11.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 240/7

(1)

Asetuksellaan (EY) N:o 1659/2005 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, neuvosto otti käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen magnesiittitiilien tuonnissa. Toimenpiteet muodostuvat 39,9 prosentin suuruisesta arvotullista sekä kuuteen alkuperäisessä asetuksessa erikseen mainittuun yritykseen sovellettavista yksilöllisistä tulleista.

(2)

Vuonna 2008 komissio sai perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista osittaista välivaiheen tarkastelua, jäljempänä ’välivaiheen tarkastelu’, koskevan pyynnön. Pyyntö oli rajattu polkumyynnin tarkasteluun, ja sen esitti vientiä harjoittava kiinalainen tuottaja, yritys nimeltä Dashiqiao Sanqiang Refractory Materials Company Limited, jäljempänä ’DSRM’ tai ’pyynnön esittäjä’. Pyynnön esittäjän valmistamiin tuotteisiin sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on 27,7 prosenttia.

(3)

Välivaiheen tarkastelua koskevassa pyynnössään pyynnön esittäjä toi ilmi, että olosuhteet, joiden perusteella toimenpide oli otettu käyttöön, olivat muuttuneet ja että muutokset olivat luonteeltaan pysyviä. Pyynnön esittäjä väitti, että sen kotimarkkinahintojen ja tuotantokustannusten ja sen Euroopan unioniin suuntautuvan viennin hintojen vertailun tuloksena saataisiin polkumyyntimarginaali, joka olisi huomattavasti nyt sovellettavan toimenpiteen tasoa alhaisempi. Pyynnön esittäjä väittikin, ettei toimenpiteen soveltamisen jatkaminen nykyisen suuruisena ollut enää tarpeen polkumyynnin poistamiseksi. Lisäksi pyynnön esittäjä toimitti alustavan näytön siitä, että se täyttää markkinatalouskohtelun edellytykset.

(4)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, joten se pani vireille perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun. Tarkastelu rajattiin koskemaan polkumyyntiä pyynnön esittäjän osalta. Komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3)12 päivänä kesäkuuta 2008 ilmoituksen osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta ja käynnisti tutkimuksen.

(5)

Välivaiheen tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä asetuksessa kuvattu tuote eli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat kemiallisesti sidotut, polttamattomat magnesiittitiilet, joiden magnesiaosan magnesiumoksidipitoisuus on vähintään 80 prosenttia, jotka voivat sisältää myös magnesiittia, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, jotka nykyisin luokitellaan CN-koodeihin ex 6815 91 00, ex 6815 99 10 ja ex 6815 99 90 (Taric-koodit 6815910010, 6815991020 ja 6815999020).

(6)

Kiinan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä ja Euroopan unioniin viedyllä tuotteella, samoin kuin Yhdysvalloissa tuotetulla ja myydyllä tuotteella, on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset. Niitä voidaan siten pitää samankaltaisina perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(7)

Komissio ilmoitti virallisesti välivaiheen tarkastelun vireillepanosta yhteisön tuotannonalalle, pyynnön esittäjälle ja Kiinan kansantasavallan viranomaisille. Asiaan liittyville osapuolille annettiin mahdollisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kaikkia niitä asiaan liittyviä osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(8)

Pyynnön esittäjälle ja siihen etuyhteydessä oleville yrityksille lähetettiin lomake markkinatalouskohtelun pyytämistä varten ja kyselylomake. Kaikki vastasivat säädettyyn määräaikaan mennessä. Komissio hankki ja tarkasti kaikki tiedot, joita se piti tutkimuksen kannalta tarpeellisina. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(9)

Polkumyyntiä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän maaliskuuta 2008 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’.

(10)

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa määritetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti normaaliarvo kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niille vientiä harjoittaville tuottajille, joiden on todettu täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset, toisin sanoen jos voidaan osoittaa, että samankaltaisen tuotteen valmistus ja myynti ovat tapahtuneet markkinatalousolosuhteissa. Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

(11)

Pyynnön esittäjä haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua, ja toimitti markkinatalouskohtelun pyytämiseen tarkoitetun lomakkeen asianmukaisesti täytettynä annetun määräajan kuluessa. Siinä esitetyt tiedot tarkistettiin tämän jälkeen paikan päällä.

(12)

Tutkimuksesta ilmeni, että pyynnön esittäjä täytti kaikki viisi markkinatalouskohtelun edellytystä. Kävi ilmi, että tutkimusajanjaksolla DSRM teki liiketoimintaa koskevat päätöksensä ilman, että valtio puuttui niihin millään tavalla ja ilman sellaisia vääristymiä, jotka eivät kuulu markkinatalousolosuhteisiin. DSRM:ää koskee Kiinan kansantasavallan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö ilman mitään poikkeuksia. Yrityksellä on vain yksi kirjanpito ja kirjanpitojärjestelmä. Kirjanpito on selkeä, ja se tarkastetaan riippumattomasti. Yrityksen toiminta on kansainvälisten kirjanpitoperiaatteiden ja IAS:n mukainen. Kustannukset ja hinnat ovat markkina-arvojen mukaisia, ja valuuttojen muuntaminen tapahtuu markkinahintaan.

(13)

Edellä esitettyjen tosiseikkojen ja huomioiden pohjalta pyynnön esittäjälle voitiin myöntää markkinatalouskohtelu.

(14)

Yhteisön tuotannonalalle, pyynnön esittäjälle ja viejämaan viranomaisille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia markkinatalouskohtelua koskevista päätelmistä. Huomautuksia toimittivat pyynnön esittäjä ja yhteisön tuotannonala.

(15)

Yhteisön tuotannonala oli sitä mieltä, että pyynnön esittäjä ei täyttänyt ensimmäistä vaatimusta, sillä Kiinan hallituksen säätämät, tarkasteltavana olevan tuotteen tärkeintä raaka-ainetta koskevat vientirajoitukset johtivat kyseisen raaka-aineen hinnan vääristymiseen kotimarkkinoilla. Tästä johtuen kiinalaiset magnesiittitiilien tuottajat voivat hankkia raaka-aineet edullisemmin kuin muista maista peräisin olevat kilpailijansa.

(16)

Väitteen tutkimiseksi vertailtiin hintoja, jotka DSRM oli maksanut pääraaka-aineesta magnesiasta, ja kiinalaisen magnesian julkisesti ilmoitettuja hintoja (lähde: Price Watch/Industrial minerals), joihin yhteisön tuotannonala viittasi. Vertailusta selvisi, ettei hintaeroja tutkimusajanjaksona voitu pitää merkittävinä. Tutkimuksen aikana kävi lisäksi ilmi, että DSRM pystyi vapaasti ostamaan magnesiaa monelta eri tavarantoimittajalta ja että hinnoista neuvoteltiin ilman, että valtio olisi puuttunut asiaan millään tavalla. Siksi näyttääkin siltä, ettei raaka-aineen hinnan mahdollisella vääristymisellä ollut merkittävää vaikutusta kyseiseen yritykseen tutkimusajanjaksona.

(17)

Edellä mainituista syistä vahvistetaan tulokset ja se johtopäätös, että DSRM:lle olisi myönnettävä markkinatalouskohtelu.

(18)

Aluksi tutkittiin, oliko DSRM:n samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla edustavaa verrattuna yhteisöön suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärään. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuotteen kotimarkkinamyynti on edustavaa, kun myynnin kokonaismäärä on vähintään 5 prosenttia vastaavasta vientimyynnistä yhteisöön. DSRM:n kaiken kotimarkkinamyynnin todettiin olevan määrältään edustavaa.

(19)

Tämän jälkeen yksilöitiin ne DSRM:n kotimarkkinoillaan myymät samankaltaisen tuotteen lajit, jotka ovat samanlaisia kuin yhteisöön vietäväksi myydyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa.

(20)

Kunkin tuotelajin osalta, jota DSRM oli myynyt kotimarkkinoillaan ja jonka oli todettu olevan suoraan verrattavissa yhteisöön vietäväksi myytyyn lajiin, määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti ollut määrältään edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin edustavana, jos kyseisen lajin kotimarkkinoiden kokonaismyynnin määrä oli tutkimusajanjakson aikana vähintään 5 prosenttia siihen verrattavissa olevan, yhteisöön viedyn lajin koko myyntimäärästä.

(21)

Sen jälkeen selvitettiin, voidaanko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tätä varten määritettiin tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin viedyn tuotelajin osalta, kuinka suuri osuus tutkimusajanjakson aikana riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa.

(22)

Kun vähintään määritettyjen tuotantokustannusten tasoisilla nettomyyntihinnoilla myydyn tuotelajin osuus oli yli 80 prosenttia kyseisen lajin kokonaismyyntimäärästä, ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli vähintään yksikkökohtaisten tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin kaiken tutkimusajanjakson aikana tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa.

(23)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kannattavan kyseisen tuotelajin tutkimusajanjakson aikana tapahtuneen kotimarkkinamyynnin painotettu keskihinta.

(24)

Kun normaaliarvon määrittämiseen ei voitu käyttää DSRM:n myymän tuotelajin kotimarkkinahintoja, oli sovellettava toista menetelmää. Tällöin komissio käytti laskennallista normaaliarvoa. Normaaliarvo määritettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä vietyjen tuotelajien valmistuskustannuksiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali. Perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten osuus ja voittomarginaali perustuivat DSRM:n samankaltaisen tuotteen tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen myynnin keskimääräisiin myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin ja voittomarginaaliin.

(25)

Koska DSRM:n koko vientimyynti tapahtuu etuyhteydessä olevien, yhteisössä tai Sveitsissä sijaitsevien yritysten kautta, noudettuna lähettäjältä -vientihinta oli määritettävä perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan perusteella eli käyttämällä jälleenmyyntihintoja, jotka ensimmäinen riippumaton ostaja yhteisössä maksoi ja joita oikaistiin tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kaikenlaisten kustannusten sekä kohtuullisen voittomarginaalin ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten huomioon ottamiseksi. Tässä tapauksessa käytettiin etuyhteydessä olevien tuojien myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia.

(26)

Koska etuyhteydettömien tuojien tietoja ei ollut saatavilla siksi, että tässä välivaiheen tarkastelussa tutkittiin vain yhden yrityksen polkumyyntiä, tuontiyrityksen kohtuullinen voittomarginaali perustui eräältä etuyhteydettömältä, yhteistyössä toimineelta tuojalta alkuperäisessä tutkimuksessa saatuihin tietoihin.

(27)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen DSRM väitti, että myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten suhdeluku, jota sovellettiin yhden siihen etuyhteydessä olevan tuojan vientihinnan muodostamisessa, ei vastannut todellisuutta, sillä se laskettiin kokonaisliikevaihdosta ottamatta huomioon, että suurin osa yrityksen myynnistä oli palkkioperusteista ja että ainoastaan palkkion määrä oli raportoitu liikevaihdossa.

(28)

Komissio tutki tältä osin uudelleen näytön, joka oli kerätty kyseisen etuyhteydessä olevan tuojan toimitiloihin tehdyssä tarkastuksessa. Tämän perusteella DSRM:n väite todettiin perustelluksi ja etuyhteydessä olevan tuojan laskennallisen vientihinnan muodostamisessa käytettyä myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten suhdelukua tarkistettiin. Tarkistetun myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten suhdeluvun huomattiin olevan yhdenmukainen myös muita etuyhteydessä olevia tuojia koskevien päätelmien kanssa.

(29)

Tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin lajin keskimääräistä normaaliarvoa ja keskimääräistä vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla samassa kaupan portaassa ja samalla välillisen verotuksen tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi tasapuolinen, siinä otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon erot niissä tekijöissä, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Tämän perusteella tehtiin tarvittaessa oikaisuja kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja luottokustannuksissa sekä maksetuissa polkumyyntitulleissa havaittujen erojen huomioon ottamiseksi.

(30)

Tutkimuksesta ilmeni, ettei vientimyynnistä maksettua arvonlisäveroa palautettu (ei edes osittain niin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa). Sen vuoksi pyynnön esittäjälle perusasetuksen 20 artiklan mukaisesti toimitetussa ilmoituksessa todettiin, että vientihintaa ja normaaliarvoa määritettäessä otetaan huomioon maksettu tai maksettava arvonlisävero. Pyynnön esittäjä väitti, että menettely on laiton. Väitteen osalta voidaan todeta seuraavaa.

(31)

Koskien väitettä, jonka mukaan alkuperäisessä tutkimuksessa sovellettiin erilaista menetelmää (arvonlisäveron vähennystä sekä normaaliarvosta että vientihinnasta), on korostettava, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ja alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana vallinneet olosuhteet eivät olleet samanlaiset. Alkuperäisenä tutkimusajanjaksona, kuten edellä todettiin, arvonlisävero palautettiin osittain, mikä edellytti oikaisua 2 artiklan 10 kohdan nojalla, kun taas tarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona vientimyynnissä maksettua arvonlisäveroa ei palautettu. Näin ollen arvonlisäveron osalta ei ollut tarpeen tehdä vientihinnan tai normaaliarvon oikaisuja. Vaikka tätä voitaisiin pitää menetelmän muutoksena, se on perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti perustelua, sillä olosuhteet ovat muuttuneet.

(32)

Toinen pyynnön esittäjän väite oli, että tarkastelussa sovellettu menetelmä kasvattaisi keinotekoisesti polkumyyntimarginaalia. Tätä väitettä ei voida hyväksyä. Sovellettu menetelmä on neutraali. Sillä on sama vaikutus myös jos yritys esimerkiksi myy tiettyjä tuotteita tai suorittaa tiettyjä liiketoimia yhteisöön sellaisella vientihinnalla, joka ei johda polkumyyntiin. Toisin sanoen, vaikka oletettaisiin, että arvonlisäveron sisällyttäminen yhtälön kummallekin puolelle lisäisi osatekijöiden välistä eroa, vaikutus olisi sama myös niissä malleissa, joissa polkumyyntiä ei esiinny.

(33)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan. Vertailu osoitti, että polkumyyntiä esiintyi.

(34)

Pyynnön esittäjän polkumyyntimarginaaliksi määritettiin vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnasta prosentteina ilmaistuna 14,4 prosenttia.

(35)

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti tutkittiin myös, voitiinko havaittuja olosuhteiden muutoksia perustellusti pitää pysyvinä.

(36)

Tässä kohtaa on syytä muistaa, että pyynnön esittäjälle ei alkuperäisessä tutkimuksessa myönnetty markkinatalouskohtelua, koska sen kirjanpito ei ollut kansainvälisten kirjanpitoperiaatteiden ja IAS:n mukainen. Sille myönnettiin kuitenkin yksilöllinen käsittely.

(37)

DSRM yhdistyi Duferco groupin kanssa 8 päivänä joulukuuta 2006 eli alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Duferco group omistaa näin syntyneen kansainvälisen yhteisyrityksen osakkeista 25 prosenttia. Nykyinen tutkimus osoitti, että yhdistyminen on muuttanut DSRM:n hallinto- ja kirjanpitokäytänteitä perusteellisesti. DSRM on saanut Dufercolta osaamista ja tukea sisäisessä laskentatoimessa ja varainhoidon valvonnassa, ja siitä on tullut osa Dufercon kansainvälisen kaupan verkostoa. Tutkimuksen aikana saadut ja vahvistetut tiedot osoittavat myös, että edellä kuvatut muutokset pyynnön esittäjän yritysrakenteessa ovat pysyviä.

(38)

Alkuperäisessä tutkimuksessa normaaliarvo laskettiin vertailumaasta saatujen tietojen perusteella. Tämän tarkastelun aikana saadut ja vahvistetut tiedot sen sijaan osoittivat, että DSRM:lle voitiin myöntää markkinatalouskohtelu, joten polkumyyntilaskelma voitiin perustaa sen omiin tietoihin. Laskelmasta käy ilmi, ettei toimenpiteen soveltamista nykyisen suuruisena ole perusteltua jatkaa.

(39)

Edellä mainituista syistä voidaan olettaa, etteivät tämän tarkastelun vireillepanoon johtaneet olosuhteet todennäköisesti muutu lähitulevaisuudessa tavalla, joka vaikuttaisi tarkastelun tuloksiin. Muutoksia voidaan siten pitää pysyvinä.

(40)

Tutkimuksen tulosten perusteella katsotaan aiheelliseksi muuttaa DSRM:ltä tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa sovellettavan polkumyyntitullin määräksi 14,4 prosenttia.

(41)

Asiaan liittyville osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella asetuksen (EY) N:o 1659/2005 muuttamista, ja heille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Nämä huomautukset otettiin huomioon silloin, kun se oli tarkoituksenmukaista,