Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32009A1013(03)

    Komission lausunto tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 17 artiklan 5 kohdan puitteissa ( työaikadirektiivi ) – harjoittelussa olevien lääkäreiden työaikaa koskevien siirtymäjärjestelyjen pidentäminen Unkarissa

    EUVL C 245, 13.10.2009, p. 10–13 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    13.10.2009   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 245/10


    KOMISSION LAUSUNTO

    tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 17 artiklan 5 kohdan puitteissa (”työaikadirektiivi”)

    harjoittelussa olevien lääkäreiden työaikaa koskevien siirtymäjärjestelyjen pidentäminen Unkarissa

    2009/C 245/03

    1.   Johdanto

    Tämä lausunto on annettu tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY (1), jäljempänä ’työaikadirektiivi’, 17 artiklan 5 kohdan perusteella. Lausunto koskee Unkarin tämän artiklan mukaisesti tekemää ilmoitusta, jonka mukaan se haluaisi jatkaa siirtymäjärjestelyä 31. päivään heinäkuuta 2011 harjoittelussa olevien lääkäreiden työaikarajojen osalta.

    Lääkäreiden harjoittelu jätettiin ensimmäisen työaikadirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä muuttui vuonna 2000, kun annettiin muutosdirektiivi, ja harjoittelussa olevat lääkärit kuuluvat nyt konsolidoidun työaikadirektiivin soveltamisalaan samoin kuin muutkin työntekijät. (2) Direktiivin 6 artiklassa rajoitetaan työaika enintään keskimäärin (3) 48 viikkotuntiin, ylityöt mukaan lukien. Työaikadirektiivin 17 artiklan 5 kohdassa mahdollistetaan kuitenkin siirtymäjärjestelyt sovellettaessa näitä rajoja viikoittaiseen työaikaan lääkäreiden harjoittelun osalta.

    Asiaa käsittelevässä 17 artiklan 5 kohdan osassa säädetään seuraavaa:

    ”… Edellä 6 artiklan osalta (48 tunnin keskimääräistä viikkotyöaikaa koskevia) poikkeuksia (lääkäreiden harjoittelun osalta) sallitaan viiden vuoden siirtymäkauden ajan 1 päivästä elokuuta 2004 alkaen.

    Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa saada enintään kaksi vuotta (1 päivästä elokuuta 2009) lisää aikaa voidakseen ottaa huomioon työaikamääräysten noudattamista koskevat vaikeudet terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämistä ja tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden velvollisuuksien osalta. Asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään kuusi kuukautta ennen siirtymäkauden päättymistä annettava komission tietoon perustelunsa, jotta komissio voi asianomaisia tahoja kuultuaan antaa lausunnon kolmen kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Jollei jäsenvaltio noudata komission lausuntoa, sen on perusteltava päätöksensä. Jäsenvaltion antama tieto ja perustelut sekä komission lausunto julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja toimitetaan Euroopan parlamentille.

    Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa saada enintään yhden vuoden pituisen lisäajan voidakseen ottaa huomioon (edeltävässä) alakohdassa tarkoitettujen velvollisuuksien noudattamiseen liittyvät erityisvaikeudet. Niiden on noudatettava kyseisessä alakohdassa vahvistettua menettelyä.

    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viikoittainen työaika ei missään tapauksessa ylitä 58 tunnin keskiarvoa siirtymäkauden kolmena ensimmäisenä vuonna, 56 tunnin keskiarvoa kahtena seuraavana vuonna ja 52 tunnin keskiarvoa jäljelle jäävänä aikana.

    Edellä 16 artiklan b alakohdan osalta (vertailujakso viikoittaisen keskimääräisen työajan laskemista varten) (lääkäreiden harjoittelua koskevat) poikkeukset sallitaan edellyttäen, että viitejakso ei ole pidempi kuin 12 kuukautta siirtymäkauden ensimmäisen osan aikana (2004–2007) ja kuusi kuukautta tämän jälkeen”.

    Direktiivin 17 artiklan 5 kohdassa säädetään myös työnantajien ja työntekijöiden edustajien kuulemisesta mahdollisten siirtymäjärjestelyjen toteuttamisen osalta: ”Työnantajan on kuultava hyvissä ajoin työntekijöiden edustajia, jotta päästäisiin mahdollisuuksien mukaan sopimukseen siirtymäkautena sovellettavista järjestelyistä.” Tällaisessa sopimuksessa on noudatettava 17 artiklan 5 kohdassa asetettuja rajoja, mutta siinä voidaan vahvistaa erityisesti toimenpiteet, joita toteutetaan viikoittaisen keskimääräisen työajan vähentämiseksi 48 tuntiin siirtymäkauden lopulla.

    Siirtymäjärjestelyt esitetään tiivistettynä seuraavassa taulukossa.

    Taulukko: Tiivistelmä 17 artiklan 5 kohdan mukaisista lääkärien harjoittelua koskevista siirtymäsäännöksistä

    Jakso

    Poikkeus mahdollinen

    Ehdot

    1. elokuuta 2004–31 päivä heinäkuuta 2009

    Poikkeus keskimääräisestä 48 tunnin viikkotyöajasta

    Siirtymärajoja sovelletaan keskimääräiseen viikkotyöaikaan:

     

    1. elokuuta 2004–31. heinäkuuta 2007:

    ei saa ylittää keskimäärin 58 tuntia/viikko. Vertailujakso (4)ei saa ylittää 12:ta kuukautta.

     

    1. elokuuta 2007–31. heinäkuuta 2009:

    ei saa ylittää keskimäärin 56 tuntia/viikko. Vertailujakso ei saa ylittää kuutta kuukautta.

    1. elokuuta 2009–31 päivä heinäkuuta 2011

    Edellä mainitun 48 tunnin rajaa koskevan poikkeuksen pidentäminen

    Tarvittaessa otetaan huomioon vaikeudet työaikamääräysten noudattamisessa ottaen huomioon terveyspalvelujen/sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvät velvollisuudet.

    Jäsenvaltion, joka haluaa hyödyntää poikkeusta, on ilmoitettava siitä komissiolle (perusteluineen) 31. tammikuuta 2009 mennessä. Komissio antaa ilmoituksesta lausunnon.

    Keskimääräinen työaika ei saa missään tapauksessa ylittää 52 tuntia/viikko. Vertailujakso ei saa ylittää kuutta kuukautta.

    1. elokuuta 2011–31. heinäkuuta 2012

    Edellä mainitun poikkeuksen mahdollinen lisäpidennys

    Tarvittaessa otetaan huomioon erityisvaikeudet edellä mainittujen velvollisuuksien noudattamisessa.

    Jäsenvaltion, joka haluaa hyödyntää poikkeusta, on ilmoitettava siitä komissiolle (perusteluineen) 31. tammikuuta 2011 mennessä. Komissio antaa ilmoituksesta lausunnon.

    Keskimääräinen työaika ei saa missään tapauksessa ylittää 52 tuntia/viikko. Vertailujakso ei saa ylittää kuutta kuukautta.

    2.   Jäsenvaltion ilmoitus

    Unkarin viranomaiset ilmoittivat komissiolle 28. tammikuuta 2009 päivätyllä ja 3. helmikuuta 2009 rekisteröidyllä kirjeellä, että ne haluavat käyttää 17 artiklan 5 kohdan mukaista mahdollisuutta pitää voimassa erityiset siirtymäsäännöt mahdollistaakseen harjoittelussa olevien lääkäreiden keskimääräiseksi viikkotyöajaksi enintään 52 tuntia kahden vuoden ajan 1. elokuuta 2009 alkaen.

    Ilmoituksessa tuotiin esiin seuraavat seikat:

    Kansallisen lainsäädännön (5) mukaan ensimmäisellä erikoistumisalallaan harjoittelun aloittavien lääkäreiden työaika on jo rajattu keskimäärin 56 tuntiin viikossa 31. heinäkuuta 2009 asti direktiivin 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

    Unkari ei ole kuitenkaan vielä tilanteessa, jossa se voisi vähentää harjoittelussa olevien lääkäreiden keskimääräisen viikkotyöajan 48 tuntiin 1. elokuuta 2009 lähtien. Kansallisten viranomaisten mukaan päivystysajan organisointi terveydenhuoltopalveluissa on vaikeutunut Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden (6) vuoksi; tuomioiden mukaan kaikkea päivystysaikaa työpaikalla ja aikaa, jona työpaikan ulkopuolella päivystysvuorossa oleva työskentelee, on pidettävä työaikana. Unkari on saattanut vaatimuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

    On myös tarvetta muuttaa erikoistuvien lääkäreiden harjoittelujärjestelmää näiden hiljattaisten kehitysaskelten huomioon ottamiseksi. Päivystyksen katsotaan kuuluvan olennaisena osana harjoitteluun, ja tällä hetkellä tarvitaan 48 tunnin enimmäisajan ylittävä työaika, jotta harjoittelussa olevat voivat seurata järjestelmällisesti tiettyjä tapauksia saadakseen mahdollisimman nopeasti tiedot ja taidot, joiden ansiosta he pystyvät työskentelemään itsenäisesti. Riittävät lepoajat on varmistettu.

    Harjoittelua ollaan parhaillaan tarkistamassa. Tarvitaan kuitenkin pidempää siirtymäkautta, jotta voidaan muuttaa säännöt niiden osalta, jotka ovat jo aloittaneet harjoittelun siirtymäkauden aikana etenkin kun otetaan huomioon henkilöresursseja, taloudellisia näkökohtia, tarjontajärjestelmää ja harjoittelun ammatillista sisältöä varten määriteltävät vaatimukset.

    Unkari katsoo, että myös terveydenhuoltoalan henkilöresurssiongelmat ovat perusteena kahden vuoden siirtymäkauden hakemiselle. Tämän kauden aikana terveydenhuollon tarjoajat voivat valmistautua yleisten sääntöjen soveltamiseen harjoittelussa olevien lääkäreiden osalta.

    3.   Ilmoitusta koskevan kuulemisen tulokset

    Kun nykyinen 17 artiklan 5 kohta hyväksyttiin, komissio ilmoitti, että se tulkitsee säännöksen toisessa alakohdassa olevan ilmaisun ”asianomaisia tahoja kuultuaan” tarkoittavan, että komission on kuultava työnantajien ja työntekijöiden Euroopan tason edustajia sekä jäsenvaltioiden edustajia ennen lausunnon antamista siirtymäjärjestelyjen pidentämisestä harjoittelussa olevien lääkäreiden työajan osalta. (7)

    Komission yksiköt kuulivat kaikkia jäsenvaltioita sekä Euroopan tason työmarkkinaosapuolia Unkarilta saadusta ilmoituksesta.

    Vastauksia saatiin kahdeksasta jäsenvaltiosta (Alankomaista, Bulgariasta, Espanjasta, Kreikasta, Liettuasta, Luxemburgista, Ranskasta ja Ruotsista). Yksikään jäsenvaltio ei vastustanut Unkarin pyyntöä hyödyntää pidennettyä siirtymäkautta.

    Työnantajia edustavilta Euroopan tason työmarkkinaosapuolilta ei saatu Unkaria koskevia vastauksia.

    Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY vastasi kuulemiseen ja ilmoitti, että lääkäreitä ja harjoittelussa olevia lääkäreitä edustava Unkarin ammattiliitto (Unkarin lääkäriliitto) hyväksyy tarpeen siirtymäjärjestelyyn vielä kahdeksi vuodeksi kansallisten viranomaisten pyynnön mukaisesti. Se tukee myös tarvetta lisäaikaan, jotta lääkäreiden harjoittelun järjestämiseen voidaan tehdä tarvittavat muutokset. Liitto kuitenkin katsoi, että kansalliset viranomaiset eivät tiedottaneet sille tai kuulleet sitä taikka Unkarin lääketieteellistä kiltaa (Magyar Orvosi Kamara) riittävästi pidennettyyn siirtymäkauteen liittyvistä järjestelyistä tai lääkäreiden harjoittelun tarkistamisesta.

    4.   Ilmoituksen arviointi direktiivin osalta

    Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat työaikadirektiivin EY:n perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdan nojalla; sen mukaan yhteisön toimenpiteitä voidaan toteuttaa, jos niillä parannetaan työympäristöä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Direktiivin päätavoitteena on vahvistaa työajan järjestämiseen liittyvät yleistä työturvallisuutta ja -terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset.

    Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan vaikuttaa siltä, että Unkarin kansallisessa lainsäädännössä tilanne on seuraavanlainen:

    Unkari noudattaa jo 15 artiklan 5 kohdassa vaadittuja siirtymärajoja 31. heinäkuuta 2009 asti panemalla täytäntöön vaaditun (keskimäärin) 58 viikkotunnin rajat 1. elokuuta 2007 asti ja (keskimäärin) 56 viikkotunnin rajan 1. elokuuta 2009 asti. Ministeriasetuksella vahvistetaan edellytykset näiden lisätuntien käytölle, jotka (kansallisten viranomaisten mukaan) on tarkoitettu varmistamaan, että ensiapu- ja päivystyspalveluissa on riittävästi lääkäreitä.

    Aiemmin terveydenhuoltoalalla työpaikalla suoritettua päivystysaikaa ei joko laskettu tai laskettiin vain osittain mukaan viikoittaiseen työaikaan. Kansalliset tuomioistuimet katsoivat vuonna 2005, että päivystysaikaa on pidettävä työaikana Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiaa koskevien tuomioiden mukaisesti. (8) Unkari muutti kansallista lainsäädäntöään vuonna 2007 (9) niin, että kaikki työpaikalla suoritettu päivystysaika on laskettava täysimääräisesti työajaksi 1. tammikuuta 2008 lähtien.

    Unkari hyödyntää terveydenhuoltoalalla direktiivin 22 artiklan mukaista poikkeusta (nk. opt-out) (10), ja sen mukaisesti harjoittelussa olevat lääkärit saavat työskennellä yli 48 tuntia viikossa, jos he antavat siihen ennalta kirjallisen suostumuksen. Poikkeuksen käyttöä varten direktiivissä edellytetyt suojatoimenpiteet on saatettu moitteettomasti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Työskennellyt lisätunnit voivat kuitenkin olla enintään 12 tuntia viikossa (säännöllinen työ) tai enintään 24 tuntia viikossa (päivystys), jolloin enimmäisraja on keskimäärin 72 tuntia viikossa.

    Komission mukaan olisi erityisen suotavaa antaa kansallisille viranomaisille liikkumavaraa siinä, miten ne järjestävät koulutuksen ja työskentelyn, jos näin voidaan vähentää turvautumista pitkiin työaikoihin niiden lääkäreiden osalta, jotka suostuvat opt-out-mahdollisuuden käyttöön.

    Kuulemisessa – etenkin työmarkkinaosapuolilta – saatujen vastausten perusteella komissio katsoo, että kansallisten viranomaisten esittämiä perusteluja voidaan pitää hyväksyttävinä.

    5.   Päätelmät

    Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo seuraavaa:

    Voidaan hyväksyä, että Unkari tarvitsee enintään kaksi lisävuotta 1. elokuuta 2009 lähtien työaikadirektiivin 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ennen kuin se voi rajoittaa harjoittelussa olevien lääkäreiden työajan keskimäärin enintään 48 viikkotuntiin. Tätä vaaditaan, jotta voidaan ottaa huomioon tilapäiset vaikeudet työaikarajojen noudattamisessa, kun otetaan huomioon Unkarin velvollisuudet terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämisessä ja tarjoamisessa.

    On korostettava, että tässä tilanteessa olevan jäsenvaltion on direktiivin 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti joka tapauksessa varmistettava, että viikoittainen työaika ei missään tapauksessa ole keskimäärin yli 52 tuntia kaudella, joka ei ylitä kuutta kuukautta.

    Kansallisia viranomaisia kannustetaan tiedottamaan harjoittelussa olevien lääkäreiden edustajille ja kuulemaan näitä 17 artiklan 5 kohdan kuudennen alakohdan mukaisesti, jotta päästäisiin mahdollisuuksien mukaan sopimukseen järjestelyistä, joita sovelletaan pidennettyyn siirtymäkauteen, sekä toimenpiteistä, joita toteutetaan viikoittaisen työajan vähentämiseksi keskimäärin 48 tuntiin siirtymäkauden loppuun mennessä.

    Kansallisia viranomaisia pyydetään varmistamaan tämän lausunnon levittäminen, jotta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat ottaa sen (tarpeen mukaan) huomioon.


    (1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista (EUVL L 299, 18.11.2003, s. 9). Direktiivillä konsolidoidaan ja kumotaan aiemmat direktiivit 93/104/EY ja 2000/34/EY.

    (2)  Direktiivi 2000/34/EY oli määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä lääkäreiden harjoittelun osalta 1. elokuuta 2004 mennessä.

    (3)  Direktiivin 16, 17, 18 ja 19 artiklan mukaan keskimääräinen työaika voidaan laskea ”vertailujakson” perusteella, joka on enintään 4 kuukautta (perussääntö) 6 kuukautta (lainsäädännöllä tai työehtosopimuksilla, kun on kyse erityistoiminnasta, johon lääkäreiden harjoittelu kuuluu) tai 12 kuukautta (vain työehtosopimuksilla).

    (4)  Vertailujakso on enimmäisjakso, jonka aikana keskimääräinen viikkotyöaika voidaan laskea.

    (5)  Terveydenhuoltoa koskevista tietyistä seikoista vuonna 2003 annetun lain LXXXIV pykälä 28(6).

    (6)  Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot asioissa SIMAP (C-303/98), Jaeger (C-151/02) ja Dellas (C-14/04).

    (7)  Komission lausuma direktiivin 2000/34/EY 1 artiklan 6 kohdan täytäntöönpanosta (EYVL L 195, 1.8.2000, s. 45).

    (8)  Asiat SIMAP (C-303/98) ja Jaeger (C-151/02).

    (9)  Laki LXXII, annettu vuonna 2007, terveydenhuoltolain muuttamisesta.

    (10)  Vuoden 2003 terveydenhuoltolaki, 13 pykälä, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2004 ja 2007.


    Top