan tutkimusajanjakson aikana. Tästä vertailusta johtuvat mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina vertailtujen tuotelajien keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. |
10.2 Väliaikaiset toimenpiteet
(145) |
Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta ja Intiasta peräisin olevassa tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina, alhaisemman tullin säännön mukaisesti. |
(146) |
Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan Kiinasta ja Intiasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeushenkilöiden tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset, sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. |
(147) |
Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot muutoksista, joita on tehty yrityksen tuotantotoimintaan sekä kotimarkkina- ja vientimyyntiin, esimerkiksi mainittu nimenmuutos tai mainittu muutos tuotanto- ja myyntiyksiköissä. Asetusta muutetaan tarvittaessa tämän mukaisesti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle. |
(148) |
Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäännöstullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjakson aikana. |
(149) |
Polkumyynti- ja vahinkomarginaalit ovat seuraavat:
|
11. LOPPUSÄÄNNÖKSET
(150) |
Kaikkia kiinalaisia vientiä harjoittavia oksaalihapon tuottajia, jotka eivät vielä ole ilmoittautuneet, koska ne ovat uskoneet, etteivät ne täytä sen enempää markkinatalouskohtelun kuin yksilöllisen kohtelunkaan edellytyksiä, mutta jotka katsovat, että erillinen tulli olisi määritettävä, pyydetään ilmoittautumaan Euroopan komissiolle kymmenen päivän kuluessa siitä, kun tämä asetus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4). |
(151) |
Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi. |
(152) |
Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt polkumyyntitullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisia lopullisia päätelmiä varten, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta ja Intiasta peräisin olevaa oksaalihappoa, niin dihydraattina (CUS-numero 0028635–1 ja CAS-numero 6153-56-6) kuin vedettömänäkin (CUS-numero 0021238–4 ja CAS-numero 144-62-7), myös vesiliuoksena, joka kuuluu tällä hetkellä CN-koodiin ex 2917 11 00 (Taric-koodi 2917110091).
2. Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien, edellä 1 kohdassa kuvatun tuotteen vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:
Maa |
Yritys |
Väliaikainen tulli % |
Taric-lisäkoodi |
Intia |
Punjab Chemicals and Crop Protection Limited |
22,8 |
B230 |
Kaikki muut yritykset |
43,6 |
B999 |
|
Kiina |
Shandong Fengyuan Chemicals Stock Co., Ltd; Shandong Fengyuan Uranus Advanced Material Co., Ltd. |
37,7 |
B231 |
Yuanping Changyuan Chemicals Co., Ltd |
14,6 |
B232 |
|
Kaikki muut yritykset |
52,2 |
B999 |
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.
4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tullimääräyksiä.
2 artikla
1. Asianomaiset osapuolet voivat pyytää yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla komission kuulemiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 20 artiklan soveltamista.
2. Kyseiset osapuolet voivat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä lokakuuta 2011.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.
(2) EUVL C 24, 26.1.2011, s. 8.
(3) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, 1049 Brussels, Belgium.
(4) Komissio kerää tällöin tietoa Maailman kauppajärjestön valituselimen raportissa DS 397 (EC-Fasteners), erityisesti sen kohdissa 371–384, esitettyjen näkemysten pohjalta (katso www.wto.org). Se, että komissio kerää tietoja, ei kuitenkaan vaikuta siihen, mitä seuraamuksia Euroopan unioni katsoo raportilla olevan tässä tutkimuksessa.