UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TYÖJÄRJESTYS

19.6.1991

KONSOLIDOITU TOISINTO  (1)

SISÄLLYS

Alkumääräykset (1 artikla)

1 osasto

– Unionin tuomioistuimen organisaatio

1 luku

– Tuomarit ja julkisasiamiehet (2-6 artikla)

2 luku

– Unionin tuomioistuimen presidentti ja jaostojen perustaminen (7-11 artikla)

2 a luku

– Ratkaisukokoonpanot (11 a-11 e artikla)

3 luku

– Kirjaamo

1 jakso

– Kirjaaja ja apulaiskirjaajat (12-19 artikla)

2 jakso

– Unionin tuomioistuimen muu hallinto (20-23 artikla)

4 luku

– Avustavat esittelijät (24 artikla)

5 luku

– Unionin tuomioistuimen toiminta (25-28 artikla)

6 luku

– Kieliä koskevat järjestelyt (29-31 artikla)

7 luku

– Asiamiesten, avustajien ja asianajajien oikeudet ja velvollisuudet (32-36 artikla)

II osasto

– Asian käsittely

1 luku

– Kirjallinen käsittely (37-43 artikla)

1 a luku

– Alustava kertomus ja asioiden siirtäminen ratkaisukokoonpanoihin (44-44 a artikla)

2 luku

– Asian valmistelu ja siihen liittyvät toimenpiteet

1 jakso

– Asian selvittämistoimista (45-46 artikla)

2 jakso

– Todistajien ja asiantuntijoiden kutsuminen ja kuuleminen (47-53 artikla)

3 jakso

– Valmistelun päättyminen (54 artikla)

4 jakso

– Asian valmisteluun liittyvät toimenpiteet (54 a artikla)

3 luku

– Suullinen käsittely (55-62 artikla)

3 a luku

– Nopeutettu menettely (62 a artikla)

4 luku

– Tuomiot (63-68 artikla)

5 luku

–Oikeudenkäyntikulut (69-75 artikla)

6 luku

– Maksuton oikeudenkäynti (76 artikla)

7 luku

– Asian poistaminen (77 ja 78 artikla)

8 luku

– Tiedoksianto (79 artikla)

9 luku

– Määräajat (80-82 artikla)

10 luku

– Asian käsittelyn lykkääminen (82 a artikla)

III osasto

– Erityiset prosessit

1 luku

– Täytäntöönpanon lykkääminen ja muut välitoimet (83-90 artikla)

2 luku

– Oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvistä seikoista (91 ja 92 artikla)

3 luku

– Väliintulo (93 artikla)

4 luku

– Yksipuolinen tuomio ja takaisinsaanti (94 artikla)

5 luku

– (95 ja 96 artikla kumottu)

6 luku

– Erityiset muutoksenhakukeinot

1 jakso

– Kolmannen osapuolen kantelu (97 artikla)

2 jakso

– Tuomion purkaminen (98-100 artikla)

7 luku

– Muutoksenhaku välityslautakunnan päätöksiin (101 artikla)

8 luku

– Tuomioiden tulkinta (102 artikla)

9 luku

– Ennakkoratkaisupyynnöt ja muut tulkintapyynnöt (103-104 b artikla)

10 luku

– Euratomin perustamissopimuksen 103-105 artiklassa tarkoitetut erityiset prosessit (105 ja 106 artikla)

11 luku

– Lausunnot (107 ja 108 artikla; 109 artikla kumottu)

12 luku

– (109 a artikla kumottu)

13 luku

– Unionisopimuksen 35 artiklassa, sellaisena kuin se oli ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, tarkoitettujen riitojen ratkaiseminen (109 b artikla)

IV osasto

– Muutoksenhaku unionin yleisen tuomioistuimen päätöksiin (110 – 123 artikla)

IV A osasto

– Unionin yleisen tuomioistuimen päätösten uudelleenkäsittely (123 a – 123 g artikla)

V osasto

– ETA-sopimuksessa määrätyt menettelyt (123 f ja 123 g artikla)

Loppumääräykset (124—127 artikla)

Liite I

– Päätös vapaapäivistä

ALKUMÄÄRÄYKSET

1 artikla

Tässä työjärjestyksessä:

—	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräyksiin viitataan artiklan numerolla, jota edeltää lyhenne SEU

—	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräyksiin viitataan artiklan numerolla, jota edeltää lyhenne SEUT

—	Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen määräyksiin viitataan artiklan numerolla, jota edeltää lyhenne SEA

—	Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdystä pöytäkirjasta käytetään nimitystä perussääntö

—	Euroopan talousalueesta tehdystä sopimuksesta käytetään nimitystä ETA-sopimus.

Tässä työjärjestyksessä:

—	”toimielimillä” tarkoitetaan unionin toimielimiä sekä perussopimuksilla tai niiden täytäntöönpanemiseksi annetuilla säädöksillä perustettuja elimiä ja laitoksia, jotka voivat olla asianosaisina unionin tuomioistuimessa;

—	”EFTA:n valvontaviranomaisella” tarkoitetaan ETA-sopimuksella perustettua valvontaviranomaista.

I OSASTO

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN ORGANISAATIO

1 luku

TUOMARIT JA JULKISASIAMIEHET

2 artikla

Tuomarin toimikausi alkaa nimityskirjassa määrättynä päivänä. Jos nimityskirjassa ei ole määräystä tästä päivästä, toimikausi alkaa sinä päivänä, jona nimityskirja on päivätty.

3 artikla

1.   Ennen tehtäväänsä ryhtymistä kukin tuomari vannoo unionin tuomioistuimen ensimmäisessä julkisessa suullisessa käsittelyssä, johon hän osallistuu nimityksensä jälkeen, seuraavan valan:

2.   Heti valan vannottuaan kukin tuomari allekirjoittaa juhlallisen vakuutuksen, jonka mukaan hän toimikautensa aikana ja sen päätyttyä kunnioittaa tehtävästään johtuvia velvollisuuksia ja varsinkin osoittaa kunniallisuutta ja pidättyvyyttä, kun hänelle toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja.

4 artikla

Kun unionin tuomioistuinta pyydetään päättämään, täyttääkö tuomari enää tehtävänsä edellyttämät vaatimukset tai siitä johtuvat velvollisuudet, presidentti pyytää asianomaista tuomaria esittämään lausuntonsa suljetuin ovin pidettävässä istunnossa; kirjaaja ei ole läsnä tässä kuulemisessa.

5 artikla

Tämän työjärjestyksen 2, 3 ja 4 artiklan määräyksiä sovelletaan julkisasiamiehiin.

6 artikla

Tuomareiden ja julkisasiamiesten arvojärjestys määräytyy heidän virkaikänsä mukaan. Jos usean henkilön virkaikä on yhtä pitkä, arvojärjestys määräytyy iän mukaan. Uudelleen nimitettävät tuomarit ja julkisasiamiehet säilyttävät aikaisemman paikkansa arvojärjestyksessä.

2 luku

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI JA JAOSTOJEN PERUSTAMINEN

7 artikla

1.   Tuomarit valitsevat keskuudestaan unionin tuomioistuimen presidentin kolmeksi vuodeksi kerrallaan heti SEUT 253 artiklassa tarkoitetun tuomareiden osittaisen vaihtumisen jälkeen.

2.   Jos unionin tuomioistuimen presidentin tehtävä päättyy kesken hänen toimikautensa, jäljellä olevaksi toimikaudeksi nimitetään presidentiksi toinen tuomari.

3.   Tässä artiklassa tarkoitetut vaalit toimitetaan salaisella äänestyksellä. Valituksi tulee yli puolet unionin tuomioistuimen tuomareiden äänistä saanut tuomari. Jos kukaan tuomareista ei saa tätä enemmistöä, pidetään uusia äänestyskierroksia, kunnes tämä enemmistö saavutetaan.

8 artikla

Presidentti johtaa unionin tuomioistuimen lainkäyttöä ja hallintoa; hän toimii puheenjohtajana istunnoissa ja neuvotteluissa.

9 artikla

1.   Unionin tuomioistuin perustaa keskuudestaan viiden ja kolmen tuomarin jaostoja sen mukaan, mitä perussäännön 16 artiklassa määrätään, ja päättää tuomareiden jakautumisesta jaostoihin.

Unionin tuomioistuin nimeää sen viiden tuomarin jaoston, joka vastaa, tai ne viiden tuomarin jaostot, jotka vastaavat yhden vuoden ajan 104 b artiklassa tarkoitetuista asioista.

Päätös siitä, miten tuomarit jakautuvat jaostoihin, ja päätös 104 b artiklassa tarkoitetuista asioista vastaavan jaoston tai niistä vastaavien jaostojen nimeämisestä julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Heti kun kanne oikeudenkäynnin aloittamiseksi asiassa on jätetty, unionin tuomioistuimen presidentti nimeää esittelevän tuomarin.

Esittelevä tuomari valitaan 104 b artiklassa tarkoitetuissa asioissa edellä 1 kohdan nojalla nimetyn jaoston tuomareista tämän jaoston puheenjohtajan ehdotuksesta. Mikäli jaosto päättää, ettei asiaa käsitellä kiireellisessä menettelyssä, unionin tuomioistuimen presidentti voi antaa asian käsiteltäväksi esittelevälle tuomarille, joka kuuluu toiseen jaostoon.

Unionin tuomioistuimen presidentti ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jos esittelevä tuomari on poissa tai estynyt.

3.   Niiden asioiden osalta, jotka on siirretty 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti ratkaisukokoonpanoon, ilmaisulla ”unionin tuomioistuin” tarkoitetaan tässä työjärjestyksessä tätä ratkaisukokoonpanoa.

4.   Viiden tai kolmen tuomarin jaostolle siirretyissä asioissa unionin tuomioistuimen presidentin tehtäviä hoitaa jaoston puheenjohtaja.

10 artikla

1.   Tuomarit valitsevat viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajat kolmeksi vuodeksi kerrallaan välittömästi sen jälkeen, kun unionin tuomioistuimen presidentti on valittu.

Tuomarit valitsevat kolmen tuomarin jaostojen puheenjohtajat vuodeksi kerrallaan.

Unionin tuomioistuin nimeää ensimmäisen julkisasiamiehen vuodeksi kerrallaan.

Tämän työjärjestyksen 7 artiklan 2 ja 3 kohtaa noudatetaan soveltuvin osin.

Tässä kohdassa tarkoitetut valinnat ja nimeäminen julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Ensimmäinen julkisasiamies päättää presidentin nimettyä esittelevän tuomarin, kuka julkisasiamiehistä käsittelee asiaa. Ensimmäinen julkisasiamies ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin jonkun julkisasiamiehistä ollessa poissa tai estynyt.

11 artikla

Jos unionin tuomioistuimen presidentti on poissa tai estynyt taikka jos presidentin toimi on avoinna, presidentin tehtäviä hoitaa yksi viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajista tämän työjärjestyksen 6 artiklassa määrätyn järjestyksen mukaan.

Jos unionin tuomioistuimen presidentti ja viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajat ovat samanaikaisesti poissa tai estyneet taikka heidän toimensa ovat avoinna, presidentin tehtäviä hoitaa yksi kolmen tuomarin jaostojen puheenjohtajista tämän työjärjestyksen 6 artiklassa määrätyn järjestyksen mukaan.

Jos unionin tuomioistuimen presidentti ja kaikki jaostojen puheenjohtajat ovat samanaikaisesti poissa tai estyneet taikka heidän toimensa ovat yhtäaikaa avoinna, presidentin tehtäviä hoitaa yksi muista tuomareista tämän työjärjestyksen 6 artiklassa määrätyn järjestyksen mukaan.

2 a luku

RATKAISUKOKOONPANOT

11 a artikla

Unionin tuomioistuin kokoontuu seuraavina ratkaisukokoonpanoina:

—	täysistuntona, johon kuuluvat kaikki tuomarit

—	kolmentoista tuomarin suurena jaostona, johon kuuluvat tuomarit määräytyvät 11 b artiklan mukaisesti

—	viiden ja kolmen tuomarin jaostoina, joihin kuuluvat tuomarit määräytyvät 11 c artiklan mukaisesti.

11 b artikla

1.   Suureen jaostoon kuuluu kussakin asiassa unionin tuomioistuimen presidentti, viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajat, esittelevä tuomari sekä niin monta muuta tuomaria, että kaiken kaikkiaan tuomareita on kolmetoista. Nämä muut tuomarit nimetään 2 kohdassa tarkoitetun luettelon perusteella noudattaen siinä määrättyä järjestystä. Luettelon aloituskohtana on kussakin suureen jaostoon siirretyssä asiassa sen tuomarin nimi, joka seuraa luettelossa välittömästi sitä tuomaria, joka luettelon perusteella viimeksi nimettiin tähän ratkaisukokoonpanoon aikaisemmin siirrettyyn asiaan.

2.   Unionin tuomioistuimen presidentin ja viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajien valitsemisen jälkeen laaditaan muista tuomareista luettelo, jonka avulla määritetään, ketkä tuomarit kuuluvat suureen jaostoon. Tässä luettelossa seurataan vuorotellen tämän työjärjestyksen 6 artiklassa määrättyä järjestystä ja sille päinvastaista järjestystä: tämän luettelon ensimmäisenä tuomarina on 6 artiklassa määrätyn järjestyksen perusteella ensimmäinen tuomari, luettelon toisena tuomarina on tämän järjestyksen perusteella viimeinen tuomari, kolmantena tuomarina on tämän järjestyksen perusteella toinen tuomari, neljäntenä tuomarina on tämän järjestyksen mukaan toiseksi viimeinen tuomari ja niin edelleen.

Luettelo julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.   Suureen jaostoon kuuluu myös kaksi varajäsenenä toimivaa tuomaria niissä asioissa, jotka siirretään suureen jaostoon sen vuoden alusta, jona tuomarit osittain vaihtuvat, tähän vaihtumiseen saakka. Varajäseninä toimivina tuomareina ovat ne kaksi tuomaria, jotka seuraavat 2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa välittömästi sitä tuomaria, joka viimeksi nimettiin asiassa suureen jaostoon.

Varajäseninä toimivat tuomarit korvaavat 2 kohdassa tarkoitetun luettelon mukaisessa järjestyksessä ne tuomarit, jotka mahdollisesti eivät voi osallistua asian ratkaisuun.

11 c artikla

1.   Viiden ja kolmen tuomarin jaostoihin kuuluu kussakin asiassa jaoston puheenjohtaja, esittelevä tuomari ja niin monta muuta tuomaria, että viiden tuomarin jaostossa on viisi tuomaria ja kolmen tuomarin jaostossa kolme tuomaria. Nämä muut tuomarit nimetään 2 kohdassa tarkoitettujen luetteloiden perusteella noudattaen niissä määrättyä järjestystä. Näiden luetteloiden aloituskohtana on kussakin jaostoon siirretyssä asiassa sen tuomarin nimi, joka seuraa luettelossa välittömästi sitä tuomaria, joka luettelon perusteella viimeksi nimettiin kyseessä olevaan jaostoon aikaisemmin siirrettyyn asiaan.

2.   Viiden tuomarin jaostoihin kuuluvien tuomareiden määrittämistä varten laaditaan näiden jaostojen puheenjohtajien valitsemisen jälkeen luettelot, joista kussakin luetellaan kyseisen jaoston puheenjohtajaa lukuun ottamatta kaikki kyseiseen jaostoon jaetut tuomarit. Nämä luettelot laaditaan samalla tavalla kuin 11 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettu luettelo.

Kolmen tuomarin jaostoihin kuuluvien tuomareiden määrittämistä varten laaditaan näiden jaostojen puheenjohtajien valitsemisen jälkeen luettelot, joista kussakin luetellaan kyseisen jaoston puheenjohtajaa lukuun ottamatta kaikki kyseiseen jaostoon jaetut tuomarit. Nämä luettelot laaditaan noudattaen tämän työjärjestyksen 6 artiklassa määrättyä järjestystä.

Tässä kohdassa tarkoitetut luettelot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

11 d artikla

1.   Kun unionin tuomioistuin katsoo, että saman ratkaisukokoonpanon on ratkaistava useampi asia yhdessä, tähän ratkaisukokoonpanoon kuuluvat ne tuomarit, joiden ratkaistavaksi on annettu se asia, jota koskeva alustava kertomus on käsitelty ensimmäisenä.

2.   Kun jaosto, jonka ratkaistavaksi asia on annettu, siirtää asian 44 artiklan 4 kohdan nojalla unionin tuomioistuimelle, jotta tämä antaisi asian kyseistä jaostoa laajemman ratkaisukokoonpanon ratkaistavaksi, tähän ratkaisukokoonpanoon kuuluvat asian käsittelystä luopuneen jaoston jäsenet.

11 e artikla

Jos ratkaisukokoonpanoon kuuluva tuomari on estynyt, hänet korvataan toisella tuomarilla noudattaen sitä järjestystä, joka on määritetty 11 b artiklan 2 kohdassa tai 11 c artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa luetteloissa.

Jos unionin tuomioistuimen presidentti on estynyt, suuren jaoston puheenjohtajan tehtäviä hoitaa 11 artiklan määräysten mukaisesti määräytyvä tuomari.

Jos viiden tuomarin jaoston puheenjohtaja on estynyt, jaoston puheenjohtajan tehtäviä hoitaa kolmen tuomarin jaoston puheenjohtaja tarvittaessa tämän työjärjestyksen 6 artiklassa määrätyn järjestyksen mukaisesti taikka, jos kukaan kolmen tuomarin jaoston puheenjohtajista ei kuulu ratkaisukokoonpanoon, yksi muista tuomareista 6 artiklassa määrätyn järjestyksen mukaisesti.

Jos kolmen tuomarin jaoston puheenjohtaja on estynyt, jaoston puheenjohtajan tehtäviä hoitaa toinen samaan ratkaisukokoonpanoon kuuluva tuomari tämän työjärjestyksen 6 artiklassa määrätyn järjestyksen mukaisesti.

3 luku

KIRJAAMO

1 jakso – Kirjaaja ja apulaiskirjaajat

12 artikla

1.   Unionin tuomioistuin nimittää kirjaajan.

Kaksi viikkoa ennen nimittämispäivää presidentti antaa unionin tuomioistuimen jäsenille tiedoksi tointa varten jätetyt hakemukset.

2.   Hakemuksiin on liitettävä täydelliset tiedot hakijan iästä, kansalaisuudesta, korkeakoulututkinnoista, kielitaidosta, nykyisestä ja aikaisemmista työpaikoista sekä mahdollisesta kokemuksesta tuomioistuintyöstä ja kansainvälisistä tehtävistä.

3.   Nimittämisessä noudatetaan tämän työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdassa määrättyä menettelyä.

4.   Kirjaaja nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Hänet voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

5.   Tämän työjärjestyksen 3 artiklan määräyksiä sovelletaan kirjaajaan.

6.   Kirjaaja voidaan erottaa tehtävästään vain, jos hän ei enää täytä tehtävänsä edellyttämiä vaatimuksia tai siitä johtuvia velvollisuuksia; unionin tuomioistuin päättää asiasta varattuaan kirjaajalle tilaisuuden tulla kuulluksi.

7.   Jos kirjaajan toimi tulee avoimeksi ennen toimikauden säännönmukaista päättymistä, unionin tuomioistuin nimittää uuden kirjaajan kuuden vuoden toimikaudeksi.

13 artikla

Unionin tuomioistuin voi kirjaajaan sovellettavaa menettelyä noudattaen nimittää yhden tai useamman apulaiskirjaajan avustamaan kirjaajaa ja toimimaan hänen tilallaan tämän työjärjestyksen 15 artiklassa tarkoitetuissa kirjaajan ohjeissa määrätyissä rajoissa.

14 artikla

Jos kirjaaja ja apulaiskirjaajat ovat poissa tai estyneet taikka jos heidän toimensa ovat avoinna, presidentti nimeää virkamiehen tai muun tuomioistuimen palveluksessa olevan henkilön hoitamaan väliaikaisesti kirjaajan tehtäviä.

15 artikla

Unionin tuomioistuin vahvistaa presidentin esityksestä kirjaajan ohjeet.

16 artikla

1.   Kirjaamossa pidetään kirjaajan vastuulla rekisteriä, johon merkitään kaikki oikeudenkäyntiasiakirjat ja niiden liitteet saapumisjärjestyksessä.

2.   Kun asiakirja on merkitty rekisteriin, kirjaaja tekee tästä merkinnän alkuperäiskappaleeseen ja asianosaisen pyynnöstä tämän sitä varten esittämään jäljennökseen.

3.   Rekisterimerkintä ja edellisessä kohdassa tarkoitetut merkinnät ovat todistusvoimaisia.

4.   Yksityiskohtaiset määräykset rekisterinpidosta annetaan tämän työjärjestyksen 15 artiklassa tarkoitetuissa kirjaajan ohjeissa.

5.   Se, jota asia koskee, voi kirjaamossa tutustua rekisteriin ja maksua vastaan saada siitä jäljennöksiä tai otteita niiden maksuperusteiden mukaan, jotka unionin tuomioistuin vahvistaa kirjaajan esityksestä.

Kaikki asianosaiset voivat lisäksi maksuperusteiden mukaan määräytyvää maksua vastaan saada jäljennöksiä oikeudenkäyntiasiakirjoista ja oikeiksi todistettuja jäljennöksiä määräyksistä ja tuomioista.

6.   Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistaan tiedonanto, jossa ilmoitetaan kanteen kirjaamispäivä, asianosaisten nimet ja osoitteet, oikeudenkäynnin kohde, kantajan vaatimukset sekä tiivistelmä kanteen oikeudellisista perusteista ja pääasiallisista perusteluista.

7.   Jos neuvosto tai Euroopan komissio ei ole asianosaisena, unionin tuomioistuin lähettää niille jäljennöksen kanteesta ja vastineesta, liiteasiakirjoja lukuun ottamatta, jotta ne voivat todeta, vaaditaanko asiassa SEUT 277 artiklan nojalla, että jotain niiden antamaa säädöstä ei sovelleta. Jäljennös kanteesta ja vastineesta lähetetään vastaavasti Euroopan parlamentille, jotta se voi todeta, vaaditaanko asiassa SEUT 277 artiklan nojalla, että jotain sen ja neuvoston yhdessä antamaa säädöstä ei sovelleta.

17 artikla

1.   Kirjaaja huolehtii presidentin puolesta asiakirjojen vastaanottamisesta, lähettämisestä ja säilyttämisestä sekä tämän työjärjestyksen mukaisten tiedoksiantojen toimittamisesta.

2.   Kirjaaja avustaa unionin tuomioistuinta, presidenttiä, jaostojen puheenjohtajia ja tuomareita näiden kaikissa virkatehtävissä.

18 artikla

Kirjaaja säilyttää sinettiä. Hän on vastuussa arkistosta ja huolehtii unionin tuomioistuimen julkaisuista.

19 artikla

Kirjaaja on läsnä unionin tuomioistuimen ja sen jaostojen istunnoissa, jollei tämän työjärjestyksen 4 ja 27 artiklan määräyksistä muuta johdu.

2 jakso – Unionin tuomioistuimen muu hallinto

20 artikla

1.   Unionin tuomioistuimen virkamiehet ja muu henkilöstö nimitetään henkilöstösäännöissä mainituin perustein.

2.   Ennen kuin virkamies ryhtyy hoitamaan virkaansa, hän vannoo presidentin edessä ja kirjaajan läsnäollessa seuraavan valan:

21 artikla

Unionin tuomioistuin vahvistaa kirjaajan esityksestä organisaationsa ja muutokset siihen.

22 artikla

Unionin tuomioistuimessa on käännösosasto, jonka asiantuntijoilla on tarvittavat oikeudelliset tiedot ja perusteelliset taidot useassa unionin tuomioistuimen virallisessa kielessä.

23 artikla

Kirjaaja huolehtii presidentin alaisuudessa ja hallintovirkamiehen avustamana unionin tuomioistuimen hallinnosta, varainhoidosta ja kirjanpidosta.

4 luku

AVUSTAVAT ESITTELIJÄT

24 artikla

1.   Unionin tuomioistuin ehdottaa perussäännön 13 [artiklan] mukaisesti avustavien esittelijöiden nimittämistä, jos se katsoo sen tarpeelliseksi unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi saatettujen asioiden tutkimista ja valmistelua varten.

2.   Avustavien esittelijöiden tehtävänä on erityisesti:

—	avustaa presidenttiä välitoimien määräämisessä,

—	avustaa esittelevää tuomaria tehtävässään.

3.   Tehtäviään hoitaessaan avustavat esittelijät ovat tapauksen mukaan joko unionin tuomioistuimen presidentin, jaoston puheenjohtajan tai esittelevän tuomarin alaisia.

4.   Ennen tehtäväänsä ryhtymistä kukin avustava esittelijä vannoo unionin tuomioistuimessa tämän työjärjestyksen 3 artiklassa tarkoitetun valan.

5 luku

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TOIMINTA

25 artikla

1.   Presidentti määrää suuren jaoston ja täysistuntokokoonpanon istuntopäivät ja istuntojen kellonajat.

2.   Kunkin viiden tai kolmen tuomarin jaoston puheenjohtaja määrää tämän jaoston istuntopäivät ja istuntojen kellonajat

3.   Unionin tuomioistuin voi päättää pitävänsä yhden tai useamman istunnon muualla kuin unionin tuomioistuimen kotipaikassa.

26 artikla

1.   Jos tuomareita jonkun tuomarin estymisen tai poissaolon vuoksi on parillinen määrä, tämän työjärjestyksen 6 artiklassa tarkoitetun nuorimman tuomarin on pidättäydyttävä osallistumasta neuvotteluun, paitsi jos hän on esittelevä tuomari. Tällaisessa tapauksessa häntä arvojärjestyksessä välittömästi vanhemman tuomarin on pidättäydyttävä osallistumasta neuvotteluun.

2.   Jos suuren jaoston tai täysistunnon koolle kutsumisen jälkeen havaitaan, ettei perussäännön 17 artiklan kolmannessa tai neljännessä kohdassa määrättyä päätösvaltaista määrää saavuteta, presidentti siirtää istuntoa, kunnes päätösvaltaisuus on saavutettu.

3.   Jos viiden tai kolmen tuomarin jaostossa ei saavuteta perussäännön 17 artiklan toisessa kohdassa määrättyä päätösvaltaista määrää ja jos estyneitä tuomareita ei voida korvata 11 e artiklan mukaisesti, tämän jaoston puheenjohtaja ilmoittaa siitä unionin tuomioistuimen presidentille, joka nimeää tuomarin jaoston kokoonpanon täydentämiseksi.

27 artikla

1.   Unionin tuomioistuimen neuvottelut pidetään suljetussa istunnossa.

2.   Ainoastaan suulliseen käsittelyyn osallistuneet tuomarit sekä mahdollisesti asiaa tutkinut avustava esittelijä saavat osallistua neuvotteluun.

3.   Kukin neuvottelussa läsnä oleva tuomari esittää mielipiteensä perusteluineen.

4.   Tuomarin pyynnöstä voidaan mikä tahansa kysymys laatia hänen valitsemallaan kielellä ja esittää kirjallisesti unionin tuomioistuimelle ennen äänestystä.

5.   Unionin tuomioistuimen ratkaisu muodostuu mielipiteistä, joihin enemmistö tuomareista lopullisen keskustelun jälkeen yhtyy. Äänestettäessä noudatetaan tämän työjärjestyksen 6 artiklassa määrättyyn arvojärjestykseen nähden käänteistä järjestystä.

6.   Unionin tuomioistuin ratkaisee kysymysten asiasisältöä, sanamuotoa tai järjestystä sekä äänestystuloksen määräytymistä koskevat erimielisyydet.

7.   Jos unionin tuomioistuimen ratkaistavana on hallinnollisia kysymyksiä, julkisasiamiehet osallistuvat äänioikeutettuina päätöksentekoon. Kirjaaja on läsnä, jollei unionin tuomioistuin toisin päätä.

8.   Jos unionin tuomioistuin kokoontuu istuntoon ilman kirjaajan läsnäoloa, se antaa tarvittaessa tämän työjärjestyksen 6 artiklassa tarkoitetun nuorimman tuomarin tehtäväksi laatia pöytäkirjan, jonka presidentti ja tämä tuomari allekirjoittavat.

28 artikla

1.   Jollei unionin tuomioistuin nimenomaisesti toisin päätä, lomakaudet ovat seuraavat:

—	18 päivästä joulukuuta 10 päivään tammikuuta,

—	pääsiäistä edeltävästä sunnuntaista toiseen pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin,

—	15 päivästä heinäkuuta 15 päivään syyskuuta.

Lomakauden aikana presidentin tehtäviä hoitaa unionin tuomioistuimen kotipaikassa joko presidentti itse yhteydessä kirjaajaan tai jaoston puheenjohtaja taikka muu presidentin sijaisekseen nimeämä tuomari.

2.   Presidentti voi unionin tuomioistuimen lomakauden aikana kiireellisissä tapauksissa kutsua tuomarit tai julkisasiamiehet koolle.

3.   Unionin tuomioistuin noudattaa kotipaikkansa virallisia juhlapäiviä.

4.   Unionin tuomioistuin voi pätevästä syystä myöntää tuomareille tai julkisasiamiehille virkavapautta.

6 luku

KIELIÄ KOSKEVAT JÄRJESTELYT

29 artikla

1.   Oikeudenkäyntikieliä ovat bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro.

2.   Kantaja valitsee oikeudenkäyntikielen, jollei seuraavista määräyksistä muuta johdu:

a)	jos vastaajana on jäsenvaltio tai luonnollinen henkilö, jolla on jäsenvaltion kansalaisuus, tai oikeushenkilö, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa, oikeudenkäyntikieli on tämän valtion virallinen kieli; jos virallisia kieliä on useampia, kantaja voi valita itselleen sopivan kielen;

b)	asianosaisten yhteisestä pyynnöstä voidaan antaa lupa käyttää muuta tämän artiklan 1 kohdassa mainittua kieltä oikeudenkäyntikielenä kokonaan tai osittain;

c)

asianosaisen pyynnöstä, kun vastapuolta ja julkisasiamiestä on kuultu, voidaan, poiketen siitä mitä a ja b alakohdassa määrätään, antaa lupa käyttää oikeudenkäyntikielenä kokonaan tai osittain muuta tämän artiklan 1 kohdassa mainittua kieltä; Euroopan unionin toimielin ei voi esittää tällaista pyyntöä.

Tämän työjärjestyksen 103 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa oikeudenkäyntikielenä on asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saattavan kansallisen tuomioistuimen kieli. Pääasian asianosaisen asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä, ja kun vastapuolta ja julkisasiamiestä on kuultu, voidaan antaa lupa käyttää muuta tämän artiklan 1 kohdassa mainittua kieltä suullisessa käsittelyssä.

Presidentti voi tehdä edellä mainittuja pyyntöjä koskevan päätöksen; hän voi siirtää pyynnön unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi, ja halutessaan hyväksyä pyynnön ilman kaikkien asianosaisten suostumusta hänen täytyy siirtää se.

3.   Oikeudenkäyntikieltä käytetään erityisesti asianosaisten kirjelmissä ja suullisissa lausumissa sekä niiden liiteasiakirjoissa samoin kuin unionin tuomioistuimen pöytäkirjoissa ja päätöksissä.

Muulla kuin oikeudenkäyntikielellä esitettyihin liiteasiakirjoihin on oheistettava oikeudenkäyntikielelle tehty käännös.

Jos asiakirjat ovat laajoja, käännökset voidaan rajoittaa otteisiin niistä. Unionin tuomioistuin voi kuitenkin aina, joko omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnöstä, vaatia laajempaa tai täydellistä käännöstä.

Poiketen siitä, mitä edellä määrätään, jäsenvaltioilla on oikeus käyttää omaa virallista kieltään, jos ne ovat väliintulijoina unionin tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa tai jos ne ovat osallisina 103 artiklassa tarkoitetussa ennakkoratkaisumenettelyssä. Tätä määräystä sovelletaan sekä kirjallisiin että suullisiin lausumiin. Kirjaaja huolehtii tarvittavista käännöksistä oikeudenkäyntikielelle.

ETA-sopimuksen muille osapuolille kuin jäsenvaltioille ja EFTA:n valvontaviranomaiselle voidaan antaa lupa käyttää jotakin muuta tämän artiklan 1 kohdassa mainituista kielistä kuin oikeudenkäyntikieltä, kun ne esiintyvät väliintulijoina unionin tuomioistuimessa vireillä olevassa riidassa tai kun ne osallistuvat perussäännön 23 artiklassa tarkoitettuun ennakkoratkaisumenettelyyn. Tätä määräystä sovelletaan sekä kirjallisiin että suullisiin lausumiin. Kirjaaja huolehtii tarvittavista käännöksistä oikeudenkäyntikielelle.

Kolmansille valtioille, jotka osallistuvat ennakkoratkaisumenettelyyn perussäännön 23 artiklan neljännen kohdan mukaisesti, voidaan antaa lupa käyttää jotain muuta 1 kohdassa mainittua kieltä kuin oikeudenkäyntikieltä. Tätä määräystä sovelletaan sekä kirjallisiin asiakirjoihin että suullisiin lausumiin. Kirjaaja huolehtii kussakin tapauksessa käännöksistä oikeudenkäyntikielelle.

4.   Jos todistaja tai asiantuntija ilmoittaa olevansa kykenemätön riittävän selvästi ilmaisemaan itseään jollain tämän artiklan 1 kohdassa mainitulla kielellä, unionin tuomioistuin voi antaa hänelle luvan esittää kertomuksensa muulla kielellä. Kirjaaja huolehtii tarvittavista käännöksistä oikeudenkäyntikielelle.

5.   Unionin tuomioistuimen presidentti ja jaostojen puheenjohtajat voivat asian suullisessa käsittelyssä, esittelevä tuomari alustavassa kertomuksessa ja suullista käsittelyä varten laaditussa kertomuksessa, tuomarit ja julkisasiamiehet suullisessa käsittelyssä esittämissään kysymyksissä ja julkisasiamiehet ratkaisuehdotuksessaan käyttää jotakin tämän artiklan 1 kohdassa mainittua muuta kieltä kuin oikeudenkäyntikieltä. Kirjaaja huolehtii tarvittavista käännöksistä oikeudenkäyntikielelle.

30 artikla

1.   Kirjaajan on huolehdittava siitä, että tuomarin, julkisasiamiehen tai asianosaisen pyynnöstä kaikki unionin tuomioistuimessa asian käsittelyn aikana lausuttu käännetään joillekin heidän valitsemistaan, 29 artiklan 1 kohdassa mainituista kielistä.

2.   Unionin tuomioistuimen julkaisut laaditaan neuvoston asetuksen N:o 1 1 artiklassa tarkoitetuilla kielillä.

31 artikla

Oikeudenkäyntikielellä tai muulla tämän työjärjestyksen 29 artiklassa tarkoitetulla kielellä laaditut asiakirjat ovat todistusvoimaisia.

7 luku

ASIAMIESTEN, AVUSTAJIEN JA ASIANAJAJIEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

32 artikla

1.   Asiamiehet, avustajat ja asianajajat, jotka esiintyvät unionin tuomioistuimessa tai missä tahansa lainkäyttöviranomaisessa, jolta unionin tuomioistuin on pyytänyt oikeusapua, nauttivat koskemattomuutta siltä osin kuin kysymys on asiaa tai asianosaisia koskevista suullisista tai kirjallisista lausumista.

2.   Asiamiehillä, avustajilla ja asianajajilla on lisäksi seuraavat erioikeudet ja vapaudet:

a)

mitään oikeudenkäyntiin liittyvää asiakirjaa tai muuta tallennetta ei saa etsiä tai takavarikoida. Kiistatapauksissa tulliviranomaiset ja poliisi voivat sinetöidä tällaiset asiakirjat ja tallenteet, jotka toimitetaan sen jälkeen viipymättä unionin tuomioistuimeen, jossa ne tarkastetaan kirjaajan ja asianomaisen henkilön läsnä ollessa;

b)	asiamiehillä, avustajilla ja asianajajilla on oikeus sellaiseen määrään ulkomaista valuuttaa, joka on tarpeen heidän tehtäviensä hoitamista varten;

c)	asiamiehillä, avustajilla ja asianajajilla on oikeus esteettä matkustaa tehtäviensä edellyttämässä laajuudessa.

33 artikla

Edellisessä artiklassa tarkoitettuihin erioikeuksiin, koskemattomuuteen ja vapauksiin voi vedota vain sellainen henkilö, joka voi osoittaa asemansa seuraavasti:

a)	asiamiehen on esitettävä päämiehensä antama virallinen asiakirja; päämiehen on viipymättä toimitettava jäljennös tästä asiakirjasta kirjaajalle;

b)	avustajan ja asianajajan on esitettävä kirjaajan allekirjoittama todistus. Tämä todistus on voimassa vain tietyn ajan, jota voidaan asian käsittelyn keston mukaan pidentää tai lyhentää.

34 artikla

Tämän työjärjestyksen 32 artiklassa tarkoitetut erioikeudet, koskemattomuus ja vapaudet myönnetään yksinomaan asian käsittelyn asianmukaisen kulun turvaamiseksi.

Unionin tuomioistuin voi poistaa koskemattomuuden, jos se katsoo, ettei asian käsittelyn asianmukainen kulku tämän vuoksi esty.

35 artikla

1.   Jos unionin tuomioistuin katsoo, että avustajan tai asianajajan käytös unionin tuomioistuimessa tai tuomaria, julkisasiamiestä tai kirjaajaa kohtaan on unionin tuomioistuimen arvovallan kannalta sopimatonta tai hyvän lainkäytön vaatimusten vastaista tai että kyseinen avustaja tai asianajaja käyttää oikeuksiaan muihin tarkoituksiin kuin niihin, joita varten ne on annettu, unionin tuomioistuin ilmoittaa tästä asianomaiselle. Jos unionin tuomioistuin ilmoittaa tällaisesta käytöksestä niille toimivaltaisille viranomaisille, joiden alaisuuteen asianomainen kuuluu, asianomaiselle toimitetaan jäljennös näille viranomaisille lähetetystä kirjeestä.

Samoilla perusteilla unionin tuomioistuin voi milloin tahansa asianomaista ja julkisasiamiestä kuultuaan määräyksellä kieltää asianomaista esiintymästä asian käsittelyssä. Määräystä on heti noudatettava.

2.   Jos avustajaa tai asianajajaa kielletään esiintymästä asian käsittelyssä, asian käsittelyä lykätään presidentin määräämäksi ajaksi, jotta asianosaisella on mahdollisuus hankkia toinen avustaja tai asianajaja.

3.   Tämän artiklan nojalla tehty päätös voidaan peruuttaa.

36 artikla

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan yliopiston opettajiin, joilla on perussäännön 19 artiklan mukaisesti oikeus esiintyä unionin tuomioistuimessa.

II OSASTO

ASIAN KÄSITTELY

1 luku

KIRJALLINEN KÄSITTELY

37 artikla

1.   Jokaisen oikeudenkäyntiasiakirjan alkuperäiskappaleen on oltava asianosaisen asiamiehen tai asianajajan allekirjoittama.

Alkuperäiskappale ja kaikki liitteet, joihin siinä viitataan, on jätettävä unionin tuomioistuimelle samoin kuin viisi jäljennöstä unionin tuomioistuinta varten ja yksi jäljennös kutakin asianosaista varten. Sen asianosaisen, joka jättää asiakirjat, on todistettava jäljennökset oikeaksi.

2.   Toimielimet jättävät lisäksi unionin tuomioistuimen asettamassa määräajassa kaikista oikeudenkäyntiasiakirjoista käännökset muille, neuvoston asetuksen N:o 1 1 artiklassa mainituille kielille. Tällöin sovelletaan edellisen kohdan viimeistä alakohtaa.

3.   Kaikki oikeudenkäyntiasiakirjat on päivättävä. Asian käsittelyssä noudatettavia määräaikoja laskettaessa pidetään ratkaisevana ainoastaan sitä ajankohtaa, jolloin asiakirjat on jätetty kirjaamoon.

4.   Jokaiseen oikeudenkäyntiasiakirjaan on oheistettava liite, joka sisältää ne liiteasiakirjat, joihin asiassa vedotaan, sekä luettelo niistä.

5.   Jos oikeudenkäyntiasiakirjaan on sen laajuuden vuoksi liitetty ainoastaan otteita, koko asiakirja tai sen täydellinen jäljennös on jätettävä kirjaamoon.

6.   Prosessuaalisten määräaikojen noudattamisen kannalta pidetään ratkaisevana sitä päivää, jona jäljennös oikeudenkäyntiasiakirjan allekirjoitetusta alkuperäiskappaleesta, mukaan lukien 4 kohdassa tarkoitettu asiakirjaluettelo, saapuu kirjaamoon telekopiolaitteen tai muun unionin tuomioistuimen käytettävissä olevan teknisen tiedonsiirtovälineen välityksellä, jos asiakirjan allekirjoitettu alkuperäiskappale liitteineen ja 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuine jäljennöksineen jätetään kirjaamoon viimeistään kymmenen päivän kuluessa tästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1–5 kohdan soveltamista. Tähän kymmenen päivän määräaikaan ei voida soveltaa 81 artiklan 2 kohtaa.

7.   Unionin tuomioistuin voi tekemällään päätöksellä määrittää edellytykset, joiden täyttyessä kirjaamoon sähköisesti toimitettua oikeudenkäyntiasiakirjaa pidetään kyseisen asiakirjan alkuperäiskappaleena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 2–5 kohdan soveltamista. Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

38 artikla

1.   Perussäännön 21 artiklassa tarkoitetussa kanteessa on mainittava:

a)	kantajan nimi ja osoite;

b)	sen asianosaisen nimi, jota vastaan kanne pannaan vireille;

c)	oikeudenkäynnin kohde ja yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista;

d)	kantajan vaatimukset;

e)	esitettävä näyttö.

2.   Kanteessa on mainittava unionin tuomioistuimen kotipaikassa oleva prosessiosoite, johon asiaa koskevat tiedoksiannot voidaan toimittaa. Lisäksi on mainittava sellaisen henkilön nimi, jolla on kelpoisuus vastaanottaa tiedoksiantoja ja joka on antanut suostumuksensa tehtävään.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun prosessiosoitteen ilmoittamisen lisäksi tai sen sijasta kanteessa voidaan mainita, että asianajaja tai asiamies suostuu siihen, että tiedoksiannot toimitetaan hänelle telekopiolaitteen tai muun teknisen tiedonsiirtovälineen välityksellä.

Jos kanne ei täytä ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa asetettuja edellytyksiä, kaikki asiaa koskevat tiedoksiannot toimitetaan tälle asianosaiselle, niin kauan kuin edellytyksiä ei ole täytetty, kirjatulla kirjeellä, joka on osoitettu asianosaisen asiamiehelle tai asianajajalle. Tällöin 79 artiklan 1 kohdan määräyksistä poiketen tiedoksianto katsotaan oikeassa järjestyksessä toimitetuksi, kun kirje jätetään postiin kirjattavaksi unionin tuomioistuimen kotipaikassa.

3.   Asianosaista avustavan tai edustavan asianajajan on jätettävä kirjaamoon asiakirja, joka osoittaa, että hänellä on kelpoisuus esiintyä tuomioistuimessa jossakin jäsenvaltiossa tai muussa ETA-sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa.

4.   Kanteeseen on tarvittaessa liitettävä perussäännön 21 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetut asiakirjat.

5.   Jos kantaja on yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, kanteeseen on liitettävä:

a)	säännöt, yhtiösopimus tai yhtiöjärjestys, äskettäin annettu ote yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteristä tai muu selvitys siitä, että kantaja on oikeushenkilönä olemassa;

b)	selvitys siitä, että asianajajalle annetun valtuutuksen allekirjoittajalla on ollut siihen kelpoisuus.

6.   SEUT 273 artiklassa tarkoitettuihin kanteisiin on liitettävä jäljennös kyseessä olevien valtioiden välillä tehdystä välityssopimuksesta.

7.   Jollei kanne täytä tämän artiklan 3–6 kohdassa asetettuja vaatimuksia, kirjaajan on asetettava kantajalle kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa tämän on täydennettävä kannettaan tai toimitettava puuttuvat asiakirjat. Jos kantaja ei määräajassa täydennä kannettaan tai toimita puuttuvia asiakirjoja, unionin tuomioistuin päättää julkiasiamiestä kuultuaan, aiheuttavatko puutteet kanteen jättämisen tutkimatta muotovaatimusten laiminlyönnin perusteella.

39 artikla

Kanne on annettava vastaajalle tiedoksi. Edellisen artiklan 7 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tiedoksianto toimitetaan heti kun asiakirjat on täydennetty määräysten mukaisiksi tai kun unionin tuomioistuin on määrännyt, että kanne otetaan tutkittavaksi siitä huolimatta, ettei mainitussa artiklassa määrättyjä muotovaatimuksia ole täytetty.

40 artikla

1.   Vastaajan on kuukauden kuluessa tiedoksiannosta jätettävä vastineensa unionin tuomioistuimelle. Vastineessa on mainittava:

a)	vastaajan nimi ja osoite;

b)	tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joihin vedotaan;

c)	vastaajan vaatimukset;

d)	esitettävä näyttö.

Vastineeseen sovelletaan tämän työjärjestyksen 38 artiklan 2–5 kohtaa.

2.   Presidentti voi vastaajan perustellusta hakemuksesta pidentää edellisessä kohdassa määrättyä aikaa.

41 artikla

1.   Kannetta ja vastinetta voidaan täydentää kantajan vastauksella ja vastaajan siihen antamalla vastauksella.

2.   Presidentti asettaa määräajat, joiden kuluessa nämä asiakirjat on jätettävä.

42 artikla

1.   Vastauksessaan asianosainen voi vedota lisänäyttöön. Asianosaisen on kuitenkin ilmoitettava syy, miksi näyttöön ei ole vedottu aikaisemmin.

2.   Asian käsittelyn kuluessa ei saa vedota uuteen perusteeseen, ellei se perustu kirjallisen käsittelyn aikana esille tulleisiin tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin.

Jos joku asianosaisista asian käsittelyn kuluessa esittää tällaisen uuden perusteen, presidentti voi säännönmukaisten määräaikojen umpeuduttuakin esittelevän tuomarin esityksestä ja julkisasiamiestä kuultuaan asettaa määräajan, jonka kuluessa toinen asianosainen voi lausua tästä perusteesta.

Päätös siitä, otetaanko uusi peruste tutkittavaksi, tehdään pääasian ratkaisun yhteydessä.

43 artikla

Unionin tuomioistuimen presidentti voi kuultuaan asianosaisia sekä julkisasiamiestä, jos asiaan on jo nimetty julkisasiamies 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti, milloin tahansa määrätä, että kirjallista tai suullista käsittelyä taikka lopullista tuomiota varten tietyt toisiinsa liittyvät tai asiasisällöltään samanlaiset asiat käsitellään yhdessä. Presidentti voi myös peruuttaa yhdistämispäätöksen. Presidentti voi siirtää nämä kysymykset unionin tuomioistuimen ratkaistaviksi.

1 a luku

ALUSTAVA KERTOMUS JA ASIOIDEN SIIRTÄMINEN RATKAISUKOKOONPANOIHIN

44 artikla

1.   Presidentti määrää päivän, jolloin esittelevän tuomarin on annettava unionin tuomioistuimen yleiskokoukselle alustava kertomus, tapauksen mukaan,

a)	kun vastaajan vastaus on jätetty;

b)	kun asianosaisten vastauksia ei ole jätetty 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetetussa määräajassa;

c)	kun asianosainen on ilmoittanut, ettei se anna vastausta;

d)	kun 62 a artiklassa tarkoitettua nopeutettua menettelyä sovellettaessa presidentti määrää suullisen käsittelyn päivän.

2.   Alustava kertomus sisältää ehdotuksen mahdollisesti tarvittavista asian selvittämistoimista tai muista asian valmisteluun liittyvistä toimista sekä siitä ratkaisukokoonpanosta, johon asia olisi syytä siirtää. Kertomus sisältää myös esittelevän tuomarin ehdotuksen siitä, voidaanko suullinen pääkäsittely jättää järjestämättä 44 a artiklan mukaisesti, ja siitä, voidaanko asia ratkaista ilman julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta perussäännön 20 artiklan viidennen kohdan mukaisesti.

Unionin tuomioistuin päättää julkisasiamiestä kuultuaan, mihin toimenpiteisiin esittelevän tuomarin ehdotusten johdosta ryhdytään.

3.   Unionin tuomioistuin siirtää viiden tai kolmen tuomarin jaostojen ratkaistavaksi kaikki sen käsiteltäviksi saatetut asiat, jollei asian vaikeuden tai merkityksen taikka erityisten syiden vuoksi ole tarpeen, että asia siirretään suuren jaoston ratkaistavaksi.

Asiaa ei kuitenkaan voida siirtää viiden tai kolmen tuomarin jaostolle, jos käsiteltävässä asiassa asianosaisena oleva jäsenvaltio tai unionin toimielin vaatii, että asia on ratkaistava suuressa jaostossa. Ilmaisulla ”käsiteltävässä asiassa asianosaisena” tarkoitetaan tässä kohdassa kaikkia jäsenvaltioita ja kaikkia toimielimiä, jotka ovat riidan asianosaisia tai riidassa väliintulijoita tai jotka ovat esittäneet kirjallisia huomautuksia 103 artiklassa tarkoitetussa ennakkoratkaisuasiassa. Tässä alakohdassa tarkoitettua vaatimusta ei voida esittää unionin ja sen henkilöstön välisissä riita-asioissa.

Unionin tuomioistuin kokoontuu täysistunnossa, kun asia on saatettu sen ratkaistavaksi perussäännön 16 artiklan neljännessä kohdassa mainittujen määräysten nojalla. Se voi siirtää asian täysistunnon ratkaistavaksi, jos se pitää kyseistä asiaa poikkeuksellisen merkittävänä perussäännön 16 artiklan viidennen kohdan mukaisesti.

4.   Se ratkaisukokoonpano, jonka ratkaistavaksi asia on annettu, voi siirtää asian missä tahansa asian käsittelyn vaiheessa unionin tuomioistuimelle, jotta tämä antaisi asian kyseistä ratkaisukokoonpanoa laajemman ratkaisukokoonpanon ratkaistavaksi.

5.   Jos ratkaisukokoonpano pitää asian selvittämistä tarpeellisena eikä se itse ryhdy asian selvittämistoimiin, se voi antaa asian selvittämisen esittelevän tuomarin tehtäväksi.

Jos asian käsittelyssä siirrytään suulliseen vaiheeseen suorittamatta asian selvittämistoimia, kyseisen ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja määrää suullisen käsittelyn aloittamispäivän.

44 a artikla

Asian käsittelyyn unionin tuomioistuimessa kuuluu myös suullinen vaihe, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän työjärjestyksen erityissäännösten soveltamista. Unionin tuomioistuin voi kuitenkin päättää toisin 40 artiklan 1 kohdassa tai tapauksen mukaan 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kirjelmien jättämisen jälkeen esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella ja julkisasiamiestä kuultuaan, jollei kukaan asianosaisista esitä pyyntöä, jossa yksilöidään syyt siihen, miksi asianomainen haluaa tulla kuulluksi. Pyyntö on esitettävä kolmen viikon kuluessa siitä, kun asianosaiselle on ilmoitettu kirjallisen käsittelyn päättymisestä. Presidentti voi pidentää tätä määräaikaa.

2 luku

ASIAN VALMISTELU JA SIIHEN LIITTYVÄT TOIMENPITEET

1 jakso – Asian selvittämistoimista

45 artikla

1.   Unionin tuomioistuin vahvistaa määräyksellä julkisasiamiestä kuultuaan asianmukaisina pitämänsä selvittämistoimet ja sen, mitkä tosiseikat on näytettävä toteen. Asianosaisia kuullaan ennen kuin unionin tuomioistuin päättää 2 kohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetuista selvittämistoimista.

Tämä määräys annetaan tiedoksi asianosaisille.

2.   Seuraaviin selvittämistoimiin voidaan ryhtyä, tämän kuitenkaan rajoittamatta perussäännön 24 ja 25 artiklan määräysten soveltamista.

a)	asianosaisten henkilökohtainen saapuminen asian käsittelyyn;

b)	tietojen pyytäminen ja asiakirjojen esittäminen;

c)	todistajien kuuleminen;

d)	asiantuntijalausunto;

e)	katselmus.

3.   Julkisasiamies osallistuu selvittämistoimiin.

4.   Vastanäytön esittäminen ja aiemmin esitetyn näytön täydentäminen on sallittua.

46 artikla

Asianosaiset voivat olla mukana asian selvittämistoimissa.

2 jakso – Todistajien ja asiantuntijoiden kutsuminen ja kuuleminen

47 artikla

1.   Unionin tuomioistuin voi julkisasiamiestä kuultuaan omasta aloitteestaan tai asianosaisten pyynnöstä määrätä, että tiettyjen seikkojen toteen näyttämiseksi kuullaan todistajia. Unionin tuomioistuimen määräyksessä mainitaan toteen näytettävät seikat.

Unionin tuomioistuin kutsuu todistajat kuultaviksi joko omasta aloitteestaan tai asianosaisten tai julkisasiamiehen pyynnöstä.

Asianosaisen tekemässä pyynnössä todistajan kuulemiseksi on ilmoitettava täsmällisesti, mistä seikoista ja minkä vuoksi todistajaa on tarpeen kuulla.

2.   Todistaja, jonka kuulemista unionin tuomioistuin pitää tarpeellisena, kutsutaan kuultavaksi unionin tuomioistuimen määräyksellä, jossa mainitaan:

a)	todistajan suku- ja etunimi, asema ja osoite;

b)	seikat, joista todistajaa kuullaan;

c)	ne toimet, joihin unionin tuomioistuin on mahdollisesti ryhtynyt todistajalle aiheutuvien kulujen korvaamiseksi, ja niskoittelevaan todistajaan sovellettavat seuraamukset.

Tämä määräys annetaan tiedoksi asianosaisille ja todistajalle.

3.   Unionin tuomioistuin voi asettaa asianosaisten pyynnöstä kuultavan todistajan kutsumisen edellytykseksi, että unionin tuomioistuimen kassaan talletetaan rahamäärä, joka kattaa kuulemisesta aiheutuvat kustannukset; unionin tuomioistuin määrää tämän rahamäärän suuruuden.

Unionin tuomioistuimen kassasta maksetaan unionin tuomioistuimen omasta aloitteesta kutsumien todistajien kuulemiseen tarvittava ennakko.

4.   Todistajan henkilöllisyyden toteamisen jälkeen presidentti ilmoittaa todistajalle, että tämän on vahvistettava todistajankertomuksensa tässä työjärjestyksessä määrätyllä tavalla.

Unionin tuomioistuin kuulee todistajia kuulemistilaisuudessa, johon asianosaiset kutsutaan. Sen jälkeen kun todistaja on esittänyt kertomuksensa, presidentti voi asianosaisten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tehdä todistajalle kysymyksiä.

Muilla tuomareilla ja julkisasiamiehellä on sama oikeus.

Presidentin suostumuksella asianosaisten edustajat voivat tehdä todistajalle kysymyksiä.

5.   Esitettyään kertomuksensa todistaja vannoo seuraavan valan:

Unionin tuomioistuin voi kuultuaan asianosaisia vapauttaa todistajan valan vannomisesta.

6.   Kirjaaja pitää pöytäkirjaa, johon merkitään todistajien kertomukset.

Pöytäkirjan allekirjoittaa presidentti tai se esittelevä tuomari, jonka tehtäväksi todistajan kuuleminen on annettu. Tätä ennen todistajalle on varattava tilaisuus tarkastaa pöytäkirjan sisältö ja allekirjoittaa pöytäkirja.

Pöytäkirja on todistusvoimainen.

48 artikla

1.   Oikeassa järjestyksessä kutsutun todistajan on noudatettava kutsua ja saavuttava kuultavaksi.

2.   Jos oikeassa järjestyksessä kutsuttu todistaja ei saavu unionin tuomioistuimeen, unionin tuomioistuin voi määrätä hänelle sakon, jonka suuruus on enintään 5 000 euroa, (2) ja määrätä, että todistaja kutsutaan uudelleen kuultavaksi omalla kustannuksellaan.

Sama seuraamus voidaan määrätä todistajalle, joka ilman laillista syytä kieltäytyy antamasta todistajankertomusta, vannomasta valaa tai antamasta tarvittaessa juhlallista vakuutusta.

3.   Todistaja, joka esittää unionin tuomioistuimelle laillisen syyn laiminlyöntiinsä, voidaan vapauttaa sakosta, joka hänelle on määrätty. Määrättyä sakkoa voidaan alentaa todistajan pyynnöstä, jos hän osoittaa, että se on hänen tuloihinsa nähden kohtuuton.

4.   Tämän artiklan nojalla määrätyt sakot ja toimenpiteet pannaan täytäntöön SEUT 280 ja SEUT 299 artiklan sekä SEA 164 artiklan määräysten mukaisesti.

49 artikla

1.   Unionin tuomioistuin voi määrätä asiantuntijalausunnon hankkimisesta. Määräyksessä, jossa nimetään asiantuntija, määritetään hänen tehtävänsä ja asetetaan määräaika, jonka kuluessa asiantuntijan on annettava lausuntonsa.

2.   Asiantuntijalle annetaan jäljennös määräyksestä ja kaikista hänen tehtävänsä täyttämisen kannalta tarpeellisista asiakirjoista. Hänen toimintaansa valvoo esittelevä tuomari, joka voi olla läsnä asiantuntijatehtävän täyttämisessä ja jolle on tiedotettava asiantuntijan edistymisestä tehtävänsä täyttämisessä.

Unionin tuomioistuin voi pyytää asianosaisia tai yhtä asianosaista asettamaan vakuuden, joka kattaa asiantuntijalausunnon hankkimisesta aiheutuvat kulut.

3.   Asiantuntijan pyynnöstä unionin tuomioistuin voi päättää todistajien kuulemisesta, joka tapahtuu tämän työjärjestyksen 47 artiklan määräysten mukaisesti.

4.   Asiantuntija voi antaa lausuntonsa ainoastaan niistä seikoista, joista lausuntoa on nimenomaisesti pyydetty.

5.   Kun asiantuntija on esittänyt lausuntonsa, unionin tuomioistuin voi määrätä hänen kuulemisestaan; asianosaiset kutsutaan kuulemistilaisuuteen.

Presidentin suostumuksella asianosaisten edustajat voivat tehdä asiantuntijalle kysymyksiä.

6.   Esitettyään lausuntonsa asiantuntija vannoo unionin tuomioistuimessa seuraavan valan:

Unionin tuomioistuin voi kuultuaan asianosaisia vapauttaa asiantuntijan valan vannomisesta.

50 artikla

1.   Jos asianosainen vastustaa todistajan tai asiantuntijan kuulemista sillä perusteella, että tämä ei ole tehtävään kykenevä tai sopiva, tai muulla perusteella tai jos todistaja kieltäytyy todistamasta tai asiantuntija antamasta lausuntoaan tai jos todistaja tai asiantuntija kieltäytyy vannomasta valaa tai antamasta tarvittaessa juhlallista vakuutusta, unionin tuomioistuin ratkaisee asian.

2.   Todistajan ja asiantuntijan vastustamista koskeva väite on esitettävä kahden viikon kuluessa sen määräyksen tiedoksiannosta, jolla todistaja kutsutaan tai asiantuntija nimetään; väite on esitettävä kirjallisesti ja samalla on mainittava vastustamisen perusteet ja esitettävä näyttö.

51 artikla

1.   Todistajilla ja asiantuntijoilla on oikeus saada korvaus matka- ja oleskelukuluistaan. Näitä kuluja varten heille voidaan maksaa ennakkoa unionin tuomioistuimen kassasta.

2.   Todistajilla on oikeus korvaukseen ansionmenetyksestä, ja asiantuntijoilla on oikeus palkkioon. Unionin tuomioistuimen kassa maksaa nämä korvaukset todistajille ja asiantuntijoille sen jälkeen kun he ovat täyttäneet velvollisuutensa tai tehtävänsä.

52 artikla

Unionin tuomioistuin voi asianosaisten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan esittää todistajien tai asiantuntijoiden kuulemiseksi oikeusapupyynnön tämän työjärjestyksen 125 artiklassa tarkoitetuissa säännöissä määrätyin edellytyksin.

53 artikla

1.   Kirjaaja pitää pöytäkirjaa jokaisesta suullisesta käsittelystä. Tämän pöytäkirjan allekirjoittavat presidentti ja kirjaaja. Pöytäkirja on todistusvoimainen.

2.   Asianosaiset voivat tutustua kirjaamossa pöytäkirjoihin ja asiantuntijalausuntoihin; asianosaiset voivat saada niistä jäljennöksiä omalla kustannuksellaan.

3 jakso – Valmistelun päättyminen

54 artikla

Jollei unionin tuomioistuin päätä myöntää asianosaisille määräaikaa kirjallisten huomautusten esittämiseen, presidentti määrää suullisen käsittelyn aloittamispäivän asian valmistelun päätyttyä.

Jos kirjallisten huomautusten esittämiseen on myönnetty määräaika, presidentti vahvistaa suullisen käsittelyn aloittamispäivän tämän määräajan päätyttyä.

4 jakso – Asian valmisteluun liittyvät toimenpiteet

54 a artikla

Esittelevä tuomari ja julkisasiamies voivat pyytää asianosaisia antamaan määräajassa tosiseikkoja koskevia tietoja, asiakirjoja tai muuta selvitystä, jota he pitävät tarpeellisena. Saadut vastaukset ja asiakirjat annetaan tiedoksi muille asianosaisille.

3 luku

SUULLINEN KÄSITTELY

55 artikla

1.   Jollei tämän työjärjestyksen 85 artiklassa tarkoitettujen päätösten ensisijaisuudesta muuta johdu, unionin tuomioistuin käsittelee vireille pannut asiat siinä järjestyksessä, kuin niiden valmistelu on päättynyt. Jos valmistelu päättyy samaan aikaan useissa asioissa, käsittelyjärjestys määrätään kanteen rekisteriin kirjaamispäivän mukaan.

2.   Presidentti voi erityisistä syistä päättää, että jonkin asian käsittelylle on annettava etusija.

Presidentti voi kuultuaan asianosaisia ja julkisasiamiestä erityisistä syistä joko omasta aloitteestaan tai jonkun asianosaisen pyynnöstä päättää lykätä asian käsittelyä myöhempään ajankohtaan. Jos asianosaiset pyytävät käsittelyn lykkäämistä yhteisesti, presidentti voi suostua pyyntöön.

56 artikla

1.   Presidentti julistaa käsittelyn alkaneeksi ja johtaa sitä; hän on vastuussa käsittelyn asianmukaisesta kulusta.

2.   Suljetuin ovin käsiteltävissä asioissa suullisen käsittelyn sisältöä ei julkisteta.

57 artikla

Presidentti voi suullisen käsittelyn aikana tehdä kysymyksiä asianosaisten asiamiehille, avustajille tai asianajajille.

Muilla tuomareilla ja julkisasiamiehellä on sama oikeus.

58 artikla

Asianosaiset voivat esiintyä unionin tuomioistuimessa vain asiamiehensä, avustajansa tai asianajajansa välityksellä.

59 artikla

1.   Julkisasiamies esittää perustellun ratkaisuehdotuksensa suullisesti ennen suullisen käsittelyn päättymistä.

2.   Julkisasiamiehen esitettyä ratkaisuehdotuksensa presidentti julistaa suullisen käsittelyn päättyneeksi.

60 artikla

Unionin tuomioistuin voi milloin tahansa julkisasiamiestä kuultuaan 45 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrätä asian selvittämistoimista tai selvittämistoimien suorittamisesta uudelleen tai niiden täydentämisestä. Unionin tuomioistuin voi antaa esittelevän tuomarin tehtäväksi näiden toimien toteuttamisen.

61 artikla

Unionin tuomioistuin voi kuultuaan julkisasiamiestä määrätä suullisen käsittelyn aloitettavaksi uudestaan.

62 artikla

1.   Kirjaaja pitää pöytäkirjaa jokaisesta suullisesta käsittelystä. Tämän pöytäkirjan allekirjoittavat presidentti ja kirjaaja. Pöytäkirja on todistusvoimainen.

2.   Asianosaiset voivat tutustua kirjaamossa pöytäkirjoihin ja asiantuntijalausuntoihin; asianosaiset voivat saada niistä jäljennöksiä omalla kustannuksellaan.

3 a luku

NOPEUTETTU MENETTELY

62 a artikla

1.   Kantajan tai vastaajan hakemuksesta presidentti voi esittelevän tuomarin ehdotuksesta sekä vastapuolta ja julkisasiamiestä kuultuaan poikkeuksellisesti päättää, että tämän työjärjestyksen määräyksistä poiketen asia käsitellään nopeutetussa menettelyssä, kun asian erityisen kiireellisyyden vuoksi on tarpeen, että unionin tuomioistuin ratkaisee asian mahdollisimman nopeasti.

Hakemus asian käsittelemisestä nopeutetussa menettelyssä on tehtävä erillisellä asiakirjalla kanteen tai vastineen toimittamisen yhteydessä.

2.   Nopeutettua menettelyä sovellettaessa kannetta ja vastinetta voidaan täydentää vastauksella ainoastaan, jos presidentti pitää sitä tarpeellisena.

Väliintulija voi esittää väliintulokirjelmän ainoastaan, jos presidentti pitää sitä tarpeellisena.

3.   Kun vastine on esitetty tai kun siinä tilanteessa, että päätös asian käsittelemisestä nopeutetussa menettelyssä tehdään vasta vastineen toimittamisen jälkeen, tämä päätös on tehty, presidentti määrää istuntopäivän, joka annetaan välittömästi asianosaisille tiedoksi. Presidentti voi lykätä istuntopäivää myöhemmäksi, jos se on tarpeen asian selvittämistoimien tai muiden asian valmisteluun liittyvien toimien vuoksi.

Asianosaiset saavat suullisen käsittelyn kuluessa täydentää esitystään ja esittää hankittavaksi näyttöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 42 artiklan soveltamista. Heidän on kuitenkin ilmoitettava syy, miksi näyttöön ei ole vedottu aikaisemmin.

4.   Unionin tuomioistuin ratkaisee asian julkisasiamiestä kuultuaan.

4 luku

TUOMIOT

63 artikla

Tuomiossa on oltava:

—	maininta siitä, että se on unionin tuomioistuimen antama tuomio;

—	tuomion julistamispäivä;

—	presidentin ja asian ratkaisemiseen osallistuneiden tuomareiden nimet;

—	julkisasiamiehen nimi;

—	kirjaajan nimi;

—	asianosaisten nimet;

—	asianosaisten asiamiesten, avustajien ja asianajajien nimet;

—	asianosaisten vaatimukset;

—	maininta siitä, että julkisasiamiestä on kuultu;

—	tiivistelmä tosiseikoista;

—	tuomion perustelut;

—	tuomiolauselma, mukaan lukien oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu.

64 artikla

1.   Tuomio julistetaan julkisessa istunnossa, johon asianosaiset kutsutaan.

2.   Tuomion alkuperäiskappale, jonka allekirjoittavat presidentti, asian ratkaisemiseen osallistuneet tuomarit ja kirjaaja, sinetöidään ja talletetaan kirjaamoon; kullekin asianosaiselle annetaan tiedoksi oikeaksi todistettu jäljennös tuomiosta.

3.   Kirjaaja merkitsee tuomion alkuperäiskappaleeseen tuomion julistamispäivän.

65 artikla

Tuomio on sitova julistamispäivästä alkaen.

66 artikla

1.   Unionin tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tai asianosaisen viimeistään kahden viikon kuluessa tuomion julistamisesta esittämästä pyynnöstä korjata tuomiossa olevan kirjoitus- tai laskuvirheen tai muun selvän virheen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tuomion tulkintaa koskevien määräysten soveltamista.

2.   Kirjaaja ilmoittaa asiasta asianosaisille, jotka voivat esittää kirjallisia huomautuksia presidentin asettamassa määräajassa.

3.   Unionin tuomioistuin ratkaisee asian suljetuin ovin julkisasiamiestä kuultuaan.

4.   Korjausmääräyksen alkuperäiskappale liitetään korjatun tuomion alkuperäiskappaleeseen. Korjausmääräyksestä tehdään merkintä korjatun tuomion alkuperäiskappaleeseen.

67 artikla

Jos unionin tuomioistuin on jättänyt lausumatta tietystä vaatimuksesta tai oikeudenkäyntikuluista, jokainen asianosainen voi saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi hakemuksella, joka on tehty kuukauden kuluessa tuomion tiedoksi antamisesta.

Hakemus annetaan tiedoksi vastapuolelle, ja presidentti asettaa määräajan, jonka kuluessa vastapuoli voi esittää kirjallisia huomautuksia.

Kun nämä huomautukset on esitetty, unionin tuomioistuin ratkaisee julkisasiamiestä kuultuaan samanaikaisesti, otetaanko hakemus tutkittavaksi ja hyväksytäänkö hakemus.

68 artikla

Kirjaaja huolehtii unionin tuomioistuimen oikeustapauskokoelman julkaisemisesta.

5 luku

OIKEUDENKÄYNTIKULUT

69 artikla

1.   Oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu annetaan tuomiossa tai määräyksessä, jolla asian käsittely päätetään.

2.   Asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

Jos hävinneitä asianosaisia on useita, unionin tuomioistuin ratkaisee, miten kulut on jaettava näiden asianosaisten kesken.

3.   Jos asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisen asianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi tai jos siihen on muutoin erityisiä syitä, unionin tuomioistuin voi määrätä oikeudenkäyntikulut jaettaviksi asianosaisten kesken tai määrätä, että kukin vastaa omista kuluistaan.

Unionin tuomioistuin voi velvoittaa asian voittaneen osapuolen korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jotka tuomioistuin katsoo asianosaisen tarpeettomasti tai haitantekona aiheuttaneen toiselle asianosaiselle.

4.   Jäsenvaltiot ja toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

ETA-sopimuksen muut osapuolet kuin jäsenvaltiot ja EFTA:n valvontaviranomainen, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat samoin omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Unionin tuomioistuin voi määrätä, että muun kuin edellisissä alakohdissa mainitun väliintulijan on vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

5.   Asianosainen, joka peruuttaa kanteensa, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli sitä vaatii peruuttamista koskevissa huomautuksissaan. Kanteensa peruuttavan pyynnöstä vastapuoli velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos se vastapuolen menettelyn vuoksi katsotaan kohtuulliseksi.

Jos asianosaiset sopivat oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu tehdään tämän sopimuksen mukaisesti.

Jollei oikeudenkäyntikulujen korvaamista vaadita, kukin asianosainen vastaa omista kuluistaan.

6.   Jos lausunnon antaminen asiassa raukeaa, unionin tuomioistuin määrää oikeudenkäyntikuluista harkintansa mukaan.

70 artikla

Unionin ja sen henkilöstön välisissä riita-asioissa toimielinten on vastattava omista kustannuksistaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän työjärjestyksen 69 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

71 artikla

Asianosaisen on korvattava kustannukset, jotka vastapuolelle aiheutuvat täytäntöönpanosta, siinä valtiossa voimassa olevien maksuperusteiden mukaisesti, jossa täytäntöönpano tapahtuu.

72 artikla

Asian käsittely unionin tuomioistuimessa on maksutonta, jollei seuraavista määräyksistä muuta johdu

a)	jos unionin tuomioistuimelle on aiheutunut kustannuksia, jotka olisi voitu välttää, se voi julkisasiamiestä kuultuaan velvoittaa kustannukset aiheuttaneen asianosaisen korvaamaan ne;

b)	jos asianosaisen pyynnöstä on otettu jäljennöksiä tai tehty käännöksiä, tämä asianosainen vastaa kirjaajan kohtuuttomiksi harkitsemista kustannuksista tämän työjärjestyksen 16 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen maksuperusteiden mukaan.

73 artikla

Seuraavat oikeudenkäyntikulut katsotaan korvattaviksi, tämän kuitenkaan rajoittamatta edellisen artiklan määräysten soveltamista:

a)	todistajille ja asiantuntijoille tämän työjärjestyksen 51 artiklan mukaisesti maksettavat korvaukset;

b)	asianosaisille asian käsittelystä aiheutuneet välttämättömät kustannukset, erityisesti matka- ja oleskelukulut, sekä asiamiehen, avustajan tai asianajajan palkkio.

74 artikla

1.   Jos oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta syntyy riita, ratkaisukokoonpano, jonka käsiteltäväksi asia on siirretty, ratkaisee sen asianosaisen pyynnöstä kuultuaan toisen asianosaisen huomautukset ja julkisasiamiehen ehdotuksen antamalla määräyksen.

2.   Asianosaiset voivat täytäntöönpanoa varten pyytää oikeaksi todistetun jäljennöksen määräyksestä.

75 artikla

1.   Unionin tuomioistuimen kassa ja sen velalliset suorittavat maksunsa euroissa.

2.   Kun korvattavat kulut ovat aiheutuneet muussa valuutassa kuin euroissa tai kun korvauksen perusteena olevat toimenpiteet on toteutettu maassa, jonka valuuttana ei ole euro, valuutanvaihdossa noudatetaan Euroopan keskuspankin viitekurssia maksupäivänä.

6 luku

MAKSUTON OIKEUDENKÄYNTI

76 artikla

1.   Asianosainen, joka ei kokonaan tai osaksi kykene suorittamaan oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja, voi milloin tahansa pyytää maksutonta oikeudenkäyntiä.

Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan taloudellisesta tilasta, erityisesti toimivaltaisen viranomaisen antama todistus hakijan varattomuudesta.

2.   Jos hakemus tehdään ennen kannetta, jonka hakija aikoo nostaa, hakemuksessa on selostettava lyhyesti kanteen sisältö.

Hakemuksen ei tarvitse olla asianajajan tekemä.

3.   Presidentti nimeää esittelevän tuomarin. Unionin tuomioistuin siirtää esittelevän tuomarin ehdotuksesta ja julkisasiamiestä kuultuaan hakemuksen ratkaisukokoonpanoon, joka päättää, myönnetäänkö maksuton oikeudenkäynti tai myönnetäänkö se osittaisena vai hylätäänkö hakemus. Ratkaisukokoonpano tutkii, ettei kanne ole selvästi perusteeton.

Ratkaisukokoonpano ratkaisee asian määräyksellä. Mikäli hakemus maksuttoman oikeudenkäynnin myöntämisestä hylätään kokonaan tai osittain, määräyksessä esitetään hylkäämisen perustelut.

4.   Ratkaisukokoonpano voi milloin tahansa omasta aloitteestaan tai hakemuksesta peruuttaa myöntämänsä maksuttoman oikeudenkäynnin, jos myöntämisen perusteena olleissa olosuhteissa on tapahtunut muutoksia asian käsittelyn aikana.

5.   Jos maksuton oikeudenkäynti myönnetään, unionin tuomioistuimen kassasta maksetaan ennakkona menoihin tarvittavat varat.

Oikeudenkäyntikuluja koskevassa ratkaisussa voidaan määrätä maksuttoman oikeudenkäynnin perusteella suoritetun rahamäärän maksamisesta kokonaan tai osittain takaisin unionin tuomioistuimen kassaan.

Kirjaaja huolehtii näiden rahamäärien perimisestä siltä asianosaiselta, joka on velvoitettu ne maksamaan.

7 luku

ASIAN POISTAMINEN

77 artikla

Jos asianosaiset tekevät asiassa sovinnon ennen unionin tuomioistuimen ratkaisun antamista ja ilmoittavat unionin tuomioistuimelle luopuvansa kaikista vaatimuksistaan, presidentti määrää asian poistettavaksi rekisteristä ja tekee oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun 69 artiklan 5 kohdan mukaisesti ottaen tarvittaessa huomioon asianosaisten tätä koskevat ehdotukset.

Tätä määräystä ei sovelleta SEUT 263 ja SEUT 265 artiklassa tarkoitettuihin kanteisiin.

78 artikla

Jos kantaja ilmoittaa kirjallisesti unionin tuomioistuimelle peruuttavansa kanteensa, presidentti määrää asian poistettavaksi rekisteristä ja tekee oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun 69 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

8 luku

TIEDOKSIANTO

79 artikla

1.   Kirjaaja huolehtii siitä, että tässä työjärjestyksessä määrätyt tiedoksiannot toimitetaan vastaanottajan prosessiosoitteeseen joko lähettämällä tiedoksiannettavasta asiakirjasta jäljennös kirjattuna kirjeenä vastaanottotodistusta vastaan tai luovuttamalla jäljennös henkilökohtaisesti kuittia vastaan.

Kirjaaja huolehtii jäljennösten ottamisesta tiedoksiannettavasta asiakirjasta ja todistaa ne oikeiksi, jolleivät asianosaiset itse toimita jäljennöksiä tämän työjärjestyksen 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Jos vastaanottaja on 38 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti antanut suostumuksensa siihen, että tiedoksiannot toimitetaan hänelle telekopiolaitteen tai muun teknisen tiedonsiirtovälineen välityksellä, oikeudenkäyntiasiakirjat, unionin tuomioistuimen tuomioita ja määräyksiä lukuun ottamatta, voidaan antaa hänelle tiedoksi lähettämällä asiakirjasta hänelle jäljennös tällaista välinettä käyttäen.

Jos tiedoksi antaminen ei teknisistä syistä tai asiakirjan luonteen tai pituuden vuoksi voi tapahtua tällä tavoin, asiakirja annetaan tiedoksi toimittamalla se vastaanottajan osoitteeseen 1 kohdassa määrätyn mukaisesti siinä tapauksessa, että hän ei ole ilmoittanut prosessiosoitetta. Vastaanottajalle ilmoitetaan tästä telekopiolaitteen tai muun teknisen tiedonsiirtovälineen välityksellä. Kirjatun kirjeen katsotaan tällöin saapuneen vastaanottajalle kymmenentenä päivänä siitä, kun se on jätetty postin haltuun unionin tuomioistuimen kotipaikassa, ellei saantitodistuksella osoiteta, että se on vastaanotettu muuna ajankohtana, tai ellei vastaanottaja kolmen viikon kuluessa telekopiolaitteen tai muun teknisen tiedonsiirtovälineen välityksellä saamastaan ilmoituksesta ilmoita kirjaajalle, että tiedoksianto ei ole saapunut hänelle.

9 luku

MÄÄRÄAJAT

80 artikla

1.   Perussopimuksissa, perussäännössä ja tässä työjärjestyksessä määrätyt prosessuaaliset määräajat lasketaan seuraavasti:

a)	jos päivinä, viikkoina, kuukausina tai vuosina ilmaistu määräaika on laskettava ajankohdasta, jona tietty tapahtuma sattuu tai tietty toimenpide toteutetaan, määräaikaan sisältyväksi ei lasketa sitä päivää, jona tämä tapahtuma sattuu tai toimenpide toteutetaan;

b)

viikkoina, kuukausina tai vuosina ilmaistu määräaika päättyy sen päivän päättyessä, joka määräajan viimeisenä viikkona, kuukautena tai vuotena nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa päivää, jona se tapahtuma sattui tai se toimenpide toteutettiin, josta määräaika on laskettava. Jos kuukausina tai vuosina ilmaistun määräajan näin laskettavaa päättymispäivää ei ole määräajan viimeisenä kuukautena, määräaika päättyy tämän kuukauden viimeisenä päivänä;

c)	kuukausina ja päivinä ilmaistu määräaika lasketaan siten, että ensin lasketaan täydet kuukaudet ja sen jälkeen päivät;

d)	määräaikoihin sisältyvät viralliset vapaapäivät, sunnuntait ja lauantait;

e)	määräaikojen kuluminen ei keskeydy unionin tuomioistuimen lomakausina.

2.   Jos määräajan viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai tai virallinen vapaapäivä, katsotaan määräajan jatkuvan tätä seuraavan ensimmäisen työpäivän päättymiseen saakka.

Unionin tuomioistuimen laatima luettelo virallisista vapaapäivistä julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

81 artikla

1.   Jos määräaika, jota sovelletaan toimielinten antamia säädöksiä vastaan nostettaviin kanteisiin, alkaa kulua säädöksen julkaisemisesta, määräajan lasketaan alkavan kulua 80 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti säädöksen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä seuraavan neljännentoista päivän päätyttyä.

2.   Prosessuaalisia määräaikoja pidennetään pitkien etäisyyksien vuoksi kymmenellä päivällä.

82 artikla

Tämän työjärjestyksen mukaisesti vahvistettuja määräaikoja voi pidentää se viranomainen, joka on asettanut määräajan.

Presidentti tai jaostojen puheenjohtajat voivat valtuuttaa kirjaajan asettamaan tai pidentämään sellaisia määräaikoja, joiden asettamiseen tai pidentämiseen he ovat tämän työjärjestyksen mukaan toimivaltaisia.

10 luku

ASIAN KÄSITTELYN LYKKÄÄMINEN

82 a artikla

1.   Asian käsittelyä voidaan lykätä:

a)	perussäännön 54 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa unionin tuomioistuimen määräyksellä, joka on annettu julkisasiamiehen kuulemisen jälkeen;

b)	muissa tapauksissa presidentin päätöksellä, jonka tämä on tehnyt kuultuaan julkisasiamiestä ja, lukuun ottamatta 103 artiklassa tarkoitettuja ennakkoratkaisupyyntöjä, asianosaisia.

Asian käsittelyä voidaan jatkaa määräyksellä tai päätöksellä samaa menettelytapaa noudattaen.

Tässä kohdassa tarkoitetut määräykset ja päätökset annetaan tiedoksi asianosaisille.

2.   Asian lykkäyksen oikeusvaikutukset alkavat lykkäystä koskevassa määräyksessä tai päätöksessä mainittuna päivänä, tai jos tällaista mainintaa ei ole, määräyksen tai päätöksen antamispäivänä.

Kun asian käsittely on lykätty, asianosaisia koskevat prosessuaaliset määräajat eivät kulu.

3.   Jos lykkäystä koskevassa määräyksessä tai päätöksessä ei ole määrätty lykkäyksen kestoa, lykkäyksen oikeusvaikutukset päättyvät käsittelyn jatkamista koskevassa määräyksessä tai päätöksessä mainittuna ajankohtana, tai jos tällaista mainintaa ei ole, jatkamista koskevan päätöksen tai määräyksen antamispäivänä.

Prosessuaaliset määräajat alkavat kulua alusta käsittelyn jatkamista koskevasta päätöksestä alkaen.

III OSASTO

ERITYISET PROSESSIT

1 luku

TÄYTÄNTÖÖNPANON LYKKÄÄMINEN JA MUUT VÄLITOIMET

83 artikla

1.   Hakemus toimielimen antaman säädöksen täytäntöönpanon lykkäämiseksi SEUT 278 artiklan ja SEA 157 artiklan mukaisesti otetaan tutkittavaksi ainoastaan, jos hakija on nostanut kanteen tätä säädöstä vastaan unionin tuomioistuimessa.

SEUT 279 artiklan mukaisia muita välitoimia koskeva hakemus otetaan tutkittavaksi ainoastaan, jos sen on tehnyt unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian asianosainen ja jos se liittyy tähän asiaan.

2.   Edellisessä kohdassa tarkoitetuissa hakemuksissa on ilmoitettava oikeudenkäynnin kohde ja seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen, sekä ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi vaaditusta välitoimesta määrääminen on ilmeisesti perusteltua.

3.   Hakemus tehdään erillisellä asiakirjalla noudattaen tämän työjärjestyksen 37 ja 38 artiklan määräyksiä.

84 artikla

1.   Hakemus annetaan tiedoksi vastapuolelle, joka voi presidentin asettamassa lyhyessä määräajassa esittää suullisia tai kirjallisia huomautuksia.

2.   Presidentti harkitsee, onko tarpeen määrätä asian selvittämistoimista.

Presidentti voi hyväksyä hakemuksen jo ennen kuin vastapuoli on esittänyt huomautuksensa. Tätä päätöstä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa, myös unionin tuomioistuimen omasta aloitteesta.

85 artikla

Presidentti ratkaisee hakemuksen itse tai siirtää sen unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Jos presidentti on poissa tai estynyt, sovelletaan tämän työjärjestyksen 11 artiklan määräyksiä.

Jos hakemus siirretään unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, se lykkää kaikkien muiden asioiden käsittelyä ja antaa ratkaisunsa kuultuaan julkisasiamiestä. Tällöin sovelletaan edellisen artiklan määräyksiä.

86 artikla

1.   Hakemus ratkaistaan määräyksellä, joka perustellaan ja josta ei voi valittaa. Tämä määräys annetaan heti tiedoksi asianosaisille.

2.   Määräyksen täytäntöönpanon edellytyksenä voidaan vaatia, että hakija asettaa vakuuden, jonka suuruus ja jota koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan olosuhteet huomioon ottaen.

3.   Määräyksessä voidaan vahvistaa päivä, jolloin välitoimen voimassaolo päättyy. Muussa tapauksessa välitoimen voimassaolo päättyy, kun asiassa annetaan lopullinen tuomio.

4.   Määräys on väliaikainen, eikä se millään tavoin vaikuta unionin tuomioistuimen ratkaisuun pääasiassa.

87 artikla

Asianosaisen hakemuksesta määräystä voidaan milloin tahansa muuttaa, tai se voidaan olosuhteiden muuttumisen vuoksi peruuttaa.

88 artikla

Välitoimea koskevan hakemuksen hylkääminen ei estä sen tehnyttä asianosaista tekemästä uutta hakemusta, joka perustuu uusiin tosiseikkoihin.

89 artikla

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan unionin tuomioistuimen tai muun toimielimen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä koskevaan hakemukseen, joka on tehty SEUT 280 ja SEUT 299 artiklan tai SEA 164 artiklan mukaisesti.

Määräyksessä, jolla hakemus hyväksytään, vahvistetaan tarvittaessa päivä, jona välitoimen voimassaolo päättyy.

90 artikla

1.   Euratomin perustamissopimuksen 81 artiklan kolmannessa ja neljännessä kohdassa tarkoitetussa pyynnössä on mainittava:

a)	valvontaan määrättyjen henkilöiden ja yritysten nimi ja kotipaikka;

b)	valvonnan kohde ja tarkoitus.

2.   Presidentti ratkaisee asian määräyksellä. Tämän työjärjestyksen 86 artiklan määräyksiä sovelletaan.

Jos presidentti on poissa tai estynyt, sovelletaan tämän työjärjestyksen 11 artiklaa.

2 luku

OIKEUDENKÄYNTIMENETTELYYN LIITTYVISTÄ SEIKOISTA

91 artikla

1.   Jos asianosainen haluaa unionin tuomioistuimen ratkaisevan prosessinedellytysten puuttumista koskevan väitteen tai muun oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvän seikan käsittelemättä itse pääasiaa, asianosaisen on tehtävä siitä hakemus erillisellä asiakirjalla.

Hakemuksessa on ilmoitettava ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joihin vedotaan, sekä vaatimukset, ja siihen on liitettävä niitä tukevat asiakirjat.

2.   Heti kun hakemus on jätetty, presidentti asettaa määräajan, jonka kuluessa vastapuoli voi esittää kirjallisesti perusteensa ja vaatimuksensa.

3.   Jollei unionin tuomioistuin päätä toisin, hakemuksen jatkokäsittely on suullinen.

4.   Unionin tuomioistuin ratkaisee hakemuksen julkisasiamiestä kuultuaan tai lykkää sen ratkaistavaksi lopullisen tuomion yhteydessä.

Jos unionin tuomioistuin hylkää hakemuksen tai lykkää sen ratkaistavaksi pääasian yhteydessä, presidentti vahvistaa uudet määräajat asian käsittelyn jatkamiseksi.

92 artikla

1.   Jos unionin tuomioistuin ei selvästi ole toimivaltainen ratkaisemaan kannetta tai jos kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, unionin tuomioistuin voi jatkamatta asian käsittelyä ratkaista asian perustellulla määräyksellä julkisasiamiestä kuultuaan.

2.   Unionin tuomioistuin voi milloin tahansa omasta aloitteestaan ja asianosaisia kuultuaan lausua siitä, onko asia jätettävä tutkimatta ehdottoman prosessinedellytyksen puuttumisen vuoksi, tai todeta, että kanteesta on tullut perusteeton ja lausunnon antaminen asiassa raukeaa; päätös tehdään tämän työjärjestyksen 91 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

3 luku

VÄLIINTULO

93 artikla

1.   Väliintulohakemus on tehtävä kuuden viikon kuluessa 16 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun tiedonannon julkaisemisesta.

Väliintulohakemuksessa on mainittava:

a)

asia;

b)	asianosaiset;

c)	väliintulijan nimi ja kotipaikka;

d)	väliintulijan prosessiosoite sillä paikkakunnalla, missä unionin tuomioistuimella on kotipaikka;

e)	ne vaatimukset, joita väliintulolla halutaan tukea;

f)	selvitys väliintulon perusteista, jos väliintulohakemus esitetään perussäännön 40 artiklan toisen tai kolmannen kohdan perusteella.

Väliintulijan edustajaan sovelletaan perussäännön 19 artiklan määräyksiä.

Tämän työjärjestyksen 37 ja 38 artiklaa noudatetaan soveltuvin osin

2.   Väliintulohakemus annetaan tiedoksi asianosaisille.

Annettuaan asianosaisille mahdollisuuden esittää kirjalliset tai suulliset huomautuksensa unionin tuomioistuimen presidentti ratkaisee väliintulohakemuksen.

Presidentti ratkaisee väliintulohakemuksen määräyksellä tai siirtää sen unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi.

3.   Jos presidentti hyväksyy väliintulon, väliintulijalle toimitetaan jäljennös kaikista asianosaisille tiedoksi annetuista asiakirjoista. Presidentti voi kuitenkin asianosaisen pyynnöstä jättää toimittamatta väliintulijalle asiakirjoja, jotka ovat salaisia tai luottamuksellisia.

4.   Väliintulijan on hyväksyttävä asia sellaisena kuin se on väliintulohetkellä.

5.   Presidentti asettaa määräajan, jonka kuluessa väliintulija voi antaa väliintulokirjelmän.

Väliintulokirjelmässä on mainittava:

a)	väliintulijan vaatimukset, joilla tuetaan tai vastustetaan osaksi tai kokonaan jonkin asianosaisen vaatimuksia;

b)	oikeudelliset perusteet ja perustelut, joihin väliintulija vetoaa;

c)	esitettävä näyttö.

6.   Kun väliintulokirjelmä on jätetty, presidentti asettaa tarvittaessa määräajan, jonka kuluessa asianosaiset voivat vastata kirjelmään.

7.   Sellainen väliintulohakemus, joka esitetään 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päätyttyä mutta ennen 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua päätöstä suullisen käsittelyn aloittamisesta, voidaan ottaa huomioon. Jos presidentti hyväksyy tällaisessa tilanteessa väliintulon, väliintulija saa esittää huomautuksensa suullisessa käsittelyssä, jos se järjestetään.

4 luku

YKSIPUOLINEN TUOMIO JA TAKAISINSAANTI

94 artikla

1.   Jos oikeassa järjestyksessä haastettu vastaaja ei anna vastinetta kanteeseen määrättyjen menettelytapojen mukaisesti tai määrätyssä ajassa, kantaja voi vaatia unionin tuomioistuimelta yksipuolista tuomiota.

Tämä hakemus annetaan tiedoksi vastaajalle. Unionin tuomioistuin voi pyynnöstä päättää aloittaa suullisen käsittelyn.

2.   Ennen yksipuolisen tuomion antamista unionin tuomioistuin tutkii julkisasiamiestä kuultuaan kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja tarkastaa, onko muotovaatimukset täytetty asianmukaisesti ja ovatko kantajan vaatimukset ilmeisesti perusteltuja. Unionin tuomioistuin voi määrätä asian selvittämistoimista.

3.   Yksipuolinen tuomio on täytäntöönpanokelpoinen. Unionin tuomioistuin voi kuitenkin lykätä täytäntöönpanoa siihen asti, kunnes se on ratkaissut jäljempänä 4 kohdan mukaisesti tehdyn takaisinsaantihakemuksen, tai se voi määrätä täytäntöönpanon edellytykseksi, että kantaja asettaa vakuuden, jonka suuruus ja jota koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan olosuhteet huomioon ottaen. Vakuus palautetaan, jos takaisinsaantihakemusta ei tehdä tai se hylätään.

4.   Yksipuolista tuomiota vastaan voidaan hakea takaisinsaantia.

Takaisinsaantia on haettava kuukauden kuluessa tuomion tiedoksi antamisesta; hakemus on tehtävä tämän työjärjestyksen 37 ja 38 artiklassa määrättyjä muotovaatimuksia noudattaen.

5.   Kun takaisinsaantihakemus on annettu tiedoksi, presidentti asettaa määräajan, jonka kuluessa vastapuoli voi esittää kirjalliset huomautuksensa.

Asian käsittelyä jatketaan tämän työjärjestyksen 44 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen mukaisesti.

6.   Unionin tuomioistuin ratkaisee asian tuomiolla, josta ei voida valittaa.

Takaisinsaantia koskevan tuomion alkuperäiskappale liitetään yksipuolisen tuomion alkuperäiskappaleeseen. Viimeksi mainitun tuomion alkuperäiskappaleeseen tehdään merkintä takaisinsaantia koskevasta tuomiosta.

5 luku

95 artikla

(kumottu)

96 artikla

(kumottu)

6 luku

ERITYISET MUUTOKSENHAKUKEINOT

1 jakso – Kolmannen osapuolen kantelu

97 artikla

1.   Kanteluun, jossa kolmas osapuoli vaatii asian käsittelemistä uudelleen, sovelletaan tämän työjärjestyksen 37 ja 38 artiklan määräyksiä; kantelussa on lisäksi mainittava:

a)	tuomio, jota kantelu koskee;

b)	miten kantelun kohteena oleva tuomio loukkaa kolmannen osapuolen oikeuksia;

c)	syyt, joiden vuoksi kolmas osapuoli ei ole voinut osallistua pääasian käsittelyyn.

Kantelu on osoitettava kaikkia pääasian asianosaisia vastaan.

Jos tuomio on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, hakemus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa tuomion julkaisemisesta.

2.   Unionin tuomioistuin voi kantelun tehneen kolmannen osapuolen vaatimuksesta määrätä kyseisen tuomion täytäntöönpanon lykättäväksi. Tällöin sovelletaan tämän työjärjestyksen III osaston 1 luvun määräyksiä.

3.   Tuomiota, jota kolmannen osapuolen kantelu koskee, muutetaan siltä osin kuin tämän vaatimukset hyväksytään.

Kolmannen osapuolen kantelun johdosta annetun tuomion alkuperäiskappale liitetään kantelun kohteena olevan tuomion alkuperäiskappaleeseen. Viimeksi mainitun tuomion alkuperäiskappaleeseen tehdään merkintä kolmannen osapuolen vaatimuksen johdosta annetusta tuomiosta.

2 jakso – Tuomion purkaminen

98 artikla

Purkamishakemus tuomion ottamiseksi uudelleen käsiteltäväksi on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon hakemuksen perusteena olevan tosiseikan olemassaolosta.

99 artikla

1.   Purkamishakemukseen sovelletaan tämän työjärjestyksen 37 ja 38 artiklan määräyksiä; hakemuksessa on lisäksi mainittava:

a)	tuomio, jota hakemus koskee;

b)	miltä osin tuomiota vastustetaan;

c)	hakemuksen perusteena olevat tosiseikat;

d)	mitä näyttöä esitetään niistä tosiseikoista, joiden vuoksi tuomion purkaminen on perusteltua, ja siitä, että edellisessä artiklassa asetettua määräaikaa on noudatettu.

2.   Purkamishakemus on osoitettava kaikkia uudelleen käsiteltäväksi vaadittavan tuomion asianosaisia vastaan.

100 artikla

1.   Ottamatta kantaa pääasiaan unionin tuomioistuin ratkaisee suljetuin ovin annettavalla tuomiolla, kuultuaan julkisasiamiestä ja otettuaan huomioon asianosaisten kirjalliset huomautukset, otetaanko hakemus tutkittavaksi.

2.   Jos unionin tuomioistuin päättää ottaa hakemuksen tutkittavaksi, se tutkii pääasian ja ratkaisee asian tuomiolla tämän työjärjestyksen määräysten mukaisesti.

3.   Purkamishakemuksen johdosta annetun tuomion alkuperäiskappale liitetään hakemuksen kohteena olevan tuomion alkuperäiskappaleeseen. Viimeksi mainitun tuomion alkuperäiskappaleeseen tehdään merkintä purkamishakemuksen johdosta annetusta tuomiosta.

7 luku

MUUTOKSENHAKU VÄLITYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSIIN

101 artikla

1.   Euratomin perustamissopimuksen 18 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetussa valituksessa on mainittava:

a)	valittajan nimi ja kotipaikka;

b)	allekirjoittajan asema;

c)	välityslautakunnan päätös, josta valitetaan;

d)	asianosaiset;

e)	lyhyt selvitys tosiseikoista;

f)	valittajan vaatimukset ja niiden perusteet.

2.   Tämän työjärjestyksen 37 artiklan 3 ja 4 kohtaa sekä 38 artiklan 2, 3 ja 5 kohtaa noudatetaan soveltuvin osin.

Lisäksi valitukseen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös päätöksestä, josta valitetaan.

3.   Heti kun valitus on jätetty, unionin tuomioistuimen kirjaaja kehottaa välityslautakuntaa toimittamaan asiaan liittyvät asiakirjat unionin tuomioistuimelle.

4.   Asian käsittelyä jatketaan tämän työjärjestyksen 39, 40 ja 55 artiklan mukaisesti.

5.   Unionin tuomioistuin ratkaisee asian tuomiolla. Jos välityslautakunnan päätös kumotaan, unionin tuomioistuin palauttaa asian tarvittaessa lautakunnan käsiteltäväksi.

8 luku

TUOMIOIDEN TULKINTA

102 artikla

1.   Tuomion tulkintaa koskeva hakemus tehdään tämän työjärjestyksen 37 ja 38 artiklan määräysten mukaisesti. Hakemuksessa on lisäksi mainittava:

a)	tuomio, jota hakemus koskee;

b)	ne tuomion kohdat, joiden tulkintaa pyydetään.

Hakemus on osoitettava kaikkia kyseisen tuomion asianosaisia vastaan.

2.   Unionin tuomioistuin ratkaisee asian tuomiolla annettuaan asianosaisille mahdollisuuden esittää huomautuksensa ja kuultuaan julkisasiamiestä.

Tulkintaa koskevan tuomion alkuperäiskappale liitetään tulkittavan tuomion alkuperäiskappaleeseen. Viimeksi mainitun tuomion alkuperäiskappaleeseen tehdään merkintä tulkintaa koskevasta tuomiosta.

9 luku

ENNAKKORATKAISUPYYNNÖT JA MUUT TULKINTAPYYNNÖT

103 artikla

1.   Perussäännön 23 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa asian käsittelyyn sovelletaan tämän työjärjestyksen määräyksiä, jollei ennakkoratkaisuasioiden luonteen vuoksi tarvittavista mukautuksista muuta johdu.

2.   Edellä olevan 1 kohdan määräyksiä sovelletaan myös niihin ennakkoratkaisupyyntöihin, joista määrätään seuraavissa Luxemburgissa 3 päivänä kesäkuuta 1971 allekirjoitetuissa pöytäkirjoissa: pöytäkirja yhteisöjen tuomioistuimen toimivallasta tulkita 29 päivänä helmikuuta 1968 tehtyä yhteisöjen ja oikeushenkilöiden vastavuoroista tunnustamista koskevaa yleissopimusta ja pöytäkirja yhteisöjen tuomioistuimen toimivallasta tulkita 27 päivänä syyskuuta 1968 tehtyä tuomioistuimen toimivaltaa ja tuomioiden täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskevaa yleissopimusta; lisäksi 1 kohdan määräyksiä sovelletaan viimeksi mainitun pöytäkirjan 4 artiklassa määrättyihin menettelyihin.

Edellä olevan 1 kohdan määräyksiä sovelletaan myös tulkintapyyntöihin, joista mahdollisesti määrätään muissa sopimuksissa.

104 artikla

1.   Jäsenvaltioille annetaan tiedoksi 103 artiklassa tarkoitetuista kansallisten tuomioistuimien päätöksistä alkuperäinen versio, johon on liitetty käännös kyseisen valtion viralliselle kielelle. Tämä käännös korvataan päätöksen tiivistelmästä kyseisen valtion viralliselle kielelle tehdyllä käännöksellä, jos se on kansallisen tuomioistuimen päätöksen pituuden vuoksi asianmukaista; kyseinen valtio esittää huomautuksensa tämän päätöksen tiivistelmän perusteella. Tiivistelmä sisältää ennakkoratkaisukysymykset kokonaisuudessaan. Tiivistelmässä mainitaan erityisesti kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian kohde, kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian asianosaisten keskeiset perustelut, yhteenveto ennakkoratkaisupyynnön perusteista sekä viitatut unionin ja kansallinen oikeuskäytäntö ja oikeussäännöt, jos nämä seikat on esitetty kansallisen tuomioistuimen päätöksessä.

Perussäännön 23 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kansallisten tuomioistuinten päätöksistä annetaan ETA-sopimuksen osapuolina oleville muille valtioille kuin jäsenvaltioille ja EFTA:n valvontaviranomaiselle tiedoksi alkuperäinen versio, johon liitetään päätöksen tai tiivistelmän käännös 29 artiklan 1 kohdassa mainituista kielistä sille kielelle, jonka se, jolle tiedoksianto osoitetaan, valitsee.

Jos kolmannella valtiolla on oikeus osallistua ennakkoratkaisumenettelyyn perussäännön 23 artiklan neljännen kohdan mukaisesti, kolmannelle valtiolle annetaan tiedoksi kansallisen tuomioistuimen päätös alkuperäisenä sekä päätöksen tai tiivistelmän käännös 29 artiklan 1 kohdassa mainituista kielistä sillä kielellä, jonka asianomainen kolmas valtio valitsee.

2.   Kun kyse on pääasian asianosaisten edustamisesta ja henkilökohtaisesta läsnäolosta ennakkoratkaisuasioissa, unionin tuomioistuin ottaa huomioon asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saattaneessa kansallisessa tuomioistuimessa sovellettavat oikeudenkäyntisäännöt.

3.   Jos ennakkoratkaisukysymys on samanlainen kuin kysymys, johon unionin tuomioistuin on jo antanut ratkaisun, tai jos kysymykseen annettava vastaus on selvästi johdettavissa oikeuskäytännöstä, unionin tuomioistuin voi kuultuaan julkisasiamiestä koska tahansa ratkaista asian perustellulla määräyksellä, jossa viitataan sen aikaisemmin antamaan tuomioon tai asiaa koskevaan oikeuskäytäntöön.

Unionin tuomioistuin voi myös ratkaista asian perustellulla määräyksellä ilmoitettuaan asiasta ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle, kuultuaan perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen osapuolten mahdollisesti esittämät huomautukset ja kuultuaan julkisasiamiestä, jos ei ole vähäisintäkään perusteltua epäilystä siitä, miten ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava.

4.   Asian käsittelyyn ennakkoratkaisuasioissa kuuluu unionin tuomioistuimessa myös suullinen vaihe, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellisen kohdan määräysten soveltamista. Unionin tuomioistuin voi kuitenkin päättää toisin perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen kirjelmien ja huomautusten jättämisen jälkeen esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella ja julkisasiamiestä kuultuaan ja ilmoitettuaan asiasta niille, joilla edellä mainittujen määräysten mukaisesti on oikeus esittää kirjelmiä ja huomautuksia, jos näistä kukaan ei esitä pyyntöä, jossa yksilöidään syyt siihen, miksi asianomainen haluaa tulla kuulluksi. Pyyntö on esitettävä kolmen viikon kuluessa siitä, kun unionin tuomioistuimelle jätetyt kirjelmät tai kirjalliset huomautukset on annettu tiedoksi asianosaiselle tai muulle osapuolelle. Presidentti voi pidentää tätä määräaikaa.

5.   Unionin tuomioistuin voi julkisasiamiestä kuultuaan pyytää selvennyksiä kansalliselta tuomioistuimelta.

6.   Ennakkoratkaisuasioissa oikeudenkäyntikuluista päättää kansallinen tuomioistuin.

Erityistapauksissa unionin tuomioistuin voi myöntää maksutonta oikeudenkäyntiä koskevien sääntöjen mukaisesti avustuksen, jonka tarkoituksena on helpottaa asianosaisen henkilökohtaista läsnäoloa tai edustusta.

104 a artikla

Kansallisen tuomioistuimen pyynnöstä presidentti voi esittelevän tuomarin esityksestä ja julkisasiamiestä kuultuaan päättää poikkeuksellisesti, että ennakkoratkaisupyyntö käsitellään nopeutetussa menettelyssä tämän työjärjestyksen määräyksistä poiketen, jos esitettyjen seikkojen perusteella asiassa on saatava erittäin kiireellisesti vastaus esitettyyn ennakkoratkaisukysymykseen.

Presidentti määrää tässä tapauksessa välittömästi istuntopäivän, joka ilmoitetaan pääasian asianosaisille ja perussäännön 23 artiklassa tarkoitetuille muille osapuolille samalla kun ennakkoratkaisun esittämistä koskeva päätös annetaan niille tiedoksi.

Edellisessä kohdassa mainitut asianosaiset ja muut osapuolet voivat jättää kirjelmiä tai kirjallisia huomautuksia presidentin asettamassa määräajassa, joka ei saa olla alle 15 päivää. Presidentti voi pyytää, että asianosaiset tai muut osapuolet, joita asia koskee, käsittelevät kirjelmissään tai kirjallisissa huomautuksissaan ainoastaan olennaisia ennakkoratkaisukysymykseen liittyviä oikeudellisia näkökohtia.

Kirjelmät ja kirjalliset huomautukset annetaan ennen suullista käsittelyä tiedoksi edellä mainituille asianosaisille ja muille osapuolille.

Unionin tuomioistuin antaa asiassa ratkaisun julkisasiamiestä kuultuaan.

104 b artikla

1.   Ennakkoratkaisupyyntö, jossa esitetään kysymys tai kysymyksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osastossa tarkoitetuista asioista, voidaan kansallisen tuomioistuimen pyynnöstä tai poikkeuksellisesti unionin tuomioistuimen omasta aloitteesta käsitellä tämän työjärjestyksen määräyksistä poiketen kiireellisessä menettelyssä.

Kansallinen tuomioistuin esittää pyynnössään ne oikeudelliset seikat ja tosiseikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen ja tällaisen poikkeusmenettelyn soveltaminen on perusteltua, ja ilmoittaa mahdollisuuksien mukaan vastauksen, jota se ehdottaa ennakkoratkaisukysymyksiin.

Mikäli kansallinen tuomioistuin ei ole pyytänyt kiireellisen menettelyn käyttämistä, unionin tuomioistuimen presidentti voi, jos tätä menettelyä on ilmeisesti tarpeen soveltaa, pyytää jäljempänä tarkoitettua jaostoa tutkimaan, onko ennakkoratkaisupyyntö tarpeen käsitellä kyseisessä menettelyssä.

Tässä artiklassa tarkoitettuja asioita käsittelemään nimetty jaosto tekee esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella ja julkisasiamiestä kuultuaan päätöksen siitä, käsitelläänkö ennakkoratkaisupyyntö kiireellisessä menettelyssä. Jaoston kokoonpano määräytyy 11 c artiklan mukaisesti sinä päivänä, jona asia annetaan esittelevän tuomarin käsiteltäväksi, jos kansallinen tuomioistuin pyytää kiireellisen menettelyn soveltamista, tai, jos tämän menettelyn soveltaminen tutkitaan unionin tuomioistuimen presidentin pyynnöstä, sinä päivänä, jona tämä pyyntö esitetään.

2.   Kirjaaja huolehtii siitä, että edellisessä kohdassa tarkoitettu ennakkoratkaisupyyntö annetaan silloin, kun kansallinen tuomioistuin on pyytänyt kiireellisen menettelyn soveltamista tai kun unionin tuomioistuimen presidentti on pyytänyt tässä artiklassa tarkoitettuja asioita käsittelemään nimettyä jaostoa tutkimaan tarpeen käsitellä ennakkoratkaisupyyntö tällaisessa menettelyssä, välittömästi tiedoksi kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian asianosaisille, jäsenvaltiolle, jossa tämä tuomioistuin sijaitsee, sekä perussäännön 23 artiklan ensimmäisessä kohdassa mainituille toimielimille tämän määräyksen mukaisin edellytyksin.

Päätös siitä, käsitelläänkö ennakkoratkaisupyyntö kiireellisessä menettelyssä, annetaan välittömästi tiedoksi kansalliselle tuomioistuimelle sekä edellisessä alakohdassa mainituille asianosaisille, jäsenvaltiolle ja toimielimille. Päätöksessä, jonka mukaan ennakkoratkaisupyyntö käsitellään kiireellisessä menettelyssä, asetetaan määräaika, jossa viimeksi mainitut voivat jättää kirjelmiä tai kirjallisia huomautuksia. Päätöksessä voidaan täsmentää ne oikeudelliset seikat, joita näissä kirjelmissä tai kirjallisissa huomautuksissa on käsiteltävä, ja siinä voidaan määrätä näiden asiakirjojen enimmäispituudesta.

Heti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tiedoksiannon jälkeen ennakkoratkaisupyyntö annetaan kyseisen tiedoksiannon vastaanottajien lisäksi tiedoksi muille perussäännön 23 artiklassa mainituille osapuolille, ja päätös siitä, käsitelläänkö ennakkoratkaisupyyntö kiireellisessä menettelyssä, annetaan näille samoille osapuolille tiedoksi heti toisessa alakohdassa tarkoitetun tiedoksiannon jälkeen.

Asianosaisille ja muille perussäännön 23 artiklassa mainituille osapuolille ilmoitetaan todennäköisestä istuntopäivästä heti kun mahdollista.

Kun ennakkoratkaisupyyntöä ei käsitellä kiireellisessä menettelyssä, asian käsittely jatkuu perussäännön 23 artiklan määräysten ja tämän työjärjestyksen sovellettavien määräysten mukaisesti.

3.   Kiireellisessä menettelyssä käsiteltävä ennakkoratkaisupyyntö sekä jätetyt kirjelmät tai kirjalliset huomautukset annetaan tiedoksi perussäännön 23 artiklassa mainituille muille osapuolille kuin edellisen kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainituille asianosaisille ja osapuolille. Ennakkoratkaisupyyntöön liitetään tämän pyynnön tai sen mahdollisen tiivistelmän käännös 104 artiklan 1 kohdassa määrätyin edellytyksin.

Jätetyt kirjelmät tai kirjalliset huomautukset annetaan lisäksi tiedoksi edellisen kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainituille asianosaisille ja muille osapuolille.

Istuntopäivästä ilmoitetaan asianosaisille ja muille osapuolille edellisissä alakohdissa tarkoitettujen tiedoksiantojen yhteydessä.

4.   Tässä artiklassa tarkoitettuja asioita käsittelemään nimetty jaosto voi äärimmäisen kiireellisissä tapauksissa päättää, että tämän artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua kirjallista käsittelyä ei toteuteta.

5.   Tässä artiklassa tarkoitettuja asioita käsittelemään nimetty jaosto ratkaisee asian julkisasiamiestä kuultuaan.

Se voi päättää kokoontua kolmen tuomarin ratkaisukokoonpanossa. Tässä tapauksessa ratkaisukokoonpanoon kuuluvat kyseisen jaoston puheenjohtaja, esittelevä tuomari ja se ensimmäinen tuomari, joka nimetään, tai tarvittaessa ne kaksi ensimmäistä tuomaria, jotka nimetään 11 c artiklan 2 kohdassa tarkoitetun luettelon perusteella silloin, kun edellä olevan 1 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti määritetään kyseisen jaoston kokoonpano.

Se voi myös päättää siirtää asian unionin tuomioistuimelle, jotta tämä antaisi asian käsiteltäväksi laajemmassa ratkaisukokoonpanossa. Kiireellinen menettely jatkuu uudessa ratkaisukokoonpanossa tarvittaessa suullisen käsittelyn uudelleenaloittamisen jälkeen.

6.   Tässä artiklassa mainitut oikeudenkäyntiasiakirjat katsotaan jätetyiksi, kun kirjaamoon toimitetaan telekopiolaitteen tai muun unionin tuomioistuimen käytettävissä olevan teknisen tiedonsiirtovälineen välityksellä jäljennös allekirjoitetusta alkuperäiskappaleesta ja niistä liiteasiakirjoista, joihin asiassa vedotaan, sekä 37 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu liiteluettelo. Asiakirjan alkuperäiskappale ja edellä mainitut liitteet toimitetaan unionin tuomioistuimen kirjaamoon.

Tässä artiklassa määrätyt tiedoksiannot voidaan tehdä toimittamalla asiakirjasta jäljennös telekopiolaitteen tai muun unionin tuomioistuimen ja vastaanottajan käytettävissä olevan teknisen tiedonsiirtovälineen välityksellä.

10 luku

EURATOMIN PERUSTAMISSOPIMUKSEN 103Ä105 ARTIKLASSA TARKOITETUT ERITYISET PROSESSIT

105 artikla

1.   Euratomin perustamissopimuksen 103 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitettu pyyntö jätetään neljänä oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Pyyntö annetaan tiedoksi Euroopan komissiolle.

2.   Pyyntöön liitetään kyseisen sopimuksen tai yleissopimuksen luonnos ja Euroopan komission asianomaiselle jäsenvaltiolle esittämät huomautukset sekä muut pyyntöä tukevat asiakirjat.

Euroopan komissio esittää huomautuksensa unionin tuomioistuimelle kymmenen päivän määräajassa, jota presidentti voi pidentää kuultuaan asianomaista jäsenvaltiota.

Oikeaksi todistettu jäljennös edellä tarkoitetuista huomautuksista annetaan tiedoksi tälle jäsenvaltiolle.

3.   Heti kun pyyntö on jätetty, presidentti nimeää esittelevän tuomarin. Ensimmäinen julkisasiamies nimeää asiaa käsittelevän julkisasiamiehen heti esittelevän tuomarin nimeämisen jälkeen.

4.   Ratkaisu tehdään suljetuin ovin sen jälkeen kun julkisasiamiestä on kuultu.

Asianomaisen valtion ja Euroopan komission asiamiehiä tai avustajia kuullaan heidän pyynnöstään.

106 artikla

1.   Euratomin perustamissopimuksen 104 artiklan viimeisessä kohdassa ja 105 artiklan viimeisessä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan tämän työjärjestyksen 37 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen määräyksiä.

2.   Pyyntö annetaan tiedoksi valtiolle, jonka kansalainen se henkilö on tai jossa sillä yrityksellä on kotipaikka, jota vastaan pyyntö on esitetty.

11 luku

LAUSUNNOT

107 artikla

1.   Jos SEUT 218 artiklassa tarkoitettua lausuntoa pyytää Euroopan parlamentti, pyyntö annetaan tiedoksi neuvostolle, Euroopan komissiolle ja jäsenvaltiolle. Jos pyynnön esittää neuvosto, pyyntö annetaan tiedoksi Euroopan komissiolle ja Euroopan parlamentille. Jos pyynnön esittää Euroopan komissio, se annetaan tiedoksi neuvostolle, Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille. Jos pyynnön esittää jäsenvaltio, se annetaan tiedoksi neuvostolle, Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille ja muille jäsenvaltiolle.

Presidentti asettaa määräajan, jonka kuluessa toimielimet ja jäsenvaltiot, joille pyyntö on annettu tiedoksi, voivat esittää kirjallisia huomautuksia.

2.   Lausunto voi koskea sekä sitä, onko suunniteltu sopimus sopusoinnussa perussopimusten määräysten kanssa, että sitä, onko unionilla tai jollakin sen toimielimellä toimivalta tehdä kyseinen sopimus.

108 artikla

1.   Heti kun edellisessä artiklassa tarkoitettu lausuntopyyntö on esitetty, presidentti nimeää esittelevän tuomarin.

2.   Unionin tuomioistuin antaa suljetuin ovin perustellun lausunnon kuultuaan julkisasiamiehiä.

3.   Lausunto, jonka presidentti ja asian ratkaisemiseen osallistuneet tuomarit sekä kirjaaja allekirjoittavat, annetaan tiedoksi neuvostolle, Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille.

109 artikla

(kumottu)

12 luku

EY:N PERUSTAMISSOPIMUKSEN 68 ARTIKLASSA TARKOITETUT TULKINTAPYYNNÖT

109 a artikla

(kumottu)

13 luku

UNIONISOPIMUKSEN 35 ARTIKLASSA, SELLAISENA KUIN SE OLI ENNEN LISSABONIN SOPIMUKSEN VOIMAANTULOA, TARKOITETTUJEN RIITOJEN RATKAISEMINEN

109 b artikla

1.   SEU 35 artiklan 7 kohdassa, sellaisena kuin se oli ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa ja jollaisena se on pysytetty perussopimuksiin liitetyllä pöytäkirjalla N:o 36, tarkoitettu jäsenvaltioiden välinen riita tulee unionin tuomioistuimessa vireille riidan jonkin osapuolen hakemuksesta. Hakemus annetaan tiedoksi muille jäsenvaltioille ja Euroopan komissiolle.

SEU 35 artiklan 7 kohdassa, sellaisena kuin se oli ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa ja jollaisena se on pysytetty perussopimuksiin liitetyllä pöytäkirjalla N:o 36, tarkoitettu jäsenvaltion ja Euroopan komission välinen riita tulee unionin tuomioistuimessa vireille riidan jonkin osapuolen hakemuksesta. Jos hakemuksen esittää jäsenvaltio, se annetaan tiedoksi muille jäsenvaltioille, neuvostolle ja Euroopan komissiolle. Jos hakemuksen esittää Euroopan komissio, se annetaan tiedoksi jäsenvaltioille ja neuvostolle.

Presidentti asettaa toimielimille ja jäsenvaltioille, joille hakemus on annettu tiedoksi, määräajan, jonka kuluessa ne voivat esittää kirjallisia huomautuksia.

2.   Heti kun edellisessä kohdassa tarkoitettu hakemus on saapunut, presidentti nimeää esittelevän tuomarin. Ensimmäinen julkisasiamies nimeää asiaa käsittelevän julkisasiamiehen heti tämän jälkeen.

3.   Unionin tuomioistuin ratkaisee riidan tuomiolla julkisasiamiehen esitettyä ratkaisuehdotuksensa.

Hakemuksen käsittelyyn kuuluu suullinen vaihe, jos jäsenvaltio tai jokin 1 kohdassa tarkoitetuista toimielimistä tätä pyytää.

4.   Samaa menettelyä sovelletaan, jos jäsenvaltioiden välillä tehdyssä sopimuksessa annetaan unionin tuomioistuimelle toimivalta ratkaista jäsenvaltioiden välisiä tai jäsenvaltioiden ja toimielimen välisiä riitoja.

IV OSASTO

MUUTOKSENHAKU UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖKSIIN

110 artikla

Perussäännön 56 ja 57 artiklassa tarkoitettuja, unionin yleisen tuomioistuimen tuomiosta tehtyjä valituksia käsiteltäessä oikeudenkäyntikielenä on valituksen kohteena olevassa unionin yleisen tuomioistuimen päätöksessä käytetty kieli, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan ja 3 kohdan neljännen alakohdan määräysten soveltamista.

111 artikla

1.   Valitus tehdään jättämällä valituskirjelmä unionin tuomioistuimen tai unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon.

2.   Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamo toimittaa viipymättä ensimmäisen oikeusasteen oikeudenkäyntiasiakirjat ja tarvittaessa valituskirjelmän unionin tuomioistuimen kirjaamoon.

112 artikla

1.   Valituskirjelmässä on mainittava:

a)	valituksen tekijän nimi ja kotipaikka;

b)	muut asianosaiset unionin yleisessä tuomioistuimessa pidetyssä käsittelyssä;

c)	oikeudelliset perusteet ja väitteet, joihin vedotaan;

d)	valittajan vaatimukset.

Valitukseen sovelletaan tämän työjärjestyksen 37 artiklaa ja 38 artiklan 2 ja 3 kohtaa.

2.   Valituskirjelmään liitetään unionin yleisen tuomioistuimen tuomio, josta valitetaan. Valituskirjelmässä on mainittava päivä, jona päätös, josta valitetaan, on annettu valittajalle tiedoksi.

3.   Jos valitus ei ole 38 artiklan 3 kohdan tai tämän artiklan 2 kohdan määräysten mukainen, sovelletaan tämän työjärjestyksen 38 artiklan 7 kohtaa.

113 artikla

1.   Valituksessa voidaan vaatia:

—	unionin yleisen tuomioistuimen päätöksen kumoamista kokonaan tai osittain;

—	ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyjen vaatimusten hyväksymistä kokonaan tai osittain, mutta ei uusien vaatimusten hyväksymistä.

2.   Valituksessa ei voida muuttaa oikeudenkäynnin kohdetta siitä, mikä se oli unionin yleisessä tuomioistuimessa.

114 artikla

Valituskirjelmä annetaan tiedoksi kaikille unionin yleisessä tuomioistuimessa pidetyn käsittelyn asianosaisille. Tämän työjärjestyksen 39 artiklaa sovelletaan.

115 artikla

1.   Jokainen unionin yleisessä tuomioistuimessa pidetyn käsittelyn asianosainen voi antaa valitukseen vastineen kahden kuukauden kuluessa valituksen tiedoksi antamisesta. Tätä määräaikaa ei voida pidentää.

2.   Vastineessa on mainittava:

a)	vastineen antajan nimi ja kotipaikka;

b)	päivä, jona valituskirjelmä on annettu tiedoksi vastineen antajalle;

c)	oikeudelliset perusteet ja väitteet, joihin vedotaan;

d)	vaatimukset.

Valitukseen annettavaan vastineeseen sovelletaan tämän työjärjestyksen 37 artiklaa ja 38 artiklan 2 ja 3 kohtaa.

116 artikla

1.   Vastineessa voidaan vaatia:

—	valituksen hylkäämistä kokonaan tai osittain tai unionin yleisen tuomioistuimen päätöksen kumoamista kokonaan tai osittain;

—	ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyjen vaatimusten hyväksymistä kokonaan tai osittain, mutta ei uusien vaatimusten hyväksymistä.

2.   Vastineessa ei voida muuttaa oikeudenkäynnin kohdetta siitä, mikä se oli unionin yleisessä tuomioistuimessa.

117 artikla

1.   Valitusta ja siihen annettua vastinetta voidaan täydentää valittajan vastauksella ja vastineen antajan vastauksella, jos presidentti pyynnöstä, jonka valittaja esittää seitsemän päivän kuluessa vastineen tiedoksi antamisesta, pitää sitä tarpeellisena ja nimenomaisesti antaa siihen luvan, jotta valittaja voi puolustaa kantaansa, tai valitukseen annettavan päätöksen valmistelua varten. Presidentti asettaa valittajalle määräpäivän vastauksen toimittamista varten, ja tämän vastauksen tiedoksi antamisen yhteydessä presidentti asettaa vastapuolelle määräpäivän vastauksen toimittamista varten.

2.   Jos valitukseen annetussa vastineessa vaaditaan unionin yleisen tuomioistuimen antaman päätöksen kumoamista osittain tai kokonaan sellaisella perusteella, jota ei ole esitetty valituksessa, valittaja tai muut asianosaiset voivat esittää vastauksen, joka kohdistuu ainoastaan tähän perusteeseen, kahden kuukauden kuluessa kyseisen vastineen tiedoksi antamisesta. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan tämän vastauksen vuoksi annettuihin täydentäviin kirjelmiin.

118 artikla

Unionin yleisen tuomioistuimen päätöksestä tehdyn valituksen käsittelyyn unionin tuomioistuimessa sovelletaan tämän työjärjestyksen 42 artiklan 2 kohtaa ja 43, 44, 55–90, 93, 95–100 ja 102 artiklaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäljempänä olevien määräysten soveltamista.

119 artikla

Jos valituksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat tai jos valitus on selvästi perusteeton, unionin tuomioistuin voi milloin tahansa esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella julkisasiamiestä kuultuaan hylätä valituksen kokonaan tai osittain perustellulla määräyksellä.

120 artikla

Tämän työjärjestyksen 115 artiklan 1 kohdassa ja tarvittaessa 117 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kirjelmien antamisen jälkeen unionin tuomioistuin voi esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella kuultuaan julkisasiamiestä ja asianosaisia päättää ratkaista valituksen ilman suullista käsittelyä, jollei jokin asianosaisista esitä pyyntöä, jossa yksilöidään syyt siihen, miksi asianomainen haluaa tulla kuulluksi. Tämä pyyntö on esitettävä kolmen viikon kuluessa siitä, kun asianosaiselle on ilmoitettu kirjallisen käsittelyn päättymisestä. Presidentti voi pidentää tätä määräaikaa.

121 artikla

Edellä 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kertomus annetaan unionin tuomioistuimelle sen jälkeen, kun 115 artiklan 1 kohdassa ja tilanteen mukaan 117 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut kirjelmät on annettu. Jos edellä tarkoitettuja kirjelmiä ei anneta, samaa menettelyä sovelletaan kirjelmien antamiselle asetetun määräajan päätyttyä.

122 artikla

Jos valitus on perusteeton tai jos valitus on perusteltu ja unionin tuomioistuin ratkaisee itse riidan lopullisesti, se päättää oikeudenkäyntikuluista.

Unionin ja sen henkilöstön välisissä riita-asioissa:

—	tämän työjärjestyksen 70 artiklaa sovelletaan ainoastaan unionin toimielinten tekemiin valituksiin;

—	poiketen tämän työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdasta unionin tuomioistuin voi määrätä oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet jonkin toimielimen virkamiesten tai muuhun henkilöstöön kuuluvien tekemistä valituksista, jaettaviksi asianosaisten kesken, jos se on kohtuullista.

Jos valitus peruutetaan, sovelletaan 69 artiklan 5 kohtaa.

Jos sellaisen jäsenvaltion tai toimielimen tekemä valitus on perusteltu, joka ei ole ollut väliintulijana unionin yleisessä tuomioistuimessa pidetyssä käsittelyssä, unionin tuomioistuin voi määrätä oikeudenkäyntikulut jaettaviksi asianosaisten kesken tai asian voittaneen valittajan korvaamaan hävinneelle asianosaiselle osan tälle valituksesta aiheutuneista kuluista.

123 artikla

Unionin tuomioistuimelle valituksen käsittelyssä esitettävä väliintulohakemus on jätettävä kuukauden kuluessa 16 artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta julkaisemisesta.

IV A OSASTO

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖSTEN UUDELLEENKÄSITTELY

123 a artikla

Kun unionin tuomioistuin päättää perussäännön 62 artiklan toisen kohdan mukaisesti käsitellä uudelleen unionin yleisen tuomioistuimen päätöksen, oikeudenkäyntikielenä on uudelleenkäsittelyn kohteena olevassa unionin yleisen tuomioistuimen päätöksessä käytetty kieli, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan ja 3 kohdan neljännen ja viidennen alakohdan soveltamista.

123 b artikla

Perustetaan erityisjaosto, jonka tehtävänä on päättää 123 d artiklassa määrätyin edellytyksin, onko unionin yleisen tuomioistuimen päätös aiheellista käsitellä uudelleen perussäännön 62 artiklan mukaisesti.

Tähän jaostoon kuuluu unionin tuomioistuimen presidentti ja ne neljä viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajista, jotka nimetään noudattaen tämän työjärjestyksen 6 artiklassa määrättyä järjestystä.

123 c artikla

Heti kun SEUT 256 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla tehtävän päätöksen julistamispäivä on vahvistettu, unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamo ilmoittaa siitä unionin tuomioistuimen kirjaamolle. Ensin mainittu antaa viimeksi mainitulle kyseisen päätöksen tiedoksi heti sen julistamisen jälkeen.

123 d artikla

Ensimmäisen julkisasiamiehen ehdotus käsitellä unionin yleisen tuomioistuimen päätös uudelleen toimitetaan unionin tuomioistuimen presidentille, ja tästä toimituksesta ilmoitetaan samanaikaisesti kirjaajalle. Kun unionin yleisen tuomioistuimen päätös on tehty SEUT 256 artiklan 3 kohdan nojalla, kirjaaja ilmoittaa välittömästi unionin yleiselle tuomioistuimelle, kansalliselle tuomioistuimelle, kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian asianosaisille sekä perussäännön 62 a artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuille muille osapuolille uudelleenkäsittelyä koskevasta ehdotuksesta.

Uudelleenkäsittelyä koskevan ehdotuksen saatuaan presidentti nimeää esittelevän tuomarin 123 b artiklassa mainitun jaoston tuomareista.

Tämä jaosto päättää esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella, onko unionin yleisen tuomioistuimen päätös aiheellista käsitellä uudelleen. Päätöksessä käsitellä unionin yleisen tuomioistuimen päätös uudelleen ilmoitetaan kysymykset, jotka ovat uudelleenkäsittelyn kohteena.

Kun unionin yleisen tuomioistuimen päätös on tehty SEUT 256 artiklan 2 kohdan nojalla, kirjaaja ilmoittaa välittömästi unionin yleiselle tuomioistuimelle, tämän tuomioistuimen käsittelemän asian asianosaisille sekä perussäännön 62 a artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuille muille osapuolille unionin tuomioistuimen päätöksestä käsitellä unionin yleisen tuomioistuimen päätös uudelleen.

Kun unionin yleisen tuomioistuimen päätös on tehty SEUT 256 artiklan 3 kohdan nojalla, kirjaaja ilmoittaa välittömästi unionin yleiselle tuomioistuimelle, kansalliselle tuomioistuimelle, kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian asianosaisille sekä perussäännön 62 a artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuille muille osapuolille unionin tuomioistuimen päätöksestä käsitellä unionin yleisen tuomioistuimen päätös uudelleen tai jättää käsittelemättä se uudelleen. Päätöksestä käsitellä unionin yleisen tuomioistuimen päätös uudelleen julkaistaan ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

123 e artikla

Päätös käsitellä uudelleen unionin yleisen tuomioistuimen päätös annetaan tiedoksi perussäännön 62 a artiklan toisessa kohdassa mainituille asianosaisille ja muille osapuolille. Jäsenvaltioille, ETA-sopimuksen muille sopimusvaltioille kuin jäsenvaltioille sekä EFTAn valvontaviranomaiselle toimitettavaan tiedoksiantoon liitetään käännös unionin tuomioistuimen päätöksestä tämän työjärjestyksen 104 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa määrätyin edellytyksin. Unionin tuomioistuimen päätös annetaan lisäksi tiedoksi unionin yleiselle tuomioistuimelle ja, kun kyse on SEUT 256 artiklan 3 kohdan nojalla tehdystä unionin yleisen tuomioistuimen päätöksestä, kyseessä olevalle kansalliselle tuomioistuimelle.

Kuukauden kuluessa edellisessä kohdassa tarkoitetusta tiedoksiannosta asianosaiset ja muut osapuolet, joille unionin tuomioistuimen päätös on annettu tiedoksi, voivat jättää kirjelmiä tai kirjallisia huomautuksia kysymyksistä, jotka ovat uudelleenkäsittelyn kohteena.

Heti kun unionin yleisen tuomioistuimen päätös on päätetty käsitellä uudelleen, ensimmäinen julkisasiamies nimeää uudelleenkäsittelystä vastaavan julkisasiamiehen.

Presidentti vahvistaa esittelevän tuomarin nimettyään päivän, jona esittelevä tuomari esittää alustavan kertomuksen unionin tuomioistuimen yleiskokoukselle. Tässä kertomuksessa on esittelevän tuomarin ehdotukset mahdollisten asian valmisteluun liittyvien toimenpiteiden toteuttamisesta, ratkaisukokoonpanosta, jolle uudelleenkäsittely on aiheellista siirtää, tarpeesta järjestää suullinen pääkäsittely sekä julkisasiamiehen kannanottoa koskevista menettelytavoista. Unionin tuomioistuin päättää julkisasiamiestä kuultuaan jatkotoimista, joihin esittelevän tuomarin on ehdotusten johdosta ryhdyttävä.

Kun uudelleenkäsittelyn kohteena oleva unionin yleisen tuomioistuimen päätös on tehty SEUT 256 artiklan 2 kohdan nojalla, unionin tuomioistuin päättää oikeudenkäyntikuluista.

V OSASTO

ETA-SOPIMUKSESSA MÄÄRÄTYT MENETTELYT

123 f artikla

1.   ETA-sopimuksen (3) 111 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asia saatetaan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi riidan osapuolina olevien sopimuspuolten hakemuksella. Tämä hakemus annetaan tiedoksi muille sopimuspuolille, Euroopan komissiolle, EFTA:n valvontaviranomaiselle ja tarvittaessa muille, joille samaa unionin oikeuden tulkintaongelmaa koskeva ennakkoratkaisu annettaisiin tiedoksi.

Presidentti vahvistaa määräajan, jonka kuluessa sopimuspuolet ja muut, joille hakemus on annettu tiedoksi, voivat esittää kirjallisia huomautuksia.

Hakemus laaditaan jollakin 29 artiklan 1 kohdassa mainituista kielistä. Tämän artiklan 3–5 kohdan määräyksiä sovelletaan. Edellä olevan 104 artiklan 1 kohdan määräyksiä sovelletaan vastaavasti.

2.   Heti kun edellisessä kohdassa esitetty hakemus on jätetty, presidentti nimeää esittelevän tuomarin. Ensimmäinen julkisasiamies päättää viipymättä tämän jälkeen, kuka julkisasiamiehistä käsittelee asiaa.

Unionin tuomioistuin ratkaisee hakemuksen julkisasiamiestä kuultuaan perustellulla päätöksellä suljetuin ovin pidettävässä istunnossa.

3.   Unionin tuomioistuimen päätös, jonka allekirjoittavat presidentti, asian ratkaisemiseen osallistuneet tuomarit ja kirjaaja, annetaan tiedoksi sopimuspuolille ja muille 1 kohdassa tarkoitetuille, joita asia koskee.

123 g artikla

ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 34 olevassa 1 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa kansallisen tuomioistuimen esittämä pyyntö annetaan tiedoksi kyseisen asian asianosaisille, sopimuspuolille, Euroopan komissiolle, EFTA:n valvontaviranomaiselle ja tarvittaessa muille, joille samaa unionin oikeuden tulkintaongelmaa koskeva ennakkoratkaisu annettaisiin tiedoksi.

Jollei pyyntöä esitetä jollakin 29 artiklan 1 kohdassa mainituista kielistä, siihen on liitettävä käännös jollekin näistä kielistä.

Kahden kuukauden kuluessa tiedoksiantamisesta asianosaiset, sopimuspuolet ja muut 1 kohdassa tarkoitetut, joita asia koskee, voivat esittää kirjelmiä tai kirjallisia huomautuksia.

Asian käsittelyyn sovelletaan tämän työjärjestyksen määräyksiä, jollei pyynnön luonteen vuoksi tarvittavista mukautuksista muuta johdu.

LOPPUMÄÄRÄYKSET

124 artikla

1.   Presidentti kehottaa henkilöitä, joiden on todistajina tai asiantuntijoina vannottava vala unionin tuomioistuimessa, kertomaan totuuden tai täyttämään tehtävänsä tunnollisesti ja puolueettomasti sekä muistuttaa heitä niistä rikosoikeudellisista seuraamuksista, joita heidän kansallisessa lainsäädännössään säädetään tämän velvollisuuden rikkomisesta.

2.   Todistajat vannovat valan 47 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tai heidän kansallisessa lainsäädännössään säädettyä kaavaa noudattaen.

Jos todistajia koskevassa kansallisessa lainsäädännössä säädetään mahdollisuudesta antaa todistajanvalan vannomisen sijasta tai sen ohella valaa vastaava vakuutus, todistajat voivat antaa tämän vakuutuksen kansallisessa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin ja siinä säädettyjä kaavoja noudattaen.

Jos kansallisessa lainsäädännössä ei ole säännöksiä valan vannomisesta eikä vakuutuksen antamisesta, noudatetaan 1 kohdassa määrättyä menettelyä.

3.   Edellä olevan 2 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin asiantuntijoihin; viittaus tämän työjärjestyksen 47 artiklan 5 kohdan ensimmäiseen alakohtaan korvataan kuitenkin viittauksella 49 artiklan 6 kohdan ensimmäiseen alakohtaan.

125 artikla

Jollei SEUT 253 artiklan soveltamisesta muuta johdu, unionin tuomioistuin vahvistaa kuultuaan hallituksia, joita asia koskee, täydentävät säännöt, jotka koskevat:

a)	oikeusapua;

b)	maksutonta oikeudenkäyntiä koskevia hakemuksia;

c)	unionin tuomioistuimen tekemiä ilmoituksia todistajien ja asiantuntijoiden väärästä valasta perussäännön 30 artiklan mukaisesti.

125 a artikla

Unionin tuomioistuin voi antaa käytännön ohjeita muun muassa unionin tuomioistuimessa pidettävien istuntojen valmistelusta ja kulusta sekä kirjelmien tai kirjallisten huomautusten esittämisestä.

126 artikla

Tällä työjärjestyksellä korvataan 4 päivänä joulukuuta 1974 annettu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestys ( Euroopan yhteisöjen virallinen lehti N:o L 350, 28.12.1974, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 15 päivänä maaliskuuta 1991.

127 artikla

Tämä työjärjestys, joka on todistusvoimainen työjärjestyksen 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla kielillä, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja se tulee voimaan sen julkaisemista seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

---

(1)  EYVL L 176, 4.7.1991, s. 7 (oikaisu EYVL:ssä L 383, 29.12.1992, s. 117) sekä 21.2.1995 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EYVL:ssä L 44, 28.2.1995, s. 61; 11.3.1997 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EYVL:ssä L 103, 19.4.1997, s. 1 (oikaisu EYVL:ssä L 351, 23.12.1997, s. 72); 16.5.2000 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EYVL:ssä L 122, 24.5.2000, s. 43 ja 28.11.2000 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EYVL:ssä L 322, 19.12.2000, s. 1; 3.4.2001 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EYVL:ssä L 119, 27.4.2001, s. 1, 17.9.2002 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EYVL:ssä L 272, 10.10.2002, s. 24 (oikaisu EYVL:ssä L 281, 19.10.2002, s. 24), 8.4.2003 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EUVL:ssä L 147, 14.6.2003, s. 17 sekä työjärjestyksen liitteeseen 10.6.2003 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EUVL:ssä L 172, 10.7.2003, s. 12, 19.4.2004 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EUVL:ssä L 132, 29.4.2004, s. 2, 20.4.2004 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EUVL:ssä L 127, 29.4.2004, s. 107, 12.7.2005 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EUVL:ssä L 203, 4.8.2005, s. 19, 18.10.2005 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EUVL:ssä L 288, 29.10.2005, s. 51, 18.12.2006 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EUVL:ssä L 386, 29.12.2006, s. 44, 15.1.2008 tehdyt muutokset, jotka on julkiaistu EUVL:ssä L 24, 29.1.2008, s. 39, 23.6.2008 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EUVL:ssä L 200, 29.7.2008, s. 20, 8.7.2008 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EUVL:ssä L 200, 29.7.2008, s. 18, 13.1.2009 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EUVL:ssä L 24, 28.1.2009, s. 8, ja 23.3.2010 tehdyt muutokset, jotka on julkaistu EUVL:ssä L 92, 13.4.2010, s. 12).

(2)  Ks. tietyistä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä 17.6.1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1103/97 (EYVL L 162, 19.6.1997, s. 1) 2 artikla.

(3)  EYVL L 1, 3.1.1994, s. 27.

LIITE I

PÄÄTÖS VAPAAPÄIVISTÄ

EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIN, joka

ottaa huomioon työjärjestyksen 80 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti unionin tuomioistuin laatii luettelon virallisista vapaapäivistä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Työjärjestyksen 80 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu luettelo virallisista vapaapäivistä on seuraava:

—	uudenvuodenpäivä,

—	pääsiäismaanantai,

—	vapunpäivä,

—	helatorstai,

—	toinen helluntaipäivä,

—	23 päivä kesäkuuta,

—	15 päivä elokuuta,

—	1 päivä marraskuuta,

—	25 päivä joulukuuta,

—	26 päivä joulukuuta.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja virallisia vapaapäiviä ovat ne, joita noudatetaan unionin tuomioistuimen kotipaikassa.

2 artikla

Työjärjestyksen 80 artiklan 2 kohdan määräyksiä sovelletaan ainoastaan tämän päätöksen 1 artiklassa mainittuihin virallisiin vapaapäiviin.

3 artikla

Tämä päätös, joka on työjärjestyksen liite I, tulee voimaan samana päivänä kuin se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.