28.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 284/1

(1)

Tutkittavana oleva toimenpide koskee yksittäisiä tukia, joita on myönnetty ilmailualan tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Italia on myöntänyt tuet 24 päivänä joulukuuta 1985 annetun lain nro 808 (Interventi per lo sviluppo e l’accrescimento di competitività delle industrie operanti nel settore aeronautico, jäljempänä ’laki 808/1985’) nojalla. Komissio hyväksyi tukijärjestelmän vuonna 1986 (2).

(2)

Komissio vastaanotti 7 päivänä lokakuuta 1999 ja uudestaan 12 päivänä tammikuuta 2001 kantelun, jonka mukaan Italia on myöntänyt sääntöjenvastaista tukea yksittäisille ilmailuteollisuuden tutkimus- ja kehityshankkeille, jäljempänä ’T&K-hankkeet’.

(3)

Komissio pyysi 8 päivänä toukokuuta 2000 Italian viranomaisilta tietoja, jotka toimitettiin 1 päivänä elokuuta. Kantelija toimitti lisätietoja 27 päivänä huhtikuuta 2001 ja 30 päivänä toukokuuta 2002 päivätyillä kirjeillä.

(4)

Italian viranomaiset antoivat 1 päivänä helmikuuta 2001 joitakin tietoja 13:lle ilmailualan yksittäiselle T&K-hankkeelle myöntämästään ilmoittamattomasta tuesta.

(5)

Komissio pyysi 14 päivänä elokuuta 2001 ja 24 päivänä elokuuta 2001 päivätyillä kirjeillä Italian viranomaisilta hankkeita koskevia lisäselvityksiä. Italia toimitti kuutta tapausta koskevat lisäselvitykset 31 päivänä lokakuuta 2001.

(6)

Vuonna 2002 komissio pyysi riippumattomilta asiantuntijoilta kuutta hanketta koskevan arvioinnin. Selvitykset toimitettiin komissiolle 7 päivänä huhtikuuta 2003 ja 23 päivänä huhtikuuta 2003.

(7)

Italian viranomaisten pyynnöstä pidettiin kaksi kokousta 27 päivänä toukokuuta 2003 ja 30 päivänä kesäkuuta 2003.

(8)

Komissio aloitti 1 päivänä lokakuuta 2003 muodollisen tutkintamenettelyn, jäljempänä ’ensimmäinen menettelyn aloittamispäätös’, joka koski kuutta tutkimus- ja kehityshankkeille myönnettyä suurta tukea; Italia ei ollut ilmoittanut kyseisistä tuista erikseen vastoin T&K-hankkeille myönnettäviin tukiin sovellettavia sääntöjä, jotka on määritelty komission tiedonannossa yhteisön puitteista tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtion tuelle (3), jäljempänä ’vuoden 1996 puitteet’, sekä vuonna 1986 vahvistetuissa yhteisön puitteissa T&K-työhön myönnettävälle valtion tuelle (4), jäljempänä ’vuoden 1986 puitteet’. Komissiolla on joitakin epäilyksiä kuuden tapauksen yhteensopivuudesta T&K-työhön myönnettävään tukeen sovellettavien sääntöjen kanssa (5).

(9)

Ensimmäisen menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen seuraavat osapuolet ilmoittivat huomautuksensa:

(10)

Komission vastaanottamat huomautukset esitettiin Italialle 22 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä.

(11)

Italia vastasi näihin huomautuksiin 26 päivänä toukokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 28 päivänä toukokuuta 2004.

(12)

Kolmas osapuoli toimitti 1 päivänä heinäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 6 päivänä heinäkuuta 2004, lisätietoja tukijärjestelmää koskevan lain 808/1985 soveltamisesta. Lain nojalla myönnettiin tukea ensimmäisen menettelyn aloittamispäätöksen kohteena olevalle kuudelle tapaukselle.

(13)

Italia toimitti 3 päivänä elokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 4 päivänä elokuuta 2004, lisätietoja laista 808/1985 ja sen soveltamisesta alkuperäisen tutkintamenettelyn kohteena oleviin tapauksiin.

(14)

Kolmas osapuoli toimitti 19 päivänä elokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 20 päivänä elokuuta 2004, lisätietoja laista 808/1985 ja sen soveltamisesta yksittäisiin tapauksiin.

(15)

Komissio pyysi 13 päivänä syyskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä Italialta lisätietoja alkuperäisen tutkintamenettelyn kohteena olevista tapauksista.

(16)

Kolmas osapuoli toimitti 20 päivänä syyskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 22 päivänä syyskuuta 2004, lisätietoja laista 808/1985 ja sen soveltamisesta yksittäisiin tapauksiin.

(17)

Italia vastasi 30 päivänä syyskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 1 päivänä lokakuuta 2004, komission edellä mainittuun 13 päivänä syyskuuta 2004 päivättyyn kirjeeseen.

(18)

Komissio ilmoitti Italialle 12 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, että Italian toimittamat vastaukset komission 13 päivänä syyskuuta 2004 päivättyyn kirjeeseen olivat puutteelliset. Komissio muistutti Italialle tietopyynnöstään ja tähdensi, että vastausta ei saataisi tai se olisi puutteellinen, komissio velvoittaisi Italian toimittamaan tiedot EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (6), jäljempänä ’menettelyä koskeva asetus’, 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(19)

Italia vastasi edellä mainittuun 12 päivänä lokakuuta 2004 päivättyyn komission kirjeeseen 15 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon samana päivänä, ja 22 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 25 päivänä lokakuuta 2004.

(20)

Komissio päätti 10 päivänä joulukuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (7) velvoittaa Italian toimittamaan tiedot ja pyysi kattavaa vastausta 13 päivänä syyskuuta 2004 päivätyssä kirjeessä esitettyihin kysymyksiin.

(21)

Italia vastasi tietojen antamista koskevaan välipäätökseen 19 päivänä tammikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 21 päivänä tammikuuta 2005.

(22)

Italia toimitti 10 päivänä maaliskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 14 päivänä maaliskuuta 2005, täydentäviä tietoja vastaukseensa, jonka se antoi tietojen antamista koskevaan välipäätökseen.

(23)

Komissio päätti 22 päivänä kesäkuuta 2005 tehdyllä päätöksellä (8), jäljempänä ’toinen menettelyn aloittamispäätös’, laajentaa menettelyn soveltamisalaa. Toinen päätös julkaistiin 12 päivänä lokakuuta 2005Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (9).

(24)

Italian viranomaiset huomauttivat 17 päivänä kesäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, että näiden kahden menettelyn aloittamispäätökset koskivat kansallisen turvallisuuden kannalta arkaluonteisia seikkoja.

(25)

Komissio vastasi 15 päivänä heinäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, että sen tutkimus rajoittuu yksinomaan siviilihankkeisiin ja että kansalliseen turvallisuuteen liittyvien tärkeiden hankkeiden arviointi tehdään juuri sen vuoksi, että ne voidaan sulkea pois eikä niihin sovelleta lopullista päätöstä.

(26)

Komissio toimitti Italian viranomaisten pyynnöstä Italialle 6 päivänä syyskuuta 2005 ja 18 päivänä marraskuuta 2005 päivätyillä kirjeillä kaikki toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä mainitut eli kolmannen osapuolen lähettämät asiakirjat.

(27)

Italian viranomaiset esittivät 24 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä kirjeellä toiseen menettelyn aloittamispäätökseen liittyvät ensimmäiset huomautuksensa, jotka koskivat pääasiassa yleisen järjestelmän toimintaa.

(28)

Italian viranomaiset esittivät 30 päivänä marraskuuta 2005 lisähuomautuksensa, joita täydennettiin liitteillä 6 päivänä joulukuuta 2005.

(29)

Kolmas osapuoli esitti 11 päivänä marraskuuta 2005 omat huomautuksensa toisesta menettelyn aloittamispäätöksestä. Nämä huomautukset toimitettiin 19 päivänä joulukuuta 2005 Italian viranomaisille, jotka vastasivat 6 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä.

(30)

Komissio ja Italian viranomaiset tapasivat 3 päivänä toukokuuta 2006. Tapaamisen seurauksena komissio pyysi lisätietoja 23 päivänä toukokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, jossa se kiinnitti Italian viranomaisten huomion toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä pyydettyihin tietoihin.

(31)

Italian viranomaiset esittivät 5 päivänä toukokuuta 2006 huomautuksensa, jotka koskivat tiettyjen tietojen luonnetta ja erityisesti mahdollisuutta antaa kolmannen osapuolen ilmoituksiin sisältyvä hankeluettelo tilintarkastustuomioistuimelle.

(32)

Lisäksi Italian viranomaiset toimittivat 29 päivänä kesäkuuta 2006 Comitato Interministeriale per la Programmazione Economican (taloutta suunnitteleva ministeriöiden välinen komitea, jäljempänä ’CIPE’) 22 päivänä maaliskuuta 2006 tekemän päätöksen, jonka avulla pyrittiin Italian viranomaisten näkemyksen mukaan varmistamaan, että järjestelmä täyttää T&K-työhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden edellytykset.

(33)

Italian viranomaiset esittivät 11 päivänä heinäkuuta 2006 ensimmäiset huomautuksensa vastaukseksi 23 päivänä toukokuuta 2006 päivättyyn kirjeeseen.

(34)

Vastaukseksi komission kirjeeseen Italian viranomaiset täydensivät huomautuksiaan 17 päivänä lokakuuta 2006 ja toimittivat luettelon järjestelmässä toteutettavista hankkeista. Italian viranomaiset toimittivat edellisessä kirjeessä mainitut liitteet 24 päivänä lokakuuta 2006.

(35)

Komissio pyysi 12 päivänä joulukuuta 2006 päivätyllä kirjeellä lisätietoja Italian viranomaisten toimittamassa luettelossa mainittuja hankkeita koskevista takaisinmaksuohjelmista ja ehdotti teknisiä seikkoja koskevaa keskustelua yksittäisiä hankkeita koskevista tuenmyöntämis- ja takaisinmaksuohjelmista.

(36)

Maaliskuun 30 päivänä 2007 pidetyn kokouksen seurauksena Italian viranomaiset toimittivat 24 päivänä huhtikuuta 2007 täydelliset tiedot hankkeita koskevista laskelmista ja lähettivät kaksi ilmoitusta, jotka koskivat toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä mainittua kahta hanketta (A139 ja BA609).

(37)

Toisen, 26 päivänä huhtikuuta 2007 pidetyn kokouksen jälkeen järjestettiin 4 päivänä toukokuuta 2007 Italian Euroopan unionissa olevan pysyvän edustuston tiloissa tapaaminen, jossa Italian viranomaiset antoivat komission edustajien nähtäväksi kahta yllä mainittua hanketta koskevia asiakirjoja (kansalliseen turvallisuuteen liittyvät asiakirjat).

(38)

Toukokuun 23 päivänä 2007 pidettiin viimeinen kokous, jossa käsiteltiin yksittäisten hankkeiden takaisinmaksuohjelmia.

(39)

Komissio pyysi joitakin tietoja 21 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Kirjeen liitteinä olivat yksittäisten T&K-hankkeiden suunnitelmat, joihin sisältyivät lainan takaisinmaksuehdot.

(40)

Italia vastasi kirjeeseen 1 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, jossa se ilmoitti hyväksyvänsä komission viimeisimmässä kirjeessä liitteinä olevat suunnitelmat ja toimitti muita kirjeessä esitettyjä seikkoja koskevia tietoja. Muita täydentäviä tietoja lähetettiin 1 päivänä lokakuuta 2007.

(41)

Italian viranomaisten kanssa pidettiin 5 päivänä lokakuuta 2007 jälleen kokous, johon osallistuivat komission jäsen Kroes ja ministeri Bersani.

(42)

Italian viranomaiset toimittivat lisätietoja 29 päivänä lokakuuta 2007, 27 päivänä marraskuuta 2007 ja 12 päivänä joulukuuta 2007 päivätyillä kirjeillä.

(43)

Komissio pyysi lisätietoja 23 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

(44)

Ranskan ja kolmannen osapuolen kanssa pidettiin kokoukset seuraavina päivinä: 21 päivänä maaliskuuta 2006, 18 päivänä lokakuuta 2006, 10 päivänä marraskuuta 2006, 22 päivänä toukokuuta 2007, 5 päivänä heinäkuuta 2007, 6 päivänä syyskuuta 2007, 14 päivänä ja 19 päivänä marraskuuta 2007 sekä 11 päivänä helmikuuta 2008.

(45)

Kuten edellä 1 kohdassa mainittiin, komissio hyväksyi Italian ilmailualan T&K-toimintaan tarkoitetun tukijärjestelmän vuonna 1986. Päätöksessä komissio totesi, että julkisen rahoituksen yksityiskohtaiset ehdot ja erityisesti takaisinmaksuehdot vahvistetaan myöhemmin kullekin yksittäiselle hankkeelle.

(46)

Komissio muistutti päätöksessään, että kaikki yksittäinen tuki, jonka tukikelpoiset kustannukset ylittävät sovellettavan 20 miljoonan rajan, on ilmoitettava vuoden 1986 puitteiden 5.5 kohdan mukaisesti (10).

(47)

Italia ei kuitenkaan ilmoittanut komissiolle EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhtäkään tapausta lain 808/1985 soveltamisesta.

(48)

Komissiolle ilmoitetun lain 808/1985 alkuperäiseen soveltamisalaan kuuluvia suunniteltuja toimenpiteitä koskevaan kauden 1985–1989 talousarvioon oli varattu 690 miljardia Italian liiraa. Alkuperäisen ilmoituksen mukaista lain soveltamisalaa laajennettiin useaan kertaan vuoden 1989 jälkeen Italian hallituksen antamilla rahoituspäätöksillä. Näistä laajennuksista ei ilmoitettu komissiolle perussopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(49)

Kun uudet puitteet (11) tulivat voimaan vuonna 1996, Italian viranomaiset hyväksyivät (12) aiheelliset toimenpiteet, myös uudet ilmoittamiskynnykset, jotka olivat tukikelpoisten kustannusten osalta 25 miljoonaa ecua ja tukien osalta 5 miljoonaa ecua.

(50)

Vuosien 2001 ja 2002 aikana komissio ja Italian viranomaiset kävivät järjestelmää koskevaa kirjeenvaihtoa (13). Kirjeenvaihdon tarkoituksena oli tehdä järjestelmään joitakin muutoksia sen saattamiseksi vuoden 1996 puitteissa esitettyjen vaatimusten mukaiseksi.

(51)

Kirjeenvaihdon perusteella Italian valtio teki päätöksen edellä mainituissa puitteissa esitettyjen vaatimusten täyttämiseksi (14). Komissiolle 22 päivänä marraskuuta 2002 osoitetun asiakirjan vastaanottamisen jälkeen komissio hyväksyi Italian sitoumukset 18 päivänä joulukuuta 2002 päivätyllä kirjeellä.

(52)

Laissa 808/1985 säädettiin kolmenlaisista ilmailualan yritysten hyväksi toteutettavista valtion toimenpiteistä. Näistä on jäänyt jäljelle vain yhdenlaiset, lain 3 §:n a momentin mukaiset toimenpiteet, jotka ovat tämän päätöksen kohteena.

(53)

Kyseiset toimenpiteet muodostuvat valtion rahoituksesta, jota myönnetään osaan italialaisten yritysten yhteistyössä ulkomaisten yritysten kanssa toteuttamien ilmailualan T&K-hankkeiden kustannuksista.

(54)

Ensimmäinen menettelyn aloittamispäätös koski 13:a yksittäistä T&K-hanketta.

(55)

Tässä päätöksessä komissio esitti eräitä epäilyjä, jotka koskivat tiettyjen isojen ilmoittamattomien T&K-hankkeiden yhteensopivuutta (lueteltu 60 kohdan taulukossa 1) voimassa olevien T&K-hankkeille myönnettäviä tukia koskevien määräysten kanssa (vuoden 1986 puitteet ja vuoden 1996 puitteet (15).

(56)

Komissio epäili erityisesti

(57)

Komissio ei esittänyt vastalauseita neljästä muusta hankkeesta (DO328, MD11 winglet, ATR72 ja EH101) tuolloin käytössä olleiden tietojen perusteella.

(58)

Komissio oli samaa mieltä siitä, että hanke ([…] (17) kuuluu perustamissopimuksen 296 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan.

(59)

Komissio hyväksyi sen, että tuolloin käytössä olleiden tietojen perusteella kaksi hanketta (paineistetut matkustamot, A119Koala) alitti yksittäisten tukien ilmoittamisrajan.

(60)

Seuraavaan taulukkoon on koottu näitä hankkeita koskevat tiedot:

Taulukko 1

Ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä mainitut hankkeet

(61)

Ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä mainitut tuensaajat olivat seuraavat:

(62)

Ensimmäisen päätöksen seurauksena toimitetuissa tiedoissa ilmenneet kaksi muuta tuensaajaa:

(63)

Italia on myöntänyt, että komission käytettävissä olleet tiedot hankkeista, joista oli esitetty epäilyjä menettelyn ensimmäisessä aloittamispäätöksessä, olivat täysin riittämättömät. Lisäksi Italia on myöntänyt, että juuri tietojen puutteellisuuden vuoksi komissiolla oli aihetta näitä hankkeita koskeviin epäilyihin. Epäilyjen poistamiseksi Italia toimitti laajat tiedot hankkeista, erityisesti tutkimusvaiheita koskevien tukikelpoisten kustannusten ja tukien kannustavan vaikutuksen osalta.

(64)

Hankkeen A109 D/E/F osalta Italia toimitti yksityiskohtaisen kuvauksen helikopterin kehittämistä koskevasta T&K-hankkeesta, erityisesti uudentyyppisen moottorin asentamisesta, jalaksista, roottorista, avioniikkajärjestelmistä ja koneen rungosta. Italian viranomaiset toimittivat lisäksi hankkeiden toteuttamisaikataulun, josta ilmenee, että edellä mainittuja komponentteja koskevat uudistukset toteutettiin paljon ennen niiden sertifiointia (sertifiointi saatu vuonna 1998) ja niiden soveltamista A109 Power -helikopteriin, joka varustettiin kesäkuussa vuonna 2001 sertifioinnin saaneen Turbomecan valmistamalla moottorilla. Lisäksi nämä tapahtumat osoittavat myös, että tuella oli kannustava vaikutus, koska tekniikat olivat uusia eikä niitä ollut ennen asennettu ilma-aluksiin.

(65)

Hankkeen A109 X osalta Italia toimitti T&K-hankkeesta yksityiskohtaisen kuvauksen, joka koski erityisesti pyrstöroottoria, voimansiirtojärjestelmää, pääroottoria ja koneen runkoa. Italia osoitti, että A109 X -helikopterin erityispiirteitä – viisisiipinen pääroottori, koteloitu pyrstöroottori ja kartiopyörillä varustettu vaihteisto – ei ollut yhdessäkään muussa Agustan tuotteessa. Italian viranomaiset osoittivat lisäksi, että hankkeen A109 X tavoitteena on kehittää helikoptereiden uusi sukupolvi, joka on tarkoituksena saattaa markkinoille vuoden 2009 jälkeen.

(66)

Hankkeiden MD95 ja MD11 osalta Italian viranomaiset myönsivat, että ensimmäisen menettelyn aloittamispäätöksen hetkellä komission käytettävissä olleet hanketiedot olivat riittämättömät eikä näitä kahta hanketta voitu niiden perusteella erottaa toisistaan, vaikka niitä oli pidettävä kahtena eri hankkeena siitä huolimatta, että molemmat koskivat koneen runkoa.

(67)

Italian viranomaisten mukaan hanke MD95 edellytti teolliseen tutkimukseen ja kilpailua edeltävään kehitystoimintaan liittyviä toimia, koska Alenia paransi sen ansiosta suurten ilma-alusten runkojen tuntemustaan. Toimet koskivat erityisesti koneen runkojen suunnittelemiseen liittyviä laskentamenetelmiä, koneen runkojen vaurionsietokykyä koskevien erityiskoodien kehittämistä ja tiettyjä teknisiä seikkoja koskevien yleistietojen lisäämistä yrityksessä, kuten esimerkiksi palavuustestejä ja korroosiota koskevia rakenteellisia ratkaisuja.

(68)

Hankkeen MD11 osalta Italian viranomaiset esittävät, että T&K-toimet koskivat erään prototyypin kehittämiseen liittyvää alustavaa tutkimustyötä. Hankkeen avulla voitiin luoda tietopankkeja ja kehittää prosesseja, jotka liittyvät ilma-alusten runkoja koskevien uusien tekniikoiden käyttämiseen, mikä oli Alenialle uutta toimintaa.

(69)

Toiseksi Italian viranomaiset toimittivat perustelut näille kahdelle hankkeelle myönnettyjen tukien kannustavasta vaikutuksesta. Tuen avulla Alenia pystyi lisäämään merkittävästi T&K-menoja eli […] koko liikevaihdosta neljän vuoden aikana, minkä hankkeet kestivät. Italian mukaan hankkeiden avulla Alenialla oli mahdollisuus kehittää teknistä tietämystään sille uusilta aloilta.

(70)

Kahden DO328-konetta koskevan hankkeen osalta Italian viranomaiset ilmoittivat, että ne koskevat niin sanottuja DO328 Panels- ja DO328 Extended Capacity (EC) (18) -hankkeita. Hankkeessa DO328 basic Aermacchi kehitti siviili-ilmailua koskevaa teknistä erikoisosaamista. Aermacchi teki pääasiassa sotilaskoulutukseen tarkoitettuja ilma-aluksia 1980-luvun lopulle saakka.

(71)

Hankkeen DO328 Panels kehittämisen kohteena oli shell, jota oli aikaisemmin valmistanut korealainen Daewoo. Hankkeeseen sisältyi myös tekniikoiden ja kokoonpanotekniikoiden kehittäminen (kaikkia niistä ei sovellettu lopulliseen tuotteeseen) sekä kahden prototyypin kehittäminen.

(72)

Italian viranomaisten mukaan hankkeen DO328 EC tarkoituksena oli muun muassa lisätä matkustajamääriä koneen uuden rungon, siipien ja muutettujen rakenteiden kehittämisen avulla (esimerkiksi erilaisten lastien huomioon ottamiseksi). Italian viranomaiset toimittivat ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä mainittuja toimia koskevat yksityiskohtaiset tiedot, joissa tutkimusvaiheet on kuvattu perusteellisesti.

(73)

Italian viranomaiset toimittivat yksityiskohtaiset tiedot kahta DO328-hanketta koskevasta tuen kannustavasta vaikutuksesta. He kiinnittävät huomiota siihen, miten tärkeitä hankkeet olivat Aermacchille; hankkeiden osuus oli melkein puolet yrityksen koko T&K-toiminnasta vuosina 1996–1999. Lisäksi Italian viranomaiset ilmoittivat, että Aermacchi ei olisi pystynyt itse rahoittamaan näitä T&K-hankkeita eikä se olisi voinut osallistua Dornierin johtamaan yleiseen hankkeeseen.

(74)

Finmeccanica esitti omat huomautuksensa (19) vasta ensimmäisen päätöksen jälkeen kaikkien yhtymään kuuluvien yritysten eli Agustan, Aermacchin ja Alenian puolesta. Finmeccanica ilmoitti olevansa huomattavissa määrin Italian valtion määräysvallassa (20).

(75)

Finmeccanica toimitti omat huomautuksensa niiden kuutta hanketta koskevien epäilysten hälventämiseksi, jotka komissio esitti ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä. Finmeccanica ilmoitti samalla tarkoituksestaan täydentää Italian hallituksen esittämiä huomautuksia, joista se oli samaa mieltä ja joihin se viittasi, tekemällä kutakin kuutta hanketta koskevat seuraavat lisäykset.

(76)

Näille hankkeille myönnetyn tuen kannustavasta vaikutuksesta Finmeccanica ilmoitti seuraavaa:

(77)

Ranskan viranomaiset esittivät omat huomautuksensa vasta ensimmäisen menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen (21). Viranomaiset korostivat erityisesti kolmea kohtaa: a) ne kiinnittivät huomiota tukivälineeseen, joka on heidän mielestään takaisinmaksettava ennakko; b) ne kehottivat, että takaisinmaksu taattaisiin; c) ne ilmoittivat muista hankkeista, joihin päätöksessä ei viitattu, jotka ovat voineet hyötyä järjestelmän tuesta ja joista Italia ei ilmoittanut erikseen.

(78)

Kolmas nimetön osapuoli esitti omat huomautuksensa kaksi kertaa menettelyn aikana, sekä ensimmäisen että toisen menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen.

(79)

Sen ensimmäistä menettelyn aloittamispäätöstä koskevat huomautukset esitetään seuraavissa kohdissa.

(80)

Kolmas osapuoli vahvisti, että sen mielestä komission esittämät kuutta hanketta koskevat epäilyt olivat perusteltuja.

(81)

Se ilmoitti, että komission olisi laajennettava tutkimuksiaan tiettyihin muihin hankkeisiin (joihin kuuluvat helikopterit AB139, BA609, A119).

(82)

Se kehotti komissiota varmistamaan, onko lain 808/1985 mukaisesti myönnettyä tukea tosiasiassa sovellettu kyseessä oleviin hankkeisiin ja onko muut hankkeet suljettu pois prototyyppien puuttumisen vuoksi tai siksi, että Italian elinkeinoelämä ei osallistunut niihin.

(83)

Se kehotti komissiota arvioimaan kutakin kuutta hanketta koskevat todelliset rahamäärät.

(84)

Se kehotti komissiota vaatimaan Italiaa keskeyttämään tukien maksamisen käynnissä oleville hankkeille.

(85)

Se kehotti komissiota tarkastamaan lain 808/1985 mukaisen tukivälineen käytön ja vaatimaan sääntöjenvastaisesti maksettujen tukien palauttamista.

(86)

Se kehotti komissiota varmistamaan, muutettiinko lakia 808/1985 sen takaamiseksi, että tuen takaisinmaksamisen taloudelliset edellytykset olisivat T&K-toimia koskevien puitteiden määräysten mukaiset.

(87)

Se kehotti komissiota vaatimaan vuosittaista raportointia sekä toteuttamaan tarvittaessa tehokkaita tilintarkastusta koskevia toimenpiteitä.

(88)

Kolmas osapuoli liitti omiin huomautuksiinsa asiakirjoja, joihin kuuluivat teollisuusministeriön ilmailu- ja avaruusteollisuuden tilannetta (vuodet 1996–2001) koskevat kertomukset Italian hallitukselle. Lisäksi se viittasi näissä kertomuksissa esitettyihin tietoihin väittäessään, että ilmoittamattomia hankkeita oli paljon enemmän kuin menettelyn kohteena olevat kuusi hanketta.

(89)

Italia ei esittänyt huomautuksia Finmeccanican esittämien huomautuksien osalta.

(90)

Ranskan ja kolmannen osapuolen esittämien huomautusten osalta Italia huomautti, että ne eivät kuuluneet menettelyn soveltamisalaan. Italia arvosteli sitä, että menettelyn soveltamisalaa yritettiin laajentaa, vaikka sen mielestä siihen ei ollut perusteita.

(91)

Italia tähdensi, että sen mielestä järjestelmässä oli kyseessä olemassa oleva tuki, koska se hyväksyttiin vuonna 1986 (22) ja koska vuonna 2002 komissio myönsi, että tuki oli käytännössä saatettu T&K-toimintaan myönnettävään tukeen sovellettavien sääntöjen mukaiseksi (ks. kohta 50. Italian mielestä järjestelmä oli sääntöjen mukainen eikä sitä sen vuoksi voida kyseenalaistaa sellaisen tapauksen takia, jossa oli kyse vain yksittäisistä järjestelmän perusteella toteutetuista toimista, ellei voida näyttää todeksi, että järjestelmän hyväksymistä koskeva päätös perustui virheellisiin tietoihin, mikä olisi mahdollisesti johtanut päätöksen kumoamiseen menettelyä koskevan asetuksen 9 artiklan mukaisesti.

(92)

Toiseksi Italia ilmoitti, että sen mielestä tukiväline oli yhteensopiva perustamissopimuksen kanssa.

(93)

Lisäksi Italia ilmoitti, että kolmas osapuoli nojautui virheellisesti hallituksen kertomuksiin lain 808/1985 täytäntöönpanosta, koska kertomuksissa ilmoitetut rahamäärät eivät vastaa tosiasiassa hankkeille myönnettyjä rahamääriä. Italia selvensi, että ministeriö sisällytti kertomuksiin niihin hankkeisiin liittyvät omat tavoitteensa, jotka olisi voitu rahoittaa lain 808/1985 mukaisesti. Talousarviomenettelyn tavanomaisen käytännön mukaisesti näitä tavoitteita ei kuitenkaan saavutettaisi käytössä olevilla varoilla, joita oli paljon vähemmän kuin edellä mainituissa kertomuksissa ilmoitettiin. Lisäksi myös kertomuksissa esitetyt yksittäisiä hankkeita koskevat rahamäärät olivat pelkkä tavoite, koska ministeriö päätti yksittäiselle hankkeelle myönnettävän tuen todellisen määrän vasta, kun se oli saanut todelliset määrärahat, jotka olivat yleensä odotettua pienempiä.

(94)

Italia siis kiisti Ranskan ja kolmannen osapuolen väitteet, joiden mukaan tuensaajat saatetaan vapauttaa tuen takaisinmaksusta. Italian mukaan tuki on maksettava takaisin tuen myöntämisestä tehdyissä päätöksissä määrätyissä aikarajoissa. Lisäksi Italia esitti, että kansallisen lainsäädännön mukaan valtio voi luopua saatavien perimisestä vain siinä erityistapauksessa, että yritys menee konkurssiin.

(95)

Italia selvensi, että tuet maksettiin niin sanottuina ”limiittiluottoina”, joiden maksut suoritetaan tuensaajalle menojen aiheutumisen jälkeen. Tuen maksaminen alkaa ensimmäisen täytäntöönpanovuoden jälkeen ja jatkuu 10–15 vuoden ajan. Takaisinmaksu alkaa vuoden jälkeen tuen maksamisen päättymisestä, toisin sanoen 11 tai 16 vuoden jälkeen hankkeen aloittamisesta.

(96)

Kolmannen osapuolen esittämien T&K-hankkeita koskevien erityisten huomautusten osalta Italia viittasi ensiksi ensimmäiseen menettelyn aloittamispäätökseen antamaansa vastaukseen.

(97)

Toiseksi Italia esitti hankkeita koskevia erityisiä huomautuksia vastauksessaan kolmannen osapuolen huomautuksiin. Hankkeen A109 X osalta Italia ilmoitti, että hanke sisälsi vasta pitkän kehittämistyön jälkeen helikoptereihin sovellettavien tekniikoiden muokkaamisen. Lisäksi se täsmensi, että nimeä 109 X käytettiin yleisnimenä ja että se koskee helikopteria, josta tulee pitkän kehittämistyön tuloksena hyvin innovatiivinen.

(98)

Lisäksi Italia täsmensi, että hankkeeseen A109 Power ei myönnetty lain 808/1985 mukaista tukea, vaikka tietyssä vaiheessa sitä harkittiinkin.

(99)

Hankkeen A109 X rahoituksen osalta Italia ilmoitti, että kolmannen osapuolen mainitsema luku on vain suuntaa-antava. Hankkeelle myönnetty tosiasiallinen tuki oli 33,6 miljoonaa euroa. Kolmannen osapuolen mainitsemaa 49 miljardin liiran lisämäärää kaudelle 2002–2005 ei koskaan maksettu.

(100)

Hankkeen A109 D/E/F osalta Italia kiisti kolmannen osapuolen väitteet, joiden mukaan hanke koski itse asiassa hanketta A109 Power, joka sertifioitiin vuonna 1996. Italia selitti, että hankkeen päätavoite oli kehittää A109 F -helikopterista uusi versio varustettuna uudella moottorilla, roottorilla ja jalaksilla. Se sertifioitiin kesäkuussa 2001, 30 kuukautta T&K-hankkeen päättymisen jälkeen.

(101)

Italia totesi kolmannen osapuolen esittämät Agustan kehittämistyötä koskevat tiedot virheellisiksi. Agustalla oli keskimäärin noin [20–30 prosentin] markkinaosuus Euroopan kevyiden kaksimoottoristen helikoptereiden markkinoilla kaudella 1994–2000, kun taas sen pääkilpailijalla, Eurocopter-yrityksellä (23), oli yli 60 prosentin markkinaosuus. Sen liikevaihto koostui ([vähintään 70 prosentin osuus]) pääasiassa sotilasalasta. Tuotteiden osalta Agustalla oli vain yksi helikopteri kahdella segmentillä, kun taas Eurocopterilla oli samoissa segmenteissä niitä kolme tai neljä kummassakin. Italian viranomaisten mukaan Agusta oli onnistunut muuttumaan alan vähämerkityksisestä toimijasta täysipainoiseksi kilpailijaksi laillisen ja T&K-toimia koskevien sääntöjen mukaisen tuen sekä strategisten yhteyksien ja teknologisen innovaation ansiosta.

(102)

Muiden ilmoittamattomien hankkeiden olemassaolon osalta Italian viranomaiset vastasivat Ranskan ja kolmannen osapuolen esittämiin huomautuksiin vakuuttaen, että tällaiset ilmoitukset perustuivat hallituksen kertomusten virheelliseen tulkintaan. Lisäksi Italia esitti huomautuksia, jotka koskevat tiettyjä kolmannen osapuolen mainitsemia tai kertomuksissa mainittuja hankkeita.

(103)

Italian mukaan tiettyjä hankkeita ei koskaan rahoitettu; tietyille hankkeille myönnetty tuki oli niin pieni, että sen määrä alitti yksittäisten T&K-tukien ilmoittamisrajan; tietyt hankkeet olivat sotilasluonteisia; tietyt hankkeet (MD95 ja MD11) sisältyivät jo ensimmäisen päätöksen soveltamisalaan, kun taas tietyn hankkeen komissio sulki pois menettelyn aloittamispäätöksestä.

(104)

Kun otetaan huomioon toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä esitetyt epäilyt ja sitä seuraavat keskustelut, jotka liittyvät lopulliseen luetteloon ilmoittamattomista hankkeista, näitä hankkeita ei ole tarpeen kuvailla yksityiskohtaisesti perusteluiden tässä vaiheessa.

(105)

Komissio esitti ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä joitakin epäilyjä, jotka koskivat kuuden T&K-hankkeen sisältöä ja niiden kannustavaa vaikutusta.

(106)

Jo ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä huomautettiin, että komission T&K-hankkeita koskevassa arvioinnissa on otettava huomioon seuraavat kohdat:

(107)

Italian viranomaiset toimittivat tukikelpoisia toimia koskevia yksityiskohtaisia tietoja. Italia myönsi, että tuolloin komission käytössä olleiden tietojen perusteella epäilyt olivat oikeutettuja.

(108)

Toimitettujen tietojen perusteella komissio pystyy nyt arvioimaan paremmin eri hankkeiden sisällöt ja erityisesti ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä esitetyt toimet.

(109)

Toimien tukikelpoisiksi T&K-toimiksi luokittelemisen osalta komissio voi nyt todeta, että Italian toimittamien yksittäisiä hankkeita koskevien tietojen nojalla voidaan paremmin ymmärtää yksityiskohtaisesti toimien jaottelua teolliseksi tutkimukseksi tai kilpailua edeltäväksi kehitystoiminnaksi.

(110)

Lisäksi komissio myönsi, että Italian toimittamat tiedot, jotka koskevat näille hankkeille myönnetyn tuen kannustavaa vaikutusta, riittävät osoittamaan, että ilman tukea tuensaajat eivät olisi toteuttaneet hankkeita.

(111)

Tämä arviointi toteutettiin tuolloin käytössä olleiden tietojen perusteella, erityisesti arvioitavien hankkeiden lukumäärän osalta.

(112)

Komissio katsoi, että Italian viranomaiset olivat oikeassa kuvaillessaan tukea edulliseksi lainaksi, jonka koko pääoma on aina kokonaisuudessaan maksettava takaisin.

(113)

Tämä päättely vaikutti merkittävästi komission arvioinnin tuloksiin, erityisesti sen vuoksi, että tuen avustusekvivalentti muodostaa perustan sen osoittamiseksi, ylittyykö yksittäisten tukien ilmoittamisraja.

(114)

Siitä lähtien, kun komissio aloitti tutkimuksensa lain 808/1985 täytäntöönpanoa koskevasta alkuperäisestä kantelusta, Italian viranomaiset ovat esittäneet, ainakin ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä tarkoitettujen 13 tapauksen osalta, että tukea on myönnetty edullisena korottomana lainana, jonka pääoma on kuitenkin aina kokonaisuudessaan maksettava takaisin.

(115)

Ranska ja kolmas osapuoli kiistivät nämä perustelut esittäen, että lainapääoma oli maksettava takaisin vain siinä määrin kuin ohjelmat saavuttivat kaupallista menestystä (24).

(116)

Komissio on yrittänyt selvittää, kumpi näistä tulkinnoista on oikea, ainakin niissä kuudessa tapauksessa, joihin kohdistuvaan menettelyyn Ranska ja kolmas osapuoli ovat osallistuneet.

(117)

Komissio siis viittasi (25) soveltamista koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin, jotka on vahvistettava lain 808/1985 ja sitä koskevan 1986 tehdyn komission päätöksen mukaisesti lisälainsäädäntöä laatimalla.

(118)

Yksityiskohtaisen arvioinnin tekemiseksi siitä, pitikö lainapääoma maksaa takaisin ja minkä järjestelmän mukaisesti, komissio pyysi Italian viranomaisia toimittamaan jäljennökset kuuteen tapaukseen liittyvistä yksittäisistä lainan myöntämistä koskevista ilmoituksista, jäljempänä ’tuen myöntämistä koskevat ilmoitukset’.

(119)

Italian viranomaiset toimittivat ensiksi komissiolle joitakin otteita tuen myöntämistä koskevista ilmoituksista. Näistä otteista puuttuivat erityisesti ilmoitusten perustelut. Italian viranomaiset perustelivat tätä päätöstään kansalliseen turvallisuuteen liittyvillä syillä. Lain 808/1985 mukaisen tuen myöntämistä koskevien ilmoitusten perustelut ovat samat siviili- ja sotilasalaa koskeville hankkeille. Vaikka siis nämä kuusi tapausta liittyvät siviililentokoneisiin, niiden tuen myöntämistä koskevien ilmoitusten perustelut sisältävät kansalliseen turvallisuuteen liittyviä tietoja.

(120)

Niiden otteiden nojalla, jotka Italian viranomaiset toimittivat tuen myöntämistä koskevista ilmoituksista, komissio ei voi ottaa lopullista kantaa lainojen takaisinmaksun edellytyksiin.

(121)

Erityisesti tuen palauttamista koskeva artikla (26) on muotoiltu epäselvästi, koska ensin sen mukaan tuki palautetaan myynnistä saatujen tulojen perusteella laskettuna osuuksina, jotka kasvavat asteittain, mutta sen jälkeen artiklan mukaan tämä on tehtävä tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä määrättyjen sääntöjen mukaisesti, joihin sisältyy kaaviokuva pysyvästä takaisinmaksusuunnitelmasta 100 prosentille lainapääomasta.

(122)

Yhdessäkään toimitetuista otteista ei ole säännöstä, joka sovittaisi yhteen nämä kaksi ristiriitaisilta vaikuttavaa näkökohtaa.

(123)

Koska ei voitu pois sulkea sitä, että edellä mainitun kaltainen säännös sisältyisi teksteistä puuttuviin osiin, komissio teki tietojen antamista koskevan välipäätöksen (27), jossa vaadittiin toimittamaan tukien myöntämistä koskevien ilmoitusten koko teksti.

(124)

Italia vastasi (28) tietojen antamista koskevaan välipäätökseen ja esitti, että sen mielestä se oli toimittanut komissiolle kaikki olennaiset tuen myöntämistä koskeviin ilmoituksiin liittyvät tiedot. Lisäksi Italian mukaan näiden ilmoitusten perusteluissa viitattiin tärkeisiin kansallista turvallisuutta koskeviin seikkoihin, joita ei voinut julkistaa kolmansille osapuolille eikä edes tuensaajalle. Italia totesi, että sen mukaan perusteluihin ei voi missään tapauksessa sisältyä muita lausekkeita tekstissä olevien lisäksi.

(125)

On huomautettava, että Italia ei vastannut myöntävästi tietojen antamista koskevaan välipäätökseen. Toisin sanoen Italia ei edelleenkään sallinut komission tutustua tämän pyytämien asiakirjojen koko tekstiin.

(126)

Seuraavissa huomautuksissa, jotka Italia esitti vastauksena menettelyn laajentamiseen, Italia kuitenkin toimitti kaikki pyydetyt asiakirjat. Näin ollen lopuksi voidaan todeta, että Italia vastasi tietojen antamista koskevaan välipäätökseen.

(127)

Lopuksi komissio huomauttaa, että Italian vastaus ei ollut tyydyttävä menettelyä koskevan asetuksen 12 artiklassa tarkoitettujen säännösten nojalla. Toiseksi väitteet, joiden mukaan perustelut liittyivät kansallisen turvallisuuden kysymyksiin eikä niitä sen vuoksi voinut julkistaa tuensaajalle, ovat virheellisiä, koska Italian komissiolle toimittamat jäljennökset vahvistavat, että tuensaajat vastaanottivat ja allekirjoittivat tuen myöntämistä koskevien ilmoitusten koko tekstin.

(128)

Italia kuitenkin lopulta toimitti pyydetyt tiedot.

(129)

Kuten toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä todetaan, menettelyn aikana tuli esiin useita uusia ongelmia (29).

(130)

Komission tietoon tuli erityisesti kaksi asiakirjaa, joista kävi ilmi, ettei lainapääomia ollut vielä maksettu takaisin.

(131)

Kolmas osapuoli lähetti komissiolle ensimmäisen asiakirjan (30). Kyse on merkittävän kaupallisen pankin laatimasta kertomuksesta, jonka aiheena on Finmeccanican rahoitusasema. Investointipankin 12 päivänä elokuuta 2004 päivätyn kertomuksen mukaan Finmeccanica on ilmoittanut, että ”pääoma on maksettava takaisin vasta, kun myönnetyt varat ylittävät tietyn määrän […] minkä vuoksi ensimmäisten 15 vuoden aikana Finmeccanican takaisin maksettaviksi tulevat määrät ovat hyvin pieniä, ja on hyvin epätodennäköistä, että sen olisi maksettava summa kokonaisuudessaan takaisin”.

(132)

Toinen asiakirja oli Italian tilintarkastustuomioistuimen (Corte dei Conti) laatima kertomus (31) lain 808/1985 soveltamisesta. Lainojen takaisinmaksutilannetta tarkasteltiin Italian tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen 6 osastossa.

(133)

Italian tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa mainitaan ministeriön asetus (32), jossa kuvataan yksityiskohtaisesti lain 808/1985 nojalla myönnettyjen lainojen takaisinmaksujärjestelmää. Italian viranomaiset eivät ole toimittaneet tätä asetusta komissiolle, eikä sitä ole ilmeisesti julkaistu Italiassakaan. Tilintarkastustuomioistuin viittaa asetukseen käyttämällä pelkästään numeroa, jolla se on rekisteröity tilintarkastustuomioistuimeen.

(134)

Italian tilintarkastustuomioistuimen mukaan edellä mainitussa ministeriön asetuksessa tarkoitetun takaisinmaksuohjelman mukaan suunnitellut takaisinmaksut merkitään kaavioon, josta käy ilmi valtiolle takaisin maksettavat määrät. Takaisinmaksuohjelman velvollisuuksia ei ole kuitenkaan noudatettu, jos kyseisen ohjelman tulokset eivät teknisesti ja taloudellisesti vastaa alkuperäisiä tavoitteita.

(135)

Italian tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todettiin lisäksi, että tosiasiallisesti takaisin maksetun pääoman osuus vaihteli 0,86 prosentista 80,18 prosenttiin, ja kaikkien myönnettyjen lainojen pääomasta maksettiin takaisin 68,92 prosenttia. Kertomuksen mukaan joissakin tapauksissa pääoman takaisinmaksuja oli suoritettu myöhässä tai niitä ei ollut suoritettu ollenkaan (33).

(136)

Toiseksi Ranska ja kolmas osapuoli ovat lähettäneet luetteloita muista hankkeista, joiden ne väittävät saaneen tukea ja joita Italia ei ole ilmoittanut. Kolmansien osapuolten esittämät luvut koskevat pikemminkin lainamääriä kuin bruttoavustusekvivalentteja. Lainojen määrän ja bruttoavustusekvivalenttien välinen suhde riippuu tuen takaisinmaksua koskevista säännöistä. Kuten edellä 109–122 kohdassa on todettu, Ranska, kolmas osapuoli ja Italian viranomaiset ovat eri mieltä tästä asiasta.

(137)

Kun Italian viranomaisilta tiedusteltiin tätä asiaa, ne väittivät, että kolmansien osapuolten esittämät luvut ovat osittain virheellisiä. Erityisesti kertomukset, joita kolmas osapuoli käytti pääasiallisena lähteenään, sisälsivät pelkkiä oletuksia tulevaisuudessa mahdollisesti myönnettävistä tuista. Italian viranomaisten mukaan kaikkia kyseisessä kertomuksessa huomioon otettuja hankkeita ei ollut todellisuudessa käynnistetty. Lisäksi jotkut aloitetuista hankkeista eivät ole saaneet tukea tai ovat saaneet tukea vähemmän kuin kertomuksissa on alun perin suunniteltu. Lisäksi osa hankkeista oli Italian viranomaisten mukaan luonteeltaan sotilaallisia.

(138)

Kolmanneksi komissio sai tietoonsa kaksi hanketta (AB139 e BA609), jotka aiheuttivat epäilyjä erityisesti siitä, olivatko ne luokiteltavissa sotilaallisiksi hankkeiksi, kuten Italian viranomaiset olivat ilmoittaneet.

(139)

Tiivistetysti voidaan todeta, että koska saatavilla olleet tiedot eivät olleet tyhjentäviä ja koska komission tietoon tuli kyseessä olevan kaltaisia asiakirjoja ja tietoja, joista kävi ilmi uusia ongelmia, komissio päätti laajentaa 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn soveltamisalaa toisella menettelyn aloittamispäätöksellä.

(140)

Komissio esitti toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä kolme pääasiallista epäilyä.

(141)

Ensimmäinen koski tukivälineen luonnetta, toisin sanoen sitä, maksettiinko lain 808/1985 nojalla myönnetty lainapääoma aina kokonaisuudessaan takaisin.

(142)

Komissio epäili lisäksi sekä vuonna 1986 tehdyssä alkuperäisessä päätöksessä että Italian vuonna 1996 hyväksymien aiheellisten toimenpiteiden osalta vakavasti sitä, olivatko Italian viranomaiset ilmoittaneet kaikki yksittäisen tuen ilmoittamisrajan ylittävät tapaukset.

(143)

Lopuksi komissio epäili vakavasti sitä, voidaanko hankkeet AB139 ja BA609 luokitella sotilaallisiksi hankkeiksi, kuten Italian viranomaiset olivat tehneet.

(144)

Toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä todettiin selkeästi, että vaikka alkuperäinen muodollinen tutkintamenettely koski ainoastaan kuutta tapausta ja vaikka kolmansien osapuolten esittämät huomautukset esitettiin tässä menettelyssä, on ilmeistä, että näistä huomautuksista aiheutuneet uudet epäilyt eivät koskeneet pelkästään näitä kuutta tapausta.

(145)

Nämä epäilyt koskivat koko lain 808/1985 soveltamista. Ne koskivat siten kutakin yksittäistapausta, johon tätä lakia oli sovellettu, ja näin kaikkia 13:a tapausta (34), myös niitä, joiden ei katsottu edellyttävän ennakkoilmoitusta ja joista komissio ei esittänyt epäilyjä 1 päivänä lokakuuta 2003 tekemässään päätöksessä.

(146)

Toinen menettelyn aloittamispäätös ei koske yksittäisiä hankkeita, jotka eivät ylitä yksittäisen tuen ilmoittamisrajaa, seuraavassa esitettävää poikkeusta lukuun ottamatta. Komission ilmaisemat epäilyt koskivat nimittäin lain 808/1985 soveltamista, mukaan luettuina kaikki yksittäiset valtiontuen myöntämistä koskevat päätökset, joissa tuen määrä ei ylittänyt yksittäistä ilmoitusrajaa ja jotka on tehty 22 päivänä marraskuuta 2002 jälkeen.

(147)

Lisäksi toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä todettiin selkeästi, että sen soveltamisala rajoittuu siviilihankkeille myönnettyihin erillisiin tukiin.

(148)

Komissio on huomauttanut, että arviointinsa tässä vaiheessa se pitää hankkeita, joissa sotilaallinen tuote mukautetaan siviilikäyttöön, siviilihankkeina.

(149)

Italia on täsmentänyt ensinnäkin, että se on esittänyt huomautuksensa yhdessä Finmeccanicalle.

(150)

Italia on huomauttanut, että komissio myöntää toisessa päätöksessä, että lailla 808/1985 käyttöönotettu tukijärjestelmä on voimassa olevaa tukea, koska komissio on hyväksynyt sen vuonna 1986 ja uudelleen vuonna 2002.

(151)

Italia on todennut, että toinen päätös perustuu asetuksen 16 artiklaan tai menettelyä koskevan asetuksen 13 artiklaan.

(152)

Italia ilmoitti näin ollen, ettei se hyväksy tuen virheellistä soveltamista koskevaa väitettä, koska kyseisellä virheellisellä soveltamisella viitataan sen mukaan pelkästään siihen, ettei tuensaaja käytä saamansa tukea asianmukaisesti. Italian mukaan kaikki tukijärjestelmässä myönnetyt tuet on käytetty niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Italia ei hyväksy kyseistä väitettä etenkään 20 päivänä marraskuuta 2002 jälkeen myönnettyjen yksittäisten tukien osalta.

(153)

Italia väittää, että jos komissio olisi halunnut tutkia kutakin järjestelmässä myönnettyä tukea erikseen, sen olisi pitänyt tehdä se EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan mukaisen, voimassa olevien tukijärjestelmien jatkuvan seurannan yhteydessä.

(154)

Italian mukaan perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittaminen on poissuljettu menettelyä koskevan asetuksen nojalla, ellei kyseisiä tapauksia yksilöidä tarkasti, täsmällisesti ja konkreettisesti.

(155)

Italia päättää huomautuksensa menettelyllisiin näkökohtiin ja toteaa, että toisella menettelyn aloittamispäätöksellä on luotu oikeudellisesti epävarma tilanne siksi, ettei päätöksen soveltamisalaa ole määritelty selkeästi.

(156)

Toiseen menettelyn aloittamispäätökseen laatimassaan vastineessa Italia täsmensi ennen kaikkea tukijärjestelmän kehitystä. Italian mukaan perinteisesti myös teollisuusministeriö on vastannut sotilaallisista ohjelmista.

(157)

Toiseksi Italia laati yhteenvedon järjestelmään vuoden 1996 puitteiden mukaisesti tehdyistä muutoksista ja asianmukaisista hyväksytyistä toimenpiteistä. Italia kuvasi muun muassa, mitkä ovat tulevan tukijärjestelmän keskeiset tekijät, jotka on vielä sisällytettävä uuteen kansalliseen asetukseen (35).

(158)

Kolmanneksi Italia esitti huomautuksensa lainojen takaisinmaksusta. Toisessa päätöksessä mainitun Italian tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen osalta Italian viranomaiset ovat pyytäneet, että tilintarkastustuomioistuin esittäisi oman tulkintansa tästä kertomuksesta. Tilintarkastustuomioistuin toteaa erityisesti, että kertomus ulottuu ainoastaan vuoteen 1998. Koska tarkasteltu ajanjakso on niin lyhyt, sen perusteella ei Italian mukaan voida tehdä yleisiä päätelmiä.

(159)

Toiseksi Italian mukaan kertomuksessa vahvistetaan, että myyntitoimet on aloitettu kaikkien hankkeiden osalta ja että takaisinmaksuja on suoritettu kaikista hankkeista, vaikkakin viipeellä.

(160)

Italian tilintarkastustuomioistuin vahvisti valtion mahdollisuudesta luopua perinnästä (tässä tapauksessa lainoja ei tarvitsisi maksaa takaisin), ettei tämä ole Italian julkishallinnon yleisen periaatteen mukaisesti mahdollista. Tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei ministeriön asetuksessa siis voida säätää saatavista luopumisesta. Tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei se ollut viitannut kertomuksessaan julkishallinnon mahdollisuuteen luopua perinnästä.

(161)

Italia on myöntänyt, että lainojen takaisinmaksussa on muutamissa tapauksissa ollut viipeitä, mutta se on myös todennut, että takaisinmaksut vahvistetaan tukien myöntämistä koskeviin päätöksiin sisältyvissä lopullisissa maksusuunnitelmissa. Italian mukaan tuensaajien on allekirjoitettava lauseke, joka velvoittaa kyseisen yrityksen maksamaan saamansa lainapääoman takaisin.

(162)

Italia on todennut komission esittäneen takaisinmaksuja koskevia epäilyjä myös toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä mainitun, Finmeccanicaa käsittelevän [investointipankin] kertomuksen perusteella.

(163)

Italian mukaan kertomuksessa todetaan selkeästi, että toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä lainattua virkettä — ”pääoma on maksettava takaisin vasta, kun myönnetyt varat ylittävät tietyn (huomattavan) määrän, minkä vuoksi ensimmäisen 15 vuoden aikana Finmeccanican takaisin maksettaviksi tulevat määrät ovat hyvin pieniä, ja on hyvin epätodennäköistä, että sen olisi maksettava summa kokonaisuudessaan takaisin” — edeltävään virkkeeseen sisältyi täsmennys, jonka mukaan kyseessä oli toiminta puolustussektorilla.

(164)

Lisäksi Italian mukaan komissiolla oli epäilyjä lainojen takaisinmaksusta siksi, että se väitti Italian kieltäytyneen esittämästä sille tuen myöntämisestä tehtyjen päätösten koko tekstejä.

(165)

Tältä osin Italia on huomauttanut, että perustelut ovat samat kaikissa tukien myöntämistä koskevissa päätöksissä, myös sotilaallisia hankkeita koskevissa päätöksissä. Lisäksi Italia toteaa, ettei pois jätettyihin perusteluihin voinut sen mukaan sisältyä lisäehtoja, joita ei olisi mainittu varsinaisissa päätöksissä.

(166)

Italia on vahvistanut, että käytetty tukiväline on korkotukilaina, johon liittyviä takaisinmaksuohjelmia on aina noudatettu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Lisäksi Italia on todennut, että lainoja on myönnetty tuensaajille niin sanottuina ”limiittiluottoina”, jotka jakautuvat 10–15 vuoden ajanjaksolle, tai välittöminä kertasuorituksina, joiden yhteydessä otetaan huomioon pankin osuus. Takaisinmaksu aloitetaan Italian mukaan viimeisen lainaerän myöntämistä seuraavana vuonna.

(167)

Lopuksi Italia totesi tukivälineen ja takaisinmaksun osalta, että käytetty tukiväline oli korkotukilaina.

(168)

Italia on esittänyt huomautuksensa myös toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä mainituista kahdesta helikopterista (AB 139 ja BA 609).

(169)

Italia toimitti näiden huomautusten yhteydessä pyydetyt oikeusperustaa koskevat asiakirjat:

(170)

Italia on esittänyt järjestelmän yleisestä rahoituksesta seuraavan taulukon mukaisen kokonaiskuvan (määrät on ilmaistu miljoonina liiroina):

Taulukko 2

Lain 808/85 mukaiset avustukset

(171)

Italian mukaan ennen kuin toinen päätös tehtiin (22 päivänä kesäkuuta 2005), 3 029 miljoonasta eurosta (5 865 miljardia Italian liiraa) oli käytetty 2 878 miljoonaa euroa ja jäljellä olevasta 151 miljoonasta eurosta ei ollut vielä tehty varauksia.

(172)

Italia on lisäksi ilmoittanut kulujen jakaantuneen seuraavasti:

(173)

Italian mukaan 510 miljoonaa euroa on käytetty Euroopan etujen mukaisten hankkeiden rahoittamiseen.

(174)

Italia on lisäksi vastannut pyyntöön ja toimittanut luettelon kaikista lain 808/1985 mukaisista siviilihankkeista, jotka ylittivät yksittäisen tuen ilmoittamisrajan, sekä täydellisen luettelon 22 päivänä marraskuuta 2002 jälkeen rahoitetuista hankkeista. Italia esitti 24 päivänä lokakuuta 2005 päivätyssä kirjeessään huomautuksia menettelyn aloittamisesta tehdyssä toisessa päätöksessä mainituista hankkeista.

(175)

Italia on lisäksi ilmoittanut, ettei muita yksittäisen tuen ilmoittamisrajan ylittäviä tukihankkeita ole.

(176)

Italia on toimittanut taulukon, jossa luetellaan tukijärjestelmästä rahoitetut kansallista turvallisuutta koskevat ohjelmat.

(177)

Lisäksi Italia totesi tiettyjen hankkeiden takaisinmaksun myöhästymisistä, että ainoastaan kahdessa hankkeessa (DO328 Panels ja DO328 EC) osalta on ollut ongelmia. Italia on myöntänyt, että Aermacchin toteuttamassa hankkeessa ilmeni joitakin ongelmia sen pääosakkaan Fairchild Dornier GmbH:n konkurssin vuoksi.

(178)

Seuraavassa toistetaan ne huomautukset ja vaatimukset, jotka kolmas osapuoli on esittänyt toisen menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen.

(179)

Kolmas osapuoli on pyytänyt komissiota toteamaan, että lain 808/1985 nojalla myönnetyt tuet ovat sääntöjenvastaisia, ja määräämään ne perittäviksi takaisin menettelyä koskevan asetuksen 11 artiklan nojalla.

(180)

Kolmas osapuoli on pyytänyt komissiota tutkimaan järjestelmässä käytettyjä tukivälineitä.

(181)

Se on pyytänyt komissiota perimään menettelyä koskevan asetuksen 14 artiklan nojalla takaisin kaikki tuet, joita on myönnetty valtiontukisääntöjen vastaisesti.

(182)

Kolmas osapuoli on pyytänyt komissiota vaatimaan tukiohjelman mukaisten tulevien tukien maksamisen keskeyttämistä, koska tukien käyttöä T&K-toimintaan ei ole asianmukaisesti osoitettu.

(183)

Se on pyytänyt komissiota varmistamaan, että lakia 808/1985 muutetaan siten, että tuet voidaan maksaa takaisin T&K-tukia koskeviin yhteisön puitteisiin sisältyvien rahoitusehtojen mukaisesti.

(184)

Kolmas osapuoli on pyytänyt komissiota laajentamaan tutkimuksiaan sen varmistamiseksi, että muut tukiohjelmat, jotka koskevat Italian ilmailuteollisuutta, ovat yhteensoveltuvia valtiontukisääntöjen kanssa, ja lisäksi varmistamaan, ettei näitä ohjelmia käytetä lakia 808/1985 koskevan komission päätöksen kiertämiseen.

(185)

Se on pyytänyt komissiota velvoittamaan Italian hallituksen esittämään asiasta tyhjentävän vuosikertomuksen, jonka yhteydessä komissiolla on tarvittaessa mahdollisuus pyytää tilintarkastustoimenpiteitä.

(186)

Kolmas osapuoli on esittänyt huomautustensa liitteenä useita asiakirjoja, muun muassa Italian tilintarkastustuomioistuimen 12 päivänä elokuuta 2003 laatiman kertomuksen lain 808/1985 täytäntöönpanosta ja kertomukseen sisältyvän 164 hanketta koskevan taulukon, 14 päivänä maaliskuuta 1988 annetun teollisuusministeriön asetuksen tekstin, lain 808/1985 mukaisen rahoituksen uudelleenjärjestelyä koskevat lakitekstit ja otteita Avion ja Finmeccanican vuosikertomuksista vuosilta 2003 ja 2004.

(187)

Kolmannen osapuolen huomautusten perusteella Italian viranomaiset pyysivät menettelyn soveltamisalan täsmentämistä sen osalta, koskeeko menettely koko tukiohjelmaa vai tämän ohjelman puitteissa myönnettyjä yksittäisiä tukia, joista on ilmoitettava erikseen.

(188)

Tämän jälkeen Italia ilmoitti, että nimettömän kolmannen osapuolen ilmoittamat ministeriön Internetsivuilta poimitut luvut kattavat tukijärjestelmän laajemman soveltamisen. Nämä tiedot käsittävät Italian mukaan paitsi lain 808/1985 mukaisesti myönnetyt tuet, myös muut kansalliseen turvallisuuteen liittyvät teollisuuden ohjelmat (kuten […]), jotka on rahoitettu erilaisten menettelyjen mukaisesti.

(189)

[…]

(190)

Italian mukaan se, että lain 808/1985 mukaisesta järjestelmästä voidaan rahoittaa sekä siviili- että sotilasohjelmia, on aiheuttanut sekaannusta nimettömälle kolmannelle osapuolelle. Italian mukaan vastaavanlainen sekaannus käy ilmi Italian tilintarkastustuomioistuimen laatimasta lakia 808/1985 koskevasta kertomuksesta.

(191)

Italia on esittänyt alla olevan taulukon, jonka avulla kannustimia koskevissa kertomuksissa esitettyjä nimettömän kolmannen osapuolen huomautuksissaan mainitsemia rahoitusmääriä voidaan verrata lain 808/1985 mukaisiin rahoitusmääriin.

Taulukko 3

Lain 808/1985 mukaisten rahoitusmäärien vertailu eri tietolähteiden mukaan

(192)

Italia on toimittanut myös luettelon keskeisistä sotilaallisista ohjelmista, joita on rahoitettu kyseisinä vuosina ja jotka saattavat selittää edellä mainitun eron: […].

(193)

Kolmannen osapuolen mainitseman Finmeccanican vuoden 2003 vuosikertomuksen osalta Italia väittää, että suuri osa T&K-toimintaan osoitettujen varojen lisääntymisestä johtuu Aermacchin mukaantulosta (noin […]).

(194)

Italia on myöntänyt, että joissakin takaisinmaksumenettelyissä on ilmennyt viivästymisiä, mitä se on perustellut erityisesti pitkillä maksuajoilla (kymmenestä viiteentoista vuoteen), ja katsonut, että näitä tapauksia olisi pikemminkin pidettävä myöhäisinä takaisinmaksuina.

(195)

Italia on myöntänyt, että yhdessä hankkeessa, DO328EC, on ollut ongelmia, mutta toteaa, ettei ole missään tapauksessa mahdollista, että valtio luopuisi takaisinperinnästä.

(196)

Vastaukseksi kolmannen osapuolen huomautuksiin Italian viranomaiset ovat esittäneet seuraavia väitteitä.

(197)

Italia katsoo, ettei ole mahdollista hyväksyä kolmannen osapuolen komissiolle esittämää pyyntöä julistaa kuusi hanketta, joista komissio oli esittänyt epäilyjä ensimmäisessä päätöksessään, sääntöjenvastaisiksi ja määrätä nämä tuet perittäväksi takaisin. Italia katsoo, että tällainen vaatimus on ristiriidassa menettelyä koskevan asetuksen 11 artiklan kanssa.

(198)

Italian mukaan menettely koskee ainoastaan järjestelmän yksittäisiä tukitapauksia tai hankkeita, jotka komissio on yksilöinyt täsmällisesti, eli tässä tapauksessa kolmeatoista hanketta, jotka mainitaan ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä. Italia väittää jo keskeyttäneensä näiden hankkeiden rahoituksen, kunnes komissio antaa lopullisen päätöksensä.

(199)

Mitä tulee kolmannen osapuolen pyyntöön, jonka mukaan komission on velvoitettava Italia esittämään vuosikertomus ja ryhtymään muihin valvontatoimenpiteisiin, Italian hallitus ilmoittaa olevansa valmis esittämään mahdolliset kertomukset menettelyä koskevan asetuksen 21 artiklan mukaisesti. Italian viranomaiset eivät kuitenkaan hyväksy sellaisten uusien raportointivelvollisuuksien asettamista, jotka olisivat kohtuuttomia ja epäoikeudenmukaisia suhteessa vaatimuksiin, joita on asetettu muille jäsenvaltioille tämän alan tukijärjestelmien osalta.

(200)

Kolmas osapuoli viittaa huomautuksissaan Avion tilinpäätökseen (vuosikertomus 2004) ja lainaa erityisesti virkettä, jonka mukaan lainaa ei tarvitse maksaa takaisin, jos ei ole tuloja (”If no revenues are earned, no reimbursement is due”). Italian viranomaiset ovat ilmoittaneet pyytäneensä tästä selitystä kyseiseltä yritykseltä. Italian viranomaisten mukaan Avion lakimies, jota kuultiin asiasta, vahvisti, että järjestelmässä tuen edunsaajilla on velvollisuus palauttaa saamansa määrät takaisin kokonaisuudessaan riippumatta siitä, kuinka hyvin ohjelma onnistuu. Avio on myöntänyt, että vuoden 2004 vuosikertomukseen sisältynyt kohta perustui virheelliseen tulkintaan, ja se muutettiin seuraavan vuoden kertomuksessa.

(201)

Italia on toimittanut tietoja myöhemmin annetuista laeista, joihin kolmas osapuoli viittaa huomautuksissaan, ja täsmentänyt, että lakien 421/96 ja 388/00, vuoden 2003 rahoituslain ja lain 140/99 (joka koski erityisesti sotilaskuljetuskoneita) yksinomaisena tarkoituksena oli rahoittaa kansalliseen turvallisuuteen liittyviä sotilaallisia hankkeita.

(202)

Italian tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen osalta Italia huomauttaa erityisesti, että kolmas osapuoli on esittänyt huomautustensa liitteinä kaksi taulukkoa (”tables or charts”), jotka on otettu kertomuksen kuvioista 3 ja 5, ja täsmentää, ettei kyseisiä Excel-taulukoita ollut siinä versiossa, johon toisessa päätöksessä viitataan, vaan ne sisältyivät kertomukseen ainoastaan Word-muotoisina. Italia huomauttaa lisäksi, että on epäselvää, millaisin tutkintakeinoin kolmas osapuoli oli hankkinut kyseiset taulukot.

(203)

Italia korostaa, että sen mielestä on täysin epäasianmukaista pitää kyseisiä lukuja Italian tilintarkastustuomioistuimen lukuina, kun otetaan huomioon, ettei niitä löydy samassa muodossa kyseisestä kertomuksesta.

(204)

Italia on kuitenkin esittänyt joitakin huomautuksia taulukkojen sisällöstä, siltä osin kuin niissä viitataan 164 päätökseen tuista, joiden arvo on yhteensä 3 miljardia euroa.

(205)

Italia on ennen kaikkea huomauttanut, että tähän summaan sisältyy useita epätarkkuuksia, tukia on muun muassa laskettu kahteen kertaan ja huomioon on otettu tukia, joita ei ole myönnetty. Lisäksi Italian mukaan taulukot sisältävät myös kansalliseen turvallisuuteen liittyviä hankkeita, kuten muiden lakien nojalla rahoitettuja hankkeita, jotka eivät näin ollen kuulu kyseessä olevan järjestelmän soveltamisalaan. Lopuksi Italia toteaa, että tukiohjelmasta myönnetyt tuet vastaavat suuruudeltaan tarkalleen sitä arvoa, joka mainitaan Italian esittämissä huomautuksissa […].

(206)

Tapauksen arvioimiseksi komissio varmistaa ensimmäiseksi tukien olemassaolon ja niiden soveltuvuuden yhteismarkkinoille.

(207)

Toiseksi komissio selventää nyt käsillä olevan menettelyn soveltamisalaa sekä sitä koskevaa menettelyllistä perustaa.

(208)

Kolmanneksi komissio arvioi, voidaanko ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä ilmaistut epäilyt poistaa.

(209)

Neljänneksi päätökseen sisällytetään luettelo hankkeista, joita se koskee, ja siinä arvioidaan saatavilla olevien tietojen perusteella hankkeiden soveltuvuus yhteismarkkinoille sekä esitetään ehdot, joita on sovellettava hankkeiden soveltuvuuden varmistamiseksi.

(210)

Lopuksi komissio tekee asianmukaiset päätelmät yksittäisistä hankkeista ja selittää, miksi nämä päätelmät eivät koske kahta helikopterihanketta, joiden sotilaallista luonnetta on epäilty toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä.

(211)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea on valtion varoista myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua, jolla suositaan jotakin yritystä ja jolla vaikutetaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(212)

Kuten ensimmäisessä ja toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä todetaan, tarkastelun kohteena olevat toimenpiteet ovat valtiontukia. Italia tai yksikään menettelyyn osallistunut asianomainen ei ole kiistänyt tätä arviota.

(213)

Lain 808/1985 mukaisesti myönnetyt lainat olivat selvästi valikoivia, sillä niistä hyötyivät ainoastaan ilmailuteollisuudessa toimivat yritykset.

(214)

Kyseiset lainat on myönnetty valtion talousarviovaroista, ja ne koostuvat siten valtion varoista.

(215)

Lainat myönnettiin korottomina, minkä vuoksi ne asettavat niitä saavat yritykset edullisempaan asemaan verrattuna yrityksiin, joiden on rahoitettava omat hankkeensa markkinaedellytysten mukaisesti. Korottomana myönnettävästä lainasta saatava etu määritetään ottamalla nimenomaan huomioon tämän lainan koron, joka on nolla prosenttia, ja niiden korkojen, joita yrityksen olisi maksettava vastaavasta markkinaehtoisesta lainasta, välinen erotus. Laina maksetaan siten aina takaisin sen myöntämishetkellä vahvistetun suunnitelman mukaisesti, ja tuki määritetään summaksi, joka vastaa valtion perimättä jättämiä korkoja.

(216)

Useimmissa tapauksissa hankkeet koskevat tuotteita (helikoptereita, pieniä ilma-aluksia tai joissakin tapauksissa suuria ilma-aluksia), jotka ovat merkittäviä yhteisön sisäisessä kaupassa.

(217)

Italian ilmailuteollisuuden T&K-hankkeille lain 808/1985 nojalla myöntämät tuet kuuluvat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

(218)

Italia ja menettelyn muut asianomaiset ovat lisäksi yhtä mieltä siitä, että tukien yhteensopivuutta perustamissopimuksen kanssa on arvioitava niiden sääntöjen perusteella, jotka koskevat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamista T&K-hankkeille myönnettäviin tukiin.

(219)

Kyseisiä tukia on pidettävä sääntöjenvastaisina siksi, ettei Italia ole ilmoittanut niistä.

(220)

Kuten tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle laadituissa yhteisön puitteissa (38), jäljempänä ’vuoden 2006 puitteet’, selkeästi todetaan samansuuntaisesti valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun komission ilmoituksen (39) kanssa, komissio soveltaa ilmoittamattomaan tukeen

(221)

Näin ollen arvioidessaan hankkeiden yhteensopivuutta perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan kanssa komissio soveltaa tukien myöntämispäivämäärästä riippuen joko vuoden 1986 tutkimus- ja kehitystuen puitteita tai vuoden 1996 tutkimus- ja kehitystuen puitteita.

(222)

Tämä päätös koskee ainoastaan yksittäisiä tukia, joita Italia on myöntänyt ilmailualan T&K-siviilihankkeille lain 808/1985 mukaisesti.

(223)

Päätös koskee erityisesti kuutta hanketta, joista komissio ilmaisi epäilyjä ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessään.

(224)

Päätös koskee myös muita ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä mainittuja hankkeita, sillä niitä koskevien myöhempien tietojen perusteella on ollut mahdollista tehdä toisenlainen arvio erityisesti yksittäisiä tukia koskevan ilmoittamisvelvollisuuden osalta.

(225)

Kolmanneksi päätös koskee muita yksittäisiä tukia, joita Italia on myöntänyt hankkeille, jotka ylittävät tutkimus- ja kehittämistöitä koskevissa vuoden 1986 ja vuoden 1996 puitteissa vahvistetut ilmoituskynnykset. Näistä hankkeista ei ollut ilmoitettu komissiolle ensimmäisen päätöksen tekemisen ajankohtana. Jotkin näistä hankkeista mainitaan toisessa päätöksessä mahdollisina yksittäisinä ilmoittamattomina tukina.

(226)

On mahdotonta hyväksyä Italian väitettä, jonka mukaan tutkintamenettelyssä on heti alun alkaen yksilöitävä kaikki hankkeet, jotka kuuluvat sen soveltamisalaan, sillä komissiolla ei ole menettelyä aloittaessaan välttämättä tiedossa niiden hankkeiden lukumäärää, jotka menettely saattaa kattaa.

(227)

Tämä päätös koskee tukiohjelmaan kuuluvia yksittäisiä tukia, joista Italian olisi pitänyt ilmoittaa erikseen, mutta jotka se on jättänyt ilmoittamatta. Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti on poikkeuksellisen laaja siksi, ettei Italia ole ilmoittanut näitä hankkeita yli kymmeneen vuoteen. Kun otetaan huomioon, että perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen tekemistä koskeva velvollisuus on laiminlyöty pitkällä aikavälillä, sekä kolmansien osapuolten esittämät huomautukset ja saatavilla olevat tiedot, toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä komissio on todennut selkeästi, että menettely koskee kaikkia yksittäisiä hankkeita, jotka sisältyvät järjestelmään ja jotka olisi pitänyt ilmoittaa erikseen.

(228)

Toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä ei ole vahvistettu erityistä päivämäärää, josta lähtien ilmoittamattomat hankkeet oli sisällytettävä menettelyyn ja niitä oli pidettävä lain 808/1985 mukaisina yksittäisinä tukina. Italian viranomaiset ovat joka tapauksessa antaneet tuensaajille usein mahdollisuuden olla maksamatta tukia kokonaisuudessaan takaisin, mitä on pidettävä uusien tukien myöntämisenä.

(229)

On syytä pitää mielessä, kuinka tärkeää valtiontukien valvonnan kannalta on, että tietyt rajat ylittävistä hankkeista ilmoitetaan erikseen. Vuoden 2006 puitteissa todetaan selvästi, että ilmoittamisrajat ylittävät toimenpiteet on tutkittava yksityiskohtaisesti, jotta komission valvonta voidaan kohdentaa asianmukaisesti. Perusteellisen arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että tutkimus- ja kehitysyhteistyötä sekä innovaatiotoimintaa varten yhdelle tuensaajalle myönnetyt suuret tukisummat eivät muuta kilpailun edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, vaan edistävät yhteistä etua suhteellisesti.

(230)

Tarkasteltavana ajanjaksona ilmoittamisrajoja muutettiin. Vuoden 1986 puitteiden mukaan hankkeesta on ilmoitettava, jos sen tukikelpoiset kustannukset ovat yli 20 miljoonaa ecua.

(231)

Vuoden 1996 puitteiden mukaan niistä hankkeista, joiden tukikelpoiset kustannukset ovat yli 25 miljoonaa ecua ja jotka saavat tukea yli 5 miljoonaa ecua, on tehtävä komissiolle erillinen ilmoitus (40).

(232)

Siitä, että perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisessa tehdyssä menettelyn aloittamispäätöksessä on tarpeen mainita tarkkaan, täsmällisesti ja asianmukaisesti sen kohteena olevat yksittäiset hankkeet komissio toteaa seuraavaa.

(233)

Komissio on aloittanut perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn, jossa se on yksilöinyt erikseen 13 hanketta. Tuolloin saatavilla olleiden tietojen mukaan komissio esitti epäilyjä kuudesta hankkeesta ja päätti olla vastustamatta seitsemää hanketta.

(234)

On käynyt kuitenkin ilmeiseksi, että yhtäältä Italian käyttämä tukiväline ja toisaalta sen soveltamistapa, jolle oli tyypillistä usein myöhässä suoritetut takaisinmaksut, ovat omiaan muuttamaan kolmestatoista hankkeesta tehtyä arviota. Italia myöntää, että tuona ajankohtana komission käytettävissä olleet tiedot eivät olleet virheettömiä eikä niihin sisältynyt tukien, joita myönnettiin ja joita ei maksettu takaisin asianmukaisesti, todellisia ehtoja.

(235)

Lisäksi on tullut esiin muita tapauksia, joita Italia ei ole ilmoittanut erikseen, vaikka T&K-puitteet ja vuoden 1986 päätös sisälsivät tältä osin selkeät ohjeet.

(236)

Lisäksi on käynyt ilmi, että tässä päätöksessä arvioiduista tapauksista suurimmassa osassa takaisinmaksuja ei suoritettu alkuperäisen aikataulun mukaisesti, ne voitiin päinvastoin suorittaa myöhässä, minkä vuoksi ehdot olivat suunniteltua suotuisammat tuensaajien kannalta. Tällaiset uudet ja aiempaa suotuisammat ehdot voidaan katsoa uudeksi tueksi.

(237)

On siis todettava, että menettely koskee useita hankkeita, joissa tukea on myönnetty sääntöjenvastaisesti.

(238)

Komissio on arvioinut Italian esittämiä tietoja, jotka koskevat tukikelpoisia kustannuksia ja kannustavaa vaikutusta niiden kuuden ohjelman osalta, jotka sisältyvät ensimmäiseen menettelyn aloittamispäätökseen ja jotka on nyt sisällytetty hankeluetteloon (ks. 281 kohta, taulukko 4).

(239)

Komissio on varmistanut, että kunkin hankkeen kustannukset liittyvät teollisuuden tutkimustoimintaan ja kilpailua edeltävään kehittämistoimintaan.

(240)

Komissio varmistanut kullekin kuudelle hankkeelle myönnetyn tuen kannustavan vaikutuksen. Arvioinnissa on otettu huomioon, kuinka pitkä aika on kulunut siitä, kun Italia teki päätöksen tukien myöntämisestä.

(241)

Toisaalta, kuten 105–122 kohdassa todetaan, on käynyt ilmi, että tietyt tukien keskeiset piirteet, erityisesti varsinainen tukiväline, on määritelty epäselvästi, minkä vuoksi komissio ei voinut esittää lopullista arviota niiden soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Ennen yksittäisiä hankkeita koskevien arvioiden esittämistä on näin ollen tarpeen arvioida tietoja, joita on saatavilla toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä esitetyistä muista epäilyistä.

(242)

Jotta tukiohjelmasta myönnetyistä yksittäisistä tuista voidaan tehdä lopullinen arvio, ensiksi on tarpeen arvioida kaikkia järjestelmän kehitykseen liittyviä tietoja, myös oikeusperustaa ja talousarviomuutoksia.

(243)

Toiseksi on tarpeen arvioida tukivälineen luonnetta ja tuen myöntämistä koskevien ilmoitusten toteutumista.

(244)

Kolmanneksi on laadittava luettelo yksittäisistä hankkeista, joita Italia ei ole ilmoittanut, arvioitava niiden kaikkien rahoitusehdot, ja tarvittaessa varmistettava takaisinmaksuehdot sekä tällaisten ehtojen noudattamisen valvontaa koskevat säännöt.

(245)

Lopuksi erillisessä luvussa arvioidaan tietoja, jotka koskevat kahta helikopteria, jotka on esitetty sotilashelikoptereina; tätä asiaa käsitellään 399–408 kohdassa.

(246)

Komissio voi nykyisellään muodostaa tarkan kuvan järjestelmän kokonaistilanteesta.

(247)

Italia on toimittanut riittävät tiedot hankkeiden kokonaisrahoituksesta, minkä ansiosta komissio pystyy muodostamaan kokonaiskuvan tilanteesta. Tämä koskee erityisesti ongelmaa, joka liittyy siihen, että Italia on käyttänyt tarkastelun kohteena olevaa järjestelmää sekä siviilihankkeiden että kansalliseen turvallisuuteen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen. Kokonaisrahoitusta koskevat tiedot olisivat siis harhaanjohtavia, jos niitä tulkittaisiin siten, että Italia on tukenut tällä rahoituksella pelkästään siviilihankkeiden T&K-toimintaa ilmailuteollisuudessa.

(248)

Tukivälineen luonteen osalta Italia on toimittanut tyhjentävän asiakirja-aineiston hankkeista, joista sen olisi pitänyt ilmoittaa erikseen T&K-puitteisiin kullakin hetkellä sisältyneiden ilmoittamisrajojen mukaisesti.

(249)

Italia on ilmoittanut, että väline on luonteeltaan monimuotoinen, sillä se koostuu korkotukilainasta, jonka takaisinmaksu riippuu valmistetun tuotteen myyntiennusteista. Italian mukaan takaisinmaksuohjelmat olivat lopullisia.

(250)

Korkotukilainoja myönnettäessä sovellettiin senhetkistä viitekorkoa, johon lisättiin palkkio.

(251)

Tuen myöntämishetkellä Italian viranomaiset määrittelivät kullekin hankkeelle tuen teoreettisen enimmäisintensiteetin, joka laskettiin tukikelpoisten kustannusten perusteella ja joissa otettiin huomioon mahdolliset bonukset.

(252)

Joissakin tapauksissa tätä enimmäisintensiteettiä ei kuitenkaan noudatettu, ja tukea myönnettiin tuensaajille suotuisammin ehdoin, jolloin tuen intensiteetti oli suurempi kuin T&K-puitteiden mukainen sallittu enimmäisintensiteetti.

(253)

Lisäksi takaisinmaksuohjelmia ei usein noudatettu käytännössä kahdesta syystä. Käytännössä tuensaajille osoitetut maksut suoritettiin alkuperäisiä suunnitelmia myöhemmin joko hankkeen myöhästymisen vuoksi tai siksi, että valtio suoritti maksut myöhässä. Tämän vuoksi tukien tosiasiallinen intensiteetti oli joissakin tapauksissa alun perin suunniteltua pienempi.

(254)

Erityisesti on huomattava, että monissa tapauksissa takaisinmaksut eivät tapahtuneet alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Tämän vuoksi intensiteetti oli monissa tapauksissa alun perin vahvistettua intensiteettiä suurempi, sillä tuensaajat saivat lisäetua siitä, että tuet voitiin maksaa takaisin myöhässä.

(255)

Italia on lähettänyt komissiolle joitakin kirjeitä, jotka sisältävät toisintoja takaisinmaksupyynnöistä, joita Italia oli lähettänyt tuensaajille. On kuitenkin selvää, että näiden kirjeiden vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Joissakin tapauksissa edunsaajalle on lähetetty useita samaa hanketta koskevia kirjeitä ilman, että ne olisivat johtaneet tosiasiallisiin takaisinmaksutoimiin, ja ilman, että valtio olisi ryhtynyt takaisinperintätoimiin (41).

(256)

Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeille myönnetyt tuet saattoivat olla ongelmallisia kahdesta syystä: a) alun perin vahvistettu tukien intensiteetti ylitti joissakin tapauksissa sallitun enimmäisintensiteetin ja b) tukien takaisinmaksu oli riittämätöntä, mikä kasvatti tätä intensiteettiä entisestään.

(257)

Italia on laatinut yhdessä komission kanssa menetelmän näiden kummankin ongelman ratkaisemiseksi. Kullekin hankkeelle on aluksi määritelty enimmäisintensiteetti vähimmäistasoksi teoreettisen enimmäisintensiteetin (42) ja alkuperäisen intensiteetin välille. Mikäli intensiteetti oli alun perin pienempi, myönnetyillä erityisillä tuilla oli riittävä kannustava vaikutus, jotta yritys sitoutuisi hankkeeseen. Jokaista lisäystä alun perin vahvistettuun tuen intensiteettiin pidetään uutena tukena.

(258)

Tämän jälkeen lasketaan tuen kokonaisintensiteetti. Vuonna, jona tuen kokonaisintensiteetti saavuttaa 257 kohdassa määritellyn tuen enimmäisintensiteetin, tuensaajan on maksettava maksamatta oleva lainapääoma kokonaisuudessaan takaisin. Jos tuen enimmäismäärä on ylittynyt jo aikaisemmin, korot, jotka ovat kertyneet kuluneina vuosina takaisin maksamattomalle lainalle, lasketaan siihen saakka, kun laina on maksettu kokonaisuudessaan takaisin. Korkotaso määräytyy sen vuoden viitekoron mukaan, jona tuen enimmäisintensiteetti saavutetaan, ja siten korkoa kertyy kultakin myöhästymistä seuraavalta vuodelta.

(259)

Tämän menetelmän avulla voidaan siis varmistaa, että T&K-puitteissa määriteltyjä enimmäisintensiteettejä noudatetaan (43).

(260)

Kun tukivälineestä on saavutettu yhteinen ja oikea kuva, on pystytty laatimaan luettelo hankkeista, jotka Italian olisi pitänyt ilmoittaa erikseen. Kun tukea myönnetään korkotukilainana, merkityksellistä on se, kuinka suuren korkosumman valtio jättää perimättä. Kun otetaan huomioon tukivälineen luonteeseen liittyvä epävarmuus, edes Italialla ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, mistä hankkeista olisi pitänyt ilmoittaa erikseen (44) tai mitkä niistä olisi pitänyt sisällyttää jälkikäteen niiden hankkeiden luetteloon, jotka olisi pitänyt ilmoittaa.

(261)

Luettelon laatiminen on edellyttänyt useiden tietopyyntöjen esittämistä.

(262)

Alun perin Italia väitti, ettei se ollut jättänyt ilmoittamatta muita hankkeita kuin ne, jotka mainittiin ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä. Myöhemmin Italia myönsi, että ilmoittamattomia hankkeita oli enemmän, ja esitti kaikki tarvittavat tiedot ja todisteet.

(263)

On useita seikkoja, jotka selittävät, miksi ilmoittamattomista hankkeista on ollut vaikeaa laatia luetteloa.

(264)

Ensinnäkin on syytä pitää mielessä, että tukiohjelmaa on sovellettu vuodesta 1986.

(265)

Toiseksi kyseisten hankkeiden määrä on välttämättä suuri. Kun mukaan otetaan hankkeet, joista ei tarvitse ilmoittaa erikseen, tarkasteltavana ajanjaksona rahoitettujen hankkeiden määrä on selvästi yli sata.

(266)

Kolmanneksi useiden sotilaallisten hankkeiden sisällyttäminen luetteloon on lisännyt sekaannusta. Komissio huomauttaa, että myös Italian tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta käy ilmi, että hankkeiden luonteeseen liittyy jonkin verran sekaannusta.

(267)

Rahoitetuista hankkeista saatavilla olleet tiedot olivat hajanaisia ja usein sekavia myös siitä syystä, että hallituksen Italian parlamentille toimittamissa kertomuksissa oli luetteloita pikemminkin tulevista hankkeista kuin tosiasiallisesti rahoitetuista hankkeista.

(268)

Osa luetteloista on kolmannen osapuolen esittämiä ja osa komission suoraan esittämiä. Tällaisia hankeluetteloita ovat esimerkiksi ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä mainitut kolmetoista hanketta ja toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä mainittujen hankkeiden luettelo.

(269)

Italian tilintarkastustuomioistuimen kertomus ei sisältänyt luetteloa hankkeista vaan pelkkiä yleisluonteisia lukuja, kaavioita ja taulukoita. Tilintarkastustuomioistuimen Internet-sivuilla vuonna 2005 saatavilla olleen Word-asiakirjan yleisistä kaavioista oli kuitenkin mahdollista johtaa tarkempia tietoja.

(270)

Kolmas osapuoli otti nämä viimeiset tiedot huomioon 11 päivänä marraskuuta 2005 toimittamassaan tiedonannossa. Komissio mainitsi 23 päivänä toukokuuta 2006 päivätyssä tietopyynnössään suurimman osan (45) nimettömän kolmannen osapuolen luetteloon sisältyneistä hankkeista osoittaakseen Italialle, että hyvin todennäköisesti oli yhä hankkeita, joita ei ollut ilmoitettu ja joista Italia ei ollut toimittanut pyydettyjä tietoja.

(271)

Toisaalta Italia on väittänyt (46), ettei kolmannen osapuolen esittämää luetteloa voida pitää Italian tilintarkastustuomioistuimen luettelona sillä perusteella, että nimetön osapuoli oli laatinut tämän luettelon ekstrapoloimalla tiedot tilintarkastustuomioistuimen tietojärjestelmästä. Tästä syystä olisi Italian viranomaisten mukaan väärin pitää luetteloa tilintarkastustuomioistuimen luettelona, sillä se on kyseisten viranomaisten mukaan kolmannen osapuolen suorittaman manipuloinnin tulos. Koska luettelossa oli useita virheitä ja epätarkkuuksia, olisi väärin pitää sitä tilintarkastustuomioistuimen luettelona.

(272)

Koska Italia päätti lopulta esittää täydellisen luettelon yksittäisistä hankkeista, joista oli ilmoitettava erikseen, komissio ei katsonut tarpeelliseksi ottaa kantaa aiemmin saamiensa tietojen todenperäisyyteen (47).

(273)

Yleisesti ottaen ilmoittamatta jätettyjä hankkeita koskevasta luettelosta käyty keskustelu on ollut haastavaa; kahden vuoden keskustelujen jälkeen Italian viranomaiset ja komissio saattoivat kuitenkin yksilöidä tietyn määrän yksittäisiä hankkeita, joita Italia ei ollut ilmoittanut.

(274)

Kuten toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä oli vaadittu, Italia esitti lisäksi hankkeista, jotka eivät ylittäneet tukien ilmoittamisrajaa, luettelon, joka hyväksyttiin 20 päivän marraskuuta 2002 jälkeen. Tästä luettelosta komissio saattoi todeta yhtäältä, että se vastaa lain 808/1985 kokonaismäärärahoja tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona, ja toisaalta, että se todellakin koskee hankkeita, jotka eivät ylitä yksittäisen tuen arvioinnille asetettua kynnystä (48).

(275)

Yksittäisten hankkeiden, joista Italia ei ole ilmoittanut komissiolle, luetteloon sisältyy 17 hanketta.

(276)

Luettelo sisältää hankkeet, joista komissio voi todeta, ovatko ne yhteensopivia perustamissopimuksen kanssa. Tämä ei kuitenkaan estä komissiota aloittamasta tulevaisuudessa menettelyjä muiden sellaisten ilmoittamattomien hankkeiden osalta, jotka eivät ole tällä hetkellä sen tiedossa, tai sen tiedossa olevien sellaisten hankkeiden osalta, joista ei ole saatavilla riittävästi tietoa päätöksen tekemiseksi joko siksi, että tiedot ovat riittämättömiä, tai siksi, että tietojen mukaan kyseinen hanke ei tällä hetkellä ylitä ilmoittamisrajaa. Hanketta koskevat uudet tiedot saattavat muuttaa tätä arviota.

(277)

Komissiolla on hallussaan kustakin hankkeesta alkuperäinen rahoitus- ja takaisinmaksusuunnitelma, joka on vahvistettu tuen myöntämishetkellä, ja valtion ja tuensaajan tosiasiallisesti suorittamien maksujen todellinen tilanne. Suunnitelmat sisältävät edellä mainitun menetelmän mukaiset muutokset (49).

(278)

Kun otetaan huomioon hankkeista saatavilla olevat tiedot ja se, että kaikki hankkeet ovat saman tukijärjestelmän yksittäisiä soveltamistapauksia, komissiolla ei ole perusteita epäillä, että tukia ei olisi osoitettu sellaisen toiminnan edistämiseen, jota voidaan pitää T&K-puitteissa määriteltynä T&K-toimintana.

(279)

Kannustavan vaikutuksen osalta komissio panee erityisesti merkille, että vuoden 1986 puitteiden 8 kohdan 2 kohdassa edellytetään ainoastaan, että tuella tuensaajaa kannustetaan lisäämään T&K-toimintaa tai että tuen avulla yritys pystyy selviytymään poikkeuksellisista olosuhteista silloin, kun tuensaajayrityksen omat varat eivät ole riittäviä. Vuoden 1996 puitteiden 6 kohdan mukaan tuen kannustava vaikutus määritetään määrällisten tekijöiden tai muiden jäsenvaltion merkityksellisenä pitämien tekijöiden perusteella, kun jäsenvaltio pystyy osoittamaan, ettei samaa T&K-hanketta olisi voitu toteuttaa ilman tukea taikka se olisi toteutettu suppeampana tai lyhytkestoisempana ilman tukea.

(280)

Komissiolla ei ole käytettävissään tietoja, joiden perusteella tarkasteltavien tukien kannustavaa vaikutusta olisi syytä epäillä. Tukien ansiosta tuensaajat ovat voineet harjoittaa ylimääräistä T&K-toimintaa tavanomaisen tutkimustoimintansa ohella ja toteuttaa T&K-hankkeita, joita ne eivät olisi muutoin omilla varoillaan voineet toteuttaa. Lisäksi yhdenmukaisesti niiden arvioiden kanssa, joita on tehty samankaltaisista ilmailualan hankkeista, komissio panee merkille, että kyseisille hankkeille myönnettyjen tukien ansiosta tuensaajat saattoivat toteuttaa riskialttiita hankkeita, joita ne eivät olisi kyenneet yksin rahoittamaan. Lopuksi komissio huomauttaa, että kyse on suurimmaksi osaksi kansainvälisistä hankkeista, jotka edellyttävät tavanomaista enemmän yhteistyötä.

(281)

Seuraavassa kuvataan kukin hanke tukikelpoisten kokonaiskustannusten ja saatujen tukisummien perusteella. Ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä epäilyjä herättäneiden kuuden hankkeen osalta arviointi käsittää lisäksi tiedot, joita on saatavilla tukikelpoisesta toiminnasta ja kannustavasta vaikutuksesta. Kunkin hankkeen osalta täsmennetään, miten 257 kohdassa mainitun menetelmän soveltaminen vaikuttaa niihin.

Taulukko 4

Luettelo tämän päätöksen kohteena olevista hankkeista

(282)

Agustan toteuttama helikopterihanke koostui A109-helikopterin eri versioiden kehittämisestä, minkä yhteydessä sitä mukautettiin eri käyttövoimajärjestelmiin, jotta se täyttäisi turvallisuutta, lentosuoritusta ja ympäristövaikutuksia koskevat entistä tiukemmat vaatimukset. A109-helikopterin D-, E- ja F-versiot vastaavat Allison, Pratt & Whitney ja Turbomeca -nimisten yritysten valmistamia moottorikäyttöisiä versioita. Italian mukaan D- ja E-versioita ei milloinkaan kehitetty.

(283)

Hanke mainitaan ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä (hanke nro 4). Investoinnit tehtiin vuosina 1996–1998. Komissio esitti ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä epäilyjä, jotka koskivat T&K-toimien luokittelemista ja kannustavaa vaikutusta.

(284)

Italian viranomaiset toimittivat yksityiskohtaisempia tietoja T&K-toimintaan liittyvistä tehtävistä. Ensinnäkin komissio huomauttaa, että hankkeen yhteydessä kehitettiin useita prototyyppejä, ja ettei D- ja E-versioita rakennettu valmiiksi eikä niitä levitetty kaupallisesti.

(285)

Toiseksi komissio panee merkille, että varsinaisina kohteina olleet tekniikat — moottorit ja teli, jossa on uudenlaiset tuet — sertifioitiin vasta kesäkuussa 2001. Italian mukaan roottorin kehitystyö täytyy vielä sisällyttää lopputuotteeseen, vaikka T&K-toiminnan tulokset ovat olleet onnistuneita.

(286)

Tapahtumien kulku viittaa siihen, että vuosina 1996–1998 toteutetulle T&K-hankkeelle osoitettujen tukien ansiosta Agusta-yritys pystyi ottamaan käyttöön uutta tekniikkaa yli 30 kuukauden ajan. Tämän vuoksi Agustalle myönnetyllä tuella oli kannustava vaikutus.

(287)

Tukikelpoinen investointi (50) oli 69 790 miljoonaa Italian liiraa (51). Tuen määrä, joka muodostui valtion perimättä jättämistä koroista, oli 24 450 miljoonaa Italian liiraa. Tämän perusteella tukien alun perin vahvistettu intensiteetti oli 35,03 prosenttia, kun taas vuoden 1996 puitteiden mukainen suurin sallittu teoreettinen intensiteetti oli 31 prosenttia. Kokonaisintensiteetti saavutti vuonna 2004 sallitun enimmäistason, 31 prosenttia.

(288)

Vuonna 2007 Agustan on näin ollen välittömästi maksettava takaisin vielä maksamatta oleva lainapääoma (19 300 miljoonaa liiraa) ja 7 811 miljoonaa liiraa, joka oli vahvistettu tätä vuotta koskevissa takaisinmaksutaulukoissa. Lisäksi Agustan on maksettava vuodesta 2005 alkaen kertyneet korot, joiden yhteissumma oli 31 päivänä joulukuuta 2007 […] miljoonaa liiraa.

(289)

Komissio voi näin ollen päätellä, että kyseistä tukea voidaan pitää soveltuvana yhteismarkkinoille vuoden 1996 T&K-puitteiden perusteella, koska se on koskenut T&K-toimintaa ja sillä on ollut kannustava vaikutus Agusta-yritykseen, jos Agusta maksaa välittömästi takaisin jäljellä olevan velkansa ja sen korot.

(290)

Hanke koskee Agusta-yrityksen helikopteria. Ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä hankkeeseen viitattiin hankkeena nro 2. Komissio esitti epäilyjä T&K-toimien luokittelemista ja kannustavasta vaikutuksesta.

(291)

Italian mukaan vuosina 1999–2001 toteutetussa hankkeessa oli tarkoituksena kehittää täysin uudenlainen helikopteri, joka oli määrä saattaa markkinoille vuoden 2009 jälkeen. Helikopterin oli tarkoitus painaa 3–3,5 tonnia, ja sitä oli määrä käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin.

(292)

Italia on voinut osoittaa, että A109 X -hanke on täysin erillinen hankkeista A109 D/E/F, A109 Power ja A119 Koala. Hankkeiden keskeiset tekniset erot koskevat viisisiipistä roottoria, pyrstöroottoria ja kartiopyörillä varustettua vaihteistoa.

(293)

Kannustavan vaikutuksen osalta Italia on voinut osoittaa, että A109 X on uusi hanke, joka saatetaan päätökseen vasta vuoden 2009 jälkeen. Tuen avulla Agusta on siis voinut aloittaa T&K-toiminnan, jota ei voida pitkään aikaan hyödyntää kaupallisesti ja joka on teknisesti riskialtista.

(294)

Yritykset tekemät tukikelpoiset investoinnit olivat 67 144 miljoonaa liiraa. Tuet, jotka muodostuvat valtion perimättä jättämistä koroista, ovat 13 902 miljoonaa liiraa, mikä vastaa 20,70 prosentin intensiteettiä, joka on vähemmän kuin vuoden 1996 puitteissa sallittu alkuperäinen enimmäisintensiteetti, joka on 33 prosenttia.

(295)

Takaisinmaksuohjelmaan on kuitenkin tehty muutoksia, jotka johtuvat siitä, että tuet on myönnetty eri tavalla kuin on suunniteltu ja että lainamäärä on jäänyt suunniteltua pienemmäksi. Tämän hankkeen takaisinmaksut suoritetaan näin ollen muutetun suunnitelman mukaisesti vuoteen 2018 mennessä.

(296)

Komissio voi näin ollen todeta, että kyseiselle hankkeelle myönnetyt tuet ovat yhteensopivia vuoden 1996 puitteiden kanssa, koska ne koskevat tukikelpoista T&K-toimintaa ja niillä on ollut kannustava vaikutus, jos takaisinmaksuohjelma saadaan päätökseen vuoteen 2018 mennessä.

(297)

Tässä hankkeessa Agusta kehittää helikopteria. A119 Koala on yleinen versio kahdeksanpaikkaisesta helikopterista, jolla on yksiturbiininen moottori ja joka on tarkoitettu siviilimarkkinoille.

(298)

Ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä hankkeeseen viitattiin hankkeena nro 3. Komissio vahvisti päätöksessään tuolloin saatavilla olleiden tietojen perusteella, ettei hankkeesta tarvitse ilmoittaa erikseen komissiolle, eikä se näin ollen kuulu ensimmäisen päätöksen soveltamisalaan.

(299)

Tämän jälkeen kävi ilmi, että todellisuudessa sallitut investointi- ja tukisummat olivat niin suuria, että hankkeesta olisi pitänyt ilmoittaa erikseen komissiolle.

(300)

Tuet myönnettiin vuonna 1997 investoinneille, jotka oli hyväksytty vuosiksi 1997–1999 ja joiden arvo oli 58 137 miljoonaa liiraa. Myönnetyn tuen intensiteetti oli 26,92 prosenttia eli vähemmän kuin vuoden 1996 puitteissa alun perin sallittu enimmäisintensiteetti 32 prosenttia.

(301)

Tämän hankkeen takaisinmaksuja suoritetaan näin ollen ohjelman mukaisesti vuoteen 2009 saakka.

(302)

Komissio voi tämän perusteella todeta, että Agustan toteuttama A119 Koala -helikopteria koskeva hanke on yhteensopiva vuoden 1996 puitteiden kanssa, jos takaisinmaksuohjelmaa noudatetaan.

(303)

Hanke koskee DO328-koneeseen perustuvaa uutta versiota, ja sen toteuttajana oli Aermacchi. DO328 on Dornier-yrityksen kehittämä suihkukone, joka on tarkoitettu alueellisiin kuljetuksiin. Aemacchi-yritys vastasi rungon kahden segmentin kehittämisestä ja koko rungon kokoamisesta. Runko koostui 13 paneelista, jotka korealainen yritys Daewoo oli valmistanut Dornierille.

(304)

T&K-hankkeen ansiosta Aermacchi pystyi hankkimaan tarvittavan tietämyksen rungon kahden segmentin kehittämistä ja kokoamista varten. Tämä toiminta oli uutta Aermacchi-yritykselle, joka oli aikaisemmin keskittynyt sotilaskoulutuksessa käytettäviin lentokoneisiin. Tuen kohteena olleet toimet toteutettiin vuosina 1990 ja 1991.

(305)

Hanke mainitaan ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä hankkeena nro 10. Komissio ei vastustanut päätöksessään kyseistä hanketta, jota se piti saatavilla olevien tietojen perusteella yhteismarkkinoille soveltuvana.

(306)

Italian tässä menettelyssä esittämistä tiedoista käy kuitenkin selvästi ilmi, että ensimmäistä päätöstä olisi muutettava hankkeen rahoitustietojen perusteella.

(307)

Nyt saatavilla olevat tiedot osoittavat, että sallitut investoinnit olivat 60 722 miljoonaa liiraa ja alkuperäinen enimmäisintensiteetti 43 prosenttia.

(308)

Monet takaisinmaksuerät suoritettiin kuitenkin myöhässä, minkä myös Italian viranomaiset ovat myöntäneet. Vuoden 1986 puitteiden mukainen 43 prosentin sallittu intensiteetti saavutettiin jo vuonna 1996. Koska enimmäisintensiteetti on saavutettu, Aermacchin on välittömästi maksettava takaisin velkansa, joka on 34 019 miljoonaa liiraa. Lisäksi Aermacchin velkasummaan on lisättävä vuodesta 1996 alkaen kertyneet korot, joiden kokonaismäärä oli 31 päivänä joulukuuta 2007 […] miljoonaa liiraa.

(309)

Komissio voi tämän perusteella todeta, että DO328-koneeseen pohjautuvaa versiota koskevaa hanketta voidaan vuoden 1986 puitteiden mukaisesti pitää yhteensopivana perustamissopimuksen kanssa, jos Aermacchi maksaa välittömästi takaisin velkasumman ja sille kertyneet korot.

(310)

Aermacchin hankkeessa kehitettiin pidennettyä versiota Dornier-yrityksen kehittämästä DO328-koneesta, joka on tarkoitettu alueellisiin kuljetuksiin. Pidennetyllä versiolla on tarkoitus pystyä kuljettamaan 40–50 matkustajaa. Näyttää siltä, ettei hanketta ole saatu päätökseen, etenkin siksi, että Dornier, josta myöhemmin tuli Dornier-Fairchild, joutui selvitystilaan. Hanketta toteutettiin vuosina 1995–1997.

(311)

Hanke mainitaan ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä (hanke nro 8). Komissio esitti epäilyjä T&K-toimien luokittelemisesta ja kannustavasta vaikutuksesta.

(312)

Italian viranomaiset osoittivat T&K-toiminnan osalta, että ilma-aluksen pidentämiseksi rungon sisäosat suunniteltiin kokonaisuudessaan uudelleen ja että tämän vaikutukset ilma-aluksen painoon ja hankkeen kustannuksiin pyrittiin saamaan mahdollisimman vähäisiksi. Aermacchi toteutti hankkeessa kaksi prototyyppiä.

(313)

Italian viranomaiset osoittivat kannustavan vaikutuksen osalta, että tälle hankkeelle (ja toiselle DO328-koneen paneeleja koskevalle hankkeelle) osoitetun rahoituksen avulla Aermacchin T&K-toiminnan kustannuksia voitiin lisätä huomattavasti. Vuosina 1993–1999 kahden DO328 -hankkeen kustannukset olivat […] prosenttia T&K-toimintaan osoitetuista kokonaiskustannuksista. Italia on lisäksi todennut, että sotilassektorille erikoistuneena yrityksenä Aermacchi ei ollut tottunut työskentelemään siviilihankkeissa, minkä vuoksi se oli joutunut tekemään huomattavia mukautuksia, joiden vuoksi investointeja tarvittiin lisää.

(314)

Hankkeen tukikelpoiset investoinnit olivat 66 360 miljoonaa liiraa. Alkuperäinen enimmäisintensiteetti, jonka Italian viranomaiset vahvistivat tukien myöntämishetkellä, oli 43,49 prosenttia (alle vuoden 1996 puitteissa vahvistetun sallitun enimmäistason, joka oli 44 prosenttia). Maksuohjelman mukaan tämä intensiteetti saavutetaan vuonna 2010, jolloin koko jäljellä oleva velka on maksettava takaisin valtiolle.

(315)

Komissio voi tämän perusteella todeta, että Aermacchille hanketta DO328 EC varten myönnetyt tuet ovat yhteensopivia perustamissopimuksen ja vuoden 1996 puitteiden kanssa ja että tukikelpoista T&K-toimintaa ja kannustavaa vaikutusta koskeviin epäilyihin ei ole aihetta. Tuensaajana olevan yrityksen Aermacchin on suoritettava vielä maksamatta oleva summa kokonaisuudessaan vuoteen 2010 mennessä.

(316)

Aermacchi toteutti tämän hankkeen vuosina 1993–1999. Tarkoituksena oli kehittää innovatiivisia suunnitelmia eripituisista moduuleista, joita voitaisiin käyttää eripituisten koneiden runkojen valmistuksessa ja joiden avulla voitaisiin alentaa runkojen valmistuskustannuksia.

(317)

Hanke mainitaan ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä hankkeena nro 9. Komissio esitti epäilyjä toiminnan T&K-luokittelusta ja kannustavasta vaikutuksesta.

(318)

Italian viranomaiset ovat osoittaneet T&K-toiminnan osalta, että hankkeen tarkoituksena oli siirtää runkopaneelien kehittäminen Daewoodilta Aermacchille sekä tutkia ja pohtia koko hanketta uudelleen. Hanke koski lisäksi valmiiksi kootun materiaalin käyttöä.

(319)

Italian viranomaiset ovat toimittaneet kannustavan vaikutuksen osalta riittävästi tietoa Aermacchin T&K-toiminnasta, ja nämä tiedot osoittavat, että kyseinen hanke merkitsi laajuutensa ja tekniikkansa puolesta yritykselle uutta toimintaa. Italian viranomaiset ovat toimittaneet lisäksi tietoja Aermacchin T&K-toiminnan kustannusten kehityksestä, kuten hankkeen DO328 EC yhteydessä on ilmoitettu.

(320)

Tukikelpoiset investoinnit olivat 51 480 miljoonaa liiraa. Tuen myöntämishetkenä tuen alkuperäinen intensiteetti oli 42,30 prosenttia (eli alle vuoden 1996 puitteiden mukaisen sallitun 44 prosentin enimmäisintensiteetin).

(321)

Tämä intensiteetti saavutettiin vuonna 2006, jolloin kokonaisintensiteetti oli 42,51 prosenttia. Koko 54 454 miljoonan suuruinen velkasumma (joka sisältää aiemmin vahvistetut 37 751 miljoonaa liiraa ja 16 703 miljoonaa liiraa, joita ei ole maksettu takaisin) ja kertyneet korot, joita oli 31 päivänä joulukuuta 2007 […] miljoonaa euroa, on kuitenkin maksettava takaisin.

(322)

Komissio voi tämän perusteella todeta, että Aermacchille hankketta DO328 Panels varten myönnetyt tuet ovat yhteensopivia perustamissopimuksen ja vuoden 1996 T&K-puitteiden kanssa, koska tukikelpoista T&K-toimintaa ja kannustavaa vaikutusta koskeviin epäilyihin ei ole aihetta, jos Aermacchi maksaa välittömästi takaisin koko jäljellä olevan velan ja sille kertyneet korot.

(323)

Ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä mainittiin Alenia-yrityksen (52) hanke, joka koski alueellisiin kuljetuksiin tarkoitettuja suihkulentokoneita (hanke nro 12). Komissio ei ilmaissut hankkeesta epäilyjä tuolloin käytettävissään olleiden tietojen perusteella. On kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että yritys toteutti seuraavina vuosina muitakin ATR72-hankkeeseen liittyviä hankkeita (53) tukikelpoisten kustannusten puitteissa. Tukien myöntämisestä tehdyssä viimeisessä päätöksessä vahvistettiin ATR72–hankkeelle myönnettävien tukien lopulliset edellytykset.

(324)

Hankkeessa kehitetään tekniikoita, joita sovelletaan ATR-yhtymän kehittämiin, alueellisiin kuljetuksiin tarkoitettuihin suihkuilma-aluksiin. ATR on Alenia Aeronautican ja EADS:n puoliksi omistama yhteisyritys.

(325)

Kaiken kaikkiaan hankkeen ATR72 tukikelpoiset investoinnit olivat 165 442 miljoonaa liiraa. Alkuperäinen enimmäisintensiteetti oli 49 prosenttia.

(326)

Myönnetyt tuet olivat kuitenkin tätä intensiteettiä suuremmat. Tukea on maksettu takaisin mutta ei kokonaisuudessaan eikä maksuohjelman mukaisesti. Näin ollen korko on laskettava siitä hetkestä alkaen, jona kokonaisintensiteetti saavutti vuoden 1986 T&K-puitteissa vahvistetun enimmäistason eli 49 prosenttia, tai vuodesta 1998 alkaen. Yrityksen on tämän vuoksi maksettava välittömästi takaisin lainasta maksamatta oleva 31 573 miljoonan liiran summa. Lisäksi Alenian on maksettava korkoa, jonka määrä oli 31 päivänä joulukuuta 2007 […] miljoonaa liiraa.

(327)

Saatavilla olevien uusien tietojen perusteella komissio voi todeta, että ATR72:een liittyviä Alenia-yrityksen hankkeita voidaan pitää yhteensopivina perustamissopimuksen ja vuoden 1986 puitteiden kanssa, jos Alenia maksaa välittömästi takaisin jäljellä olevan velan ja kertyneet korot.

(328)

Hankkeen toteuttaja oli Alenia-yritys, ja se koski alueellisiin kuljetuksiin tarkoitetun ATR42-suihkulentokoneen lopullisen version kehittämistä. Ilma-alus pystyy kuljettamaan 50 matkustajaa. Tätä hanketta ei mainittu ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä. Tuet myönnettiin vuonna 1994.

(329)

Kaiken kaikkiaan tukikelpoiset investoinnit olivat 35 997 miljoonaa liiraa. Tuki-intensiteetti oli alun perin 35,87 prosenttia (eli alle vuoden 1986 T&K-puitteissa vahvistetun enimmäisintensiteetin, joka on 49 prosenttia).

(330)

Koska takaisinmaksut tapahtuivat pienellä viipeellä ja tuki-intensiteettiä koskevissa laskelmissa on saavutettu 47,75 prosenttia, menettelyn soveltamisesta seuraa, että jäljellä oleva velka on maksettava välittömästi takaisin: vuonna 2007 vahvistettu takaisin maksettava summa 20 027 miljoonaa liiraa, johon lisätään jäljellä oleva takaisin maksamatta oleva summa 17 961 miljoonaa liiraa. Alenian on maksettava korot, joita on vuodesta 2003 kertynyt 31 päivään joulukuuta 2007 mennessä […] miljoonaa liiraa.

(331)

Komissio katsoo, että Alenian toteuttamaa ATR42–500-hanketta voidaan pitää yhteensopivana perustamissopimuksen ja vuoden 1986 puitteiden kanssa, jos Alenia maksaa välittömästi ja kokonaisuudessaan takaisin maksamatta olevan lainan ja sille kertyneet korot.

(332)

Alenian hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön automatisoituja ilmailurakenteita koskevia uusia menetelmiä ja suunnitelmia erityisesti MD11-koneen nokan ja pyrstön osalta. Hanke toteutettiin vuosina 1996–1997.

(333)

Hanke mainitaan ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä hankkeena nro 7. Komissio oli esittänyt epäilyjä T&K-toimien luokittelemisesta ja kannustavasta vaikutuksesta.

(334)

Italian viranomaisten toimittamien tietojen perusteella komissio voi todeta, että hankkeen sisältämät toimet ovat tukikelpoista T&K-toimintaa, koska ne koskevat prototyyppien kehittämistä ja niihin liittyviä menettelyjä.

(335)

Kannustavan vaikutuksen osalta Italian viranomaiset ovat osoittaneet, että Alenia on voinut tukien avulla lisätä T&K-toimintansa kustannuksia alalle tyypilliselle tasolle: […]. Lisäksi Alenia on voinut tukien avulla toteuttaa nykyisten toimien ohella ylimääräisiä toimia. Italian mukaan Alenia on pystynyt tukien ansiosta myös parantamaan toimintaansa merkittävästi tekniseltä kannalta, mikä on vähentänyt paneelien uudelleentyöstämisen ja uudelleensuunnittelun tarvetta ja lyhentänyt kokoamisaikaa.

(336)

Suunnitellut investoinnit olivat 69 711 miljoonaa liiraa ja tuki-intensiteetti 30,32 prosenttia, joka oli alle vuoden 1986 T&K-puitteissa vahvistetun enimmäisintensiteetin, 35 prosenttia.

(337)

Hanke kuitenkin toteutettiin huomattavasti suppeampana, ja toteutuneet investoinnit olivat 36 266 miljoonaa liiraa. Tuki-intensiteetti oli 15,65 prosenttia. Lainapääoma maksettiin kokonaisuudessaan takaisin vuonna 2002.

(338)

Komissio voi näin ollen todeta, että hankkeelle MD11 Lower Panels (MD11 LWR) osoitetut tuet ovat yhteensopivia perustamissopimuksen ja vuoden 1996 puitteiden kanssa.

(339)

Hankkeen toteutti Alenia, ja se koski Dassaultin Falcon 2000 -yksityissuihkukoneen rakennetta. Alenia työsti rungon takaosaa, moottorikoteloa, moottorin tukiripustimia ja siipikoteloja.

(340)

Tämä hanke, jota ei mainittu ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä, toteutettiin vuosina 1991–1993.

(341)

Tukikelpoiset investoinnit olivat 30 520 miljoonaa liiraa. Korkotukilainaan perustuvan tuen intensiteetti oli 38,16 prosenttia eli hieman vuoden 1986 puitteissa alun perin vahvistettua enimmäisintensiteettiä (37,5 prosenttia) suurempi.

(342)

Koska enimmäisintensiteetti 37,5 prosenttia saavutettiin jo vuonna 2006, Alenian on maksettava välittömästi takaisin koko 11 605 miljoonan liiran (joka muodostuu vuotta 2007 koskevasta 5 725 miljoonan liiran summasta ja jäljellä olevasta 5 880 miljoonasta liirasta) suuruinen jäljellä oleva velka. Lisäksi Alenian on maksettava korkoa, jonka määrä oli 31 päivänä joulukuuta 2007 […] miljoonaa liiraa.

(343)

Komissio voi todeta, että Alenian toteuttamalle Falcon 2000 -hankkeelle osoitettua tukea voidaan pitää yhteensopivana perustamissopimuksen ja vuoden 1986 puitteiden kanssa, jos Alenia maksaa välittömästi kokonaisuudessaan takaisin maksamatta olevan velkasumman ja sille kertyneet korot.

(344)

Tämä Alenian toteuttama hanke koskee laskentamenetelmien kehittämistä sekä uusien erittäin jäykkien materiaalien esittelyä ja edistyneiden polymerisaatiomenettelyiden kehittämistä ilmailuteollisuuden käyttöön. Hankkeessa oli lisäksi tarkoitus soveltaa näitä tekniikoita sellaisen rakenteen toteuttamiseksi, jolla vähennetään MD11:n siipien kärkien synnyttämää turbulenssia.

(345)

Hanke mainitaan ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä hankkeena nro 11. Komissio ei ollut esittänyt hankkeesta epäilyjä tuolloin käytettävissään olleiden tietojen perusteella. On kuitenkin käynyt ilmi, että tuen myöntämisehdot eivät olleet saatavilla olleiden tietojen mukaisia.

(346)

Hanke toteutettiin vuosina 1987–1989. Vuoden 1986 T&K puitteiden mukaan hankkeen teoreettinen sallittu enimmäisintensiteetti oli 41 prosenttia. Tukikelpoinen rahoitus oli 21 826 miljoonaa liiraa.

(347)

Vuodesta 1990 myönnetyn lainan tuki-intensiteetti oli kuitenkin 48,63 prosenttia. Enimmäisintensiteetti 41 prosenttia saavutettiin vuonna 1995, jolloin velka olisi pitänyt maksaa takaisin ja josta alkaen velalle lasketaan korkoa. Alenian on näin ollen maksettava takaisin maksamatta oleva 4 236 miljoonan liiran suuruinen summa ja lainalle kertynyt korko, jonka määrä oli 31 päivänä joulukuuta 2007 […] miljoonaa liiraa.

(348)

Komissio voi todeta, että hanketta MD11 Winglet voidaan pitää yhteensopivana T&K-puitteiden kanssa, jos Alenia maksaa välittömästi takaisin jäljellä olevan velan ja sille kertyneet korot.

(349)

Tämän Alenian hankkeen tarkoituksena oli kehittää ja ottaa käyttöön uusia menetelmiä ja suunnitelmia lentokoneiden suurien rakenneosien automatisoidussa tuotannossa. Hankkeessa oli myös tarkoitus vahvistaa Nolan tehtaalla Campanian maakunnassa Italiassa kehitetyt menetelmät ja suunnitelmat.

(350)

Hankkeeseen sisältyneet toimet toteutettiin vuosina 1996–1999. Hanke mainitaan ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä hankkeena nro 5. Komissio esitti epäilyjä T&K-toimien luokittelemisesta ja kannustavasta vaikutuksesta.

(351)

Italian viranomaiset ovat osoittaneet T&K-toiminnan osalta, että Alenia investoi uusiin tietokoneohjelmiin ja laskentajärjestelmiin, joita voitiin hyödyntää prototyypeissä. Lisäksi hankkeessa vertailtiin rungon rakenneosia ja tutkittiin uusia järjestelmiä, joilla rakenneosia voidaan suojata korroosiolta.

(352)

Kannustavan vaikutuksen osalta Italian viranomaiset ovat osoittaneet, että tämän hankkeen ja MD11-koneen kehittämistyön (ks. hanke MD11 LWR) ansiosta Alenia on pystynyt hankkimaan lisätietoa koneen rungosta. Lisäksi Alenia saattoi tukien avulla lisätä T&K-toimintansa kustannuksia.

(353)

Hankkeen tukikelpoiset investointikustannukset olivat 149 629 miljoonaa liiraa, ja vuoden 1996 T&K-puitteiden mukainen tuen enimmäisintensiteetti oli 38 prosenttia.

(354)

Enimmäisintensiteetti saavutetaan vuonna 2009. Alenian on tämän vuoksi maksettava vuoden 2008 loppuun mennessä takaisin koko jäljellä oleva velka (96 701 miljoonaa liiraa).

(355)

Komissio voi todeta, että MD95-hankkeelle myönnetyn tuen osalta ei ole enää T&K-toimintaan ja tuen kannustavaan vaikutukseen liittyviä epäilyjä. Komissio katsoo, että MD95-hankkeelle myönnettyä tukea voidaan pitää yhteensopivana perustamissopimuksen ja vuoden 1996 puitteiden kanssa, jos Alenia maksaa koko velkasumman takaisin vuoden 2008 loppuun mennessä.

(356)

Tämä Piaggion toteuttama hanke koskee Falcon 2000 -konetta (54). Piaggio toteutti hankkeensa samanaikaisesti Alenian vastaavan hankkeen kanssa, mutta keskittyi eri tehtäviin. Piaggion toimet koostuivat erityisesti (lineaarisesta ja ei-lineaarisesta) rakenteellisesta arvioinnista, rakenteen vahingonkestävyyden arvioinnista ja rakenteen kestävyyden arvioinnista erityistilanteissa (lintujen vaikutukset sekä törmäyksien ja hätälaskun sieto).

(357)

Tämä hanke, jota ei mainittu ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä, toteutettiin vuosina 1991–1993.

(358)

Tukikelpoiset investoinnit olivat 31 038 miljoonaa liiraa. Korkotukilainan myöntämisehdoissa tuen intensiteetiksi vahvistettiin alun perin 37,75 prosenttia, mikä on vähemmän kuin vuoden 1986 puitteissa vahvistettu 38 prosentin enimmäisintensiteetti.

(359)

Kun otetaan huomioon toisenlainen takaisinmaksuohjelma, myönnetyn tuen intensiteetti oli 33,23 prosenttia. Piaggion on maksettava laina maksuohjelman mukaisesti takaisin vuoden 2009 loppuun mennessä.

(360)

Komissio voi todeta, että Piaggion toteuttamaa Falcon 2000 -hanketta voidaan pitää yhteensopivana perustamissopimuksen ja vuoden 1986 puitteiden kanssa, jos takaisinmaksuohjelmaa noudatetaan.

(361)

Tämä Avion toteuttama hanke koskee General Electricin kehittämää GE90-moottoria. Avion osuus moottorista oli 7 prosenttia, mikä on suurempi kuin sen osuus aikaisemmin kehitetyissä moottoreissa. Avio vastasi erityisesti matalapaineturbiinin suurten rakenneosien kehittämisestä.

(362)

Tämä hanke, jota ei mainittu ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä, toteutettiin vuosina 1991–1993.

(363)

Tukikelpoiset investoinnit olivat 35 674 miljoonaa liiraa. Kun otetaan huomioon toteutunut T&K-toiminta, tuen enimmäisintensiteetti oli vuoden 1986 puitteiden mukaisesti 32,5 prosenttia.

(364)

Korkotukilaina viittasi kuitenkin alusta lähtien tätä enimmäistasoa suurempaan intensiteettiin. Heti kun kokonaisintensiteetti saavuttaa sallitun enimmäistason, maksamatta oleva lainapääoma on maksettava takaisin, ja summalle alkaa kertyä korkoa. Tässä tapauksessa alkuperäinen intensiteetti saavutettiin vuonna 2005. Avion välittömästi maksettavaksi tuleva summa on 40 939 miljoonaa liiraa (vuotta 2007 koskeva 4 688 miljoonaa euroa ja vielä maksamatta oleva määrä 36 251 miljoonaa liiraa). Avion on maksettava välittömästi korkoa, jonka määrä oli 31 päivänä joulukuuta 2007 […] miljoonaa liiraa.

(365)

Komissio voi kuitenkin todeta, että Avion toteuttamalle GE90 B -hankkeelle myönnettyä tukea voidaan pitää yhteensopivana perustamissopimuksen ja vuoden 1986 puitteiden kanssa, jos Alenia maksaa välittömästi kokonaisuudessaan takaisin jäljellä olevan velan ja sille kertyneet korot.

(366)

Tämä Avion toteuttama hanke koskee General Electricin kehittämän GE90-moottorin kehiteltyä versiota. Hanke GE90 Growth koski kolmea eri moottoria, joita oli tarkoitus käyttää Tyynenmeren yli lentävissä Boeing- ja Airbus-ilma-aluksissa. Myös tässä tapauksessa Avion osuus ohjelmasta oli 7 prosenttia, ja sen vastuulla olivat matalapaineturbiinin suuret rakenneosat.

(367)

Tämä hanke, jota ei mainittu ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä, toteutettiin vuosina 1996–1997.

(368)

Tukikelpoiset investoinnit olivat 46 434 miljoonaa liiraa. Kun otetaan huomioon toteutunut T&K-toiminta, tuen enimmäisintensiteetti oli vuoden 1996 puitteiden mukaisesti 36,25 prosenttia.

(369)

Tämä enimmäisintensiteetti saavutettiin vuonna 2006. Tästä ajankohdasta lähtien Avion on maksettava valtiolle takaisin koko 47 064 miljoonan liiran velkasumma (joka käsittää 2 123 miljoonaa liiraa, jotka olisi pitänyt alun perin maksaa takaisin vuonna 2007, ja 44 941 miljoonan liiran suuruisen velkasumman) ja sille kertyneet korot.

(370)

Komissio voi todeta, että Avion toteuttamalle GE90 B -hankkeelle myönnetty tuki on yhteensoveltuva perustamissopimuksen ja vuoden 1996 puitteiden kanssa, jos Alenia maksaa välittömästi kokonaisuudessaan takaisin velkasumman ja sille kertyneet korot.

(371)

Tämä Avion toteuttama hanke koski Pratt & Whitneyn moottorin matalapaineturbiinia (PW308), joka on tarkoitettu suureen yksityissuihkukoneeseen (ja alueellisiin kuljetuksiin tarkoitettuihin pieniin lentokoneisiin).

(372)

Tämä hanke, jota ei mainittu ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä, toteutettiin vuosina 1997–1998.

(373)

Tukikelpoiset kustannukset olivat 30 688 miljoonaa liiraa. Vuoden 1996 T&K-puitteissa vahvistettu alkuperäinen sallittu enimmäisintensiteetti oli 36 prosenttia. Aviolle myönnetty tuki ja vahvistettu takaisinmaksuohjelma merkitsivät 33,88 prosentin intensiteettiä. Maksuohjelman mukaan Avio maksaa tukea takaisin vuoteen 2013 saakka.

(374)

Komissio voi todeta, että Aviolle PW308-matalapaineturbiinia koskevaa hanketta varten myönnettyä tukea voidaan pitää yhteensopivana perustamissopimuksen ja vuoden 1996 puitteiden kanssa, jos maksuohjelmaa noudatetaan.

(375)

Tämä Alenian toteuttama hanke koskee suurten siviililentokoneiden paineistettujen matkustamojen kehittämistä.

(376)

Hanke mainitaan ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä hankkeena nro 1. Komissio vahvisti tuolloin saatavilla olleiden tietojen perusteella päätöksessään, ettei hankkeesta tarvitsisi ilmoittaa erikseen komissiolle eikä se näin ollen kuulu päätöksen soveltamisalaan.

(377)

Myöhemmin kävi ilmi, että tuen myöntämishetkellä vahvistetun tukikelpoisen investoinnin määrä ja myönnetyn tuen määrä olivat todellisuudessa sellaiset, että hankkeesta olisi pitänyt ilmoittaa erikseen komissiolle.

(378)

Hanke toteutettiin vuosina 1999–2001. Tukea myönnettiin 67 758 miljoonan liiran suuruisten vahvistettujen tukikelpoisten kustannusten perusteella, ja Italian viranomaiset vahvistivat alkuperäiseksi intensiteetiksi 25,74 prosenttia (mikä oli vähemmän kuin vuoden 1996 T&K-puitteissa vahvistettu enimmäisintensiteetti).

(379)

Maksetut tuet ja tukikelpoiset kustannukset olivat lopulta suunniteltua pienemmät, ja kustannukset olivat 27 122 miljoonaa liiraa. Tuki saavuttaa kuitenkin alkuperäisen 25,74 prosentin intensiteetin vuonna 2008. Alenian on näin ollen maksettava velkasumma eli 29 244 miljoonaa liiraa takaisin vuonna 2008.

(380)

Komissio voi todeta, että Alenialle paineistettuja matkustamoja koskevaa hanketta varten myönnettyä tukea voidaan pitää yhteensopivana perustamissopimuksen ja vuoden 1996 puitteiden kanssa, jos Alenia maksaa koko maksamatta olevan velkasumman takaisin vuonna 2008.

(381)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto menetelmän vaikutuksista kuhunkin hankkeeseen. Luvut on ilmaistu euroissa siten, että pyöristetyn valuuttakurssin mukaan 1 euro on 1 936 liiraa.

Taulukko 5

Luettelo hankkeista ja niitä koskevista summista

(382)

Kuten edellä on käynyt ilmi, useimpien niiden hankkeiden, joita Italia ei ole ilmoittanut, takaisinmaksuohjelmia on ollut tarpeen muuttaa. Monissa tapauksissa velkasumma on maksettava välittömästi. Joissakin näistä tapauksista tuensaajien on maksettava korkoa, joka lasketaan siitä vuodesta alkaen, jona vahvistettu enimmäisintensiteetti on saavutettu. Muissa tapauksissa velkasumma maksetaan takaisin aikaisemmin kuin tuen myöntämispäätöksen yhteydessä tehdyissä alkuperäisissä suunnitelmissa oli kaavailtu.

(383)

Komissio ja Italian viranomaiset vahvistivat edellä mainitut hankkeiden takaisinmaksuohjelmat yhdessä. Italian viranomaiset sitoutuivat 31 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyssä kirjeessään varmistamaan, että hankkeiden takaisinmaksuohjelmia noudatetaan.

(384)

Tapauksissa, joissa on todettu, että tuensaajien on maksettava laina välittömästi takaisin, noudatetaan kahden kuukauden määräaikaa. Tämä määräaika perustuu siihen, että jotkin tuen osatekijät ovat saattaneet sittemmin muuttua osittain yhteismarkkinoille soveltumattomiksi siltä osin kuin tuen intensiteetti on ylittänyt sallitun enimmäisintensiteetin (eli T&K-puitteiden mukaisen sallitun intensiteetin tai tuen myöntämishetken mukaisen alkuperäisen intensiteetin) (55). Korkoa lasketaan siitä vuodesta alkaen, jona enimmäisintensiteetti on saavutettu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen 794/04 (56) mukaisesti.

(385)

Italian viranomaiset ovat myöntäneet, että joillekin hankkeille myönnetyillä tuilla oli sääntöjenvastaisia ja yhteismarkkinoille soveltumattomia piirteitä. Italian viranomaiset ovat hyväksyneet tässä päätöksessä vahvistetut ehdot, joiden avulla voidaan poistaa kilpailun vääristyminen perimällä kyseessä olevat tuet tosiasiallisesti ja välittömästi takaisin.

(386)

Toiseksi Italian viranomaiset ovat sitoutuneet noudattamaan yhteismarkkinoille soveltuvien tukien takaisinmaksun valvontaa koskevia ehtoja siten, että ne lähettävät komissiolle tilintarkastajan tarkastaman vuosikertomuksen, josta tuensaajien suorittamat takaisinmaksut käyvät ilmi.

(387)

Tämän ansiosta komissio voi valvoa, että kunkin hankkeen ehtoja noudatetaan. Tämä valvontatehtävä ei aiheuta lisävelvollisuuksia, vaan sillä on ainoastaan tarkoitus varmistaa, että tässä päätöksessä vahvistettuja, Italian hyväksymiä ehtoja noudatetaan.

(388)

Italian viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle tietoja asetuksesta (decreto legge) nro 159/07 (57), jonka nojalla tämän päätöksen mukaisesti Finmeccanican maksettavaksi tulevat summat kohdennetaan uudelleen odotettaessa ENEA:lta (energia-alalla toimiva julkinen laitos) maksujen suorittamista sen jälkeen, kun Rooman muutoksenhakutuomioistuin on ratkaissut päätöksellään Finmeccanicaa koskevan riidan.

(389)

Komission ei ole tarpeen arvioida tässä vaiheessa, tarkoittavatko asetuksen nro 159/07 perusteella tehtävät toimet uutta valtiontukea, jolla maksetaan takaisin tämän päätöksen kohteena olevat sääntöjenvastaiset tuet. Nämä toimet eivät kuulu tämän menettelyn yhteyteen. Tämä päätös ei näin ollen rajoita sitä tutkintaa, jonka komissio saattaa aloittaa asetuksen nro 159/07 nojalla tehtyjen toimien osalta.

(390)

Komissio muistuttaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö on tältä osin selvä, ja se on äskettäin vahvistettu julkisasiamies Geelhoedin esittämässä ratkaisuehdotuksessa (58) asiassa Lucchini (59). Kyseisessä asiassa yhteisöjen tuomioistuimelta pyydettiin ennakkoratkaisua siihen, voiko kansallisen tuomioistuimen päätös tehdä merkityksettömäksi komission harjoittaman yksinomaisen toimivallan valvoa valtiontukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille ja määrätä tarvittaessa niiden takaisinperinnästä.

(391)

Jäsenvaltiolla on näin ollen velvollisuus noudattaa yhteisön oikeuden ensisijaisuutta ja komission yksinomaista toimivaltaa arvioida valtiontuen soveltuvuus yhteismarkkinoille. Tukia koskevalla kansallisella säädöksellä (asetuksella tai tuomiolla) ei voida korvata menettelyä, joka on otettu käyttöön tuen asianmukaisen myöntämisen valvomiseksi ja joka päättyy vasta, kun komissio hyväksyy tuen.

(392)

Kuten 248–259 kohdasta ilmenee, menetelmän avulla varmistetaan, etteivät hankkeelle myönnetyt tuet ylitä niihin sovellettavien puitteiden mukaista enimmäisintensiteettiä. Arvioidessaan suurille T&K-hankkeille myönnettyjen tukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille komission yhtenä keskeisenä lähtökohtana on tukien intensiteetti tai oikeasuhtaisuus.

(393)

Komissio on tarkastanut lisäksi, onko alun perin vahvistettua enimmäisintensiteettiä noudatettu. Jos korkotukilaina ylittää sen myöntämis- ja takaisinmaksutavan vuoksi tuen myöntämishetkellä määritellyn intensiteetin, alkuperäisen intensiteetin ylittävää tukea on pidettävä uutena tukena. Koska tällaista uutta tukea myönnetään todennäköisesti hankkeen päätyttyä ja joka tapauksessa ainoastaan takaisinmaksujen myöhästymisen vuoksi, uudella tuella ei ole kannustavaa vaikutusta tuensaajaan. Tästä syystä tällainen tuki ei ole yhteensopiva minkään T&K-puitteiden kanssa. Mikäli takaisinmaksupäivät vahvistetaan siten, että sallitun enimmäisintensiteetin noudattaminen varmistetaan, tällaisille hankkeille myönnettyä tukea voidaan pitää soveltuvana yhteismarkkinoille.

(394)

Komissio huomauttaa lisäksi, että ilmailualalle on yleisesti tyypillistä, että hankkeet ovat pitkäkestoisia ja että takaisinmaksut ulottuvat jopa yli 15 vuoden ajanjaksolle, ja lisäksi hankkeiden hyödyt tulevat esiin vasta pitkällä aikavälillä. Nyt esillä olevassa tapauksessa maksut jakautuivat usein usealle vuodelle, ja takaisinmaksut aloitettiin vasta, kun viimeinen maksu oli suoritettu, ja ne ulottuivat yli kymmenen vuoden jaksolle. Hankkeiden yhteenlaskettu keskimääräinen kesto, laskettuna niiden alusta viimeiseen takaisinmaksusuoritukseen, on noin kahdeksantoista vuotta.

(395)

Kaikista arvioitavina olevista 17 hankkeesta komissio voi näin ollen todeta, että menetelmän mukaisesti korjattu tuki-intensiteetti on puitteiden edellytysten mukainen.

(396)

Tällainen päätelmä voidaan tehdä, kun otetaan huomioon saatavilla olevat tiedot ja hankkeiden pitkä kesto.

(397)

Komissio on voinut lisäksi arvioida, että niiden kuuden hankkeen, joista se esitti epäilyjä ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä, T&K-toimien luokitteleminen oli asianmukaista ja vastasi komission yleisiä käytäntöjä, kun otetaan huomioon hankkeiden toteuttamisesta kulunut pitkä aika.

(398)

Lisäksi komissio on voinut todeta, että näille hankkeille myönnetyillä tuilla oli kannustava vaikutus.

(399)

Kuten Italia selvitti lokakuussa 2005 antamassaan vastauksessa, tukijärjestelmästä rahoitettiin sotilaallista T&K-toimintaa. Jo ensimmäisessä päätöksessä tunnustettiin, että yhtä hankkeista oli pidettävä sotilaallisena hankkeena, minkä vuoksi se kuuluu perustamissopimuksen 296 artiklan soveltamisalaan.

(400)

Italian viranomaiset toimittivat tietoja toisessa menettelyn aloittamispäätöksessä mainituista kahdesta helikopterista.

(401)

Kolmas osapuoli esitti huomautuksia kummastakin helikopterista.

(402)

Italia on kuvannut tämän A139-helikopterin sekä siihen liittyvän toisen tyypin kehittämistä siten, että Agustan oli tarkoitus kehittää AW139-siviilihelikopteria yhdessä muutamien kumppaneidensa kanssa ilman valtiontukea.

(403)

Italian tietojen mukaan Agustalle myönnettiin sitä vastoin tukea viimeisessä kehitysvaiheessa olevan sotilaallisen helikopterin […]:n kehittämiseen.

(404)

Kolmannen osapuolen näkemyksen mukaan A139 on täysin siviilikäyttöön tarkoitettu helikopteri.

(405)

BA609:n osalta Italia on kertonut, että Agusta osallistui hankkeeseen kehittämällä kallistuvaa roottoria (tilt-rotor) sotilaskäyttöön.

(406)

Kolmas osapuolen mukaan kaikki hankkeesta julkisesti saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että BA609 on siviilikäyttöön tarkoitettu helikopteri.

(407)

Komissio ei pysty saatavilla olevien tietojen perusteella tekemään lopullista arviota näistä kahdesta hankkeesta. Komissio varaa itselleen oikeuden esittää Italialle uusia tietopyyntöjä selventääkseen joitakin hankkeiden näkökohtia ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Kyseiset kaksi hanketta eivät kuitenkaan sisälly tämän päätöksen soveltamisalaan, vaan niistä tehdään erillinen päätös.

(408)

Joka tapauksessa laitteiden sotilaallinen luonne ja tavoite eivät yksinään riitä siihen, että niihin sovellettaisiin perustamissopimuksen 296 artiklan mukaista poikkeusta yhteisön säännöistä. Kyseisen toimen on oltava välttämätön myös jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen suojelemiseksi. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan perustamissopimuksen 296 artiklaa on tulkittava suppeasti ja sitä on sovellettava ainoastaan selkeästi rajattuihin poikkeustapauksiin. Lisäksi jäsenvaltioilla on velvollisuus osoittaa, että poikkeuksen soveltamisedellytykset täyttyvät.

(409)

Komissio on päättänyt kaikkien edellä mainittujen seikkojen perusteella saattaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn päätökseen niiden 17 yksittäisen T&K-hankkeen osalta, joita Italia ei ole ilmoittanut, ja joita on näin ollen pidettävä sääntöjenvastaisina.

(410)

Menettelyä koskevan asetuksen 1 artiklan e kohdan mukaiset yksittäiset tuet, joista oli ilmoitettava mutta näin ei ole tehty, ovat saman asetuksen 1 artiklan f kohdassa tarkoitettuja sääntöjenvastaisia tukia. Mitä tulee sääntöjenvastaisiin tukiin, tämä päätös on annettu menettelyä koskevan asetuksen 13 artiklan mukaisesti.

(411)

Kuten menettelyä koskevan asetuksen 13 artiklasta käy ilmi, menettely päätetään 7 artiklan mukaisella päätöksellä, mikäli päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta on tehty. Tämä päätös on tehty menettelyä koskevan asetuksen 7 artiklan 4 kohdan nojalla kaikista mainituista yksittäisistä hankkeista kunkin hankkeen yhteydessä mainittujen takaisinmaksuehtojen mukaisesti.

(412)

Komissio voi todeta ensimmäisessä menettelyn aloittamispäätöksessä kuudesta hankkeesta mainittujen epäilyjen osalta seuraavaa: tehtävät ovat T&K-toimintaa, ja tuilla on ollut kannustava vaikutus tuensaajille.

(413)

Komissio voi todeta, että tukijärjestelmän soveltamisvälineinä ovat olleet nollakorkoiset korkotukilainat. Monissa tapauksissa tukivälineen soveltamisessa ei kuitenkaan ole noudatettu alkuperäisiä ehtoja, ja tuensaajat ovat voineet nauttia suunniteltua edullisemmista ehdoista.

(414)

Komissio ja Italian viranomaiset ovat laatineet menetelmän, jolla voidaan korjata alun perin liian korkeat intensiteetit ja tukien tarpeettoman löyhä soveltaminen.

(415)

Komissio on saanut Italian viranomaisilta luettelon ilmoittamattomista hankkeista ja takaisinmaksuohjelmat, jotka on määritetty soveltamalla edellä mainittua menetelmää kuhunkin hankkeeseen.

(416)

Italia on sitoutunut noudattamaan takaisinmaksuohjelmaa kunkin hankkeen osalta.

(417)

Italia on sitoutunut noudattamaan asetettuja valvontaehtoja eli varmistamaan, että välittömät takaisinmaksut suoritetaan kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta ja että komissiolle toimitetaan yksityiskohtaiset vuosikertomukset takaisinmaksun tulevista vaiheista.

(418)

Hankeluetteloon saatetaan lisätä hankkeita, joita tulee komission tietoon tai joista komissio saa lisätietoja.

(419)

Sitä vastoin komissio ei voi tehdä lopullista arviota menettelyn aloittamisesta tehdyssä toisessa päätöksessä mainituista kahdesta hankkeesta, joiden sotilaallista luonnetta komissio epäili päätöksessään. Komissio varaa itselleen oikeuden pyytää Italialta asiasta lisätietoja voidakseen tehdä päätöksen lähitulevaisuudessa,

a)

Agustalle myönnetyt tuet: hankkeet A109 D/E/F; A109 X ja A119 Koala.

b)

Aermacchille myönnetyt tuet: hankkeet DO328, DO328 EC ja DO328 Panels.

c)

Alenialle myönnetyt tuet: hankkeet ATR72; ATR42–500, MD11 LWRP J/S, Falcon 2000, MD11 Winglet, MD95 ja paineistetut matkustamot.

d)

Aviolle myönnetyt tuet: hankkeet GE90B; GE90 Growth ja LPT PW308.

e)

Piaggiolle myönnetyt tuet: hanke Falcon 2000.

a)

Agustalle myönnetyt tuet:

b)

Aermacchille myönnetyt tuet:

c)

Alenialle myönnetyt tuet:

d)

Aviolle myönnetyt tuet:

e)

Piaggiolle myönnetyt tuet:

a)

tuensaajilta takaisin peritty kokonaissumma;

b)

yksityiskohtainen kuvaus tämän päätöksen noudattamiseksi toteutetuista ja toteutettavista toimenpiteistä;

c)

asiakirjat, joista käy ilmi tukien takaisinmaksu.