Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32007R0134

    Komission asetus (EY) N:o 134/2007, annettu 13 päivänä helmikuuta 2007 , hedelmä- ja vihannesalan vientitukien vahvistamisesta A1- ja B-menettelyjen yhteydessä (tomaatit, appelsiinit, sitruunat, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet ja omenat)

    EUVL L 42, 14.2.2007, p. 16–18 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2007/134/oj

    14.2.2007   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 42/16


    KOMISSION ASETUS (EY) N:o 134/2007,

    annettu 13 päivänä helmikuuta 2007,

    hedelmä- ja vihannesalan vientitukien vahvistamisesta A1- ja B-menettelyjen yhteydessä (tomaatit, appelsiinit, sitruunat, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet ja omenat)

    EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

    ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 (1) ja erityisesti sen 35 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Komission asetuksessa (EY) N:o 1961/2001 (2) vahvistetaan hedelmä- ja vihannesalan vientitukien soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

    (2)

    Asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklan 1 kohdan mukaisesti taloudellisesti merkittävän viennin mahdollistamiseksi yhteisöstä vietäville tuotteille voidaan myöntää vientitukea ottaen huomioon perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat rajat.

    (3)

    Asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti olisi huolehdittava siitä, että tukijärjestelmästä aiemmin seuranneet kauppavirrat eivät häiriintyisi. Tästä syystä sekä hedelmien ja vihannesten viennin kausiluonteisuuden vuoksi on syytä vahvistaa tuotekohtaiset määrät komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (3) vientitukia varten vahvistetun maataloustuotteiden nimikkeistön perusteella. Nämä määrät on jaoteltava asianomaisten tuotteiden pilaantumisherkkyyden mukaan.

    (4)

    Asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklan 4 kohdan mukaisesti tuet on vahvistettava ottaen huomioon toisaalta yhteisön markkinoiden hedelmien ja vihannesten hintojen ja saatavuuden nykytilanne ja kehitysnäkymät ja toisaalta kansainvälisen kaupan hintojen nykytilanne ja kehitysnäkymät. Olisi myös otettava huomioon kaupan pitämisestä ja kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset sekä suunnitellun viennin taloudellinen näkökulma.

    (5)

    Asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklan 5 kohdan mukaisesti yhteisön markkinoiden hinnat vahvistetaan ottaen huomioon viennille edullisimmat hinnat.

    (6)

    Kansainvälisen kaupan tilanne tai tiettyjen markkinoiden erityiset vaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden vientituen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

    (7)

    Kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten mukaisesti luokkiin ekstra, I ja II kuuluvia tomaatteja, appelsiineja, sitruunoita, syötäväksi tarkoitettuja viinirypäleitä ja omenoita voidaan tällä hetkellä viedä taloudellisesti merkittäviä määriä.

    (8)

    Käytettävissä olevien varojen mahdollisimman tehokkaan käytön mahdollistamiseksi ja yhteisön viennin rakenne huomioon ottaen olisi vahvistettava vientituet A1- ja B-menettelyn mukaisesti.

    (9)

    Tuoreiden hedelmien ja vihannesten hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    1.   Vientitukimäärät, vientitukien hakuaika ja kyseisten tuotteiden osalta säädetyt määrät vahvistetaan A1-menettelyn osalta liitteessä. Ohjeelliset vientitukimäärät, todistushakemusten jättämisen määräaika ja kyseisten tuotteiden osalta säädetyt määrät vahvistetaan B-menettelyn osalta liitteessä.

    2.   Komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (4) 16 artiklassa tarkoitettuja elintarvikeavun yhteydessä annettuja todistuksia ei lueta tämän asetuksen liitteessä tarkoitettuihin määriin.

    2 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä helmikuuta 2007.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 13 päivänä helmikuuta 2007.

    Komission puolesta

    Jean-Luc DEMARTY

    Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


    (1)  EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 47/2003 (EYVL L 7, 11.1.2003, s. 64).

    (2)  EYVL L 268, 9.10.2001, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).

    (3)  EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1854/2006 (EUVL L 361, 19.12.2006, s. 1).

    (4)  EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2006 (EUVL L 365, 21.12.2006, s. 52).


    LIITE

    hedelmä- ja vihannesalan vientitukien vahvistamisesta 13 päivänä helmikuuta 2007 annettuun komission asetukseen (tomaatit, appelsiinit, sitruunat, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet ja omenat)

    Tuotekoodi (1)

    Määräpaikka (2)

    A1-menettely

    Vientituen hakuaika: 22.2.2007–23.6.2007

    B-menettely

    Todistushakemusten jättöaika 1.3.2007–30.6.2007

    Vientituki

    (EUR/t netto)

    Arvioidut määrät

    (t)

    Ohjeellinen vientituki

    (EUR/t netto)

    Arvioidut määrät

    (t)

    0702 00 00 9100

    A00

    20

     

    20

    6 000

    0805 10 20 9100

    A00

    28

     

    28

    16 667

    0805 50 10 9100

    A00

    50

     

    50

    3 667

    0808 10 80 9100

    F09

    22

     

    22

    31 667


    (1)  Tuotekoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

    (2)  A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty asetuksen (ETY) N:o 3846/87 liitteessä II.

    Muiksi määräpaikoiksi on määritelty seuraavat:

    F09

    :

    Seuraavat määräpaikat:

    Norja, Islanti, Grönlanti, Färsaaret, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Serbia ja Montenegro (mukaan luettuna Kosovo, sellaisena kuin se on määriteltynä 10 päivänä kesäkuuta 1999 annetussa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244), Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Venäjä, Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan, Ukraina, Saudi-Arabia, Bahrain, Qatar, Oman, Arabiemiirikunnat (Abu Dhabi, Dubai, Sharja, Ajman, Umm al Qaiwain, Ras al Khaima ja Fujaira), Kuwait, Jemen, Syyria, Iran, Jordania, Bolivia, Brasilia, Venezuela, Peru, Panama, Ecuador ja Kolumbia,

    Afrikan valtiot ja alueet lukuun ottamatta Etelä-Afrikkaa,

    komission asetuksen (EY) N:o 800/1999 36 artiklassa tarkoitetut määräpaikat (EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11).


    Top