EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 881/2004,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004,

Euroopan rautatieviraston perustamisesta

(virastoasetus)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (4), ja ottavat huomioon sovittelukomitean 23 päivänä maaliskuuta 2004 hyväksymän yhteisen tekstin,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Rajattoman eurooppalaisen rautatieliikennealueen asteittainen perustaminen edellyttää yhteisön toimia rautateihin sovellettavan teknisen sääntelyn alalla niin tekniikkaan kuin turvallisuuteenkin liittyvien näkökohtien osalta, koska näitä näkökohtia ei voi erottaa toisistaan.

(2)	Yhteisön rautateiden kehittämisestä 29 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/440/ETY (5) säädetään infrastruktuurin käyttöoikeuksien avaamisesta asteittain kaikille yhteisön rautatieyrityksille, joilla on toimilupa ja jotka haluavat kehittää tavaraliikennepalveluja.

(3)	Rautatieyritysten toimiluvista 19 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa neuvoston direktiivissä 95/18/EY (6) säädetään, että kaikilla rautatieyrityksillä on oltava toimilupa ja että yhden jäsenvaltion myöntämä toimilupa on voimassa kaikkialla yhteisössä.

(4)

Rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/14/EY (7) on luotu uusi kehys, jolla pyritään perustamaan rajaton eurooppalainen rautatieliikennealue.

(5)

Jäsenvaltioiden rautatiejärjestelmien väliset tekniset ja toiminnalliset erot ovat luoneet rajoja kansallisten rautatiemarkkinoiden välille ja estäneet alan dynaamisen kehittymisen Euroopan mittakaavassa. Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/48/EY (8) ja Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/16/EY (9) määritellään olennaiset vaatimukset ja perustetaan menettelyt, joiden tavoitteena on pakollisten yhteentoimivuuden teknisten eritelmien määrittely.

(6)

Turvallisuus- ja yhteentoimivuustavoitteeseen pyrkiminen samanaikaisesti edellyttää paljon teknistä työtä, jonka johdossa on oltava erikoistunut elin. Tästä syystä on tarpeen perustaa yhteisön toimielinjärjestelmän puitteisiin ja toimivaltarakenteen tasapaino huomioon ottaen Euroopan rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta käsittelevä virasto, jäljempänä ”virasto”. Tällaisen viraston perustaminen tekee mahdolliseksi Euroopan rautateiden turvallisuus- ja yhteentoimivuustavoitteiden samanaikaisen huomioon ottamisen siten, että hyödynnetään korkealaatuista asiantuntemusta, ja tällä tavoin voidaan osaltaan elvyttää rautatiesektoria ja edistää yhteisen liikennepolitiikan yleisten tavoitteiden saavuttamista.

(7)

Edistääkseen rajattoman eurooppalaisen rautatieliikennealueen perustamista ja myötävaikuttaakseen rautatiealan elvyttämiseen samalla lujittaen sen keskeisiä hyviä puolia turvallisuuden osalta, viraston olisi edistettävä todellisen eurooppalaisen rautatiekulttuurin kehittämistä ja oltava kaikkien rautatiealan toimijoiden välinen keskeinen vuoropuhelun, yhteistoiminnan ja keskustelun väline kunkin toimivaltuuksia kunnioittaen.

(8)

Yhteisön rautateiden turvallisuudesta 30 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/49/EY (rautatieturvallisuusdirektiivi) (10) säädetään yhteisten turvallisuusindikaattorien, turvallisuustavoitteiden ja turvallisuusmenetelmien laatimisesta. Niiden laatiminen edellyttää riippumatonta teknistä asiantuntemusta.

(9)	Rautatieyrityksille annettavien turvallisuustodistusten myöntämismenettelyjen helpottamiseksi on tärkeää kehittää yhdenmukainen malli sekä turvallisuustodistukselle että turvallisuustodistushakemukselle.

(10)	Rautatieturvallisuusdirektiivissä säädetään, että turvallisuutta koskevia kansallisia toimenpiteitä on tarkasteltava turvallisuuden ja yhteentoimivuuden näkökulmasta. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan ehdottomasti riippumattomaan ja puolueettomaan asiantuntemukseen perustuva lausunto.

(11)

Turvallisuuden alalla on tärkeää taata mahdollisimman laaja avoimuus ja tehokas tiedonkulku. Yhteisiin indikaattoreihin perustuvaa suoritustason analyysia, jossa olisivat mukana kaikki alan toimijat, ei ole vielä olemassa, ja sellainen olisi otettava käyttöön. Tilastollisten näkökohtien osalta on tarpeen tehdä läheistä yhteistyötä Eurostatin kanssa.

(12)	Rautateiden turvallisuudesta vastaavien kansallisten elinten, sääntelyviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten olisi voitava pyytää riippumaton tekninen lausunto silloin, kun ne tarvitsevat useita jäsenvaltioita koskevia tietoja.

(13)

Direktiivissä 2001/16/EY säädetään, että ensimmäiset yhteentoimivuuden tekniset eritelmät (YTE) laaditaan viimeistään 20 päivänä huhtikuuta 2004. Tämän tehtävän toteuttajaksi komissio on valtuuttanut Euroopan rautateiden yhteentoimivuusjärjestön (Association europeénne pour l'interoperabilité ferroviaire, AEIF), johon kuuluvat rautatiekaluston valmistajat, infrastruktuurin haltijat ja liikenteenharjoittajat. Olisi toteutettava toimenpiteitä alan ammattilaisten AEIF:n puitteissa kehittämän asiantuntemuksen säilyttämiseksi. Työn jatkuvuuden ja YTE:ien kehittyminen ajan myötä edellyttävät pysyvää teknistä kehystä.

(14)

Euroopan laajuisen verkon yhteentoimivuutta olisi vahvistettava, ja yhteisön tukea saavien uusien investointihankkeiden valinnassa olisi noudatettava yhteentoimivuuden tavoitetta, joka on vahvistettu yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1692/96/EY (11).

(15)	Jatkuvuuden varmistamiseksi olisi viraston perustamien työryhmien vastattava kokoonpanoltaan soveltuvin osin AEIF:n kokoonpanoa, jota olisi täydennettävä lisäjäsenillä.

(16)

Liikkuvan kaluston huolto on tärkeä osa turvallisuusjärjestelmää. Rautatiekaluston huoltoon ei ole syntynyt todellisia eurooppalaisia markkinoita, koska kunnossapitokonepajoilla ei ole sertifiointijärjestelmää. Tilanteesta aiheutuu alalle lisäkustannuksia ja liikennettä tyhjillä vaunuilla. Näin ollen olisi kehitettävä asteittain kunnossapitokonepajojen eurooppalainen sertifiointijärjestelmä.

(17)

Veturinkuljettajien ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset ovat tärkeä tekijä sekä turvallisuuden että eurooppalaisen yhteentoimivuuden osalta. Ne ovat myös edellytys rautatiealan työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle. Tätä kysymystä olisi käsiteltävä sosiaalisen vuoropuhelun nykyisissä puitteissa. Viraston olisi annettava tarvittavaa teknistä tukea, jotta tämä kysymys voidaan ottaa huomioon Euroopan tasolla.

(18)	Rekisteröinti on ensisijaisesti todistus siitä, että liikkuvalla kalustolla voidaan liikennöidä tietyissä olosuhteissa. Rekisteröinnin olisi oltava avoin ja syrjimätön, ja sen olisi oltava viranomaisten tehtävä. Viraston olisi annettava teknistä tukea rekisteröintijärjestelmän perustamiseksi.

(19)

Yhteentoimivuuden saavuttamiseen pyrkivässä prosessissa tarvittavien asiakirjojen olisi oltava yleisön saatavilla, jotta taattaisiin mahdollisimman laaja avoimuus ja kaikkien asianosaisten yhtäläinen oikeus saada asiaan kuuluvia tietoja. Sama koskee myös toimilupia ja turvallisuustodistuksia. Viraston olisi toimittava näiden tietojen tehokkaana välittäjänä.

(20)	Innovaatioiden edistäminen rautateiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden alalla on tärkeä tehtävä, jota viraston olisi edistettävä. Viraston toiminnan puitteissa tältä osin annettava taloudellinen apu ei saisi johtaa kyseisten markkinoiden vääristymiseen.

(21)

Jotta virasto voisi hoitaa asianmukaisesti sille osoitetut tehtävät, sillä olisi oltava oikeushenkilön asema ja oma talousarvio, joka rahoitetaan pääasiassa yhteisön varoista. Viraston riippumattomuuden varmistamiseksi sekä sen päivittäisessä johtamisessa että sen laatimissa lausunnoissa ja suosituksissa, sen pääjohtajalla olisi oltava täydet valtuudet ja viraston henkilöstön olisi oltava riippumaton.

(22)

Jotta viraston tehtävien suorittaminen voidaan varmistaa tehokkaasti, jäsenvaltioiden ja komission olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa, jolla on tarvittavat valtuudet hyväksyä talousarvio, tarkastaa sen täytäntöönpanoa, antaa tarvittavat varainhoitoa koskevat säännöt, luoda avoimet menettelyt viraston päätöksentekoa varten, hyväksyä viraston toimintaohjelma, vahvistaa sen talousarvio, määritellä jäsenvaltioissa tehtäviä tarkastuksia koskeva toimintapolitiikka ja nimittää pääjohtaja.

(23)

Hallintoneuvoston päätösten avoimuuden varmistamiseksi olisi kyseessä olevien alojen edustajien oltava läsnä sen suorittamassa asioiden käsittelyssä. Koska äänioikeus on varattu julkisen vallan edustajille, jotka ovat toimistaan vastuussa demokraattisille valvontaelimille, näillä edustajilla ei kuitenkaan olisi oltava äänioikeutta. Komission olisi nimettävä kunkin alan edustajat käyttäen perusteena sitä, kuinka he Euroopan tasolla edustavat rautatieyrityksiä, infrastruktuurin haltijoita, rautatiealan teollisuutta, työntekijäliittoja, matkustajia ja tavaraliikenteen asiakkaita.

(24)

Viraston olisi toimittava avoimesti. Olisi varmistettava Euroopan parlamentin suorittama viraston tehokas valvonta, ja tämän vuoksi parlamentilla olisi oltava mahdollisuus kuulla viraston pääjohtajaa. Viraston olisi lisäksi sovellettava soveltuvaa yhteisön lainsäädäntöä, joka koskee yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin.

(25)

Kun viime vuosina on perustettu lisää erillisvirastoja, budjettivallan käyttäjä on pyrkinyt parantamaan avoimuutta ja yhteisön niille myöntämän rahoituksen hallinnoinnin valvontaa, erityisesti maksujen budjetoinnin, varainhoidon valvonnan, vastuuvapauden myöntämisoikeuden, eläkejärjestelmään suoritettavien maksujen ja sisäisen talousarviomenettelyn (käytännesäännöt) osalta. Samoin olisi Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999 (12) sovellettava rajoituksetta virastoon, ja viraston olisi liityttävä 25 päivänä toukokuuta 1999 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista (13).

(26)

Ehdotetun toimen tavoitetta, joka on sellaisen erikoistuneen elimen perustaminen, jonka tehtävänä on laatia rautateiden yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevia yhteisiä ratkaisuja, ei voida toiminnan yhteisen luonteen vuoksi riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan siksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

PERIAATTEET

1 artikla

Viraston perustaminen ja tavoitteet

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan rautatievirasto, jäljempänä ”virasto”.

Viraston tavoitteena on rajattoman eurooppalaisen rautatieliikennealueen toteuttamiseksi ja turvallisuuden korkean tason takaamiseksi osallistua teknisten kysymysten osalta sellaisen yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoon, joka tähtää rautatiealan kilpailuaseman parantamiseen rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuden tasoa nostamalla sekä Euroopan rautatiejärjestelmän turvallisuutta koskevan yhteisen lähestymistavan kehittämiseen.

Näihin tavoitteisiin pyrkiessään virasto ottaa täysin huomioon Euroopan unionin laajentumisprosessin ja rautatieyhteyksiin kolmansien maiden kanssa liittyvät erityisrajoitukset.

Virastolla on yksinomainen toimivalta sen tehtäviin ja toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

2 artikla

Viraston antamien asiakirjojen lajit

Virasto voi:

a)	antaa komissiolle 6, 7, 12, 14, 16, 17 ja 18 artiklan soveltamista koskevia suosituksia;

b)	antaa komissiolle 8, 13 ja 15 artiklan mukaisia ja jäsenvaltioiden asianomaisille viranomaisille 10 artiklan mukaisia lausuntoja.

3 artikla

Työryhmien kokoonpano

1.   Jäljempänä 6, 7, 12, 14, 16, 17 ja 18 artiklassa tarkoitettujen suositusten laatimiseksi virasto perustaa rajoitetun määrän työryhmiä. Nämä työryhmät tukeutuvat toisaalta rautatiealan asiantuntijoiden ja erityisesti Euroopan rautateiden yhteentoimivuusjärjestön (AEIF) hankkimaan asiantuntemukseen, sekä toisaalta toimivaltaisten kansallisten viranomaisten asiantuntemukseen. Viraston on huolehdittava siitä, että sen työryhmillä on tarvittava pätevyys, että ne ovat edustavia ja että niissä on niiden toimialojen ja käyttäjien riittävä edustus, joihin komission viraston sille osoittamien suositusten pohjalta mahdollisesti ehdottamat toimenpiteet vaikuttavat. Työryhmien työskentelyn on oltava avointa.

Ammattijärjestöjen edustajat osallistuvat asianomaisiin työryhmiin aina, kun 6, 12, 16 ja 17 artiklassa tarkoitetuilla toimilla on suoria vaikutuksia alan työntekijöiden työolosuhteisiin, terveyteen ja turvallisuuteen.

2.   Virasto toimittaa hyväksytyn työohjelman Euroopan tasolla toimiville edustaville rautatiealan elimille. Direktiivin 96/48/EY 21 artiklassa tarkoitettu komitea laatii luettelon näistä elimistä. Kukin elin ja/tai elinten ryhmä toimittaa virastolle luettelon pätevimmistä asiantuntijoista, joilla on valtuudet edustaa niitä kussakin työryhmässä.

3.   Rautatieturvallisuusdirektiivin 16 artiklassa määritellyt kansalliset turvallisuusviranomaiset nimeävät edustajansa niihin työryhmiin, joihin ne haluavat osallistua.

4.   Virasto voi tarvittaessa täydentää työryhmiä kyseisellä alalla päteviksi tunnustetuilla riippumattomilla asiantuntijoilla.

5.   Työryhmien puheenjohtajana toimii viraston edustaja.

4 artikla

Työmarkkinaosapuolten kuuleminen

Virasto kuulee työmarkkinaosapuolia päätöksen 98/500/EY (14) mukaisesti perustetussa alakohtaisessa neuvottelukomiteassa aina, kun tämän asetuksen 6, 7, 12, 16 ja 17 artiklassa tarkoitetuilla toimilla on suoria vaikutuksia rautatiealan sosiaaliseen ympäristöön tai työolosuhteisiin.

Nämä kuulemiset on suoritettava ennen kuin virasto toimittaa suosituksensa komissiolle. Viraston on otettava nämä kuulemiset asianmukaisesti huomioon, ja sen on aina oltava valmis antamaan lisäperusteluja suosituksilleen. Virasto toimittaa alakohtaisen neuvottelukomitean antamat lausunnot komissiolle, ja komissio toimittaa ne direktiivin 96/48/EY 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

5 artikla

Rautateiden tavaraliikenteen käyttäjien ja matkustajien kuuleminen

Virasto kuulee rautateiden tavaraliikenteen käyttäjiä ja matkustajia edustavia järjestöjä aina, kun tämän asetuksen 6 ja 12 artiklassa tarkoitetuilla toimilla on välittömästi näihin kohdistuvia vaikutuksia. Direktiivin 96/48/EY 21 artiklassa tarkoitettu komitea laatii luettelon järjestöistä, joita on kuultava.

Nämä kuulemiset on suoritettava ennen kuin virasto toimittaa ehdotuksensa komissiolle. Viraston on otettava nämä kuulemiset asianmukaisesti huomioon, ja sen on aina oltava valmis antamaan lisäperusteluja ehdotuksilleen. Virasto toimittaa asiaankuuluvien järjestöjen antamat lausunnot komissiolle, ja komissio toimittaa ne direktiivin 96/48/EY 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

2 LUKU

TURVALLISUUS

6 artikla

Tekninen tuki

1.   Virasto suosittaa komissiolle rautatieturvallisuusdirektiivin 6 ja 7 artiklassa säädettyjä yhteisiä turvallisuusmenetelmiä (YTM) ja yhteisiä turvallisuustavoitteita (YTT).

2.   Virasto suosittaa komissiolle komission tai direktiivin 96/48/EY 21 artiklassa tarkoitetun komitean pyynnöstä tai omasta aloitteestaan muita turvallisuutta koskevia toimenpiteitä.

3.   Virasto voi antaa komissiolle mitä tahansa asianmukaisia suosituksia yhteisten turvallisuustavoitteiden, yhteisten turvallisuusmenetelmien ja yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (YTE) hyväksymistä edeltävän siirtymäkauden aikana sekä sellaisen kaluston ja infrastruktuurin osalta, joita yhteentoimivuuden tekniset eritelmät eivät koske. Viraston on varmistettava, että nämä suositukset sekä olemassa olevat ja valmisteilla olevat yhteentoimivuuden tekniset eritelmät ovat keskenään yhteensopivia.

4.   Viraston on esitettävä tämän artiklan nojalla antamiensa suositusten tueksi yksityiskohtainen kustannus-hyötyanalyysi.

5.   Virasto järjestää rautatieturvallisuusdirektiivin 16 ja 21 artiklassa määriteltyjen kansallisten turvallisuusviranomaisten ja tutkintaelinten välisen yhteistyön ja helpottaa sitä.

7 artikla

Turvallisuustodistukset

Virasto laatii rautatieturvallisuusdirektiivin turvallisuustodistusten yhdenmukaistamista koskevien 11 ja 15 artiklan soveltamiseksi yhdenmukaisen turvallisuustodistuksen mallin, myös sen sähköisen version, ja yhdenmukaisen turvallisuustodistushakemuksen mallin, joka sisältää luettelon keskeisistä toimitettavista tiedoista, ja antaa näitä malleja koskevan suosituksen.

8 artikla

Kansalliset turvallisuussäännöt

1.   Virasto suorittaa komission pyynnöstä rautatieturvallisuusdirektiivin 8 artiklan mukaisesti komissiolle toimitettuja uusia kansallisia turvallisuussääntöjä koskevan teknisen tutkinnan.

2.   Virasto tarkastelee yllä mainittujen sääntöjen yhteensopivuutta rautatieturvallisuusdirektiivissä määriteltyjen yhteisten turvallisuusmenetelmien sekä voimassa olevien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien kanssa. Virasto tarkastelee myös, voidaanko mainitussa direktiivissä määritellyt yhteiset turvallisuustavoitteet saavuttaa näillä säännöillä.

3.   Jos virasto jäsenvaltion esittämät perustelut huomioon otettuaan katsoo, että jokin näistä säännöistä on joko ristiriidassa yhteentoimivuutta koskevien teknisten eritelmien tai yhteisten turvallisuusmenetelmien kanssa taikka jokin näistä säännöistä ei salli yhteisten turvallisuustavoitteiden toteuttamista, sen on annettava komissiolle asiasta lausunto kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on toimittanut säännöt virastolle.

9 artikla

Turvallisuustason seuranta

1.   Virasto perustaa turvallisuudesta vastaavien kansallisten viranomaisten ja rautatieturvallisuusdirektiivissä tarkoitetusta tutkinnasta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa verkoston voidakseen määritellä mainitun direktiivin liitteessä I lueteltujen yhteisten turvallisuusindikaattorien sisällön ja koota yhteen tarvittavat rautateiden turvallisuutta koskevat tiedot.

2.   Virasto laatii yhteisten turvallisuusindikaattorien, turvallisuutta ja onnettomuuksia koskevien kansallisten kertomusten sekä omien tietojensa perusteella joka toinen vuosi turvallisuustasoa koskevan kertomuksen, joka julkaistaan. Ensimmäinen tällainen kertomus on julkaistava viraston kolmantena toimintavuotena.

3.   Virasto tukeutuu Eurostatin keräämiin tietoihin ja tekee sen kanssa yhteistyötä välttääkseen päällekkäisyydet ja varmistaakseen, että yhteisissä turvallisuusindikaattoreissa ja muiden liikennemuotojen indikaattoreissa noudatetaan yhdenmukaisia menetelmiä.

10 artikla

Tekniset lausunnot

1.   Direktiivin 2001/14/EY 30 artiklassa tarkoitetut kansalliset sääntelyelimet voivat pyytää virastolta teknisen lausunnon niiden tietoon saatettujen kysymysten turvallisuuteen liittyvistä näkökohdista.

2.   Direktiivin 2001/14/EY 35 artiklassa ja direktiivin 91/440/ETY 11 a artiklassa säädetyt komiteat voivat pyytää virastolta turvallisuusnäkökohtia koskevan teknisen lausunnon toimivaltaansa kuuluvista asioista.

3.   Viraston on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa. Viraston on julkaistava lausuntonsa niin, että siitä on poistettu liikesalaisuuteen liittyvä aineisto.

11 artikla

Julkinen asiakirjojen tietokanta

1.   Viraston tehtävänä on ylläpitää julkista tietokantaa seuraavista asiakirjoista:

a)	direktiivin 95/18/EY mukaisesti myönnetyt toimiluvat;

b)	rautatieturvallisuusdirektiivin 10 artiklan mukaisesti myönnetyt turvallisuustodistukset;

c)	virastolle rautatieturvallisuusdirektiivin 24 artiklan mukaisesti lähetetyt tutkintaselostukset;

d)	komissiolle rautatieturvallisuusdirektiivin 8 artiklan mukaisesti ilmoitetut kansalliset turvallisuussäännöt.

2.   Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen myöntämisestä vastaavien kansallisten viranomaisten on kuukauden kuluessa ilmoitettava virastolle jokaisesta päätöksestä, jolla tällainen asiakirja myönnetään, uusitaan, muutetaan tai peruutetaan.

3.   Virasto voi täydentää tätä julkista tietokantaa muilla tämän asetuksen tavoitteisiin liittyvillä asiaankuuluvilla julkisilla asiakirjoilla tai linkeillä.

3 LUKU

YHTEENTOIMIVUUS

12 artikla

Viraston antama tekninen tuki

Viraston on osaltaan edistettävä rautateiden yhteentoimivuuden kehittämistä ja toteuttamista direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY vahvistettujen periaatteiden ja määritelmien mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten virasto:

a)	järjestää ja johtaa komission valtuuttamana 3 artiklassa tarkoitettujen työryhmien suorittamaa yhteentoimivuuden teknisten eritelmien laatimistyötä ja toimittaa eritelmäluonnokset komissiolle;

b)	varmistaa, että yhteentoimivuuden tekniset eritelmät mukautetaan tekniseen kehitykseen ja markkinasuuntauksiin sekä sosiaalisiin vaatimuksiin ja ehdottaa komissiolle tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia yhteentoimivuuden teknisiin eritelmiin;

c)	varmistaa yhtäältä yhteentoimivuuden teknisten eritelmien laadinnan ja ajantasaistamisen sekä toisaalta yhteentoimivuuden edellyttämien eurooppalaisten standardien laadinnan välisen yhteensovittamisen ja ylläpitää asianmukaisia yhteyksiä eurooppalaisiin standardointielimiin;

d)	avustaa komissiota ilmoitettujen laitosten välisen yhteistyön järjestämisessä ja helpottamisessa direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY 20 artiklan 5 kohdassa kuvatulla tavalla;

e)	neuvoo komissiota ja antaa sille suosituksia turvallisuuden kannalta keskeisiä tehtäviä suorittavan henkilöstön työolojen osalta.

13 artikla

Ilmoitettujen laitosten suorittaman työn seuranta

Virasto voi komission pyynnöstä seurata ilmoitettujen laitosten työn laatua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuuta nimeämistään ilmoitetuista laitoksista. Virasto antaa asiasta tarvittaessa lausunnon komissiolle.

14 artikla

Yhteentoimivuuden seuranta

1.   Virasto suosittaa komission pyynnöstä menettelyjä rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuden toteuttamiseksi edistämällä liikenteenharjoittajien ja infrastruktuurin haltijoiden välistä yhteensovittamista erityisesti vanhasta järjestelmästä uuteen tapahtuvan siirtymisen järjestämiseksi.

2.   Virasto seuraa rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuden edistymistä. Se laatii ja julkaisee joka toinen vuosi kertomuksen yhteentoimivuuden edistymisestä. Ensimmäinen tällainen kertomus on julkaistava viraston toisena toimintavuotena.

15 artikla

Euroopan laajuisen verkon yhteentoimivuus

Virasto tarkastelee komission pyynnöstä ja yhteentoimivuuden näkökulmasta kaikkia rautateiden infrastruktuurihankkeita, joihin on haettu yhteisön rahoitustukea. Virasto antaa lausuntonsa hankkeen yhteensopivuudesta asianomaisten teknisten eritelmien kanssa kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön tekemisestä. Lausunnossa on otettava täysimääräisesti huomioon direktiivin 96/48/EY 7 artiklassa ja direktiivin 2001/16/EY 7 artiklassa säädetyt poikkeukset.

16 artikla

Kunnossapitokonepajojen sertifiointi

Virasto kehittää kolmen vuoden kuluessa toimintansa aloittamisesta liikkuvan kaluston kunnossapitokonepajojen eurooppalaisen sertifiointijärjestelmän ja laatii suosituksia tämän järjestelmän toteuttamiseksi.

Suositukset koskettavat erityisesti seuraavia aiheita:

—	strukturoitu hallinnointijärjestelmä,

—	henkilöstö, jolla on tarvittava pätevyys,

—	palvelut ja välineet,

—	tekniset asiakirjat ja huoltomääräykset.

17 artikla

Ammattipätevyys

1.   Virasto laatii suosituksia rautatiejärjestelmän käyttöön ja huoltoon osallistuvan henkilöstön ammattipätevyyttä ja arviointia koskevien yhtenäisten ja yhteisten perusteiden määrittämiseksi. Tällöin se keskittyy ensisijaisesti veturinkuljettajiin ja heidän kouluttajiinsa. Virasto kuulee työmarkkinaosapuolia 4 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2.   Virasto laatii suosituksia koulutuskeskusten hyväksymistä koskevan järjestelmän käyttöönottamiseksi.

3.   Virasto edistää ja tukee kuljettajien ja kouluttajien vaihtoa eri jäsenvaltioissa toimivien rautatieyritysten välillä.

18 artikla

Liikkuvan kaluston rekisteröinti

Virasto laatii kansallisen ajoneuvorekisterin yhtenäisen mallin ja suosittaa sitä komissiolle direktiivin 96/48/EY 14 artiklan ja direktiivin 2001/16/EY 14 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Yhteentoimivuutta koskevien asiakirjojen rekisteri

1.   Virasto ylläpitää julkista rekisteriä seuraavista direktiiveissä 2001/16/EY ja 96/48/EY säädetyistä asiakirjoista:

a)	osajärjestelmien EY-tarkastusvakuutus;

b)	osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus;

c)	käyttöönottolupa, mukaan luettuina käyttöönottoon liittyvät rekisterinumerot;

d)	infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskevat rekisterit.

2.   Asianomaiset laitokset toimittavat asiakirjat virastolle, joka määrittelee yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa niiden toimittamista koskevat käytännön menettelyt.

3.   Toimittaessaan 1 kohdassa mainittuja asiakirjoja kyseiset laitokset voivat ilmoittaa, mitä asiakirjoja ei turvallisuussyistä saa antaa julkisuuteen.

4.   Virasto perustaa asiakirjat sisältävän sähköisen tietokannan ottaen täysimääräisesti huomioon 3 kohdan säännökset. Tämän tietokannan on oltava yleisön käytettävissä Internetin välityksellä.

4 LUKU

TUTKIMUKSET JA INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN

20 artikla

Tutkimukset

Kun tällä asetuksella asetettujen tehtävien suorittaminen niin vaatii, virasto teettää tutkimuksia, jotka rahoitetaan sen omasta talousarviosta.

21 artikla

Innovaatioiden edistäminen

Komissio voi antaa virastolle viraston työohjelman ja talousarvion mukaisesti tehtäväksi edistää innovaatioita, joilla pyritään parantamaan rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta erityisesti uusien tietotekniikoiden sekä paikannus- ja seurantajärjestelmien käytön alalla.

5 LUKU

SISÄINEN RAKENNE JA TOIMINTA

22 artikla

Oikeudellinen asema

1.   Virasto on yhteisön elin. Se on oikeushenkilö.

2.   Virastolla on jokaisessa jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.   Virastoa edustaa sen pääjohtaja.

23 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

24 artikla

Henkilöstö

1.   Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2.   Virasto käyttää oman henkilöstönsä suhteen mainittujen henkilöstösääntöjen ja palvelusuhteen ehtojen mukaisesti nimittävälle viranomaiselle ja työsopimuksia tekemään oikeutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 artiklan soveltamista.

3.   Rajoittamatta 26 artiklan 1 kohdan soveltamista viraston henkilöstö koostuu seuraavista henkilöistä:

—	määräaikaisista toimihenkilöistä, jotka virasto on ottanut palvelukseensa enintään viideksi vuodeksi alan asiantuntijoiden keskuudesta sen pätevyyden ja kokemuksen perusteella, jota heillä on rautateiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden alalla,

—	toimihenkilöistä, jotka komissio tai jäsenvaltiot ovat nimittäneet tai siirtäneet viraston palvelukseen enintään viideksi vuodeksi, ja

—	muista toimihenkilöistä, jotka on otettu palvelukseen Euroopan yhteisöön muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelusehtojen mukaisesti suorittamaan toimeenpanevia tai sihteeristötehtäviä.

4.   Asiantuntijat, jotka osallistuvat viraston järjestämiin työryhmiin, eivät kuulu viraston henkilöstöön. Virasto suorittaa heidän matka- ja oleskelukulunsa hallintoneuvoston vahvistamien sääntöjen ja tariffien mukaisesti.

25 artikla

Hallintoneuvoston perustaminen ja toimivalta

1.   Perustetaan hallintoneuvosto.

2.   Hallintoneuvosto:

a)	nimittää pääjohtajan 31 artiklan mukaisesti;

b)	hyväksyy vuosittain 30 päivään huhtikuuta mennessä viraston edellisen vuoden toimintaa koskevan yleiskertomuksen ja toimittaa sen jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle;

c)

vahvistaa vuosittain 31 päivään lokakuuta mennessä ja komission lausunnon huomioon ottaen viraston seuraavan vuoden toimintaohjelman ja toimittaa sen jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tämä toimintaohjelma hyväksytään rajoittamatta yhteisön vuotuista talousarviomenettelyä. Jos komissio ilmoittaa vastustavansa hyväksyttyä toimintaohjelmaa 15 päivän kuluessa sen hyväksymisestä, hallintoneuvosto tutkii toimintaohjelman uudelleen ja hyväksyy sen kahden kuukauden kuluessa mahdollisine muutoksineen toisessa käsittelyssä joko kahden kolmasosan enemmistöllä, komission edustajat mukaan luettuina, tai jäsenvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä;

d)	hoitaa viraston talousarvioon liittyvät tehtävänsä 6 luvun mukaisesti;

e)	vahvistaa päätöksentekomenettelyt, joita pääjohtajan on noudatettava;

f)	määrittelee 33 artiklan nojalla tehtäviä tarkastuskäyntejä koskevan toimintapolitiikan;

g)	käyttää kurinpidollista toimivaltaa pääjohtajan ja 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen yksiköiden päälliköiden suhteen;

h)	vahvistaa oman työjärjestyksensä.

26 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.   Hallintoneuvosto muodostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja neljästä komission edustajasta sekä kuudesta edustajasta, joilla ei ole äänioikeutta. Kukin viimeksi mainituista edustajista edustaa Euroopan tasolla seuraavia ryhmiä:

—	rautatieyritykset,

—	infrastruktuurin haltijat,

—	rautatietoimiala,

—	työntekijäliitot,

—	matkustajat,

—	tavaraliikenteen asiakkaat,

ja komissio nimeää kunkin edustajan asianomaisen eurooppalaisen järjestön tekemän kolmen henkilön nimet sisältävän ehdotuksen perusteella.

Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään heidän asianmukaisen kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella.

2.   Kukin jäsenvaltio ja komissio nimittää oman hallintoneuvoston jäsenensä sekä varajäsenen.

3.   Jäsenen toimikausi on viisi vuotta, ja sama henkilö voidaan nimittää kerran uudelleen.

4.   Kolmansien maiden edustajien osallistuminen ja sitä koskevat edellytykset vahvistetaan tarvittaessa 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa järjestelyissä.

27 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.   Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajana tämän ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään.

2.   Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan jäsenyys hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy toimikauden kuluessa, myös heidän toimikautensa päättyy ilman eri toimenpiteitä samana päivänä.

28 artikla

Kokoukset

1.   Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Viraston pääjohtaja osallistuu kokouksiin.

2.   Hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Se kokoontuu lisäksi myös puheenjohtajan aloitteesta, komission pyynnöstä, hallintoneuvoston jäsenten enemmistön pyynnöstä tai jos kolmasosa jäsenvaltioiden hallintoneuvostossa olevista edustajista sitä pyytää.

29 artikla

Äänestys

Jollei toisin ole säädetty, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Kullakin äänivaltaisella jäsenellä on yksi ääni.

30 artikla

Pääjohtajan tehtävät ja toimivalta

1.   Virastoa johtaa sen pääjohtaja, joka hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomasti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission tai hallintoneuvoston toimivaltaa.

2.   Pääjohtaja

a)	laatii toimintaohjelman ja toimittaa sen komissiota kuultuaan hallintoneuvostolle;

b)	toteuttaa toimintaohjelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet ja mahdollisuuksien mukaan vastaa kaikkiin tämän asetuksen mukaisiin viraston tehtäviin liittyviin komission avustuspyyntöihin;

c)	toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, varmistaakseen, että viraston toiminta on tämän asetuksen mukaista;

d)

laatii ja ottaa käyttöön tehokkaan seurantajärjestelmän, jonka avulla voidaan verrata viraston tuloksia sen toimintatavoitteisiin. Pääjohtaja valmistelee tältä pohjalta vuosittain alustavan yleiskertomuksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle sekä vahvistaa tunnustettujen ammatillisten vaatimusten mukaisen säännöllisen arviointimenettelyn;

e)	käyttää viraston henkilöstön suhteen 24 artiklan 2 kohdassa säädettyä toimivaltaa;

f)	valmistelee alustavan ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista 38 artiklan mukaisesti ja huolehtii talousarvion toteuttamisesta 39 artiklan mukaisesti.

3.   Pääjohtajaa voi avustaa yksi tai useampi yksikön päällikkö. Pääjohtajan ollessa poissa tai estynyt hoitamasta tehtäviään, joku yksikön päälliköistä toimii hänen sijaisenaan.

31 artikla

Viraston henkilöstön nimittäminen

1.   Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä rautatiealalla merkityksellisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaikkien äänivaltaisten jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä. Komissio voi esittää yhtä tai useampaa ehdokasta.

Hallintoneuvostolla on valtuudet erottaa pääjohtaja samaa menettelyä noudattaen.

2.   Pääjohtaja nimittää muun viraston henkilöstön 24 artiklan mukaisesti.

3.   Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää kerran uudelleen.

32 artikla

Pääjohtajan kuuleminen

Pääjohtaja esittää joka vuosi Euroopan parlamentille yleiskertomuksen viraston toiminnasta. Euroopan parlamentti tai neuvosto voivat lisäksi milloin tahansa pyytää pääjohtajan kuultavakseen jostakin viraston toimintaan liittyvästä aiheesta.

33 artikla

Tarkastuskäynnit jäsenvaltioissa

1.   Virasto voi sille 8, 9, 10, 13 ja 15 artiklassa annettujen tehtävien toteuttamiseksi suorittaa tarkastuskäyntejä jäsenvaltioissa hallintoneuvoston määrittelemän toimintapolitiikan mukaisesti. Jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten on helpotettava viraston henkilöstön työtä.

2.   Viraston on ilmoitettava kyseessä olevalle jäsenvaltiolle suunnitellusta tarkastuskäynnistä, sitä suorittamaan valtuutettujen viraston virkamiesten nimet ja tarkastuskäynnin alkamispäivämäärä. Käyntejä suorittamaan valtuutettujen viraston virkamiesten on tehtävänsä suorittaakseen esitettävä pääjohtajan päätös, jossa määritellään heidän tehtävänsä kohde ja tarkoitus.

3.   Viraston on kunkin tarkastuskäynnin päätteeksi laadittava kertomus ja toimitettava se komissiolle ja kyseiselle jäsenvaltiolle.

34 artikla

Vastuu

1.   Sopimukseen perustuva viraston vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.   Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.   Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, virasto korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka viraston yksiköt tai henkilöstöön kuuluvat ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4.   Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5.   Viraston henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

35 artikla

Kielet

1.   Hallintoneuvosto päättää virastoa koskevista kielijärjestelyistä. Hallintoneuvoston jäsenen pyynnöstä tämä päätös on tehtävä yksimielisesti. Jäsenvaltiot voivat lähestyä virastoa valitsemallaan yhteisön kielellä.

2.   Viraston toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista huolehtii Euroopan unionin elinten käännöskeskus.

36 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1.   Viraston toimintaan voivat osallistua ne Euroopan kolmannet maat, jotka ovat tehneet yhteisön kanssa sopimuksen, jolla kyseiset maat ovat saattaneet voimaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan yhteisön lainsäädännön ja soveltavat sitä.

2.   Mainittuihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään kyseisten maiden viraston toimintaan osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, muun muassa osallistumisen luonne ja laajuus. Näihin järjestelyihin sisältyvät myös rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat määräykset. Niissä voidaan määrätä ilman äänioikeutta olevasta edustuksesta hallintoneuvostossa.

37 artikla

Avoimuus

Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (15).

Hallintoneuvosto vahvistaa viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2004 toimenpiteet, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista käytännössä.

Päätöksistä, jotka virasto tekee asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu oikeusasiamiehelle tai niistä voidaan nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 195 ja 230 artiklan mukaisesti.

6 LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

38 artikla

Talousarvio

1.   Viraston kaikki tulot ja menot arvioidaan etukäteen kunkin varainhoitovuoden osalta, joka on kalenterivuosi, ja ne otetaan viraston talousarvioon. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

2.   Viraston tulot koostuvat:

—	yhteisön rahoitusosuudesta,

—	viraston toimintaan 36 artiklan mukaisesti osallistuvien kolmansien maiden rahoitusosuuksista,

—	julkaisuista, koulutuksesta ja kaikista muista viraston tarjoamista palveluista perittävistä maksuista.

3.   Viraston menoihin kuuluvat henkilöstö-, hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenot.

4.   Hallintoneuvosto laatii vuosittain pääjohtajan laatimaan ehdotukseen perustuvan ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion ja sen mukana henkilöstötaulukkoa koskevan ehdotuksen komissiolle viimeistään maaliskuun 31 päivänä.

5.   Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhteisesti ”budjettivallan käyttäjä”, Euroopan unionin alustavan talousarvioesityksen mukana.

6.   Komissio sisällyttää ennakkoarvion perusteella Euroopan yhteisöjen alustavaan talousarvioesitykseen arviot, joiden se katsoo olevan välttämättömiä henkilöstötaulukon kannalta, sekä yleisestä talousarviosta otettavan tuen määrän, jotka se toimittaa budjettivallan käyttäjälle perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

7.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy virastolle annettavaa tukea varten tarvittavat määrärahat. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

8.   Hallintoneuvosto hyväksyy talousarvion. Se vahvistetaan lopullisesti Euroopan unionin yleisen talousarvion lopullisen vahvistamisen jälkeen. Sitä muutetaan tarvittaessa sen mukaisesti.

9.   Hallintoneuvosto ilmoittaa mahdollisimman nopeasti budjettivallan käyttäjälle, jos se aikoo toteuttaa hankkeen, jolla saattaa olla huomattavia rahoitusvaikutuksia talousarvion rahoitukseen; tämä koskee erityisesti hankkeita, jotka liittyvät kiinteään omaisuuteen, kuten rakennusten vuokraamiseen tai ostamiseen. Se ilmoittaa tästä komissiolle. Jos yksi budjettivallan käyttäjistä on ilmoittanut aikovansa antaa lausunnon, se toimittaa lausuntonsa hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa päivästä, jolloin sille ilmoitettiin hankkeesta.

39 artikla

Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

1.   Pääjohtaja toteuttaa viraston talousarvion.

2.   Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivään mennessä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja erillisvirastojen alustavat tilinpäätökset yleisen varainhoitoasetuksen 128 artiklan mukaisesti.

3.   Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä. Varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskeva selvitys toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa nämä tilit perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti. Se julkaisee vuosittain kertomuksen viraston toiminnasta.

4.   Saatuaan yleisen varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat tilintarkastustuomioistuimen laatimat huomautukset pääjohtaja vahvistaa viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.   Hallintoneuvosto antaa lausuntonsa viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   Pääjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan vuoden heinäkuun 1 päivään mennessä.

7.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.   Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen sen huomautuksiin syyskuun 30 päivään mennessä. Vastaus toimitetaan myös hallintoneuvostolle.

9.   Pääjohtaja antaa yleisen varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

10.   Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä tekemällä päätöksellä antamasta suosituksesta pääjohtajalle vuoden N+2 huhtikuun 30 päivään mennessä vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

40 artikla

Varainhoitoasetus

Hallintoneuvosto antaa virastolle varainhoitoa koskevat säännöt kuultuaan komissiota. Varainhoitoa koskevat säännöt voivat poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (16) ainoastaan, jos se on välttämätöntä viraston toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja jos komissio on antanut siihen suostumuksensa.

41 artikla

Petosten torjunta

1.   Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi sovelletaan rajoituksetta asetusta (EY) N:o 1073/1999.

2.   Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa välittömästi tarpeelliset määräykset, joita sovelletaan kaikkiin viraston henkilöstöön kuuluviin.

3.   Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on todettava nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä viraston rahoitusta saavien luona paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

7 LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

42 artikla

Viraston toiminnan aloittaminen

Virasto aloittaa toimintansa 24 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

43 artikla

Arviointi

Komissio laatii viiden vuoden kuluttua siitä, kun virasto on aloittanut toimintansa, arvion tämän asetuksen täytäntöönpanosta, viraston saavuttamista tuloksista ja sen työmenetelmistä. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon rautatiealan edustajien, työmarkkinaosapuolten ja asiakasorganisaatioiden lausunnot. Arvioinnin tulokset on julkistettava. Komissio ehdottaa tarvittaessa muutoksia tähän asetukseen.

Komissio tekee tällöin tarvittaessa ehdotuksen tämän asetuksen säännösten muuttamisesta sääntelyvirastojen osalta tapahtuneen kehityksen perusteella perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät tätä ehdotusta ja arvioivat erityisesti, onko hallintoneuvoston kokoonpanoa muutettava sääntelyvirastoja varten luotavan yleisen kehyksen mukaisesti.

44 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

KOMISSION LAUSUMA

”Komissio palauttaa mieliin joulukuussa 2002 antamansa tiedonannon Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä ja ehdotuksensa asetukseksi Euroopan rautatieviraston perustamisesta. Euroopan parlamentti antoi 13. tammikuuta 2004 tiedonantoa koskevan päätöslauselman, ja komissio uskoo sen mukaisesti, että pienehkö hallintoneuvosto, johon yhteisön toimeenpanevat elimet valitsevat jäsenet, varmistaisi viraston paremman toiminnan laajentuneessa unionissa. Tältä osin komissio odottaa neuvoston vastausta mainittuun tiedonantoon. Komissio vahvistaa, että se aikoo esittää tarvittaessa ehdotuksen Euroopan unionin virastojen toimintakehykseksi, joka kattaa myös hallintoneuvoston kokoonpanon.”