EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32011D0212(01)

Päätös N:o H6, tehty 16 päivänä joulukuuta 2010 , asetuksen (EY) N:o 883/2004 6 artiklan mukaisen kausien yhteenlaskemista koskevien tiettyjen periaatteiden soveltamisesta sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen ETA:n kannalta ja EY:n ja Sveitsin sopimuksen kannalta merkityksellinen teksti

EUVL C 45, 12.2.2011, p. 5–7 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

12.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 45/5


PÄÄTÖS N:o H6,

tehty 16 päivänä joulukuuta 2010,

asetuksen (EY) N:o 883/2004 6 artiklan mukaisen kausien yhteenlaskemista koskevien tiettyjen periaatteiden soveltamisesta sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen

(ETA:n kannalta ja EY:n ja Sveitsin sopimuksen kannalta merkityksellinen teksti)

2011/C 45/04

SOSIAALITURVAJÄRJESTELMIEN YHTEENSOVITTAMISTA KÄSITTELEVÄ HALLINTOTOIMIKUNTA, joka

ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (1) 72 artiklan a alakohdan, jonka mukaan hallintotoimikunnan tehtävänä on käsitellä kaikkia asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 (2) säännöksistä johtuvia hallinnollisia ja tulkinnallisia kysymyksiä,

käsittelee asiaa asetuksen (EY) N:o 883/2004 71 artiklan 2 kohdan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 883/2004 1 artiklan t kohdassa määritellään ”vakuutuskausi”. Asetuksen (EY) N:o 883/2004 1 artiklan t kohdan sanamuodosta seuraa, että sellaisina käsiteltävien kausien katsotaan vastaavan vakuutuskausia eikä niiden tarvitse vastata maksukausia.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 883/2004 6 artiklassa säädetään kausien yhteenlaskemisperiaatteesta. Periaatetta tulisi soveltaa yhdenmukaisesti myös sellaisten kausien yhteenlaskemisen osalta, jotka kansallisen lainsäädännön mukaisesti vaikuttavat vain joko antamalla oikeuden etuuteen tai lisäämällä sitä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 883/2004 johdanto-osan 10 kappaleessa säädetään, että tosiseikkojen tai tapahtumien rinnastamisperiaatteen ei pitäisi olla esteenä kausien yhteenlaskemisperiaatteelle.

(4)

On tarpeen varmistaa, että sovellettaessa kausien yhteenlaskemisperiaatetta asetuksen (EY) N:o 883/2004 6 artiklan mukaisesti jäsenvaltion ilmoittamat vakuutuskaudet on hyväksyttävä vastaanottavassa jäsenvaltiossa kyseenalaistamatta niiden laatua.

(5)

Samaan aikaan on myös tarpeen ottaa huomioon se periaate, jonka mukaan jäsenvaltioilla on toimivalta määrittää kansalliset ehtonsa sosiaaliturvaetuuksien myöntämiselle edellyttäen, että näitä ehtoja sovelletaan ketään syrjimättä, ja varmistaa, ettei yhteenlaskemisperiaate vaikuta tähän periaatteeseen. Vastaanottavan jäsenvaltion täytyy ensiksi hyväksyä kaikki ilmoitetut kaudet sellaisenaan välttääkseen mahdolliset esteet oikeuden myöntämisessä ja toiseksi määrittää, täyttyvätkö kansalliset erityisehdot.

(6)

”Vakuutuskauden” määritelmä (EY) N:o 883/2004 1 artiklan t kohdassa ei ole muuttunut asetuksen (ETY) N:o 1408/71 1 artiklan r kohdasta.

(7)

Koska tällä päätöksellä pyritään luomaan oikeusvarmuutta, sitä olisi sovellettava vain tapauksiin, joista on tehty päätös tämän päätöksen voimaantulon jälkeen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1.

Kaikki vakuutuskaudet, sekä maksukaudet että kaudet, joiden katsotaan vastaavan vakuutuskausia kansallisen lainsäädännön nojalla, täyttävät ”vakuutuskausien” määritelmän sovellettaessa asetuksia (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009.

2.

Kaikki asianomaista tapahtumaa koskevat kaudet, jotka ovat täyttyneet toisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, on otettava huomioon yksinomaan soveltamalla kausien yhteenlaskemisperiaatetta, josta on säädetty asetuksen (EY) N:o 883/2004 6 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 12 artiklassa. Yhteenlaskemisperiaatteen mukaan toisten jäsenvaltioiden ilmoittamat kaudet on laskettava yhteen kyseenalaistamatta niiden laatua.

3.

Jäsenvaltioilla on kuitenkin toimivalta 2 kohdan yhteenlaskemisperiaatetta sovellettuaan määrittää muut ehtonsa sosiaaliturvaetuuksien myöntämiselle asetuksen (EY) N:o 883/2004 5 artiklan mukaisesti edellyttäen, että näitä ehtoja sovelletaan ketään syrjimättä eikä asetuksen (EY) N:o 883/2004 6 artikla vaikuta tähän periaatteeseen.

4.

Tätä päätöstä sovelletaan vain tapauksiin, joista on tehty päätös sen voimaantulon jälkeen.

5.

Liitteen esimerkit tämän päätöksen 1, 2 ja 3 kohtien soveltamisesta käytännössä sisältyvät tähän päätökseen.

6.

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Hallintotoimikunnan puheenjohtaja

Keyina MPEYE


(1)  EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1.

(2)  EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1.


LIITE

ESIMERKKEJÄ TÄMÄN PÄÄTÖKSEN 1, 2 JA 3 KOHTIEN SOVELTAMISESTA KÄYTÄNNÖSSÄ

Esimerkki päätöksen 1 ja 2 kohtien soveltamisesta:

Jäsenvaltio A:n lainsäädännön nojalla vakuutetulla henkilöllä on 10 vuotta maksukausia ja 2 vuotta vastaavia kausia, jotka vaikuttavat sen lainsäädännön nojalla vain laskentaan.

Kuten päätöksen 1 kohdassa todetaan, jäsenvaltio B:lle ilmoitetaan 12 vuotta kausia.

Kuten päätöksen 2 kohdassa (ja johdanto-osan 2 kappaleessa) todetaan, jäsenvaltio B:n on otettava nämä 12 vuotta huomioon sellaisenaan yhteenlaskemista varten.

Esimerkki päätöksen 2 ja 3 kohtien soveltamisesta:

Jäsenvaltio A:n lainsäädännön nojalla vakuutetulla henkilöllä on 30 vuotta maksuja, jotka liittyvät ”varsinaiseen ammatinharjoittamiseen”. Jäsenvaltio A:n lainsäädännön nojalla varhaiseläkkeeseen liittyy kansallinen ehto, jonka mukaan kyseisen henkilön on voitava osoittaa kerryttäneensä vähintään 35 vuotta maksuja, jotka liittyvät ”varsinaiseen ammatinharjoittamiseen”.

Jäsenvaltio B:n lainsäädännön nojalla vakuutetulla henkilöllä on 2 vuotta opintoja (ilmoitettu ”opintoja vastaavina jaksoina”) ja 3 vuotta maksuja, jotka liittyvät ”varsinaiseen ammatinharjoittamiseen”.

Kuten päätöksen 2 kohdassa todetaan, jäsenvaltio A:n on otettava nämä 5 vuotta huomioon sellaisenaan yhteenlaskemista varten (ensimmäinen vaihe).

Kuten päätöksen 3 kohdassa todetaan, jäsenvaltio A vahvistaa sitten, täyttyvätkö muut kansalliset ehdot sen lainsäädännön nojalla (tässä ”varsinainen ammatinharjoittaminen”) ja sovelletaanko näitä ehtoja ketään syrjimättä (toinen vaihe).

Koska jäsenvaltio B:ssä ”varsinaiseen ammatinharjoittamiseen” liittyy vain 3 vuotta maksuja, jäsenvaltio A:n lainsäädännön mukainen vaatimus 35 vuoden ”varsinaisesta ammatinharjoittamisesta” ei täyty. Jos oletetaan, ettei (epäsuoraa) syrjimistä kansallisuuden perusteella ilmene, jäsenvaltio A:n lainsäädännön nojalla varhaiseläkettä ei tarvitse myöntää.


Top