7.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 298/20

(1)

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta on eräs Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeinen tavoite.

(2)

Vuonna 1997 Amsterdamin sopimuksella lisättiin uusia sosiaalisen syrjäytymisen torjumista koskevia määräyksiä niihin jo olemassa oleviin toiminta-aloihin, jotka kuuluvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sosiaalipoliittisten määräysten ja erityisesti sen 136 ja 137 artiklan soveltamisalaan, ja luotiin uusi oikeudellinen kehys ja oikeusperusta uusille poliittisille sitoumuksille tällä alalla.

(3)

Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat liian yleisiä ilmiöitä. Osallisuutta nykyistä paremmin edistävän Euroopan unionin kehittämisen katsottiin siten olevan olennainen tekijä pyrittäessä saavuttamaan unionin talouskasvulle, uusien ja entistä parempien työpaikkojen luomiselle sekä sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle asetettu strateginen kymmenvuotistavoite.

(4)

Lissabonin Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita ja komissiota sopimaan toimenpiteistä, jotka ”merkittävästi edistävät köyhyyden poistamista” vuoteen 2010 mennessä. Lissabonin Eurooppa-neuvosto sopi tuolloin avoimen koordinointimenetelmän soveltamisesta tällä alalla.

(5)

Sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden alalla sovellettava avoin koordinointimenetelmä on alusta lähtien ollut arvokas väline, joka on tukenut tehtyä poliittista sitoumusta ja vahvistanut Euroopan unionin kykyä tukea jäsenvaltioita niiden pyrkiessä tiivistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopassa.

(6)

Avoin koordinointimenetelmä auttaa tehostamaan keskinäistä oppimista ja on lisännyt tietoisuutta syrjäytymisen ja köyhyyden moninaisesta luonteesta. Menetelmä luo siten edellytykset vaikutusten näkymiselle nykyistä vahvemmin myös käytännössä ja tekee Euroopan unionin sitoutumisen sosiaalisiin arvoihin entistä selvemmäksi sen kansalaisille.

(7)

Näistä saavutuksista huolimatta merkittävä osa väestöstä elää edelleen puutteessa tai voi käyttää palveluja vain rajoitetusti ja epätasa-arvoisesti tai on syrjäytynyt. Sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevassa vuoden 2008 yhteisessä raportissa korostetaan, että 78 miljoonaa ihmistä Euroopan unionissa elää köyhyysriskissä, ja heistä 19 miljoonaa on lapsia. Sukupuolten välinen ero on noin kaksi prosenttiyksikköä.

(8)

Lisäksi vaurauden epätasainen jakautuminen ja vaikea köyhyys ovat yhä huolestuttavampia ongelmia unionissa.

(9)

Sosiaalinen ja taloudellinen yhteenkuuluvuus edellyttävät tuen antamista muita huonommassa asemassa oleville alueille, pysyvistä rakenteellisista haitoista kärsiville alueille, kaikkein syrjäisimmille alueille, tietyille saarille ja saarijäsenvaltioille sekä alueille, joihin on kohdistunut teollisuuden viimeaikaisen vähenemisen ja muuttumisen vaikutuksia.

(10)

Sosiaalinen syrjäytyminen heikentää kansalaisten hyvinvointia ja estää heitä ilmaisemasta itseään ja osallistumista yhteiskuntaan. Siksi tämän seikan tulisi saada asianmukaista näkyvyyttä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan Euroopan teemavuoden, jäljempänä ’teemavuosi’, yhteydessä.

(11)

Euroopan parlamentti korosti sosiaalisen todellisuuden kartoittamisesta 15 päivänä marraskuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa, että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamisesta on tehtävä Euroopan unionin ensisijainen poliittinen tavoite.

(12)

Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä on tarkoitus torjua sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden hyväksymien Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhattavoitteiden mukaisesti.

(13)

Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskeva ongelma on laaja, monimuotoinen ja moniulotteinen. Tähän liittyy hyvin monenlaisia tekijöitä, kuten tulo- ja elintaso, tarve saada koulutusta ja asianmukaisia työmahdollisuuksia, tehokkaat sosiaalisen suojelun järjestelmät, asuminen, laadukkaiden terveys- ja muiden palveluiden saatavuus sekä aktiivinen kansalaisuus. Siksi kaikkien asiaan vaikuttavien politiikan alojen sidosryhmien olisi osallistuttava toimiin.

(14)

Köyhyyden ehkäiseminen ja torjuminen edellyttävät näin ollen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutettavia monialaisia toimia, joilla varmistetaan talous- ja sosiaalipolitiikan välinen tasapaino ja erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin tai henkilöihin kohdennetut strategiat. Teemavuosi edistää omalta osaltaan tällaista moniulotteista politiikkaa ja auttaa kehittämään edelleen asianmukaisia indikaattoreita.

(15)

Lissabonin strategiaa täydentävällä ja tukevalla sosiaalipoliittisella ohjelmalla (2005–2010) on keskeinen tehtävä talouskasvun sosiaalisen ulottuvuuden sekä kansalaisten aktiivisen yhteiskunnallisen ja työmarkkinoille osallistumisen edistämisessä. Eräs sosiaalipoliittisen ohjelman ensisijainen tavoite on edistää kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia, millä voidaan saavuttaa yhteiskunnallinen ja sukupolvien välinen solidaarisuus ja luoda yhteiskunta, jossa ei ole köyhyyttä ja jossa edistetään entistä enemmän osallisuutta.

(16)

Useat jäsenvaltiot ovat tuoneet sosiaalista osallisuutta koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissaan esiin suuren köyhyys- ja/tai syrjäytymisriskin, joka kohdistuu tiettyihin ryhmiin, mukaan lukien lapset, aikaisin koulunsa lopettavat, yksinhuoltajat, suurperheet, yhden henkilön tuloilla elävät perheet, nuoret, erityisesti nuoret naiset, ikääntyneet, maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt, vammaiset henkilöt ja heidän hoitajansa, asunnottomat, työttömät, erityisesti pitkäaikaistyöttömät, vangit, väkivallan kohteeksi joutuneet naiset ja lapset sekä päihteiden väärinkäyttäjät. Haavoittuvimpiin ryhmiin kohdennetuilla kansallisilla politiikoilla ja tukitoimilla voi olla tärkeä merkitys köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa.

(17)

Asianmukainen työpaikka voi huomattavasti vähentää henkilön köyhyysriskiä. Pelkkä työpaikka ei kuitenkaan aina riitä nostamaan ihmistä pois köyhyydestä, ja köyhyysriski on edelleen suhteellisen yleinen myös työssäkäyvien keskuudessa. Työssäkäyvien köyhyys on yhteydessä pieneen palkkaan, sukupuolten välisiin palkkaeroihin, alhaiseen ammattitaitoon, rajallisiin mahdollisuuksiin saada ammatillista koulutusta, tarpeeseen yhdistää työ ja perhe-elämä, epävarmoihin työsuhteisiin ja työehtoihin sekä vaikeisiin kotioloihin. Ihmisten nostamiseen pois köyhyydestä tarvitaan siksi välttämättä laadukkaita työpaikkoja sekä sosiaalista ja taloudellista tukea.

(18)

Myös työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin mukautettujen perustaitojen ja -pätevyyden puute on merkittävä este yhteiskunnan toimintaan osallistumiselle. Entistä suurempana vaarana on yhteiskunnan uusi jakautuminen niihin, joilla on mahdollisuus osallistua elinikäiseen oppimiseen edistääkseen työllistymistään, sopeutumiskykyään, henkilökohtaista kehitystään ja aktiivista kansalaisuuttaan, ja niihin, jotka jäävät syrjään ja joita syrjitään eri tavoin. Soveltumattomilla taidoilla varustettujen on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille ja löytää laadukas työpaikka, ja he ovat tavallista todennäköisemmin pitkiä jaksoja ilman työtä tai heikosti palkatussa työssä.

(19)

Mahdollisuus ja taito käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa on yhä useammin edellytys osallisuudelle yhteiskuntaan. Riiassa 11 päivänä kesäkuuta 2006 annetussa ministeritason julistuksessa vaadittiin kaikkien ulottuvilla olevaa tietoyhteiskuntaa.

(20)

Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä torjuvien yhteisön toimien vaikuttavuuden ratkaisee se, miten laaja kansalaisten tuki ja poliittinen tuki niillä on. Lisäksi yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä koskevan Euroopan unionin lainsäädännön tehokas täytäntöönpano tukee myös teemavuoden tavoitteita. Teemavuoden olisi siksi edistettävä tietoisuuden lisäämistä, toiminnan käyntiin saamista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten sekä köyhyyden torjumiseen osallistuvien kansainvälisten organisaatioiden välillä. Sen kautta olisi kohdennettava poliittinen huomio ja saatava kaikki asiaan liittyvät tahot mukaan toimintaan, jotta sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden avointa koordinointimenetelmää vietäisiin eteenpäin ja tehostettaisiin, sekä edistettävä uusia toimia ja aloitteita yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla yhteistyössä köyhyydestä kärsivien ihmisten ja heidän edustajiensa kanssa.

(21)

Teemavuoden olisi edistettävä aktiivisen osallisuuden politiikkaa keinona estää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, ja sen yhteydessä pyritään edistämään alan parhaita käytäntöjä avoimen koordinointimenetelmän avulla.

(22)

Kansallisella tasolla saavutetun edistymisen erot sekä erilaiset kansalliset sosioekonomiset ja kulttuuriympäristöt ja erityispiirteet edellyttävät, että huomattava osa teemavuoden toimista hajautetaan kansallisella tasolla hyödyntäen välillistä keskitettyä hallintoa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (4) 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetussa komission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (5) säädettyjen menettelyiden mukaisesti.

(23)

Komission olisi kuitenkin seurattava poliittisten prioriteettien määrittelyä kansallisella tasolla, jotta ne olisivat johdonmukaisia teemavuodelle sovittujen strategisten tavoitteiden sekä viime kädessä avointa koordinointimenettelyä varten vahvistettujen yhteisten tavoitteiden kanssa.

(24)

Kaikkien yhteisön tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toimivien yhteistyökumppaneiden toiminnan tehokas yhteensovittaminen on perusedellytys teemavuoden tehokkuuden takaamiselle. Paikallisilla ja alueellisilla kumppaneilla on tärkeä tehtävä köyhien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden ihmisten etujen edistämisessä.

(25)

Teemavuoteen olisi voitava osallistua jäsenvaltioiden, Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvien valtioiden, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) osapuolia, kyseisen sopimuksen määräysten mukaisesti, ehdokasmaiden, joihin sovelletaan liittymistä edeltävää strategiaa, Länsi-Balkanin maiden niitä koskevissa sopimuksissa määritellyin ehdoin sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden toukokuussa 2004 hyväksytyn strategia-asiakirjan ja maakohtaisten toimintasuunnitelmien mukaisesti.

(26)

Teemavuosi voi auttaa parantamaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan tarkoitettujen nykyisten ohjelmien ja aloitteiden yhteensovittamista yhteisön tasolla, sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden avoin koordinointimenetelmä mukaan lukien.

(27)

Toimien johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa yhteisön muihin toimiin olisi varmistettava; tällaisia muita toimia ovat erityisesti Progress-ohjelma, rakennerahastot ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä toimet, jotka koskevat syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa sekä sukupuolten tasa-arvoa ja perusoikeuksien edistämistä samoin kuin koulutusta, kulttuuria ja kulttuurien välistä vuoropuhelua, nuorisoa, kansalaisuutta, maahanmuuttoa ja turvapaikkaa sekä tutkimusta.

(28)

Teemavuonna olisi jatkettava aiemmista eurooppalaisista teemavuosista ja esimerkiksi yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodesta (2007) ja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodesta (2008) saatuja parhaita käytäntöjä.

(29)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(30)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) mukaisesti.

(31)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita muun muassa tarvittavan monenkeskisen yhteistyökumppanuuden sekä kansainvälisen tiedonvaihdon ja yhteisön laajuisen hyvien toimintatapojen levittämisen vuoksi, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

a)

Oikeuksien tunnustaminen – Tunnustetaan köyhyydessä tai sosiaalisesti syrjäytyneinä elävien perusoikeus ihmisarvoiseen elämään ja täysipainoiseen osallistumiseen yhteiskunnan toimintaan. Teemavuodella lisätään julkista tietoisuutta köyhyydessä elävien ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ja henkilöiden tilanteesta ja edistetään toimia, joiden avulla nämä ryhmät ja henkilöt voivat aidosti hyödyntää sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia oikeuksiaan sekä riittäviä resursseja ja laadukkaita palveluja. Teemavuoden avulla vastustetaan myös stereotypioita ja leimautumista.

b)

Yhteisvastuu ja osallistuminen – Edistetään yleisön osallisuutta sosiaalisen osallisuuden politiikkoihin ja toimiin ja korostetaan sekä kollektiivista että yksilön vastuuta osallistua köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä vapaaehtoistyön edistämisen ja tukemisen tärkeyttä. Teemavuodella edistetään julkisten ja yksityisten toimijoiden osallistumista, muun muassa aktiivisten kumppanuuksien avulla. Sen avulla edistetään tietoisuutta ja sitoutumista ja se tarjoaa siten osallistumismahdollisuuksia kaikille kansalaisille ja erityisesti suoraan tai välillisesti köyhyyttä kokeville henkilöille.

c)

Yhteenkuuluvuus – Edistetään tiiviimpää yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa tuomalla esiin niitä etuja, joita kaikille koituu yhteiskunnasta, josta köyhyys on poistettu, jossa oikeudenmukainen jako on mahdollinen ja jossa ketään ei syrjäytetä. Teemavuodella toimitaan sellaisen yhteiskunnan hyväksi, joka ylläpitää ja kehittää elämänlaatua sekä taitojen ja työllisyyden laatua, sosiaalista hyvinvointia, lasten hyvinvointi mukaan lukien, sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille. Lisäksi se takaa kestävän kehityksen ja sukupolvien välisen ja niiden sisäisen solidaarisuuden sekä toimien johdonmukaisuuden maailmanlaajuisen Euroopan unionin toiminnan kanssa.

d)

Sitoutuminen ja käytännön toiminta – Muistutetaan Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden voimakkaasta poliittisesta sitoutumisesta ratkaiseviin toimiin, joilla tuetaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamista ja edistetään tämän sitoutumisen ja toimien toteutumista hallinnon kaikilla tasoilla. Sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden alalla sovellettavan avoimen koordinointimenettelyn saavutusten ja mahdollisuuksien pohjalta teemavuodella vahvistetaan poliittista sitoutumista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen kohdentamalla siihen poliittista huomiota ja mobilisoimalla kaikki asiasta kiinnostuneet osapuolet ja annetaan lisäpontta jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toiminnalle tällä alalla.

a)

kokoukset ja tapahtumat;

b)

tiedotus-, edistämis- ja valistuskampanjat;

c)

yhteisön laajuiset tai kansallisen tason selvitykset ja tutkimukset, jotka perustuvat tarvittaessa sukupuolieriytyneeseen tietojen keruuseen.

a)

jäsenvaltiot;

b)

ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta puitesopimuksessa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti;

c)

Länsi-Balkanin maat puitesopimuksissa näiden maiden kanssa vahvistettavien yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti;

d)

Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvat valtiot, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) osapuolia, mainitun sopimuksen määräysten mukaisesti;

e)

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat toukokuussa 2004 hyväksytyssä strategia-asiakirjassa ja maakohtaisissa toimintasuunnitelmissa vahvistettujen näiden maiden yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti. Yhteisön tältä osin antama taloudellinen tuki Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden toimintaan katetaan Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä näiden maiden kanssa toteutettavaa yleistä yhteistyötä koskevien prioriteettien ja menettelyiden mukaisesti.