1.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/1

(1)

Komissio otti asetuksella (EU) N:o 478/2010 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuonnissa. Väliaikaisia toimenpiteitä ei otettu käyttöön Korean tasavallasta, jäljempänä ’Korea’, ja Taiwanista peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuonnissa.

(2)

Menettely pantiin vireille, kun European Man-made Fibres Association (CIRFS), jäljempänä ’valituksen tekijä’, teki 27 päivänä heinäkuuta 2009 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 60 prosenttia erikoislujan polyesterilangan kokonaistuotannosta unionissa.

(3)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 15 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2008 ja 30 päivän kesäkuuta 2009 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi tammikuun 2005 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(4)

Sen jälkeen kun niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet, oli ilmoitettu, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, monet asianomaiset osapuolet ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Komissio jatkoi lopullisten päätelmiensä tekoon tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Asianomaisten osapuolten toimittamat suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin, ja alustavia päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

(5)

Unionin etuun liittyvien näkökohtien osalta lisätarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Unionin käyttäjät:

(6)

Eräs asianomainen osapuoli pyysi kuulemista ja kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan puuttumista asiaan. Tämä pyyntö tehtiin alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Kuulemiseen kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan läsnä ollessa myönnyttiin.

(7)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa Kiinasta peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuonnissa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia.

(8)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta, Koreasta ja Taiwanista peräisin oleva erikoisluja polyesterilanka (muu kuin ompelulanka), ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa, myös pienempi kuin 67 desitexin monofilamenttilanka, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka kuuluu tällä hetkellä CN-koodiin 5402 20 00.

(9)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi osapuoli väitti, ettei komissio ollut käsitellyt renkaiden valmistuksessa käytettävän langan, niin kutsutun HMLS-langan (”High Modulus Low Shrinkage”), ja muuntyyppisten lankojen välisiä eroja, koska tämän tuotelajin osalta on tehtävä pitkällisiä ja kalliita teknisiä testejä, ennen kuin voidaan saada ostajien käyttöön ottamiin HMLS-määrittelyihin tarvittava hyväksyntä. Tämä osapuoli väitti lisäksi, ettei ollut selvää, mitkä tekijät otetaan huomioon sen alustavassa määrittämisessä, onko kyse yhdestä ainoasta tuotteesta. Eräs toinen osapuoli väitti, että HMLS-langalla ja muuntyyppisillä langoilla on erilainen kustannusrakenne.

(10)

Vastauksena näihin väittämiin olisi ensin huomattava, että tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään useisiin erilaisiin tarkoituksiin, kuten renkaiden vahvikkeena, leveissä kankaissa, turvavöissä, turvatyynyissä, köysissä, verkoissa ja useissa teollisissa sovelluksissa. Erilaisia käyttötarkoituksia on näin ollen paljon ja siten myös useita erilaisia lajeja ja määrittelyjä.

(11)

Pääasiallisina kriteereinä sen määrittämisessä, että HMLS-lanka ja muuntyyppiset langat muodostavat yhden ainoan tuotteen, olivat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19 kappaleessa selitettiin, tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka HMLS-langalla on joitakin erilaisia ominaisuuksia kuin muilla erikoislujilla polyesterilangoilla (esim. kimmokerroin, kutistuvuus, vetolujuus ja väsymislujuus), tarkasteltavana olevan tuotteen kaikilla eri lajeilla katsotaan olevan samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet. Tästä syystä niiden katsotaan muodostavan yhden ainoan tuotteen.

(12)

Kustannusrakenteen väitetyt erot eivät itsessään muodosta ratkaisevaa kriteeriä määritettäessä, onko HMLS-lanka muista erikoislujan polyesterilangan lajeista erillinen tuote. Kustannus- ja hintaerot ja tuotantomenetelmien erot eivät sinänsä oikeuta päätelmää, että jotakin tiettyä tuotelajia, kuten HMLS-lankaa, olisi pidettävä eri tuotteena, niin kauan kuin kyseisellä tuotelajilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet kuin muilla tuotelajeilla.

(13)

Tämän vuoksi ei katsottu olevan perusteltua sulkea HMLS-lankaa tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, ja näin ollen tätä koskevat väitteet oli hylättävä.

(14)

Koska tarkasteltavana olevasta tuotteesta ja samankaltaisesta tuotteesta ei ole esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 16–20 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(15)

Eräs taiwanilainen vientiä harjoittava tuottaja esitti näyttöä, jonka mukaan niiden tärkeimpien raaka-aineiden (puhdistettu tereftaalihappo PTA ja monoeteeniglykoli MEG) hinta, joita se osti erikoislujan polyesterilangan valmistamista varten, vaihteli tutkimusajanjaksolla. Erityisesti kävi ilmi, että ostohinnat laskivat voimakkaasti erityisesti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Sen mukaan tämä seikka pitäisi ottaa huomioon sen normaaliarvoja määritettäessä, jotta varmistetaan tasapuolinen vertailu vientihintoihin.

(16)

Johdanto-osan 18 kappaleessa esitetyt päätelmät on tehty viejän toimittamien ja tarkastuskäynnin aikana todennettujen tietojen erittäin yksityiskohtaisen analyysin perusteella. Näin ollen katsottiin, että tässä tapauksessa oli perusteltua ottaa raaka-aineiden hintojen vaihtelu huomioon määritettäessä normaaliarvoja tietyille tutkimusajanjakson osille.

(17)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 86 ja 87 kappaleessa kuvatusta menetelmästä ei esitetty muita huomautuksia. Taiwanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvon määrittämiseksi käytetty menetelmä voidaan vahvistaa.

(18)

Tutkimuksessa ilmeni, että johdanto-osan 15 kappaleessa mainittu taiwanilainen tuottaja myi unionin markkinoille suurempia määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta tutkimusajanjakson ensimmäisellä puoliskolla, jolloin raaka-aineen hinnat olivat alhaisemmat. Tätä päätelmää silmällä pitäen olisi otettava huomioon myös johdanto-osan 16 kappaleen sisältö.

(19)

Koska vientihintaa koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 88 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(20)

Normaaliarvo ja vientihinta määritettiin edellä selitetyllä tavalla. Kyseiselle tuottajalle näin määritettyä normaaliarvoa ja sen vientihintaa verrattiin toisiaan mahdollisimman lähellä olevina ajanjaksoina hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erojen ottamiseksi huomioon. Tämä vastaa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohtaa.

(21)

Taiwanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa koskevasta vertailusta ei saatu muita huomautuksia. Tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 89 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(22)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 92 kappaleessa todettiin, että Taiwanille määritetty koko maata koskeva polkumyyntimarginaali oli alle vähimmäistason. Johdanto-osan 15 kappaleessa mainitulle taiwanilaiselle tuottajalle vahvistettu lopullinen polkumyyntimarginaali on nyt alle vähimmäistason. Näin ollen vahvistetaan, että Taiwanille vahvistettu koko maata koskeva polkumyyntimarginaali on alle vähimmäistason.

(23)

On huomattava, että yksitoista kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmoittautui. Näiden yritysten osuus tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisviennistä unionin markkinoille oli tutkimusajanjaksolla 100 prosenttia. Jotta voitiin todeta polkumyynnin olemassaolo Kiinan osalta, valittiin suurimman vientimäärän perusteella kolmen vientiä harjoittavan tuottajan tai toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten ryhmän otos. Nämä kolme otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysivät markkinatalouskohtelua, mutta se myönnettiin niistä vain yhdelle.

(24)

Markkinatalouskohtelua koskevista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen ne kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, esittivät huomautuksia, jotka esitetään tiivistetysti seuraavassa.

(25)

Ensimmäinen vientiä harjoittava tuottaja esitti huomautuksia liiketoimintaansa liittyvästä rajoittavasta lausekkeesta, kirjanpidossaan havaituista ongelmista sekä tietyn omaisuuden, kuten maankäyttöoikeuksien, maksamisesta.

(26)

Tämä viejä myönsi, että sen yhtiöjärjestykseen sisältyi rajoittava lauseke. Se väitti, että lauseke oli lakannut aiheuttamasta oikeusvaikutuksia sen toimintaan, muttei osoittanut tätä. Kirjanpito-ongelmien osalta yritys myönsi, että kirjanpidon ja tarkastetun tilinpäätöksen välillä oli eroja, mutta väitti, että nämä erot olivat vähäisiä ja että ne oli selitetty tutkimuksen aikana. On syytä selventää, että tämän yrityksen kirjanpidossa havaitut ongelmat, jotka johtivat markkinatalouskohtelun hylkäämiseen, eivät olleet vähäisiä vaan merkittäviä; tämä koski erityisesti tietyn omaisuuden kirjaamista sekä tiettyjen tilikirjojen ja paikan päällä tehdyn käynnin aikana esitettyjen asiakirjojen välisiä eroavaisuuksia.

(27)

Toinen vientiä harjoittava tuottaja esitti huomautuksia erityisesti pääomanhankintaa, sen liiketoimintaan liittyvää rajoittavaa lauseketta sekä maankäyttöoikeuksien hankintaa koskevista päätelmistä.

(28)

Pääomanlisäyksen osalta viejä toisti alustavassa vaiheessa esitetyt väittämät eli sen, että pääomaa oli sijoitettu asianmukaisesti. Sen mukaan taitotieto on erityinen osaamisen osa-alue, jota ei tarvitse patentoida tai rekisteröidä, ja näin ollen, pääomanlisäys, vaikkakin luontoismuotoisena, oli tehty asianmukaisesti. Muiden kysymysten osalta se toisti, että rajoittava lauseke ei ole yrityksen kannalta pakollinen ja että maan hankintaan liittyvät investointivaatimukset eivät ole vääristymiä vaan liittyvät viranomaisten maankäyttöpolitiikkaan.

(29)

Nämä väitteet tuotiin kuitenkin esiin jo alustavassa vaiheessa ja hylättiin. Vaikka investointivaatimukset liittyisivätkin viranomaisten maankäyttöpolitiikkaan, niitä ei pidetä markkinatalouskohtelun kanssa yhteensopivina. Ei esitetty mitään uutta näyttöä, joka olisi voinut muuttaa markkinatalouskohtelua koskevassa arvioinnissa, joka esitettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 50 ja 51 kappaleessa, esitettyjä alustavia päätelmiä.

(30)

Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 46–52 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

(31)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 28 kappaleessa mainittiin, kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka eivät olleet mukana otoksessa, pyysi yksilöllistä polkumyyntimarginaalia perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan nojalla. Yksilöllistä tarkastelua koskevat pyynnöt voitiin kuitenkin tutkia vasta väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

(32)

Molemmat yritykset täyttivät markkinatalouskohtelun pyytämistä koskevan lomakkeen annetussa määräajassa. Komissio keräsi ja tarkasti väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen kaikki hakulomakkeissa esitetyt tiedot ja kaikki muut tarpeellisina pidetyt tiedot kyseisten yritysten tiloissa:

(33)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

(34)

Molempien yritysten rekisteröintiasiakirjoihin sisältyy rajoittava lauseke, joka koskee myynnin jakamista vienti- ja kotimarkkinoiden välillä. Yhden viejän kirjanpitojärjestelmään sisältyvien erinäisten epäjohdonmukaisuuksien ja puutteiden vuoksi katsottiin, ettei sen kirjanpito ole selkeä eikä sitä ole laadittu ja tarkastettu kansainvälisten tilinpäätösnormien mukaisesti. Lisäksi havaittiin aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia tiettyjä vääristymiä erityisesti yrityksen maankäyttöoikeuksien hankinnan suhteen.

(35)

Näin ollen todettiin, ettei kumpikaan näistä kahdesta yrityksestä osoittanut täyttävänsä kaikkia perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan vaatimuksia, eikä niille voitu myöntää markkinatalouskohtelua.

(36)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun myöntämisen edellytykset.

(37)

Ne kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka eivät täyttäneet markkinatalouskohtelun vaatimuksia, olivat myös pyytäneet yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, ettei niille myönnetä markkinatalouskohtelua.

(38)

Yksilöllisen kohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

(39)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin, että nämä kaksi otokseen kuulumatonta kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka pyysivät yksilöllistä tarkastelua, täyttivät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellä mainitut yksilöllisen kohtelun vaatimukset.

(40)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 57–62 kappaleessa on mainittu, Yhdysvaltoja ei pidetty sopivana vertailumaana normaaliarvon määrittämiseen Kiinalle. Sen sijaan Taiwan valittiin sopivaksi vertailumaaksi määritettäessä normaaliarvoa Kiinalle perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

(41)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen jotkin osapuolet ehdottivat vertailumaaksi Koreaa. Niiden mukaan Korea olisi Taiwania sopivampi, koska myös korealaiset vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät modernia yksivaiheista teknologiaa, lopputuotteet ovat vertailukelpoisia Kiinan kanssa, Korean kotimarkkinat ovat suuret ja verrattavissa Kiinan markkinoihin eikä yhdenkään korealaisen yrityksen ole todettu harjoittavan polkumyyntiä.

(42)

Vertailumaan valinnassa tarkasteltiin seuraavia kriteereitä: lopputuotteiden tuotantomäärän vertailukelpoisuus muussa kuin markkinatalousmaassa ja mahdollisessa vertailumaassa, etuyhteydettömille asiakkaille tapahtuvan kotimarkkinamyynnin (liiketoimien) edustavuus verrattuna muusta kuin markkinatalousmaasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin, kilpailun määrä vertailumaan kotimaanmarkkinoilla, raaka-aineen ja energian saannin vertailukelpoisuus sekä mahdollisen vertailumaan viejien valmius toimia yhteistyössä tutkimuksessa.

(43)

Kaikkien käytettävissä olevien tietojen pohjalta tehtiin väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen lisäanalyysi asiaan liittyvien kriteerien tutkimiseksi. Tämän analyysin perusteella Korea ja Taiwan ovat todellakin samankaltaisia joidenkin kriteerien osalta. Näytti kuitenkin, että Taiwan on kaiken kaikkiaan sopivampi valinta vertailumaaksi.

(44)

Valmistettujen lopputuotteiden määrä on analyysin mukaan Koreassa ja Taiwanissa erittäin vertailukelpoinen kiinalaisten tuottajien valmistamiin määriin nähden, ja kummassakin maassa kotimarkkinoilla myytyjen tuotteiden suuri määrä on vertailukelpoinen Kiinasta tapahtuvan viennin kanssa. Tämän kriteerin perusteella Korea olisi määrien osalta hieman paremmin vertailukelpoinen, koska sen tuotantomäärä on Taiwania suurempi.

(45)

Ei kuitenkaan pitäisi yliarvioida tämän kriteerin merkitystä muihin kriteereihin verrattuna – näitä ovat kotimarkkinoiden myyntitapahtumien edustavuus verrattuna vientiin, raaka-aineiden saatavuus ja kilpailun määrä vertailumaassa.

(46)

Todettiin, että niin Korealla kuin Taiwanilla on runsaasti edustavia kotimarkkinoiden myyntitapahtumia, joille ei voida määrittää normaaliarvoa verrattuna Kiinasta tapahtuvaan vientiin. Taiwanilaisten viejien liiketoimia pidettiin kuitenkin kaiken kaikkiaan korealaisten viejien liiketoimia edustavampina. Jos Korea olisi valittu vertailumaaksi, olisi täytynyt määrittää normaaliarvo suuremmalle määrälle ja useammille tarkasteltavana olevan tuotteen lajeille.

(47)

Kilpailun määrän osalta eräs osapuoli totesi, että yhdellä taiwanilaisella vientiä harjoittavalla tuottajalla on määräävä asema kotimarkkinoillaan, minkä pitäisi myös estää Taiwanin käyttö vertailumaana.

(48)

Tuottajien suuri määrä voi olla osoitus kilpailun määrästä tietyssä maassa. Lisäksi on kuitenkin tarkasteltava sitä, altistuvatko vertailumaan tuottajat kilpailulle, joka mahdollistaa riittävät muttei liialliset voitot.

(49)

Koreassa todettiin olevan neljä kotimaista tuottajaa, ja lisäksi erikoislujan polyesterilangan tuonti täydentää kotimarkkinoita. Taiwanissa on kaksi tuottajaa, ja kotimarkkinoille tulee tavaraa myös ulkopuolisista lähteistä. Tutkimuksessa ilmeni kuitenkin, että Korean alhaisemmista kustannuksista huolimatta kotimarkkinahintojen taso ei ollut alhaisempi kuin Taiwanissa. Korean markkinoilla toteutuneet voitot ovat keskimäärin 18 prosenttia, ja korealaiset erikoislujan polyesterilangan tuottajat saavat yli 20 prosentin voiton tarkasteltavana olevan tuotteen liikevaihdosta. Tämä on paljon enemmän kuin Taiwanissa, jossa voitot vaihtelevat 5:stä 9:ään prosenttiin.

(50)

Näin ollen katsotaan, että Taiwanissa on paljon kilpailua eivätkä voitot ole liiallisia.

(51)

Raaka-aineen saatavuuden osalta voidaan todeta, että Korea on ehdottomasti yksi maailman suurimpia PTA:n tuottajia ja viejiä Thaimaan jälkeen. Tämä korealaisten tuottajien kilpailuetu voi jossakin määrin selittää sitä, miksi raaka-aineen hinta Koreassa on keskimäärin alhaisempi kuin Taiwanissa ja Kiinassa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että useimmat tarkastetut korealaiset yritykset hankkivat raaka-aineensa etuyhteydessä olevilta yrityksiltä tai pystyvät tuottamaan sen itse. Taiwanissa sen sijaan yksikään tutkituista yrityksistä ei tuota omaa raaka-ainettaan vaan hankkii sen lähinnä etuyhteydessä olevilta ja etuyhteydettömiltä osapuolilta – samoin kuin Kiinassa.

(52)

Käytettävissä olevat tiedot ja se seikka, että taiwanilaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on etuyhteydessä olevia erikoislujan polyesterilangan tuottajia Kiinassa, viittaavat siihen, että ryhmien sisällä käytetään samoja raaka-aineen hankintalähteitä mittakaavaetujen ja parempien hintojen saamiseksi. Näin ollen katsottiin, että raaka-aineen saannin edellytykset ovat Kiinassa ja Taiwanissa varsin samankaltaiset.

(53)

Tältä pohjalta katsottiin, ettei Taiwanin valinta ole kohtuuton vaan tarkoituksenmukaisempi tässä tapauksessa. Tämän vuoksi Taiwan vahvistettiin vertailumaaksi.

(54)

Koska ei esitetty huomautuksia sille yritykselle määritettyjen normaaliarvojen osalta, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64 ja 65 kappaleen päätelmät vahvistettiin.

(55)

Kuten johdanto-osan 15 kappaleessa mainittiin, yksi taiwanilainen viejä osoitti, että sen erikoislujan polyesterilangan valmistuksessa käyttämän tärkeimmän raaka-aineen ostohinta vaihteli tutkimusajanjaksolla, ja vaati, että tämä otettaisiin huomioon normaaliarvoa määritettäessä. Tätä väitettä pidettiin perusteltuna, ja Taiwanille – vertailumaa tässä tapauksessa – määritettyjä normaaliarvoja tarkistettiin vastaavasti.

(56)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 68 kappaleessa on selitetty, otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen koko myynti unionin markkinoille tapahtui suoraan unionissa toimiville riippumattomille asiakkaille. Tämän vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella. Yksitellen tarkasteltujen yritysten vientimyynti tapahtui myös suoraan etuyhteydettömille asiakkaille, ja myös näiden yritysten vientihinnan määrittämisessä käytettiin tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 68 kappaleessa kuvattua menetelmää.

(57)

Koska vientihintaa koskevia huomautuksia ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 68 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(58)

Vertailumaalle määritettyjä tarkistettuja normaaliarvoja verrattiin yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaan. Kuten jäljempänä olevassa johdanto-osan 63 kappaleessa osoitetaan, tämä johti alennettujen lopullisten polkumyyntimarginaalien määrittämiseen kolmelle otokseen valitulle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

(59)

On huomattava, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 69 kappaleessa mainittu välillisiä veroja koskeva oikaisu vastaa eroa kotimarkkinamyynnistä maksettavan alv:n ja vientimyynnistä maksettavan alv:n välillä, kun otetaan asianmukaisesti huomioon vientimyynnin alv-palautusten määrä. Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat kiistivät oikaisun laskentatavan ja väittivät, että erityisiin valmistus- ja myyntitoimintoihin sovellettava alv-järjestelmä olisi otettava huomioon arvioitaessa sen alv:n määrää, jota ei palauteta.

(60)

Tämän väitteen osalta on huomattava, että oikaisu perustui perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan säännöksiin, joiden mukaan normaaliarvo oikaistaan tuontimaksujen ja välillisten verojen suhteen – tähän joukkoon sisältyy myös alv. Tämän perusteella väite hylättiin.

(61)

Koska vertailusta ei esitetty muita huomautuksia, jotka muuttaisivat alustavia päätelmiä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 69 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(62)

Vertailumaana toimivalle Taiwanille määritetyt tarkistetut keskimääräiset normaaliarvot ja niiden vertailu kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaan johtivat alhaisempiin lopullisiin polkumyyntimarginaaleihin.

(63)

Nämä kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien lopulliset polkumyyntimarginaalit ovat seuraavat:

(64)

Yksilöllistä tarkastelua pyytäneiden yritysten lopulliset polkumyyntimarginaalit ovat seuraavat:

(65)

Koska väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 75 ja 76 kappaleessa selitetystä normaaliarvosta ei esitetty muita huomautuksia, kyseiset päätelmät vahvistetaan.

(66)

Koska vientihinnasta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77 ja 78 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(67)

Koska vertailusta ei esitetty muita huomautuksia, jotka muuttaisivat alustavia päätelmiä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 79–81 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(68)

Koska polkumyyntimarginaaleista ei esitetty muita huomautuksia, jotka muuttaisivat Koreaa koskevia alustavia päätelmiä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 82–85 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(69)

Koska unionin tuotannosta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 94–96 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(70)

Koska unionin tuotannonalan määritelmästä ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 97 kappaleessa esitetty määritelmä vahvistetaan.

(71)

Unionin kulutus määritettiin Eurostatin tietojen perusteella saadun kokonaistuonnin sekä unionin tuotannonalan unionin markkinoille suuntautuvan kokonaismyynnin perusteella; tähän sisältyi myös valituksessa esitettyihin tietoihin perustuva arvioitu myynti niiden tuottajien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet.

Taulukko 1

(72)

Kaiken kaikkiaan unionin kulutus laski 7 prosenttia tarkastelujakson aikana. Se kasvoi 20 prosenttia vuosina 2005–2007, minkä jälkeen se laski 27 prosenttia vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kulutuksen laskusuuntaus vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla oli seurausta talouskriisistä johtuneesta kysynnän vähentymisestä erityisesti vuoden 2008 jälkipuoliskolla.

(73)

Koska unionin kulutusta koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 98–100 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(74)

Koreasta ja Taiwanista peräisin olevaa tuontia ei kumuloitu Kiinasta peräisin olevan polkumyyntituonnin kanssa, koska Koreasta ja Taiwanista tuleva tuonti ei tapahtunut polkumyyntihinnoin tutkimusajanjaksolla, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 102 ja 103 kappaleessa mainitaan.

(75)

Sen arvioimiseksi, pitäisikö asianomaisista maista tulevaa tuontia arvioida kumulatiivisesti nykyisessä tutkimuksessa, kustakin maasta tapahtuvaa tuontia tarkasteltiin yksitellen perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitettyjen edellytysten pohjalta. Koska Koreasta ja Taiwanista tulevan tuonnin polkumyyntimarginaali oli alle vähimmäistason, katsottiin, ettei Koreasta ja Taiwanista tulevaa tuontia tulisi kumuloida Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin kanssa. Näin ollen tätä tuontia analysoitiin erikseen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 147–152 kappaleessa perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

(76)

On huomattava, että alustavien päätelmien mukaan yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei myynyt tuotteitaan polkumyynnillä unionin markkinoilla. Tämän vuoksi sen vienti jätettiin pois analyysistä, jossa käsitellään Kiinasta peräisin olevan polkumyyntituonnin kehitystä unionin markkinoilla. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tehtyjen yksilöllisten tarkastelujen seurauksena todettiin, ettei eräs toinenkaan kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja tuonut tuotteitaan polkumyynnillä, kuten johdanto-osan 64 kappaleessa todetaan. Tämän vuoksi senkin vienti jätettiin pois analyysistä, jossa käsitellään Kiinasta peräisin olevan polkumyyntituonnin kehitystä unionin markkinoilla ja vaikutusta unionin tuotannonalaan. Tämän seurauksena Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia koskevia tietoja tarkistettiin.

Taulukko 2

(77)

Polkumyynnillä Kiinasta tapahtuvaa tuontia koskevien tietojen tarkistuksen jälkeen todettiin, että tämän tuonnin määrä kasvoi yli kahdeksankertaiseksi tarkastelujaksolla ja samalla keskimääräiset tuontihinnat laskivat rajusti 45 prosenttia.

(78)

Koska hinnan alittavuuden osalta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 110 ja 111 kappaleessa esitetty menetelmä hinnan alittavuuden määrittämiseksi voidaan vahvistaa. Yksilöllisten tarkastelujen jälkeen, jotka voitiin tehdä vasta väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, kuten johdanto-osan 31 kappaleessa todetaan, samantyyppisten tuotelajien hintavertailu arvioitiin uudelleen. Tämä uudelleenarviointi vahvisti, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti alitti unionin tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla 24,1 prosentilla.

(79)

Koska Koreasta ja Taiwanista ja kahdelta kiinalaiselta yritykseltä peräisin olevan tuonnin ei todettu tapahtuneen polkumyynnillä, tätä tuontia ei pitäisi kumuloida Kiinasta tulevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kanssa. Se jätettiin tämän vuoksi pois analyysista, jossa arvioitiin polkumyyntituonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan, ja arvioitiin erikseen.

(80)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 113 kappaleessa on mainittu, tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, joiden avulla voidaan arvioida unionin tuotannonalan tilannetta vuodesta 2005 tutkimusajanjakson päättymiseen.

(81)

Vahingosta oli alustavassa vaiheessa selkeä käsitys, sillä useimmat vahinkoindikaattorit osoittivat tarkastelujaksolla laskevaa kehitystä: tuotantomäärä (– 36 %), myyntimäärä (– 29 %), myyntihinnat (– 9 %) ja markkinaosuus (– 23 %). Samaten unionin tuotannonalan taloudelliseen tulokseen liittyvät indikaattorit, kuten kannattavuus (– 16,3 prosenttiyksikköä) ja kassavirta (– 141 %), heikkenivät rajusti. Myös investoinnit laskivat merkittävästi (– 89 %).

(82)

Koska unionin tuotannonalan tuotantoa, tuotantokapasiteettia ja kapasiteetin käyttöastetta, myyntimäärää ja markkinaosuutta, hintoja, varastoja, työllisyyttä, palkkoja ja tuottavuutta ja taloudellisen tuloksen indikaattoreita koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 114–126 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(83)

Koska unionin tuotannonalan taloudellisesta tilanteesta ei esitetty muita huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 127–130 kappaleessa esitetty päätelmä siitä, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa.

(84)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, onko Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet samaan aikaan aiheuttaa unionin tuotannonalalle vahinkoa, jotta voitiin varmistaa, ettei näiden muiden tekijöiden aiheuttaman mahdollisen vahingon tulkittu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(85)

Polkumyynnillä tapahtuva tuonti Kiinasta kasvoi jyrkästi tarkastelujakson aikana. Johdanto-osan 76 kappaleessa kuvatun Kiinasta peräisin olevaa polkumyyntituontia koskevien tietojen tarkistuksen perusteella Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti kasvoi yli kahdeksankertaiseksi vuosien 2005 ja tutkimusajanjakson välillä ja sen markkinaosuus kasvoi noin 16 prosenttiyksiköllä. Samana ajanjaksona unionin kulutus pieneni 7 prosenttia.

(86)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan myyntimäärä putosi huomattavasti, 29 prosenttia, ja sen markkinaosuus supistui 51,1:stä 39,2 prosenttiin, siis lähes 12 prosenttiyksikköä. Vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä unionin tuotannonalan markkinaosuus putosi kaksi prosenttiyksikköä, kun taas polkumyyntituonnin markkinaosuus kasvoi unionin markkinoiden vähenevästä kysynnästä huolimatta.

(87)

Polkumyyntituonnin hinnat laskivat 45 prosenttia tarkastelujaksolla johdanto-osan 76 kappaleessa kuvatun tietojen tarkistuksen perusteella ja alittivat unionin tuotannonalan unionin markkinoilla veloittamat hinnat merkittävästi. Tämän seurauksena unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan niin, että ne olisivat kattaneet raaka-aineen hintojen nousun. Unionin tuotannonalan myynnin kannattavuus unionin markkinoilla laski näin ollen, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 81 kappaleessa selitetään, vuonna 2005 saadusta 3 prosentin voitosta tutkimusajanjakson 13,3 prosentin tappioon.

(88)

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen halpatuonnin kasvava määrä vaikutti kielteisesti markkinoihin kokonaisuudessaan painamalla hintoja alas. Unionin markkinoihin jatkuvasti kohdistuneen paineen vuoksi unionin tuotannonala ei voinut mukauttaa myyntihintojaan raaka-aineen erityisesti vuonna 2008 (hintahuippu) kohonneisiin kustannuksiin. Tämä selittää unionin tuotannonalan markkinaosuuden ja kannattavuuden menetyksen.

(89)

Edellä sanottu huomioon ottaen ja, koska polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksista ei esitetty huomautuksia, voidaan vahvistaa, että Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen halpatuonnin voimakkaalla kasvulla oli merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

(90)

Muun kuin polkumyynnillä Kiinasta tapahtuneen tuonnin osalta on muistettava, ettei kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan havaittu tuoneen erikoislujaa polyesterilankaa unionin markkinoille polkumyynnillä. Vaikka ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tämä tuonti olisi jossakin määrin vaikuttanut unionin tuotannonalan kokemaan vahinkoon, katsotaan, ettei muun kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus – ottaen huomioon sen määrä ja erityisesti hinnat, jotka olivat keskimäärin korkeammat kuin polkumyynnillä tuotujen tuotteiden hinnat – ollut sellainen, että se olisi katkaissut Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalan kärsimän vahingon välistä syy-yhteyttä.

(91)

On muistettava, että syy-yhteyttä koskevassa analyysissa tutkittiin myös muita tekijöitä, nimittäin kysynnän kehitystä unionin markkinoilla, raaka-aineen hintojen kehittymistä, unionin tuotannonalan omaan käyttöön jäävää tuotantoa, sen vientitulosta, tuontia muista maista (mukaan luettuna tuonti Koreasta ja Taiwanista) sekä muiden unionin tuottajien tulosta.

(92)

Eräs osapuoli väitti, ettei syy-yhteyttä koskeva analyysi onnistunut todistamaan, ettei muista tekijöistä kuin polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista aiheutuva vahinko ollut johdettavissa kiinalaiseen tuontiin. Se väitti eritoten, että kysynnän kehityksen ja raaka-aineen hintojen nousun kaltaiset tekijät lisäsivät unionin tuotannonalan kärsimää vahinkoa, eikä niitä otettu huomioon syy-yhteyttä koskevassa analyysissa.

(93)

Kysynnän kehityksestä voidaan todeta, että Kiinasta tapahtuva tuonti onnistui kulutuksen vähentyessäkin lisäämään markkinaosuuttaan. Raaka-aineen hinnat puolestaan nousivat tutkimusajanjakson ensimmäisellä puoliskolla, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 139 kappaleessa mainitaan. Hinnat kuitenkin laskivat tutkimusajanjakson jälkipuoliskolla. Tämä raaka-aineen hintojen vaihtelu vaikutti kaikkiin talouden toimijoihin. Lisäksi, jos ei olisi ollut Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen halpatuonnin aiheuttamaa hintapainetta, olisi voitu olettaa, että unionin tuotannonala olisi voinut mukauttaa myyntihintojaan raaka-aineen hintojen kehityksen mukaisesti. Tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 138–140 kappaleen päätelmät vahvistetaan ja väite hylätään.

(94)

Koska unionin tuotannonalan omaan käyttöön jäävää tuotantoa tai sen vientitulosta koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 141–143 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(95)

Jotkin osapuolet väittivät lisäksi, etteivät unionin tuottajat olisi Koreasta ja Taiwanista tapahtuvan halpatuonnin vuoksi kyenneet nostamaan hintojaan raaka-ainekulujen muutosten ottamiseksi huomioon.

(96)

Koreasta ja Taiwanista tapahtuvan tuonnin hinnat olivat koko tarkastelujakson korkeammat kuin Kiinasta tapahtuvan tuonnin keskimääräiset hinnat. Lisäksi tuontimäärät laskivat merkittävästi vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson lopun välisenä aikana. Tämän vuoksi katsotaan, etteivät tämän tuonnin määrä ja hinnat olisi voineet olla unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon pääasiallinen syy eivätkä ne näin ollen voi katkaista unionin tuotannonalan kärsimän vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin välistä syy-yhteyttä. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(97)

Koska kolmansista maista (Korea ja Taiwan mukaan luettuina) tapahtuvaa tuontia koskevia muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 144–152 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(98)

Koska muita unionin tuottajia koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 153 ja 154 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(99)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan alhaisemman kannattavuuden olisi katsottava johtuvan siitä, että niin kutsutun kaksivaiheisen tuotantomenetelmän osuus unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetissa on suuri, ja väitetyistä viivästyksistä modernin niin kutsutun yksivaiheisen tuotantomenetelmän käyttöönotossa unionin tuotannonalalla.

(100)

Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ja unionin tuotannonala tuottavat ja myyvät suurelta osin samankaltaisia tuotelajeja. Unionin tuotannonala käyttää niin kutsuttua kaksivaiheista tuotantomenetelmää, koska sillä voidaan tuottaa tiettyjä tuotelajeja, jotka tavallisesti myydään markkinoilla korkeampaan hintaan. Kuten johdanto-osan 85–89 kappaleessa on selitetty, Kiinasta peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan polkumyynnillä tapahtunut halpatuonti vaikutti unionin koko markkinoihin painamalla hintoja alaspäin.

(101)

Tämän vuoksi katsotaan, ettei kahden erilaisen tuotantomenetelmän olemassaolo sinällään ole voinut vaikuttaa merkittävästi voittomarginaaleihin erityisesti, kun otetaan huomioon Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista aiheutunut hintapaine. Mitään perusteltua näyttöä ei myöskään toimitettu sen väitteen tueksi, että unionin tuotannonala on kärsinyt merkittävää vahinkoa, koska se ei käytä modernimpaa teknologiaa. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(102)

Edellä sanottu huomioon ottaen ja, koska muita huomautuksia ei esitetty, katsotaan, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 155–158 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(103)

Unionin etua koskevaa analyysia on mukautettu, jotta voidaan ottaa huomioon alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esitettyjen huomautusten pohjalta polkumyyntimarginaaleihin tehdyt tarkistukset ja väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen toteutetut yksilölliset tarkastelut. Koska yhteistyössä toimittiin laajalti, suurimmalle osalle Kiinasta tapahtuvalle tuonnille määrättäisiin noin 5 prosentin suuruinen tulli, kuten johdanto-osan 63 kappaleessa mainittiin.

(104)

Unionin tuotannonala muodostuu neljästä tuottajasta, jotka ovat sijoittautuneet unionin eri jäsenvaltioihin ja työllistävät suoraan yli 1 300 ihmistä erikoislujaan polyesterilankaan liittyvissä toiminnoissa. Kaikkien vahinkoindikaattorien – erityisesti unionin tuotannonalan taloudelliseen tulokseen liittyvien indikaattorien – kehitys oli negatiivista tarkastelujaksolla. Myös työllisyys laski merkittävästi 23 prosenttia, mikä vastasi noin 400 kokoaikaista työpaikkaa vastaavaa vähentymistä tarkastelujaksolla.

(105)

Unionin tuotannonala on väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ilmoittanut, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vuoksi joutilaina olleita tehtaita on vastikään avattu uudelleen. Tämä osoittaa, että väliaikaisilla toimenpiteillä on jo nyt ollut myönteinen vaikutus unionin tuotannonalaan.

(106)

Oletuksena on, että lopullisten polkumyyntitullien määrääminen Kiinasta peräisin olevalle tuonnille vaikuttaisi entisestään myönteisesti unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen ja auttaisi sitä saamaan takaisin ainakin osan menetetystä markkinaosuudestaan.

(107)

Koska unionin tuotannonalan etua koskevia muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 160–163 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(108)

Jotkin osapuolet väittivät, ettei analyysissa, jossa tarkasteltiin toimenpiteiden vaikutusta tuojiin, käsitelty sitä, että erikoislujan polyesterilangan toimittajaa on vaikea vaihtaa nopeasti. Tältä osin todetaan, että hankintalähteiden vaihtaminen voi viedä jonkin aikaa sen mukaan, mistä loppusovelluksesta on kyse. Muita lähteitä on kuitenkin käytettävissä, kuten tuonti Koreasta ja Taiwanista sekä tuonti niiltä kahdelta johdanto-osan 63 ja 64 kappaleessa mainitulta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, joihin ei sovelleta polkumyyntitulleja. Näin ollen tämä väite hylättiin ja vahvistettiin se alustava päätelmä, jonka mukaan toimenpiteillä ei ole merkittävää kielteistä vaikutusta tuojiin.

(109)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 164 ja 165 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(110)

Erikoislujan polyesterilangan käyttäjät ovat olleet erittäin kiinnostuneita tapauksesta. Niistä 68 käyttäjästä, joihin otettiin yhteyttä, 33 teki yhteistyötä tutkimuksessa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 33:sta yhteistyössä toimineesta käyttäjästä 24 osti erikoislujaa polyesterilankaa Kiinasta. Tästä tuonnista 12 prosenttia oli peräisin yrityksiltä, joiden ei havaittu harjoittavan polkumyyntiä.

(111)

Toimenpiteiden vaikutusta käyttäjiin koskevassa analyysissa ryhmiteltiin alustavassa vaiheessa käyttäjät neljään eri teollisuudenalaan (renkaat, moottoriajoneuvot, köydet ja teolliset sovellukset). Ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa tarkastettiin neljä käyttäjää (kaksi rengasalalla, yksi moottoriajoneuvoalalla ja yksi teollisten sovellusten alalla). Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tutkittiin lisäksi, missä määrin toimenpiteet vaikuttaisivat kuhunkin sektoriin. Tämän vuoksi seitsemän käyttäjän tiloihin tehtiin lisätarkastuskäynnit, kuten johdanto-osan 5 kappaleessa mainittiin. Yhteensä tarkastetuista 11 käyttäjästä viisi oli pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä). Tarkastettujen tietojen pohjalta tarkistettiin toimenpiteiden arvioitua vaikutusta käyttäjien voittomarginaaleihin; tässä otettiin huomioon myös tullien tarkistettu taso sekä se, että yhden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan havaittiin olleen harjoittamatta polkumyyntiä.

(112)

Rengassektorilla toimivien käyttäjien osalta saatiin neljä kyselylomakevastausta renkaiden valmistajilta. Näistä kaksi tarkastettiin ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa ja yksi niiden käyttöönoton jälkeen. Tämän sektorin osalta käytettävissä olevien tietojen mukaan erikoislujan polyesterilangan osuus sektorin tuotantokustannuksista on varsin rajallinen eli keskimäärin alle prosentin. Vain yhden yhteistyössä toimineen käyttäjän todettiin tuoneen tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinasta. Tämä tuonti oli kuitenkin kokonaisuudessaan peräisin sellaiselta kiinalaiselta yritykseltä, jonka ei todettu harjoittavan polkumyyntiä. Tämän vuoksi todetaan käytettävissä olevien tietojen perusteella, ettei ehdotetuilla toimenpiteillä ole vaikutusta rengassektoriin.

(113)

Moottoriajoneuvosektorin käyttäjiltä (lähinnä turvavöiden ja turvatyynyjen tuotanto), joiden osuus Kiinasta peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan kokonaistuonnissa oli tutkimusajanjaksolla 5 prosenttia, saatiin kuusi kyselylomakevastausta. Kaksi yritystä tarkastettiin, yksi ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa ja toinen niiden käyttöönoton jälkeen. Moottoriajoneuvosektorin käyttämän kiinalaisen erikoislujan polyesterilangan osuudeksi tarkistettiin tarkastuskäyntien jälkeen 15 prosenttia. Tarkastuskäynneillä kävi lisäksi ilmi, että niiden liiketoimintojen osuus, joissa erikoislujaa polyesterilankaa käytetään, oli yli 30 prosenttia yhteistyössä toimineiden yritysten kokonaisliikevaihdosta eikä 4 prosenttia, kuten alustavassa vaiheessa oli todettu. Tuotteista, joissa erikoislujaa polyesterilankaa käytetään, saadun keskimääräisen voiton vahvistettiin tällä sektorilla olevan noin 3 prosenttia. Edellä sanotun perusteella voidaan todeta, että mikäli toimenpiteet otetaan käyttöön, ne eivät todennäköisesti vaikuta vakavasti moottoriajoneuvosektoriin kokonaisuudessaan, koska se olisi edelleen kannattava eikä Kiina ole sen pääasiallinen hankintalähde.

(114)

Köysisektorilta saatiin kolme kyselylomakevastausta, ja yksi yritys tarkastettiin väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Kaikki tämän sektorin yhteistyössä toimineet yritykset ovat pk-yrityksiä, ja niiden osuus Kiinasta tapahtuvassa kokonaistuonnissa oli tutkimusajanjaksolla alle prosentin. Erikoislujaan polyesterilankaan liittyvien toimintojen osuuden niiden koko liiketoiminnasta vahvistettiin olevan noin 18 prosenttia. Sen liiketoiminnan keskimääräinen voittomarginaali, jossa erikoislujaa polyesterilankaa käytetään, vahvistettiin alustavasti noin 8 prosentiksi. Tarkastuskäynnin ja kyselylomakevastauksissa esitettyjen tietojen myöhemmän korjaamisen jälkeen sektorin voittomarginaaliksi tarkistettiin kuitenkin – 0,4 prosenttia. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että tutkimusajanjaksolla suurin osa tuonnista (71 %) tuli Kiinasta, ja Koreasta tulevan tuonnin osuus oli 22 prosenttia. Tullin tason tarkistamisen seurauksena pitäisi vaikutuksen niihin tämän sektorin yrityksiin, jotka edelleen hankkisivat erikoislujan polyesterilankansa Kiinasta, olla rajallinen. Olemassa on lisäksi lukuisia vaihtoehtoisia hankintalähteitä.

(115)

Teollisten sovellusten sektorilta saatiin yhteensä 20 kyselylomakevastausta käyttäjiltä, joiden osuus Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista on 21 prosenttia. Viisi yritystä tarkastettiin, yksi ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa ja neljä niiden käyttöönoton jälkeen. Tästä sektorista tarkastuskäyntien jälkeen käytettävissä olleiden tietojen pohjalta erikoislujaan polyesterilankaan liittyvän liiketoiminnan osuudeksi kokonaisliiketoiminnasta tarkistettiin 54 prosentiksi. Tutkimuksessa ilmeni, että nämä käyttäjät ostivat erikoislujan polyesterilangan lähinnä Kiinasta (42 %) ja Koreasta (24 %), ja 29 prosenttia hankittiin unionissa ja kolmansissa maissa toimivilta toimittajilta. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tehtyjen tarkastuskäyntien aikana kerättyjen tietojen pohjalta sektorin keskimääräistä voittomarginaalia tarkistettiin 17 prosentiksi. Kerätyistä tiedoista ilmenee kuitenkin, ettei koko sektorille määritetty keskimääräinen voittomarginaali edusta pk-yritysten tilannetta, sillä niiden voittomarginaali oli tutkimusajanjaksolla keskimäärin negatiivinen eli – 1,9 prosenttia. Huonoimmassa mahdollisessa tapauksessa, eli jos nämä pk-yritykset ostaisivat edelleen toimenpiteiden kohteena olevilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta eivätkä muuttaisi hankintalähdettään, niiden kannattavuus laskisi – 1,9 prosentista – 3,3 prosenttiin lopullisten toimenpiteiden käyttöönoton myötä. Tämä johtuu siitä, että ne hankkivat suuremman osan erikoislujasta polyesterilangasta Kiinasta verrattuna suurempiin yrityksiin, jotka olisivat edelleen erittäin kannattavia. On kuitenkin odotettavissa, että nämä pk-yritykset alkaisivat hankkia ainakin osan tarvitsemastaan määrästä muilta kuin toimenpiteiden kohteena olevilta tavarantoimittajilta.

(116)

Joidenkin käyttäjien mukaan polkumyyntitoimenpiteiden kielteistä vaikutusta niiden kannattavuuteen oli aliarvioitu unionin etua käsitelleessä alustavassa analyysissä. Lisäksi käyttäjät väittivät, että niiden on vaikea siirtää kustannusten nousu eteenpäin asiakkailleen, ja kyseenalaistivat mahdollisuuden löytää vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Jotkin osapuolet asettivat lisäksi kyseenalaiseksi unionin tuottajien kyvyn toimittaa tarvittavia tuotteita. Lopuksi otettiin vielä esille toimenpiteiden kielteinen vaikutus jatkojalostusteollisuuteen ja siten unionin työllisyyteen.

(117)

Kannattavuuden osalta analyysi, joka perustui väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tehtyjen tarkastuskäyntien pohjalta tarkistettuihin tietoihin, todellakin osoitti, että toimenpiteet vaikuttaisivat kielteisesti osaan köysi- ja teollisten sovellusten sektoreista, mikäli ne käyttäjät, jotka ostavat toimenpiteiden kohteena olevilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, ostavat edelleen näiltä tuottajilta eivätkä muuta hankintalähdettään. Tämä vaikutus on kuitenkin todennäköisesti vähäinen, koska tullin tasoa on alennettu ja koska on olemassa vaihtoehtoisia hankintalähteitä.

(118)

Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan käyttäjät eivät voi siirtää kustannusten nousua eteenpäin asiakkailleen, tutkimuksessa ilmeni, että joillakin sektoreilla saattaa todellakin olla vaikeaa nostaa hintoja. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat toimivat laajalti yhteistyössä, suurimmalle osalle Kiinasta tapahtuvalle tuonnille määrättäisiin kuitenkin vain noin 5 prosentin suuruinen tulli, kuten johdanto-osan 103 kappaleessa todettiin. Näin ollen käyttäjien oletetaan voivan siirtää ainakin osan kustannusten noususta asiakkailleen, ja vaikutuksen niiden kannattavuuteen arvioidaan joka tapauksessa ilman hinnan nousuakin olevan varsin vähäinen.

(119)

Sen väitteen osalta, jonka mukaan unionin tuotannonala ei voisi polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton myötä toimittaa tarvittavia tuotteita, tutkimuksessa ilmeni, että unionin tuottajien aiemmissa toimituksissa tietyille käyttäjille ilmeni ajoittain ongelmia. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ilmennyt mitään näyttöä siitä, että nämä ongelmat olisivat olleet jatkuvia. Mitä tulee ilmoituksiin siitä, että hankintalähteiden vaihtaminen on vaikeaa, tarkastuskäynneillä tuli todellakin esiin, että ennen kuin uutta erikoislujaa polyesterilankaa voidaan käyttää tuotannossa suuressa mittakaavassa, sille on tehtävä erinäisiä testejä, joilla pyritään tarkistamaan niin uuden raaka-aineen yhteensopivuus laitteiden kanssa kuin lopputuotteiden vaaditut laatuvaatimukset. Testausprosessin kesto vaihtelee lopputuotteen käyttökohteen mukaan. Näin ollen tunnustetaan, että toimittajien vaihtaminen voi olla pitkällinen ja kallis prosessi joillekin käyttäjille vaikkakin eriasteisesti sen mukaan, mistä valmistetuista tuotteista on kyse. Tarkastuskäynneillä selvisi kuitenkin, että jotkin yritykset olivat aikeissa ottaa käyttöön laajennusstrategian uusien toimittajien etsimiseksi, jotteivät ne olisi vain yhden lähteen varassa.

(120)

Jotkin osapuolet toivat lisäksi esiin pk-yritysten tilanteen ja väittivät, että pk-yrityksillä on raaka-aineen hankinnassa vaikeuksia, koska ne eivät pääse tuottajien edellyttämiin vähimmäistilausmääriin. Vähimmäistilausmääriin liittyvät vaikeudet näyttävät olevan pysyvä osa liiketoimintaa riippumatta toimenpiteiden käyttöönotosta. Näin ollen katsotaan, ettei tullien käyttöönotto sinällään vaikuttaisi talouden toimijoiden kesken jo vakiintuneisiin liiketoiminnan malleihin. Näin ollen näitä väitteitä ei pidetty perusteltuina.

(121)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät lisäksi, ettei unionin tuotannonala ole luotettava lähde sen tuotevalikoiman epätäydellisyyden ja sen tuotteiden alemman laadun ja korkeampien hintojen vuoksi. Tältä osin todettiin, että vaikka unionin tuottajat eivät voisikaan toimittaa kaikkia vaadittuja tuotteita, olemassa on vaihtoehtoisia hankintalähteitä, minkä pitäisi auttaa täydentämään tuotevalikoimaa. Suhteellisen alhaisen tullin ei myöskään pitäisi estää käyttäjiä täydentämästä tuotevalikoimaansa hankkimalla tuotetta edelleen myös Kiinasta. Lisäksi edellä mainitun tehtaiden uudelleenavaamisen pitäisi osaltaan auttaa ratkaisemaan tätä ongelmaa, koska se mahdollistaa sen, että kapasiteettia voidaan osoittaa enemmän suuremman tuotevalikoiman valmistukseen. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(122)

Mitä tulee toimenpiteiden vaikutusta jatkojalostusteollisuuteen ja siten unionin työllisyyteen koskevaan väitteeseen, vaikutuksen pitäisi edellä sanottu huomioon ottaen olla mitätön.

(123)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, ettei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön lopullisia polkumyyntitulleja Kiinasta peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuonnissa.

(124)

Koska ei tehty perusteltuja huomautuksia, joiden perusteella vahingon korjaavaa tasoa koskevia päätelmiä olisi muutettava, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 179–183 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(125)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitoimenpiteet olisi otettava perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Kaikki tullit olisi näin ollen määrättävä todettujen polkumyyntimarginaalien suuruisiksi.

(126)

Koska Korealle ja Taiwanille määritetyt polkumyyntimarginaalit olivat alle vähimmäistason, Koreasta ja Taiwanista peräisin olevalle tuonnille ei määrätä lopullisia polkumyyntitulleja.

(127)

Ehdotetut polkumyyntitullit ovat seuraavat:

(128)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeushenkilöiden tuottamien tuotteiden tuontiin. Muiden yritysten, joiden nimeä ja osoitetta ei erikseen mainita tämän asetuksen artiklaosassa, erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina, tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(129)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) olisi toimitettava viipymättä komissiolle (3), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(130)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoa aiottiin suositella. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Osapuolten huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

(131)

Mahdollisten uusien viejien ja tämän asetuksen liitteessä mainittujen otokseen kuulumattomien mutta tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden yritysten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi olisi säädettävä siitä, että viimeksi mainituille yrityksille määrättyä painotettua keskimääräistä tullia sovelletaan kaikkiin sellaisiin uusiin viejiin, jotka muutoin olisivat oikeutettuja perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaiseen tarkasteluun, koska 11 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta, kun on käytetty otantaa.

(132)

Koska todetut polkumyyntimarginaalit ovat korkeat ja unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä, katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisten väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät lopullisesti käyttöön otettujen tullien suuruisina. Jos lopulliset tullit ovat alhaisemmat kuin väliaikaiset tullit, lopulliset polkumyyntitullit ylittävät vakuutena olevat alustavat määrät on vapautettava. Jos lopulliset tullit ovat korkeammat kuin väliaikaiset tullit, vain väliaikaisia tulleja vastaavat vakuutena olevat määrät kannetaan lopullisesti.

(133)

Ottaen huomioon Koreasta ja Taiwanista peräisin olevaa tuontia koskevat päätelmät näitä kahta maata koskeva menettely päätetään,

—

se ei vienyt unioniin asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa kuvattua tuotetta tutkimusajanjakson (1 päivästä heinäkuuta 200830 päivään kesäkuuta 2009) aikana,

—

se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinan kansantasavallassa toimivaan viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä,

—

se on tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin toimenpiteiden perustana olevan tutkimusajanjakson jälkeen tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin,