23.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 217/1

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus-sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Slovenia toimitti vuosia 2010–2014 koskevan vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelmansa sekä vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 18 ja 19 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Kriisiä edeltäneinä vuosina Slovenian talous kasvoi nopeasti vilkkaan viennin ja investointien ansiosta. Kriisillä oli kuitenkin Sloveniassa raskaat vaikutukset. Reaalinen BKT supistui 8,1 prosenttia vuonna 2009, mikä vesitti osan aiemmasta lähentymisestä. Automaattisten vakauttajien, elvytystoimenpiteiden ja luontaisesti vahvan menokehityksen yhteisvaikutuksesta julkisen talouden alijäämä, joka oli 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, kasvoi 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009 (bruttovelka suhteessa BKT:hen oli 21,9 prosenttia vuonna 2008 ja 35,2 prosenttia vuonna 2009). Työmarkkinat reagoivat hyvin hitaasti, ja työllisyys on edelleen laskusuunnassa. Työttömyysaste on vieläkin EU:n keskiarvoa alhaisempi, mutta se kasvoi jyrkästi kriisiä edeltäneestä 4,4 prosentista 7,3 prosenttiin vuonna 2010. Talous on tähän mennessä elpynyt melko hitaasti, ja kasvua odotetaankin vasta vuonna 2012 arviolta 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun vakausohjelman arvioinnin perusteella, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on lähitulevaisuudessa realistinen ja ohjelmakauden loppuvaiheen osalta optimistinen. Julkisen talouden alijäämä, joka vuonna 2010 oli 5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, aiotaan ohjelmassa supistaa alle 3 prosentin viitearvoon suhteessa BKT:hen vuoteen 2013 mennessä hillitsemällä perusmenoja laajalti. Kun liiallinen alijäämä on saatu korjattua, rahoitusaseman suunnitellaan ohjelmassa hieman lähentyvän keskipitkän aikavälin tavoitetta eli tasapainoisen rakenteellisen rahoitusaseman saavuttamista ohjelmakaudella, mitä ei kuitenkaan saavuteta. Vaikka keskipitkän aikavälin tavoite on asetettu korkeammalle kuin edellisessä ohjelmassa, se ei näyttäisi varmistavan riittävän nopeaa kehitystä kohti julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Komissio on ohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella, yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti laskenut, että rakenteellisen tasapainon muutoksen suunnitellaan vuosina 2011–2013 olevan vuosittain keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen eli alle neuvoston suosituksen. Alijäämän ja velan toteutuma voi lisäksi jäädä tavoiteltua huonommaksi. Lisätalousarvioon odotetaan sisällytettävän lisätoimenpiteitä vuoden 2011 alijäämätavoitteen saavuttamiseksi. Ohjelmassa ei täsmennetä vuoden 2011 jälkeen toteutettavia toimenpiteitä menojen hillitsemiseksi, eikä alijäämä- ja velkatilanteeseen vaikuttavien rahoitusalan pelastustoimenpiteiden lisätarvetta voida sulkea pois.

(9)

Vaikka julkisen talouden alijäämä onkin supistunut vuoden 2009 huippulukemista, Slovenian keskeisiin haasteisiin kuuluu vakauttamisen jatkaminen niin, että liiallinen alijäämä saadaan korjattua vuoteen 2013 mennessä ja keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan sen jälkeen. Viime vuosien vakauttamisstrategian mukaisesti vakausohjelmassa vuosina 2011–2014 suunnitellut menojen lisäsäästöt kohdistuvat lähinnä julkisen sektorin palkkamenoihin, sosiaalisiin tulonsiirtoihin (kuten eläkkeisiin) ja julkisiin investointeihin. Vakausohjelmassa ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisia tietoja toimenpiteistä, joita on suunniteltu toteutettavan vuoden 2011 jälkeen. Korjaavia lisätoimia toteutetaan lisätalousarvion puitteissa vuoden 2011 alijäämän saavuttamiseksi. Keskipitkän aikavälin vakauttamisstrategian uskottavuutta voitaisiin lisätä hyväksymällä lisää rakenteellisia toimenpiteitä menojen hillitsemiseksi – viimeaikaisille vakauttamistoimenpiteille tyypillisten väliaikaisten toimenpiteiden sijasta – ja tekemällä keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksestä sitovampi. Vakausohjelmassa vahvistetaan uuden menosäännön käyttöönotto, mutta sitä koskevia keskeisiä säännöksiä, kuten säännön noudattamatta jättämisen määritelmää, ei ole vielä saatu valmiiksi. Koska menojen käyttö esimerkiksi terveydenhuollossa ja koulutuksessa vaikuttaa suhteellisen tehottomalta, Slovenialla voi olla enemmän liikkumavaraa menoperusteisessa vakauttamisessa ilman, että julkisten palvelujen laatu vaarantuu. Vakausohjelmaan sisältyy julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen järkiperäistämistä sekä yhdennetyn julkisten hankintojen järjestelmän käyttöönottoa koskevia aloitteita, mutta kaikista näistä ei anneta yksityiskohtaisia tietoja.

(10)

Väestön ikääntymisestä julkiselle taloudelle aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Sloveniassa huomattavasti suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Iäkkäämpien työntekijöiden osallistumis- ja työllisyysasteet ovat myös hyvin alhaisia (36,5 ja 35prosenttia, kun EU:n keskiarvot ovat 49,7 ja 46,3 prosenttia). Tämä johtuu pääasiassa aikaisesta eläkkeelle siirtymisestä ja aktiivisen ikääntymisen kannustinten puuttumisesta. Parlamentti hyväksyi jokin aika sitten eläkeuudistuksen, jolla eläkeikää pyritään nostamaan siten, että eläkkeet säilyvät riittävinä. Vakausohjelman mukaan ikääntymiseen liittyvät menot saadaan näin vakautettua vuoteen 2030 asti, mikä olisi tärkeä ensi askel eläkejärjestelmän kestävyyden parantamisessa. Uudistuksesta järjestettiin 5 päivänä kesäkuuta 2011 kansanäänestys, jossa se hylättiin. Eläkejärjestelmän kestävyysongelma on edelleen olemassa, ja sen ratkaisemiseksi on löydettävä muita keinoja. Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden kestävyyteen liittyvät riskit pitkällä aikavälillä vaikuttaisivat olevan suuria.

(11)

Työmarkkinat ovat suhteellisen segmentoituneet erilaisten työsopimusten mukaan: pysyvissä työsuhteissa olevien työntekijöiden työsuhdeturva on parempi kuin määräaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden työsuhdeturva. Määräaikaisilla työsopimuksilla palkattujen 15–24-vuotiaiden nuorten osuus, mukaan lukien opiskelijat, on EU:n suurin (67 prosenttia vuonna 2009), ja siirtyminen määräaikaisesta sopimuksesta pysyvään työsopimukseen vaikuttaa suhteellisen hankalalta. Aiemmat toimet asian korjaamiseksi ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Hallitus aikoo neuvotella työmarkkinaosapuolten kanssa työsuhdelain tarkistuksesta erityyppisiin työsopimuksiin sisältyvien oikeuksien ja velvollisuuksien yhdenmukaistamiseksi. Lisäksi opiskelijoiden työskentely muodostaa suuret, pitkälti sääntelemättömät ja verotuksellisesti edulliset rinnakkaiset työmarkkinat. Tätä merkittävää ongelmaa ei ole käsitelty kansallisessa uudistusohjelmassa siitä syystä, että kansanäänestys ja ohjelman esittäminen osuivat samaan ajankohtaan.

(12)

Segmentoitumisen lisäksi Slovenian työmarkkinoilla aiheutuu rakenteellisia ongelmia työmarkkinoiden tarpeiden ja työvoiman kohtaamattomuudesta, mikä otetaan huomioon kansallisessa uudistusohjelmassa. Siihen sisältyy mittavia koulutusinvestointeja taitojen ja työllistettävyyden parantamiseksi. Siinä hahmotellaan suunnitelmia, joilla voitaisiin edelleen parantaa siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille. Suunnitelmissa on keskeisellä sijalla koko koulutusjärjestelmän kattava ammatinvalinnanohjaus. Uudistussuunnitelman mukaan työnvälitystä nykyaikaistetaan, jotta ammattitaitoisen työvoiman tarjonta vastaisi paremmin työmarkkinoiden kysyntää. Näiden uudistusten läpivieminen onnistuneesti edellyttää kuitenkin, että parannetaan järjestelmää, jolla työmarkkinoiden nykyiset ja tulevat tarpeet saadaan ajoissa selvitettyä.

(13)

Laskusuhdanne vaikuttaa lainasalkkuihin viiveellä, ja järjestämättömien luottojen kasvava osuus on lisännyt pankkien arvonalentumistappioita ja luottokuluja. Valtion omistamien kahden pankin pääomapohjaa on vahvistettu, mikä olikin välttämätöntä. Hallitus on myös ehdottanut toimenpiteitä saatavien perimisen nopeuttamiseksi ja tuottavien toimintojen luotottamisen kannustamiseksi sekä reaalitalouden luototusta ennalleen palauttamiseksi, vaikkakin lisätoimet voivat olla tarpeen.

(14)

Osa palvelualan segmenteistä on suojattu kilpailupaineilta. Niille ovat tyypillisiä korkeat katteet ja suuri keskittyminen, mikä kasvattaa kustannuksia koko taloudessa. Tämä yhdistetynä siihen, että valtio myös puuttuu talouselämään merkittävässä määrin, sekä muut yritystoimintaan liittyvät esteet pitävät mahdollisesti hyödylliset suorat ulkomaiset sijoitukset suhteellisen vähäisinä. Slovenia aikoo nopeuttaa palveludirektiivin pahasti viivästynyttä täytäntöönpanoa. Lisäksi sen on tarkoitus antaa kilpailunsuojaamisvirastolle täysi riippumattomuus ja etsiä myyntikelpoisia valtion pääomasijoituksia. Näistä suunnitelmista ei ole annettu yksityiskohtaisia tietoja, ja niiden täytäntöönpanoon liittyy riskejä.

(15)

Slovenia on allekirjoittanut Euro Plus -sopimuksen. Slovenian kansallisessa uudistusohjelmassa mainitaan mahdollisia sitoumuksia ja tavoitteita kaikilla neljällä Euro Plus -sopimuksen osa-alueella (kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen, julkisen talouden kestävyyden tukeminen ja rahoitusvakauden vahvistaminen), mutta komissiolle ei ollut 7 päivään kesäkuuta 2011 mennessä ilmoitettu varsinaisista sitoumuksista.

(16)

Komissio on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Sloveniana finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tällä perusteella komissio katsoo, että vakausohjelmassa vuodeksi 2011 asetetun alijäämätavoitteen saavuttamiseen tarvitaan lisätoimenpiteitä lisätalousarvion puitteissa. Vuoden 2011 jälkeen alijäämä- ja velkatavoitteisiin kohdistuu riskejä, koska vakausohjelmassa ei täsmennetä kestäviä toimenpiteitä menojen hillitsemiseksi. Kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyy rahoitusalan tervehdyttämistoimenpiteitä, mutta niiden olisi ehkä oltava kunnianhimoisempia. Arvioinnin mukaan kotimaisia kasvun lähteitä on myös syytä vahvistaa ja lisätä erityisesti nuorten ja iäkkäämpien työntekijöiden osallistumista työmarkkinoille vähentämällä työmarkkinoiden segmentoitumista ja poistamalla ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta. Tämän lisäksi on tarpeen vahvistaa kilpailukykyä ja avata investointi- ja kasvumahdollisuuksia palvelualalla ja verkkotoimialoilla.

(17)

Neuvosto on tutkinut Slovenian tarkistetun vakausohjelman vuodelta 2011 edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (3) on esitetty erityisesti alla olevissa suosituksissa 1 ja 2. Neuvosto on tutkinut Slovenian kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

saavuttaa vuoden 2011 alijäämätavoitteen, tukee vuoden 2012 alijäämätavoitetta konkreettisilla toimenpiteillä ja toteuttaa tarvittavat vakauttamistoimet tinkimättömästi ollen valmis hyväksymään lisätoimenpiteitä mahdollisten lipsumisten estämiseksi; tukee vaadittua sopeutusta ohjelmakaudella lisätoimenpiteillä, joilla varmistetaan, että julkisen talouden vakautustoimet ovat keskimäärin liialliseen alijäämään liittyvän menettelyn yhteydessä annettujen neuvoston suositusten mukaisia, sekä riittävä edistys asianmukaisen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi; käyttää tätä varten rakenteellisia toimenpiteitä, joilla hillitään menoja ja puututaan todettuun tehottomuuteen ja pannaan täytäntöön sitovampi keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehys; tehostaa alijäämän supistamista, jos talouteen ja talousarvioon liittyvät olosuhteet osoittautuvat odotettua paremmiksi;

2.

toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen eläkejärjestelmän kestävyyden pitkällä aikavälillä siten, että eläkkeiden riittävyys säilyy; lisää ikääntyvien työntekijöiden työllisyysastetta myöhäistämällä eläkkeellesiirtymistä ja kehittämällä aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja elinikäisen oppimisen toimenpiteitä;

3.

toteuttaa tarvittaessa lisätoimenpiteitä pankkisektorilla pankkien taseiden ja lainasalkkujen vahvistamiseksi tavoitteena edistää reaalitalouden luototusta;

4.

pyrkii työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisia käytäntöjä noudattaen vähentämään epäsuhtia pysyvissä ja määräaikaisissa työsopimuksissa taattavien oikeuksien ja velvollisuuksien välillä; pyrkii uudelleen puuttumaan opiskelijoiden työskentelystä syntyviin rinnakkaisiin työmarkkinoihin;

5.

ottaa käyttöön järjestelmän, jolla ennakoidaan, millaista osaamista ja pätevyyttä tarvitaan, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden tarpeisiin; arvioi julkisen työnvälityksen tehokkuuden etenkin ammatinvalinnanohjauksen ja neuvontapalvelujen osalta, jotta osaaminen saataisiin paremmin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita;

6.

järkiperäistää säänneltyjä ammatteja ja parantaa kilpailunsuojaamisviraston hallinnollisia valmiuksia liiketoimintaympäristön kohentamiseksi ja investointien houkuttamiseksi.