15.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 67/1

(1)

Komissio otti asetuksella (EU) N:o 812/2010 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa.

(2)

Menettely aloitettiin, kun Euroopan lasikuitutuottajien liitto (European Glass Fibre Producers Association, nykyiseltä nimeltään GlassFibreEurope), jäljempänä ’valituksen tekijä’, teki 3 päivänä marraskuuta 2009 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia tiettyjen jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden kokonaistuotannosta unionissa.

(3)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2006 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(4)

Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, useat asianomaiset osapuolet esittivät kirjallisesti huomautuksensa alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(5)

Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 11 kappaleessa mainittujen tarkastusten lisäksi tehtiin tarkastuskäynti Saerbeckissä Saksassa sijaitsevan Saertex-yrityksen toimitiloihin; yritys on yksi lasikuidun käyttäjistä, joka toimi yhteistyössä ja vastasi käyttäjille lähetettyyn kyselylomakkeeseen.

(6)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa tiettyjen Kiinasta peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista, sellaisina kuin ne ovat tarkistettuna tämän asetuksen mukaisesti, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Osapuolille varattiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta.

(7)

Kaikkia asianomaisten osapuolten toimittamia suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, ja ne otettiin huomioon soveltuvin osin.

(8)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tiettyjen Malesiasta, Taiwanista ja Turkista peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonti olisi pitänyt sisällyttää tämän tutkimuksen piiriin. Kyseinen tuottaja väitti, että näiden maiden jättäminen tutkimuksen ulkopuolelle oli syrjivää, koska alustavien päätelmien mukaan näistä kolmesta maasta tulevan tuonnin määrä ei ole vähäpätöinen ja hintojen alittavuudesta on alustavaa näyttöä.

(9)

Ensinnäkin on huomattava, että tutkimuksen vireillepanovaiheessa polkumyynnistä, vahingosta tai syy-yhteydestä ei ollut perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdassa edellytettyä alustavaa näyttöä, joka oikeuttaisi näistä maista tulevaa tuontia koskevan polkumyyntimenettelyn vireillepanon. Valituksen tekijä toimitti itse asiassa tuontimääristä tietoja, joiden mukaan muista maista tulevan tuontimäärät ja niiden markkinaosuudet ovat pienentyneet vuodesta 2004.

(10)

Alustavassa vaiheessa Malesiaa, Taiwania ja Turkkia koskeva analyysi vahvisti, että tuonti sekä Taiwanista että Turkista väheni tarkastelujaksolla (2,0 %:sta 1,5 %:iin ja 2,9 %:sta 2,5 %:iin) ja tuonti Malesiasta kasvoi hieman (1 %:sta 1,7 %:iin). Vaikka tämän tuonnin määrä on perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa edellytettyä tuonnin vähimmäistasoa suurempi, muut vaatimukset näiden maiden ottamiseksi mukaan tutkimukseen eivät täyttyneet. Erityisesti mitään sellaisia tietoja ei saatu, jotka olisivat osoittaneet minkään maan harjoittaneen polkumyyntiä. Tämän vuoksi on hylättävä väite, jonka mukaan Malesia, Taiwan ja Turkki olisi pitänyt ottaa mukaan tutkimukseen.

(11)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 15 kappaleen mukaan menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa kuvattu tarkasteltavana oleva tuote on enintään 50 mm pituiset silvotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, raakalanka (slivers) ja lasikuitufilamenttilanka sekä lasikuitufilamenteista valmistetut matot, ei kuitenkaan lasivillasta valmistetut matot, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7019 11 00, 7019 12 00, 7019 19 10 ja ex 7019 31 00, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(12)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19 kappaleessa lisäksi todetaan, lankoja päätettiin alustavasti käsitellä osana tarkasteltavana olevaa tuotetta, vaikka tätä onkin tutkittava ja harkittava lisää lopullisessa vaiheessa.

(13)

Väliaikaisista toimenpiteistä ilmoittamisen jälkeen tutkittiin tarkemmin väitettä, jonka mukaan langat olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa esitettiin useita näkemyksiä, joiden mukaan langat olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 18 ja 19 kappale). Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen saatiin lisäksi asianomaisilta osapuolilta merkittävästi uutta ja tarkempaa tietoa. Kaikki saadut huomautukset analysoitiin tarkasti, kuten jäljempänä selitetään.

(14)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että langat olisi erotettava muista kolmesta perustuotelajista, jotka mainitaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 17 kappaleessa, koska i) langoilla on erilaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet, ii) lankojen ja muiden kolmen perustuotelajin tuotantoprosessit ovat erilaiset ja iii) lankoja käytetään eri tarkoituksiin.

(15)

Väitteistä i ja ii toimitettiin näyttöä, jossa esitettiin toisaalta jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan (rovings-langan), silvottujen lasikuitusäikeiden ja mattojen ja toisaalta lankojen erilaisia ominaisuuksia. Tiedoissa tuotiin erityisesti esiin, että matot ja silvotut lasikuitusäikeet valmistetaan tyypillisesti rovings-langasta eikä langoista. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen unionin tuotannonala kiisti tämän erottelun ja väitti, että jotkin silvotut lasikuitusäikeet itse asiassa valmistetaan langoista. Joidenkin langoista valmistettujen silvottujen lasikuitusäikeiden esiintyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lankojen olisi katsottava kuuluvan tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään (ks. myös 20 kappale).

(16)

Yksi asianomainen osapuoli toimitti kemiallisten ja fyysisten perusominaisuuksien eroja koskevan ensimmäisen väitteen osalta merkittävän tutkimuslaitoksen tutkimuksen. Tutkimuksessa verrattiin mm. rovings-langan ja lankojen fyysisiä ja kemiallisia ominaisuuksia. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen vertailun tuloksista esitettiin joitakin varauksellisia kommentteja, jotka puolestaan kannustivat tiettyjä lankojen käyttäjiä esittämään joitakin tärkeitä huomautuksia. Näistä tiedoista voidaan päätellä, että rovings-langan, mattojen ja silvottujen lasikuitusäikeiden yksi olennainen kemiallinen komponentti on silaani, kemiallinen kiinnitysaine, joka helpottaa hartsin imeytymistä matriiseissa. Lankoja ei yleensä tehdä samalla kemiallisella kiinnitysaineella vaan tärkkelys-öljy-pohjaisella kemiallisella sideaineella, jota lisätään voitelu- ja suoja-aineeksi, jotta lanka kestää suurella nopeudella tapahtuvasta kutomisesta aiheutuvan rasituksen. Rovings-langassa kiinnitysaine auttaa hartsin imeytymisessä, kun taas sideaine hylkii hartsia. Kemiallisista perusominaisuuksista vahvistettiin myös, että lankojen lasiraaka-aineen koostumus on vakaampi ja partikkelikoko yhtenäisempi kuin muiden tuotelajien raaka-aineen.

(17)

Fyysisten ominaisuuksien kannalta tarkasteltuna langoilla ei vaikuta olevan samoja fyysisiä perusominaisuuksia kuin muilla tuotelajeilla. Ensiksikin yleisesti tunnustetaan, että langat ovat yleensä hienompaa materiaalia, jonka kuidun halkaisija ja langan massa pituusyksikköä kohti on pienempi kuin rovings-langan. Toiseksi langat ovat ainoa tuotelaji, joka on kierretty (vaikka myös kierteettömiä lankoja on olemassa).

(18)

Vaikka kaikki osapuolet tunnustivat tuotantoprosessien eroja koskevan toisen väitteen osalta, että neljä perustuotelajia valmistetaan sulatetusta lasimassasta, joka sisältää kvartsihiekkaa, soodaa, kalkkikiveä, kaoliinia ja dolomiittiä ja joka vedetään kuumuutta kestävissä platina-rodiumsuuttimissa olevien reikien läpi, lankojen ja muiden tutkimuksen kohteena olevien tuotteiden valmistusprosessissa on joitakin merkittäviä eroja. Ensiksikin lankojen valmistuksessa tarvitaan suurempaa täsmällisyyttä sekä vakaampaa lämpötilan valvontaa ja energiapanosta, koska sovellettavat valvontaparametrit ovat tiukempia (esim. virtaus suuttimen reikien läpi). Koska suuttimen reiät ovat pienempiä, tuotantomäärä on merkittävästi pienempi verrattuna muihin tuotteisiin. Sen vuoksi uuneja käytetään joko lankojen tai rovings-langan tuottamiseen, ja lasikuidun tuottajat eivät taloudellisista syistä tuota näitä kahta tuotetta vuorotellen samassa uunissa. Toinen ero tuotantoprosessissa on, että suuttimen läpi vetämisen jälkeen langoille tehdään kiertokäsittely.

(19)

Sovellusten eroavaisuuksia koskevasta väitteestä iii havaittiin, että lankojen erilaiset kemialliset ominaisuudet rovings-lankaan, silvottuihin lasikuitusäikeisiin ja mattoihin verrattuna liittyvät lankojen erilaisiin käyttötapoihin. Vaikka oli alustavasti päätelty, että lähes kaikilla tarkasteltavana olevan tuotteen lajeilla on periaatteessa sama käyttötarkoitus, asiaa tutkittiin alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen saatujen kommenttien perusteella vielä tarkemmin ja vahvistettiin, että rovings-lankoja, silvottuja lasikuitusäikeitä ja mattoja käytettiin muovikomposiittien lujitteena, kun taas lankoja käytettiin ensisijaisesti paljon kevyempien teknisten materiaalien tuottamiseen teknisiin kangassovelluksiin, kuten erittäin suorituskykyisiin eristys-, suoja- ja suodatussovelluksiin. Joissakin tapauksissa myös lanka voi soveltua vahvikkeeksi mutta vain hyvin harvoissa tapauksissa ja silloinkin erittäin epätodennäköisesti taloudellisista syistä, koska lankojen omakustannushinta on suhteessa erittäin korkea verrattuna rovings-lankaan.

(20)

Edellä esitetyt eroavaisuudet huomioon ottaen ei ole yllättävää, että myös markkinoilla lankoja pidetään erilaisina kuin muita kolmea tuotetta. Sekä käyttäjät että unionin tuotannonala toimittivat tiedoksi raportin, joka julkaistiin komposiittituotteisiin erikoistuneessa riippumattomassa lehdessä. Tässä raportissa, joka ei liity millään tavalla tähän polkumyyntimenettelyyn, selvitettiin ensin, että tuotantoon ja käyttöön liittyvistä syistä langat ja rovings-lanka olisi erotettava toisistaan. Sen jälkeen siinä analysoitiin yksityiskohtaisesti lasikuidun maailmanlaajuista tuotantokapasiteettia kahden ryhmän eli i) rovings-langan, silvottujen lasikuitusäikeiden ja mattojen sekä ii) lankojen osalta (3).

(21)

Jos tarkastellaan lankojen mahdollista korvattavuutta muilla perustuotelajeilla, on huomattava, että tämä olisi teoriassa mahdollista, koska lankoja voitaisiin käyttää joissakin sovelluksissa muiden tuotelajien sijaan, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19 kappaleessa jo todettiin. Tarkemman analyysin jälkeen komissio kuitenkin havaitsi, että käytännössä tämä ei olisi lainkaan taloudellisesti järkevä vaihtoehto, kun otetaan huomioon lankojen ja muiden tuotelajien valmistuskustannusten merkittävät erot, jotka selittyvät 18 kappaleessa mainituilla tuotantoprosessien eroilla.

(22)

Valituksessa, jonka perusteella tämä tutkimus pantiin vireille, mainittiin nimenomaisesti, että tarkasteltavana olevalla tuotteella on yksi yksilöllinen tehtävä ja näin ollen tarkoitus ja käyttö, nimittäin muovikomposiittien lujittaminen. Edellä esitetyssä analyysissä kuitenkin vahvistettiin, että lankojen ja toisaalta rovings-lankojen (sekä silvottujen lasikuitusäikeiden ja mattojen) tuotantoprosessien erojen tuloksena näiden tuotteiden fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ovat hyvin erilaiset, kun otetaan huomioon lankojen erilaiset sovellukset, mukaan lukien niiden käyttö useisiin muihinkin tarkoituksiin kuin komposiittimateriaaleihin. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut kommentit eivät olleet sellaisia, että tätä päätelmää olisi muutettu.

(23)

Edellä esitetyn perusteella väite, jonka mukaan langat olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle erilaisten fyysisten ja kemiallisten perusominaisuuksien sekä käyttötarkoitusten takia rovings-lankoihin, silvottuihin lasikuitusäikeisiin ja mattoihin verrattuna, voidaan hyväksyä. Päätellään siis, että langat olisi suljettava pois tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä, sellaisena kuin se esitetään väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa. Langat jätetään näin ollen lopullisesti menettelyn ulkopuolelle.

(24)

On myös huomattava, että yksi asianomainen osapuoli esitti ohuiden lankojen jättämistä pois määritelmästä, mutta tällä ei ole enää merkitystä, koska kaikki langat jätettiin pois tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä.

(25)

Yksi asianomainen osapuoli esitti teksturoitujen rovings-lankojen jättämistä pois määritelmästä. Tämä perustui siihen, että teksturoituja rovings-lankoja olisi käsiteltävä saman periaatteen mukaisesti kuin kyllästettyjä rovings-lankoja, koska kyseessä ei ole enää rovings-lanka vaan pidemmälle jalostettu tuote.

(26)

Tähän liittyen on tärkeää muistuttaa syistä, joiden vuoksi tietyt kyllästetyt rovings-langat jätettiin määritelmän ulkopuolelle. Tietyt rovings-langat ja langat jätettiin määritelmän ulkopuolelle, koska näille lajeille on tehty erityiskäsittely päällystämällä ja kyllästämällä ja niillä on yli 3 prosentin hehkutushäviö, minkä vuoksi niiden fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ovat erilaiset.

(27)

Teksturoitujen rovings-lankojen osalta katsotaan, että kyseessä ovat rovings-langat, joita ei ole päällystetty tai kyllästetty ja joiden hehkutushäviö on 0,3–0,13 prosenttia. Sen vuoksi ne ovat selvästi eri tuotteita kuin kyllästetyt rovings-langat, jotka suljettiin tutkimuksesta alustavassa vaiheessa. Lisäksi havaittiin, että teksturoituja rovings-lankoja käytetään muiden rovings-lankojen, silvottujen lasikuitusäikeiden ja mattojen tavoin ensisijaisesti muovikomposiittien lujitteena. Näin ollen niitä koskee selvästi sekä valituksessa että tämän menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitetty tuotteen määritelmä, eikä vaikuta olevan mitään syitä, minkä vuoksi olisi perusteltua jättää ne ulkopuolelle.

(28)

Sen vuoksi päätellään, että teksturoidut rovings-langat kuuluvat selvästi ja kiistämättä tämän menettelyn tuotteen määritelmän piiriin, eikä väite, jonka mukaan ne olisi jätettävä määritelmän ulkopuolelle, perustu riittäviin tosiseikkoihin, ja se on hylättävä.

(29)

Tuotteen määritelmästä ei esitetty muita väitteitä.

(30)

Edellä esitetyn perusteella katsottiin tarkoituksenmukaiseksi tarkastella uudelleen väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaista tuotteen määritelmää. Tarkasteltavana oleva tuote määritellään sen vuoksi lopullisesti siten, että määritelmään kuuluvat enintään 50 mm:n pituiset silvotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, pois luettuna kyllästetty ja päällystetty jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, jolla on yli 3 prosentin hehkutushäviö (määritetty ISO standardin 1887 mukaisesti), sekä lasikuitufilamentista valmistetut matot, pois luettuna lasivillasta valmistetut matot.

(31)

Koska asiaan liittyviä väitteitä tai huomautuksia ei esitetty ja kun otetaan huomioon edellä 13–23 kappaleessa esitetyt päätelmät, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 20 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(32)

Väliaikaisten toimenpiteiden julkaisemisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja/ryhmä, jolle ei myönnetty markkinatalouskohtelua, esitti uudelleen vastalauseensa markkinatalouskohtelupyynnön hylkäämisestä. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja/ryhmä kuitenkin vain lähinnä toisti menettelyssä jo aiemmin esitetyt väitteet eikä esittänyt mitään uusia perusteluja. Kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa selitettiin, näitä väitteitä käsiteltiin jo yksityiskohtaisesti kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle/ryhmälle osoitetussa viestissä.

(33)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kyseinen vientiä harjoittava tuottaja/ryhmä vielä väitti, että komissio ei ollut ottanut huomioon toimitettua uutta näyttöä. Näytöllä, johon viitattiin, tarkoitettiin vain joitakin asiakirjoja, jotka tukivat yrityksen johtokunnan kokoonpanosta jo esitettyä väitettä, johon on toimitettu vastaus. Näin ollen ei esitetty mitään sellaista uutta näyttöä, joka kyseenalaistaisi kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan/ryhmän markkinatalouskohtelua koskevan pyynnön hylkäämispäätöksen.

(34)

Tämän vuoksi vahvistetaan lopullisesti alustavat päätelmät, jotka koskevat kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan/ryhmän markkinatalouskohtelupyyntöä.

(35)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 21-29 kappaleessa esitetyt markkinatalouskohtelua koskevat päätelmät vahvistetaan lopullisesti.

(36)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen sama vientiä harjoittava tuottaja/ryhmä, joka kommentoi markkinatalouskohtelupäätöstä, vastusti myös yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön hylkäämistä. Osapuoli väitti, että komissio ei perustellut riittävästi yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön hylkäämistä.

(37)

Tältä osin on todettava, että kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 26 kappaleen markkinatalouskohtelua käsittelevässä osassa todettiin, kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan hallituksen jäsenistä suurimman osan nimitti eräs valtion enemmistöomistuksessa oleva yritys. Tämän vuoksi ei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että valtio puuttui merkittävästi tämän vientiä harjoittavan tuottajan päätöksentekoprosessiin.

(38)

Sen vuoksi kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta vahvistetaan, että koska se ei pystynyt osoittamaan olevansa riittävän riippumaton valtion toiminnasta, se ei täyttänyt perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan vaatimusta, ja näin ollen sen yksilöllistä kohtelua koskeva pyyntö on hylättävä.

(39)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen edellä mainittu vientiä harjoittava tuottaja ja muut vientiä harjoittavat tuottajat, joille ei myönnetty yksilöllistä kohtelua, väittivät, että niiden yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön hylkääminen ei ollut WTO:n paneelin kiistassa DS 397 (Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitoimenpiteet) antaman raportin mukaista. On huomattava, että edellä mainittu paneelin raportti ei ole vielä lopullinen, koska WTO:n riitojenratkaisuelin ei ole hyväksynyt sitä. Paneelin raporttia koskeva valitusaika ei liioin ole vielä päättynyt. Näin ollen väite hylättiin.

(40)

Koska yksilöllisestä kohtelusta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30–33 kappaleen sisältö vahvistetaan, ja päätellään lopullisesti, että yksilöllistä kohtelua ei pitäisi myöntää yhdellekään otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle/ryhmälle, jolle ei myönnetty markkinatalouskohtelua.

(41)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen vientiä harjoittava tuottaja/ryhmä, jolle oli myönnetty markkinatalouskohtelu, katsoi, että sellaisten tuotelajien osalta, joita ei myyty edustavia määriä (tai ei lainkaan) kotimarkkinoilla, samankaltaisen tuotteen normaaliarvo olisi laskettava laskennallisen normaaliarvon perusteella eikä siten kuin komissio teki alustavassa vaiheessa eli käyttämällä tuotelajeja läheisesti muistuttavien lajien (asianmukaisesti oikaistuja) edustavia kotimarkkinahintoja.

(42)

Väite hyväksyttiin, ja muiden kuin edustavien tuotelajien (eli niiden, joiden kotimarkkinamyynti oli alle 5 prosenttia vientimyynnistä unioniin tai joita ei myyty lainkaan kotimarkkinoilla) normaaliarvo laskettiin käyttäen perustana tuotelajikohtaisia valmistuskustannuksia, joihin lisättiin tietty summa myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa varten. Jos kotimarkkinamyyntiä esiintyi, kyseisten tuotelajien osalta käytettiin kaiken kotimarkkinamyynnin voittoa tuotelajia kohti (koska kaiken näiden tuotelajien kotimarkkinamyynnin havaittiin olevan kannattavaa, perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan vaatimus täyttyi selvästi). Jos kotimarkkinamyyntiä ei ollut, käytettiin keskimääräistä voittoa. Yhden tuotelajin osalta ei toimitettu valmistuskustannuksia, ja siitä käytettiin läheisesti muistuttavan tuotelajin laskennallista normaaliarvoa.

(43)

Muista tuotelajeista tutkittiin tämän jälkeen, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, kotimarkkinamyyntiä pitää perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 37–40 kappaleessa kuvatulla tavalla.

(44)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että vain muutaman verrattavissa olevan tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismyyntimäärästä yli 80 prosenttia oli kannattavaa, minkä vuoksi kotimarkkinoiden kokonaismyyntiä voitiin käyttää keskimääräisen hinnan laskemiseksi näiden tuotelajien normaaliarvon määrittämistä varten. Muiden tuotelajien osalta käytettiin ainoastaan kannattavaa myyntiä.

(45)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen vientiä harjoittava tuottaja/ryhmä, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, väitti, että muiden kuin edustavien tuotelajien laskennallisen normaaliarvon määrittämiseen käytetty menetelmä, jota kuvataan 42 kappaleessa eli kyseisten tuotelajien kannattavasta myynnistä saadun voiton käyttö, on vastoin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan sanamuotoa. Lisäksi se väitti, että vakiintuneena käytäntönä on ollut käyttää kaikkien tuotelajien kaikesta kannattavasta myynnistä saatua keskimääräistä voittoa muodostettaessa laskennallista normaaliarvoa tietylle tuotelajille ja että käytännön muuttaminen rikkoisi oikeusvarmuuden periaatetta.

(46)

On syytä huomata, että 42 kappaleessa kuvattu menetelmä vastaa perusasetuksen 2 artiklan 6 artiklaa, jonka mukaan voiton määrien on perustuttava tosiasialliseen tietoon, joka koskee viejän tai valmistajan samankaltaisen tuotteen myyntiä tavanomaisessa kaupankäynnissä. Ilmaisun ’samankaltaisen tuotteen’ käyttö ei sulje pois tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jakamista tuotelajeihin tarpeen mukaan. Lisäksi sovellettavan WTO:n oikeuskäytännön (4) mukaan niiden tuotelajien, joille on muodostettava laskennallinen normaaliarvo, myynnille tavanomaisessa kaupankäynnissä vahvistetun tosiasiallisen voittomarginaalin käyttöä ei voida jättää huomiotta. On myös huomattava, että kyseinen vientiä harjoittava tuottaja/ryhmä ei ole osoittanut, että niiden tuotelajien myyntiä, joista oli muodostettava laskennallinen normaaliarvo, ei pitäisi pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena. Lopuksi on vielä huomautettava, että edellä kuvattu menetelmä on tasapuolinen. Tapauksissa, joissa kyseisen tuotelajin myynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä saatu voittomarginaali on alempi kuin kaikkien tuotelajien myynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä saatu painotettu keskimääräinen voitto, laskennallisen normaaliarvon muodostamisessa käytetään kyseisen tuotelajin alempaa voittomarginaalia. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(47)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi asianomainen osapuoli kommentoi, että Turkkia ei pitäisi käyttää vertailumaana, ja ehdotti Malesiaa vertailumaaksi. Huomautukselle ei esitetty lisäperusteita, eikä sitä näin ollen otettu huomioon.

(48)

Kun langat päätettiin jättää tuotteen määritelmän ulkopuolelle tutkimuksessa (ks. edellä), se seikka, että Turkissa ei tuoteta lankoja, ei enää estä sen valintaa vertailumaaksi, koska minkään tutkittavan tuotelajin normaaliarvoa ei ole tarpeen muodostaa laskennallisesti (ks. myös jäljempänä 50 ja 51 kappale).

(49)

Edellä esitetyn perusteella päätellään lopullisesti, että vertailumaana olisi tässä menettelyssä käytettävä Turkkia.

(50)

Väliaikaisista toimenpiteistä ilmoittamisen jälkeen yksi osapuoli väitti, että samankaltaisen tuotteen normaaliarvo Turkissa ei ehkä ole oikea, koska turkkilaisen yhteistyössä toimineen yrityksen kustannusrakenne on vääristynyt. Tutkimuksessa vahvistettiinkin, että turkkilaisella yhteistyössä toimineella yrityksellä oli merkittäviä rahoituskustannuksia, jotka saattoivat vääristää normaaliarvon laskemista etenkin silloin, kun se määritettiin laskennallisesti.

(51)

Laskelmien mahdollisten vääristymien välttämiseksi päätettiin ryhmitellä tuotelajit ja tehdä ero vain tuotteen pääominaisuuksien välille. Ryhmittely paransi tarkasteltavana olevan tuotteen ja turkkilaisen samankaltaisen tuotteen myyntimäärien vertailukelpoisuutta ja mahdollisti todellisten hintojen käytön laskennallisen normaaliarvon sijaan, jolloin olisi täytynyt käyttää myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia, joita rahoituskustannukset ovat mahdollisesti vääristäneet.

(52)

Koska huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 48–50 kappaleessa esitetyt päätelmät vientihinnoista ja vientihintojen vertaamisesta vastaavaan normaaliarvoon vahvistetaan lopullisesti.

(53)

Koska huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 51–54 kappaleessa esitetyt polkumyyntimarginaalin yleistä laskentamenetelmää koskevat päätelmät vahvistetaan lopullisesti.

(54)

Edellä mainituista normaaliarvon laskemista koskevista muutoksista ja joidenkin laskentavirheiden oikaisuista johtuen polkumyynnin lopullinen määrä prosenttiosuutena vapaasti unionin rajalla tullaamattomana CIF-nettohinnasta määritettiin seuraavasti:

Taulukko 1

(55)

On huomattava, että kun langat jätettiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle (ks. 13–23 kappale), vahinkoanalyysiä oli mukautettava kolmen muun tärkeimmän tuotelajin eli jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan (rovings-langan), silvottujen lasikuitusäikeiden ja mattojen osalta. Tämä edellytti joidenkin vahinkoindikaattoreiden, polkumyyntituonnin määrän sekä hintojen alittavuuden ja vahingon poistavan tason laskelmien tarkistamista.

(56)

Unionin tuotannonalan määritelmästä tai unionin tuottajien otoksen edustavuudesta ei esitetty uusia väitteitä tai huomautuksia. Kun otetaan huomioon tämä seikka ja se, että tuotteen määritelmän ulkopuolelle jätetty tuotelaji eli langat edustaa vähäistä osuutta unionin tuottajien tuotannosta ja myynnistä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 56–58 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa.

(57)

Unionin kulutuksesta on huomattava edellä 55 kappaleessa esitetyn mukaisesti, että kun yksi neljästä päätuotelajista eli langat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, unionin kulutusmääriä oli tarkistettava.

(58)

Tämä tarkistus huomioon ottaen unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2

(59)

Edellä esitetty kulutussuuntaus on samanlainen kuin tutkimuksen kohteena olevalle tuotteelle, sellaisena kuin se on määriteltynä väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, vahvistettu suuntaus, eli kulutus nousi noin 5 prosenttia vuosina 2007–2008 ja putosi sitten erittäin merkittävästi eli 23 prosenttia tutkimusajanjaksolla vuoteen 2006 verrattuna.

(60)

Koska langat jätettiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle, myös tuontitietoja oli tarkistettava.

(61)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuottajiin etuyhteydessä olevilta kiinalaisilta tuottajilta tulevaa tuontia ei olisi laskettava mukaan tähän tuontiin.

(62)

On muistettava, että otokseen valittujen kiinalaisten tuottajien tuontimäärän osuus tutkimusajanjaksolla oli alle 4 prosenttia Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 58 kappale). Osuus säilyy muuttumattomana, vaikka langat on jätetty pois tuotteen määritelmästä.

(63)

Koska vain kaksi unionin tuottajaa toi tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinasta tutkimusajanjaksolla, tämän tuonnin täsmällistä määrä ei voida paljastaa luottamuksellisuussyistä. Vaikka tämän tuonnin määrä vähennettäisiin tarkastelujakson joka vuoden osalta, tuontimäärien ja markkinaosuuksien suuntaus pysyisi pääosin muuttumattomana. Polkumyyntituonnin markkinaosuus olisi pienempi, vaikkakin vain alle yhden prosenttiyksikön tarkastelujakson kunakin vuotena, minkä vuoksi se ei vaikuttaisi yleiseen suuntaukseen tarkastelujaksolla.

(64)

Tarkistetut tuontitiedot ovat lankojen poissulkemisen jälkeen seuraavat:

(65)

Näiden muutosten jälkeen alustavassa vaiheessa havaitut tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimääriä koskevat suuntaukset muuttuivat vain vähän. Tuontimäärän lisäys sekä absoluuttisesti että suhteellisesti on kuitenkin edelleen merkittävä. Tuonti kasvoi erittäin nopeasti tarkastelujaksolla, etenkin vuosien 2006 ja 2008 välillä (86 %), minkä jälkeen Kiinasta tuleva tuonti putosi kysynnän yleisen laskun seurauksena. Tämän tuonnin markkinaosuus kasvoi kuitenkin edelleen vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä, ja kasvua oli koko jaksolla 6,3 prosenttiyksikköä.

(66)

Kun langat oli suljettu pois tutkimuksesta, tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen CIF-tuontihinta laski merkittävästi (noin 3 %).

Taulukko 5

(67)

Edellä esitetystä taulukosta kuitenkin näkyy, että suuntaus, jossa hinnat olivat erittäin vakaat tarkastelujaksolla, ei kuitenkaan muuttunut, minkä vuoksi voidaan vahvistaa tämän tuonnin hintasuuntausta koskevat päätelmät, jotka esitettiin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa.

(68)

Hintojen alittavuutta koskevien laskelmien osalta alustavia marginaaleja oli tarkistettava, koska lankojen jättäminen pois tutkimuksesta edellytti vastaavan myynnin poistamista vahinkolaskelmista.

(69)

Lisäksi päätettiin ryhmitellä tuotelajit ja erotella toisistaan vain tuotteiden pääominaisuudet, kuten tutkimuksessa tehtiin polkumyynninkin osalta (ks. 50 ja 51 kappale). Tämän tuloksena kiinalaisen tuonnin se määrä kasvoi, jota verrattiin unionin tuotannonalan tuottaman samankaltaisen tuotteen myyntiin, ja näin alittavuuslaskelmien edustavuus parani.

(70)

Lopuksi tehtiin oikaisu tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi, koska nämä kustannukset ovat välttämättömiä tarkasteltavana olevan tuotteen myynnille.

(71)

Hintojen alittavuutta koskevien laskelmien muututtua sen vuoksi, että i) langat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, ii) tuotelajit ryhmiteltiin ja iii) tuonnin jälkeisiä kustannuksia oikaistiin, tarkistetut alittavuusmarginaalit olivat 18,2 prosenttia, kun keskimääräinen hintojen alittavuus oli 10,9 prosenttia. Edellä mainittuja muutoksia on sovellettu myös vahingon poistavaa tasoa koskeviin laskelmiin (ks. 134 kappale).

(72)

Koska muita väitteitä tai huomautuksia ei esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 61–65 kappaleen päätelmät ottaen huomioon edellä mainitut muutokset.

(73)

Lankojen jättäminen pois tuotteen määritelmästä edellytti väliaikaista tullia koskevan asetuksen jaksossa D.4 olevien tiettyjen taulukkojen mukauttamista. Lisäksi yhden otokseen valitun tuottajan myyntitietoihin oli tehtävä pieni korjaus. On huomattava, että otokseen valittujen tuottajien tuotanto ja myynti sisälsi vain suhteellisen vähän lankoja. Sen vuoksi oikaisut vaikuttivat eniten indikaattoreihin, jotka laskettiin kaikkien unionin tuottajien perusteella (myyntimäärä ja markkinaosuus). Oikaisut vaikuttivat myös otokseen valittujen tuottajien keskimääräisiin myyntihintoihin, mutta vähemmässä määrin. Havaitut suuntaukset, myös näiden indikaattoreiden osalta, pysyvät kuitenkin pääosin muuttumattomina verrattuna väliaikaista tullia koskevan asetuksen havaintoihin, kuten jäljempänä olevista taulukoista näkyy. Kun otetaan huomioon lankojen vähäinen merkitys tuottajien otoksessa, niiden jättäminen tuotteen määritelmän ulkopuolelle ei ole vaikuttanut rahoitusindikaattoreihin (kannattavuuteen, investointien tuottoon, kassavirtaan ja investointeihin). Jäljempänä esitetään avoimuuden vuoksi kaikki väliaikaista tullia koskevan asetuksen D.4 jaksossa lueteltuja vahinkoindikaattoreita koskevat taulukot, myös ne, jotka eivät ole muuttuneet.

(74)

Koska lankojen jättäminen tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle vaikutti otokseen valittujen tuottajien tuotantomäärän kehitykseen erittäin vähäisessä määrin verrattuna väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa annettuihin lukuihin (1 prosentin kasvu vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla), väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 67 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa.

Taulukko 6

(75)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteettia koskevat luvut ovat kaiken kaikkiaan laskeneet lankojen poisjättämisen takia, mutta sillä ei ole ollut mitään vaikutusta suuntaukseen eikä kapasiteetin käyttöasteeseen. Tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 69 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa.

Taulukko 7

(76)

Koska lankojen jättäminen tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle vaikutti otokseen valittujen tuottajien varastojen kehitykseen erittäin vähäisessä määrin verrattuna väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa annettuihin lukuihin (1 prosentin kasvu vuonna 2007, vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla), väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 70 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa.

Taulukko 8

(77)

Vaikka väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa ilmoitettuihin myyntimääriin verrattuna myyntimäärien lasku vuodesta 2006 on 1 prosentin suurempi vuonna 2007 ja 2008 ja 3 prosenttia pienempi tutkimusajanjaksolla, myyntimäärät laskivat kuitenkin edelleen 27 prosenttia tarkastelujaksolla, joten 71 ja 72 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

Taulukko 9

(78)

Kun langat jätettiin pois tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä, unionin tuotannonalan markkinaosuus EU:ssa laski 76,3 prosentista 71,9 prosenttiin (eikä 75,1 %:sta 69,5 %:iin). Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 73 kappaleessa esitetyt päätelmät unionin tuotannonalan markkinaosuudesta voidaan näin ollen vahvistaa.

Taulukko 10

(79)

Lankojen jättäminen pois määritelmästä laski hieman keskimääräisiä myyntihintoja. Suuntaus on kuitenkin täsmälleen samanlainen kuin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetty myyntihintojen suuntaus (vain 1 %:n korkeammat luvut vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla), joten kyseisen asetuksen johdanto-osan 74 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

Taulukko 11

(80)

Unionin tuottajien työllisyyslukuja on oikaistu jättämällä lankojen tuotanto pois. Suhteellisen pienen vähennyksen vuoksi suuntaus säilyi ennallaan (vain 1 %:n korkeammat luvut vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla), minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 75 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa.

Taulukko 12

(81)

Lankojen jättäminen pois tutkimuksesta ei vaikuttanut unionin tuotannonalan tuottavuuteen, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 76 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa.

Taulukko 13

(82)

Kun otetaan huomioon lankojen vähäinen merkitys tuottajien otoksessa, kuten 73 kappaleessa jo mainittiin, niiden jättäminen tuotteen määritelmän ulkopuolelle ei ole vaikuttanut jäljempänä lueteltuihin rahoitusindikaattoreihin.

(83)

Lankojen jättäminen määritelmän ulkopuolelle ei vaikuttanut työvoimakustannuksiin keskimääräisinä vuosipalkkoina tarkasteltuna, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa.

Taulukko 14

(84)

Lankojen jättäminen määritelmän ulkopuolelle ei vaikuttanut kannattavuuteen tai investointien tuottoihin, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 78–81 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa.

Taulukko 15

(85)

Lankojen jättäminen määritelmän ulkopuolelle ei vaikuttanut unionin tuotannonalan kassavirtatilanteeseen, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 83 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

Taulukko 16

(86)

Lankojen jättäminen määritelmän ulkopuolelle ei vaikuttanut unionin tuotannonalan investointien tasoon, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 85 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

Taulukko 17

(87)

Yksi asianomainen osapuoli katsoi, että komission olisi pitänyt analysoida vahinkoa (samoin kuin syy-yhteyttä) segmenttikohtaisesti eli kustakin päätuotelajista erikseen. Osapuoli katsoi, että päätuotelajit erosivat liiaksi toisistaan, jotta niitä olisi voitu analysoida kokonaisuutena.

(88)

Aivan aluksi on muistettava, että kaikki päätelmät polkumyynnistä ja vahingosta voidaan tehdä vain tarkasteltavana olevasta tuotteesta ja samankaltaisesta tuotteesta kokonaisuudessaan. Jos tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään liittyy valituksia, ne olisi analysoitava siinä yhteydessä eikä tuloksena saisi olla erillinen vahinkoanalyysi tutkimukseen kuuluvista erilaisista tuotelajeista. Tämän tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmää on muutettu tutkimuksen lopullisessa vaiheessa jättämällä siitä langat pois, kuten 13–23 kappaleessa todetaan. Kaikki polkumyyntiä ja vahinkoa koskevat päätelmät voidaan tehdä vain tästä uudelleen määritellystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta ja samankaltaisesta tuotteesta kokonaisuudessaan. Näistä syistä edellä esitettyä väitettä ei voida hyväksyä.

(89)

Sama asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan osalta esitetyt tiedot eivät olleet johdonmukaisia. Se katsoi erityisesti, että komissio oli väärässä antaessaan toisinaan tietoja koko unionin tuotannonalasta, kun taas toisinaan käytettiin vain otokseen valituilta tuottajilta saatuja varmennettuja tietoja.

(90)

Tältä osin on todettava, että otanta on perusasetuksen 17 artiklassa nimenomaisesti säädetty menettely, jolla on tarkoitus käsitellä tapauksia, joissa ei ole mahdollista tutkia tiettyjä talouden toimijoiden ryhmiä yksityiskohtaisesti. Unionin tuottajista valittua otosta on pidetty edustavana koko unionin tuotannonalan osalta, eivätkä asianomaiset osapuolet ole toimittaneet vastakkaista näyttöä väitteidensä tueksi. Sen vuoksi kaikki vahinkoindikaattorit myyntimäärää ja markkinaosuutta lukuun ottamatta laadittiin otokseen valittujen unionin tuottajien toimitiloissa kerättyjen ja varmennettujen tietojen perusteella, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 66 kappaleessa jo todettiin. Kaikista unionin tuottajista muodostuvan unionin tuotannonalan myyntimäärä oli edellytyksenä sille, että voitiin laskea unionin kulutus, ja unionin tuotannonalan markkinaosuuden määrittämistä varten tarvittiin sekä myyntimäärä että unionin kulutus.

(91)

Toinen asianomainen osapuoli väitti, että otokseen valittuihin unionin tuottajiin etuyhteydessä olevilta kiinalaisilta tuottajilta tuleva tuonti (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 58 kappale) olisi pitänyt lisätä asianomaisten tuottajien myyntiin.

(92)

Kun otetaan huomioon, että asianomaiset unionin tuottajat ainoastaan jälleenmyyvät kyseisiä tuotteita, tämän tuonnin lisääminen myyntimäärään vääristäisi kuvan eikä siksi ole perusteltua. Tämän tuonnin määrä on joka tapauksessa vähäinen, kuten jo edellä 62 ja 63 kappaleessa todettiin. Vaikutus myös markkinaosuuksiin olisi minimaalinen eikä asiaan liittyvien vahinkoindikaattorien suuntaus muuttuisi, kuten samoissa kappaleissa myös mainittiin.

(93)

Yksi asianomainen osapuoli mainitsi, että komissio ei ollut selittänyt, miksi myynti kytkösmarkkinoille oli sisällytetty unionin tuotannonalan myyntilukuihin. Sen mukaan komission olisi pitänyt analysoida kytkösmarkkinoita erikseen vapaista markkinoista.

(94)

On syytä korostaa, että kytkösmarkkinamyynti sisällytettiin unionin tuotannonalan myyntimäärää ja markkinaosuutta koskevaan analyysiin, koska havaittiin, että tämä myynti kilpaili tuonnin kanssa. Tutkimuksessa vahvistettiin, että kyseisten unionissa toimivien yritysten kytkösmarkkinoilla käyttämät määrät voitaisiin periaatteessa korvata ostetulla lasikuidulla, jos esimerkiksi markkinaolosuhteet ja/tai taloudelliset näkökohdat antaisivat aihetta tällaiseen muutokseen. Sen vuoksi ne on sisällytetty unionin markkinoita koskevaan analyysiin. Vaikka kytkösmarkkinamyynti jätettäisiinkin pois analyysistä, myyntisuuntauksissa ei näkyisi merkittäviä muutoksia.

(95)

Unionin tuotannonala asetti kyseenalaiseksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 10 esitetyt unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat unionissa. Tuotannonala epäili laskuvirhettä ja väitti, että todellisuudessa myyntihintojen lasku tarkastelujaksolla oli merkittävämpi kuin ilmoitettu 2 prosenttia. Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräisten unionin myyntihintojen laskelmia tarkistettiin väitteen takia. Laskelmat perustuivat varmennettuihin myyntihintoihin, ja ne havaittiin paikkansapitäviksi. Keskimääräiset myyntihinnat oli kuitenkin laskettava uudelleen sen vuoksi, että langat jätettiin pois tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä, ja tarkistetut keskimääräiset myyntihinnat esitetään edellä taulukossa 11.

(96)

Kaksi otokseen valituista tuottajista ihmetteli oikaisuja, joita oli tehty niiden toimittamiin kannattavuuslukuihin. Kiistanalaiset oikaisut liittyivät yrityksen sisäisiin siirtoihin, muutoksiin kirjanpidossa ja tiettyihin poikkeuksellisiin tekijöihin, joiden komissio katsoi tarpeettomasti vääristävän tulokseksi saatavia voittolukuja. Asianomaiset tuottajat kiistivät oikaisut ja katsoivat, että niiden vuoksi merkittäviä kustannuksia ei näkynyt, vaikka niitä oli aiheutunut ja vaikka ne joissakin tapauksissa voitiin jopa liittää polkumyyntituontiin. Näiden kahden yrityksen kannattavuuslukuihin tehtyjä oikaisuja tarkasteltiin uudelleen ja niiden havaittiin olevan perusteltuja. Väite oli näin ollen hylättävä.

(97)

Koska muita väitteitä tai huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 66–86 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan hyväksyä edellä 55–80 kappaleessa esitetyin muutoksin.

(98)

Koska muita asiaa koskevia väitteitä tai huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 87–89 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(99)

Jotkin osapuolet toistivat väitteensä, jonka mukaan Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja hinta huomioon ottaen unionin tuotannonalan kärsimän vahingon ja kyseisen tuonnin välillä ei ole syy-yhteyttä. Erityisesti väitettiin, että kyseisen tuonnin keskimääräinen hinta oli pysynyt varsin vakaana koko tarkastelujakson ja että unionin tuotannonala oli onnistunut pitämään kannattavuuden lähellä mainittua tavoitevoittoa vuosina 2007 ja 2008, jolloin Kiinasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi eniten.

(100)

Väitteisiin on jo vastattu väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 94 ja 95 kappaleessa, ja vastaus pätee edelleen. Ei myöskään voida päätellä, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 107 kappaleessa mainittiin, että syy-yhteys poistuisi pelkästään sen perusteella, että tarkastellaan joidenkin vahinkoindikaattoreiden kehitystä tarkastelujakson osan aikana; päinvastoin olisi arvioitava kaikkien vahinkoindikaattoreiden yleistä kehitystä koko tarkastelujakson aikana. Jo alustava analyysi osoitti, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti aiheutti hintojen laskua unionin markkinoilla koko tarkastelujaksolla ja alitti unionin tuotannonalan myyntihinnat tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonala ei sen vuoksi ollut tilanteessa, jossa se olisi voinut saavuttaa tarvittavan kannattavuustason, niinäkään kausina, joina kysyntä oli suhteellisen voimakasta, kuten vuosina 2007 ja 2008. Lisäksi tuonti Kiinasta kasvatti jatkuvasti markkinaosuuttaan ja eniten vuonna 2007, jolloin unionin lasikuitumarkkinat kasvoivat merkittävästi. Tämä aggressiivinen strategia, jolla markkinaosuuksia kasvatettiin myymällä jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla, ei aiheuttanut merkittävää heikkenemistä unionin tuotannonalan kannattavuuteen ennen tutkimusajanjaksoa vain siksi, että unionin kulutus oli suhteellisen korkealla tasolla, mikä lievitti vahingollisen polkumyynnin vaikutusta. Tutkimusajanjakson aikana tapahtunut kehitys kuitenkin vahvistaa, että heti kun markkinaolosuhteet heikentyivät, polkumyyntituonnin aiheuttama merkittävä vahinko tuli esiin kaikkine vaikutuksineen. Tämän vuoksi edellä 99 kappaleessa esitetyt väitteet hylätään.

(101)

Koska langat jätettiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle, myös tuontitietoja oli tarkistettava seuraavasti:

Taulukko 18

(102)

Lukuun ottamatta Yhdysvalloista ja Taiwanista tulevan tuonnin määrää, joka laski noin 35 prosenttia (tutkimusajanjakso) verrattuna väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 17 esitettyihin määriin, lankojen jättäminen määritelmän ulkopuolelle vaikutti vain erittäin vähäisessä määrin muihin maihin.

(103)

Useat asianomaiset osapuolet esittivät jälleen väitteen, jonka mukaan talouskriisi eikä niinkään polkumyyntituonti oli aiheuttanut vahingon unionin tuotannonalalle tai vaihtoehtoisesti talouskriisi oli vahingon pääsyy ja Kiinasta tuleva tuonti enintäänkin vain lisätekijä. Asiaan liittyen väitettiin, että kulutuksen ja kannattavuuden välillä oli korrelaatio ja että kannattavuus heikkeni vasta kun kysyntä romahti. Samalla väitettiin, että yhtäältä unionin tuotannonalan EU-markkinaosuuden, myyntihintojen ja kannattavuuden ja toisaalta Kiinasta tulevan tuonnin EU-markkinaosuuden ja myyntihintojen välillä ei ole korrelaatiota. Lisäksi väitettiin, että komissio ei ollut asianmukaisesti arvioinut unionin kulutuksen laskun vahingollista vaikutusta ja oli näin ollen toiminut perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan vastaisesti.

(104)

Edellä esitetyn väitteen ensimmäistä osaa on käsitelty kattavasti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 99–102 kappaleessa. Talouskriisin vaikutusta vahinkoon toki tarkasteltiin, ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101 kappaleessa myönnettiin, että talouden taantuma ja kysynnän supistuminen vaikuttivat kielteisesti unionin tuotannonalan tilanteeseen ja että taantuma oli itsessään vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Tämä ei kuitenkaan vähennä Kiinasta unionin markkinoille koko tarkastelujakson ajan alhaisin hinnoin tulleen polkumyyntituonnin vahingollista vaikutusta. Toisin sanoen tutkimusajanjakson aikainen talouskriisi pahensi unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa, mutta Kiinasta tuleva tuonti aiheutti vahingon, jota pidetään perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti merkittävänä. Näin ollen väite hylättiin.

(105)

Yksikään asianomaisten osapuolten esittämistä väitteistä ei osoita, että jonkin muun tekijän kuin Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus olisi sellainen, että se poistaisi syy-yhteyden polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja havaitun vahingon väliltä. Edellä esitetyn perusteella ja koska muita aiemmin käsittelemättömiä huomautuksia ei esitetty, päätellään, että Kiinasta tuleva polkumyyntituonti aiheutti unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(106)

Syy-yhteyttä koskevat päätelmät, jotka esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 117–119 kappaleessa, voidaan näin ollen vahvistaa.

(107)

Osapuolten esittämien huomautusten vuoksi komissio suoritti kaikkien unionin etua koskevien väitteiden lisäanalyysin.

(108)

Valituksen tekijät totesivat jälleen, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto on olennaisen tärkeää, jotta unionin tuotannonalan elinkelpoisuus säilyy ja se pystyy toimimaan tulevaisuudessa, koska kiinalaisen polkumyyntituonnin aiheuttama hintojen lasku vaikutti vakavasti sen myyntiin, kannattavuuteen ja investointikykyyn. Koska tältä osin ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 122–126 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(109)

Koska tältä osin ei esitetty erityisiä huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 127 ja 128 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(110)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen useat käyttäjät ja käyttäjäjärjestöt, jotka eivät ilmoittautuneet alustavassa vaiheessa, ilmoittautuivat ja toimittivat huomautuksia.

(111)

Monet käyttäjät toistivat joistakin aiheista yleisiä huomautuksia, joita analysoitiin jo väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, eivätkä tarjonneet uutta tietoa tai lisänäyttöä väitteiden tueksi. Joistakin aiheista saatiin kuitenkin uutta tietoa, joka sitten analysoitiin.

(112)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteistyössä toimineiden käyttäjien osuus ei edustanut sektorin monimuotoisuutta ja että useimmat käyttäjät ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden tilanne ja kannat on jätetty huomiotta unionin etua koskevassa analyysissä.

(113)

Ensinnäkin on muistettava, että kyselylomakkeeseen vastasi 13 käyttäjää ja useat muut käyttäjät toimittivat lisäksi huomautuksia. Lisäksi useat käyttäjien puolesta toimivat järjestöt toimittivat huomautuksia. Monet näistä osapuolista toivat kantansa esiin myös kuulemisessa. Kun laskelmia tarkastettiin lankojen poisjättämisen huomioon ottamiseksi, yhteistyössä toimineiden käyttäjien osuus oli noin 24 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista. Tällaista yhteistyöastetta pidetään edustavana.

(114)

On kuitenkin myönnettävä, että useimmat käyttäjät, jotka täyttivät käyttäjille suunnatun kyselylomakkeen, olivat melko suuria yrityksiä. Tältä osin komissio on riippuvainen yhteistyöstä, johon yritykset suostuvat. Useiden järjestöjen (PlasticsEurope, EuCIA, EuPC, Plastindustrien, BPF) osallistuminen yhteistyöhön sai kuitenkin myös pienten ja keskisuurten yritysten äänen kuuluviin, ja voidaan katsoa, että niiden edut on otettu huomioon.

(115)

Jotkin käyttäjät ja yksi järjestö kiistivät komission arvioinnin, joka koski lasikuidun käyttäjäteollisuudessa työllistettyjen henkilöiden lukumäärää (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 130 kappale). Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 130 kappaleessa komissio siis arvioi, että niiden henkilöiden kokonaismäärä, jotka työskentelevät kaikissa lasikuitutuotteita käyttävissä unionin tuotannonalan jalostusyrityksissä, mukaan lukien jatkojalostustuotteiden valmistus, on noin 50 000–75 000. Edellä mainitut asianomaiset osapuolet väittivät, että työntekijöiden määrä olisi yhteensä 200 000–250 000, ja heitä pyydettiin toimittamaan näyttöä väitteensä tueksi. Yksi järjestö, European Boating Industry, toimittikin joitakin lukuja väitteen tueksi laivanrakennusteollisuuden osalta, mutta mitään sellaista ratkaisevaa näyttöä ei toimitettu, joka olisi liittänyt nämä työllisyysluvut tarkasteltavana olevaan ja samankaltaiseen tuotteeseen.

(116)

Lasikuidun käyttäjien etujen määrittäminen tällaisista yleisistä tiedoista, jotka koskevat unionin tuotannonalan kaikilla jalostustasoilla työskentelevien henkilöiden kokonaismäärää, mukaan lukien monikansallisten yritysten osastot, joilla ei ole mitään tekemistä lasikuitutuotteiden kanssa, vaikuttaisi vakavasti unionin etua koskevan analyysin uskottavuuteen.

(117)

On myös muistettava, että kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 130 kappaleessa mainittiin, komissio arvioi kiinalaista lasikuitua tutkimusajanjaksolla käyttäneiden yritysten lasikuitua käyttävien osastojen työntekijöiden määräksi noin 27 000. Arvio perustui tarkkoihin tietoihin, jotka saatiin käyttäjien kyselylomakevastauksista, etenkin siltä osin kuin kyse oli tällaisten osastojen työntekijämääristä unionissa. Arviointi tehtiin aggregoimalla nämä luvut ja ekstrapoloimalla ne sen jälkeen kaikkeen tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalaiseen tuontiin tutkimusajanjaksolla. Ekstrapolointi perustui yhteistyössä toimineiden käyttäjien osuuteen tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta peräisin olevasta kokonaistuonnista tutkimusajanjaksolla.

(118)

Tältä osin on vielä huomattava, että kun langat jätettiin pois tuotteen määritelmästä, edellä esitettyjä arvioita oli tarkistettava. Tarkistuksen jälkeen työntekijöiden arvioiduksi määräksi saatiin noin 22 000.

(119)

Useat käyttäjät väittivät, että komissio oli aliarvioinut väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 132–136 kappaleessa väliaikaisen polkumyyntitullin vaikutuksen eurooppalaisen käyttäjäteollisuuden kannattavuuteen ja näin ollen elinkelpoisuuteen. Ne väittivät, että todellinen vaikutus oli paljon suurempi ja että väliaikaisen tullin taso saattoi monen unionin yrityksen olemassaolon uhanalaiseksi.

(120)

On tärkeää huomata, että väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa tehty taloudellinen arvio perustui tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden käyttäjien toimittamiin taloudellisiin tietoihin. Ne olivat itse asiassa ainoita varmennettavissa olevia tietoja asiasta. Vaikka useat käyttäjät kritisoivat tätä arviota, vain yksi niistä toimitti lisätietoja, joita voitiin käyttää tarkemman analyysin tekemiseksi. Kyseinen osapuoli on kuitenkin lankojen käyttäjä, minkä vuoksi sen toimittamia tietoja ei voitu ottaa huomioon kustannusvaikutusanalyysissä.

(121)

Lisäväitteitä esitettiin myös siitä, että vaikutus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin on esitettyä suurempi. Tältä osin saatiin kuitenkin vain vähän konkreettista näyttöä, koska nämä käyttäjät eivät toimineet täysimittaisesti yhteistyössä. Yhteistyössä toimineisiin käyttäjiin kuuluu joitakin kansainvälisiä yrityksiä, joihin tullien vaikutus on todennäköisesti pienempi. Voidakseen sulkea tämän vääristävän vaikutuksen pois laskelmista komissio arvioi lopullisessa vaiheessa keskimääräiset kustannusvaikutukset vain yhteistyössä toimineiden käyttäjien lasikuitua käyttävien osastojen osalta eikä koko yritysten osalta (ks. 123 kappale).

(122)

Kun langat oli jätetty pois tuotteen määritelmästä, alustavassa vaiheessa tehtyä arviota oli tarkistettava poistamalla siitä yritykset, jotka käyttivät lankoja. Arviointiin oli tehtävä muitakin muutoksia sovellettavien tullitasojen takia (ks. 139 kappale).

(123)

Edellä esitettyjen tarkistusten jälkeen tullin vaikutus käyttäjäyritysten voittoihin on keskimäärin vain noin 0,5 prosenttiyksikköä ja käyttäjien lasikuitua käyttävien osastojen voittoihin enintään 2,3 prosenttiyksikköä. Vaikutus on näin ollen paljon pienempi kuin alustavassa vaiheessa arviointiin ja lähes merkityksetön, koska on epätodennäköistä, että pientä kustannushinnan kohoamista, joka on yksi tullin aiheuttama mahdollisuus, ei pystyttäisi siirtämään kokonaan tai edes osittain asiakkaiden maksettavaksi.

(124)

Mitä tulee omakustannushinnan nousun siirtämiseen asiakkaille, valituksen tekijältä on saatu tietoa hartsin kustannusten kehityksestä; hartsi on toinen käyttäjien keskeinen kustannustekijä ja muodostaa joissakin tapauksissa suurimman osan komposiittilopputuotteiden omakustannushinnasta. Tietojen mukaan lasikuitujen myyntihinta (käyttäjien omakustannushinta) olisi pysynyt vakaana erittäin pitkään kun taas hartsien omakustannushinta olisi kaksinkertaistunut samalla kaudella. Hartsien hinnannousu on ollut merkittävää vuoden 2009 lopusta lähtien. Näistä erittäin merkittävistä hinnannousuista huolimatta käyttäjät ovat edelleen ostaneet tätä tärkeää raaka-ainetta ja myyneet lopputuotteitaan ja säilyttäneet kilpailukykynsä. Sen vuoksi on todennäköistä, että ne ovat onnistuneet siirtämään ainakin osan omakustannushinnan noususta asiakkaidensa maksettavaksi. Jos näinkin merkittävä omakustannushinnan nousu voidaan (osittain) siirtää asiakkaiden maksettavaksi, ei ole mitään syytä, miksei sama pätisi lasikuituun sovellettaviin polkumyyntitulleihin vahingon korjaavalla tasolla.

(125)

Jotkin osapuolet väittivät, että tietyt käyttäjät, myös maailmanlaajuiset ryhmät, siirtävät ja/tai tulevat siirtämään tuotantoaan unionin ulkopuolelle, mikä aiheuttaa työpaikkojen menetyksiä unionin käyttäjille; vaikutuksia voi kohdistua lisäksi käyttäjien asiakkaisiin sekä muovin tuottajiin, jotka myös toimittavat materiaalia lasikuidun käyttäjille, jotka tuottavat komposiittimateriaaleja. Tämä on kuitenkin tullien käyttöönoton mahdollinen vaikutus, joka voi kohdistua mihin tahansa välituotteeseen eikä pelkästään lasikuituun. Yhtä hyvin tuotantoketjun loppupään käyttäjät voivat hakea suojaa polkumyyntimenettelyn puitteissa, kuten on jo tapahtunutkin lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden osalta. Väitetyt vaikutukset vaikuttavat joka tapauksessa erittäin vähäisiltä, kun otetaan huomioon sovellettavien tullien taso (ks. 139 kappale).

(126)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että yhdenkään tutkimuksessa yhteistyössä toimineen käyttäjän, joka toimitti taloudellisia tietoja komission tarkasteltavaksi, toiminta ei vaarantuisi ehdotettujen toimenpiteiden aiheuttaman kustannusten nousun vuoksi.

(127)

Useat käyttäjät toivat jälleen esiin väitteen, jonka mukaan toimitukset unionin markkinoille ovat vaarassa ja että polkumyyntitoimenpiteet vielä pahentavat tilannetta. Ne toimittivat väitteensä tueksi jotakin näyttöä, joka viittasi unionin tuotannonalan kyvyttömyyteen turvata lasikuitujen toimitus käyttäjäteollisuudelle vaadituin määrin ja hinnoin. Samalla komission huomautusta siitä, että unionin käyttämätön kapasiteetti oli riittävän suuri korvaamaan tuonnin Kiinasta, pidettiin yksinkertaistettuna ja perusteettomana.

(128)

Asiaa analysoitiin tarkemmin. Valituksen tekijältä saatiin uusia tietoja tuotantomääristä, kapasiteetin käyttöasteesta sekä kysynnästä. Näin saadut ja analysoidut tiedot vahvistivat, että tiettyjen unionin tuotannonalan valmistamien tuotteiden toimituksessa oli tosiaan ollut vuoden 2010 alkupuoliskolla pullonkaula, joka johtui puutteellisista varastoista markkinoiden elpyessä talouskriisistä. Tällä välin ja odotusten mukaisesti (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 145–149 kappale) kysynnän kasvu vaikuttaa vakiintuneen, ja unionin toimittajat ovat esitetyn näytön mukaan kasvattaneet merkittävästi välittömästi saatavilla olevaa tuotantoaan vuoden 2010 aikana. Lisäksi ilmoitettiin unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetin uusista lisäyksistä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi esitettiin näyttöä useiden muiden unionin ulkopuolisten tuottajamaiden tuotantokapasiteetin merkittävistä lisäyksistä.

(129)

Lankojen tuotantoa ja tuotantokapasiteettia koskevat päivitetyt tiedot olivat vähemmän vakuuttavia, ja riippumattomassa markkinatutkimuksessa tuotiin esiin selvästi heikompi tarjontatilanne lankojen osalta. Koska langat kuitenkin jätettiin pois tuotteen määritelmästä, asialla ei ole enää merkitystä.

(130)

Useat käyttäjät väittivät myös, että jotkin unionin tuottajat olivat nostaneet merkittävästi tiettyjen tuotteiden hintoja välittömästi ennen väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemista ja ryhtyneet vaatimaan korkeampia hintoja, kun käyttäjät pyysivät lisämääriä. Lisäksi väitettiin, että jotkin unionin tuottajat suostuivat tekemään vain lyhytaikaisia sopimuksia (alle vuosi) aiemmasta käytännöstä poiketen. Tästä esitettiin jotakin näyttöä, jota käyttäjät pitivät osoituksena siitä, että unionin tuotannonala ei pystyisi toimittamaan markkinoiden vaatimia määriä kohtuullisilla hinnoilla.

(131)

On huomattava, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen on odotettavissa, että hinnat unionin markkinoilla kohoavat jonkin verran. Sen vuoksi ei ole epätavallista havaita unionin tuottajien hinnoissa tiettyä nousua. Lyhytaikaisia sopimuksia koskeva kysymys on ostajan ja myyjän välinen asia, joka ei välttämättä liity tarjonnan tilapäiseen puutteeseen vaan jota voivat selittää monet muut markkinoihin vaikuttavat tekijät. Tilanne lasikuidun tarjonnan osalta vaikuttaa kuitenkin normalisoituneen vuoden 2010 aikana, kuten 128 kappaleessa jo mainittiin. Näistä syistä edellä esitetyt väitteet hylättiin.

(132)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150 ja 151 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan, ja päätellään lopullisesti, että ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön lopullisia polkumyyntitulleja Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

(133)

Valituksen tekijä väitti, että alustavassa vaiheessa määritetty 5 prosentin tavoitevoitto oli liian alhainen, ja katsoi, että 12–15 prosenttia olisi perustellumpi taso, kun otetaan huomioon, että lasikuituteollisuus on erittäin pääomavaltainen ala. Se väitti, että kannattavuustason olisi oltava paljon korkeampi, jotta pääoman tuotto olisi tervettä ja uusien investointien tekeminen olisi mahdollista. Edellä esitettyä väitettä ei kuitenkaan perusteltu vakuuttavasti, minkä vuoksi päätellään, että alustavassa vaiheessa määritetty 5 prosentin voittomarginaali olisi säilytettävä.

(134)

Vahingon korjaavan tason määrittämisestä voidaan todeta, että kuten jo 71 kappaleessa todettiin, menetelmän muutoksia, jotka vaikuttivat hintojen alittavuuden laskemiseen, eli i) lankojen jättäminen pois, ii) tuotelajien ryhmittely ja iii) tuonnin jälkeisten kustannusten oikaisu, sovellettiin myös vahingon korjaavan tason laskemisessa.

(135)

Voidakseen jättää langat pois ja ottaa huomioon kunkin tuoteryhmän (rovings-langat, silvotut lasikuitusäikeet ja matot) erityisominaisuudet vahinkoanalyysissä komissio hyödynsi otokseen valittujen unionin tuottajien erikseen tuotelajeittain toimittamia yksityiskohtaisia rahoitustietoja. Tässä yhteydessä käytettiin tärkeimpien tuoteryhmien (rovings-langat, silvotut lasikuitusäikeet ja matot) erillisiä rahoitustietoja eikä kokonaistietoja, joita oli käytetty alustavissa laskelmissa ja joihin langat sisältyivät (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 155 kappale). Tulokseksi saadut laskelmat kuvastavat paremmin markkinoiden tilannetta, ja niissä otetaan paremmin huomioon tarkistettu tuotteen määritelmä samoin kuin tärkeimpien tuotelajien ominaispiirteet mahdollisuuksien mukaan.

(136)

Edellä esitettyjen muutosten seurauksena alustavia vahingon korjaavia tasoja tarkistettiin huomattavasti.

(137)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyyntitullit perusasetuksen 9 artiklan mukaisesti.

(138)

Koska vahingon korjaavat tasot ovat matalammat kuin määritetyt polkumyyntimarginaalit, lopullisten toimenpiteiden olisi perustuttava vahingon korjaavaan tasoon.

(139)

Edellä todetun perusteella tulli on prosentteina unionin rajalla tullaamattomana CIF-hinnasta ilmaistuna seuraava:

(140)

Tässä asetuksessa yritykselle vahvistettava yksilöllinen polkumyyntitulli määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Siinä on siten otettu huomioon kyseisessä tutkimuksessa todettu asianomaista yritystä koskeva tilanne. Tätä tullia voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa ’kaikkiin muihin yrityksiin’ sovellettavaa tullia) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien mainitun yrityksen tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa tätä tullia, vaan niihin on sovellettava ’kaikkiin muihin yrityksiin’ sovellettavaa tullia.

(141)

Kaikki tämän yksilöllisen polkumyyntitullin soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (5), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla viittaus yksilöllisen tullin soveltamisalaan kuuluviin yrityksiin ajan tasalle.

(142)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi koko maata koskevaa tullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjaksolla.

(143)

Koska todetut polkumyyntimarginaalit ovat huomattavat ja unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä, katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevalla asetuksella käyttöön otettujen väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät käyttöön otettavan lopullisen tullin suuruisena. Koska langat eivät enää kuulu tuotteen määritelmän piiriin (ks. 13–24 kappale), lankojen tuonnissa väliaikaisten tullien vakuutena olevat summat olisi vapautettava. Koska lopullinen tulli on alhaisempi kuin väliaikainen tulli, lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat alustavat määrät olisi vapautettava,