31.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 91/37

(1)

Elokuun 11 päivänä 2005 päivätyllä kirjeellä, joka rekisteröitiin 19 päivänä huhtikuuta 2005, Slovakia ilmoitti komissiolle aikovansa myöntää rakenneuudistustukea yritykselle nimeltään Konas, s.r.o. Slovakia toimitti täydentäviä tietoja 30 päivänä kesäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, joka rekisteröitiin 12 päivänä heinäkuuta 2005, sekä 5 päivänä syyskuuta 2005 kirjatulla kirjeellä, joka rekisteröitiin 8 päivänä syyskuuta 2005, vastaten komission 31 päivänä toukokuuta 2005 ja 28 päivänä heinäkuuta 2005 päivättyihin kirjeisiin.

(2)

Tämän kirjeenvaihdon aikana on selvinnyt, että kyseinen tuki on toimeenpantu EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Tuki luokiteltiin siksi laittomaksi ja sille annettiin uusi asianumero NN 66/2005.

(3)

Marraskuun 9 päivänä 2005 päivätyllä kirjeellä komissio ilmoitti Slovakialle, että se oli päättänyt käynnistää tuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määritellyn menettelyn.

(4)

Komission päätös käynnistää oikeustoimet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio pyysi asianomaisia osapuolia ilmoittamaan kommenttinsa toimenpiteestä.

(5)

Slovakian viranomaiset toimittivat huomautuksensa 13 päivänä joulukuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, joka rekisteröitiin 20 päivänä joulukuuta 2005. Slovakia toimitti lisätietoja 3 päivänä tammikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, joka rekisteröitiin 10 päivänä tammikuuta 2006. Komissio sai kommentit yhdeltä osapuolelta (edunsaajalta) 30 päivänä marraskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, joka rekisteröitiin 6 päivänä joulukuuta 2005. Ne toimitettiin edelleen Slovakialle, jolle annettiin mahdollisuus reagoida asiaan; sen kommentit saatiin 9 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, joka rekisteröitiin 15 päivänä maaliskuuta 2006.

(6)

Taloudellisen tuen vastaanottaja on Konas, s.r.o., yritys, joka toimii koneiden ja laitteiden valmistuksen alalla, varsinkin neljällä osa-alueella: muotti- ja puristuskoneet, erikoiskoneet, suojakilvet ja muut konetekniikan tuotteet. Yritys sijaitsee alueella, jolle myönnetään EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukaista aluetukea.

(7)

Slovakian viranomaisten toimittamien tietojen mukaan näillä kaikilla osa-alueilla on monta kotimaista kilpailijaa ja kilpailijoita Euroopan unionin tasolla. Yritys näkee vientimahdollisuuksia muottikonealalla.

(8)

Konaksen palveluksessa on 37 henkilöä ja sen liikevaihto oli 19 miljoonaa Slovakian korunaa (500 000 EUR (3)) vuonna 2004 sekä 15 miljoonaa Slovakian korunaa (395 000 EUR) vuoden 2005 ensimmäisellä kolmella neljänneksellä. Slovakian viranomaisten mukaan edunsaaja täyttää pienen yrityksen kriteerit.

(9)

Kyseinen toimenpide on Lučenecin verotoimiston (jäljempänä ’verotoimisto’) tekemä verovelan anteeksianto niin sanotun velkajärjestelyn yhteydessä. Tämä menettely on konkurssia ja velkajärjestelyä koskevan lain 328/91 (jäljempänä ’konkurssilaki’) alainen.

(10)

Velkajärjestely (jäljempänä ’järjestely’ tai ’järjestelymenettely’) on oikeusistuimen valvoma menettely, jolla konkurssimenettelyn tapaan pyritään järjestämään velkaantuneiden yritysten (4) taloudellista tilannetta. Konkurssimenettelyssä yritys lakkaa olemasta, ja sen varat myydään uudelle omistajalle tai yritys asetetaan selvitystilaan. Sen sijaan järjestelymenettelyssä velkaantunut yritys jatkaa toimintaansa ilman omistajanmuutosta.

(11)

Järjestelymenettelyn käynnistää velkaantunut yritys. Sen päämääränä on saavuttaa sopimus velkojensa kanssa (jäljempänä ’velkojainsopimus’) siten, että velkaantunut yritys maksaa osan veloistaan takaisin ja loput annetaan anteeksi. Sopimukselle on saatava valvovan oikeusistuimen hyväksyntä.

(12)

Velkojat, joiden saatavat on turvattu esimerkiksi kiinnityksellä, toimivat nk. erillisinä velkojina. Jotta järjestelyehdotus voitaisiin hyväksyä, kaikkien erillisten velkojien on äänestettävä sen puolesta, kun taas muita velkojia koskee määräenemmistö. Erilliset velkojat äänestävät erikseen ja niillä on veto-oikeus ehdotukseen.

(13)

Erilliset velkojat ovat etuoikeutetussa asemassa myös konkurssimenettelyssä. Vakuudellisen omaisuuden myyntitulot konkurssimenettelyssä on käytettävä ainoastaan erillisten velkojien vaateiden täyttämiseen. Mikäli erillisten velkojien kaikkia vaatimuksia ei kyetä täyttämään niiden myynnillä, loput saatavien osat liitetään toiseen ryhmään, jossa ovat muiden velkojien vaateet. Toisessa ryhmässä olevien velkojien vaateet täytetään suhteellisesti.

(14)

Konkurssilain mukaisesti velkajärjestelyä hakevan yrityksen on toimitettava valvovalle oikeusistuimelle luettelo rakenneuudistustoimistaan ja toimintansa jatkuvasta rahoituksesta järjestelyn jälkeen.

(15)

Vero- ja maksuhallinnosta ja alueellisten veroviranomaisten järjestelmän muuttamisesta annetussa Slovakian laissa 511/1992 (jäljempänä ’verohallintolaki’) säädetään veroulosotosta, jonka päämääränä on saada valtion verosaatavat maksetuiksi kiinteistöjen, irtaimen omaisuuden tai koko yrityksen suoralla myynnillä.

(16)

Konas pyysi valvovaa oikeusistuinta käynnistämään järjestelymenettelyn 15 päivänä heinäkuuta 2003, minkä oikeusistuin tekikin päätöksellään 25 päivänä maaliskuuta 2004. Velkojat kokoontuivat 8 päivänä kesäkuuta 2004 ja sopivat saataviensa uudelleen järjestelyistä Konasin ehdottamalla tavalla. Oikeusistuin vahvisti velkojainsopimuksen päätöksellään 25 päivänä kesäkuuta 2004, joka tuli voimaan 2 päivänä elokuuta 2004. Lopuksi oikeusistuin lopetti virallisesti järjestelymenettelyn päätöksellään 20 lokakuuta 2004. On kuitenkin huomattava, että verovirasto lykkäsi verovelan anteeksiantoa komission päätökseen asti.

(17)

Velkojat sopivat Konasin kanssa seuraavasta järjestelystä: Konas maksaa 13,3 prosenttia velasta 90 päivän kuluessa velkojainsopimuksen voimaantulosta ja velkojat antavat anteeksi loput 86,7 prosenttia velasta. Kaikkia velkojia kohdeltiin samalla tavalla. Järjestelymenettelyyn liittyneet veroviraston vaateet olivat 11 223 459 SKK (295 000 EUR) ja muodostuivat vuoden 1995 kolmannen neljänneksen ja vuoden 1997 lopun välisenä aikana sekä joinakin vuosien 1998 ja 1999 kuukausina kertyneestä arvonlisäverosta. Verovirasto ainoana julkisena velkojana sopi antavansa anteeksi 9 730 739 SKK (256 000 EUR). Konkreettiset määrät velkojittain on kerätty seuraavaan taulukkoon.

Taulukko 1

Konasin velkajärjestely (SKK)

(18)

Slovakian viranomaiset vahvistivat, että Konas täytti järjestelyn jälkeiset velvoitteensa sekä julkisia että yksityisiä velkojia kohtaan sopimuksen mukaisesti velkojainsopimuksessa ilmoitettuna ajanjaksona.

(19)

Verovirasto toimi järjestelymenettelyssä erillisenä velkojana ja sellaisena äänesti erikseen järjestelyn puolesta. Veroviraston etuoikeutettu asema johtui siitä, että sen 10 147 939 SKK:n (267 051 EUR) arvoisilla saatavilla, jotka kuuluivat järjestelymenettelyyn, oli kiinnitysvakuus Konasin varoihin. Kaikki muutkin velkojat äänestivät ehdotetun järjestelyn puolesta. Niiden saatavat olivat tavanomaisia kauppasaatavia, joilla ei ollut minkäänlaista vakuutta.

(20)

Valvovalle oikeusistuimelle osoittamansa järjestelymenettelyä koskevan pyyntönsä mukana Konas toimitti myös suunnitelman, joka muodostuu kahdesta osasta: rahoitusanalyysi yrityksestä sekä organisaatiojärjestelyt ja järjestelyt yrityksen taloudellisen vakauden palauttamiseksi.

(21)

Tässä suunnitelmassa yritys kuvailee ensin taloudellista tilannettaan ilmoittaen, että vaikka se onkin edelleen velkaantunut, sen taloudellinen tilanne oli vakautunut järjestelymenettelypyyntöä edeltävinä vuosina. Lopuksi se kertoo lyhytaikaisten saataviensa ja käteisvarojensa riittävän järjestelyn jälkeisten velkojen maksamiseen. Yritys kuvaa organisaationsa toimintaa seuraavasti: järjestelyn jälkeisen velan määrää vastaavien varojen luominen; kassavirran hallinta järjestelymenettelyn aikana tehottoman kulutuksen estämiseksi, varsinkin energian ja materiaalien osalta; verojen ja muiden julkisten velvoitteiden säännöllinen maksaminen; markkinointitoimien tehostaminen; myynnin lisääminen kannattavimmille asiakkaille; työntekijämäärän uudelleenarviointi; sosiaalisiin tarkoituksiin menevien kulujen rajoittaminen järjestelymenettelyn aikana; nykyisten koneiden käytön tehostaminen; energiankulutuksen ja kulujen vähentäminen.

(22)

Taloudellisen rakenneuudistusten kustannukset olivat 12 050 896 SKK (317 000 EUR); tämä on se velka, jonka Konas järjesteli menettelyssä uudelleen. Konas ilmoitti suunnitelmassa rahoittavansa lopun velan 1 602 769 SKK (42 000 EUR) lyhytaikaisilla saatavilla (1 323 259 SKK eli 35 000 EUR) ja käytössään olevilla käteisvaroilla (2 246 419 SKK eli 59 000 EUR).

(23)

Slovakian viranomaisten mukaan verovirasto lähetti vuosina 1998–2000 kahdeksan maksumääräystä ja siten toteutti verohallintolain mukaiset erityisoikeutensa. Huhtikuussa 2004 verovirasto julkaisi luettelon Konasin erääntyneistä veloista järjestelymenettelyn aikaan.

(24)

Slovakian viranomaiset vahvistivat lykänneensä velan anteeksiantoa, josta oli sovittu Euroopan komission käsiteltävänä olevassa järjestelymenettelyssä.

(25)

Päätöksessään käynnistää oikeustoimet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio esitti epäilyksiä siitä, että kiistelty velkojen anteeksianto ei kuuluisi valtionavun piiriin. Komission mukaan veroviraston toiminta järjestelymenettelyssä ei läpäissyt markkinataloudessa toimivan velkojan testiä. Erityisesti todettakoon, että komission mielestä verovirasto oli erilaisessa oikeudellisessa asemassa kuin muut velkojat, koska sillä oli vakuudellisia vaateita ja mahdollisuus jatkaa veroulosottoa. Komissio epäili sitä, oliko järjestelymenettely valtiolle Konasin velkojana paras mahdollinen ratkaisu verrattuna konkurssi- tai veroulosottomenettelyyn.

(26)

Komissio esitti sitten epäilyjä siitä, soveltuu kiistanalainen tuki yhteismarkkinoille rakenneuudistustukena. Komissio epäili, täyttyivätkö nämä kaksi pääehtoa: oliko olemassa rakenneuudistussuunnitelma sen takaamiseksi, että yritys saavuttaisi kohtuullisessa ajassa pitkän aikavälin kannattavuuden, ja rajattiinko tuki mahdollisimman vähäiseksi.

(27)

Tapauksen asiatiedoiksi edunsaaja ilmoitti, että veroviraston vakuudellisten varojen kirjanpitoarvo oli 3 254 000 SKK 31 päivänä joulukuuta 2003 ja 3 001 000 SKK 31 päivänä joulukuuta 2004. Kyseessä oli edunsaajan omistama ainoa kiinteistö, ja koko tuotanto sijaitsi tässä rakennuksessa.

(28)

Edunsaaja ilmoitti kommenteissaan, että järjestelyn aikana voimassa olleen Slovakian lainsäädännön mukaan kyseinen toimenpide ei ole valtiontukitoimenpide vaan vapaaehtoinen järjestely velkojien kanssa. Mikäli komissio päättäisi toisin, Konas joutuisi syrjinnän kohteeksi verrattuna muihin yrityksiin, jotka olivat hakeneet järjestelyä ennen Slovakian liittymistä EU:hun, jolloin aiheutunutta velan anteeksiantoa ei ollut pidetty valtiontukena. Edunsaaja lisää, ettei kansallinen lainsäädäntö ole liittymisen jälkeenkään linjassa EU:n lainsäädännön kanssa, joten edunsaaja ei mitenkään olisi voinut tietää, että sen olisi pitänyt täyttää lisäehtoja päästäkseen sopimukseen velkojiensa kanssa.

(29)

Edunsaaja ilmoitti edelleen, että kertynyt verovelka johtui pääasiassa epäselvästä lainsäädännöstä.

(30)

Edunsaaja väitti, että verovirasto arvioi Konasin tilanteen laajemmalti kuin mitä sisältyi järjestelymenettelyn yhteydessä oikeusistuimelle toimitettuun suunnitelmaan.

(31)

Vastauksessaan virallisen tutkinnan käynnistämiseen Slovakian viranomaiset ilmoittivat, että valtiontuen myöntämisestä on kyse vain siinä tapauksessa, että verovelka annetaan anteeksi valtion kirjanpidossa.

(32)

Slovakian viranomaiset ilmoittivat, että verovirasto suostuessaan Konasin ehdottamaan järjestelyyn otti huomioon seuraavat tekijät, joista jotkin heidän mukaansa markkinataloudessa toimiva velkojakin pitäisi mielessään. Ensiksikin vakuutena olleen kiinteistön kirjanpitoarvo oli järjestelyn aikaan vain 3,2 miljoonaa SKK, vaikka vakuudellisten saatavien arvo oli 10,1 miljoonaa SKK. Toiseksi, konkurssi on keskimäärin pitkällinen menettely, ja kyseisellä alueella omaisuuden myynti on erittäin ongelmallista. Tilastollisesti tarkasteltuna veroviranomaisten konkursseista saama tuotto vuosina 1997–2005 arvioidaan keskimäärin vain 7 prosentiksi. Kolmanneksi verovirasto otti huomioon Konasin lakkauttamisen vaikutuksen alueen työttömyyteen (noin 40 prosenttia järjestelyn aikaan) pitäen mielessään Konasin lisäksi myös toisen alueella toimivan, Konasista riippuvaisen noin 400 työntekijän yrityksen, irtisanomiset. Lopuksi verovirasto otti huomioon arvioidut verotulot tulevaisuudessa.

(33)

Veroulosottoon liittyen Slovakian viranomaiset vahvistivat, että verovirasto oli lähettänyt vuosina 1998–2000 Konasille kahdeksan maksumääräystä ja vähentänyt Konasin verovelkaa 8 106 672,42 SKK:lla summaan 11 223 459 SKK, joka otettiin huomioon vuonna 2004 järjestelymenettelyssä. Vuodesta 2001 Konas on maksanut kaikki verot säännöllisesti ja määräpäivään mennessä.

(34)

Slovakian viranomaiset eivät silti kiistä, että kyseinen toimenpide muodostaisi valtiontuen. Heidän mukaansa tämä tuki on yhteismarkkinoille soveltuvaa rakenneuudistustukea.

(35)

Slovakian viranomaiset eivät ole kiistäneet komission päätelmää, että velan anteeksiannosta järjestelymenettelyssä ei tehty ehdollista sille, että suunnitelma, jonka Konas oli toimittanut valvovalle oikeusistuimelle konkurssilain perusteella, toteutettaisiin. Slovakian viranomaiset ovat kuitenkin toimittaneet komissiolle tammikuussa 2005 päivätyn asiakirjan nimeltään ”Arviointi yrityksestä järjestelypäivämäärään asti” (jäljempänä ’yhtiön arviointi’), joka on Konasin valmistelema ja lähetetty verovirastolle. Slovakian viranomaiset ilmoittivat, että tämän yhtiön arvioinnin avulla komissio pystyisi arvioimaan, oliko valtiontuki rajoitettu mahdollisimman vähäiseksi.

(36)

Yhtiön arvioinnissa kuvaillaan aluksi Konasin toimintaa perustamisvuodesta 1992 lähtien, ja siinä on tietoja liikevaihdosta ja operatiivisesta tuloksesta vuosina 1993–2003.

(37)

Yhtiön arvioinnin mukaan Konasin ongelmien syy oli suuri velkaantumisaste, joka liittyi tuotannon aloittamiseen vuonna 1993 ja jota ei pystytty kattamaan tuotannon määrällä. Vuosina 1994–1996 Konasille kertyi velkaa, varsinkin verovirastolle, jota osittain perittiin ulosotossa ja osittain lykättiin, kunnes se lopulta osittain annettiin anteeksi ja osittain maksettiin takaisin järjestelymenettelyssä.

(38)

Yhtiön arvioinnissa on sen jälkeen lyhyt markkina-analyysi, jossa kuvaillaan kilpailutilannetta kaikilla Konasin toiminta-alueilla (6). Arvioinnissa kuvaillaan Konasin asemaa ja näkymiä kaikilla näillä osa-alueilla ja todetaan lopuksi, että kasvumahdollisuuksia on erityisesti muotti- ja puristuskoneiden, suojakilpien ja muiden konetekniikan tuotteiden tuotannossa. Toisaalta siinä ehdotetaan erikoiskoneiden ja pienimuotoisen tilaustuotetuotannon supistamista (vaikeasti saatavien varaosat, hätäkorjaukset). Sen tuotteiden kysynnän kasvumahdollisuudet riippuvat Slovakian ajoneuvoteollisuuden kehityksestä ja EU:n yritysten kasvavasta kiinnostuksesta kertovista selvistä merkeistä, jotka ovat vahvistuneet Slovakian EU:hun liittymisen jälkeen. Konas pitää itseään kilpailukykyisenä erikoisteknisessä osaamisessa, jota pitäisi kehittää edelleen.

(39)

Yhtiön arvioinnissa kerrotaan vielä, ettei Konasin kapasiteetti ole riittävästi käytössä, mihin pitäisi auttaa investointi tietokonekäyttöiseen jyrsinkoneeseen. Vuosina 2004–2008 toteutettavat toimenpiteet kuvaillaan seuraavassa taulukossa, samoin kuin toteutettu taloudellinen rakenneuudistus.

Taulukko 2

Arvion mukaiset rakenneuudistustoimenpiteet (SKK)

(40)

Lopuksi yhtiön arvioinnissa on ennuste Konasin tuloksesta vuosina 2005–2009, mistä näkyy, että edellä mainittujen toimenpiteiden pitäisi parantaa sen kannattavuutta. Liikevaihdon pitäisi kasvaa 10 % vuodesta 2005.

(41)

Slovakian viranomaisten mukaan yhtiön arviointi on tehty tammikuussa 2005. On selvää, että yhtiön arviointi tehtiin Konasin tilanteen arvioimiseksi ennen velkajärjestelyä ja sen näkymien analysoimiseksi järjestelyn jälkeen.

(42)

Mitä tulee kysymykseen, rajoitettiinko tuki mahdollisimman vähäiseksi, Slovakian viranomaiset vakuuttivat, että 31 päivänä maaliskuuta 2004 Konasilla oli 3,9 miljoonaa SKK käteistä, jota tarvittiin palkkoihin (730 000 SKK), velvoitteiden hoitamiseen järjestelyyn osallistuville velkojille (1 602 769 SKK) ja velkajärjestelymaksuihin (140 000 SKK).

(43)

Koska osa kyseisessä tapauksessa tärkeistä asioista tapahtui jo ennen Slovakian tasavallan liittymistä Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004, komission on ensin määriteltävä, onko sillä toimivaltaa kyseisen toimenpiteen osalta.

(44)

Komissio ei voi tutkia ennen liittymistä toteutettuja toimenpiteitä, joita ei liittymisen jälkeen voi enää soveltaa – se ei voi tehdä tätä sen enempää niin sanotun tilapäismekanismin mukaan, josta määrätään vuoden 2003 liittymissopimuksen liitteessä IV olevassa 3 kohdassa, kuin EY:n perustamissopimuksen 88 artiklassa määriteltyjen menettelyidenkään perusteella. Vuoden 2003 liittymissopimuksessa tai EY:n perustamissopimuksessa komissiota ei vaadita tutkimaan eikä sille anneta valtaa tutkia näitä toimenpiteitä.

(45)

Toisaalta liittymisen jälkeen toteutetut toimenpiteet kuuluvat EY:n perustamissopimuksen mukaan komission toimivaltaan. Sen hetken arvioimiseksi, jolloin tietty toimenpide toteutettiin, asianmukainen kriteeri on se laillisesti sitova päätös, jolla toimivaltainen kansallinen viranomainen on myöntänyt tukea (7).

(46)

Toimivaltaisen viranomaisen päätös antaa anteeksi osa vaateistaan tehtiin 8 päivänä kesäkuuta 2004, jolloin verovirasto hyväksyi Konasin ehdottaman järjestelyn, siis vasta liittymisen jälkeen.

(47)

Tämän huomioon ottaen kysymys siitä, sovelletaanko toimenpidettä liittymisen jälkeen, on täysin selvä.

(48)

Komissio päättelee siis olevansa toimivaltainen arvioimaan kyseistä toimenpidettä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan perusteella.

(49)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa todetaan, että minkä tahansa jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tiettyjen tuotteiden valmistusta ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, ei sovellu yhteismarkkinoille.

(50)

Julkisen viranomaisen, kuten veroviraston, anteeksi antama velka on tapa käyttää hyväksi valtion varoja. Koska toimenpide hyödyttää yksittäistä yritystä, se on valikoiva. Yritys valmistaa teollisuuden laitteita ja koneita, ja tällä toimialalla on jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

(51)

Päätöksessään käynnistää EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaiset oikeustoimet komissio herätti kysymyksen, vääristikö toimenpide tai uhkasiko se vääristää kilpailua suomalla edunsaajalle edun, jota se ei olisi kyennyt muuten markkinoilla hankkimaan. Toisin sanoen komissio pohti, toimiko valtio suhteessa Konasiin markkinataloudessa toimivan velkojan tavoin.

(52)

On selvää, että velkojainsopimus sisälsi samat velkajärjestelyehdot sekä yksityisille velkojille että verovirastolle. Velasta 13,3 prosenttia piti maksaa velkojille sovittuna ajanjaksona, mitä ehtoa edunsaaja todella noudatti. Loput 86,7 prosenttia annettiin anteeksi.

(53)

Veroviraston oikeudellinen ja taloudellinen tilanne ennen velkojainsopimusta oli kuitenkin edullisempi kuin yksityisillä velkojilla. Siksi onkin tutkittava, käyttikö verovirasto kaikki mahdolliset keinonsa saadakseen mahdollisimman paljon saataviaan takaisin, kuten markkinataloudessa toimiva velkoja tekisi.

(54)

Slovakian viranomaiset katsovat, että niiden mielestä toimenpide muodostaa valtiontuen. Ne tunnustavat, että järjestelyn aikaan kysymystä valtiontuesta ei yksinkertaisesti otettu huomioon. Edunsaaja puolestaan väittää, että toimenpide on velkojien välinen vapaaehtoinen sopimus, ei valtiontukea.

(55)

Komissio ei voi hyväksyä väitettä, että järjestelymenettely ja valtiontuen myöntämismenettely eivät voisi olla päällekkäisiä (8). Valtion toiminnan tulos, ei sen tarkoitus tai muoto, määrittelee, antaako tämä toiminta, jossa on käytetty valtion varoja, yritykselle edun, jota se ei muuten olisi saanut markkinoilla.

(56)

Komissio ei voi myöskään hyväksyä edunsaajan väitettä, ettei tämä mitenkään olisi voinut tietää, että velan anteeksianto olisi voinut muodostaa valtiontuen. EU:n valtiontukimääräyksiä olisi pitänyt soveltaa Slovakiassa valtiontukea koskevan lain 231/1999 perusteella. Slovakian viranomaiset totesivat oikein vastauksessaan edunsaajan kommentteihin, että arvio kysymyksestä, muodostiko kyseinen toimenpide valtiontuen, ei kuulunut veroviraston, vaan valtiontukiviraston toimivaltaan ennen liittymistä ja komission toimivaltaan liittymisen jälkeen.

(57)

Komission epäily ei ole hälvennyt siitä, läpäisisikö tämä markkinataloudessa toimivan velkojan testin, mikä näkyi päätöksessä käynnistää EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaiset oikeustoimet.

(58)

Ensiksikin verovirastolla, päinvastoin kuin muilla velkojilla, oli mahdollisuus omasta aloitteestaan käynnistää veroulosotto myymällä kiinteistöjä, koneita tai koko yritys verohallintolain perusteella.

(59)

Verovirasto todellakin käytti toistuvasti tätä laillista välinettä saadakseen Konasiin kohdistuvat vaateensa täytetyiksi (ks. edellä johdanto-osan 33 kappale) ja Konasin velka verovirastolle väheni huomattavasti vuosina 1998–2000. Slovakian viranomaiset ilmoittivat vastauksessaan päätökseen käynnistää EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaiset oikeustoimet, että verovirasto ei toimittanut muita maksumääräyksiä vuoden 2001 jälkeen, koska Konas täytti verovelvoitteitaan säännöllisesti ja määräaikaan mennessä. Ei ole kuitenkaan selvää, mistä syystä verovirasto keskeytti ennen vuotta 2001 Konasille kertyneen verovelan ulosoton. Tämä aikaisempi velka otettiin myöhemmin mukaan järjestelymenettelyyn vuonna 2003.

(60)

Lisäksi komissio huomauttaa, että Slovakian viranomaisten kommenttien mukaan, jotka koskivat EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisten oikeustoimien käynnistämispäätöstä, pantattujen kiinteistöjen kirjanpitoarvo (3,2 miljoonaa SKK) ei vastannut tällä pantilla taattujen saatavien tasoa (10,1 milj. SKK). Tämä tarkoittaa, että valtion vaatimat takuut olivat riittämättömät.

(61)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan se, että valtio jättää jatkuvaluonteisesti huolehtimatta vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön toimeenpanosta, voi itsessään luoda edun lieventämällä edunsaajan tavallisesti kantamaa taakkaa (9). Vaikuttaa todellakin siltä, että veroviraston Konasin verovelvoitteisiin kohdistunut laiminlyönti ja valtion saatavien selvästi riittämättömät takuut ainakin kahden vuoden aikana (2001–2002) muodostivat valtiontuen. Koska nämä toimenpiteet toteutettiin ennen liittymispäivää eivätkä olleet sen jälkeen sovellettavissa, komission toimivaltaan ei kuulu arvioida niiden sopivuutta yhteismarkkinoille. Kuitenkin jos se, että veroviraston aiempi velvoitteiden perimättä jättäminen jo muodosti valtiontuen, markkinataloudessa toimivan velkojan periaatteeseen ei voida enää viitata, kun velka myöhemmin (osittain) annetaan anteeksi.

(62)

Veroulosotossa veroviranomainen voi myydä suoraan velallisen omaisuutta (saatavia ja muita lyhytaikaisia varoja, irtainta omaisuutta ja kiinteistöjä). Järjestelyn aikaan edunsaajalla oli käteistä 3,9 miljoonaa SKK (10). Pelkästään edunsaajan käteisvarat olisivat ylittäneet veroviraston järjestelyssä saaman hyödyn (1,5 milj. SKK). Edunsaajalla oli lisäksi lyhytaikaisia saatavia, joiden kirjanpitoarvo oli 1,4 miljoonaa SKK, ja kiinteistö, jonka kirjanpitoarvo oli 3 miljoonaa SKK.

(63)

Lisäksi veroulosottoon ei olisi liittynyt hallintomaksuja, kuten konkurssimenettelyyn. Se on veroviranomaisten itsensä käynnistämä ja valvoma menettely, joten voidaan olettaa, että se olisi hoidettu nopeasti.

(64)

Puutteellisen tiedon vuoksi komissio ei pysty arvioimaan omaisuuden myynnistä koituvia tuottoja konkurssimenettelyssä, jossa edunsaaja olisi asetettu selvitystilaan. Komission tiedon mukaan Konas tai verovirasto ei kumpikaan harkinnut konkurssivaihtoehtoa, joten tästä asiasta ei ole tehty lisälaskelmia.

(65)

Komissio ilmoittaa siksi, että ainakin veroulosotto edunsaajan omaisuudesta olisi johtanut parempaan tuottoon kuin järjestely.

(66)

Lopuksi komissio huomauttaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sosioekonomisia tekijöitä (kuten alueen työllisyys) ei oteta huomioon markkinataloudessa toimivan velkojan periaatetta sovellettaessa (11). Tähän kuuluu oletus tulevista verotuloista. Verovirastoa ei voida verrata kaupalliseen yhteistyökumppaniin, kuten alihankkijaan, joka on edunsaajan velkoja. On tärkeää huomata, että alihankkijan ja valtion saatavat poikkeavat luonteeltaan täysin toisistaan. Koska alihankkijan suhteet maksukyvyttömään yritykseen perustuvat sopimukseen, poikkeuksellisissa tapauksissa se voi todellakin kärsiä liikekumppanin menetyksestä. Mikäli maksukyvytön yritys asetetaan selvitystilaan, on alihankkijan löydettävä uusi asiakas tai tehtävä sopimus uuden omistajan kanssa. Riski on suurempi silloin, kun alihankkijan riippuvuus maksukyvyttömästä yrityksestä on huomattava. Sen sijaan valtion suhteet maksukyvyttömään yritykseen perustuvat julkisoikeuteen eivätkä siksi riipu osapuolten tahdosta. Kuka tahansa uusi omistaja, joka ottaisi haltuunsa selvitystilaan asetetun yrityksen omaisuuden, joutuisi automaattisesti maksamaan veroja. Lisäksi valtio ei ole koskaan riippuvainen yhdestä veronmaksajasta. Mikä tärkeintä, veroja kerätessään valtio ei tavoittele voittoa eikä toimi kaupallisella pohjalta eikä kaupallisin motiivein. Sen vertaaminen liikekumppaniin ei ole sen vuoksi perusteltua.

(67)

Komissio toteaa, ettei tulevien verojen menetystä voida siksi ottaa huomioon sovellettaessa markkinataloudessa toimivan velkojan periaatetta.

(68)

Edellä selostetun todistusaineiston perusteella komissio toteaa, että kyseinen tapaus ei läpäissyt markkinataloudessa toimivan velkojan testiä ja että valtio myönsi edunsaajalle edun, jota se ei olisi voinut hankkia markkinoilla.

(69)

Komissio toteaa siksi, että kyseinen toimenpide muodostaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen.

(70)

Edunsaajalle myönnetty valtiontuki on suuruudeltaan sama kuin veroviraston järjestelymenettelyssä anteeksi antama velka eli 9 730 739 SKK (256 000 EUR).

(71)

Toimenpiteen ensisijainen päämäärä on tukea vaikeuksissa olevaa yritystä. Tällaisissa tapauksissa voidaan soveltaa tietyin ehdoin EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista poikkeusta, joka sallii valtiontuen myöntämisen tiettyjen taloudellisten toimien kehittämisen helpottamiseen silloin, kun tällä tuella ei ole haitallista vaikutusta kaupantekoympäristöön siinä määrin, että se olisi yleisen edun vastaista.

(72)

Pelastus- ja rakenneuudistustukea vaikeuksissa oleville yrityksille säätävät nykyään yhteisön suuntaviivat (12) valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (jäljempänä ’uudet suuntaviivat’), jotka korvasivat vuonna 1999 hyväksytyn vanhan tekstin (13) (jäljempänä ’vuoden 1999 suuntaviivat’).

(73)

Uusien suuntaviivojen siirtymäehdoissa määrätään, että uusia suuntaviivoja sovelletaan kaikkien niiden pelastus- ja rakenneuudistustukien arviointiin, jotka on myönnetty ilman komission hyväksyntää (laiton tuki), mikäli tuki on osittain tai kokonaan myönnetty lokakuun 1 päivän 2004 jälkeen, jolloin uudet suuntaviivat julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (kohta 104, ensimmäinen alakohta). Mikäli tukea on myönnetty laittomasti ennen lokakuun 1 päivää 2004, tutkinta perustuu tuen myöntämishetkellä voimassa oleviin suuntaviivoihin (kohta 104, toinen alakohta).

(74)

Komissio huomauttaa, että verovirasto antoi hyväksyntänsä järjestelylle 8 päivänä kesäkuuta 2004 ja se tuli voimaan 2 päivänä elokuuta 2004. Tuki siis myönnettiin laittomasti ennen lokakuun 1 päivää 2004. Siksi on noudatettava vuoden 1999 suuntaviivoja, joita tuli soveltaa tuen myöntämishetkellä.

(75)

Komissio ottaa huomioon, että edunsaaja on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) 70/2001 (14) tarkoitettu pieni yritys.

(76)

Vuoden 1999 suuntaviivojen 5 kohdan c alakohdan perusteella yrityksen katsotaan olevan vaikeuksissa, mikäli se täyttää kansallisen lain perusteet, jotka koskevat yleisiä maksukyvyttömyysoikeustoimia.

(77)

Edunsaaja oli maksukyvyttömille yrityksille tarkoitetun järjestelymenettelyn kohteena konkurssilain mukaisesti. Edunsaaja voi näin ollen hakea rakenneuudistustukea.

(78)

Päätöksessään käynnistää oikeustoimet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio nosti esille epäilyn siitä, soveltuiko tuki yhteismarkkinoille vuoden 1999 suuntaviivoissa tarkoitettuna rakenneuudistustukea edellä olevan osan III perusteella.

(79)

Vuoden 1999 suuntaviivojen mukaan rakenneuudistustuen myöntämisen ehtona on oltava ja siihen pitää liittyä toteutuskelpoisen ja johdonmukaisen rakenneuudistussuunnitelman toimeenpano, jotta yrityksen pitkäaikainen kannattavuus saadaan palautetuksi. Jäsenvaltio sitoutuu tähän suunnitelmaan, jolle on saatava komission hyväksyntä. Mikäli yritys ei toteuta suunnitelmaa, sen katsotaan väärinkäyttäneen tukea.

(80)

Sisällöltään rakenneuudistussuunnitelman on oltava sellainen, että edunsaaja kykenee palauttamaan pitkäaikaisen kannattavuutensa kohtuullisessa ajassa ja tulevaa toimintaympäristöä koskevien realististen oletusten perusteella. Suunnitelmassa on kerrottava olosuhteista, jotka johtivat edunsaajan vaikeuksiin, sekä yksilöitävä sopivia toimenpiteitä näiden vaikeuksien voittamiseen. Rakenneuudistustoimia ei voida rajoittaa taloudelliseen tukeen, jonka tarkoituksena on yrityksen pääseminen eroon veloista ja aiemmista tappioista tarttumatta ongelmien syihin.

(81)

Päätöksessään käynnistää oikeustoimet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio ilmaisi epäilynsä siitä, oliko veroviraston Konasin velan anteeksiantoa koskevan päätöksen ehtona se, että yritys toteuttaisi rakenneuudistussuunnitelman, jolla olisi edellä olevassa kohdassa 80 kuvaillut ominaisuudet. Nämä epäilyt eivät ole hälvenneet. Muodollisesti verovirastolla myöntävänä viranomaisena ei ollut mitään velvoitetta tai toimivaltaa arvioida Konasin valvovalle oikeusistuimelle toimittamaa toimenpideluetteloa (ks. edellä olevasta johdanto-osan 20 kappaleesta alkaen) järjestelymenettelyn puitteissa ja asettaa saataviensa anteeksiannon ehdoksi näiden toimenpiteiden toteutuksen, jota valvottaisiin asianmukaisesti. Veroviraston myöntämän tuen ja edunsaajan ehdottamien toimenpiteiden välillä ei ole mitään suoraa yhteyttä. Komissio toteaa siksi, ettei ensimmäistä muodollista ehtoa noudatettu.

(82)

Virallisen tutkintamenettelyn käynnistymisen jälkeen Slovakian viranomaiset kuitenkin toimittivat edellä johdanto-osan 35 kappaleesta alkaen kuvaillun yhtiön arvioinnin. Yhtiön arvioinnissa käsitellään selvästi Konasin tilannetta velkajärjestelyn ajankohtana. Yhtiön arvioinnissa kerrotaan olosuhteista, jotka johtivat edunsaajan vaikeuksiin, sekä yksilöidään sopivia toimenpiteitä näiden vaikeuksien voittamiseen.

(83)

Rakenneuudistusta ei rajoiteta velan uudelleenjärjestelyyn. Edunsaaja suunnittelee ryhtyvänsä uusiin tekniikoihin ja tietotekniikkaan kohdistuviin investointeihin sekä ennakoiviin toimenpiteisiin koulutuksen ja markkinoinnin saralla. Yhtiön arvioinnissa analysoidaan Konasin asemaa ja näkymiä tietyillä markkinasegmenteillä, joilla se toimii.

(84)

Päinvastoin kuin oikeusistuimelle järjestelymenettelyssä toimitetussa luettelossa, yhtiön arvioinnissa on vuoden 1999 suuntaviivoissa asetetut, rakenneuudistussuunnitelmaa koskevat osatekijät. Komissio pitää yhtiön arviointia sisällöltään rakenneuudistussuunnitelmana, joka on laadittu ajanjaksolle 2004–2008; sen tarkoituksena on palauttaa Konasin pitkäaikainen kannattavuus ja se täyttää vaatimukset edunsaajan koko huomioon ottaen. Taloudellinen rakenneuudistus velkajärjestelyn muodossa on tämän rakenneuudistuksen osa ja alku. Konasin pääongelma oli todellakin velka, joka kertyi 1990-luvun jälkipuoliskolla. Vuodesta 2001 lähtien Konas on maksanut voimassa olevan lain mukaiset velvoitteensa täysimääräisinä ja ajallaan. Komissiolla ei ole syytä epäillä Konasin edellytyksiä palauttaa pitkäaikainen kannattavuutensa sen jälkeen, kun se on toteuttanut yhtiön arvioinnissa kerrotut toimenpiteet, joihin kuuluu velan uudelleenjärjestely.

(85)

Komissio huomauttaa, että muodollisesti yhtiön arviointi laadittiin vasta sen jälkeen, kun velkajärjestely oli jo taattu. Siitä huolimatta on selvää, että yhtiön arviointi liittyy suoraan järjestelymenettelyyn. Yhtiön arviointi toimitettiin verovirastolle ennen kuin toimenpiteestä ilmoitettiin komissiolle – aikaan, jolloin Slovakian viranomaiset uskoivat, että se muodostaisi valtiontukea vain, jos verovelka annettaisiin anteeksi valtion kirjanpidossa. Edelleen kuitenkin pätee se tosiseikka, ettei verovirasto myöntävänä viranomaisena vaatinut tuen myöntämiselle sitä muodollista ehtoa, että se riippuisi suunnitelman toteuttamisesta.

(86)

Komission mielestä tämä muodollinen virhe voidaan poikkeuksellisesti korjata tässä nimenomaisessa tapauksessa. Ensiksikin poikkeus on perusteltu vuoden 1999 suuntaviivojen kohdan 55 perusteella, jonka mukaan rakenneuudistustuen myöntämisen ehtoja sovelletaan vapaammin edunsaajan kaltaisiin pienyrityksiin. Lisäksi tämä poikkeus on mahdollinen, koska tukea, vaikka se on myönnetty, ei ole vielä maksettu (velan anteeksianto vaatii veroviranomaisilta hallinnollisen lisätoimen; ks. edellä oleva johdanto-osan 16 kappale). Komissio päätti siksi 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) 659/1999 (15) 7 artiklan 4 kohdan, jossa säädetään EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamisesta, mukaisesti liittää tämän päätöksen seuraaviin ehtoihin.

(87)

Ensiksikin Slovakian viranomaisten on varmistettava, että yhtiön arviointi pannaan täytäntöön asianmukaisesti. Toiseksi Slovakian viranomaisten on kerrottava komissiolle, kuinka ne aikovat varmistaa, että yhtiön arviointi toteutetaan. Lopuksi, Slovakian viranomaiset eivät saa maksaa tukea (eli kirjata saatavaa pois veroviraston kirjanpidosta) ennen kuin ne ovat ilmoittaneet komissiolle sitoumuksestaan varmistaa, että yhtiön arviointi pannaan täytäntöön, ja tätä varten suunnitelluista toimenpiteistä.

(88)

Vuoden 1999 suuntaviivojen kohdan 40 mukaisesti tuen määrä ja vahvuus on rajoitettava ehdottomaan vähimmäismäärään, joka tarvitaan siihen, että rakenneuudistus voidaan toteuttaa ottaen huomioon edunsaajan nykyiset taloudelliset resurssit. Edunsaajan edellytetään panostavan rakenneuudistukseen merkittävästi omista resursseistaan.

(89)

Päätöksessään käynnistää oikeustoimet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio ilmaisi epäilynsä siitä, täyttyivätkö nämä kriteerit. Nämä epäilyt ovat hälvenneet ottaen huomioon yhtiön arvioinnin sisältämät tiedot edunsaajan rakenneuudistuksesta.

(90)

Yhtiön arvioinnin mukaan rakenneuudistuksen kustannukset ovat yhteensä 23 050 896 SKK. Rakenneuudistus rahoitettiin osittain Konasin käteisosuudella (järjestelyn jälkeisen 1 602 769 SKK:n velan maksulla) ja osittain valtiontuettomilla pankkiveloilla, jotka olivat arvoltaan 8 miljoonaa SKK. Nämä panokset ovat selvästi edunsaajan omia resursseja ja valtiontuettomia ulkopuolisia resursseja ja vastaavat noin 42 prosenttia rakenneuudistuskustannuksista. Komission ei tarvitse määritellä, muodostavatko Konasin rakenneuudistuksen muut rahoituslähteet (yhtiön arvioinnissa ’Konasin varat’; ks. edellä olevassa johdanto-osan 39 kappaleessa oleva taulukko 2) todellisen ja konkreettisen panoksen rakenneuudistuskustannuksiin.

(91)

Vuoden 1999 suuntaviivoissa ei ollut mitään kynnystasoa sille, miten suurta edunsaajan omaa panosta pidettäisiin merkittävänä.

(92)

Ottaen huomioon oman käytäntönsä vuoden 1999 suuntaviivojen soveltamisessa ja tässä mielessä politiikkansa, joka johti kynnystasojen käyttöönottoon uusissa suuntaviivoissa (16), komission mielestä 42 prosentin osuutta voi pitää merkittävänä ja tuki rajoitettiin vähimpään tarvittavaan.

(93)

Täydennykseksi komissio huomauttaa, ettei vuoden 1999 suuntaviivojen kohdan 55 mukaisesti rakenneuudistustuen myöntämiseen pienyrityksille yleensä liity vastasuoritteita. Tarkasteltavana olevan tuen aiheuttama kilpailun vääristyminen on rajoitettua eikä vastasuoritteita siksi vaadita.

(94)

Komission mielestä Slovakian tasavalta on laittomasti antanut anteeksi Konasin verovelan EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Tuki on silti yhteensopiva yhteismarkkinoiden kanssa rakenneuudistustukena sillä ehdolla, että maksun ehtona on rakenneuudistussuunnitelman toteuttaminen,