LIITE

Väestö- ja asuntolaskennan aihealueita ja niiden erittelyitä koskevat kuvaukset

Kuvaukset esitetään seuraavasti:

—	Kukin aihealue yksilöidään otsikolla.

—	Aihealueen otsikkoa voivat seurata kuvaukset, joissa viitataan kyseiseen aihealueeseen yleisesti.

—	Sen jälkeen täsmennetään aihealueen erittely(t). Joillakin aihealueilla on useampia kuin yksi erittely, kukin eri erittelytarkkuudella. Tällöin ”H” tarkoittaa tarkkuudeltaan yksityiskohtaisinta erittelytasoa, ”M” keskitasoista erittelyä ja ”L” alhaisinta erittelytasoa.

—	Yhteissummat, joihin erittelyjä sovelletaan, yksilöidään. Kutakin erittelyä voivat seurata kuvaukset, jotka liittyvät erityisesti kyseiseen erittelyyn.

Asetuksen (EY) N:o 763/2008 2 artiklassa säädettyjä määritelmiä sovelletaan myös tässä asetuksessa.

Aihealue: Vakinainen asuinpaikka

Soveltaessaan asetuksen (EY) N:o 763/2008 2 artiklan d alakohdassa annettua ”vakinaisen asuinpaikan” määritelmää jäsenvaltioiden on käsiteltävä erityistapauksia seuraavasti:

a)

Jos henkilö asuu säännöllisesti useammassa kuin yhdessä asuinpaikassa vuoden aikana, asuinpaikkaa, jossa hän on suurimman osan vuodesta, pidetään hänen vakinaisena asuinpaikkanaan riippumatta siitä, sijaitseeko se muualla maassa tai ulkomailla. Henkilön, joka työskentelee poissa kotoa viikon aikana ja palaa perheen asuinpaikkaan viikonloppuisin, vakinaisena asuinpaikkana pidetään kuitenkin perheen asuinpaikkaa riippumatta siitä, sijaitseeko työpaikka muualla maassa tai ulkomailla.

b)	Ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaiden ja opiskelijoiden, jotka ovat kouluvuoden aikana poissa kotoa, vakinaisena asuinpaikkana pidetään perheen asuinpaikkaa riippumatta siitä, suorittavatko he opintojaan muualla maassa tai ulkomailla.

c)

Kolmannen asteen yliopisto-opiskelijoiden, jotka eivät asu kotona lukuvuoden aikana, vakinaisena asuinpaikkana pidetään lukuvuoden aikaista osoitetta riippumatta siitä, onko kyseessä laitos (kuten sisäoppilaitos) tai yksityisasunto ja siitä, suorittavatko he opintojaan muualla maassa tai ulkomailla. Jos opiskelupaikka on samassa maassa, vakinaisena asuinpaikkana voidaan poikkeuksellisesti pitää perheen asuinpaikkaa.

d)	Laitosta pidetään kaikkien niiden asukkaiden vakinaisena asuinpaikkana, jotka laskennan aikana ovat asuneet tai todennäköisesti asuvat siellä vähintään 12 kuukautta.

e)	Pakollisessa asepalveluksessa ja armeijan palveluksessa oleviin henkilöihin, jotka asuvat varuskunnassa tai sotilasleireillä, sovelletaan yleistä sääntöä siitä, missä henkilö viettää suurimman osan päivittäistä lepoaikaansa.

f)	Kodittomien tai asunnottomien, liikkuvien yhteisöjen jäsenten, irtolaisten ja niiden henkilöiden, joilla ei ole käsitystä vakinaisesta asuinpaikasta, vakinaisena asuinpaikkana pidetään laskentapaikkaa.

g)	Lapsen, joka asuu vuorotellen kahdessa paikassa (esimerkiksi jos vanhemmat ovat eronneet), vakinaisena asuinpaikkana pidetään sitä, jossa hän asuu suurimman osan ajasta. Jos lapsi asuu molempien vanhempien kanssa yhtä pitkän ajan, vakinainen asuinpaikka on se, jossa lapsi on laskentahetkellä.

Vakinaisen asuinpaikan määritelmän perusteella yleensä laskentapaikassa asuvia henkilöitä, jotka ovat laskentahetkellä poissa tai joiden odotetaan olevan poissa alle vuoden, pidetään tilapäisesti poissaolevina henkilöinä, ja heidät sisällytetään näin ollen kokonaisväestöön. Sitä vastoin henkilöitä, jotka elävät tai joiden odotetaan elävän laskentapaikan ulkopuolella vähintään vuoden, ei pidetä tilapäisesti poissaolevina, eikä heitä näin ollen sisällytetä kokonaisväestöön. Näin tehdään riippumatta siitä, minkä pituisilla vierailuilla he käyvät perheensä luona.

Henkilöitä, jotka lasketaan mutta jotka eivät täytä vakinaisen asuinpaikan kriteereitä laskentapaikassa (jotka eivät esimerkiksi asu tai joiden ei odoteta asuvan laskentapaikassa vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti), pidetään tilapäisesti läsnäolevina, eikä heitä näin ollen sisällytetä vakinaisten asukkaiden kokonaisväestöön.

Maantieteellinen alue (1)					GEO.N.	GEO.L.	GEO.M.	GEO.H.
0.	Yhteensä (jäsenvaltion alueella)				0.	0.	0.	0.
x.	Kaikki NUTS 1 -alueet jäsenvaltiossa					x.	x.	x.
	x.x.	Kaikki NUTS 2 -alueet jäsenvaltiossa				x.x.	x.x.	x.x.
		x.x.x.	Kaikki NUTS 3 -alueet jäsenvaltiossa				x.x.x.	x.x.x.
			x.x.x.x.	Kaikki LAU 2 -alueet jäsenvaltiossa				x.x.x.x.

”Maantieteellisen alueen” erittelyjen tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat (vakinainen asuinpaikka). Niitä voidaan käyttää myös alueellisesti erittelemään yhteissummat, joihin ei sovelleta aihealuetta ”Vakinainen asuinpaikka” eikä ”Työpaikan sijainti”.

”Maantieteelliseen alueen” erittelyissä käytetään tilastollisten alueyksikköjen nimikkeistön (NUTS) ja paikallisten hallintoyksiköiden (LAU) luokitusten versioita, jotka ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2011.

Aihealue: Työpaikan sijainti

Työpaikan maantieteellinen sijainti on maantieteellinen alue, jolla työssäkäyvä henkilö työskentelee.

Yleensä kotona työskentelevien työpaikka on sama kuin vakinainen asuinpaikka. Termillä ”työskentely” tarkoitetaan ”palkattuna työntekijänä” tehtyä työtä, sellaisena kuin se on määriteltynä aihealueessa ”Työvoimatilanne”. ”Yleensä” kotona työskentelyllä tarkoitetaan sitä, että henkilö viettää kaiken tai suurimman osan ajasta työskennellen kotona ja vähemmän tai ei lainkaan aikaa muussa työpaikassa kuin kotona.

Työpaikan sijainti (2)				LPW.N.	LPW.L.
0.	Yhteensä			0.	0.
1.	Jäsenvaltion alueella			1.	1.
	1.x.	Kaikki NUTS 1 -alueet jäsenvaltiossa			1.x.
		1.x.x.	Kaikki NUTS 2 -alueet jäsenvaltiossa		1.x.x.
2.	Ei jäsenvaltion alueella			2.	2.
3.	Ei sovelleta (ei työskentele)			3.	3.

”Työpaikan sijainnin” erittelyjen tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

”Työpaikan sijainnin” erittelyissä käytetään tilastollisten alueyksikköjen nimikkeistön (NUTS) versiota, joka on voimassa 1 päivänä tammikuuta 2011.

Aihealue: Taajama

Taajamaksi määritellään erillinen väestökeskittymä eli alue, jota määrittää naapuri- tai lähirakennuksissa elävä väestö. Tällaiset rakennukset voivat

a)	muodostaa yhtenäisen rakennetun alueen, jossa on selkeästi tunnistettava katumuodostelma tai

b)	koostua rakennusryhmästä, johon paikallisesti tunnistettava paikannimi liittyy yksinomaisesti, vaikka se ei olekaan osa rakennettua aluetta, tai

c)	muodostaa rakennusryhmän, jossa rakennusten välinen etäisyys ei ole yli 200 metriä, vaikka kumpikaan edellä esitetyistä kriteereistä ei täyty.

Sovellettaessa tätä määritelmää tiettyjä maankäyttöluokkia ei pidetä sellaisina, että ne rikkoisivat rakennetun alueen jatkuvuuden. Tällaisia luokkia ovat muun muassa teolliset ja kaupalliset rakennukset ja tilat, yleiset puistot, leikkikentät ja puutarhat, jalkapallokentät ja muut urheilutilat, silloitetut joet, rautatiekiskot, kanaalit, pysäköintialueet ja muut liikenneinfrastruktuurit sekä kirkkomaat ja hautausmaat.

LAU2-alueita, joiden kokonaisväestö on alle 2 000, voidaan pitää yhtenä taajamana.

Taajaman asukkaat määritellään henkilöiksi, joiden vakinainen asuinpaikka on taajamassa.

Hajallaan sijaitseva rakennus on sijoitettava luokkaan, joka edustaa niiden henkilöiden lukumäärää, joiden vakinainen asuinpaikkaa on rakennuksessa.

Taajaman koko		LOC.
0.	Yhteensä	0.
1.	Vähintään 1 000 000 asukasta	1.
2.	500 000–999 999 asukasta	2.
3.	200 000–499 999 asukasta	3.
4.	100 000–199 999 asukasta	4.
5.	50 000–99 999 asukasta	5.
6.	20 000–49 999 asukasta	6.
7.	10 000-19 999 asukasta	7.
8.	5 000–9 999 asukasta	8.
9.	2 000–4 999 asukasta	9.
10.	1 000–1 999 asukasta	10.
11.	500–999 asukasta	11.
12.	200–499 asukasta	12.
13.	Alle 200 asukasta	13.

”Taajaman kokoa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä kaikkien sellaisten yksikköjen yhteissumma tai välisumma, jotka voivat sijaita ”taajamissa”, myös kaikki henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Sukupuoli

Sukupuoli		SEX
0.	Yhteensä	0.
1.	Mies	1.
2.	Nainen	2.

”Sukupuolta” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Ikä

Tässä toimitetaan tiedot iästä viitepäivänä (täysinä vuosina).

Ikä				AGE.L.	AGE.M.	AGE.H.
0.	Yhteensä			0.	0.	0.
1.	Alle 15 vuotta			1.	1.	1.
	1.1.	Alle 5 vuotta			1.1.	1.1.
		1.1.1	Alle 1 vuotta			1.1.1
		1.1.2.	1 vuosi			1.1.2.
		1.1.3.	2 vuotta			1.1.3.
		1.1.4.	3 vuotta			1.1.4.
		1.1.5.	4 vuotta			1.1.5.
	1.2.	5–9 vuotta			1.2.	1.2.
		1.2.1.	5 vuotta			1.2.1.
		1.2.2.	6 vuotta			1.2.2.
		1.2.3.	7 vuotta			1.2.3.
		1.2.4.	8 vuotta			1.2.4.
		1.2.5.	9 vuotta			1.2.5.
	1.3.	10–14 vuotta			1.3.	1.3.
		1.3.1.	10 vuotta			1.3.1.
		1.3.2.	11 vuotta			1.3.2.
		1.3.3.	12 vuotta			1.3.3.
		1.3.4.	13 vuotta			1.3.4.
		1.3.5.	14 vuotta			1.3.5.
2.	15–29 vuotta			2.	2.	2.
	2.1.	15–19 vuotta			2.1.	2.1.
		2.1.1.	15 vuotta			2.1.1.
		2.1.2.	16 vuotta			2.1.2.
		2.1.3.	17 vuotta			2.1.3.
		2.1.4.	18 vuotta			2.1.4.
		2.1.5.	19 vuotta			2.1.5.
	2.2.	20–24 vuotta			2.2.	2.2.
		2.2.1.	20 vuotta			2.2.1.
		2.2.2.	21 vuotta			2.2.2.
		2.2.3.	22 vuotta			2.2.3.
		2.2.4.	23 vuotta			2.2.4.
		2.2.5.	24 vuotta			2.2.5.
	2.3.	25–29 vuotta			2.3.	2.3.
		2.3.1.	25 vuotta			2.3.1.
		2.3.2.	26 vuotta			2.3.2.
		2.3.3.	27 vuotta			2.3.3.
		2.3.4.	28 vuotta			2.3.4.
		2.3.5.	29 vuotta			2.3.5.
3.	30–49 vuotta			3.	3.	3.
	3.1.	30–34 vuotta			3.1.	3.1.
		3.1.1.	30 vuotta			3.1.1.
		3.1.2.	31 vuotta			3.1.2.
		3.1.3.	32 vuotta			3.1.3.
		3.1.4.	33 vuotta			3.1.4.
		3.1.5.	34 vuotta			3.1.5.
	3.2.	35–39 vuotta			3.2.	3.2.
		3.2.1.	35 vuotta			3.2.1.
		3.2.2.	36 vuotta			3.2.2.
		3.2.3.	37 vuotta			3.2.3.
		3.2.4.	38 vuotta			3.2.4.
		3.2.5.	39 vuotta			3.2.5.
	3.3.	40–44 vuotta			3.3.	3.3.
		3.3.1.	40 vuotta			3.3.1.
		3.3.2.	41 vuotta			3.3.2.
		3.3.3.	42 vuotta			3.3.3.
		3.3.4.	43 vuotta			3.3.4.
		3.3.5.	44 vuotta			3.3.5.
	3.4.	45–49 vuotta			3.4.	3.4.
		3.4.1.	45 vuotta			3.4.1.
		3.4.2.	46 vuotta			3.4.2.
		3.4.3.	47 vuotta			3.4.3.
		3.4.4.	48 vuotta			3.4.4.
		3.4.5.	49 vuotta			3.4.5.
4.	50–64 vuotta			4.	4.	4.
	4.1.	50–54 vuotta			4.1.	4.1.
		4.1.1.	50 vuotta			4.1.1.
		4.1.2.	51 vuotta			4.1.2.
		4.1.3.	52 vuotta			4.1.3.
		4.1.4.	53 vuotta			4.1.4.
		4.1.5.	54 vuotta			4.1.5.
	4.2.	55–59 vuotta			4.2.	4.2.
		4.2.1.	55 vuotta			4.2.1.
		4.2.2.	56 vuotta			4.2.2.
		4.2.3.	57 vuotta			4.2.3.
		4.2.4.	58 vuotta			4.2.4.
		4.2.5.	59 vuotta			4.2.5.
	4.3.	60–64 vuotta			4.3.	4.3.
		4.3.1.	60 vuotta			4.3.1.
		4.3.2.	61 vuotta			4.3.2.
		4.3.3.	62 vuotta			4.3.3.
		4.3.4.	63 vuotta			4.3.4.
		4.3.5.	64 vuotta			4.3.5.
5.	65–84 vuotta			5.	5.	5.
	5.1.	65–69 vuotta			5.1.	5.1.
		5.1.1.	65 vuotta			5.1.1.
		5.1.2.	66 vuotta			5.1.2.
		5.1.3.	67 vuotta			5.1.3.
		5.1.4.	68 vuotta			5.1.4.
		5.1.5.	69 vuotta			5.1.5.
	5.2.	70–74 vuotta			5.2.	5.2.
		5.2.1.	70 vuotta			5.2.1.
		5.2.2.	71 vuotta			5.2.2.
		5.2.3.	72 vuotta			5.2.3.
		5.2.4.	73 vuotta			5.2.4.
		5.2.5.	74 vuotta			5.2.5.
	5.3.	75–79 vuotta			5.3.	5.3.
		5.3.1.	75 vuotta			5.3.1.
		5.3.2.	76 vuotta			5.3.2.
		5.3.3.	77 vuotta			5.3.3.
		5.3.4.	78 vuotta			5.3.4.
		5.3.5.	79 vuotta			5.3.5.
	5.4.	80–84 vuotta			5.4.	5.4.
		5.4.1.	80 vuotta			5.4.1.
		5.4.2.	81 vuotta			5.4.2.
		5.4.3.	82 vuotta			5.4.3.
		5.4.4.	83 vuotta			5.4.4.
		5.4.5.	84 vuotta			5.4.5.
6.	85 vuotta ja yli			6.	6.	6.
	6.1.	85–89 vuotta			6.1.	6.1.
		6.1.1.	85 vuotta			6.1.1.
		6.1.2.	86 vuotta			6.1.2.
		6.1.3.	87 vuotta			6.1.3.
		6.1.4.	88 vuotta			6.1.4.
		6.1.5.	89 vuotta			6.1.5.
	6.2.	90–94 vuotta			6.2.	6.2.
		6.2.1.	90 vuotta			6.2.1.
		6.2.2.	91 vuotta			6.2.2.
		6.2.3.	92 vuotta			6.2.3.
		6.2.4.	93 vuotta			6.2.4.
		6.2.5.	94 vuotta			6.2.5.
	6.3.	95–99 vuotta			6.3.	6.3.
		6.3.1.	95 vuotta			6.3.1.
		6.3.2.	96 vuotta			6.3.2.
		6.3.3.	97 vuotta			6.3.3.
		6.3.4.	98 vuotta			6.3.4.
		6.3.5.	99 vuotta			6.3.5.
	6.4.	100 vuotta ja yli			6.4.	6.4.

”Ikää” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Aihealue: Siviilisääty (oikeudellinen)

Siviilisääty määritellään yksilön (oikeudelliseksi) aviosäädyksi suhteessa maan avioliittolakeihin (tai -tapoihin).

Henkilö luokitellaan viitepäivään nähden tuoreimman oikeudellisen siviilisäädyn mukaisesti.

Jäsenvaltiot toimittavat tiedot rekisteröidyistä parisuhteista, jos niillä on lainsäädäntöä, jossa säännellään parisuhteita, jotka

a)	johtavat oikeudellisiin aviollisiin velvoitteisiin kahden henkilön välillä, ja

b)	eivät ole avioliittoja, ja

c)	estävät, että henkilö, joka on naimisissa tai jolla on nykyisestä tällaisesta parisuhteesta johtuvia oikeudellisia velvoitteita, ei voi samaan aikaan sitoutua eri henkilön kanssa solmittavasta uudesta avioliitosta tai muusta tällaisesta parisuhteesta johtuvaan oikeudelliseen velvoitteeseen.

Siviilisääty (oikeudellinen)			LMS.
0.	Yhteensä		0.
1.	Ei koskaan naimisissa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa		1.
2.	Naimisissa		2.
	2.1.	Naimisissa vastakkaisen sukupuolen kanssa (vapaaehtoinen)	2.1.
	2.2.	Naimisissa saman sukupuolen kanssa (vapaaehtoinen)	2.2.
3.	Leski (eikä uudelleen naimisissa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa)		3.
4.	Eronnut (eikä uudelleen naimisissa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa)		4.
5.	Rekisteröidyssä parisuhteessa		5.
	5.1.	Rekisteröidyssä parisuhteessa vastakkaisen sukupuolen kanssa (vapaaehtoinen)	5.1.
	5.2.	Rekisteröidyssä parisuhteessa saman sukupuolen kanssa (vapaaehtoinen)	5.2.
6.	Rekisteröity parisuhde päättynyt puolison kuolemaan (eikä uudelleen naimisissa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa)		6.
7.	Rekisteröity parisuhde purettu oikeudellisesti (eikä uudelleen naimisissa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa)		7.
8.	Ei ilmoitettu		8.

”Siviilisäätyä (oikeudellista)” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Jäsenvaltioissa, joissa lainsäädäntöön sisältyy säännöksiä, joiden mukaan naimisissa olevat puolisot voivat olla ”asumuserossa”, tällaiset ”asumuserossa” olevat henkilöt luokitellaan kohtaan ”Naimisissa” (LMS.2.).

Aihealue: Työvoimatilanne

”Työvoimatilanteella” tarkoitetaan henkilön nykyistä suhdetta työvoimaan kuulumiseen; perustana on yhden viikon viitekausi, joka voi olla tietty hiljattainen kalenteriviikko tai viimeinen täysi kalenteriviikko taikka viimeiset seitsemän päivää ennen laskentaa.

”Työvoimaan kuuluvia” ovat kaikki henkilöt, jotka täyttävät työllisiin tai työttömiin kuulumisen vaatimukset.

”Työllisiin” kuuluvat kaikki vähintään 15-vuotiaat, jotka viiteviikon aikana

a)	tekivät vähintään yhden tunnin työtä palkkaa tai muuta raha- tai luontoisetuutta vastaan, tai

b)	olivat tilapäisesti poissa työstä, jossa he olivat jo työskennelleet ja johon heillä säilyi virallinen työsuhde, tai itsenäisen ammatin harjoittamisesta.

Tilapäisesti työstä poissa olevia työntekijöitä pidetään palkkatyössä olevina, edellyttäen että heillä oli virallinen työsuhde. Tilapäisen poissaolon mahdollisia syitä ovat

a)	sairaus tai vamma tai

b)

loma tai

c)	lakko tai työsulku tai

d)	koulutusvapaa tai

e)	äitiys- tai vanhempainvapaa tai

f)	elinkeinotoiminnan supistaminen tai

g)	tilapäinen työn keskeyttäminen esimerkiksi huonon sään, mekaanisen tai sähkövian taikka raaka-aineen tai polttoaineen puutteen vuoksi tai

h)	muu tilapäinen lomaan tai muuhun syyhyn liittyvä poissaolo.

Virallinen työsuhde määritetään yhden tai useamman seuraavan kriteerin perusteella:

a)	palkanmaksun jatkuminen tai

b)	varmuus työhön palaamisesta poikkeustilanteen päätyttyä tai sopimus työhönpaluupäivästä tai

c)	pitkittynyt poissaolo työstä, mikä tapauksen mukaan voi olla se aika, jolta työntekijät saavat korvaavaa etuutta ilman velvoitetta ottaa vastaan muuta työtä.

Itsenäisiä ammatinharjoittajia (pois luettuna avustavat perheenjäsenet) pidetään ”työllisinä”, jos he ovat työskennelleet itsenäisinä ammatinharjoittajina viiteviikon aikana tai jos he ovat tilapäisesti pois työstä ja heidän yrityksensä kuitenkin on edelleen olemassa.

Avustavia perheenjäseniä pidetään ”työllisinä”, jos he ovat työskennelleet avustavina perheenjäseninä viiteviikon aikana.

”Työttömiin” kuuluvat kaikki vähintään 15-vuotiaat, jotka olivat

a)	”ilman työtä” eli eivät olleet palkkatyössä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina viiteviikon aikana ja

b)	”käytettävissä työntekijöinä” eli olivat käytettävissä palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen viiteviikon aikana ja kaksi viikkoa sen jälkeen ja

c)	”työnhakijoina” eli olivat toteuttaneet erityisiä toimia hakeutuakseen palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen viiteviikkoon päättyvien neljän viikon kuluessa.

”Työvoiman ulkopuolella olevien” luokkaan sisältyvät henkilöt, jotka ovat kansallista työvoimaan kuulumisen vähimmäisikää nuorempia.

Luokiteltaessa kukin henkilö yksittäisen työvoimatilanteen mukaan etusijalle asetetaan ”työllinen” ennen ”työtöntä” ja ”työtön” ennen ”työvoiman ulkopuolella olevaa”.

Työvoimatilanne				CAS.L.	CAS.H.
0.	Yhteensä			0.	0.
1.	Työvoimaan kuuluva			1.	1.
	1.1.	Työllinen		1.1.	1.1.
	1.2.	Työtön		1.2.	1.2.
		1.2.1.	Työtön, aiemmin työssä		1.2.1.
		1.2.2.	Työtön, ei koskaan aiemmin työssä		1.2.2.
2.	Työvoiman ulkopuolella			2.	2.
	2.1.	Henkilöt, jotka ovat kansallista työvoimaan kuulumisen vähimmäisikää nuorempia			2.1.
	2.2.	Eläkkeensaajat			2.2.
	2.3.	Opiskelija (työvoiman ulkopuolella olevat)			2.3.
	2.4.	Kotona olevat ja muut			2.4.
		2.4.1.	Kotona olevat (vapaaehtoinen)		2.4.1.
		2.4.2.	Muut (vapaaehtoinen)		2.4.2.
3.	Ei ilmoitettu			3.	3.

”Työvoimatilannetta” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Luokiteltaessa työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä työvoimatilanteen mukaan etusijalle asetetaan luokka ”Henkilöt, jotka ovat kansallista työvoimaan kuulumisen vähimmäisikää nuorempia” ennen luokkaa ”Eläkkeensaajat”, ”Eläkkeensaajat” ennen ”Opiskelijoita (työvoiman ulkopuolella olevat)” ja ”Opiskelijat (työvoiman ulkopuolella olevat)” ennen ”Kotona olevia ja muita”.

Luokkaan ”Opiskelijat (työvoiman ulkopuolella olevat)” (CAS.H.2.3.) kuuluvat keski- ja korkea-asteen oppilaitoksissa opiskelevat, jotka

—	ovat saavuttaneet kansallisen työvoimaan kuulumisen vähimmäisiän eivätkä

—	kuulu työvoimaan eivätkä

—	ole eläkkeensaajia.

Aihealue: Ammatti

”Ammatilla” tarkoitetaan työpaikassa tehtävän työn luonnetta. ”Työn luonnetta” kuvataan keskeisillä työtehtävillä ja -velvollisuuksilla.

Aihealueiden ”Ammatti”, ”Toimiala” ja ”Ammattiasema” erittelyissä henkilön luokittelu tehdään saman työn perusteella. Useampaa kuin yhtä työtä tekevät henkilöt luokitellaan ammattiin, joka perustuu heidän pääasialliseen työhönsä, joka tunnistetaan seuraavien perusteella:

1)	työssä käytetty aika, tai jos ei ole saatavilla,

2)	työstä saatu tulo.

Ammatti		OCC.
0.	Yhteensä	0.
1.	Johtajat	1.
2.	Erityisasiantuntijat	2.
3.	Asiantuntijat	3.
4.	Avustavat toimihenkilöt	4.
5.	Palvelu- ja myyntityöntekijät	5.
6.	Maa-, metsä- ja kalatalouden työntekijät	6.
7.	Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät	7.
8.	Prosessi- ja kuljetustyöntekijät	8.
9.	Muut työntekijät	9.
10.	Sotilasammatit	10.
11.	Ei ilmoitettu	11.
12.	Ei sovelleta	12.

”Ammattia” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Vähintään 15-vuotiaat, jotka olivat

—	työllisiä viiteviikon aikana tai

—	työttömiä viiteviikon aikana mutta ovat olleet aiemmin työssä,

luokitellaan vain yhteen luokkaan OCC.1.–OCC.11. sen ammatin mukaan, joka heillä oli viimeksi. Erittelyn ”Ammatti” luokissa OCC.1.–OCC.10. luetellaan 10 tärkeintä ISCO-08 (COM) -luokituksen ryhmää.

Jos 1 päivänä tammikuuta 2011 voimassa olevan ISCO (COM) -luokituksen luokkien nimet eroavat luokissa OCC.1.–OCC.10. luetelluista nimistä, käytetään 1 päivänä tammikuuta 2011 voimassa olevan ISCO (COM) -luokituksen luokkien nimiä.

Alle 15-vuotiaat sekä vähintään 15-vuotiaat, jotka

—	eivät kuuluneet työvoimaan viiteviikon aikana tai

—	olivat työttömiä eivätkä koskaan aiemmin työssä (eli eivät ole koskaan elämässään työskennelleet),

luokitellaan kohtaan ”Ei sovelleta” (OCC.12.).

Aihealue: Toimiala

”Toimialalla” tarkoitetaan tuotannon tai toiminnan lajia siinä yrityksessä tai vastaavassa yksikössä, jossa työvoimaan kuuluvan henkilön työpaikka sijaitsee. Niiden henkilöiden osalta, jotka on ottanut palvelukseensa ja työllistää yksi yritys mutta joiden tosiasiallinen työpaikka on toisessa yrityksessä (”vuokratyöntekijät”, ”komennustyöntekijät”), toimitetaan tiedot sen yrityksen tai vastaavan yksikön toimialasta, jossa työpaikka tosiasiallisesti sijaitsee.

Aihealueiden ”Ammatti”, ”Toimiala” ja ”Ammattiasema” erittelyissä henkilön luokittelu tehdään saman työn perusteella. Useampaa kuin yhtä työtä tekevät henkilöt luokitellaan toimialalle, joka perustuu heidän pääasialliseen työhönsä, joka tunnistetaan seuraavien perusteella:

—	työssä käytetty aika, tai jos ei ole saatavilla,

—	työstä saatu tulo.

Toimiala			IND.L.	IND.H.
0.	Yhteensä		0.	0.
1.	Maatalous, metsätalous ja kalatalous		1.	1.
2.	Tehdasteollisuus, kaivostoiminta ja louhinta sekä muu teollisuus		2.	2.
	2.1.	Kaivostoiminta ja louhinta		2.1.
	2.2.	Teollisuus		2.2.
	2.3.	Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto		2.3.
	2.4.	Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito		2.4.
3.	Rakentaminen		3.	3.
4.	Tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta		4.	4.
	4.1.	Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus		4.1.
	4.2.	Kuljetus ja varastointi		4.2.
	4.3.	Majoitus- ja ravitsemistoiminta		4.3.
5.	Tiedotus ja viestintä		5.	5.
6.	Rahoitus- ja vakuutustoiminta		6.	6.
7.	Kiinteistöalan toiminta		7.	7.
8.	Ammatillinen, tieteellinen, tekninen sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta		8.	8.
	8.1.	Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta		8.1.
	8.2.	Hallinto- ja tukipalvelutoiminta		8.2.
9.	Julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut		9.	9.
	9.1.	Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus		9.1.
	9.2.	Koulutus		9.2.
	9.3.	Terveys- ja sosiaalipalvelut		9.3.
10.	Muut palvelut		10.	10.
	10.1.	Taiteet, viihde ja virkistys		10.1.
	10.2.	Muu palvelutoiminta		10.2.
	10.3.	Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön		10.3.
	10.4.	Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta		10.4.
11.	Ei ilmoitettu		11.	11.
12.	Ei sovelleta		12.	12.

”Toimialaa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Vähintään 15-vuotiaat, jotka olivat

—	työllisiä viiteviikon aikana tai

—	työttömiä viiteviikon aikana mutta ovat olleet aiemmin työssä,

luokitellaan vastaavasti luokkiin IND.L.1.–IND.L.10 ja IND.H.1.–IND.H.10.4. sen toimialan mukaan, jossa he työskentelivät viimeksi. ”Toimialaa” koskevan erittelyn luokissa IND.H.1.–IND.H.10.4. luetellaan NACE Rev. 2 -luokituksen 21 pääluokkaa ja asianmukaiset aggregaatit.

Jos 1 päivänä tammikuuta 2011 voimassa olevan NACE-luokituksen pääluokkien nimet eroavat ”Toimialaa” koskevassa erittelyssä luetelluista nimistä, käytetään 1 päivänä tammikuuta 2011 voimassa olevan NACE-luokituksen pääluokkien nimiä.

Alle 15-vuotiaat sekä vähintään 15-vuotiaat, jotka

—	eivät kuuluneet työvoimaan viiteviikon aikana tai

—	olivat työttömiä eivätkä koskaan aiemmin työssä (eli eivät ole koskaan elämässään työskennelleet),

luokitellaan kohtaan ”Ei sovelleta” (IND.L.12., IND.H.12.).

Aihealue: Ammattiasema

”Palkattu työntekijä” on henkilö, joka työskentelee ”palkkatyössä” eli työssä, jossa hän saa eksplisiittisen tai implisiittisen työsopimuksen perusteella peruskorvauksen, joka ei riipu sen yksikön tuloista, jolle hän työskentelee (yksikkö voi olla yritys, voittoa tuottamaton laitos, valtiollinen yksikkö tai kotitalous). ”Palkkatyössä” olevat henkilöt saavat yleensä korvaukseksi palkkaa, mutta heille voidaan maksaa myös myyntipalkkioita, työn tuloksen perusteella, bonuksia tai luontoisetuuksia, kuten ruoka, asuminen tai koulutus. Jotkin tai kaikki palkatun työntekijän käyttämät välineet, tuotantohyödykkeet, tietojärjestelmät ja/tai tilat voivat olla muiden omistuksessa, ja palkattu työntekijä saattaa työskennellä omistajan tai omistajien taikka omistajien palveluksessa olevien henkilöiden suorassa valvonnassa taikka näiden asettamien tiukkojen ohjeiden mukaisesti.

”Työnantaja” on henkilö, joka työskentelee omaan lukuunsa tai muutaman kumppanin kanssa, on ”itsenäinen ammatinharjoittaja” ja tässä ominaisuudessa on pysyvästi (myös viiteviikolla) palkannut yhden tai useampia henkilöitä työskentelemään palveluksessaan ”palkattuna työntekijänä”. Työnantaja tekee yritystä koskevat operatiiviset päätökset itse tai delegoi päätöksenteon mutta kantaa vastuun yrityksen kannattavuudesta.

Jos henkilö on sekä työnantaja että palkattu työntekijä, hänet luokitellaan vain yhteen ryhmään seuraavien tekijöiden mukaisesti:

—	työssä käytetty aika, tai jos ei ole saatavilla,

—	työstä saatu tulo.

”Elinkeinonharjoittaja” on henkilö, joka työskentelee omaan lukuunsa tai yhden tai muutaman kumppanin kanssa, on ”itsenäinen ammatinharjoittaja” eikä ole palkannut pysyvästi (myöskään viiteviikolla) ”palkattuja työntekijöitä”.

”Avustava perheenjäsen” on henkilö,

—	joka toimii ”itsenäisenä ammatinharjoittajana” markkinasuuntautuneessa yrityksessä, jota hoitaa samassa taloudessa oleva henkilö, johon hänellä on siteitä,

—	jota ei voida pitää kumppanina (eli työnantajana tai elinkeinonharjoittajana), koska yrityksen toimintaan sitoutuminen työajan tai muiden kansallisten olosuhteiden mukaan määritettävien tekijöiden perusteella ei ole samalla tasolla kuin yrityksen johtajan.

”Tuottajaosuuskunnan jäsen” on henkilö, joka toimii ”itsenäisenä ammatinharjoittajana” osuuskunnaksi organisoidussa yrityksessä, jossa jokainen jäsen on samassa asemassa muihin jäseniin verrattuna päätettäessä tuotannon, myynnin ja/tai muiden töiden organisoinnista, investoinneista sekä varojen jaosta jäsenten kesken.

Aihealueiden ”Ammatti”, ”Toimiala” ja ”Ammattiasema” erittelyissä henkilön luokittelu tehdään saman työn perusteella. Useampaa kuin yhtä työtä tekevät henkilöt luokitellaan ammattiasemaan, joka perustuu heidän pääasialliseen työhönsä, joka tunnistetaan seuraavien perusteella:

—	työssä käytetty aika, tai jos ei ole saatavilla,

—	työstä saatu tulo.

Ammattiasema			SIE.
0.	Yhteensä		0.
1.	Työntekijät		1.
2.	Työnantajat		2.
3.	Elinkeinonharjoittajat		3.
4.	Muut (”Avustavat perheenjäsenet” ja ”Tuottajaosuuskuntien jäsenet”)		4.
	4.1.	Avustavat työntekijät (vapaaehtoinen)	4.1.
	4.2.	Tuottajaosuuskuntien jäsenet (vapaaehtoinen)	4.2.
5.	Ei ilmoitettu		5.
6.	Ei sovelleta		6.

”Ammattiasemaa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Vähintään 15-vuotiaat, jotka olivat

—	työllisiä viiteviikon aikana tai

—	työttömiä viiteviikon aikana mutta ovat olleet aiemmin työssä,

luokitellaan vain yhteen luokkaan SIE.1.–SIE.5. sen ammattiaseman mukaan, joka heillä oli viimeisimmässä työssä.

Alle 15-vuotiaat sekä vähintään 15-vuotiaat, jotka

—	eivät kuuluneet työvoimaan viiteviikon aikana tai

—	olivat työttömiä eivätkä koskaan aiemmin työssä (eli eivät ole koskaan elämässään työskennelleet),

luokitellaan kohtaan ”Ei sovelleta” (SIE.6.).

Aihealue: Koulutustaso

Koulutustasolla tarkoitetaan korkeinta hyväksytysti suoritettua koulutustasoa sen maan koulujärjestelmässä, jossa koulutus saatiin. Kaikki koulutus, joka on relevanttia jonkin tason suorittamisen kannalta, otetaan huomioon, vaikka se olisi hankittu koulujen ja korkeakoulujen ulkopuolella.

Koulutustaso (korkein suoritettu taso)		EDU.
0.	Yhteensä	0.
1.	Ei virallista koulutusta	1.
2.	ISCED 1. Alemman perusasteen koulutus	2.
3.	ISCED 2. Ylemmän perusasteen koulutus	3.
4.	ISCED 3. Keskiasteen koulutus	4.
5.	ISCED 4. Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta	5.
6.	ISCED 5. Korkea-asteen koulutus	6.
7.	ISCED 6. Tutkijakoulutusaste	7.
8.	Ei ilmoitettu (vähintään 15-vuotiaista)	8.
9.	Ei sovelleta (alle 15-vuotiaat)	9.

”Koulutustasoa (korkein suoritettu taso)” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Vähintään 15-vuotiaat luokitellaan vain yhteen luokkaan EDU.1.–EDU.8. saavutetun koulutustason mukaan (korkein suoritettu taso). Alle 15-vuotiaat luokitellaan kohtaan ”Ei sovelleta” (EDU.9.).

Jos 1 päivänä tammikuuta 2011 voimassa olevan ISCED-luokituksen luokkien nimet eroavat luokissa EDU.2.–EDU.7. luetelluista nimistä, käytetään 1 päivänä tammikuuta 2011 voimassa olevan ISCED-luokituksen luokkien nimiä.

Aihealue: Syntymämaa/-paikka

”Syntymäpaikkaa” koskevat tiedot kerätään sen perusteella, mikä oli äidin vakinainen asuinpaikka lapsen syntymähetkellä, tai jos ei ole saatavilla, sen perusteella, missä synnytys tapahtui.

Syntymämaata koskevien tietojen keruu perustuu 1 päivänä tammikuuta 2011 vallinneeseen valtionrajojen tilanteeseen.

”EU:n jäsenvaltiolla” tarkoitetaan maata, joka on Euroopan unionin jäsen 1 päivänä tammikuuta 2011.

Syntymämaa/-paikka					POB.L.	POB.M.	POB.H.
0.	Yhteensä				0.	0.	0.
1.	Syntymäpaikka tiedot toimittavassa maassa				1.	1.	1.
2.	Syntymäpaikka muussa kuin tiedot toimittavassa maassa				2.	2.	2.
	2.1.	Muu EU:n jäsenvaltio			2.1.	2.1.	2.1.
		2.1.01.	Belgia				2.1.01.
		2.1.02.	Bulgaria				2.1.02.
		2.1.03.	Tšekki				2.1.03.
		2.1.04.	Tanska				2.1.04.
		2.1.05.	Saksa				2.1.05.
		2.1.06.	Viro				2.1.06.
		2.1.07.	Irlanti				2.1.07.
		2.1.08.	Kreikka				2.1.08.
		2.1.09.	Espanja				2.1.09.
		2.1.10.	Ranska				2.1.10.
		2.1.11.	Italia				2.1.11.
		2.1.12.	Kypros				2.1.12.
		2.1.13.	Latvia				2.1.13.
		2.1.14.	Liettua				2.1.14.
		2.1.15.	Luxemburg				2.1.15.
		2.1.16.	Unkari				2.1.16.
		2.1.17.	Malta				2.1.17.
		2.1.18.	Alankomaat				2.1.18.
		2.1.19.	Itävalta				2.1.19.
		2.1.20.	Puola				2.1.20.
		2.1.21.	Portugali				2.1.21.
		2.1.22.	Romania				2.1.22.
		2.1.23.	Slovenia				2.1.23.
		2.1.24.	Slovakia				2.1.24.
		2.1.25.	Suomi				2.1.25.
		2.1.26.	Ruotsi				2.1.26.
		2.1.27.	Yhdistynyt kuningaskunta				2.1.27.
	2.2.	EU:n ulkopuolinen maa			2.2.	2.2.	2.2.
		2.2.1.	EU:n ulkopuolella mutta Euroopassa			2.2.1.	2.2.1.
			2.2.1.01.	Albania			2.2.1.01.
			2.2.1.02.	Andorra			2.2.1.02.
			2.2.1.03.	Valko-Venäjä			2.2.1.03.
			2.2.1.04.	Kroatia			2.2.1.04.
			2.2.1.05.	Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (3)			2.2.1.05.
			2.2.1.06.	Gibraltar			2.2.1.06.
			2.2.1.07.	Guernsey			2.2.1.07.
			2.2.1.08.	Islanti			2.2.1.08.
			2.2.1.09.	Mansaari			2.2.1.09.
			2.2.1.10.	Jersey			2.2.1.10.
			2.2.1.11.	Kosovo (UN SCR 1244/99)			2.2.1.11.
			2.2.1.12.	Liechtenstein			2.2.1.12.
			2.2.1.13.	Moldova			2.2.1.13.
			2.2.1.14.	Monaco			2.2.1.14.
			2.2.1.15.	Montenegro			2.2.1.15.
			2.2.1.16.	Norja			2.2.1.16.
			2.2.1.17.	Bosnia ja Hertsegovina			2.2.1.17.
			2.2.1.18.	Venäjän federaatio			2.2.1.18.
			2.2.1.19.	San Marino			2.2.1.19.
			2.2.1.20.	Sark			2.2.1.20.
			2.2.1.21.	Serbia			2.2.1.21.
			2.2.1.22.	Sveitsi			2.2.1.22.
			2.2.1.23.	Ukraina			2.2.1.23.
			2.2.1.24.	Vatikaani			2.2.1.24.
			2.2.1.25.	Färsaaret			2.2.1.25.
		2.2.2.	Afrikka			2.2.2.	2.2.2.
			2.2.2.01.	Algeria			2.2.2.01.
			2.2.2.02.	Angola			2.2.2.02.
			2.2.2.03.	Benin			2.2.2.03.
			2.2.2.04.	Botswana			2.2.2.04.
			2.2.2.05.	Burkina Faso			2.2.2.05.
			2.2.2.06.	Burundi			2.2.2.06.
			2.2.2.07.	Kamerun			2.2.2.07.
			2.2.2.08.	Kap Verde			2.2.2.08.
			2.2.2.09.	Keski-Afrikan tasavalta			2.2.2.09.
			2.2.2.10.	Tšad			2.2.2.10.
			2.2.2.11.	Komorit			2.2.2.11.
			2.2.2.12.	Kongo			2.2.2.12.
			2.2.2.13.	Norsunluurannikko			2.2.2.13.
			2.2.2.14.	Kongon demokraattinen tasavalta			2.2.2.14.
			2.2.2.15.	Djibouti			2.2.2.15.
			2.2.2.16.	Egypti			2.2.2.16.
			2.2.2.17.	Päiväntasaajan Guinea			2.2.2.17.
			2.2.2.18.	Eritrea			2.2.2.18.
			2.2.2.19.	Etiopia			2.2.2.19.
			2.2.2.20.	Gabon			2.2.2.20.
			2.2.2.21.	Gambia			2.2.2.21.
			2.2.2.22.	Ghana			2.2.2.22.
			2.2.2.23.	Guinea			2.2.2.23.
			2.2.2.24.	Guinea-Bissau			2.2.2.24.
			2.2.2.25.	Kenia			2.2.2.25.
			2.2.2.26.	Lesotho			2.2.2.26.
			2.2.2.27.	Liberia			2.2.2.27.
			2.2.2.28.	Libya			2.2.2.28.
			2.2.2.29.	Madagaskar			2.2.2.29.
			2.2.2.30.	Malawi			2.2.2.30.
			2.2.2.31.	Mali			2.2.2.31.
			2.2.2.32.	Mauritania			2.2.2.32.
			2.2.2.33.	Mauritius			2.2.2.33.
			2.2.2.34.	Mayotte			2.2.2.34.
			2.2.2.35.	Marokko			2.2.2.35.
			2.2.2.36.	Mosambik			2.2.2.36.
			2.2.2.37.	Namibia			2.2.2.37.
			2.2.2.38.	Niger			2.2.2.38.
			2.2.2.39.	Nigeria			2.2.2.39.
			2.2.2.40.	Ruanda			2.2.2.40.
			2.2.2.41.	Saint Helena			2.2.2.41.
			2.2.2.42.	São Tomé ja Príncipe			2.2.2.42.
			2.2.2.43.	Senegal			2.2.2.43.
			2.2.2.44.	Seychellit			2.2.2.44.
			2.2.2.45.	Sierra Leone			2.2.2.45.
			2.2.2.46.	Somalia			2.2.2.46.
			2.2.2.47.	Etelä-Afrikka			2.2.2.47.
			2.2.2.48.	Sudan			2.2.2.48.
			2.2.2.49.	Swazimaa			2.2.2.49.
			2.2.2.50.	Togo			2.2.2.50.
			2.2.2.51.	Tunisia			2.2.2.51.
			2.2.2.52.	Uganda			2.2.2.52.
			2.2.2.53.	Tansania			2.2.2.53.
			2.2.2.54.	Sambia			2.2.2.54.
			2.2.2.55.	Zimbabwe			2.2.2.55.
		2.2.3.	Karibia, Etelä- tai Väli-Amerikka			2.2.3.	2.2.3.
			2.2.3.01.	Anguilla			2.2.3.01.
			2.2.3.02.	Antigua ja Barbuda,			2.2.3.02.
			2.2.3.03.	Argentiina			2.2.3.03.
			2.2.3.04.	Aruba			2.2.3.04.
			2.2.3.05.	Bahama			2.2.3.05.
			2.2.3.06.	Barbados			2.2.3.06.
			2.2.3.07.	Belize			2.2.3.07.
			2.2.3.08.	Bermuda			2.2.3.08.
			2.2.3.09.	Bolivia			2.2.3.09.
			2.2.3.10.	Brasilia			2.2.3.10.
			2.2.3.11.	Brittiläiset Neitsytsaaret			2.2.3.11.
			2.2.3.12.	Caymansaaret			2.2.3.12.
			2.2.3.13.	Chile			2.2.3.13.
			2.2.3.14.	Kolumbia			2.2.3.14.
			2.2.3.15.	Costa Rica			2.2.3.15.
			2.2.3.16.	Kuuba			2.2.3.16.
			2.2.3.17.	Dominica			2.2.3.17.
			2.2.3.18.	Dominikaaninen tasavalta			2.2.3.18.
			2.2.3.19.	Ecuador			2.2.3.19.
			2.2.3.20.	El Salvador			2.2.3.20.
			2.2.3.21.	Falklandinsaaret			2.2.3.21.
			2.2.3.22.	Ranskan eteläiset alueet			2.2.3.22.
			2.2.3.23.	Grenada			2.2.3.23.
			2.2.3.24.	Guatemala			2.2.3.24.
			2.2.3.25.	Guyana			2.2.3.25.
			2.2.3.26.	Haiti			2.2.3.26.
			2.2.3.27.	Honduras			2.2.3.27.
			2.2.3.28.	Jamaika			2.2.3.28.
			2.2.3.29.	Meksiko			2.2.3.29.
			2.2.3.30.	Montserrat			2.2.3.30.
			2.2.3.31.	Alankomaiden Antillit			2.2.3.31.
			2.2.3.32.	Nicaragua			2.2.3.32.
			2.2.3.33.	Panama			2.2.3.33.
			2.2.3.34.	Paraguay			2.2.3.34.
			2.2.3.35.	Peru			2.2.3.35.
			2.2.3.36.	Saint Barthélémy			2.2.3.36.
			2.2.3.37.	Saint Kitts ja Nevis			2.2.3.37.
			2.2.3.38.	Saint Lucia			2.2.3.38.
			2.2.3.39.	Saint Martin			2.2.3.39.
			2.2.3.40.	Saint Pierre ja Miquelon			2.2.3.40.
			2.2.3.41.	Saint Vincent ja Grenadiinit			2.2.3.41.
			2.2.3.42.	Suriname			2.2.3.42.
			2.2.3.43.	Trinidad ja Tobago			2.2.3.43.
			2.2.3.44.	Turks- ja Caicossaaret			2.2.3.44.
			2.2.3.45.	Uruguay			2.2.3.45.
			2.2.3.46.	Venezuela			2.2.3.46.
		2.2.4.	Pohjois-Amerikka			2.2.4.	2.2.4.
			2.2.4.01.	Kanada			2.2.4.01.
			2.2.4.02.	Grönlanti			2.2.4.02.
			2.2.4.03.	Amerikan yhdysvallat			2.2.4.03.
		2.2.5.	Aasia			2.2.5.	2.2.5.
			2.2.5.01.	Afganistan			2.2.5.01.
			2.2.5.02.	Armenia			2.2.5.02.
			2.2.5.03.	Azerbaidžan			2.2.5.03.
			2.2.5.04.	Bahrain			2.2.5.04.
			2.2.5.05.	Bangladesh			2.2.5.05.
			2.2.5.06.	Bhutan			2.2.5.06.
			2.2.5.07.	Brunei			2.2.5.07.
			2.2.5.08.	Kambodža			2.2.5.08.
			2.2.5.09.	Kiina			2.2.5.09.
			2.2.5.10.	Georgia			2.2.5.10.
			2.2.5.11.	Intia			2.2.5.11.
			2.2.5.12.	Indonesia			2.2.5.12.
			2.2.5.13.	Irak			2.2.5.13.
			2.2.5.14.	Iran			2.2.5.14.
			2.2.5.15.	Israel			2.2.5.15.
			2.2.5.16.	Japani			2.2.5.16.
			2.2.5.17.	Jordania			2.2.5.17.
			2.2.5.18.	Kazakstan			2.2.5.18.
			2.2.5.19.	Pohjois-Korea			2.2.5.19.
			2.2.5.20.	Korean tasavalta			2.2.5.20.
			2.2.5.21.	Kuwait			2.2.5.21.
			2.2.5.22.	Kirgisistan			2.2.5.22.
			2.2.5.23.	Laos			2.2.5.23.
			2.2.5.24.	Libanon			2.2.5.24.
			2.2.5.25.	Malesia			2.2.5.25.
			2.2.5.26.	Malediivit			2.2.5.26.
			2.2.5.27.	Mongolia			2.2.5.27.
			2.2.5.28.	Myanmar			2.2.5.28.
			2.2.5.29.	Nepal			2.2.5.29.
			2.2.5.30.	Oman			2.2.5.30.
			2.2.5.31.	Pakistan			2.2.5.31.
			2.2.5.32.	Filippiinit			2.2.5.32.
			2.2.5.33.	Qatar			2.2.5.33.
			2.2.5.34.	Saudi Arabia			2.2.5.34.
			2.2.5.35.	Singapore			2.2.5.35.
			2.2.5.36.	Sri Lanka			2.2.5.36.
			2.2.5.37.	Syria			2.2.5.37.
			2.2.5.38.	Taiwan			2.2.5.38.
			2.2.5.39.	Tadžikistan			2.2.5.39.
			2.2.5.40.	Thaimaa			2.2.5.40.
			2.2.5.41.	Timor-Leste			2.2.5.41.
			2.2.5.42.	Turkki			2.2.5.42.
			2.2.5.43.	Turkmenistan			2.2.5.43.
			2.2.5.44.	Arabiemiirikunnat			2.2.5.44.
			2.2.5.45.	Uzbekistan			2.2.5.45.
			2.2.5.46.	Vietnam			2.2.5.46.
			2.2.5.47.	Jemen			2.2.5.47.
		2.2.6.	Oseania			2.2.6.	2.2.6.
			2.2.6.01.	Australia			2.2.6.01.
			2.2.6.02.	Mikronesia			2.2.6.02.
			2.2.6.03.	Fidži			2.2.6.03.
			2.2.6.04.	Ranskan Polynesia			2.2.6.04.
			2.2.6.05.	Kiribati			2.2.6.05.
			2.2.6.06.	Marshallinsaaret			2.2.6.06.
			2.2.6.07.	Nauru			2.2.6.07.
			2.2.6.08.	Uusi-Kaledonia			2.2.6.08.
			2.2.6.09.	Uusi-Seelanti			2.2.6.09.
			2.2.6.10.	Palau			2.2.6.10.
			2.2.6.11.	Papua-Uusi-Guinea			2.2.6.11.
			2.2.6.12.	Samoa			2.2.6.12.
			2.2.6.13.	Salomonsaaret			2.2.6.13.
			2.2.6.14.	Tonga			2.2.6.14.
			2.2.6.15.	Tuvalu			2.2.6.15.
			2.2.6.16.	Pitcairn			2.2.6.16.
			2.2.6.17.	Vanuatu			2.2.6.17.
			2.2.6.18.	Wallis ja Futuna			2.2.6.18.
3.	Muut				3.	3.	3.
	3.1.	Tietoja ei voida luokitella nykyrajojen mukaan (vapaaehtoinen)				3.1.	3.1.
		3.1.01.	Tšekkoslovakia (vapaaehtoinen)				3.1.01.
		3.1.02.	Neuvostoliitto (vapaaehtoinen)				3.1.02.
		3.1.03.	Jugoslavia (vapaaehtoinen)				3.1.03.
		3.1.04.		Muu (vapaaehtoinen)			3.1.04.
	3.2.	Kaikkien maiden ulkopuolella (vapaaehtoinen)				3.2.	3.2.
4.	Ei ilmoitettu				4.	4.	4.

”Syntymämaan/-paikan” erittelyjen tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

”Syntymämaan/-paikan” erittelyssä olevaa maiden luetteloa sovelletaan vain tilastoinnissa.

EU:n jäsenvaltioihin kuuluviin tiedot toimittaviin maihin ei sovelleta luokan ”Muu EU:n jäsenvaltio” (POB.H.2.1.) alaluokkaa, joka viittaa kyseiseen jäsenvaltioon. EU:n jäsenvaltioiden ulkopuolisten tiedot toimittavien maiden osalta luokka ”Muu EU:n jäsenvaltio” (POB.L.2.1., POB.M.2.1., POB.H.2.1.) muutetaan ”EU:n jäsenvaltioksi”.

Luokka ”Tietoja ei voida luokitella nykyrajojen mukaan” (POB.M.3.1., POB.H.3.1.) kattaa henkilöt, joiden syntymämaa oli olemassa heidän syntymänsä aikana muttei enää laskennan aikana ja joita ei voida luokitella yksinomaan yhteen maahan, joka oli olemassa laskennan aikana eli nykyrajojen mukaan.

Luokka ”Kaikkien maiden ulkopuolella” (POB.M.3.2, POB.H.3.2.) kattaa henkilöt, joiden äidin vakinainen asuinpaikka syntymän ajankohtana ei ole tiedossa ja jotka syntyivät kaikkien maiden rajojen ulkopuolella, esimerkiksi merellä tai ilmassa.

Aihealue: Kansalaisuus (maa)

Kansalaisuudella tarkoitetaan yksilön ja valtion välistä erityistä oikeudellista sidettä, joka perustuu syntymään tai kansalaisuuden saamiseen ilmoituksen, valinnan, avioliiton tai muun perusteen johdosta kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Henkilö, jolla on kaksi tai useampia kansalaisuuksia, luokitellaan vain yhden kansalaisuuden (maa) perusteella seuraavassa tärkeysjärjestyksessä:

1.	tiedot toimittava maa tai

2.	jos henkilöllä ei ole tiedot toimittavan maan kansalaisuutta: muu EU:n jäsenvaltio tai

3.	jos henkilöllä ei ole muun EU:n jäsenvaltion kansalaisuutta: muu maa Euroopan unionin ulkopuolella.

Kun on kyse kaksoiskansalaisuudesta, jossa molemmat maat ovat Euroopan unionissa mutta kumpikaan ei ole tiedot toimittava maa, jäsenvaltiot päättävät, minkä maan kansalaisuuden perusteella henkilö luokitellaan.

”EU:n jäsenvaltiolla” tarkoitetaan maata, joka on Euroopan unionin jäsen 1 päivänä tammikuuta 2011.

Kansalaisuus (maa)					COC.L.	COC.M.	COC.H.
0.	Yhteensä				0.	0.	0.
1.	Tiedot toimittavan maan kansalaisuus				1.	1.	1.
2.	Ei tiedot toimittavan maan kansalaisuutta				2.	2.	2.
	2.1.	Ei tiedot toimittavan maan kansalaisuutta mutta muun EU:n jäsenvaltion kansalaisuus			2.1.	2.1.	2.1.
		2.1.01.	Belgia				2.1.01.
		2.1.02.	Bulgaria				2.1.02.
		2.1.03.	Tšekki				2.1.03.
		2.1.04.	Tanska				2.1.04.
		2.1.05.	Saksa				2.1.05.
		2.1.06.	Viro				2.1.06.
		2.1.07.	Irlanti				2.1.07.
		2.1.08.	Kreikka				2.1.08.
		2.1.09.	Espanja				2.1.09.
		2.1.10.	Ranska				2.1.10.
		2.1.11.	Italia				2.1.11.
		2.1.12.	Kypros				2.1.12.
		2.1.13.	Latvia				2.1.13.
		2.1.14.	Liettua				2.1.14.
		2.1.15.	Luxemburg				2.1.15.
		2.1.16.	Unkari				2.1.16.
		2.1.17.	Malta				2.1.17.
		2.1.18.	Alankomaat				2.1.18.
		2.1.19.	Itävalta				2.1.19.
		2.1.20.	Puola				2.1.20.
		2.1.21.	Portugali				2.1.21.
		2.1.22.	Romania				2.1.22.
		2.1.23.	Slovenia				2.1.23.
		2.1.24.	Slovakia				2.1.24.
		2.1.25.	Suomi				2.1.25.
		2.1.26.	Ruotsi				2.1.26.
		2.1.27.	Yhdistynyt kuningaskunta				2.1.27.
	2.2.	EU:n ulkopuolisen maan kansalaisuus			2.2.	2.2.	2.2.
		2.2.1.	Muu Euroopan maa			2.2.1.	2.2.1.
			2.2.1.01.	Albania			2.2.1.01.
			2.2.1.02.	Andorra			2.2.1.02.
			2.2.1.03.	Valko-Venäjä			2.2.1.03.
			2.2.1.04.	Kroatia			2.2.1.04.
			2.2.1.05.	The Former Yugoslav Republic of Macedonia (4)			2.2.1.05.
			2.2.1.06.	Ei käytössä			2.2.1.06.
			2.2.1.07.	Guernsey			2.2.1.07.
			2.2.1.08.	Islanti			2.2.1.08.
			2.2.1.09.	Mansaari			2.2.1.09.
			2.2.1.10.	Jersey			2.2.1.10.
			2.2.1.11.	Ei käytössä			2.2.1.11.
			2.2.1.12.	Liechtenstein			2.2.1.12.
			2.2.1.13.	Moldova			2.2.1.13.
			2.2.1.14.	Monaco			2.2.1.14.
			2.2.1.15.	Montenegro			2.2.1.15.
			2.2.1.16.	Norja			2.2.1.16.
			2.2.1.17.	Bosnia ja Hertsegovina			2.2.1.17.
			2.2.1.18.	Venäjän federaatio			2.2.1.18.
			2.2.1.19.	San Marino			2.2.1.19.
			2.2.1.20.	Sark			2.2.1.20.
			2.2.1.21.	Serbia			2.2.1.21.
			2.2.1.22.	Sveitsi			2.2.1.22.
			2.2.1.23.	Ukraina			2.2.1.23.
			2.2.1.24.	Vatikaani			2.2.1.24.
			2.2.1.25.	Tunnustetut ei-kansalaiset			2.2.1.25.
			2.2.1.26.	Muut			2.2.1.26.
		2.2.2.	Maa Afrikassa			2.2.2.	2.2.2.
			2.2.2.01.	Algeria			2.2.2.01.
			2.2.2.02.	Angola			2.2.2.02.
			2.2.2.03.	Benin			2.2.2.03.
			2.2.2.04.	Botswana			2.2.2.04.
			2.2.2.05.	Burkina Faso			2.2.2.05.
			2.2.2.06.	Burundi			2.2.2.06.
			2.2.2.07.	Kamerun			2.2.2.07.
			2.2.2.08.	Kap Verde			2.2.2.08.
			2.2.2.09.	Keski-Afrikan tasavalta			2.2.2.09.
			2.2.2.10.	Tšad			2.2.2.10.
			2.2.2.11.	Komorit			2.2.2.11.
			2.2.2.12.	Kongo			2.2.2.12.
			2.2.2.13.	Norsunluurannikko			2.2.2.13.
			2.2.2.14.	Kongon demokraattinen tasavalta			2.2.2.14.
			2.2.2.15.	Djibouti			2.2.2.15.
			2.2.2.16.	Egypti			2.2.2.16.
			2.2.2.17.	Päiväntasaajan Guinea			2.2.2.17.
			2.2.2.18.	Eritrea			2.2.2.18.
			2.2.2.19.	Etiopia			2.2.2.19.
			2.2.2.20.	Gabon			2.2.2.20.
			2.2.2.21.	Gambia			2.2.2.21.
			2.2.2.22.	Ghana			2.2.2.22.
			2.2.2.23.	Guinea			2.2.2.23.
			2.2.2.24.	Guinea-Bissau			2.2.2.24.
			2.2.2.25.	Kenia			2.2.2.25.
			2.2.2.26.	Lesotho			2.2.2.26.
			2.2.2.27.	Liberia			2.2.2.27.
			2.2.2.28.	Libya			2.2.2.28.
			2.2.2.29.	Madagaskar			2.2.2.29.
			2.2.2.30.	Malawi			2.2.2.30.
			2.2.2.31.	Mali			2.2.2.31.
			2.2.2.32.	Mauritania			2.2.2.32.
			2.2.2.33.	Mauritius			2.2.2.33.
			2.2.2.34.	Mayotte			2.2.2.34.
			2.2.2.35.	Marokko			2.2.2.35.
			2.2.2.36.	Mosambik			2.2.2.36.
			2.2.2.37.	Namibia			2.2.2.37.
			2.2.2.38.	Niger			2.2.2.38.
			2.2.2.39.	Nigeria			2.2.2.39.
			2.2.2.40.	Ruanda			2.2.2.40.
			2.2.2.41.	Saint Helena			2.2.2.41.
			2.2.2.42.	São Tomé ja Príncipe			2.2.2.42.
			2.2.2.43.	Senegal			2.2.2.43.
			2.2.2.44.	Seychellit			2.2.2.44.
			2.2.2.45.	Sierra Leone			2.2.2.45.
			2.2.2.46.	Somalia			2.2.2.46.
			2.2.2.47.	Etelä-Afrikka			2.2.2.47.
			2.2.2.48.	Sudan			2.2.2.48.
			2.2.2.49.	Swazimaa			2.2.2.49.
			2.2.2.50.	Togo			2.2.2.50.
			2.2.2.51.	Tunisia			2.2.2.51.
			2.2.2.52.	Uganda			2.2.2.52.
			2.2.2.53.	Tansania			2.2.2.53.
			2.2.2.54.	Sambia			2.2.2.54.
			2.2.2.55.	Zimbabwe			2.2.2.55.
		2.2.3.	Maa Karibialla, Etelä- tai Väli-Amerikassa			2.2.3.	2.2.3.
			2.2.3.01.	Anguilla			2.2.3.01.
			2.2.3.02.	Antigua ja Barbuda,			2.2.3.02.
			2.2.3.03.	Argentiina			2.2.3.03.
			2.2.3.04.	Aruba			2.2.3.04.
			2.2.3.05.	Bahama			2.2.3.05.
			2.2.3.06.	Barbados			2.2.3.06.
			2.2.3.07.	Belize			2.2.3.07.
			2.2.3.08.	Bermuda			2.2.3.08.
			2.2.3.09.	Bolivia			2.2.3.09.
			2.2.3.10.	Brasilia			2.2.3.10.
			2.2.3.11.	Brittiläiset Neitsytsaaret			2.2.3.11.
			2.2.3.12.	Caymansaaret			2.2.3.12.
			2.2.3.13.	Chile			2.2.3.13.
			2.2.3.14.	Kolumbia			2.2.3.14.
			2.2.3.15.	Costa Rica			2.2.3.15.
			2.2.3.16.	Kuuba			2.2.3.16.
			2.2.3.17.	Dominica			2.2.3.17.
			2.2.3.18.	Dominikaaninen tasavalta			2.2.3.18.
			2.2.3.19.	Ecuador			2.2.3.19.
			2.2.3.20.	El Salvador			2.2.3.20.
			2.2.3.21.	Falklandinsaaret			2.2.3.21.
			2.2.3.22.	Ranskan eteläiset alueet			2.2.3.22.
			2.2.3.23.	Grenada			2.2.3.23.
			2.2.3.24.	Guatemala			2.2.3.24.
			2.2.3.25.	Guyana			2.2.3.25.
			2.2.3.26.	Haiti			2.2.3.26.
			2.2.3.27.	Honduras			2.2.3.27.
			2.2.3.28.	Jamaika			2.2.3.28.
			2.2.3.29.	Meksiko			2.2.3.29.
			2.2.3.30.	Montserrat			2.2.3.30.
			2.2.3.31.	Alankomaiden Antillit			2.2.3.31.
			2.2.3.32.	Nicaragua			2.2.3.32.
			2.2.3.33.	Panama			2.2.3.33.
			2.2.3.34.	Paraguay			2.2.3.34.
			2.2.3.35.	Peru			2.2.3.35.
			2.2.3.36.	Saint Barthélémy			2.2.3.36.
			2.2.3.37.	Saint Kitts ja Nevis			2.2.3.37.
			2.2.3.38.	Saint Lucia			2.2.3.38.
			2.2.3.39.	Saint Martin			2.2.3.39.
			2.2.3.40.	Saint Pierre ja Miquelon.			2.2.3.40.
			2.2.3.41.	Saint Vincent ja Grenadiinit			2.2.3.41.
			2.2.3.42.	Suriname			2.2.3.42.
			2.2.3.43.	Trinidad ja Tobago			2.2.3.43.
			2.2.3.44.	Turks- ja Caicossaaret			2.2.3.44.
			2.2.3.45.	Uruguay			2.2.3.45.
			2.2.3.46.	Venezuela			2.2.3.46.
		2.2.4.	Maa Pohjois-Amerikassa			2.2.4.	2.2.4.
			2.2.4.01.	Kanada			2.2.4.01.
			2.2.4.02.	Ei käytössä			2.2.4.02.
			2.2.4.03.	Amerikan yhdysvallat			2.2.4.03.
		2.2.5.	Maa Aasiassa			2.2.5.	2.2.5.
			2.2.5.01.	Afganistan			2.2.5.01.
			2.2.5.02.	Armenia			2.2.5.02.
			2.2.5.03.	Azerbaidžan			2.2.5.03.
			2.2.5.04.	Bahrain			2.2.5.04.
			2.2.5.05.	Bangladesh			2.2.5.05.
			2.2.5.06.	Bhutan			2.2.5.06.
			2.2.5.07.	Brunei			2.2.5.07.
			2.2.5.08.	Kambodža			2.2.5.08.
			2.2.5.09.	Kiina			2.2.5.09.
			2.2.5.10.	Georgia			2.2.5.10.
			2.2.5.11.	Intia			2.2.5.11.
			2.2.5.12.	Indonesia			2.2.5.12.
			2.2.5.13.	Irak			2.2.5.13.
			2.2.5.14.	Iran			2.2.5.14.
			2.2.5.15.	Israel			2.2.5.15.
			2.2.5.16.	Japani			2.2.5.16.
			2.2.5.17.	Jordania			2.2.5.17.
			2.2.5.18.	Kazakstan			2.2.5.18.
			2.2.5.19.	Pohjois-Korea			2.2.5.19.
			2.2.5.20.	Korean tasavalta			2.2.5.20.
			2.2.5.21.	Kuwait			2.2.5.21.
			2.2.5.22.	Kirgisistan			2.2.5.22.
			2.2.5.23.	Laos			2.2.5.23.
			2.2.5.24.	Libanon			2.2.5.24.
			2.2.5.25.	Malesia			2.2.5.25.
			2.2.5.26.	Malediivit			2.2.5.26.
			2.2.5.27.	Mongolia			2.2.5.27.
			2.2.5.28.	Myanmar			2.2.5.28.
			2.2.5.29.	Nepal			2.2.5.29.
			2.2.5.30.	Oman			2.2.5.30.
			2.2.5.31.	Pakistan			2.2.5.31.
			2.2.5.32.	Filippiinit			2.2.5.32.
			2.2.5.33.	Qatar			2.2.5.33.
			2.2.5.34.	Saudi Arabia			2.2.5.34.
			2.2.5.35.	Singapore			2.2.5.35.
			2.2.5.36.	Sri Lanka			2.2.5.36.
			2.2.5.37.	Syria			2.2.5.37.
			2.2.5.38.	Taiwan			2.2.5.38.
			2.2.5.39.	Tadžikistan			2.2.5.39.
			2.2.5.40.	Thaimaa			2.2.5.40.
			2.2.5.41.	Timor-Leste			2.2.5.41.
			2.2.5.42.	Turkki			2.2.5.42.
			2.2.5.43.	Turkmenistan			2.2.5.43.
			2.2.5.44.	Arabiemiirikunnat			2.2.5.44.
			2.2.5.45.	Uzbekistan			2.2.5.45.
			2.2.5.46.	Vietnam			2.2.5.46.
			2.2.5.47.	Jemen			2.2.5.47.
		2.2.6.	Maa Oseaniassa			2.2.6.	2.2.6.
			2.2.6.01.	Australia			2.2.6.01.
			2.2.6.02.	Mikronesia			2.2.6.02.
			2.2.6.03.	Fidži			2.2.6.03.
			2.2.6.04.	Ranskan Polynesia			2.2.6.04.
			2.2.6.05.	Kiribati			2.2.6.05.
			2.2.6.06.	Marshallinsaaret			2.2.6.06.
			2.2.6.07.	Nauru			2.2.6.07.
			2.2.6.08.	Uusi-Kaledonia			2.2.6.08.
			2.2.6.09.	Uusi-Seelanti			2.2.6.09.
			2.2.6.10.	Palau			2.2.6.10.
			2.2.6.11.	Papua-Uusi-Guinea			2.2.6.11.
			2.2.6.12.	Samoa			2.2.6.12.
			2.2.6.13.	Salomonsaaret			2.2.6.13.
			2.2.6.14.	Tonga			2.2.6.14.
			2.2.6.15.	Tuvalu			2.2.6.15.
			2.2.6.16.	Pitcairn			2.2.6.16.
			2.2.6.17.	Vanuatu			2.2.6.17.
			2.2.6.18.	Wallis ja Futuna			2.2.6.18.
3.	Valtioton				3.	3.	3.
4.	Ei ilmoitettu				4.	4.	4.

”Kansalaisuuden (maan)” erittelyjen tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

”Kansalaisuuden (maan)” erittelyssä olevaa maiden luetteloa sovelletaan vain tilastoinnissa.

EU:n jäsenvaltioihin kuuluviin tiedot toimittaviin maihin ei sovelleta luokan ”Ei tiedot toimittavan maan kansalaisuutta mutta muun EU:n jäsenvaltion kansalaisuus” (COC.H.2.1.) alaluokkaa, joka viittaa kyseiseen jäsenvaltioon. EU:n jäsenvaltioiden ulkopuolisten tiedot toimittavien maiden osalta luokka ”Ei tiedot toimittavan maan kansalaisuutta mutta muun EU:n jäsenvaltion kansalaisuus” (COC.L.2.1., COC.M.2.1., COC.H.2.1.) muutetaan ”EU:n jäsenvaltion kansalaisuudeksi”.

Henkilöt, jotka eivät ole minkään maan kansalaisia eivätkä valtiottomia ja joilla on joitakin muttei kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia, luokitellaan kohtaan ”Tunnustetut ei-kansalaiset” (COC.H.2.2.1.25.).

Aihealue: Mahdollinen asuminen ulkomailla ja maahansaapumisvuosi (vuodesta 1980 alkaen)

Saapumisvuosi on se kalenterivuosi, jona henkilö viimeksi vahvisti vakinaisen asumisen maassa. On toimitettava tiedot mieluummin viimeisimmästä saapumisvuodesta maahan kuin ensimmäisen saapumisen vuodesta (eli aihealue ”Maahansaapumisvuosi” ei anna tietoa muista kuin yhtäjaksoisista oleskeluista).

Maahansaapumisvuosi (vuodesta 2000)		YAT.
0.	Yhteensä	0.
1.	Mahdollisesti asunut ulkomailla ja saapunut vuonna 2000 tai sen jälkeen	1.
2.	Asunut ulkomailla ja saapunut vuonna 1999 tai ennen tai ei koskaan asunut ulkomailla	2.
3.	Ei ilmoitettu	3.

”Maahansaapumisvuotta (vuoden 2000 jälkeen)” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

”Maahansaapumisvuotta (vuoden 2000 jälkeen)” koskevassa erittelyssä keskitytään kansainväliseen muuttoliikkeeseen vuoden 2000 jälkeen.

Maahansaapumisvuosi (vuodesta 1980)				YAE.L.	YAE.H.
0.	Yhteensä			0.	0.
1.	Mahdollisesti asunut ulkomailla ja saapunut vuonna 1980 tai sen jälkeen			1.	1.
	1.1.	2010–2011		1.1.	1.1.
		1.1.1.	2011		1.1.1.
		1.1.2.	2010		1.1.2.
	1.2.	2005–2009		1.2.	1.2.
		1.2.1.	2009		1.2.1.
		1.2.2.	2008		1.2.2.
		1.2.3.	2007		1.2.3.
		1.2.4.	2006		1.2.4.
		1.2.5.	2005		1.2.5.
	1.3.	2000–2004		1.3.	1.3.
		1.3.1.	2004		1.3.1.
		1.3.2.	2003		1.3.2.
		1.3.3.	2002		1.3.3.
		1.3.4.	2001		1.3.4.
		1.3.5.	2000		1.3.5.
	1.4.	1995–1999		1.4.	1.4.
		1.4.1.	1999		1.4.1.
		1.4.2.	1998		1.4.2.
		1.4.3.	1997		1.4.3.
		1.4.4.	1996		1.4.4.
		1.4.5.	1995		1.4.5.
	1.5.	1990–1994		1.5.	1.5.
		1.5.1.	1994		1.5.1.
		1.5.2.	1993		1.5.2.
		1.5.3.	1992		1.5.3.
		1.5.4.	1991		1.5.4.
		1.5.5.	1990		1.5.5.
	1.6.	1985–1989		1.6.	1.6.
		1.6.1.	1989		1.6.1.
		1.6.2.	1988		1.6.2.
		1.6.3.	1987		1.6.3.
		1.6.4.	1986		1.6.4.
		1.6.5.	1985		1.6.5.
	1.7.	1980–1984		1.7.	1.7.
		1.7.1.	1984		1.7.1.
		1.7.2.	1983		1.7.2.
		1.7.3.	1982		1.7.3.
		1.7.4.	1981		1.7.4.
		1.7.5.	1980		1.7.5.
2.	Asunut ulkomailla ja saapunut vuonna 1979 tai ennen tai ei koskaan asunut ulkomailla			2.	2.
	2.1.	Mahdollisesti asunut ulkomailla ja saapunut vuonna 1979 tai ennen (vapaaehtoinen)		2.1.	2.1.
	2.2.	Ei koskaan asunut ulkomailla (vapaaehtoinen)		2.2.	2.2.
3.	Ei ilmoitettu			3.	3.

”Maahansaapumisvuotta (vuoden 1980 jälkeen)” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

”Maahansaapumisvuotta (vuoden 1980 jälkeen)” koskevissa erittelyissä keskitytään kansainväliseen muuttoliikkeeseen vuoden 1980 jälkeen.

Vuotta 2011 koskevat tiedot viittaavat 1 päivän tammikuuta 2011 ja viitepäivän väliseen aikaan.

Aihealue:   Edellinen vakinainen asuinpaikka ja saapumispäivä nykyiseen asuinpaikkaan tai vakinainen asuinpaikka yksi vuosi ennen väestö- tai asuntolaskentaa

Nykyisen vakinaisen asuinpaikan ja vuotta ennen laskentaa olleen vakinaisen asuinpaikan välisestä suhteesta on toimitettava tiedot.

Vakinainen asuinpaikka yksi vuosi ennen väestö- tai asuntolaskentaa				ROY.
0.	Yhteensä			0.
1.	Vakinainen asuinpaikka muuttumaton			1.
2.	Vakinainen asuinpaikka muuttunut			2.
	2.1.	Muuttanut tiedot toimittavan maan sisällä		2.1.
		2.1.1.	Vakinainen asuinpaikka yksi vuosi ennen laskentaa samalla NUTS 3 -alueella kuin nykyinen vakinainen asuinpaikka	2.1.1.
		2.1.2.	Vakinainen asuinpaikka yksi vuosi ennen laskentaa nykyisen vakinaisen asuinpaikan NUTS 3 -alueen ulkopuolella	2.1.2.
	2.2.	Muuttanut tiedot toimittavan maan ulkopuolelta		2.2.
3.	Ei ilmoitettu			3.
4.	Ei sovelleta			4.

”Vakinaista asuinpaikkaa yksi vuosi ennen väestö- tai asuntolaskentaa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

”Vakinaista asuinpaikkaa yksi vuosi ennen väestö- tai asuntolaskentaa” koskevassa erittelyssä asuinpaikan muutoksen viittaavat vuotta ennen viitepäivää ja viitepäivän väliseen ajanjaksoon.

Alle 1-vuotiaat luokitellaan kohtaan ”Ei sovelleta” (ROY.4.).

Maat, jotka keräävät tietoja aihealueesta ”Edellinen vakinainen asuinpaikka ja saapumisajankohta nykyiseen asuinpaikkaan”, luokittelevat kaikki henkilöt, jotka ovat vaihtaneet vakinaista asuinpaikkaansa useammin kuin kerran vuoden sisällä ennen viitepäivää, edellisen vakinaisen asuinpaikan mukaan eli sen vakinaisen asuinpaikan mukaan, josta he muuttivat nykyiseen vakinaiseen asuinpaikkaan.

Aihealue: Kotitalouden asema

Jäsenvaltiot soveltavat yksityisten kotitalouksien tunnistamiseen ”taloudenpidon” käsitettä tai ellei se ole mahdollista, ”asuntokunnan” käsitettä.

1.   Taloudenpidon käsite

Taloudenpidon käsitteen mukaisesti yksityinen kotitalous on joko

a)	yhden hengen kotitalous, jolloin kyseessä on yksi henkilö, joka elää yksin erillisessä asunnossa tai jolla on alivuokralaisena hallussaan erillinen huone (tai huoneita) asunnossa mutta joka ei muodosta yhdessä muiden asunnon asukkaiden kanssa jäljempänä määriteltyä monen hengen kotitaloutta tai

b)	monen hengen kotitalous, jolloin kyseessä on kahden tai useamman sellaisen henkilön ryhmä, jotka asuvat yhdessä koko asunnossa tai osassa sitä ja hankkivat yhdessä ruokaa ja mahdollisesti muita välttämättömyystarvikkeita. Ryhmän jäsenet voivat yhdistää tulonsa suuremmassa tai pienemmässä määrin.

2.   Asuntokunnan käsite

Asuntokunnan käsitteen mukaan kaikki asunnossa elävät henkilöt ovat saman kotitalouden jäseniä, joten yhtä käytössä olevaa asuntoa kohti on yksi kotitalous. Näin olleen asuntokunnan käsitteessä käytössä olevien asuntojen lukumäärä ja niitä käyttävien kotitalouksien määrä on sama ja asuntojen ja kotitalouksien sijaintipaikka on sama.

Luokka ”Yksityisessä kotitaloudessa elävät henkilöt” sisältää ”Henkilöt, jotka kuuluvat ydinperheeseen” (luokka 1.1.) ja ”Henkilöt, jotka eivät kuulu ydinperheeseen” (luokka 1.2.). Luokkaan ”Henkilöt, jotka kuuluvat ydinperheeseen” kuuluvat kaikki henkilöt, jotka kuuluvat yksityiseen kotitalouteen, joka sisältää ydinperheen, jonka jäseniä he ovat. Luokkaan ”Henkilöt, jotka eivät kuulu ydinperheeseen” kuuluvat kaikki henkilöt, jotka joko kuuluvat muun kuin perheen muodostamaan kotitalouteen tai perheen muodostamaan kotitalouteen olematta kyseisen kotitalouden minkään ydinperheen jäseniä.

Kotitalouden asema					HST.L.	HST.M.	HST.H.
0.	Yhteensä				0.	0.	0.
1.	Yksityisessä kotitaloudessa elävät henkilöt				1.	1.	1.
	1.1.	Henkilöt, jotka kuuluvat ydinperheeseen				1.1.	1.1.
		1.1.1.	Henkilöt, jotka muodostavat naimisissa olevan pariskunnan				1.1.1.
			1.1.1.1.	Henkilöt, jotka muodostavat aviomiehestä/aviovaimosta koostuvan pariskunnan (vapaaehtoinen)			1.1.1.1.
			1.1.1.2.	Henkilöt, jotka muodostavat samaa sukupuolta olevan pariskunnan (vapaaehtoinen)			1.1.1.2.
		1.1.2.	Puolisot, jotka ovat rekisteröidyssä parisuhteessa				1.1.2.
			1.1.2.1.	Puolisot, jotka ovat rekisteröidyssä parisuhteessa vastakkaisen sukupuolen kanssa (vapaaehtoinen)			1.1.2.1.
			1.1.2.2.	Puolisot, jotka ovat rekisteröidyssä parisuhteessa saman sukupuolen kanssa (vapaaehtoinen)			1.1.2.2.
		1.1.3.	Puolisot, jotka ovat avoliitossa				1.1.3.
			1.1.3.1.	Puolisot, jotka ovat avoliitossa vastakkaisen sukupuolen kanssa (vapaaehtoinen)			1.1.3.1.
			1.1.3.2.	Puolisot, jotka ovat avoliitossa saman sukupuolen kanssa (vapaaehtoinen)			1.1.3.2.
		1.1.4.	Yksinhuoltajat				1.1.4.
		1.1.5.	Pojat/tyttäret				1.1.5.
			1.1.5.1.	Ei yksinhuoltajan (vapaaehtoinen)			1.1.5.1.
			1.1.5.2.	Yksinhuoltajan (vapaaehtoinen)			1.1.5.2.
	1.2.	Henkilöt, jotka eivät kuulu ydinperheeseen				1.2.	1.2.
		1.2.1.	Yksin asuvat				1.2.1.
		1.2.2.	Ei yksin asuvat				1.2.2.
			1.2.2.1.	Henkilöt, jotka asuvat kotitaloudessa sukulais(t)en kanssa (vapaaehtoinen)			1.2.2.1.
			1.2.2.2.	Henkilöt, jotka asuvat kotitaloudessa yksinomaan muiden kuin sukulais(t)en kanssa (vapaaehtoinen)			1.2.2.2.
	1.3.	Henkilöt, jotka asuvat yksityisessä kotitaloudessa, mutta luokkaa ei ilmoitettu				1.3.	1.3.
2.	Henkilöt, jotka eivät asu yksityisessä kotitaloudessa				2.	2.	2.
	2.1.	Henkilöt, jotka elävät laitoskotitaloudessa				2.1.	2.1.
		2.1.1.	Henkilöt, jotka eivät kuulu ydinperheeseen (vapaaehtoinen)				2.1.1.
		2.1.2.	Henkilöt, jotka kuuluvat ydinperheeseen (vapaaehtoinen)				2.1.2.
			2.1.2.1.	Puolisot (vapaaehtoinen)			2.1.2.1.
			2.1.2.2.	Yksinhuoltajat (vapaaehtoinen)			2.1.2.2.
			2.1.2.3.	Pojat/tyttäret (vapaaehtoinen)			2.1.2.3.
	2.2.	Ensisijaisesti kodittomat henkilöt				2.2.	2.2.
	2.3.	Henkilöt, jotka eivät asu yksityisessä kotitaloudessa, mutta luokkaa ei ilmoitettu				2.3.	2.3.

”Kotitalouden asemaa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Muun kuin perheen muodostama kotitalous voi olla yhden hengen kotitalous (”Yksin asuva” (HST.H.1.2.1.)) tai monen hengen kotitalous, jossa ei ole ydinperhettä. Luokkaan ”Ei yksin asuva” (HST.H.1.2.2.) kuuluvat henkilöt, jotka elävät joko monen hengen kotitaloudessa ilman ydinperhettä tai perhekotitaloudessa olematta kyseisen kotitalouden minkään ydinperheen jäseniä. Henkilöt, jotka kuuluvat isovanhempien ja lastenlasten muodostamaan kotitalouteen eivätkä ole kyseisen kotitalouden minkään ydinperheen jäseniä, luokitellaan vapaaehtoiseen luokkaan ”Henkilöt, jotka asuvat kotitaloudessa sukulais(t)en kanssa” (HST.H.1.2.2.1.).

Termi ”poika/tytär” määritellään kuten ”lapsi” aihealueen ”Perheasema” kuvauksessa.

”Aviomiehen/aviovaimon muodostama pariskunta” tarkoittaa vastakkaisen sukupuolen kanssa naimisissa olevaa pariskuntaa.

”Rekisteröity parisuhde” määritellään kuten aihealueen ”Siviilisääty (oikeudellinen)” kuvauksessa. ”Avoliitto” määritellään kuten aihealueen ”Perheasema” kuvauksessa.

Luokkaan ”Puolisot” (HST.H.2.1.2.1.) kuuluvat ”Henkilöt, jotka muodostavat naimisissa olevan pariskunnan”, ”Puolisot rekisteröidyssä parisuhteessa” ja ”Puolisot avoliitossa”.

”Ensisijaisesti kodittomat henkilöt” (HST.H.2.2.) ovat henkilöitä, jotka asuvat kadulla ilman suojaa, jotka voitaisiin määritellä asuintiloiksi aihealueen ”Asuintilan tyyppi” kuvauksessa olevan määritelmän mukaan.

Aihealue: Perheasema

Ydinperhe on määritelty suppeasti siten, että kyseessä on kaksi tai useampia henkilöitä, jotka kuuluvat samaan kotitalouteen ja jotka ovat suhteessa toisiinsa aviomiehenä ja aviovaimona, puolisoina rekisteröidyssä parisuhteessa, puolisoina avoliitossa tai vanhempana ja lapsena. Näin ollen perheeseen kuuluu pariskunta ilman lapsia, pariskunta jolla on yksi tai useampia lapsia tai yksinhuoltaja jolla on yksi tai useampia lapsia. Tämä perheen käsite rajoittaa lasten ja aikuisten väliset suhteet suoraan (ensimmäisen asteen) eli vanhempien ja lasten väliseen suhteeseen.

Lapsella (pojalla/tyttärellä) tarkoitetaan omaa poikaa tai tytärtä, poika- tai tytärpuolta taikka adoptoitua poikaa tai tytärtä (iästä tai siviilisäädystä riippumatta), joka asuu vakinaisesti vähintään yhden vanhemman kotitaloudessa ja jolla ei ole puolisoa tai omia lapsia samassa kotitaloudessa. Kasvattilapsia ei lasketa mukaan. Poikaa tai tytärtä, joka asuu aviopuolison, rekisteröidyn puolison, avopuolison tai yhden tai useamman lapsen kanssa, ei pidetä lapsena. Lapsen, joka asuu vuorotellen kahdessa paikassa (esimerkiksi jos vanhemmat ovat eronneet), kotitaloutena pidetään sitä, jossa hän asuu suurimman osan ajasta. Jos lapsi asuu molempien vanhempien kanssa yhtä pitkän ajan, kotitalous on se, jossa lapsi on laskentahetkellä.

Termiä pariskunta käytetään avioliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa ja avoliitossa olevista pariskunnista. ”Rekisteröity parisuhde” määritellään kuten aihealueen ”Siviilisääty (oikeudellinen)” kuvauksessa.

Kahden henkilön katsotaan olevan avoliitossa, kun he

—	kuuluvat samaan kotitalouteen ja

—	ovat avioliiton kaltaisessa suhteessa toistensa kanssa ja

—	eivät ole naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa toistensa kanssa.

”Isovanhempien ja lastenlasten muodostamat kotitaloudet” (eli kotitaloudet, joissa on isovanhempi tai isovanhemmat ja yksi tai useampia lastenlapsia muttei näiden lastenlasten vanhempia) eivät kuulu perheen määritelmään.

Henkilöiden erotteleminen vastakkaista sukupuolta ja samaa sukupuolta olevissa pariskunnissa on vapaaehtoista. ”Aviomiehen/aviovaimon muodostama pariskunta” tarkoittaa vastakkaisen sukupuolen kanssa naimisissa olevaa pariskuntaa.

Perheasema				FST.L.	FST.H.
0.	Yhteensä			0.	0.
1.	Puolisot			1.	1.
	1.1.	Henkilöt, jotka muodostavat naimisissa olevan pariskunnan			1.1.
		1.1.1.	Henkilöt, jotka muodostavat aviomiehestä/aviovaimosta koostuvan pariskunnan (vapaaehtoinen)		1.1.1.
		1.1.2.	Henkilöt, jotka muodostavat samaa sukupuolta olevan pariskunnan (vapaaehtoinen)		1.1.2.
	1.2.	Puolisot, jotka ovat rekisteröidyssä parisuhteessa			1.2.
		1.2.1.	Puolisot, jotka ovat rekisteröidyssä parisuhteessa vastakkaisen sukupuolen kanssa (vapaaehtoinen)		1.2.1.
		1.2.2.	Puolisot, jotka ovat rekisteröidyssä parisuhteessa saman sukupuolen kanssa (vapaaehtoinen)		1.2.2.
	1.3.	Puolisot, jotka ovat avoliitossa			1.3.
		1.3.1.	Puolisot, jotka ovat avoliitossa vastakkaisen sukupuolen kanssa (vapaaehtoinen)		1.3.1.
		1.3.2.	Puolisot, jotka ovat avoliitossa saman sukupuolen kanssa (vapaaehtoinen)		1.3.2.
2.	Yksinhuoltajat			2.	2.
3.	Pojat/tyttäret			3.	3.
	3.1.	Ei yksinhuoltajan (vapaaehtoinen)			3.1.
	3.2.	Yksinhuoltajan (vapaaehtoinen)			3.2.
4.	Ei ilmoitettu			4.	4.
5.	Ei sovelleta			5.	5.

”Perheasemaa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Luokkaan ”Puolisot” (FST.L.1.) kuuluvat ”Henkilöt, jotka muodostavat naimisissa olevan pariskunnan”, ”Puolisot rekisteröidyssä parisuhteessa” ja ”Puolisot avoliitossa”.

Henkilöt, jotka eivät asu ydinperheessä, luokitellaan kohtaan ”Ei sovelleta” (FST.L.5., FST.H.5.).

Aihealue: Ydinperheen tyyppi

Perhekäsitteiden ominaisuuksia ja määritelmiä termeille ”ydinperhe”, ”lapsi”, ”pariskunta” ja ”avoliitto”, jotka annettiin aihealueessa ”Perheasema”, sovelletaan myös aihealueessa ”Ydinperheen tyyppi”.

Ydinperheen tyyppi				TFN.L.	TFN.H.
0.	Yhteensä			0.	0.
1.	Naimisissa olevan pariskunnan muodostamat perheet			1.	1.
	1.1.	Naimisissa olevan pariskunnan muodostamat perheet, joilla ei ole kotona asuvia lapsia			1.1.
		1.1.1.	Aviomiehen/aviovaimon muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		1.1.1.
		1.1.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		1.1.2.
	1.2.	Naimisissa olevan pariskunnan muodostamat perheet, joilla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			1.2.
		1.2.1.	Aviomiehen/aviovaimon muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		1.2.1.
		1.2.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		1.2.2.
	1.3.	Naimisissa olevan pariskunnan muodostavat perheet, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			1.3.
		1.3.1.	Aviomiehen/aviovaimon muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		1.3.1.
		1.3.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		1.3.2.
2.	Rekisteröidyssä parisuhteessa olevan pariskunnan muodostamat perheet			2.	2.
	2.1.	Rekisteröidyssä parisuhteessa oleva pariskunta, jolla ei ole kotona asuvia lapsia			2.1.
		2.1.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		2.1.1.
		2.1.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		2.1.2.
	2.2.	Rekisteröidyssä parisuhteessa oleva pariskunta, jolla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			2.2.
		2.2.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		2.2.1.
		2.2.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		2.2.2.
	2.3.	Rekisteröidyssä parisuhteessa oleva pariskunta, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			2.3.
		2.3.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		2.3.1.
		2.3.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		2.3.2.
3.	Avoliitossa olevan pariskunnan muodostamat perheet			3.	3.
	3.1.	Avoliitossa oleva pariskunta, jolla ei ole kotona asuvia lapsia			3.1.
		3.1.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		3.1.1.
		3.1.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		3.1.2.
	3.2.	Avoliitossa oleva pariskunta, jolla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			3.2.
		3.2.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		3.2.1.
		3.2.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		3.2.2.
	3.3.	Avoliitossa oleva pariskunta, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			3.3.
		3.3.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		3.3.1.
		3.3.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat perheet (vapaaehtoinen)		3.3.2.
4.	Yksinhuoltajaisän muodostamat perheet			4.	4.
	4.1.	Yksinhuoltajaisän muodostamat perheet, joilla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			4.1.
	4.2.	Yksinhuoltajaisän muodostamat perheet, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			4.2.
5.	Yksinhuoltajaäidin muodostamat perheet			5.	5.
	5.1.	Yksinhuoltajaäidin muodostamat perheet, joilla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			5.1.
	5.2.	Yksinhuoltajaäidin muodostamat perheet, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			5.2.

”Ydinperheen tyyppiä” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”ydinperheitä” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Ydinperheen koko

Aihealueessa ”Perheasema” annettua määritelmää termille ”ydinperhe” sovelletaan myös aihealueessa ”Ydinperheen koko”.

Ydinperheen koko				SFN.L.	SFN.M.	SFN.H.
0.	Yhteensä			0.	0.	0.
1.	2 henkeä			1.	1.	1.
2.	3–5 henkeä			2.	2.	2.
	2.1.	3 henkeä			2.1.	2.1.
	2.2.	4 henkeä			2.2.	2.2.
	2.3.	5 henkeä			2.3.	2.3.
3.	vähintään 6 henkeä			3.	3.	3.
	3.1.	6–10 henkeä			3.1.	3.1.
		3.1.1.	6 henkeä			3.1.1.
		3.1.2.	7 henkeä			3.1.2.
		3.1.3.	8 henkeä			3.1.3.
		3.1.4.	9 henkeä			3.1.4.
		3.1.5.	10 henkeä			3.1.5.
	3.2.	vähintään 11 henkeä			3.2.	3.2.

”Ydinperheen kokoa” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”ydinperheitä” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Yksityisen kotitalouden tyyppi

Aihealueessa ”Kotitalouden asema” annettuja ominaisuuksia sovelletaan myös aihealueessa ”Yksityisen kotitalouden tyyppi”.

Yksityisen kotitalouden tyyppi					TPH.L.	TPH.H.
0.	Yhteensä				0.	0.
1.	Muun kuin perheen muodostamat kotitaloudet				1.	1.
	1.1.	Yhden hengen kotitaloudet			1.1.	1.1.
	1.2.	Monen hengen kotitaloudet			1.2.	1.2.
2.	Yhden perheen muodostamat kotitaloudet				2.	2.
	2.1.	Naimisissa olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet				2.1.
		2.1.1.	Naimisissa olevat pariskunnat, joilla ei ole kotona asuvia lapsia			2.1.1.
			2.1.1.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.1.1.1.
			2.1.1.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.1.1.2.
		2.1.2.	Naimisissa olevat pariskunnat, joilla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			2.1.2.
			2.1.2.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.1.2.1.
			2.1.2.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.1.2.2.
		2.1.3.	Naimisissa olevat pariskunnat, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			2.1.3.
			2.1.3.1	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.1.3.1.
			2.1.3.2	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.1.3.2.
	2.2.	Rekisteröidyssä parisuhteessa olevien muodostamat kotitaloudet				2.2.
		2.2.1.	Rekisteröidyssä parisuhteessa oleva pariskunta, jolla ei ole kotona asuvia lapsia			2.2.1.
			2.2.1.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.2.1.1.
			2.2.1.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.2.1.2.
		2.2.2.	Rekisteröidyssä parisuhteessa oleva pariskunta, jolla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			2.2.2.
			2.2.2.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.2.2.1.
			2.2.2.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.2.2.2.
		2.2.3.	Rekisteröidyssä parisuhteessa oleva pariskunta, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			2.2.3.
			2.2.3.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.2.3.1.
			2.2.3.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.2.3.2.
	2.3.	Avoliitossa olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet				2.3.
		2.3.1.	Avoliitossa oleva pariskunta, jolla ei ole kotona asuvia lapsia			2.3.1.
			2.3.1.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.3.1.1.
			2.3.1.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.3.1.2.
		2.3.2.	Avoliitossa oleva pariskunta, jolla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			2.3.2.
			2.3.2.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.3.2.1.
			2.3.2.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.3.2.2.
		2.3.3.	Avoliitossa oleva pariskunta, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			2.3.3.
			2.3.3.1.	Vastakkaista sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.3.3.1.
			2.3.3.2.	Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muodostamat kotitaloudet (vapaaehtoinen)		2.3.3.2.
	2.4.	Yksinhuoltajaisän muodostamat kotitaloudet				2.4.
		2.4.1.	Yksinhuoltajaisän muodostamat kotitaloudet, joilla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			2.4.1.
		2.4.2.	Yksinhuoltajaisän muodostamat kotitaloudet, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			2.4.2.
	2.5.	Yksinhuoltajaäidin muodostamat kotitaloudet				2.5.
		2.5.1.	Yksinhuoltajaäidin muodostamat kotitaloudet, joilla on vähintään yksi alle 25-vuotias kotona asuva lapsi			2.5.1.
		2.5.2.	Yksinhuoltajaäidin muodostamat kotitaloudet, nuorin kotona asuva lapsi vähintään 25-vuotias			2.5.2.
3.	Kahden tai useamman perheen muodostamat kotitaloudet				3.	3.

”Yksityisen kotitalouden tyyppiä” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”yksityisiä kotitalouksia” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Yksityisen kotitalouden koko

Kotitalouden käsitettä koskevia ominaisuuksia, jotka annettiin aihealueessa ”Kotitalouden asema”, sovelletaan myös aihealueessa Yksityisen kotitalouden koko.

Yksityisen kotitalouden koko				SPH.L.	SPH.M.	SPH.H.
0.	Yhteensä			0.	0.	0.
1.	1 henki			1.	1.	1.
2.	2 henkeä			2.	2.	2.
3.	3–5 henkeä			3.	3.	3.
	3.1.	3 henkeä			3.1.	3.1.
	3.2.	4 henkeä			3.2.	3.2.
	3.3.	5 henkeä			3.3.	3.3.
4.	vähintään 6 henkeä			4.	4.	4.
	4.1.	6–10 henkeä			4.1.	4.1.
		4.1.1.	6 henkeä			4.1.1.
		4.1.2.	7 henkeä			4.1.2.
		4.1.3.	8 henkeä			4.1.3.
		4.1.4.	9 henkeä			4.1.4.
		4.1.5.	10 henkeä			4.1.5.
	4.2.	vähintään 11 henkeä.			4.2.	4.2.

”Yksityisen kotitalouden kokoa” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”yksityisiä kotitalouksia” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Kotitalouksien asunnon hallintaperuste

Aihealue ”Kotitalouksien asunnon hallintaperuste” viittaa järjestelyihin, joiden mukaisesti yksityinen kotitalous asuu koko asunnossa tai osassa sitä.

Kotitalouksien asunnon hallintaperuste		TSH.
0.	Yhteensä	0.
1.	Kotitaloudet, joiden jäsenistä ainakin yksi on asunnon omistaja	1.
2.	Kotitaloudet, joiden jäsenistä ainakin yksi on koko asunnon tai sen osan vuokraaja	2.
3.	Kotitaloudet, jotka asuvat koko asunnossa tai osassa sitä muun hallintaperusteen mukaisesti	3.
4.	Ei ilmoitettu	4.

”Kotitalouksien asunnon hallintaperustetta” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”yksityisiä kotitalouksia” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Kotitaloudet, jotka ovat maksamassa kiinnelainaa asunnosta, jossa asuvat, tai ostamassa asuntoaan ajan mittaan muun rahoitusjärjestelyn perusteella, luokitellaan kohtaan ”Kotitaloudet, joiden jäsenistä ainakin yksi on asunnon omistaja” (TSH.1.).

Kotitaloudet, joiden jäsenistä ainakin yksi on asunnon omistaja ja ainakin yksi jäsen koko asunnon tai sen osana vuokralaisena, luokitellaan kohtaan ”Kotitaloudet, joiden jäsenistä ainakin yksi on asunnon omistaja” (TSH.1.).

Aihealue: Asumisjärjestelyt

Aihealue ”Asumisjärjestelyt” kattaa koko väestön ja viittaa asuntotyyppiin, jossa henkilö yleensä asuu väestö- tai asuntolaskennan aikana. Tämä kattaa kaikki henkilöt, jotka ovat vakinaisia asukkaita eri tyyppisissä asuintiloissa tai joilla ei ole vakinaista asuinpaikkaa ja jotka oleskelevat tilapäisesti jonkin tyyppisissä asuintiloissa tai jotka ovat asunnottomia, nukkuvat yöt ulkosalla tai kodittomien suojissa väestö- tai asuntolaskennan aikana.

Asukkaita ovat henkilöt, joiden vakinainen asuinpaikka on eri kohdissa luetelluissa paikoissa.

”Tavanomaiset asunnot” ovat rakenteellisesti erillisiä ja itsenäisiä tiloja tietyissä sijaintipaikoissa, ja ne on tarkoitettu pysyviksi ihmisasumuksiksi ja viitepäivänä

a)	niitä käytetään asuntona tai

b)	ne ovat tyhjillään tai

c)	ne on varattu kausittaiseen tai toissijaiseen käyttöön.

”Erillisellä” tarkoitetaan seinien ympäröimää ja ulko- tai sisäkaton kattamaa erottavaa tilaa yhtä tai useampaa henkilöä varten. ”Itsenäinen” tarkoittaa sitä, että asuntoon on suora pääsy kadulta tai portaikosta, käytävästä tai pihasta.

”Muita asuntoja” ovat mökit, hökkelit, asuntovaunut, asuntolaivat, ladot, myllyt, luolat tai muut suojat, joita käytetään ihmisasumuksena väestö- tai asuntolaskennan aikana riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu ihmisasumuksiksi.

”Kollektiivisilla asuintiloilla” tarkoitetaan tiloja, jotka on tarkoitettu suurten ihmisryhmien tai useiden kotitalouksien asuttaviksi ja jotka ovat vähintään yhden henkilön vakinaisena asuinpaikkana väestö- tai asuntolaskennan aikana.

”Käytössä olevat tavanomaiset asunnot”, muut asunnot ja kollektiiviset asuintilat muodostavat yhdessä ”asuintilat”. ”Asuintilan” on oltava vähintään yhden henkilön vakinainen asuinpaikka.

Käytössä olevien tavanomaisten asuntojen ja muiden asuntojen yhteissumma edustaa ”asuntoja”.

Kodittomia (henkilöitä, jotka eivät ole vakinaisia asukkaita missään asuintilojen ryhmässä) voivat olla henkilöt, jotka asuvat kadulla ilman suojaa, joka voisi kuulua asuintilojen piiriin (ensisijaiset kodittomat), tai henkilöt, jotka muuttavat usein tilapäisestä asunnosta toiseen (toissijaiset kodittomat).

Asumisjärjestelyt			HAR.L.	HAR.H.
0.	Yhteensä		0.	0.
1.	Asukkaat, jotka asuvat tavanomaisessa asunnossa tai kollektiivisissa asuintiloissa		1.	1.
	1.1.	Asukkaat, jotka asuvat tavanomaisessa asunnossa	1.1.	1.1.
	1.2.	Asukkaat, jotka asuvat kollektiivisissa asuintiloissa	1.2.	1.2.
2.	Asukkaat, jotka asuvat muussa asunnossa, ja kodittomat		2.	2.
	2.1.	Asukkaat, jotka asuvat muussa asunnossa		2.1.
	2.2	Kodittomat		2.2.
3.	Ei ilmoitettu		3.	3.

”Asumisjärjestelyjä” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä henkilöihin viittaavat yhteissummat tai välisummat.

Erittelyssä HAR.L. luokat ”Yhteensä” (HAR.L.0.) sekä ”Asukkaat, jotka asuvat muussa asunnossa, ja kodittomat” (HAR.L.2.) ovat vapaaehtoisia.

Aihealue: Asuintilojen tyyppi

Asuintiloilla tarkoitetaan asuntoa, joka on yhden tai useamman henkilön vakinainen asuinpaikka. Termit ”Tavanomainen asunto”, ”Muu asunto” ja ”Kollektiiviset asuintilat” on määritelty samoin kuin aihealueessa ”Asumisjärjestelyt”.

Asuintilojen tyyppi		TLQ.
0.	Yhteensä	0.
1.	Käytössä oleva tavanomainen asunto	1.
2.	Muu asunto	2.
3.	Kollektiiviset asuintilat	3.
4.	Ei ilmoitettu	4.

”Asuintilojen tyyppiä” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”asuintiloja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Tavanomaisten asuntojen asumiskäyttötilanne

”Käytössä olevat tavanomaiset asunnot” ovat tavanomaisia asuntoja, jotka ovat yhden tai useamman henkilön vakinaisena asuinpaikkana väestö- tai asuntolaskennan aikana. ”Ei käytössä olevat tavanomaiset asunnot” ovat tavanomaisia asuntoja, jotka eivät ole yhdenkään henkilön vakinaisena asuinpaikkana väestö- tai asuntolaskennan aikana.

Tavanomaisten asuntojen asumiskäyttötilanne			OCS.
0.	Yhteensä		0.
1.	Käytössä oleva tavanomainen asunto		1.
2.	Ei käytössä oleva tavanomainen asunto		2.
	2.1.	Kausittaiseen tai toissijaiseen käyttöön varattu asunto (vapaaehtoinen)	2.1.
	2.2.	Tyhjillään oleva asunto (vapaaehtoinen)	2.2.
3.	Ei ilmoitettu		3.

”Tavanomaisten asuntojen asumiskäyttötilannetta” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”tavanomaisia asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Tavanomaiset asunnot, joissa on läsnä henkilöitä mutta joita ei oteta huomioon väestö- tai asuntolaskennassa, luokitellaan kohtaan ”Kausittaiseen tai toissijaiseen käyttöön varattu asunto” (OCS.2.1.).

Aihealue: Omistustyyppi

Aihealueella ”Omistustyyppi” tarkoitetaan asunnon omistajuutta eikä sen maa-alueen omistajuutta, jolla asunto sijaitsee.

”Omistajan käytössä olevia asuntoja” ovat asunnot, joissa ainakin yksi asunnon käyttäjistä omistaa koko asunnon tai osan siitä.

”Yhteisomistajuudella” tarkoitetaan omistajuutta asunnon yhteisomistuksen puitteissa.

”Vuokra-asuntoja” ovat asunnot, joissa vähintään yksi asukas maksaa vuokraa asunnon käytöstä eikä yksikään asukas omistaa koko asuntoa tai osaa siitä.

Omistustyyppi		OWS.
0.	Yhteensä	0.
1.	Omistajan käytössä oleva asunto	1.
2.	Yhteisomistajuudessa oleva asunto	2.
3.	Vuokra-asunto	3.
4.	Asunto, jolla on muu omistustyyppi	4.
5.	Ei ilmoitettu	5.
6.	Ei sovelleta	6.

”Omistustyyppiä” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”tavanomaisia asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Ei käytössä olevat tavanomaiset asunnot luokitellaan kohtaan ”Ei sovelleta” (OWS.6.).

Aihealue: Asukkaiden lukumäärä

Asunnon asukkaiden lukumäärä on niiden henkilöiden lukumäärä, joille asunto on vakinainen asuinpaikka.

Asukkaiden lukumäärä				NOC.L.	NOC.M.	NOC.H.
0.	Yhteensä			0.	0.	0.
1.	1 henki			1.	1.	1.
2.	2 henkeä			2.	2.	2.
3.	3–5 henkeä			3.	3.	3.
	3.1.	3 henkeä			3.1.	3.1.
	3.2.	4 henkeä			3.2.	3.2.
	3.3	5 henkeä			3.3.	3.3.
4.	vähintään 6 henkeä			4.	4.	4.
	4.1.	6–10 henkeä			4.1.	4.1.
		4.1.1.	6 henkeä			4.1.1.
		4.1.2.	7 henkeä			4.1.2.
		4.1.3.	8 henkeä			4.1.3.
		4.1.4.	9 henkeä			4.1.4.
		4.1.5.	10 henkeä			4.1.5.
	4.2.	vähintään 11 henkeä.			4.2.	4.2.

”Asukkaiden lukumäärää” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Asuntojen hyötypinta-ala ja/tai huoneiden lukumäärä

Hyötypinta-alaksi määritellään

—	pinta-ala, joka on laskettu asuntoa rajoittavien seinien sisäpinnoista; huomioon ei oteta kellareita eikä ullakkoja, joissa ei voi asua, eikä monen asunnon rakennuksissa yhteisiä tiloja tai

—	kaikkien niiden huoneiden kokonaispinta-ala, jotka kuuluvat ”huoneen” määritelmään.

”Huoneeksi” määritellään asunnossa tila, jota rajoittavat lattiasta sisä- tai ulkokattoon ulottuvat seinät ja joka on kooltaan riittävän suuri, jotta sinne mahtuu aikuisen sänky (vähintään 4 neliömetriä), ja jonka korkeus on vähintään 2 metriä suurimmaksi osaksi.

Jäsenvaltioiden on toimitettava ”hyötypinta-alaan” perustuvat tiedot tai jos tämä ei ole mahdollista, ”huoneiden lukumäärään” perustuvat tiedot.

Hyötypinta-ala		UFS.
0.	Yhteensä	0.
1.	Alle 30 neliömetriä	1.
2.	30 – alle 40 neliömetriä	2.
3.	40 – alle 50 neliömetriä	3.
4.	50 – alle 60 neliömetriä	4.
5.	60 – alle 80 neliömetriä	5.
6.	80 – alle 100 neliömetriä	6.
7.	100 – alle 120 neliömetriä	7.
8.	120 – alle 150 neliömetriä	8.
9.	Vähintään 150 neliömetriä	9.
10.	Ei ilmoitettu	10.

”Hyötypinta-alaa” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat. Sitä voidaan käyttää myös erittelemään ”tavanomaisia asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Huoneiden lukumäärä		NOR.
0.	Yhteensä	0.
1.	1 huone	1.
2.	2 huonetta	2.
3.	3 huonetta	3.
4.	4 huonetta	4.
5.	5 huonetta	5.
6.	6 huonetta	6.
7.	7 huonetta	7.
8.	8 huonetta	8.
9.	9 huonetta ja enemmän	9.
10.	Ei ilmoitettu	10.

”Huoneiden lukumäärää” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat. Sitä voidaan käyttää myös erittelemään ”tavanomaisia asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Asumisväljyysnormi

Aihealue ”Asumisväljyysnormi” liittyy hyötypinta-alaan neliömetreinä tai huoneiden lukumäärään suhteutettuna asukkaiden lukumäärään, joka täsmennetään aihealueessa ”Asukkaiden lukumäärä”.

Jäsenvaltioiden on toimitettava asumisväljyysnormia koskevat tiedot ”hyötypinta-alan” perusteella tai jos tämä ei ole mahdollista, ”huoneiden lukumäärän” perusteella.

Asumisväljyys (pinta-ala)		DFS.
0.	Yhteensä	0.
1.	Alle 10 neliömetriä asukasta kohti	1.
2.	10 – alle 15 neliömetriä asukasta kohti	2.
3.	15 – alle 20 neliömetriä asukasta kohti	3.
4.	20 – alle 30 neliömetriä asukasta kohti	4.
5.	30 – alle 40 neliömetriä asukasta kohti	5.
6.	40 – alle 60 neliömetriä asukasta kohti	6.
7.	60 – alle 80 neliömetriä asukasta kohti	7.
8.	Vähintään 80 neliömetriä asukasta kohti	8.
9.	Ei ilmoitettu	9.

”Asumisväljyyttä (pinta-ala)” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Asumisväljyys (huoneiden lukumäärä)		DRM.
0.	Yhteensä	0.
1.	Alle 0,5 huonetta asukasta kohti	1.
2.	0,5 – alle 1,0 huonetta asukasta kohti	2.
3.	1,0 – alle 1,25 huonetta asukasta kohti	3.
4.	1,25 – alle 1,5 huonetta asukasta kohti	4.
5.	1,5 – alle 2,0 huonetta asukasta kohti	5.
6.	2,0 – alle 2,5 huonetta asukasta kohti	6.
7.	2,5 – alle 3,0 huonetta asukasta kohti	7.
8.	Vähintään 3,0 huonetta asukasta kohti	8.
9.	Ei ilmoitettu	9.

”Asumisväljyyttä (huoneiden lukumäärä)” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Vesihuoltojärjestelmä

Vesihuoltojärjestelmä		WSS.
0.	Yhteensä	0.
1.	Asunnossa vesijohtovesi	1.
2.	Asunnossa ei vesijohtovettä	2.
3.	Ei ilmoitettu	3.

”Vesihuoltojärjestelmää” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat. Sitä voidaan käyttää myös erittelemään ”tavanomaisia asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: WC-tilat

WC-tilat		TOI.
0.	Yhteensä	0.
1.	Asunnossa sisä-WC	1.
2.	Asunnossa ei sisä-WC:tä	2.
3.	Ei ilmoitettu	3.

”WC-tiloja” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat. Sitä voidaan käyttää myös erittelemään ”tavanomaisia asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Kylpyhuone

Kylpyhuone on tila, joka on tarkoitettu koko vartalon pesemistä varten ja jossa on suihkutilat.

Kylpyhuone		BAT.
0.	Yhteensä	0.
1.	Asunnossa kiinteä kylpy tai suihku	1.
2.	Asunnossa ei kiinteää kylpyä tai suihkua	2.
3.	Ei ilmoitettu	3.

”Kylpyhuonetta” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat. Sitä voidaan käyttää myös erittelemään ”tavanomaisia asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Lämmitystyyppi

Asunnossa katsotaan olevan keskuslämmitys, jos lämpö saadaan joko sähkö- tai kaukolämpölaitoksesta, tai rakennuksessa tai asunnossa olevasta lämmitykseen tarkoitetusta laitteistosta riippumatta käytetystä energialähteestä.

Lämmitystyyppi		TOH.
0.	Yhteensä	0.
1.	Keskuslämmitys	1.
2.	Ei keskuslämmitystä	2.
3.	Ei ilmoitettu	3.

”Lämmitystyyppiä” koskevan erittelyn tarkoituksena on eritellä ”asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat. Sitä voidaan käyttää myös erittelemään ”tavanomaisia asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Asunnot rakennustyypeittäin

Aihealueessa ”Asunnot rakennustyypeittäin” viitataan asuntojen lukumäärään rakennuksessa, jossa asunto sijaitsee.

Asunnot rakennustyypeittäin			TOB.
0.	Yhteensä		0.
1.	Tavanomaiset asunnot asuinrakennuksissa		1.
	1.1.	Tavanomaiset asunnot yhden asunnon rakennuksissa	1.1.
	1.2.	Tavanomaiset asunnot kahden asunnon rakennuksissa	1.2.
	1.3.	Tavanomaiset asunnot kolmen tai useamman asunnon rakennuksissa	1.3.
2.	Tavanomaiset asunnot muissa kuin asuinrakennuksissa		2.
3.	Ei ilmoitettu		3.

”Asuntoja rakennustyypeittäin” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”tavanomaisia asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

Aihealue: Asunnot rakennusajan perusteella

Aihealueessa ”Asunnot rakennusajan perusteella” viitataan vuoteen, jolloin asunnon sijaintirakennus valmistui.

Asunnot rakennusajan perusteella		POC.
0.	Yhteensä	0.
1.	Ennen vuotta 1919	1.
2.	1919 – 1945	2.
3.	1946 – 1960	3.
4.	1961 – 1970	4.
5.	1971 – 1980	5.
6.	1981 – 1990	6.
7.	1991 – 2000	7.
8.	2001 – 2005	8.
9.	Vuonna 2006 ja myöhemmin	9.
10.	Ei ilmoitettu	10.

”Asuntoja rakennusajan perusteella” koskevien erittelyjen tarkoituksena on eritellä ”tavanomaisia asuntoja” koskevat yhteissummat ja mahdolliset välisummat.

---

(1)  Koodit ”x.”, ”x.x” ja ”x.x.x.” riippuvat NUTS-luokituksesta, koodi ”x.x.x.x.” LAU-luokituksesta, joka on voimassa jäsenvaltiossa 1 päivänä tammikuuta 2011. Merkinnällä ”N” yksilöidään erittely, joka viittaa kansalliseen tasoon.

(2)  Koodit ”1.x.” ja ”1.x.x” riippuvat NUTS-luokituksesta, joka on voimassa jäsenvaltiossa 1 päivänä tammikuuta 2011. Merkinnällä ”N” yksilöidään erittely, joka viittaa kansalliseen tasoon.

(3)  Väliaikainen nimi, jolla ei ole vaikutusta maan lopulliseen nimeen, joka otetaan käyttöön YK:ssa parhaillaan käytävien neuvottelujen päätyttyä.

(4)  Provisional denomination that does not affect the definitive denomination of the country to be given after the conclusion of negotiations currently taking place at the United Nations.