6.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 56/8

(1)

Itävallan Posti toimitti komissiolle sähköpostitse 10 päivänä syyskuuta 2009 direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön. Komissio tiedotti pyynnöstä 30 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti Itävallan viranomaisille 15 päivänä syyskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä, johon Itävallan viranomaiset vastasivat sähköpostitse 9 päivänä lokakuuta 2009. Lisäksi komissio pyysi 22 päivänä lokakuuta 2009 Itävallan Postilta sähköpostitse lisätietoja, jotka Itävallan Posti toimitti sähköpostitse 13 päivänä marraskuuta 2009 sen jälkeen, kun määräaikaa oli pidennetty.

(2)

Itävallan Postin esittämä pyyntö koskee tiettyjä Itävallassa tarjottavia postipalveluja ja muita palveluja. Pyynnössä mainitaan seuraavat palvelut:

(3)

Direktiivin 2004/17/EY 30 artiklassa säädetään, ettei direktiiviä sovelleta hankintasopimuksiin, jotka tehdään jonkin kyseisessä direktiivissä tarkoitetun toiminnon suorittamiseksi, jos toimintoon siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, kohdistuu suoraa kilpailua markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Sitä, kohdistuuko johonkin toimintoon suoraa kilpailua, arvioidaan puolueettomin perustein ottaen huomioon kyseisen alan erityispiirteet. Markkinoille pääsyä pidetään rajoittamattomana, jos jäsenvaltio on pannut täytäntöön ne EU:n säädökset, jotka avaavat tietyn alan tai sen osan kilpailulle, ja soveltaa niitä. Kyseiset säädökset luetellaan direktiivin 2004/17/EY liitteessä XI, jossa mainitaan postipalvelujen osalta yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY (2), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/39/EY (3).

(4)

Itävalta on pannut direktiivin 97/67/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/39/EY, täytäntöön ja soveltaa sitä käyttämällä direktiivin 7 artiklassa annettua mahdollisuutta varata tietyt osoitteelliset kirjeet, joiden paino on enintään 50 grammaa, nimetylle yleispalvelun tarjoajalle eli Itävallan Postille (4). Mitään tämän pyynnön kohteena olevista palveluista ei ole varattu yksittäiselle toimijalle. Koska Itävalta on saavuttanut markkinoiden avaamisessa direktiivin 2004/17/EY liitteessä XI mainitussa lainsäädännössä säädetyn tason, olisi katsottava kyseisen direktiivin 30 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, ettei markkinoille pääsyä ole rajoitettu. Sitä, kohdistuuko johonkin toimintoon suoraa kilpailua tietyillä markkinoilla, olisi arvioitava useiden perusteiden pohjalta, joista yksikään ei ole sinänsä ratkaiseva.

(5)

Tässä päätöksessä tarkoitettujen markkinoiden yhteydessä olisi otettava huomioon tärkeimpien toimijoiden markkinaosuudet tietyillä markkinoilla. Lisäksi olisi otettava huomioon kyseisten markkinoiden keskittymisaste. Koska tässä päätöksessä tarkoitettujen toimintojen olosuhteet ovat erilaiset, kilpailutilanteen arvioinnissa olisi otettava huomioon eri markkinoiden tilanteet.

(6)

Vaikka joidenkin Itävallan Postin toimittamassa pyynnössä lueteltujen palvelujen markkinat voitaisiin määritellä tarkemmin, sitä ei ole tarpeen tehdä tässä päätöksessä, koska tarkastelun tulokseen ei vaikuta se, kuinka tiukasti tai väljästi markkinat on määritelty.

(7)

Tämä päätös ei rajoita kilpailusääntöjen soveltamista.

(8)

Kuluttajien peruspaketteja on tarkasteltava erikseen, koska niillä tyydytetään erilaisia kysyntätarpeita (yleiset postipalvelut) kuin kaupallisilla palveluilla, joiden tarjonnassa käytetty teknologia on yleensä hyvin erilaista. Näiden palvelujen osalta Itävallan Postilla on melko vahva asema, sillä sen arvioitu markkinaosuus pysyi vuosina 2006–2008 vakaana noin 91–99 prosentissa määrän mukaan mitattuna (5). Vaikka tämä voi muuttua tulevina vuosina siitä syystä, että Itävallan postin erään kilpailijan tarjoamien palvelujen on ilmoitettu lisääntyvän vuonna 2010, on kuitenkin todettava, että Itävallassa ei kohdistu suoranaista kilpailua tässä tarkasteltuun palveluluokkaan. Sen vuoksi direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sopimuksiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa kyseisten toimintojen suorittaminen Itävallassa.

(9)

BtoB-peruspakettien osalta Itävallan Postin markkinaosuus oli vuonna 2008 määrän mukaan laskettuna 9 prosenttia, kun taas sen kahden suurimman kilpailijan yhteenlaskettu markkinaosuus oli kyseisenä vuonna 52–62 prosenttia. Näin ollen näitä seikkoja olisi pidettävä merkkinä siitä, että BtoB-peruspakettipalveluihin kohdistuu suoraa kilpailua.

(10)

BtoC-pakettien kansainvälisillä (ulkomaille lähtevien pakettien (6)) markkinoilla Itävallan Postin markkinaosuus pieneni vuosien 2006 ja 2008 välisenä aikana 83 prosentista 79 prosenttiin määrän mukaan mitattuna. On syytä muistaa, että tämän päätöksen tavoitteena on selvittää, kohdistuuko pyynnön kohteena oleviin palveluihin kilpailua (sellaisilla markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu) siinä määrin, että voidaan varmistaa, että hankinnat asianomaisten toimintojen aikaansaamiseksi toteutetaan – myös ilman direktiivissä 2004/17/EY säädettyjä tiukkoja yksityiskohtaisia hankintasääntöjä – avoimella ja syrjimättömällä tavalla sellaisin perustein, jotka antavat ostajille mahdollisuuden tunnistaa ratkaisu, joka on yleisesti katsoen taloudellisesti edullisin. BtoC-peruspakettien kansainvälisiä markkinoita ei pitäisi tarkastella erillisinä markkinoina vaan BtoC-peruspakettien kokonaismarkkinoiden yhteydessä, koska niiden kansainväliset markkinat ovat määrällisesti mitattuina vain 3 prosenttina niiden kokonaismarkkinoista. Jälkimmäisillä markkinoilla Itävallan Postin markkinaosuus pieneni vuosien 2006 ja 2008 välisenä aikana 79 prosentista 57 prosenttiin määrän mukaan mitattuna. Kahden suurimman kilpailijan yhteenlaskettu markkinaosuus, joka oli määrän mukaan mitattuna 23–33 prosenttia vuonna 2008, on kuitenkin noin puolet Itävallan Postin markkinaosuudesta, minkä perusteella voidaan katsoa, että nämä kilpailijat pystyvät asettamaan Itävallan Postille merkittäviä kilpailupaineita, kun huomioon otetaan myös se, että suurempi niistä aikoo vahvistaa omaa verkostoaan. Näin ollen näitä seikkoja olisi pidettävä merkkinä siitä, että kyseiseen toimintoon kohdistuu suoraa kilpailua.

(11)

Itävallan postin markkinaosuus kotimaan pikapaketeista (saapuvat (7) pikapaketit mukaan luettuina) on arvon mukaan mitattuna pienentynyt tasaisesti vuosina 2006–2008 noin 47 prosentista vuonna 2006 (8), noin 46 prosenttiin vuonna 2007 ja noin 43 prosenttiin vuonna 2008 (9). Kahden suurimman kilpailijan yhteenlaskettu markkinaosuus oli vuonna 2008 hieman yli 28 prosenttia arvon mukaan mitattuna, toisin sanoen lähes kaksi kolmasosaa Itävallan Postin markkinaosuudesta, joten ne pystyvät tämän osuutensa perusteella asettamaan Itävallan Postille merkittäviä kilpailupaineita (10). Näin ollen näitä seikkoja olisi pidettävä merkkinä siitä, että kyseiseen toimintoon kohdistuu suoraa kilpailua.

(12)

Itävallan Posti alkoi tarjota johdanto-osan 2 kappaleen e alakohdassa tarkoitettuja yhdistettyjä rahtipalveluja vasta vuoden 2007 loppupuolella. Koska se on joutunut kilpailemaan suurten logistiikkayritysten kanssa, joita ovat muun muassa DACHSER Austria GmbH, Kühne & Nagel Ges.m.b.H., LOGWIN-Gruppe, Schachinger Paketdienst Gesellschaft m.b.H., Schenker & Co AG ja Gebrüder Weiss GmbH, Post, se on onnistunut saamaan näistä markkinoista vain mitättömän pienen osuuden, joka on sen oman arvion mukaan ”huomattavasti alle 1 prosentin”. Näin ollen näitä seikkoja olisi pidettävä merkkinä siitä, että kyseiseen toimintoon kohdistuu suoraa kilpailua.

(13)

Itävallan Posti alkoi tarjota johdanto-osan 2 kappaleen f alakohdassa tarkoitettuja sopimuslogistiikkapalveluja vasta vuonna 2008. Näillä markkinoilla sen kilpailijoina ovat olleet paitsi suuret logistiikkayritykset ja niistä erityisesti Gebrüder Weiss GmbH, Schachinger Paketdienst Gesellschaft m.b.H., Lagermax Internationale Spedition Ges.m.b.H. / Lagermax Paketdienst GmbH & Co KG, CEVA Logistics Austria GmbH ja LOGWIN-Gruppe, myös Itävallan rautatiet (11) sekä Linzin ja Wienin satamat (12). Myös näillä markkinoilla Itävallan Postin osuus on tähän saakka ollut mitättömän pieni (arvion mukaan ”huomattavasti alle 0,1 prosentin”). Näin ollen näitä seikkoja olisi pidettävä merkkinä siitä, että kyseiseen toimintoon kohdistuu suoraa kilpailua.

(14)

Johdanto-osan 2–13 kappaleessa tarkasteltujen seikkojen perusteella olisi katsottava, että direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa asetettu ehto, joka koskee kilpailun kohdistumista suoraan johonkin toimintoon, täyttyy Itävallassa seuraavien palvelujen osalta:

(15)

Koska rajoittamatonta markkinoille pääsyä koskevan ehdon voidaan katsoa täyttyvän, direktiiviä 2004/17/EY ei pitäisi soveltaa hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa johdanto-osan 14 kappaleen a–e alakohdassa tarkoitettujen palvelujen suorittaminen Itävallassa, eikä myöskään suunnittelukilpailuihin, joita järjestetään tällaisen toiminnon suorittamiseksi Itävallassa.

(16)

Tämä päätös perustuu toukokuun ja marraskuun 2009 välisenä aikana vallinneeseen oikeudelliseen ja tosiasialliseen tilanteeseen sellaisena kuin se käy ilmi Itävallan Postin ja Itävallan tasavallan lähettämistä tiedoista. Päätöstä voidaan tarkistaa, jos oikeudellinen tai tosiasiallinen tilanne muuttuu merkittävästi siten, etteivät direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytykset enää täyty,

a)

kotimaan ja kansainväliset peruspaketit yrityksiltä yrityksille;

b)

kotimaan ja kansainväliset peruspaketit yrityksiltä kuluttajille;

c)

kotimaan pikapaketit;

d)

yhdistetyt rahtipalvelut; ja

e)

sopimuslogistiikka.