3.6.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/17

(1)

Tšekin tasavallan hallitus antoi 1 päivänä joulukuuta 2005 päivätyllä pysyvän edustustonsa kirjeellä Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissiolle tiedoksi lannoitteiden kadmiumpitoisuutta koskevat kansalliset säännöksensä, jotka se katsoo tarpeelliseksi pitää voimassa lannoitteista 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2003/2003 (1) antamisen jälkeen.

(2)

Perustamissopimuksen 95 artiklan 4 ja 6 kohdassa määrätään seuraavaa:

”4.   Jos sen jälkeen, kun neuvosto tai komissio on toteuttanut yhdenmukaistamistoimenpiteen, jäsenvaltio pitää tärkeistä 30 artiklassa tarkoitetuista taikka ympäristön tai työympäristön suojelua koskevista syistä tarpeellisena pitää voimassa kansalliset säännöksensä tai määräyksensä, jäsenvaltio antaa nämä säännökset ja määräykset sekä perusteet niiden voimassa pitämiselle tiedoksi komissiolle.

(…)

6.   Komissio hyväksyy tai hylkää kyseiset kansalliset säännökset tai määräykset kuuden kuukauden kuluessa 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista tiedoksi antamisista todettuaan ensin, ovatko ne keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen ja muodostavatko ne esteen sisämarkkinoiden toiminnalle.

Jollei komissio tee päätöstä määräajan kuluessa, 4 (…) kohdassa tarkoitettuja kansallisia säännöksiä tai määräyksiä pidetään hyväksyttyinä.

Komissio voi ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle, että tässä kohdassa määrättyä määräaikaa voidaan pidentää edelleen kuudella kuukaudella, jos se on perusteltua asian monitahoisuuden vuoksi eikä määräajan pidentäminen vaaranna ihmisten terveyttä.”

(3)

Lannoitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 18 päivänä joulukuuta 1975 annetussa neuvoston direktiivissä 76/116/ETY (2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 98/97/EY (3), vahvistetaan vaatimukset, jotka lannoitteiden on täytettävä, jotta ne voidaan saattaa markkinoille varustettuna merkinnällä ”EY-lannoite”. Direktiivi 76/116/ETY on korvattu asetuksella (EY) N:o 2003/2003.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 2003/2003 liitteessä I vahvistetaan tyyppinimi sekä vastaavat, esimerkiksi koostumukseen liittyvät vaatimukset, jotka kunkin EY-merkinnällä varustetun lannoitteen on täytettävä. Luetteloon sisältyvät EY-merkinnällä varustetut lannoitteet on ryhmitelty luokkiin pääravinteiden, eli typen, fosforin ja kaliumin, pitoisuuksien mukaan.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 2003/2003 soveltamisalaan kuuluvia lannoitteita koskevissa määräyksissä ei säädetä kadmiumin raja-arvosta EY-merkinnällä varustetuissa lannoitteissa.

(6)

Asetuksen 5 artiklan mukaan jäsenvaltiot eivät saa lannoitteen koostumuksen, tunniste- ja pakkausmerkintöjen tai pakkauksen perusteella kieltää, rajoittaa tai vaikeuttaa niiden ”EY-lannoite” -merkinnällä varustettujen lannoitteiden saattamista markkinoille, jotka ovat asetuksen säännösten mukaisia.

(7)

Asetuksen johdanto-osan 15 kappaleen mukaan komissio aikoo käsitellä kysymystä kivennäislannoitteiden sisältämästä kadmiumista, jota ei ole tarkoituksella sisällytetty lannoitteeseen, ja laatii tarvittaessa asetusehdotuksen, jonka se antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(8)

Komission ehdotusta lannoitteiden sisältämästä kadmiumista valmistellaan parhaillaan.

(9)

Lannoitteiden sisältämään kadmiumiin liittyvät ympäristökysymykset tulivat esille yhteisön tasolla neuvotteluissa Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä Euroopan unioniin. Liittymisasiakirjoissa näille kolmelle valtiolle myönnettiin määräaikaiset poikkeukset yhteisön lannoitelainsäädännöstä, jotta lannoitteiden sisältämän kadmiumin aiheuttamat riskit voitaisiin arvioida huolellisesti yhteisön tasolla.

(10)

Kansallisten riskinarviointien päätelmien perusteella komissio jatkoi vuonna 2002 Itävallan (4), Suomen (5) ja Ruotsin (6) poikkeusten voimassaoloa 31 päivään joulukuuta 2005. Lannoitteiden kadmiumpitoisuutta koskevan yhteisön lainsäädännön hyväksymisen viivästymisen vuoksi poikkeusten voimassaoloa jatkettiin uudelleen tammikuussa 2006.

(11)

Seuraavat säädökset ovat voimassa:

(12)

Poikkeukset ovat voimassa siihen saakka, kunnes EU:n tasolla sovelletaan lannoitteiden kadmiumpitoisuutta koskevia yhdenmukaisia toimenpiteitä.

(13)

Tšekin tasavallan ilmoittamat kansalliset säännökset otettiin käyttöön lannoitelailla (10). Lain 3 pykälän 2 momentin c kohdassa säädetään, että on kiellettyä saattaa kansallisille markkinoille lannoitetta, joka sisältää vaarallisia aineita enemmän kuin asetuksessa säädetään.

(14)

Lannoitteita koskevista vaatimuksista 13 päivänä joulukuuta 2000 annetussa asetuksessa 474/2000 (11) vahvisteaan muiden muassa mineraalilannoitteiden sisältämän kadmiumin raja-arvo. Liitteen I mukaisesti fosforipitoiset (P2O5-pitoisuus 5 prosenttia tai enemmän) mineraalilannoitteet saavat sisältää kadmiumia enintään 50 mg P2O5-kiloa kohti.

(15)

Tšekin tasavalta liittyi Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004. Liittymisasiakirjassa ei säädetä siirtymäsäännöksistä, jotka koskevat kadmiumin käyttöä ja markkinoille saattamista valtion alueella.

(16)

Asetuksella 209/2005 (12), annettu 20 päivänä toukokuuta 2005, jolla muutetaan lannoitteita koskevista vaatimuksista annettua asetusta 474/2000, saatetaan Tšekin tasavallan kansalliset säännökset yhdenmukaisiksi asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kanssa. Asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa säädetään, että lannoitteiden sisältämään kadmiumiin liittyvä markkinarajoitus koskee vain kansallisia lannoitteita. Se ei koske ”EY-tyyppisiä” lannoitteita.

(17)

Tšekin tasavallan viranomaiset antoivat 1 päivänä joulukuuta 2005 päivätyllä kirjeellä komissiolle tiedoksi lannoitteiden kadmiumpitoisuutta koskevat kansalliset säännöksensä, jotka maa aikoo pitää voimassa asetuksen (EY) N:o 2003/2003 antamisen jälkeen.

(18)

Komissio ilmoitti 13 päivänä joulukuuta 2005 päivätyllä kirjeellä Tšekin tasavallan hallitukselle, että se on vastaanottanut perustamissopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisen tiedoksiannon ja että 95 artiklan 6 kohdan mukainen kuuden kuukauden tarkastelujakso alkoi 6 päivänä joulukuuta 2005, tiedoksiannon vastaanottoa seuraavana päivänä.

(19)

Komissio ilmoitti 2 päivänä helmikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä muille jäsenvaltioille Tšekin tasavallalta saadusta ilmoituksesta. Lisäksi komissio julkaisi tiedoksiantoa koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (13) ilmoittaakseen muille, joita asia koskee, kansalliset säännökset, jotka Tšekin tasavalta aikoo pitää voimassa, sekä esitetyt perustelut.

(20)

Perustamissopimuksen 95 artiklan 4 kohdassa määrätään, että jos sen jälkeen, kun neuvosto tai komissio on toteuttanut yhdenmukaistamistoimenpiteen, jäsenvaltio pitää tärkeistä 30 artiklassa tarkoitetuista taikka ympäristön tai työympäristön suojelua koskevista syistä tarpeellisena pitää voimassa kansalliset säännöksensä tai määräyksensä, jäsenvaltio antaa nämä säännökset ja määräykset sekä perusteet niiden voimassa pitämiselle tiedoksi komissiolle.

(21)

Tšekin tasavallan viranomaisten 1 päivänä joulukuuta 2005 tekemän tiedoksiannon tarkoituksena on saada lupa jatkaa sellaisten kansallisten säännösten soveltamista, jotka eivät ole asetukseen (EY) N:o 2003/2003 sisältyvien, EY-merkinnällä varustettujen lannoitteiden koostumusta koskevien säännösten mukaisia.

(22)

Kuten edellä todettiin, asetuksen (EY) N:o 2003/2003 5 artiklassa kielletään jäsenvaltioita estämästä EY-merkinnällä varustettujen lannoitteiden markkinoille saattamista niiden koostumuksen perusteella, mutta koostumusta koskevissa säännöissä ei aseteta raja-arvoa kadmiumpitoisuudelle. Tämä tarkoittaa sitä, että 5 artiklan mukaisesti EY-merkinnällä varustetut lannoitteet, jotka täyttävät mainitun asetuksen vaatimukset, voidaan saattaa markkinoille niiden kadmiumpitoisuudesta huolimatta.

(23)

Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella on selvää, että kansalliset säännökset jotka Tšekin tasavalta on antanut tiedoksi, ovat rajoittavampia kuin asetuksen (EY) N:o 2003/2003 sisältämät säännökset, sillä niissä kielletään saattamasta markkinoille sellaisia EY-merkinnällä varustettuja fosfaattilannoitteita, joiden kadmiumpitoisuus on suurempi kuin 50 mg P2O5-kiloa kohti.

(24)

Kuten edellä todettiin, komissio on jo myöntänyt Itävallalle, Suomelle ja Ruotsille poikkeukset kansallisten säännösten pitämiseksi voimassa. Näiden valtioiden liittymissopimuksiin sisältyi jo siirtymäsäännöksiä, mutta poikkeusten voimassaoloa jatkettiin Euroopan komission hyväksymien yhteisten menetelmien mukaisesti tehtyjen, kansallisten viranomaisten esittämien riskinarviointien perusteella.

(25)

Perustamissopimuksen 95 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että kansallisten säännösten tiedoksiantamisen yhteydessä annetaan tiedoksi myös niiden voimassa pitämisen perusteet, jotka voivat liittyä yhteen tai useaan 30 artiklassa määrättyyn tärkeään tarpeeseen tai ympäristön tai työympäristön suojeluun. Tšekin tasavallan hakemus sisältää kansallisten säännösten sanamuodon sekä tutkimuksen (14), joka koskee kadmiumia sisältävien fosfaattilannoitteiden käytön aiheuttamia riskejä ja jonka perusteella Tšekin tasavallan viranomaiset katsovat, että kansallisten säännösten pitäminen voimassa on perusteltua. Kansallisessa riskinarvioinnissa noudatetaan Euroopan komission hyväksymiä menetelmiä.

(26)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Tšekin tasavallan antaman tiedoksiannon, jonka tarkoituksena on saada lupa asetuksen (EY) N:o 2003/2003 säännöksistä poikkeavien kansallisten säännösten pitämiselle voimassa, katsotaan EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 4 kohdan nojalla täyttävän käsiteltäväksi ottamista koskevat ehdot.

(27)

Komissio varmistaa perustamissopimuksen 95 artiklan mukaisesti, että kaikki sellaiset ehdot täyttyvät, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat käyttää artiklassa tarkoitettuja poikkeusmahdollisuuksia.

(28)

Komissio arvioi erityisesti, ovatko jäsenvaltioiden tiedoksi antamat säännökset perusteltuja perustamissopimuksen 30 artiklan mukaisesti tai liittyvätkö ne ympäristön tai työympäristön suojeluun.

(29)

Jos komissio katsoo, että kansalliset säännökset ovat perusteltuja, se tarkastaa lisäksi perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdan mukaisesti, ovatko kyseiset kansalliset säännökset tai määräykset keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen ja muodostavatko ne esteen sisämarkkinoiden toiminnalle.

(30)

Tšekin tasavalta perustelee pyyntöään tarpeella suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä. Lannoitteiden sisältämän kadmiumin katsotaan olevan uhka ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Pyyntönsä tueksi Tšekin tasavalta viittaa kadmiumpitoisten lannoitteiden aiheuttamien riskien arvioinnin sisältävän kansallisen tutkimuksen päätelmiin.

(31)

Kadmium on raskasmetalli, jota esiintyy ympäristössä luonnostaan. Suurin osa päästöistä johtuu kuitenkin ihmisen toiminnasta (ei-rautametallien tuotannosta, fossiilisten polttoaineiden poltosta, lannoitteiden käytöstä jne.).

(32)

Kadmiumia ja kadmiumoksidia koskevaa yleistä riskinarviointia suoritetaan parhaillaan olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta 23 päivänä maaliskuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 (15) mukaisesti, ja esittelijänä on Belgia. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki merkittävät kadmiumin päästöt. Tällä hetkellä on käytettävissä vain raporttiluonnos teknisen tason keskusteluja varten.

(33)

Saatavilla olevan tieteellisen tiedon perusteella kadmiummetallin ja kadmiumoksidin voidaan yleisesti katsoa muodostavan vakavan riskin ihmisten terveydelle, varsinkin munuaisille ja luustolle. Lisäksi kadmiumoksidi on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi aineeksi luokkaan 2. Yleisesti ollaan myös yhtä mieltä siitä, että lannoitteiden sisältämä kadmium on ylivoimaisesti tärkein maahan ja ravintoketjuun joutuvan kadmiumin lähde. Yleisen riskinarvioinnin luonnoksessa edellytetään varovaisuutta, sillä ihmisten terveyteen kohdistuvaa riskiä ei voida sulkea pois kaikissa paikallisissa ja alueellisissa olosuhteissa, eikä arvoa 1,0 pienempi riskikerroin ehkä riitä takaamaan turvallisuutta ruuan kadmiumpitoisuuden, ruokailutottumusten ja ravitsemustilanteen suurten erojen takia.

(34)

Kadmiumia on luonnontilassa fosfaattipitoisessa kiviaineksessa, jota louhitaan fosfaattilannoitteiden raaka-aineeksi. Jalostetussa muodossaan näissä lannoitteissa on aina jonkin verran kadmiumia alkuperäisen fosfaattikiven pitoisuuden mukaisesti.

(35)

Kadmiumia pidetään ympäristölle ja ihmisten terveydelle haitallisena. Fosfaattilannoitteiden on havaittu olevan merkittävä kadmiumlähde viljelymailla, joilla tapahtuu kadmiumin kertymistä ajan myötä. Viljelykasvit ottavat kadmiumia maasta, ja koska ravinto on ihmisten merkittävin kadmiumlähde, ravinnon sisältämä kadmium on noussut ihmisten terveyteen liittyväksi huolenaiheeksi. Ravinnossa saatu kadmium voi kertyä munuaisiin ja saattaa lopulta aiheuttaa munuaisten toimintahäiriöitä herkillä ihmisryhmillä.

(36)

Lannoitteiden sisältämään kadmiumiin liittyvät ympäristökysymykset tulivat ensi kertaa esille yhteisön tasolla neuvotteluissa Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä Euroopan unioniin. Kuten edellä todettiin, näille kolmelle jäsenvaltiolle myönnettiin määräaikaiset poikkeukset yhteisön lannoitelainsäädännöstä, jotta lannoitteiden sisältämän kadmiumin aiheuttamat riskit voitaisiin arvioida huolellisesti yhteisön tasolla.

(37)

Komissio kokosi aluksi kaikki saatavilla olevat tiedot lannoitteiden sisältämää kadmiumia koskevasta tilanteesta Euroopan yhteisössä. Koska kaikista jäsenvaltioista ei ollut saatavilla riittävästi tietoa, komissio antoi tehtäväksi kaksi tutkimusta (16) menetelmän ja toimintatapojen työstämiseksi lannoitteiden sisältämän kadmiumin aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien arviointia varten. Jäsenvaltioita kehotettiin sitten tekemään kansallisia riskinarviointeja kyseistä menetelmää ja kyseisiä toimintatapoja käyttäen.

(38)

Yhdeksän jäsenvaltiota on saanut valmiiksi lannoitteiden sisältämää kadmiumia koskevan riskinarvioinnin. Nämä arvioinnit ovat olleet yleisön saatavilla syyskuusta 2001 lähtien komission www-sivustossa (17). Lisäksi on julkaistu erillinen tutkimus, jossa analysoidaan riskinarviointeja, ja yhteisön tasolla on kehitetty erilaisia vaihtoehtoja lannoitteiden sisältämän kadmiumin aiheuttamien riskien hallintaa varten (18).

(39)

Edellä tarkoitetut riskinarviointiraportit toimitettiin myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevän tiedekomitean (CSTEE) (19) arvioitaviksi. Tiedekomiteaa pyydettiin erityisesti ilmoittamaan, mikä on lannoitteiden suurin hyväksyttävä kadmiumpitoisuus, joka ei merkittävästi lisää viljelymaan kadmiumpitoisuutta. Tiedekomitean päätelmä oli, että kadmiumin määrää lannoitteissa on vähennettävä, jotta sitä ei kertyisi maaperään. Kertymistä voi tapahtua joissakin maalajeissa, vaikka käytettäisiin hyvin vähän kadmiumia sisältäviä lannoitteita, ja joissakin maalajeissa kertymistä ei voida havaita, vaikka käytettäisiin kadmiumia runsaasti sisältäviä lannoitteita. Lannoitteiden, joissa pitoisuus on pienempi kuin 20 mg Cd/kg P2O5, ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan kertymistä pitkällä aikavälillä useimmissa maalajeissa, kun muita kadmiumlähteitä ei oteta huomioon. Toisaalta lannoitteiden, joiden kadmiumpitoisuus on yli 60 mg Cd/kg P2O5, arvioidaan pitkällä aikavälillä aiheuttavan kertymistä useimmissa maalajeissa. Siksi kadmiumpitoisuuden raja-arvo fosfaattilannoitteissa olisi määriteltävä riskinarvioinnin perusteella ja niin, että muut kadmiumlähteet otetaan huomioon (20).

(40)

Kadmiumia ja kadmiumoksidia koskevan yleisen riskinarvioinnin valmistuminen on kestänyt suhteellisen kauan, eikä vielä ole käytettävissä lopullista EU:n laajuista kadmiumin aiheuttamien riskien arviointia. Maaliskuussa 2005 päivätyssä riskinarvioinnin viimeisessä luonnoksessa vahvistetaan CSTEE:n näkemys kadmiumin kertymisestä maaperään. Vaikkakaan asiakirjan mukaan lannoitteiden sisältämä kadmium ei ehkä yksinään riitä aiheuttamaan vakavaa tai välitöntä vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle, on syytä varovaisuuteen, sillä ihmisten terveyteen kohdistuvaa riskiä ei voida sulkea pois kaikissa paikallisissa ja alueellisissa olosuhteissa ruuan kadmiumpitoisuuden, ruokailutottumusten ja ravitsemustilanteen suurten erojen takia.

(41)

Odotettaessa kadmiumia ja kadmiumoksidia koskevan yleisen riskinarvioinnin ja mahdollisen riskin vähentämistä koskevan seurantatyön valmistumista lannoitteiden sisältämää kadmiumia koskeva komission ehdotus on viivästynyt.

(42)

Fosfaattilannoitteiden kadmiumpitoisuuden rajoittamista koskevan pyynnön tueksi Tšekin viranomaiset ovat toimittaneet kansallisen riskinarvioinnin. Riskinarvioinnissa on käytetty kolmesta moduulista koostuvaa menetelmää, jota kuvataan seuraavassa.

(43)

Tässä moduulissa lasketaan lannoitteiden käytön aiheuttama kadmiumin nettoakkumulaatio maaperässä ja huokosvedessä (21) ajan suhteen tasaisissa olosuhteissa. Akkumulaatiomoduulissa voidaan käyttää monenlaisia lähtötietoja, esimerkiksi keskimääräisiä ja äärimmäisiä käyttömääriä. Tšekin tasavallan riskinarvioinnista käy ilmi, että tässä moduulissa on käytetty seuraavia parametrejä:

(44)

Tässä moduulissa lasketaan viljelykasvien maasta ottaman ja ihmisten sitä kautta saaman kadmiumin määrä käyttämällä altistumisparametrejä, jotka vastaavat nykyistä ja äärimmäistä altistumismallia.

(45)

Tässä moduulissa Tšekin tasavalta arvioi todellisen tai ennakoidun kadmiumille altistumisen todennäköisesti aiheuttamien haitallisten vaikutusten esiintymistiheyttä ja vakavuutta. Laskelmat tehdään kolmelle mallille ja neljälle PNEC-arvolle (22).

(46)

Arvioinnin moduulien tulosten perusteella on saatu riski-indeksit (PEC/PNEC-suhteet) (23), jotka ovat välillä 0,1–1,19 niin, että realistinen pahimman tilanteen arvo on 0,93, joka esitetään kansallisten säännösten voimassa pitämisen perusteluna. Edellytyksenä on, että fosfaattilannoitteiden kadmiumpitoisuus ei ylitä arvoa 50 mg P2O5-kiloa kohti.

(47)

Tšekin viranomaisten toimittama riskinarviointi on tehty noudattaen menetelmää ja toimintatapoja, jotka on vahvistettu yhteisön tasolla ja joiden katsotaan takaavan saatujen tietojen luotettavuuden.

(48)

Koska PEC/PNEC-suhde, jonka Tšekin tasavalta esitti perusteluna kansallisten toimenpiteiden pitämiselle voimassa, oli lähellä arvoa 1, katsottiin asianmukaiseksi antaa riskinarviointi komission terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHERin) yksityiskohtaisesti arvioitavaksi.

(49)

Tiedekomiteaa on pyydetty erityisesti

(50)

Siksi Tšekin tasavallan kannan arviointia lykätään siihen saakka, kun komissio on saanut tiedekomitean lausunnon.

(51)

Komissio on tutkinut tarkkaan toimitetut tiedot ja katsoo, että perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdan kolmannessa alakohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät siten, että komissio voi turvautua kyseisessä artiklassa säädettyyn mahdollisuuteen pidentää kuuden kuukauden määräaikaa, jonka kuluessa komission on hyväksyttävä tai hylättävä kyseiset kansalliset säännökset.

(52)

Tšekin viranomaisten toimittaman raportin mukaan PEC/PNEC-suhde on hyvin lähellä arvoa 1, joten SCHERin tutkimus on tarpeen sen selvittämiseksi, onko ihmisten terveyttä ja ympäristöä koskeva riski todella olemassa. Komission tiedekomitean arviointia pyydettiin aikaisemmin, kun Itävalta, Suomi ja Ruotsi toimittivat samanlaiset tutkimukset kansallista poikkeusta koskevien pyyntöjensä tueksi. Tämän arvioinnin tulosten olisi oltava selvillä ennen kuin perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen komission päätös tehdään. Näin ollen komissio katsoo, että kansallisten säännösten hyväksymistä tai hylkäämistä varten komissiolle annettua kuuden kuukauden määräaikaa on perusteltua pidentää lisäajalla, jotta tiedekomitea voi arvioida asian huolellisesti ja antaa lausuntonsa ja jotta voidaan tehdä vastaavat kansallisia säännöksiä koskevat päätelmät. Tätä varten tarvitaan lisäaikaa 6 päivään joulukuuta 2006 asti.

(53)

Käytettyjen oletusten ja mallien perusteella Tšekin tasavallan toimittaman raportin päätelmänä on, että kadmiumin käyttö lannoitteissa ei nykyisin aiheuta riskiä ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

(54)

Maailman terveysjärjestön (WHO:n) vahvistama kadmiumin siedettävä viikkosaanti (PTWI) on 7 μg/kg/viikko. Tämä arvo vastaa annosta 60 μg/päivä henkilölle, joka painaa 60 kg. Tšekin tasavallassa aikuisen henkilön keskimääräinen kadmiumin päiväsaanti oli vuonna 2000 arviolta 12–27 μg/päivä riippuen käytetystä mallista; tämä on noin 19–45 prosenttia WHO:n raja-arvosta.

(55)

Tšekin tasavallan viranomaisten toimittamassa riskin luonnehdinnassa verrattiin kadmiumin saantia eri mallien mukaisesti WHO:n suosittelemiin raja-arvoihin. Tuloksena on niin kutsuttu turvamarginaali (MOS). Kun turvamarginaali on suurempi kuin 1, tutkittavia olosuhteita voidaan pitää altistuvalle henkilölle mahdollisen terveysriskin aiheuttavina. Sovellettujen oletusten ja Tšekin tasavallan raportissa käytetyn menetelmän (jota tiedekomitea parhaillaan tutkii) perusteella MOS-suhde 1 ei ylittynyt missään altistumismallissa – ei myöskään suurimman saannin mallissa, jossa oletettiin, että 100 prosenttia ravinnosta saadaan lannoitetuilta alueilta ja että kadmiumpitoisuus on tasolla 90 mg P2O5-kiloa kohti.

(56)

Edellä sanotun perusteella komissio katsoo, että 1 päivänä joulukuuta 2005 tiedoksi annettu Tšekin tasavallan hakemus, joka koskee lupaa pitää voimassa lannoitteiden kadmiumpitoisuutta koskevat kansalliset säännökset, täyttää käsiteltäväksi ottamista koskevat ehdot.

(57)

Asian monitahoisuuden ja kyseessä olevan aineen ihmisten terveydelle aiheuttamaa vaaraa osoittavien todisteiden puuttuessa komissio katsoo, että on perusteltua pidentää perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua määräaikaa 6 päivään joulukuuta 2006 asti,