20.5.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 130/7

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 29 päivänä huhtikuuta 2008,

hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman hyväksymisestä sekä ohjelman monivuotisista teknisistä suuntaviivoista

(2008/376/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, EHTYn perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta tehdyn pöytäkirjan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, EHTYn perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta tehdyn pöytäkirjan täytäntöönpanon edellyttämistä säännöksistä 1 päivänä helmikuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen 2003/76/EY (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) selvityksessä olevien varojen nettoarvon investoinneista ja selvityksen päätyttyä hiili- ja terästutkimusrahaston varojen investoinneista saatavat tulot siirretään hiili- ja terästutkimusrahastoon, josta on tarkoitus rahoittaa yksinomaan yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman ulkopuolisten hiili- ja terästeollisuuteen liittyvien alojen tutkimushankkeita.

(2)

Komissio hallinnoi hiili- ja terästutkimusrahastoa noudattaen samankaltaisia periaatteita kuin aiempien EHTYn teknisten hiili- ja terästutkimusohjelmien hallinnoinnissa ja sellaisten monivuotisten suuntaviivojen perusteella, joiden olisi muodostettava jatke näille EHTYn ohjelmille. Komission olisi tässä yhteydessä pyrittävä tutkimustoimien voimakkaaseen keskittämiseen ja huolehdittava, että toimet täydentävät yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman mukaisia toimia.

(3)

Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013), jäljempänä ’seitsemäs puiteohjelma’, 18 päivänä joulukuuta 2006 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY (3) tarjoaa perustan tarkistaa monivuotisten teknisten suuntaviivojen vahvistamisesta hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelmaa varten 1 päivänä helmikuuta 2003 tehtyä neuvoston päätöstä 2003/78/EY (4) sen varmistamiseksi, että hiili- ja terästutkimusrahasto täydentää seitsemättä puiteohjelmaa hiili- ja terästeollisuuteen liittyvillä aloilla.

(4)

Tutkimus ja teknologian kehittäminen ovat merkittäviä välineitä pyrittäessä yhteisön tavoitteisiin, jotka koskevat yhteisön hiilensaantia sekä kilpailukykyistä ja ympäristöä säästävää hiilikonversiota ja hiilen käyttöä. Lisäksi hiilimarkkinoiden lisääntyvä kansainvälistyminen ja markkinoihin liittyvien ongelmien maailmanlaajuinen mittakaava edellyttävät yhteisöltä johtavaa roolia, kun yritetään vastata niihin haasteisiin, jotka liittyvät uudenaikaisiin tekniikkoihin, kaivosten turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun koko maailmassa. Yhteisön on huolehdittava teknologisen edistymisen sekä työolojen (työterveyden ja -turvallisuuden) ja ympäristönsuojelun parantamisen vaatimasta taitotiedon siirtämisestä.

(5)

Koska yleisenä tavoitteena on kilpailukyvyn parantaminen ja kestävän kehityksen edistäminen, on tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen pääpaino sellaisen uuden tai parannetun teknologian kehittämisessä, jonka avulla voidaan tuottaa taloudellisesti, puhtaasti ja turvallisesti terästä ja terästuotteita, joille on ominaista jatkuvasti parempi suorituskyky, käyttösoveltuvuus, asiakastyytyväisyys, pitempi käyttöikä sekä helppo talteenotto ja kierrätys käytön jälkeen.

(6)	Järjestys, jossa hiiltä ja terästä koskevat tutkimustavoitteet tässä tiedonannossa esitetään, ei saisi olla prioriteettijärjestys.

(7)	Komissiolla pitäisi olla hiili- ja terästutkimusrahaston hallinnoinnissa apuna neuvoa-antavia ryhmiä ja teknisiä ryhmiä, jotka edustavat laajasti alan teollisuuden ja muiden sidosryhmien etuja.

(8)	Uusien jäsenvaltioiden liittymisen vuoksi on muutettava päätöksessä 2003/78/EY säädettyjä teknisiä suuntaviivoja etenkin neuvoa-antavien ryhmien kokoonpanon ja hiilen määritelmän osalta.

(9)

Neuvostossa 27 päivänä helmikuuta 2002 kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätökseen 2002/234/EHTY (5) liitetyn lausuman N:o 4 mukaisesti komissio on tarkastellut uudelleen teräksen määritelmää ja päätynyt siihen, ettei määritelmää tarvitse muuttaa. Teräsvalut ja –takeet ja jauhemetallurgian tuotteet näet kuuluvat jo seitsemännen puiteohjelman aiheisiin.

(10)

Yleisenä lähtökohtana päätöksen 2003/78/EY tarkistamisessa olisi oltava, että avustavien ryhmien tehokkaina pitämiin menettelyihin ei puututa muuten kuin pienellä määrällä välttämättömiä muutoksia ja hallinnollisia yksinkertaistamistoimenpiteitä, joiden ansiosta taataan täydentävyys suhteessa seitsemänteen puiteohjelmaan.

(11)	Muutoksiin kuuluu eräiden liitännäistoimenpiteiden poistaminen, koska ne sisältyvät jo seitsemänteen puiteohjelmaan. Hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman tarkistamisen ja asiantuntijoiden nimeämisen ajoitus on lisäksi tarpeen linjata seitsemännen puiteohjelman mukaiseksi.

(12)

Neuvoa-antavien ryhmien kokoonpanoa koskevia sääntöjä olisi tarkistettava etenkin asianomaisten jäsenvaltioiden edustuksen ja sukupuolten tasapuolisen osallistumisen suhteen naisten ja miesten tasapuolisesta osallistumisesta komission perustamien komiteoiden ja asiantuntijaryhmien toimintaan 19 päivänä kesäkuuta 2000 tehdyn komission päätöksen 2000/407/EY (6) mukaisesti.

(13)	Komissiolla olisi oltava valtuudet julkaista aihekohtaisia ehdotuspyyntöjä tässä päätöksessä vahvistettujen tutkimustavoitteiden puitteissa.

(14)	Pilotti- ja demonstrointihankkeille hiili- ja terästutkimusrahastosta myönnettävän rahoitusosuuden enimmäismäärä olisi nostettava 50 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista.

(15)	Tukikelpoisiin kustannuksiin perustuva malli olisi säilytettävä, mutta kustannusluokat olisi määriteltävä paremmin ja yleiskustannusten laskemisessa käytettävää prosenttiosuutta olisi tarkistettava.

(16)	Komissio on arvioinut päätöksessä 2003/78/EY vahvistettuja monivuotisia teknisiä suuntaviivoja uudelleen ja havainnut, että tarvittavien muutosten vuoksi kyseinen päätös olisi korvattava.

(17)

Jatkuvuus suhteessa päätökseen 2003/78/EY olisi varmistettava, ja sen vuoksi tätä päätöstä olisi sovellettava 16 päivästä syyskuuta 2007. Hakijoita, jotka jättävät ehdotuksia 16 päivän syyskuuta 2007 ja tämän päätöksen voimaantulopäivän välillä, pyydetään toimittamaan ehdotuksensa uudelleen tämän päätöksen mukaisesti. Näin hakijat pääsevät hyötymään tämän päätöksen tarjoamista entistä suotuisammista ehdoista etenkin pilotti- ja demonstrointihankkeisiin saatavan rahoitusosuuden osalta.

(18)	Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) mukaisesti,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä päätöksellä perustetaan hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelma ja vahvistetaan monivuotiset tekniset suuntaviivat ohjelman toteuttamista varten.

II   LUKU

HIILI- JA TERÄSTUTKIMUSRAHASTON TUTKIMUSOHJELMA

1   JAKSO

Tutkimusohjelman perustaminen

2 artikla

Perustaminen

Perustetaan hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelma, jäljempänä ’tutkimusohjelma’.

Tutkimusohjelman tavoitteena on tukea yhteisön hiili- ja terästeollisuuteen liittyvien alojen kilpailukykyä. Tutkimusohjelman on oltava yhteisön tieteellisten, teknologisten ja poliittisten tavoitteiden mukainen ja täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia sekä käynnissä olevien yhteisön tutkimusohjelmien, kuten tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman, jäljempänä ’tutkimuspuiteohjelma’, puitteissa toteutettavia toimia.

On edistettävä näiden ohjelmien välistä yhteensovittamista, keskinäistä täydentävyyttä ja synergiaa sekä tiedonvaihtoa tästä tutkimusohjelmasta rahoitettavien hankkeiden ja tutkimuspuiteohjelmasta rahoitettavien hankkeiden välillä.

Tutkimusohjelmasta rahoitetaan tutkimusta, joka tähtää 3 jaksossa hiilen ja 4 jaksossa teräksen osalta määriteltyihin tavoitteisiin.

2   JAKSO

Hiilen ja teräksen määritelmät

3 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

’Hiilellä’ tarkoitetaan jotakin seuraavista: a) kivihiili, johon luetaan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission kansainvälisen hiililuokitusjärjestelmän mukaiset korkeamman laatuluokan hiilet sekä alhaisemman laatuluokan A hiilet (eli subbitumihiilet); b) kivihiilibriketit; c) kivihiilestä saatu koksi ja puolikoksi; d) ruskohiili, johon luetaan edellä mainitun luokitusjärjestelmän mukaiset alhaisen laatuluokan C hiilet (eli ortoligniitit) ja alhaisen laatuluokan B hiilet (eli metaligniitit); e) ruskohiilibriketit; f) ruskohiilestä saatu koksi ja puolikoksi; g) öljyliuske.

2)

’Teräksellä’ tarkoitetaan jotakin seuraavista: a) raudan ja teräksen valmistuksessa käytettävät raaka-aineet, kuten rautamalmi, huokoinen rauta ja romurauta; b) harkkorauta (mukaan lukien kuuma metalli) ja ferroseokset; c) raudasta, tavallisesta teräksestä tai erikoisteräksestä valmistetut alkumuodossa olevat tuotteet tai puolivalmisteet (mukaan luettuina uudelleen käytettävät tai uudelleen valssattavat tuotteet), kuten jatkuvalla valulla tai muulla tavoin valettu sula teräs, sekä aihiot, kuten tankoteelmät, billetit, tangot, laattateelmät ja nauhat; d) raudasta, tavallisesta teräksestä tai erikoisteräksistä valmistetut kuumamuokatut tuotteet (pinnoitetut tai pinnoittamattomat tuotteet, lukuun ottamatta teräsvaluja ja -takeita ja jauhemetallurgian tuotteita), kuten kiskot, paalutuslevytuotteet, rakenneprofiilit, tangot, valssilangat, levyt ja leveät laatat, nauhat ja ohutlevyt sekä pyörö- ja neliötangot putkia varten; e) raudasta, tavallisesta teräksestä tai erikoisteräksistä valmistetut (pinnoitetut tai pinnoittamattomat) lopputuotteet, kuten kylmävalssatut nauhat ja ohutlevyt sekä sähkötekniset ohutlevyt; f) ensimmäisen jalostusvaiheen terästuotteet, jotka voivat parantaa edellä mainittujen terästuotteiden kilpailuasemaa, kuten putkituotteet, vedetyt tuotteet, kirkkaat tuotteet sekä kylmävalssatut ja kylmämuokatut tuotteet.

3   JAKSO

Hiiltä koskevat tutkimustavoitteet

4 artikla

Yhteisön hiilialan kilpailuaseman parantaminen

1.   Tutkimushankkeiden tavoitteena on kaivosten kokonaistuotantokustannusten alentaminen, tuotteiden laadun parantaminen ja hiilenkäytön kustannusten alentaminen. Tutkimushankkeet kattavat koko hiilentuotantoketjun, ja tutkimuskohteita ovat

a)	nykyaikaiset esiintymienetsintätekniikat;

b)	kokonaisvaltainen kaivosten suunnittelu;

c)	tehokas ja pitkälle automatisoitu sekä Euroopan kivihiiliesiintymien erityisiä geologisia ominaisuuksia vastaava uusi ja olemassa oleva tunnelinlouhinta- ja hiilenlouhintateknologia;

d)	tarkoituksenmukainen tukiteknologia;

e)	kuljetusjärjestelmät;

f)	energiahuoltopalvelut, viestintä-, tieto-, tiedonsiirto-, seuranta- ja prosessinvalvontajärjestelmät;

g)	kuluttajamarkkinoiden tarpeita palvelevat hiilenrikastustekniikat;

h)	hiilikonversio;

i)	hiilen poltto.

2.   Tutkimushankkeilla on myös pyrittävä saamaan aikaan tieteellistä ja teknologista edistystä lisäämällä tietämystä esiintymien käyttäytymisestä ja hallinnasta suhteessa kallion paineeseen, kaasupäästöihin, räjähdysvaaraan, ilmanvaihtoon ja kaikkiin muihin kaivostoimintaan vaikuttaviin tekijöihin. Näihin tavoitteisiin pyrkiviltä tutkimushankkeilta edellytetään, että niiden tulokset ovat lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä sovellettavissa huomattavaan osaan yhteisön tuotannosta.

3.   Etusija annetaan hankkeille, jotka edistävät vähintään yhtä seuraavista:

a)	yksittäisten tekniikkojen integroiminen järjestelmiin ja menetelmiin sekä integroitujen louhintamenetelmien kehittäminen;

b)	tuotantokustannusten huomattava alentaminen;

c)	kaivosten turvallisuuteen liittyvien sekä ympäristöhyötyjen aikaansaaminen.

5 artikla

Työterveys ja työturvallisuus kaivoksissa

Kaivosten turvallisuutta koskevat kysymykset, mukaan lukien kaasunmuodostuksen valvonta, ilmanvaihto ja ilmastointi maanalaisten työskentelyolosuhteiden ja työterveyden ja työturvallisuuden parantamiseksi sekä ympäristökysymykset on myös otettava huomioon edellä 4 artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa tarkoitetut toimet kattavissa hankkeissa.

6 artikla

Tehokas ympäristönsuojelu ja energialähteenä käytettävän hiilen puhtaamman käytön edistäminen

1.   Tutkimushankkeiden on pyrittävä minimoimaan yhteisön hiilikaivostoiminnan ja hiilenkäytön vaikutukset ilmakehään, veteen ja maaperään kokonaisvaltaisen pilaantumista ehkäisevän strategian avulla. Koska yhteisön hiiliteollisuudessa on meneillään jatkuva rakenneuudistus, tutkimuksen tavoitteena on myös minimoida suljettavien maanalaisten kaivosten ympäristövaikutukset.

2.   Etusija annetaan hankkeille, joilla pyritään ainakin yhteen seuraavista:

a)	hiilenkäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentäminen hiilidioksidin talteenotto ja varastointi mukaan luettuna;

b)	hiiliesiintymistä peräisin olevien kasvihuonekaasu- ja erityisesti metaanipäästöjen vähentäminen;

c)	louhintajätteiden, lentotuhkan ja rikinpoistotuotteitten sekä tarvittaessa muiden jätemuotojen palauttaminen kaivokseen;

d)	jätekasojen siivoaminen ja hiilen tuotannosta ja käytöstä syntyvien jäännösten hyödyntäminen teollisessa käytössä;

e)	pohjavesien suojelu ja kaivosten jätevesien puhdistaminen;

f)	sellaisten laitosten ympäristövaikutusten vähentäminen, jotka käyttävät pääasiassa yhteisön alueen hiiltä ja ruskohiiltä;

g)	maan pinnalla olevien rakennelmien suojaaminen maan vajoamisen vaikutuksilta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

7 artikla

Energiahuollon tuontiriippuvuuden hallinta

Tutkimushankkeet koskevat energiahuollon pitkän aikavälin näkymiä ja tähtäävät sellaisten hiilivarojen hyödynnettävyyden parantamiseen – niin taloudellisesti kuin energiantuotannon ja ympäristönkin kannalta –, joiden käyttöönotto perinteisillä louhintatekniikoilla ei ole taloudellista. Hankkeet voivat käsittää selvityksiä, strategioiden määrittämistä, perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä sellaisten innovatiivisten tekniikoiden testaamista, joiden avulla voidaan parantaa yhteisön hiilivarojen hyödynnettävyyttä.

Etusija annetaan hankkeille, joissa yhdistetään toisiaan täydentäviä tekniikoita, kuten metaanin tai hiilidioksidin adsorptio, hiilikerroksessa olevan metaanin talteenotto ja maanalainen hiilen kaasutus.

4   JAKSO

Terästä koskevat tutkimustavoitteet

8 artikla

Uudet ja parannetut teräksenvalmistus- ja pintakäsittelytekniikat

Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen (TTK) tavoitteena on oltava teräksentuotantoprosessien parantaminen, jonka myötä voidaan parantaa tuotteiden laatua ja lisätä tuottavuutta. Kehitystyöhön on kuuluttava erottamattomana osana päästöjen, energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten vähentäminen sekä raaka-aineiden käytön tehostaminen ja luonnonvarojen säilyttäminen. Tutkimushankkeissa on käsiteltävä ainakin yhtä seuraavista aihepiireistä:

a)	uudet ja parannetut rautamalminpelkistysprosessit;

b)	harkkoraudanvalmistusprosessit ja –toiminnot;

c)	valokaariuuniprosessit;

d)	teräksenvalmistusprosessit;

e)	sekundaariset metallurgiatekniikat;

f)	jatkuvan valun ja near net shape -valun tekniikat yhdessä suoran valssauksen kanssa tai ilman sitä;

g)	valssaus-, pintakäsittely- ja pinnoitustekniikat;

h)	kuuma- ja kylmävalssaustekniikat, peittaus- ja pintakäsittelyprosessit;

i)	prosessi-instrumentointi, prosessinohjaus ja prosessiautomaatio;

j)	tuotantolinjojen kunnossapito ja luotettavuus.

9 artikla

TTK ja teräksen käyttö

TTK-työhön ryhdytään teräksen käytön osalta niihin haasteisiin vastaamiseksi, joita teräksenkäyttäjien vaatimukset tulevaisuudessa asettavat, sekä luoda uusia markkinamahdollisuuksia. Tutkimushankkeissa on käsiteltävä ainakin yhtä seuraavista aihepiireistä:

a)	vaativiin sovelluksiin tarvittavat uudet teräslajit;

b)	teräksen ominaisuudet, erityisesti mekaaniset ominaisuudet, kuten lujuus ja sitkeys, väsyminen, kuluminen, viruminen, syöpyminen ja murtumiskestävyys, alhaisissa ja korkeissa lämpötiloissa;

c)	käyttöiän pidentäminen erityisesti parantamalla terästen ja teräsrakenteiden lämpö- ja syöpymiskestävyyttä;

d)	terästä sisältävät komposiitit ja sandwich-rakenteet;

e)	mikrostruktuureja ja mekaanisia ominaisuuksia koskevat ennustavat simulaatiomallit;

f)	rakenteiden turvallisuus ja suunnittelumenetelmät erityisesti tulipalojen ja maanjäristysten kannalta;

g)	teräksen ja muiden materiaalien muokkaamisen, hitsaamisen ja yhteenliittämisen tekniikat;

h)	testaus- ja arviointimenetelmien standardointi.

10 artikla

Luonnonvarojen säilyttäminen ja työolosuhteiden parantaminen

Luonnonvarojen säilyttämisen, ekosysteemin suojelun sekä turvallisuuskysymysten tulee kuulua kiinteänä osana TTK-työhön sekä teräksen tuotannon että käytön alalla. Tutkimushankkeissa on käsiteltävä ainakin yhtä seuraavista aihepiireistä:

a)	eri lähteistä peräisin olevan teräsjätteen kierrättäminen ja teräsromun luokittelu;

b)	teräslajit ja koottavien rakenteiden suunnittelu, jotka helpottavat teräsromun talteenottoa ja sen uudelleenmuuntamista käyttökelpoiseksi teräkseksi

c)	ympäristön valvonta ja suojelu työpaikalla ja sen ympäristössä;

d)	terästehdasalueiden palauttaminen käyttökelpoisiksi;

e)	työpaikan työolosuhteiden ja elämänlaadun parantaminen;

f)	ergonomiset menetelmät;

g)	työterveys ja työturvallisuus;

h)	työpaikan päästöille altistumisen vähentäminen.

III   LUKU

MONIVUOTISET TEKNISET SUUNTAVIIVAT

1   JAKSO

Osallistuminen

11 artikla

Jäsenvaltiot

Tutkimusohjelmaan voivat osallistua ja rahoitusta voivat hakea jonkin jäsenvaltion alueelle sijoittautuneet yritykset, julkiset elimet, tutkimuslaitokset ja korkea- ja toisen asteen oppilaitokset sekä muut oikeussubjektit luonnolliset henkilöt mukaan luettuina, kunhan nämä aikovat toteuttaa TTK-toimen tai voivat merkittävästi myötävaikuttaa tällaiseen toimeen.

12 artikla

Ehdokasmaat

Ehdokasmaiden yritykset, julkiset elimet, tutkimuslaitokset ja korkea- ja toisen asteen oppilaitokset sekä muut oikeussubjektit luonnolliset henkilöt mukaan luettuina saavat osallistua tutkimusohjelmaan, mutta niille ei myönnetä ohjelmasta rahoitusta, ellei maita koskevissa Eurooppa-sopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa sekä maakohtaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä toisin määrätä.

13 artikla

Kolmannet maat

Kolmansien maiden yritykset, julkiset elimet, tutkimuslaitokset ja korkea- ja toisen asteen oppilaitokset sekä muut oikeussubjektit luonnolliset henkilöt mukaan luettuina saavat osallistua tutkimusohjelmaan hankekohtaisesti, jos se on yhteisön edun mukaista, mutta niille ei myönnetä ohjelmasta rahoitusta.

2   JAKSO

Tukikelpoinen toiminta

14 artikla

Tutkimushankkeet

Tutkimushanke käsittää tutkimus- tai kokeellisen työn, jonka avulla pyritään saamaan uutta tietämystä ja edistämään näin tiettyjen käytännön tavoitteiden saavuttamista, kuten tuotteiden, tuotantoprosessien tai palvelujen aikaansaamista tai kehittämistä.

15 artikla

Pilottihankkeet

Pilottihankkeelle on tunnusomaista jonkin laitoksen tai järjestelmän taikka sen merkittävän osan rakentaminen, käyttö ja kehittäminen riittävän suuressa mittakaavassa sekä sopivansuuruisten komponenttien käyttö siten, että voidaan todentaa teoreettisten tai laboratoriotulosten sovellettavuus käytännössä ja/tai lisätä tarvittavan teknisen ja taloudellisen tiedon luotettavuutta, jotta voidaan edetä demonstrointivaiheeseen tai tietyissä tapauksissa teollisen tuotannon vaiheeseen ja/tai kaupalliseen vaiheeseen.

16 artikla

Demonstrointihankkeet

Demonstrointihankkeessa on kysymys teollisessa mittakaavassa toimivan laitoksen tai järjestelmän taikka sen merkittävän osan rakentamisesta ja/tai käytöstä, jonka avulla pyritään yhdistämään kaikki tekninen ja taloudellinen tieto ja pääsemään mahdollisimman riskittömästi teknologian teollisen ja/tai taloudellisen hyödyntämisen vaiheeseen.

17 artikla

Liitännäistoimenpiteet

Liitännäistoimenpiteillä edistetään hankitun tietämyksen käyttöä tai järjestetään erityisiä seminaareja tai konferensseja, jotka liittyvät tutkimusohjelman hankkeisiin tai prioriteetteihin.

18 artikla

Tuki- ja valmistelutoimet

Tuki- ja valmistelutoimet ovat tutkimusohjelman moitteettomaan ja tehokkaaseen hallinnointiin kuuluvia toimia, ja niitä ovat esimerkiksi 27 ja 28 artiklassa tarkoitettu ehdotusten arviointi ja valinta, 38 artiklassa tarkoitetut määräajoin tehtävät valvonta- ja arviointitoimet, selvitykset sekä tutkimusohjelmasta rahoitettujen hankkeiden kokoaminen klustereiksi tai verkottaminen.

Komissio voi tarpeelliseksi katsoessaan nimittää riippumattomia huippuasiantuntijoita avustamaan tuki- ja valmistelutoimissa.

3   JAKSO

Tutkimusohjelman hallinnointi

19 artikla

Hallinnointi

Tutkimusohjelmaa hallinnoi komissio. Komissiota avustavat hiili- ja teräsalan komitea, hiili- ja teräsalan neuvoa-antavat ryhmät sekä hiili- ja teräsalan tekniset ryhmät.

20 artikla

Neuvoa-antavien ryhmien perustaminen

Hiili- ja teräsalan neuvoa-antavat ryhmät, jäljempänä ’neuvoa-antavat ryhmät’, ovat riippumattomia teknisiä neuvoa-antavia ryhmiä.

21 artikla

Hiili- ja teräsalan neuvoa-antavien ryhmien tehtävät

Kummankin neuvoa-antavan ryhmän tehtävänä on hiileen tai teräkseen liittyvien TTK-kysymysten osalta antaa komissiolle lausuntoja seuraavista:

a)	tutkimusohjelman yleinen kehitys, 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tietopaketti ja tulevat suuntaviivat;

b)	ohjelman johdonmukaisuus sekä sen mahdollinen päällekkäisyys muiden yhteisön tasolla ja kansallisesti toteutettavien TTK-ohjelmien kanssa;

c)	TTK-hankkeiden seurannassa sovellettavien periaatteiden määrittäminen;

d)	yksittäisissä hankkeissa tehtävä työ;

e)	edellä II luvun 3 ja 4 jaksossa luetellut tutkimusohjelman tutkimustavoitteet;

f)	tietopaketissa luetellut vuotuiset ensisijaiset tavoitteet ja tapauksen mukaan ensisijaiset tavoitteet, jotka koskevat 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja aihekohtaisia ehdotuspyyntöjä;

g)	jäljempänä 27 ja 28 artiklassa tarkoitetun oppaan laatiminen TTK-toimien arviointia ja valintaa varten;

h)	TTK-toimia koskevien ehdotusten arviointi ja ehdotuksille annettava tärkeysjärjestys ottaen huomioon käytettävissä olevat varat

i)	jäljempänä 24 artiklassa tarkoitettujen teknisten ryhmien määrä, pätevyys ja kokoonpano;

j)	jäljempänä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen aihekohtaisten ehdotuspyyntöjen laatiminen;

k)	komission pyynnöstä muut toimenpiteet.

22 artikla

Hiili- ja teräsalan neuvoa-antavien ryhmien kokoonpano

1.   Kummankin neuvoa-antavan ryhmän kokoonpanon on vastattava liitteessä olevia taulukoita. Komissio nimittää neuvoa-antavien ryhmien jäsenet 42 kuukauden ajaksi, ja nimitys on henkilökohtainen. Nimitykset voidaan peruuttaa.

2.   Komissio ottaa huomioon nimittämisehdotukset, joita se on saanut

a)	jäsenvaltioilta;

b)	liitteessä olevissa taulukoissa tarkoitetuilta tahoilta;

c)	vastauksena hakemuspyyntöön, joka koskee hakijan liittämistä varallaololuetteloon.

3.   Komissio varmistaa, että kummassakin neuvoa-antavassa ryhmässä on sopivasti eri alojen asiantuntemusta ja mahdollisimman laaja maantieteellinen edustavuus.

4.   Neuvoa-antavien ryhmien jäsenten on toimittava asianomaisella alalla ja oltava perillä alan teollisuuden painopisteistä. Nimittäessään jäseniä komissio pyrkii lisäksi saavuttamaan naisten ja miesten tasapuolisen edustuksen.

23 artikla

Neuvoa-antavien ryhmien kokoukset

Neuvoa-antavien ryhmien kokoukset järjestää ja niiden puheenjohtajana toimii komissio, joka huolehtii myös sihteeristöpalveluista.

Puheenjohtaja voi tarvittaessa järjestää äänestyksen, jossa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Puheenjohtaja voi tarvittaessa kutsua kokoukseen ylimääräisiä asiantuntijoita tai tarkkailijoita. Ylimääräisillä asiantuntijoilla ja tarkkailijoilla ei ole äänioikeutta.

Neuvoa-antavat ryhmät voivat tarvittaessa pitää yhteisen kokouksen esimerkiksi silloin, kun on tarpeen antaa lausuntoja sekä hiili- että teräsalan kannalta merkityksellisissä kysymyksissä.

24 artikla

Hiili- ja teräsalan teknisten ryhmien perustaminen ja tehtävät

Hiili- ja teräsalan teknisten ryhmien, jäljempänä ’tekniset ryhmät’, tehtävänä on antaa komissiolle neuvoja, jotka liittyvät tutkimus- sekä pilotti- ja demonstrointihankkeiden seurantaan ja tarvittaessa tutkimusohjelman ensisijaisten tavoitteiden määrittelyyn.

Komissio nimittää teknisten ryhmien jäsenet, joiden on oltava hiili- ja terästeollisuuteen liittyviltä aloilta, tutkimusjärjestöistä tai käyttäjäelinkeinoista ja joltakin seuraavalta vastuualueelta: tutkimusstrategia, hallinto tai tuotanto. Nimittäessään jäseniä komissio pyrkii lisäksi saavuttamaan naisten ja miesten tasapuolisen edustuksen.

Teknisten ryhmien kokouspaikat on mahdollisuuksien mukaan valittava niin, että varmistetaan paras mahdollinen hankkeiden seuranta ja tulosten arviointi.

4   JAKSO

Tutkimusohjelman toteuttaminen

25 artikla

Ehdotuspyyntö

1.   Otetaan käyttöön pysyvästi avoinna oleva ehdotuspyyntö. Ellei toisin täsmennetä, määräpäivä ehdotusten jättämiselle arvioitavaksi on kunkin vuoden syyskuun 15 päivä.

2.   Jos komissio päättää 41 artiklan d ja e alakohdan mukaisesti muuttaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ehdotusten jättämisen määräpäivää tai julkaista aihekohtaisen ehdotuspyynnön, se julkaisee asiaa koskevat tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Aihekohtaisissa ehdotuspyynnöissä on ilmoitettava ehdotusten jättämiseen ja arvioimiseen sovellettavat määräpäivät ja menettelyt mukaan luettuna se, onko kyse yksi- vai kaksivaiheisesta menettelystä, samoin kuin tarvittaessa tukikelpoisten hankkeiden tyyppi 14–18 artiklan mukaisesti sekä suunnitellun rahoituksen määrä.

3.   Komissio laatii tietopaketin, jossa esitetään yksityiskohtaiset osallistumissäännöt, ehdotusten ja hankkeiden hallintoa koskevat menettelyt, hakulomakkeet, ehdotusten jättämiseen sovellettavat säännöt, vakiosopimukset, tukikelpoiset kustannukset, myönnettävän rahoituksen enimmäismäärä, maksuehdot sekä tutkimusohjelman vuotuiset ensisijaiset tavoitteet.

Komissio saattaa tietopaketin yleisesti saataville yhteisön tutkimus- ja kehitystietopalvelun (Cordis) tai vastaavan verkkosivuston kautta.

Hakemukset on jätettävä komissiolle tietopaketissa olevien sääntöjen mukaisesti; tietopaketista saa pyynnöstä paperiversion komissiolta.

26 artikla

Ehdotusten sisältö

Ehdotusten on liityttävä II luvun 3 ja 4 jaksossa vahvistettuihin tutkimustavoitteisiin ja tapauksen mukaan tietopaketissa 25 artiklan 3 kohdan mukaisesti lueteltuihin ensisijaisiin tavoitteisiin taikka 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen aihekohtaisten ehdotuspyyntöjen ensisijaisiin tavoitteisiin.

Kussakin ehdotuksessa on oltava yksityiskohtainen kuvaus ehdotetusta hankkeesta sekä täydelliset tiedot tavoitteista, hankekumppanuudesta ja kunkin kumppanin asemasta ja tehtävästä hankkeessa, hankkeen hallinnon rakenteesta, odotettavissa olevista tuloksista ja niiden soveltamisnäkymistä sekä arvio hyödyistä, joita on odotettavissa teollisuudelle, taloudelle, yhteiskunnalle ja ympäristölle.

Ehdotuksessa esitettyjen kokonaiskustannusten ja niiden jakauman on oltava realistisia ja tarkoituksenmukaisia, ja odotettavissa olevan kustannusten ja hyötyjen suhteen olisi oltava suotuisa.

27 artikla

Ehdotusten arviointi

Komissio huolehtii siitä, että ehdotukset arvioidaan luottamuksellisesti, oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Komissio laatii ja julkaisee oppaan TTK-toimien arviointia ja valintaa varten.

28 artikla

Ehdotusten valinta ja hankkeiden seuranta

1.   Komissio rekisteröi toimitetut ehdotukset ja varmistaa niiden kelpoisuuden.

2.   Komissio arvioi ehdotukset riippumattomien asiantuntijoiden avustamana.

3.   Komissio laatii luettelon, jossa hyväksytyt ehdotukset on asetettu paremmuusjärjestykseen. Luettelosta keskustellaan asianomaisessa neuvoa-antavassa ryhmässä.

4.   Komissio tekee päätöksen hankkeiden valinnasta ja rahoituksen jakamisesta. Tapauksissa, joissa tutkimusohjelman mukainen yhteisön arvioitu rahoitusosuus on 0,6 miljoonaa euroa tai enemmän, sovelletaan 41 artiklan a alakohtaa.

5.   Komissio seuraa 24 artiklassa tarkoitettujen teknisten ryhmien avustamana tutkimushankkeita ja -toimintaa.

29 artikla

Avustussopimukset

Edellä 14–18 artiklassa määritellyistä valittuihin ehdotuksiin perustuvista hankkeista sekä toimenpiteistä ja toimista tehdään avustussopimus. Avustussopimukset perustuvat komission laatimiin asianmukaisiin vakiosopimuksiin, kuitenkin siten, että niissä otetaan tarvittavalla tavalla huomioon toteutettavien toimien luonne.

Avustussopimuksissa määritellään tutkimusohjelmasta myönnettävän rahoituksen määrä, joka perustuu tukikelpoisiin kustannuksiin, sekä vahvistetaan kustannusraportointia, tilinpäätöstä ja tilintarkastuslausuntoja koskevat säännöt. Lisäksi määrätään käyttöoikeuksista sekä tietojen levittämisestä ja hyödyntämisestä.

30 artikla

Rahoitusosuudet

1.   Tutkimusohjelma perustuu avustussopimuksiin, joissa sovitaan TTK-toimien toteuttamisesta kustannustenjakoperiaatteella. Myönnettävän rahoituksen kokonaismäärän, mahdollinen muu julkinen lisärahoitus mukaan luettuna, on noudatettava tällaiseen rahoitukseen sovellettavia sääntöjä valtiontuesta.

2.   Julkisina hankintoina hankitaan myös irtainta ja kiinteää omaisuutta, työsuorituksia tai palveluja, joita tarvitaan tuki- ja valmistelutoimien toteuttamiseen.

3.   Rajoittamatta tämän artiklan 1 kohdan soveltamista saa myönnettävän rahoituksen kokonaismäärä ilmaistuna prosentteina 31–35 artiklassa määritellyistä tukikelpoisista kustannuksista olla:

a)	tutkimushankkeissa enintään 60 prosenttia;

b)	pilotti- ja demonstrointihankkeissa enintään 50 prosenttia;

c)	liitännäistoimenpiteissä sekä tuki- ja valmistelutoimissa enintään 100 prosenttia

31 artikla

Tukikelpoiset kustannukset

1.   Tukikelpoiset kustannukset koostuvat seuraavista:

a)	laitteistokustannukset

b)	henkilöstökustannukset

c)	toimintakustannukset

d)	välilliset kustannukset.

2.   Tukikelpoisia ovat vain tosiasialliset kustannukset, jotka aiheutuvat hankkeen toteuttamisesta avustussopimuksen ehtojen mukaisesti. Sopimuspuolet, liitännäiset sopimuspuolet ja alihankkijat eivät voi kirjata kustannuksiksi mitään budjetoituja tai kaupallisia hintoja.

32 artikla

Laitekustannukset

Kustannukset, jotka aiheutuvat suoraan hankkeeseen liittyvien laitteiden ostamisesta tai liisaamisesta, voidaan kirjata välittömiksi kustannuksiksi. Liisattujen laitteiden tukikelpoiset kustannukset eivät saa ylittää niiden ostamisesta aiheutuvia tukikelpoisia kustannuksia.

33 artikla

Henkilöstökustannukset

Kustannuksiksi voidaan kirjata ainoastaan niiden työtuntien kustannukset, jotka suoraan sopimuspuolen palveluksessa olevat tutkijat, jatko-opiskelijat tai tekninen henkilöstö sekä ruumiillisen työn tekijät tosiasiallisesti työskentelevät hankkeen parissa. Mahdollisten muiden henkilöstökustannusten, kuten apurahojen, sisällyttäminen edellyttää komission kirjallista etukäteishyväksyntää. Kaikki henkilöstön työtunnit, jotka sisällytetään kustannuksiin, on kirjattava ja todistettava oikeiksi.

34 artikla

Toimintakustannukset

Välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyviä toimintakustannuksia voivat olla ainoastaan seuraavien osatekijöiden kustannukset:

a)	raaka-aineet;

b)	kulutushyödykkeet;

c)

energia;

d)	raaka-aineiden, kulutushyödykkeiden, laitteiden, tuotteiden tai polttoaineen kuljetus

e)	olemassa olevien laitteiden kunnossapito, korjaaminen tai muuntaminen;

f)	tieto- ja viestintätekniset ja muut erityiset palvelut;

g)	laitteiden vuokra;

h)	analyysit ja testit;

i)	aihekohtaisten seminaarien järjestäminen;

j)	tilintarkastuslausunnot ja pankkitakaukset;

k)	tulosaineiston suoja;

l)	kolmansien osapuolien antama apu.

35 artikla

Välilliset kustannukset

Kaikki muut kustannukset, kuten yleiskustannukset, joita saattaa aiheutua hankkeen yhteydessä ja joita ei ole erikseen mainittu edellä luetelluissa luokissa, mukaan luettuina matka- ja oleskelukustannukset, katetaan kiinteämääräisesti siten, että niiden osuudeksi katsotaan 35 prosenttia 33 artiklassa tarkoitetuista tukikelpoisista henkilöstökustannuksista.

5   JAKSO

Tutkimustoimien arviointi ja seuranta

36 artikla

Tekniset kertomukset

Sopimuspuolten on laadittava määräajoin kertomus 14, 15 ja 16 artiklassa tarkoitetuista tutkimus-, pilotti- ja demonstrointihankkeista. Kertomuksissa on selostettava hankkeen teknistä edistymistä.

Työn valmistumisen jälkeen sopimuspuolten on toimitettava loppukertomus, johon sisältyy arvio tulosten hyödyntämisestä ja hankkeen vaikutuksista. Komissio julkaisee kertomuksen kokonaisuudessaan tai tiivistelmänä hankkeen strategisen tärkeyden mukaan ja kuultuaan tarvittaessa asianomaista neuvoa-antavaa ryhmää.

Komissio voi edellyttää, että sopimuspuolet toimittavat loppukertomuksen 17 artiklassa tarkoitetuista liitännäistoimenpiteistä samoin kuin 18 artiklassa tarkoitetuista tuki- ja valmistelutoimista, ja päättää julkaista kertomukset.

37 artikla

Vuotuinen arviointi

Komissio tarkastelee vuosittain tutkimusohjelman toimia ja TTK-työn edistymistä. Tästä tarkastelusta laaditaan kertomus, joka toimitetaan komitealle.

Komissio voi nimetä riippumattomia asiantuntijoita ja huippuasiantuntijoita avustamaan vuotuisessa arvioinnissa.

38 artikla

Tutkimusohjelman seuranta ja arviointi

1.   Komissio toteuttaa tutkimusohjelman seurannan, jossa myös arvioidaan odotettavissa olevia hyötyjä. Seurannasta laaditaan kertomus vuoden 2013 loppuun mennessä ja sen jälkeen joka seitsemäs vuosi. Kertomukset saatetaan yleisesti saataville yhteisön tutkimus- ja kehitystietopalvelun (Cordis) tai vastaavan verkkosivuston kautta.

2.   Komissio arvioi tutkimusohjelman, kun kunkin seitsenvuotisen kauden aikana rahoitetut hankkeet on saatu päätökseen. Tässä yhteydessä arvioidaan myös ne hyödyt, jotka TTK-työstä ovat koituneet yhteiskunnalle ja asianomaisille aloille. Arviointikertomus julkaistaan.

3.   Kun komissio suorittaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut seuranta- ja arviointitoimet, sitä avustavat sen nimittämistä huippuasiantuntijoista koostuvat paneelit.

39 artikla

Riippumattomien huippuasiantuntijoiden nimeäminen

Nimitettäessä 18 artiklassa, 28 artiklan 2 kohdassa ja 38 artiklassa tarkoitettuja riippumattomia huippuasiantuntijoita sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EY) N:o 1906/2006 (8) 14 ja 17 artiklaa.

IV   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

40 artikla

Monivuotisten teknisten suuntaviivojen tarkistaminen

Edellä III luvussa vahvistettuja monivuotisia teknisiä suuntaviivoja tarkistetaan seitsemän vuoden välein; ensimmäinen jakso päättyy 31 päivänä joulukuuta 2014. Tätä varten komissio arvioi viimeistään kunkin seitsenvuotiskauden viimeisen vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana monivuotisten teknisten suuntaviivojen toimivuuden ja tehokkuuden sekä ehdottaa tarvittaessa muutoksia.

Tarpeelliseksi katsoessaan komissio voi tehdä tällaisen arvioinnin ja toimittaa neuvostolle ehdotuksia asiaankuuluviksi muutoksiksi ennen kunkin seitsenvuotiskauden päättymistä.

41 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio vahvistaa 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen seuraavat täytäntöönpanotoimet:

a)	rahoituksen hyväksyminen tapauksissa, joissa tutkimusohjelman mukainen yhteisön arvioitu rahoitusosuus on vähintään 0,6 miljoonaa euroa;

b)	ohjeiden laatiminen 38 artiklassa tarkoitettua tutkimusohjelman seurantaa ja arviointia varten;

c)	muutokset II luvun 3 ja 4 jaksoon;

d)	muutokset 25 artiklassa tarkoitettuun määräaikaan;

e)	aihekohtaisten ehdotuspyyntöjen laatiminen.

42 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa hiili- ja teräsalan komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Kyseisen päätöksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

43 artikla

Kumoaminen ja siirtymätoimenpiteet

Kumotaan päätös 2003/78/EY. Päätöstä 2003/78/EY sovelletaan kuitenkin 31 päivään joulukuuta 2008 sellaisten toimien rahoittamiseen, joita koskevat ehdotukset on jätetty 15 päivään syyskuuta 2007 mennessä.

44 artikla

Soveltaminen

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 16 päivästä syyskuuta 2007.

45 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EUVL L 29, 5.2.2003, s. 22.

(2)  Lausunto annettu 10 päivänä huhtikuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

(4)  EUVL L 29, 5.2.2003, s. 28.

(5)  EYVL L 79, 22.3.2002, s. 42.

(6)  EYVL L 154, 27.6.2000, s. 34.

(7)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1906/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) (EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1).

---

---