32004R0723

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 723/2004,

annettu 22 päivänä maaliskuuta 2004,

Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 283 artiklan,

ottaa huomioon pöytäkirjan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista ja erityisesti sen 13 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, joka on tehty henkilöstösääntökomitean kuulemisen jälkeen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon yhteisöjen tuomioistuimen lausunnon(3),

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnon(4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Sen jälkeen, kun henkilöstösäännöt ja palvelussuhteen ehdot alun perin vahvistettiin vuonna 1962, yhteiskunnan kehitys ja innovaatiot ovat olleet huomattavia. Kehityksen ja innovaatioiden olisi käytävä ilmi Euroopan unionin julkiseen palvelukseen sovellettavassa sääntelykehyksessä, jotta vastataan toimielinten ja niiden henkilöstön muuttuviin tarpeisiin sekä varmistetaan, että kansalaista palveleva yhteisön hallintokulttuuri ja -perinne säilyvät arvossaan.

(2) Yhteisöllä olisi sen vuoksi oltava korkeatasoinen julkishallinto, jolla on mahdollisuudet täyttää tehtävänsä moitteettomasti perustamissopimusten mukaisesti ja vastata sekä sisäisiin että ulkoisiin tulevaisuuden haasteisiin.

(3) On tarpeen luoda sääntelykehys tehokkuudeltaan ja nuhteettomuudeltaan mahdollisimman korkeatasoisten virkamiesten yhteisön palvelukseen ottamista varten jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta, joka myös tekisi mahdolliseksi sen, että kyseinen henkilöstö voi hoitaa tehtäviään hallinnon mahdollisimman joustavan toiminnan takaavin edellytyksin.

(4) Sääntelykehyksen laajempana tavoitteena olisi oltava henkilöstöresurssien tehokkaan hallinnon takaaminen Euroopan unionin julkisessa palveluksessa, jolle on ominaista pätevyys, riippumattomuus, lojaalius, puolueettomuus ja pysyvyys sekä kulttuurien ja kielten moninaisuus.

(5) On aiheellista taata se, että on yksi yhtenäinen Euroopan unionin julkinen palvelussuhde ja että yhteisiä sääntöjä sovelletaan kaikkiin toimielimiin ja yhteisön tehtäviä suorittaviin virastoihin. Yhtenäisten henkilöstösääntöjen avulla on tarkoitus lujittaa toimielinten ja virastojen yhteistyötä henkilöstöpolitiikan alalla sekä edistää yhteisön moitteetonta toimintaa ja henkilöstöresurssien tehokasta käyttöä.

(6) Virastot olisi sisällytettävä henkilöstöön liittyvien sääntöjen soveltamisalaan, jotta turvataan sääntöjen johdonmukainen soveltaminen ja taataan henkilöstön liikkuvuus.

(7) Olisi noudatettava EY:n perustamissopimuksen syrjimättömyysperiaatetta, joka edellyttää henkilöstöpolitiikan kehittämistä edelleen siten, että kaikille taataan yhtäläiset mahdollisuudet sukupuoleen, fyysisiin ominaisuuksiin, ikään, rotuun, etniseen identiteettiin, sukupuoliseen suuntautuneisuuteen ja siviilisäätyyn katsomatta.

(8) Virkamiehille, jotka elävät muussa sellaisessa parisuhteessa kuin avioliitossa, jonka jäsenvaltio tunnustaa vakiintuneeksi parisuhteeksi ja joilla ei ole oikeudellisesti mahdollisuutta solmia avioliittoa, olisi myönnettävä sama oikeuksien valikoima kuin aviopareille.

(9) Olisi nimenomaisesti viitattava luonteeltaan sosiaalisiin toimenpiteisiin ja työoloihin, jotka täyttävät asianmukaiset terveys- ja turvallisuusnormit. Tällaisilla toimenpiteillä pyritään edistämään työelämän ja yksityiselämän yhteensovittamista ja tasa-arvoa sekä suojelemaan yksilön turvallisuutta ja terveyttä.

(10) On selkeä tarve lujittaa ansioihin perustuvan urakehityksen periaatetta ja luoda kiinteämpi yhteys tehtävien suorittamisen ja palkan kesken siten, että tehtävien moitteetonta hoitamista kannustetaan aiempaa enemmän urajärjestelmän rakennemuutosten avulla ja samalla taataan keskimääräisen urakehityksen vastaavuus vanhan ja uuden järjestelmän välillä henkilöstötaulukon ja talousarvion kurinalaisuuden asettamissa rajoissa.

(11) Urajärjestelmien nykyaikaistaminen edellyttää, että virkamiesten työkokemus ja elinikäisen oppimisen periaate otetaan entistä laajemmalti huomioon. Sen vuoksi on suotavaa korvata henkilöstön nykyiset ura-alueet ja sijoittaa henkilöstö uudelleen hallintovirkamiesten (jäljempänä "AD") ja hallintoavustajien (jäljempänä "AST") tehtäväryhmiin sekä helpottaa etenemistä alemmasta ryhmästä ylempään ryhmään uuden varmennusjärjestelyn avulla.

(12) On ilmennyt tarvetta sellaisen järjestelmän luomiseen, jolla taataan keskimääräisen urakehityksen vastaavuus sekä, kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna, oikeuden- ja tarkoituksenmukainen tasapaino ensinnäkin palkkaluokkien kokonaismäärän kasvun, sekä toiseksi kunkin palkkaluokan sisältämien palkkatasojen määrän vähenemisen välillä.

(13) Toimielinten monikielisyyden vaalimiseksi olisi palvelukseen ottamisen ja ylennyksen yhteydessä painotettava entistä enemmän kielitaitoa ja kykyä työskennellä jollain kolmannella yhteisökielellä.

(14) Puolueettomuus on julkishallinnon perusperiaate, joka tunnustetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa(5). Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää täsmentää virkamiesten velvollisuuksia todellisissa tai mahdollisissa eturistiriitatilanteissa ennen palvelussuhteen päättymistä ja sen jälkeen.

(15) Olisi vahvistettava aiempaa parempi säädöskehys työpaikkakiusaamista ja sukupuolista häirintää koskevien kysymysten käsittelemiseksi, ja tässä tarkoituksessa laadittava selkeät ja asianmukaiset määritelmät.

(16) Koska oikeus sananvapauteen sisältyy Euroopan unionin perusoikeuskirjaan on aiheellista säätää tästä virkamiesten perusoikeudesta, sekä asettaa kohtuulliset rajat sen käytölle. Samalla tarvitaan selkeitä sääntöjä yhteisön toimintaan liittyvien kysymysten julkaisemisesta tilanteissa, joissa yhteisön oikeutetut edut voivat vaarantua.

(17) Olisi vahvistettava uusi oikeudellinen kehys ja taattava oikeusturva virkamiehille, jotka ilmoittavat tietyille tarkasti määritellyille henkilöille tai elimille yksikössä mahdollisesti ilmenneestä laittomasta toiminnasta tai sellaisesta toiminnasta, joka osoittaa yhteisön virkamiehiltä viranhoidossa vaadittavien velvollisuuksien vakavaa noudattamatta jättämistä.

(18) On aiheellista järkiperäistää entistä johdonmukaisemmin kurinpitomenettelyjen aloittamista ja suorittamista. Kurinpitolautakuntien jäsenyyden olisi myös oltava pysyvämpi, ja virkamiesten virasta pidättämistä koskevia sääntöjä olisi muutettava.

(19) Poissaolojen seurantaa ja lääkärintodistusten toimittamista koskevia menettelyjä olisi selkeytettävä.

(20) On tarpeen luoda uusi säädöskehys, jolla säädettäisiin kattavasta menettelystä epäpätevyystapausten käsittelemiseksi siten, että asianomaisille virkamiehille turvataan oikeus puolustukseen. Tapaukset, joissa virkamies ei pysty kohtuullisessa ajassa saavuttamaan vaadittua tasoa tehtäviensä suorittamisessa, olisi käsiteltävä tämän uuden säädöskehyksen mukaisesti.

(21) Olisi säädettävä työolojen joustavoittamisesta, joka kattaa erityisesti ja tietyin edellytyksin oikeuden osa-aikatyöhön, työn jakamisjärjestelyjen hyödyntämisen ja pidennetyn virkavapauden henkilökohtaisten syiden perusteella. Lisäksi on aiheellista antaa uusia säännöksiä perhetapahtumiin liittyvistä lomista ja etenkin oikeudesta aiempaa joustavampaan äitiyslomaan, isyyslomaan, lapseksiottamislomaan ja vanhempainlomaan sekä lomaan perheenjäsenen vakavan sairauden vuoksi.

(22) Sen takaamiseksi, että virkamiesten ostovoima kehittyy yhtäläisesti jäsenvaltioiden keskushallinnon kansallisten virkamiesten ostovoiman kanssa, on tärkeää säilyttää periaate palkkojen monivuotisesta mukauttamismekanismista, jota aiemmin kutsuttiin "menetelmäksi" jatkamalla sen soveltamista 31 päivään joulukuuta 2012 siten että sitä tarkastellaan uudelleen neljän vuoden kuluttua johdonmukaisuuden varmistamiseksi talousarvion kurinalaisuuden kanssa.

(23) Palkkojen monivuotisesta mukautuksesta virkamiehille koituvia etuja olisi tasapainotettava ottamalla käyttöön erityismaksu, joka heijastaa sosiaalipolitiikan, parannettujen työolojen ja Eurooppa-koulujen kustannuksia. Tällaista erityismaksua olisi korotettava vuosittain ja sovellettava kaikkiin virkamiehiin ja samalla ajanjaksolla kuin itse järjestelmää.

(24) Koska muihin jäsenvaltioihin suoritettaviin palkan osien siirtoihin sovellettavien korjauskertoimien kustannukset ovat muuttuneet suhteettomiksi, korjauskertoimin tehtävät siirrot olisi rajattava pienempään osuuteen palkasta sekä tapauksiin, joissa siirrot ovat välttämättömiä muissa jäsenvaltioissa oleviin perheenjäseniin kohdistuvista oikeudellisista velvollisuuksista johtuvien menojen kattamiseksi.

(25) Perusteet entisten virkamiesten kuulumiselle edelleen yhteiseen sairausvakuutusjärjestelmään ovat soveltamisen yhteydessä osoittautuneet epävarmoiksi, joten niitä olisi yksinkertaistettava.

(26) Erilaisia korvauksia olisi järkiperäistettävä muuttamalla ja lakkauttamalla joitain korvauksia, jotta hallintoa koskevat säännöt olisivat yksinkertaisempia ja avoimempia. Matkakulujen ja virkamatkakulujen korvaamisen olisi sen vuoksi perustuttava enemmän todellisiin kuluihin, ja hallintoa olisi yksinkertaistettava. Samoin koulutuslisä olisi tulevaisuudessa saatettava vastaamaan paremmin todellisia kuluja.

(27) Perhelisien järjestelmää on tarpeen uudistaa perheiden tilanteen parantamiseksi ja erityisesti pienten lasten vanhempien ongelmien ratkaisemiseksi.

(28) Koska eläkkeet ilmoitetaan osuutena viimeisestä palkasta, on aiheellista varmistaa, että tulevia palkkoja ja eläkkeitä mukautetaan yhtäläisesti ja tällä tavoin turvataan järjestelmän vakuutusmatemaattinen perusta ja säilytetään virkamiehelle kuuluva maksuosuus ja työnantajalle kuuluva osuus ennallaan sekä taataan periaate, jonka mukaan eläkkeet katetaan yhteisön budjettivaroista. Kyseinen tavoite edellyttää sellaisen menettelyn käyttöönottoa, jolla varmistetaan järjestelmän lyhyen ja pitkän ajan vakuutusmatemaattinen tasapaino.

(29) Väestörakenteessa tapahtuvat muutokset ja asianomaisen väestön ikärakenteen muutokset rasittavat kuitenkin yhä enemmän yhteisön eläkejärjestelmää ja edellyttävät eläkeiän korottamista ja eläkeoikeuksien vuotuisen karttumisprosentin alentamista kuitenkin sillä edellytyksellä, että jo palveluksessa oleviin virkamiehiin sovelletaan siirtymätoimenpiteitä.

(30) Euroopan unionin syventynyt integraatio ja eläkeläisten mahdollisuus valita vapaasti asuinpaikkansa Euroopan unionin sisällä ovat tehneet eläkkeisiin sovellettavasta korjauskerroinjärjestelmästä vanhentuneen. Mainittu järjestelmä on myös luonut eläkeläisten asuinpaikkaa koskevia seurantaongelmia, jotka olisi ratkaistava. Järjestelmästä olisi näin ollen luovuttava eläkeläisiin ja ennen tämän asetuksen voimaantuloa palvelukseen otettuihin virkamiehiin sovellettavin asianmukaisin siirtymätoimenpitein.

(31) Työkyvyttömyyseläkkeitä ja perhe-eläkkeitä koskevien nykyisten säännösten perustana olevat edellytykset ovat muuttuneet siitä kun kyseiset säännökset annettiin ensimmäisen kerran, joten säännökset olisi saatettava ajan tasalle ja niitä on tarpeen yksinkertaistaa.

(32) Irtisanomiskorvausta koskevia sääntöjä olisi muutettava eläkeoikeuksien siirtoa koskevien yhteisön sääntöjen huomioon ottamiseksi. Tämä olisi saatava aikaan oikaisemalla tietyt epäjohdonmukaisuudet ja lisäämällä joustavuutta.

(33) Joustavaa eläkkeelle siirtymistä koskevia järjestelyjä koskevissa säännöissä olisi otettava huomioon sekä virkamiesten että toimielinten intressit ja niissä olisi tarkasteltava talousarvioon kohdistuvia vaikutuksia. Asianomaisten toimenpiteiden olisi oltava virkamiehen pyynnöstä riippuvia, ja niihin olisi liityttävä aiheelliset taloudelliset edellytykset. Tämän mahdollisuuden käytöstä olisi ilmoitettava budjettiviranomaiselle. Tämän säännöksen tarkoituksena on helpottaa henkilöstöhallintoa etenkin pienissä virastossa. Ennen eläkeikää tapahtuvaa varhaiseläkkeelle siirtymistä puoltava realistinen valinta riippuu siitä pystytäänkö sairausvakuutus ja perhelisät säilyttämään ennallaan. Näitä toimenpiteitä olisi kuitenkin tasapainotettava korottamalla vähimmäisikä 55 vuoteen ja ottamalla käyttöön mahdollisuus työskennellä nykyisen eläkeiän täyttymisen jälkeen.

(34) Virkamiesten ja muuhun henkilökuntaan kuuluvien palkkauksen ja eläkkeiden kokonaistasoa säätelevien palkkaussuhteen perustavaa laatua olevat ehdot säilyvät tasolla, joka houkuttelee kaikista jäsenvaltioista olevia parhaita hakijoita ja jolla heidät pidetään Euroopan unionin riippumattomassa ja pysyvässä julkisessa palveluksessa.

(35) Tieteellisen ja teknisen alan virkamiehiin sekä yhteisön ulkopuolisissa maissa toimessa oleviin virkamiehiin sovellettavia säännöksiä olisi mukautettava ja selkeytettävä, ja ne olisi saatettava yleisten säännösten mukaisiksi.

(36) On tarpeen perustaa uusi muun kuin vakinaisen henkilöstön ura-alue, nimittäin sopimussuhteinen henkilöstö. Tämän vastuualueiltaan suppeamman henkilöstön edellytetään yleensä työskentelevän virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa. Näitä toimihenkilöitä palkattaessa otetaan huomioon muun muassa, että ylimääräiset toimihenkilöt ja ura-alueen D virkamiehet korvataan ajan myötä tällä uudella ura-alueella toimielimissä, komission edustustoissa ja lähetystöissä, virastoissa, toimeenpanovirastoissa ja muissa erityisellä säädöksellä perustetuissa elimissä. Sopimussuhteisten toimihenkilöiden oikeudet ja velvollisuudet olisi määriteltävä yhdenmukaisesti väliaikaisten toimihenkilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa etenkin sosiaaliturvan, korvausten ja lisien sekä työolojen osalta.

(37) Olisi säädettävä siirtymäjärjestelyistä, jotta uudet toimenpiteet ja säännökset voidaan panna täytäntöön vähitellen pitäen arvossa henkilöstön ennen näiden henkilöstösääntöjen muutosten voimaantuloa yhteisön järjestelmän puitteissa saavutettuja oikeuksia ja ottaen huomioon sen oikeutetut odotukset.

(38) Henkilöstöä edustavat järjestöt, joita on kuultu 23 päivänä kesäkuuta 1981 tehdyllä neuvoston päätöksellä perustetussa yhteistoimintakomiteassa, ovat hyväksyneet toimenpiteet, erityisesti urakehityksen modernisointitoimenpiteet ja rahoitusta koskevat toimenpiteet kokonaisuudessaan.

(39) Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt sekä Euroopan yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot, joista säädetään asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68(6) sellaisina kuin ne on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 2182/2003(7) olisi muutettava vastaavasti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja Euroopan yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot liitteen I mukaisesti virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen osalta, ja liitteen II mukaisesti muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen osalta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä maaliskuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. Cowen

(1) EYVL C 291 E, 26.11.2002, s. 33.

(2) EUVL C 62 E, 11.3.2004, s. 160.

(3) Lausunto annettu 18.2.2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) EUVL C 75, 23.3.2004.

(5) EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

(6) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(7) EUVL L 327, 16.12.2003, s. 3.

LIITE I

EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRKAMIEHIIN SOVELLETTAVIEN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN MUUTOKSET

Muutetaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt seuraavasti:

1) Korvataan 1 ja 1 a artikla seuraavasti:

" 1 artikla

Näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan yhteisöjen virkamiehiin.

1a artikla

1. Näissä henkilöstösäännöissä tarkoitetaan 'yhteisöjen virkamiehellä' henkilöä, joka on nimitetty näissä henkilöstösäännöissä säädetyllä tavalla vakinaisen viran haltijaksi yhteen yhteisöjen toimielimistä kyseisen toimielimen nimittävän viranomaisen laatiman asiakirjan nojalla.

2. Tätä 1 kohdassa olevaa määritelmää sovelletaan myös yhteisön virastojen, joihin näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan niiden perustamissäädösten nojalla, jäljempänä 'virastot', nimittämiin henkilöihin. Näissä henkilöstösäännöissä olevia viittauksia toimielimiin sovelletaan myös virastoihin, jollei näissä henkilöstösäännöissä toisin säädetä.";

2) Lisätään artiklat seuraavasti:

" 1b artikla

Jollei näissä henkilöstösäännöissä toisin säädetä,

a) Euroopan sosiaali- ja talouskomiteaa,

b) alueiden komiteaa,

c) Euroopan oikeusasiamiestä ja

d) Euroopan tietosuojavaltuutettua

pidetään näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa yhteisöjen toimieliminä.

1c artikla

Näissä henkilöstösäännöissä viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, ellei yhteydestä käy selvästi toisin ilmi.";

3) Henkilöstösääntöjen 1 a artiklasta tulee 1 d artikla, ja se muutetaan seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

"(1) Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa kaikenlainen syrjintä ja esimerkiksi sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä.

Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa muut parisuhteet kuin avioliitto rinnastetaan avioliittoon edellyttäen, että kaikki liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa luetellut edellytykset täyttyvät.".

b) Lisätään 2 kohtaan sanojen "naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo" jälkeen ilmaisu seuraavasti:

", joka on yksi keskeisistä huomioon otettavista tekijöistä näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanossa,".

c) Lisätään kohdat seuraavasti:

"(4) Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa henkilöä pidetään vammaisena, jos hänellä on pysyvä tai todennäköisesti pysyväksi jäävä ruumiillinen tai henkinen vajavuus. Vajavuus on vahvistettava 33 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Vammainen henkilö täyttää 28 artiklan e alakohdan edellytykset, jos hän pystyy kohtuullisten järjestelyiden turvin hoitamaan kyseiseen virkaan kuuluvat olennaiset tehtävät.

Virkaan kuuluviin olennaisiin tehtäviin liittyvillä kohtuullisilla järjestelyillä tarkoitetaan sellaisia asianmukaisia toimenpiteitä, jotka on tarvittaessa toteutettava, jotta vammainen henkilö voi päästä työpaikalle, hoitaa työtehtäviä tai edetä uralla tai osallistua koulutukseen, ellei toimenpiteistä koidu toimielimelle kohtuutonta rasitetta.

(5) Kun näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluva henkilö, joka katsoo tulleensa väärin kohdelluksi sen vuoksi, että hänen kohdallaan ei ole noudatettu edellä tarkoitettua tasa-arvoisen kohtelun periaatetta, esittää tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa suoraa tai välillistä syrjintää tapahtuneen, on toimielimen osoitettava, ettei tasa-arvoisen kohtelun periaatetta ole rikottu. Tätä säännöstä ei sovelleta kurinpitomenettelyihin.

(6) Kaikkien syrjimättömyysperiaatteeseen ja suhteellisuusperiaatteeseen kohdistuvien rajoitusten on oltava objektiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti perusteltuja, ja niiden on vastattava henkilöstöpolitiikan yleisen edun mukaisia oikeutettuja tavoitteita. Nämä tavoitteet voivat erityisesti oikeuttaa vahvistamaan pakollisen eläkeiän sekä vanhuuseläkeoikeutta koskevan vähimmäisiän.";

4) Lisätään artikla seuraavasti:

" 1e artikla

1. Työtehtävissä toimivilla virkamiehillä on mahdollisuus hyödyntää toimielinten hyväksymiä luonteeltaan sosiaalisia toimenpiteitä sekä 9 artiklassa tarkoitettujen sosiaaliturvaelinten tarjoamia palveluja. Entisillä virkamiehillä voi olla mahdollisuus hyödyntää tietyiltä osin luonteeltaan sosiaalisia erityistoimenpiteitä.

2. Työtehtävissä toimiville virkamiehille on järjestettävä sellaiset asianmukaiset terveys- ja turvallisuusnormit täyttävät työolot, jotka ovat vähintään samantasoiset kuin perustamissopimuksen mukaisesti näillä aloilla hyväksyttyihin toimenpiteisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset.

3. Kukin toimielin panee täytäntöön tämän artiklan mukaiset luonteeltaan sosiaaliset toimenpiteet tiiviissä yhteistyössä henkilöstökomitean kanssa ehdotettujen monivuotisten toimien perusteella. Nämä ehdotetut toimet annetaan joka vuosi budjettivallan käyttäjälle tiedoksi talousarviomenettelyn yhteydessä.";

5) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a) Nykyinen ensimmäinen kohta numeroidaan ja siitä tulee 1 kohta.

b) Poistetaan toinen ja kolmas kohta.

c) Lisätään kohta seuraavasti:

"(2) Yksi tai useampi toimielin voi kuitenkin siirtää nimittävälle viranomaiselle annetun toimivallan osittain tai kokonaan jollekin toimielimistä taikka toimielinten yhteiselle elimelle, lukuun ottamatta virkamiesten nimityksiin, ylennyksiin ja siirtoihin liittyviä päätöksiä.";

6) Korvataan 4 artiklan kolmas kohta seuraavasti:"Jos avointa virkaa ei voida täyttää siirron, 45 a artiklan mukaisen virkaan nimittämisen tai ylennyksen kautta, siitä on ilmoitettava muiden toimielinten henkilöstölle ja/tai on järjestettävä sisäinen kilpailu.";

7) Korvataan 5, 6 ja 7 artikla seuraavasti:

" 5 artikla

1. Näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan hallintovirkamiesten tehtäväryhmään, jäljempänä 'AD', ja hallintoavustajien tehtäväryhmään, jäljempänä 'AST'.

2. Tehtäväryhmässä AD on kaksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat johto-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviä sekä kielten alan ja tieteellisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST on yksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimeenpanotehtäviä sekä teknisiä ja toimistotehtäviä.

3. Voidakseen tulla nimitetyksi virkamieheksi hakijalla on oltava vähintään:

a) tehtäväryhmän AST osalta:

i) keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai

ii) ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus tai

iii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus.

b) tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 5 ja 6:

i) vähintään kolmevuotisia yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai

ii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus,

c) tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 7-16:

i) yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto on vähintään neljä vuotta tai

ii) yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus ja vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto vähintään kolme vuotta, taikka

iii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus.

4. Eri virkatyyppejä kuvaava taulukko on liitteessä I olevassa A kohdassa. Tämän taulukon perusteella kukin toimielin päättää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan kuhunkin virkatyyppiin liittyvistä tehtävistä ja toimivaltuuksista.

5. Samaan tehtäväryhmään kuuluviin virkamiehiin sovelletaan samoja palvelukseen ottamisen ja urakehityksen edellytyksiä.

6 artikla

1. Kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa kyseisen toimielimen henkilöstötaulukossa vahvistetaan virkojen määrä kussakin palkkaluokassa ja tehtäväryhmässä.

2. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 voimassa olevan urarakenteen, jäljempänä 'vanha urarakenne', ja 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen voimassa olevan urarakenteen, jäljempänä 'uusi urarakenne', keskimääräisen urakehityksen vastaavuuden varmistamiseksi ja rajoittamatta henkilöstösääntöjen 45 artiklan mukaisen ansioihin perustuvan ylennysperiaatteen soveltamista tämän taulukon avulla taataan, että jokaisessa toimielimessä henkilöstötaulukon kunkin palkkaluokan avoimien tointen määrä 1 päivänä tammikuuta kunakin vuonna vastaa edellisen vuoden 1 päivänä tammikuuta alemmassa palkkaluokassa työtehtävissä toimivien virkamiesten määrää kerrottuna liitteessä I olevassa B kohdassa kyseiselle palkkaluokalle vahvistetuilla prosenttiluvuilla. Kyseisiä prosenttilukuja sovelletaan viiden vuoden keskiarvon pohjalta 1 päivästä toukokuuta 2004.

3. Komissio antaa 5 kohdassa määritellyn menetelmän mukaisesti vuosittain budjettivallan käyttäjälle kertomuksen, jossa käsitellään kaikissa toimielimissä keskimääräisen urakehityksen muuttumista kahdessa tehtäväryhmässä ja annetaan selvitys siitä, onko vastaavuusperiaatetta noudatettu, ja jos ei ole, missä määrin sen noudattamisesta on poikettu. Jos periaatetta ei ole noudatettu, budjettivallan käyttäjä voi toteuttaa aiheellisia korjaavia suojatoimenpiteitä vastaavuuden palauttamiseksi.

4. Sen varmistamiseksi, että tämä järjestelmä pysyy johdonmukaisena suhteessa henkilöstötaulukkoon, sekä johdonmukaisena suhteessa uuden ja vanhan rakenteen vastaavuuteen sekä johdonmukaisessa suhteessa talousarvion kurinalaisuuteen, liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistettuja prosenttilukuja tarkastellaan uudelleen viiden vuoden kuluttua 1 päivästä toukokuuta 2004 komission neuvostolle antaman kertomuksen ja komission ehdotuksen perusteella.

Neuvosto tekee päätöksen EY:n perustamissopimuksen 283 artiklan mukaisesti.

5. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta arvioidaan ylennyksen ja virkaiän perusteella tietyllä viiteajanjaksolla olettaen, että henkilöstömäärät säilyvät muuttumattomina ennen 1 päivää toukokuuta 2004 toteutuneen keskimääräisen urakehityksen ja kyseisen ajankohdan jälkeen palvelukseen otettujen virkamiesten välillä.

7 artikla

1. Nimittävä viranomainen määrää nimittämällä tai toisiin tehtäviin siirtämällä kunkin virkamiehen hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan kyseisen virkamiehen tehtäväryhmässä ainoastaan yksikön edun huomioon ottaen ja kansallisuudesta riippumatta.

Virkamies voi hakea siirtoa muihin tehtäviin siinä toimielimessä, jonka palveluksessa hän on.

2. Virkamies voidaan määrätä hoitamaan väliaikaisesti oman tehtäväryhmänsä virkaa, joka vastaa hänen omaa palkkaluokkaansa ylempää palkkaluokkaa. Hän saa tällaisen väliaikaisen virkanimityksen neljännen kuukauden alusta alkaen tasoituskorvauksen, joka on yhtä suuri kuin erotus hänen palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaisen palkan ja sen palkan välillä, jonka hän saisi hänelle kuuluvalla palkkatasolla, jos hänet olisi nimitetty hänen väliaikaisesti hoitamaansa virkaa vastaavaan palkkaluokkaan.

Tällainen väliaikainen virkanimitys voi kestää enintään vuoden, paitsi jos sen tarkoituksena on suoraan tai välillisesti korvata virkamies, joka on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti tai joka on kutsuttu asepalvelukseen tai joka on pitkällä sairauslomalla.";

8) Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan jälkeen luetelmakohta seuraavasti:

"- epäpätevyyttä käsittelevä neuvoa-antava pariteettikomitea tai useita neuvoa-antavia pariteettikomiteoita, jos se on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,".

b) Korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"Luettelo näiden elinten jäsenistä annetaan tiedoksi toimielimen henkilöstölle.".

c) Korvataan 5 kohta seuraavasti

"(5) Arviointikomiteaa pyydetään antamaan lausuntonsa:

a) koeajan päättyessä toteutettavista toimenpiteistä,

b) niitä virkamiehiä koskevan luettelon vahvistamisesta, joita virkojen määrän vähentäminen koskee.

Nimittävä viranomainen voi antaa komitean tehtäväksi huolehtia, että toimielimen henkilöstön arviointi tehdään yhdenmukaisella tavalla.":

d) Lisätään 6 kohta seuraavasti:

"6. Epäpätevyyttä käsittelevältä neuvoa-antavalta pariteettikomitealta pyydetään lausunto 51 artiklan soveltamisesta.";

9) Korvataan 10 artikla seuraavasti:

" 10 artikla

Perustetaan henkilöstösääntökomitea, johon kuuluu yhtä monta yhteisöjen toimielinten edustajaa ja kyseisten toimielinten henkilöstökomiteoiden edustajaa. Henkilöstösääntökomitean jäsenten nimittämistä koskeva menettely vahvistetaan toimielinten yhteisellä sopimuksella. Virastoilla on yhteisedustus niiden ja komission välillä yhteisesti vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.

Komissio kuulee komiteaa henkilöstösääntöjen muutosehdotuksista; komitea antaa lausuntonsa komission asettamassa määräajassa. Riippumatta siitä, mitä tehtäviä komitealle näissä henkilöstösäännöissä osoitetaan, se voi tehdä haluamiaan ehdotuksia henkilöstösääntöjen tarkistamiseksi. Komitea kokoontuu puheenjohtajansa tai toimielimen taikka toimielimen henkilöstökomitean pyynnöstä.

Komitean kokousten pöytäkirjat toimitetaan asianomaisille elimille.";

10) Lisätään I osastoon artiklat seuraavasti:

" 10b artikla

Jäljempänä 24 b artiklassa tarkoitetut ammattijärjestöt ja ammattialajärjestöt toimivat henkilöstön yleisen edun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstökomiteoiden lakisääteisiä toimivaltuuksia.

Edustavia ammattijärjestöjä ja ammattialajärjestöjä voidaan kuulla 10 artiklassa tarkoitetuista komission ehdotuksista.

10c artikla

Kukin toimielin voi tehdä henkilöstöään koskevia sopimuksia edustavien ammattijärjestöjen ja ammattialajärjestöjen kanssa. Kyseiset sopimukset eivät saa aiheuttaa muutosta henkilöstösääntöihin tai talousarviositoumuksiin eikä niillä saa olla vaikutusta asianomaisen toimielimen toimintaan. Allekirjoittajina olevien edustavien ammattijärjestöjen ja ammattialajärjestöjen on toimittava kussakin toimielimessä henkilöstökomitean lakisääteisten toimivaltuuksien rajoissa.";

11) Lisätään 11 artiklan ensimmäiseen kohtaan virke seuraavasti:

"Hänen on hoidettava annetut tehtävät objektiivisesti ja tasapuolisesti sekä noudattaen lojaalisuusvelvollisuuttaan yhteisöjä kohtaan.";

12) Lisätään 11 a artikla seuraavasti:

" 11a artikla

1. Ellei jäljempänä toisin säädetä, virkamies ei tehtäviään hoitaessaan saa käsitellä sellaista asiaa, johon liittyy suoraan tai välillisesti tämän riippumattomuuden mahdollisesti vaarantava henkilökohtainen, erityisesti perheeseen liittyvä tai taloudellinen etu.

2. Virkamiehen, jonka käsiteltäväksi tulee edellä 1 kohdassa tarkoitettu asia, on ilmoitettava tästä viipymättä nimittävälle viranomaiselle. Tämä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ja voi myös vapauttaa virkamiehen velvollisuuksistaan kyseisen asian käsittelyssä.

3. Virkamiehellä ei saa suoraan tai välillisesti olla eikä hän saa hankkia toimielimensä valvonnan alaisessa tai siihen liikeyhteyksissä olevassa yrityksessä luonteeltaan tai merkitykseltään sellaisia etuuksia, jotka saattaisivat vaarantaa kyseisen virkamiehen riippumattomuuden tehtäviään hoitaessaan.";

13) Korvataan 12 artikla seuraavasti:

" 12 artikla

Virkamiehen on pidättäydyttävä sellaisista teoista ja sellaisesta käytöksestä, jotka voisivat heikentää kyseisen virkamiehen hoitamiin tehtäviin kohdistuvaa arvonantoa.";

14) Lisätään 12 a ja 12 b artikla seuraavasti:

" 12a artikla

1. Virkamiehen on pidättäydyttävä kaikenlaisesta työpaikkakiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä.

2. Toimielin ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle, joka on joutunut työpaikkakiusaamisen tai sukupuolisen häirinnän uhriksi. Toimielin ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle, joka on esittänyt näyttöä työpaikkakiusaamisesta tai sukupuolisesta häirinnästä, edellyttäen, että virkamies on toiminut rehellisesti.

3. 'Työpaikkakiusaamisella' tarkoitetaan kaikenlaista pysyvää, toistuvaa tai järjestelmällistä sopimatonta käytöstä, joka ilmenee tahallisissa puheissa, teoissa, eleissä ja kirjoituksissa ja joka loukkaa henkilön persoonaa, ihmisarvoa taikka fyysistä tai henkistä koskemattomuutta.

4. 'Sukupuolisella häirinnällä' tarkoitetaan sukupuolisesti värittynyttä käytöstä, jollaista sen kohteeksi joutunut henkilö ei halua ja jolla pyritään tai joka johtaa tämän henkilön ihmisarvon loukkaamiseen tai painostavan, vihamielisen, loukkaavan tai kiusallisen tunnelman luomiseen. Sukupuolista häirintää käsitellään sukupuoleen perustuvana syrjintänä.

12b artikla

1. Jollei 15 artiklasta muuta johdu, virkamiehen, joka haluaa harjoittaa viranhoitoonsa kuulumatonta toimintaa tai suorittaa yhteisöjen ulkopuolelta tulevan toimeksiannon riippumatta siitä, saako hän siitä palkkion vai ei, on pyydettävä nimittävältä viranomaiselta tähän lupa etukäteen. Lupa evätään ainoastaan, jos kyseinen toiminta tai toimeksianto on luonteeltaan sellainen, että se haittaa virkamiehen tehtävien hoitamista tai on yhteensopimaton toimielimen edun kanssa.

2. Virkamiehen on ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle kaikista edellä tarkoitetun toiminnan tai toimeksiannon muutoksista, jotka ovat tapahtuneet sen jälkeen kun hän on pyytänyt lupaa nimittävältä viranomaiselta 1 kohdan mukaisesti. Lupa voidaan peruuttaa, jos toiminta tai toimeksianto ei enää täytä 1 kohdan viimeisessä virkkeessä säädettyjä edellytyksiä.";

15) Korvataan 13 artiklan toisessa virkkeessä ilmaisu "jatkaa tehtävässään, onko hänet siirrettävä toiseen virkaan vai onko hänet irtisanottava viran puolesta" ilmaisulla "jatkaa tehtävässään vai onko hänet siirrettävä toiseen virkaan";

16) Poistetaan 14 artikla;

17) Korvataan 15 artikla seuraavasti:

" 15 artikla

1. Virkamiehen, joka on ehdolla julkiseen tehtävään, on ilmoitettava siitä nimittävälle viranomaiselle. Tämä päättää, onko virkamiehen yksikön etu huomioon ottaen:

a) haettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella,

b) otettava vuosilomaa,

c) annettava tehdä osa-aikatyötä vai

d) sallittava jatkaa tehtäviensä hoitamista kuten ennenkin.

2. Jos virkamies tulee valituksi tai nimitetyksi julkiseen tehtävään, hänen on ilmoitettava siitä viipymättä nimittävälle viranomaiselle. Nimittävä viranomainen tekee jonkin 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen ottaen huomioon yksikön edun, mainitun tehtävän merkityksen, sen asettamat vaatimukset sekä palkkiot ja korvaukset, joihin se oikeuttaa. Jos virkamiehen on otettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella tai hänen annetaan tehdä osa-aikatyötä, näiden kesto on yhtä pitkä kuin virkamiehen saama toimeksianto.";

18) Korvataan 16 artikla seuraavasti:

" 16 artikla

Virkamiehen on palvelussuhteensa päätyttyä edelleen noudatettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä hyväksyessään tiettyjä tehtäviä tai etuja.

Virkamies, joka aikoo harjoittaa vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa palvelussuhteensa päättymistä seuraavien kahden vuoden kuluessa, on ilmoitettava siitä toimielimelleen. Jos tämä toiminta liittyy työhön, jota virkamies on tehnyt palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana, ja jos on vaarana, että se on yhteensopimaton toimielimen oikeutetun edun kanssa, nimittävä viranomainen voi yksikön edun nimissä joko kieltää virkamiestä ottamasta vastaan tätä tehtävää tai velvoittaa virkamiehen noudattamaan aiheelliseksi katsottuja edellytyksiä. Toimielimen on annettava päätöksensä tiedoksi 30 työpäivän kuluessa kyseisen tiedon saamisesta kuultuaan pariteettikomiteaa. Jos tiedoksiantoa ei ole tehty kyseisen ajan kuluttua, tämä katsotaan hiljaiseksi hyväksynnäksi.";

19) Korvataan 17 artikla seuraavasti:

" 17 artikla

1. Virkamiehen on pidättäytyvä tehtäviensä myötä saamiensa tietojen luvattomasta luovuttamisesta, jollei tietoja ole jo julkistettu tai jolleivät ne ole yleisesti saatavilla.

2. Virkamiehen on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.";

20) Lisätään artikla seuraavasti:

" 17a artikla

1. Virkamiehellä on oikeus sananvapauteen, noudattaen aiheellisella tavalla lojaalisuuden- ja puolueettomuuden periaatteita.

2. Virkamies, joka aikoo julkaista tai antaa julkaistavaksi yksin tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa mitä tahansa yhteisöjen toimintaa koskevaa aineistoa, on ilmoitettava siitä nimittävälle viranomaiselle etukäteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 ja 17 artiklan soveltamista.

Kun nimittävä viranomainen pystyy osoittamaan, että julkaiseminen voi saattaa yhteisöjen oikeutetun edun vakavasti uhatuksi, nimittävä viranomainen ilmoittaa päätöksestään virkamiehelle kirjallisesti 30 työpäivän kuluessa tiedon saamisesta. Jos päätöstä ei anneta tiedoksi asetetussa määräajassa, nimittävän viranomaisen katsotaan olevan vastustamatta julkaisemista.";

21) Korvataan 18 artikla seuraavasti:

" 18 artikla

1. Kaikki oikeudet, jotka johtuvat virkamiehen toiminnasta hänen hoitaessaan tehtäviään, kuuluvat sille yhteisölle, jonka toimintaan kyseiset työt liittyvät. Yhteisöillä on oikeus velvoittaa virkamies luovuttamaan sille tekijänoikeudet tällaisiin töihin.

2. Kaikki keksinnöt, jotka virkamies tekee tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä, kuuluvat kokonaisuudessaan yhteisöille. Toimielin voi omalla kustannuksellaan ja yhteisöjen puolesta hakea ja saada keksintöihin patentin kaikissa maissa. Kun virkamies tekee palvelussuhteensa päättymistä seuraavan vuoden aikana keksinnön, joka liittyy yhteisöjen toimintaan, hänen katsotaan tehneen sen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä, ellei toisin todisteta. Jos keksintöön haetaan patentti, patentissa on mainittava keksijän nimi tai keksijöiden nimet.

3. Toimielin voi tarvittaessa myöntää patentoidun keksinnön tehneelle virkamiehelle palkkion, jonka määrän se vahvistaa.";

22) Lisätään 20 artiklaan virke seuraavasti:

"Hänen on ilmoitettava viipymättä nimittävälle viranomaiselle osoitteensa ja sen muutokset.";

23) Poistetaan 21 artiklan kolmas kohta.

24) Lisätään artikla seuraavasti:

" 21a artikla

1. Jos virkamiehelle on annettu määräys, jonka kyseinen virkamies katsoo olevan sääntöjenvastainen tai jonka täytäntöönpanon hän arvioi aiheuttavan vakavaa haittaa, hänen on ilmoitettava tästä esimiehelleen, jonka, jos ilmoitus on tehty kirjallisesti, on myös vastattava kirjallisesti. Jos esimies vahvistaa määräyksen, mutta virkamies katsoo, ettei vahvistus ole kohtuullinen vastaus esitetyn sääntöjenvastaisuuden tai haitan perusteisiin, hänen on saatettava asia kirjallisesti lähinnä ylemmän esimiehen ratkaistavaksi, ellei 2 kohdan soveltamisesta muuta johdu. Jos tämä vahvistaa määräyksen kirjallisesti, virkamiehen on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja.

2. Jos esimies katsoo, ettei määräyksen täytäntöönpanoa voida siirtää, virkamiehen on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja. Esimiehen on virkamiehen pyynnöstä annettava tämänkaltainen määräys kirjallisesti.";

25) Lisätään 22 a ja 22 b artikla seuraavasti:

" 22a artikla

1. Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava suoraan yksikkönsä päällikölle tai pääjohtajalleen tai, jos hän pitää sitä tarpeellisena, pääsihteerille tai vastaavissa viroissa toimiville henkilöille taikka Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) sellaisista tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tietoonsa tulleista seikoista, jotka antavat aihetta olettaa petoksen tai korruption taikka yhteisöjen etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan mahdollisuutta, tai sellaisista virkatoimiin liittyvistä vakavista teoista, jotka voivat merkitä, että yhteisöjen virkamiehelle kuuluvia velvollisuuksia ei ole noudatettu.

Edellä 1 kohdassa mainittu ilmoitus on tehtävä kirjallisesti.

Tätä kohtaa sovelletaan myös siinä tapauksessa, että joku muu henkilö - toimielinten henkilöstöön kuuluva, jonkin toimielimen palveluksessa minkälaisessa suhteessa tahansa oleva henkilö tai jonkin toimielimen palvelujen suorittaja - on vastaavalla tavalla jättänyt noudattamatta velvollisuuksiaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen saaneen virkamiehen on ilmoitettava viipymättä Euroopan petostentorjuntavirastolle kaikista tietoonsa tulleista seikoista, jotka antavat aihetta olettaa 1 kohdassa tarkoitettujen väärinkäytösten mahdollisuutta.

3. Toimielin ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisen johdosta edellyttäen, että virkamies on toiminut maltillisesti ja rehellisesti.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta muodosta riippumatta asiakirjoihin, raportteihin, muistioihin tai tietoihin, jotka on tarkoitettu pidettäväksi esillä tai laadittu tai saatettu virkamiehen tietoon jonkin vireillä olevan tai päätökseen saatetun asian tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.

22b artikla

1. Toimielin, johon virkamies kuuluu, ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle, joka luovuttaa 22 a artiklassa tarkoitettuja tietoja komission puheenjohtajalle, tilintarkastustuomioistuimen presidentille, neuvoston puheenjohtajalle, Euroopan parlamentin puhemiehelle tai Euroopan oikeusasiamiehelle, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a) virkamiehen rehellinen ja maltillinen näkemys on, että luovutetut tiedot ja kaikki niihin sisältyvät väitteet ovat olennaisilta osin perusteltuja; sekä

b) virkamies on sitä ennen toimittanut samat tiedot Euroopan petostentorjuntavirastolle tai omalle toimielimelleen ja antanut petostentorjuntavirastolle tai kyseiselle toimielimelle luvan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin määräajassa, jonka virasto tai toimielin asettaa asian monimutkaisuuden mukaan. Virkamiehelle on annettava kyseinen määräaika asianmukaisesti tiedoksi 60 päivän kuluessa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa ei sovelleta, kun virkamies voi osoittaa sen olevan kohtuuton asian kaikki olosuhteet huomioon ottaen.

3. Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei sovelleta asiakirjoihin, raportteihin, muistioihin tai tietoihin, niiden muodosta riippumatta, jotka on tarkoitettu pidettäväksi esillä tai laadittu tai saatettu virkamiehen tietoon jonkin vireillä olevan tai päätökseen saatetun asian tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.";

26) Korvataan 23 artiklassa ilmaisu "A 1-A 4 -palkkaluokkiin" ilmaisulla "AD 12-AD 16 -palkkaluokkiin";

27) Muutetaan 24 ja 24 a artikla seuraavasti:

a) Entisestä 24 artiklan kolmannesta ja neljännestä kohdasta tulee 24 a artikla.

b) (Ei koske suomenkielistä toisintoa.);

28) Nykyisestä 24 a artiklasta tulee 24 b artikla;

29) Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäinen kohtaseuraavasti:"Virkamies voi tehdä hakemuksia näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä."

b) Korvataan kolmas kohta seuraavasti:"Tiettyä virkamiestä koskevista päätöksistä, jotka koskevat nimittämistä, vakinaistamista, ylentämistä, toisiin tehtäviin siirtämistä, hallinnollisen aseman vahvistamista ja palvelussuhteen päättymistä, on tiedotettava siinä toimielimessä, johon virkamies kuuluu. Julkistettujen tietojen on oltava koko henkilöstön saatavilla sopivan ajan.";

30) Muutetaan 26 artikla seuraavasti:

a) Lisätään kolmanteen kohtaan sanojen "kirjatulla kirjeellä" jälkeen ilmaisu seuraavasti:", joka lähetetään virkamiehen viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen.".

b) Korvataan neljäs kohta seuraavasti:"Virkamiestä koskevassa henkilökansiossa ei saa olla viittauksia virkamiehen poliittisiin, ammattijärjestöihin liittyviin, aatteellisiin tai uskonnollisiin toimiin ja näkemyksiin tai tämän rotuun, etniseen alkuperään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.

Edellisen kohdan soveltaminen ei kuitenkaan estä lisäämästä kansioon hallinnollisia toimituskirjoja ja asiakirjoja, joista virkamies on tietoinen ja jotka ovat välttämättömiä näiden henkilöstösääntöjen soveltamiselle.".

c) Lisätään nykyisen kuudennen kohdan loppuun sanan "päätyttyä" jälkeen sanat "ja kopioida ne".

d) Lisätään nykyiseen seitsemänteen kohtaan sanojen "hallinnon toimitiloissa" jälkeen sanat "tai suojatulla tietovälineellä".

e) Poistetaan nykyisen seitsemännen kohdan lopusta sana "tuomioistuimessa";

31) Lisätään 26 a artikla seuraavasti:

" 26a artikla

Virkamiehellä on oikeus tutustua potilastietoihinsa toimielinten vahvistamia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.";

32) Poistetaan 27 artiklan toinen kohta;

33) Korvataan 29 artikla seuraavasti:

" 29 artikla

1. Ennen toimielimessä avoinna olevan viran täyttämistä nimittävän viranomaisen on tutkittava:

a) voidaanko virka täyttää

i) siirrolla tai

ii) nimittämisellä 45 a artiklan mukaisesti tai

iii) ylennyksellä

toimielimen sisällä,

b) muiden toimielinten vastaaviin palkkaluokkiin kuuluvien virkamiesten tekemät siirtohakemukset ja/tai mahdollisuudet järjestää toimielimen sisäinen kilpailu, joka on avoin ainoastaan virkamiehille ja Euroopan yhteisöjen muuhun toimihenkilötön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa tarkoitetuille väliaikaisille toimihenkilöille,

ja aloitettava tämän jälkeen joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailumenettely. Kilpailumenettely vahvistetaan liitteessä III:

Kilpailumenettely voidaan aloittaa myös varallaololuettelon laatimiseksi tulevia työhönottoja varten.

2. Otettaessa palvelukseen johtavassa asemassa olevia virkamiehiä (pääjohtajia tai vastaavia palkkaluokkiin AD 16 tai AD 15 kuuluvia virkamiehiä taikka johtajia tai vastaavia palkkaluokkiin AD 15 tai AD 14 kuuluvia virkamiehiä) sekä poikkeustapauksissa, kun kyseessä ovat erityispätevyyttä vaativat tehtävät, nimittävä viranomainen voi noudattaa myös muuta palvelukseenottamismenettelyä kuin kilpailumenettelyä.

3. Toimielimet voivat järjestää kullekin tehtäväryhmälle sisäisiä kilpailuja, jotka perustuvat kyseisen toimielimen kelpoisuusehtoihin ja kokeisiin ja jotka on tarkoitettu vähintään AST 6 tai sitä ylempään tai AD 9 tai sitä ylempään palkkaluokkaan kuuluville virkamiehille.

Kilpailut ovat avoimia ainoastaan kyseisen toimielimen väliaikaisille toimihenkilöille, jotka on otettu palvelukseen Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 c artiklan nojalla. Toimielimet edellyttävät näiden kilpailujen vähimmäiskelpoisuusehtoina vähintään kymmenen vuoden palvelusaikaa väliaikaisena toimihenkilönä ja sitä, että henkilö on otettu palvelukseen väliaikaiseksi toimihenkilöksi valintamenettelyssä, jossa varmistettiin samojen normien noudattaminen kuin virkamiesten valinnalta edellytetään muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Poiketen tämän artiklan 1 kohdan a alakohdasta väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottaneen toimielimen nimittävien viranomaisten on ennen toimielimen avoimen viran täyttämistä otettava valinnassa huomioon sisäiset kilpailut läpäisseiden hakijoiden ohella virkamiesten siirrot kyseisessä toimielimessä.

4. Euroopan parlamentti järjestää kerran viidessä vuodessa kelpoisuusehtoihin ja kokeisiin perustuvan sisäisen kilpailun kullekin tehtäväryhmälle, jotka vastaavat vähintään AST 6 tai sitä ylempää palkkaluokkaa tai AD 9 tai sitä ylempää palkkaluokkaa, 3 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.";

34) Korvataan 31 artikla seuraavasti:

" 31 artikla

1. Valitut hakijat nimitetään sen kilpailun, jonka he ovat läpäisseet, kilpailuilmoituksessa mainitun tehtäväryhmän palkkaluokkaan.

2. Virkamiehet voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan palkkaluokkiin AST 1-AST 4 tai AD 5-AD 8, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan 2 kohdan soveltamista. Toimielin vahvistaa kilpailuilmoituksen palkkaluokan seuraavin perustein:

a) tavoite ottaa palvelukseen 27 artiklan määritelmän mukaisesti mahdollisimman korkeat vaatimukset täyttäviä virkamiehiä;

b) vaadittavan työkokemuksen laatu.

Toimielinten erityistarpeiden täyttämiseksi myös yhteisön työmarkkinatilanne voidaan ottaa huomioon otettaessa virkamiehiä palvelukseen.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, toimielin voi aiheellisissa tapauksissa antaa luvan järjestää palkkaluokkia AD 9, AD 10, AD 11 koskeva kilpailu tai poikkeustapauksessa palkkaluokkaa AD 12 koskeva kilpailu. Näissä palkkaluokissa avoimina oleviin toimiin nimitettävien hakijoiden kokonaismäärä ei saa ylittää 20:tä prosenttia 30 artiklan toisen kohdan mukaisesti AD-tehtäväryhmään tehtyjen nimitysten vuotuisesta kokonaismäärästä.";

35) Korvataan 32 artiklan toinen kohta seuraavasti:"Nimittävä viranomainen voi asianomaisen virkamiehen työkokemuksen huomioon ottamiseksi myöntää tälle enintään 24 kuukauden ikälisähyvityksen. Tämän artiklan soveltamiseksi annetaan yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä.";

36) Korvataan 34 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"Kaikkien virkamiesten on suoritettava yhdeksän kuukauden koeaika ennen kuin heidät voidaan vakinaistaa.";

37) Lisätään 35 artiklaan f alakohta seuraavasti:

"f) hän on vanhempainlomalla tai perhelomalla.";

38) Muutetaan 37 artikla seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäisen kohdan a alakohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

"- määrätty avustamaan tilapäisesti yhteisöjen perustamissopimuksissa tai jonkin yhteisöjen toimielimen tai muun elimen puheenjohtajaksi valittua tai Euroopan parlamentin poliittista ryhmää, taikka alueiden komitean tai Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ryhmää"

b) Lisätään viimeisen kohdan jälkeen kohta seuraavasti:"Työtehtävissä toimiva tai virkavapaalla henkilökohtaisista syistä oleva virkamies voi pyytää siirtoa tilapäisesti muihin tehtäviin, tai hänelle voidaan ehdottaa yksikön edun mukaista siirtoa tilapäisesti muihin tehtäviin. Kun virkamies on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin, henkilökohtaisista syistä myönnetty virkavapaus päättyy.";

39) Muutetaan 39 artikla seuraavasti:

a) Korvataan d alakohdan toisessa alakohdassa sanat "työkyvyttömyyseläkkeeseen tai perhe-eläkkeeseen" ilmaisulla "työkyvyttömyyskorvaukseen tai perhe-eläkkeeseen".

b) e alakohdasta tulee f alakohta, ja korvataan sanat "hänen ura-alueellaan tai virkaryhmässään" sanoilla "hänen tehtäväryhmässään".

c) Lisätään alakohta seuraavasti:

"e) virkamies säilyttää tilapäisen muihin tehtäviin siirron aikana oikeutensa ikälisiin,";

40) Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

"(2) Virkavapauden kesto on enintään yksi vuosi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan säännösten soveltamista. Virkavapaus voidaan uusia.

Kukin uusittu virkavapaus voi kestää enintään vuoden. Henkilökohtaisista syistä myönnettävän virkavapauden kokonaispituus saa olla enintään 15 vuotta virkamiehen koko uran aikana.

Jos kuitenkin virkamies hakee kyseistä virkavapautta voidakseen:

i) kasvattaa lasta, jota pidetään liitteessä VII olevassa 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna huollettavana olevana lapsena ja jolla on toimielimen asiantuntijalääkärin toteama vakava henkinen tai ruumiillinen vamma ja joka vaatii jatkuvaa valvontaa tai hoitoa; tai

ii) seurata puolisoaan, joka on myös yhteisöjen virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva, mutta jonka on tehtäviensä vuoksi perustettava pysyvä kotipaikka niin kauaksi virkavapautta hakevan virkamiehen asemapaikasta, että yhteisen asunnon perustaminen kyseiseen paikkaan haittaisi virkavapautta hakevan virkamiehen tehtävien hoitoa,

virkavapaus voidaan uusia rajoituksetta, edellyttäen, että virkavapauden myöntämistä koskeva edellytys on edelleen voimassa jokaisen uusimisen yhteydessä."

b) Korvataan 3 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:"Virkamies, joka ei harjoita ansiotoimintaa, voi kuitenkin pyynnöstä, joka on esitettävä kuukauden kuluessa hänelle henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden alkamisesta, saada kyseisissä artikloissa tarkoitetun suojan edellyttäen, että hän maksaa 72 artiklan 1 kohdassa ja 73 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen riskien kattamiseksi tarvittavista maksuista puolet henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden ensimmäisenä vuonna ja että hän maksaa kokonaan kyseiset maksut virkavapauden muulta ajalta. Hän ei kuitenkaan voi saada suojaa 73 artiklassa tarkoitettujen riskien osalta, ellei hänellä ole suojaa myös 72 artiklassa tarkoitettujen riskien osalta. Kyseiset maksut lasketaan virkamiehen viimeisen peruspalkan perusteella."

c) Korvataan 4 kohdan d alakohdassa sanat "hänen ura-alueellaan tai virkaryhmässään" sanoilla "hänen tehtäväryhmässään" ja lisätään viimeisessä virkkeessä sanojen "vastaavaan toimeen" jälkeen ilmaisu "tai kun hänet siirretään tilapäisesti muihin tehtäviin";

41) Muutetaan 41 artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

a) Korvataan toisessa alakohdassa sanat "hänen ura-alueeseensa tai virkaryhmäänsä" sanoilla "hänen tehtäväryhmäänsä".

b) Korvataan kuudes, seitsemäs, kahdeksas ja yhdeksäs alakohta alakohdalla seuraavasti:"Korvaukseen ei sovelleta korjauskerrointa.

Tämän artiklan neljännessä alakohdassa tarkoitettuihin korvaukseen ja viimeiseen kokonaispalkkaan sovelletaan kuitenkin liitteessä XI olevassa 3 artiklan 5 kohdassa säädettyä painotusta, joka vahvistetaan sen jäsenvaltion mukaan, jossa saaja on osoittanut asuvansa edellyttäen, että kyseinen jäsenvaltio oli saajan viimeinen asemapaikka. Siinä tapauksessa, että kyseisen jäsenvaltion valuutta ei ole euro, korvaus lasketaan näiden henkilöstösääntöjen 63 artiklan mukaisten muuntokurssien perusteella.";

42) Lisätään III osaston 2 luvun jälkeen uusi jakso ja artiklat seuraavasti:

"6 jakso

Vanhempainloma tai perheloma

42a artikla

Virkamiehellä on oikeus kunkin lapsen osalta enintään kuuden kuukauden pituiseen vanhempainlomaan ilman peruspalkkaa, ja se on pidettävä lapsen syntymää tai lapseksiottamista seuraavien 12 vuoden kuluessa. Toimielinten vahvistamien yleisten täytäntöönpanosäännösten nojalla yksinhuoltajiksi tunnustettujen vanhempien osalta loman pituus voi olla kaksinkertainen. Loma voidaan pitää vähintään kuukauden pituisissa erissä.

Virkamies kuuluu vanhempainlomansa aikana edelleen sairausvakuutusjärjestelmään. Hänelle kertyy edelleen vanhuuseläkettä, ja hän säilyttää oikeutensa huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään ja koulutuslisään. Hän säilyttää myös virkansa, oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuutensa ylennykseen. Loma voidaan pitää jäämällä kokonaan työstä pois tai tekemällä puolipäivätyötä. Puolipäivätyön muodossa otetun vanhempainloman ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu enimmäispituus kaksinkertaistetaan. Vanhempainlomansa aikana virkamiehellä on oikeus 798,77 euron lisään kuukaudessa ja puoleen siitä, jos hän tekee puolipäivätyötä; hän ei saa harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa. Toimielin maksaa 72 ja 73 artiklassa säädetyn sosiaaliturvamaksun kokonaisuudessaan, ja se lasketaan virkamiehen peruspalkan perusteella. Jos loma pidetään puolipäivätyötä tekemällä, tätä säännöstä sovelletaan ainoastaan koko peruspalkan ja suhteessa vähennetyn peruspalkan erotukseen. Tosiasiallisesti maksetusta peruspalkan osasta virkamiehen maksettavaksi tuleva osuus lasketaan soveltaen samoja prosenttilukuja kuin jos hän työskentelisi kokoaikaisesti.

Lisän määrä korotetaan 1065,02euroon kuukaudessa, tai puolipäivätyön ollessa kyseessä 50 prosenttiin tästä summasta, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien osalta ja vanhempainloman kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta silloin, kun loman pitää isä äitiysloman aikana tai kumpi tahansa vanhemmista välittömästi äitiysloman jälkeen, lapseksiottamisloman aikana tai välittömästi lapseksiottamisloman jälkeen. Tässä artiklassa mainittuja määriä mukautetaan samoin edellytyksin kuin palkkaakin.

42b artikla

Kun virkamiehen puolisolla, ylenevää polvea olevalla sukulaisella, alenevaa polvea olevalla sukulaisella, veljellä tai sisarella on lääkärintodistuksella osoitettu vakava sairaus tai vaikea vamma, virkamiehellä on oikeus perhelomaan ilman peruspalkkaa. Tämän loman kokonaispituus ei saa ylittää yhdeksää kuukautta virkamiehen koko uran aikana.

Tällöin sovelletaan 42 a artiklan toisen kohdan säännöksiä.";

43) Korvataan 43 artikla seuraavasti:

" 43 artikla

Virkamiehen pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä viranhoidossa laaditaan arviointi vähintään kahden vuoden välein kunkin toimielimen 110 artiklan mukaisesti vahvistamien edellytysten mukaisesti. Toimielinten on vahvistettava säännökset, jotka koskevat oikeutta hakea muutosta arviointimenettelyyn ja joita on noudatettava ennen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen tekemistä.

Tehtäväryhmän AST virkamiesten osalta arviointiin voi palkkaluokasta 4 alkaen sisältyä myös lausunto siitä, onko asianomaisella hallintovirkamiehen tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.

Kyseinen arviointi annetaan tiedoksi virkamiehelle. Virkamiehellä on oikeus tehdä siihen kaikki tarpeellisiksi katsomansa huomautukset.";

44) Lisätään 44 artiklaan kohta seuraavasti:"Kun virkamies nimitetään yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi samassa palkkaluokassa, hän saa takautuvasti nimityksen voimaan tullessa yhden ikälisän tässä palkkaluokassa, edellyttäen, että hän on hoitanut tyydyttävällä tavalla uusia tehtäviään ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajan. Tämä ikälisä merkitsee kuukausittaisen peruspalkan korotusta, joka vastaa prosentteina yhtä suurta osuutta kuin eteneminen kunkin palkkaluokan ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle. Jos korotuksen määrä on pienempi tai jos virkamies on jo palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, hän saa peruspalkan korotuksen, jonka avulla varmistetaan korotus ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle, kunnes hänen seuraava ylennyksensä tulee voimaan.";

45) Korvataan 45 ja 46 artikla seuraavasti:

" 45 artikla

1. Ylennyksestä päättää nimittävä viranomainen 6 artiklan 2 kohdan huomioon ottaen. Virkamies ylennetään nimityksellä lähinnä ylempään palkkaluokkaan siinä tehtäväryhmässä, johon hän kuuluu. Ylennettävät on valittava vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan palvelleiden virkamiesten joukosta, ja ylennyksen on perustuttava ylennyskelpoisten virkamiesten ansioiden vertailuun. Ansioita verratessaan nimittävä viranomainen ottaa erityisesti huomioon virkamiehistä tehdyt arvioinnit, virkamiesten tehtäviensä hoitamisessa käyttämät muut kielet kuin ne, joiden perusteellinen taito on osoitettu 28 artiklan f alakohdan mukaisesti, sekä soveltuvin osin virkamiesten hoitamien vastuullisten tehtävien tason.

2. Ennen palvelukseen ottamisen jälkeistä ensimmäistä ylennystä virkamiehiä vaaditaan osoittamaan kykynsä työskennellä kolmannella kielellä, jonka on oltava yksi EY:n perustamissopimuksen 314 artiklassa tarkoitetuista kielistä. Toimielimet antavat keskinäisellä sopimuksella yhteiset säännöt tämän kohdan täytäntöön panemiseksi. Näissä on edellytettävä että virkamiehille on annettava mahdollisuus kolmannen kielen koulutukseen sekä vahvistettava yksityiskohtaiset säännökset liitteessä III olevan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan arvioimiseksi, että virkamies kykenee työskentelemään kolmannella kielellä.

45a artikla

1. Edellä 5 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdasta poiketen tehtäväryhmään AST kuuluva virkamies voi palkkaluokasta 5 lähtien siirtyä tehtäväryhmään AD edellyttäen, että

a) hänet on valittu tämän artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen osallistumaan tämän kohdan b alakohdan mukaiseen pakolliseen koulutusohjelmaan,

b) hän on suorittanut nimittävän viranomaisen määrittelemän koulutusohjelman, joka käsittää joukon pakollisia koulutusmoduuleja, ja

c) hän on nimittävän viranomaisen laatimassa luettelossa hakijoista, jotka ovat läpäisseet suullisen ja kirjallisen kokeen, sen osoittamiseksi, että hän on osallistunut tämän kohdan b alakohdassa mainittuun koulutusohjelmaan ja suorittanut sen hyväksyttävästi. Tämän kokeen sisältö vahvistetaan liitteessä III olevan 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

2. Nimittävä viranomainen laatii alustavan luettelon tehtäväryhmään AST kuuluvista virkamiehistä, jotka on valittu osallistumaan edellä mainittuun koulutusohjelmaan 43 artiklassa tarkoitettujen arviointien ja koulutustason ja koulutuksen perusteella ja ottaen huomioon yksikön tarpeet. Alustava luettelo toimitetaan pariteettikomitealle, joka antaa siitä lausuntonsa.

Komitea voi kuulla virkamiehiä, jotka ovat hakeneet osallistumista edellä mainittuun koulutusohjelmaan, sekä nimittävän viranomaisen edustajia. Se antaa määräenemmistöllä perustellun lausunnon nimittävän viranomaisen esittämästä alustavasta luettelosta. Nimittävä viranomainen vahvistaa luettelon virkamiehistä, joilla on oikeus osallistua edellä mainittuun koulutusohjelmaan.

3. Tehtäväryhmän AD virkaan nimittäminen ei vaikuta palkkaluokkaan eikä palkkatasoon, jotka virkamiehellä on nimittämisen ajankohtana.

4. Tämän artiklan 1-3 kohdan mukaisesti tehtäväryhmän AD virkoihin tehtävien nimitysten määrä ei saa ylittää 20:tä prosenttia 30 artiklan toisen kohdan mukaisesti tehtyjen nimitysten vuotuisesta kokonaismäärästä.

5. Toimielimet vahvistavat yleiset säännökset tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi 110 artiklan mukaisesti.

46 artikla

Ylempään palkkaluokkaan 45 artiklan mukaisesti nimitetty virkamies luokitellaan tämän palkkaluokan ensimmäiselle tasolle. Palkkaluokkien AD 9-AD 13 virkamiehet, jotka on nimitetty ylempään palkkaluokkaan 45 artiklan mukaisesti ja jotka hoitavat yksikönpäällikön tehtäviä, luokitellaan heidän uuden palkkaluokkansa toiselle tasolle. Samaa järjestelyä sovelletaan virkamieheen, joka:

a) on ylennetty johtajan tai pääjohtajan virkaan, tai

b) on johtajan tai pääjohtajan virassa ja johon sovelletaan 44 artiklan toisen kohdan viimeistä virkettä.";

46) Korvataan 48 artiklan kolmas kohta seuraavasti:"Irtisanoutuminen tulee voimaan nimittävän viranomaisen vahvistamasta päivästä alkaen; kyseinen päivä saa tehtäväryhmässä AD olla enintään kolme kuukautta ja tehtäväryhmässä AST enintään yhtä kuukautta myöhempi kuin se päivä, jota virkamies on eronpyynnössään ehdottanut.";

47) Poistetaan 49 artiklan ensimmäisestä kohdasta luku "13";

48) Muutetaan 50 artikla seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu "Vakinainen virkamies, jolla on A 1 tai A 2 palkkaluokan virka" ilmaisulla "Edellä 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu johtavassa asemassa oleva virkamies".

b) Poistetaan kolmannessa kohdassa sanat "ura-alueellaan tai virkaryhmässään".

c) Korvataan viides kohta kohdilla seuraavasti:"Kyseisen henkilön on pyydettäessä toimitettava kirjallinen näyttö ja ilmoitettava toimielimelleen sellaisista seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta etuuden saantiin.

Korvaukseen ei sovelleta korjauskerrointa.

Liitteessä VIII olevan 45 artiklan kolmatta, neljättä ja viidettä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.";

49) Korvataan 4 jakson otsikko "Irtisanominen epäpätevyyden vuoksi" otsikolla "Epäpätevyyttä koskevat menettelyt";

50) Korvataan 51 artikla seuraavasti:

" 51 artikla

1. Kukin toimielin määrittelee menettelyt, joiden avulla se voi havaita, hoitaa ja ratkaista epäpätevyystapaukset ennalta ehkäisevällä ja aiheellisella tavalla. Kun nämä menettelyt on hyödynnetty, virkamies, joka peräkkäisten 43 artiklassa tarkoitettujen määräaika-arviointien perusteella osoittautuu epäpäteväksi hoitamaan tehtäviään, voidaan irtisanoa tai hänen palkkaluokkaansa voidaan alentaa taikka hänet voidaan siirtää alempaan tehtäväryhmään muuttamatta hänen palkkaluokkaansa tai niin, että hänen palkkaluokkaansa alennetaan.

2. Virkamiehen irtisanomista, palkkaluokan alentamista tai alempaan tehtäväryhmään luokittamista koskevassa ehdotuksessa on mainittava syyt, joiden perusteella menettelyä vaaditaan, ja ehdotus on annettava asianomaiselle virkamiehelle tiedoksi. Nimittävän viranomaisen ehdotus saatetaan 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltäväksi.

3. Virkamiehellä on oikeus nähdä itseään koskevat asiakirjat kokonaisuudessaan ja ottaa kopiot kaikista menettelyyn liittyvistä asiakirjoista. Hänellä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään viisitoista päivää sen jälkeen, kun hän on vastaanottanut ehdotuksen. Hän voi valita avustajakseen haluamansa henkilön. Virkamies voi esittää kirjallisia huomautuksia. Neuvoa-antava pariteettikomitea kuulee häntä. Hän voi myös kutsua todistajia.

4. Toimielintä edustaa pariteettikomiteassa nimittävän viranomaisen siihen tarkoitukseen valtuuttama virkamies. Kyseisellä virkamiehellä on samat oikeudet kuin asianomaisella virkamiehellä.

5. Kun neuvoa-antava pariteettikomitea on tutustunut 2 kohdassa tarkoitettuun ehdotukseen ja tutkinut kyseisen virkamiehen ja todistajien suullisesti ja kirjallisesti antamat lausunnot, se antaa perustellun lausunnon enemmistöpäätöksellä ja ilmoittaa mahdollisesta toimenpiteestä, jonka se katsoo asianmukaiseksi sille pyynnöstä esitettyjen asioiden valossa. Se toimittaa tämän lausunnon nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle virkamiehelle kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona asia saatettiin komitean käsiteltäväksi. Puheenjohtaja osallistuu neuvoa-antavan pariteettikomitean päätöksentekoon vain kun on kyse menettelytapakysymyksistä tai kun äänet jakautuvat tasan.

Nimittävä viranomainen tekee päätöksensä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut neuvoa-antavan pariteettikomitean lausunnon, ja asianomaista virkamiestä kuultuaan. Päätöksen on oltava perusteltu. Siinä on vahvistettava päivämäärä, jolloin se tulee voimaan.

6. Epäpätevyyden vuoksi irtisanotulla virkamiehellä on 7 kohdassa määritellyn ajan oikeus kuukausittaiseen irtisanomiskorvaukseen, joka on yhtä suuri kuin palkkaluokan 1 ensimmäisen palkkatason virkamiehen kuukausittainen peruspalkka. Virkamiehellä on myös saman ajan oikeus 67 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan palkkaluokan 1 virkamiehen kuukausittaisen peruspalkan perusteella liitteessä VII olevan 1 artiklan mukaisesti.

Korvausta ei makseta, jos virkamies eroaa 1-3 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisen jälkeen tai jos hänellä on jo oikeus välittömästi maksettavaan täyteen eläkkeeseen. Jos hän on oikeutettu saamaan kansallista työttömyyskorvausta, tätä etuutta vastaava määrä vähennetään edellä tarkoitetusta korvauksesta.

7. Aika, jolta 6 kohdassa tarkoitetut maksut suoritetaan, lasketaan seuraavasti:

a) kun kyseinen virkamies on ollut palveluksessa alle viisi vuotta silloin kun irtisanomispäätös tehdään, kyseinen aika on kolme kuukautta,

b) kun kyseinen virkamies on ollut palveluksessa vähintään viisi mutta alle 10 vuotta, kyseinen aika on kuusi kuukautta,

c) kun kyseinen virkamies on ollut palveluksessa vähintään 10 mutta alle 20 vuotta, kyseinen aika on yhdeksän kuukautta,

d) kun kyseinen virkamies on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta, kyseinen aika on kaksitoista kuukautta.

8. Kun virkamiehen palkkaluokkaa on alennettu tai hänet on siirretty alempaan tehtäväryhmään epäpätevyyden vuoksi, hän voi kuuden vuoden määräajan kuluttua pyytää, että tätä toimenpidettä koskevat maininnat poistetaan hänen henkilökansiostaan.

9. Asianomaisella virkamiehellä on oikeus hänelle menettelyn kuluessa aiheutuneiden kohtuullisten kulujen, mukaan lukien toimielimen ulkopuoliselle puolustajalle maksettavat palkkiot, korvaamiseen silloin, kun tässä artiklassa säädetty käsittely lopetetaan ilman, että tehtäisiin päätöstä irtisanoa virkamies, alentaa tämän palkkaluokkaa tai siirtää virkamies alempaan tehtäväryhmään.";

51) Korvataan 52 artikla seuraavasti:

" 52 artikla

Virkamies siirretään eläkkeelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 50 artiklan säännösten soveltamista:

a) joko ilman eri toimenpiteitä sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta, tai

b) hänen omasta hakemuksestaan hakemuksessa esitetyn eläkkeellejäämiskuukauden viimeisenä päivänä, jos virkamies on vähintään 63 vuotta täyttänyt tai jos hän on 55-63-vuotias ja täyttää välittömästi myönnettävää eläkettä koskevat edellytykset liitteessä VIII olevan 9 artiklan mukaisesti. Sovelletaan vastaavasti, mitä 48 artiklan toisen kohdan toisessa virkkeessä säädetään.

Virkamies voi kuitenkin poikkeuksellisesti, omasta pyynnöstään, ainoastaan siinä tapauksessa että nimittävä viranomainen pitää pyyntöä perusteltuna, jatkaa työskentelyä 67-vuotiaaksi asti; siinä tapauksessa hän jää ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona hän täyttää 67 vuotta.";

52) Korvataan 54 artiklassa sanat "joko hänen palkkaryhmässään tai välittömästi korkeammassa palkkaryhmässä" sanoilla "joko hänen palkkaluokassaan tai välittömästi ylemmässä palkkaluokassa";

53) Korvataan 55 a artikla seuraavasti:

" 55a artikla

1. Virkamies voi hakea lupaa työskennellä osa-aikaisesti.

Nimittävä viranomainen voi myöntää luvan osa-aikaiseen työhön, jos se on yksikön edun mukaista.

2. Virkamiehellä on oikeus lupaan seuraavissa tapauksissa:

a) hoitaakseen alle 9-vuotiasta lasta,

b) hoitaakseen 9-12-vuotiasta lasta, kun työajan vähennys ei ylitä 20:tä prosenttia normaalityöajasta,

c) hoitaakseen vakavasti sairasta tai vammaista puolisoaan, ylenevää polvea olevaa sukulaistaan, alenevaa polvea olevaa sukulaistaan, veljeään tai sisartaan,

d) osallistuakseen jatkokoulutukseen tai

e) 55-vuotiaasta lähtien eläkkeelle siirtymistään edeltävien viiden vuoden ajan.

Kun lupaa osa-aikatyöhön on pyydetty jatkokoulutukseen osallistumiseksi tai 55-vuotiaasta lähtien, nimittävä viranomainen voi poikkeustapauksissa ja pakottavista yksikön edun mukaisista syistä hylätä pyynnön tai lykätä luvan voimaantuloa.

Kun käytetään mahdollisuutta myöntää lupa vakavasti sairaan puolison, ylenevää polvea olevan sukulaisen, alenevaa polvea olevan sukulaisen, veljen tai sisaren hoitamiseksi tai jatkokoulutukseen osallistumiseksi, osa-aikatyöjaksojen yhteenlaskettu kesto saa olla enintään viisi vuotta virkamiehen koko uran aikana.

3. Nimittävän viranomaisen on vastattava virkamiehen pyyntöön 60 päivän kuluessa.

4. Osa-aikatyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja sen myöntämismenettely määritellään liitteessä IV a.";

54) Lisätään 55 b artikla seuraavasti:

" 55b artikla

Virkamies voi pyytää lupaa tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ, kun nimittävä viranomainen katsoo viran olevan tällaiseen työntekoon soveltuva. Lupaan tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ ei sovelleta aikarajoitusta; nimittävä viranomainen voi kuitenkin peruuttaa luvan yksikön edun nimissä ilmoittamalla siitä etukäteen kuusi kuukautta aikaisemmin. Samalla tavalla nimittävä viranomainen voi peruuttaa luvan kyseisen virkamiehen pyynnöstä ja ilmoittamalla siitä etukäteen vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin. Siinä tapauksessa virkamies voidaan siirtää toiseen virkaan.

Tällöin sovelletaan liitteessä IV a olevaa 3 artiklaa, lukuun ottamatta toisen kohdan kolmatta virkettä, ja 59 a artiklaa.

Nimittävä viranomainen voi vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.";

55) Muutetaan 56 artikla seuraavasti:

a) Korvataan toisessa kohdassa ilmaisu "Ura-alueiden A ja B sekä kielten alan virkaryhmän" ilmaisulla "Tehtäväryhmän AD ja tehtäväryhmän AST 5-11".

b) Korvataan kolmannessa kohdassa ilmaisu "Ura-alueiden C ja D" ilmaisulla "Tehtäväryhmän AST 1-AST 4";

56) Lisätään artikla seuraavasti:

" 56c artikla

Tietyille virkamiehille voidaan myöntää korvaus raskaan työn vuoksi.

Neuvosto määrittää korvausten saajaluokat, niiden myöntämisen edellytykset ja niiden määrät komission ehdotuksesta, jonka komissio tekee henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan.";

57) Korvataan 58 artikla seuraavasti:

" 58 artikla

Raskaana olevilla naisilla on 57 artiklassa säädettyjen lomien lisäksi lääkärintodistuksen nojalla oikeus 20 viikon lomaan. Loma saa alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen lääkärintodistuksessa ilmoitettua synnytyksen arvioitua päivämäärää ja päättyy aikaisintaan 14 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jos lapsia syntyy kaksi tai useampia tai jos kyseessä on ennenaikainen synnytys tai jos syntynyt lapsi on vammainen, loman pituus on 24 viikkoa. Tätä säännöstä sovellettaessa ennenaikaisella synnytyksellä tarkoitetaan synnytystä, joka tapahtuu ennen 34:nnen raskausviikon päättymistä.";

58) Korvataan 59 artikla seuraavasti:

"1. Virkamiehellä, joka osoittaa, ettei ole sairauden tai tapaturman vuoksi voinut hoitaa tehtäviään, on täysi oikeus sairaslomaan.

Asianomaisen virkamiehen on mahdollisimman pian ilmoitettava toimielimelleen kykenemättömyydestään hoitaa tehtäviään sekä samanaikaisesti ilmoitettava senhetkinen osoitteensa. Hänen on toimitettava lääkärintodistus, jos hän on poissa yli kolme päivää. Todistus on lähetettävä viimeistään viidentenä poissaolopäivänä, mistä postileimaa pidetään osoituksena. Ellei todistusta ole lähetetty määräajassa, poissaoloa pidetään luvattomana, paitsi jos lähettämättä jättäminen johtuu virkamiehestä riippumattomista syistä.

Sairaslomalla oleva virkamies voidaan koska tahansa velvoittaa osallistumaan toimielimen järjestämään lääkärintarkastukseen. Jos tarkastusta ei voida tehdä virkamiehestä johtuvista syistä, poissaolo katsotaan luvattomaksi siitä päivästä alkaen, jolloin lääkärintarkastus oli tarkoitus tehdä.

Jos tarkastuksen tuloksena todetaan, että virkamies kykenee hoitamaan tehtäviään, hänen poissaolonsa katsotaan perusteettomaksi tarkastuspäivästä alkaen, jollei seuraavasta alakohdasta muuta johdu.

Jos virkamies katsoo, että nimittävän viranomaisen järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät ovat lääketieteellisesti perusteettomia, hän tai hänen nimissään toimiva lääkäri voi kahden työpäivän kuluessa pyytää toimielimestä riippumattoman lääkärin lausuntoa.

Toimielin toimittaa pyynnön viipymättä toiselle, virkamiehen lääkärin ja toimielimen asiantuntijalääkärin yhteisestä sopimuksesta nimeämälle lääkärille. Jollei tällaiseen sopimukseen päästä viiden päivän kuluessa, toimielin valitsee yhden niistä henkilöistä, jotka on merkitty nimittävän viranomaisen yhdessä henkilöstökomitean kanssa tätä tarkoitusta varten vuosittain laatimaan riippumattomien lääkäreiden luetteloon. Virkamies voi kahden työpäivän kuluessa hakea muutosta toimielimen valintaan, jolloin toimielin valitsee luettelosta toisen henkilön; uusi valinta on lopullinen.

Riippumattoman lääkärin lausunto, jonka tämä on antanut virkamiehen lääkäriä ja toimielimen asiantuntijalääkäriä kuultuaan, on velvoittava. Siinä tapauksessa, että riippumattoman lääkärin lausunnossa vahvistetaan toimielimen järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät, poissaoloa käsitellään perusteettomana tarkastuspäivästä alkaen. Siinä tapauksessa, että riippumattoman lääkärin lausunnossa ei vahvisteta kyseisen tarkastuksen päätelmiä, poissaoloa käsitellään kaikissa tarkoituksissa perusteltuna.

2. Jos virkamiehellä on kahdentoista kuukauden aikana enintään kolmen vuorokauden pituisia poissaolojaksoja sairauden vuoksi yhteensä yli kaksitoista päivää, hänen on esitettävä lääkärintodistus kaikista uusista sairauden aiheuttamista poissaoloista. Hänen poissaoloaan pidetään perusteettomana kolmannestatoista sellaisesta sairauden aiheuttamasta poissaolopäivästä alkaen, josta ei ole esitetty lääkärintodistusta.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan nojalla perusteettomana pidettävä poissaolo vähennetään tarvittaessa asianomaisen virkamiehen vuosilomapäivistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitomenettelyjä koskevien sääntöjen soveltamista. Siinä tapauksessa, että virkamiehellä ei ole enää jäljellä lomaoikeutta, hän menettää palkkaetuuden vastaavalta jaksolta.

4. Jos virkamies on kolmen vuoden aikana sairaslomalla yhteensä yli kaksitoista kuukautta, nimittävä viranomainen voi saattaa asian työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi.

5. Virkamies voidaan siirtää lomalle toimielimen asiantuntijalääkärin suorittaman tarkastuksen perusteella, jos se on hänen terveydentilansa vuoksi tarpeen tai jos jollakulla hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalla on tarttuva tauti.

Kiistanalaisissa tapauksissa sovelletaan 1 kohdan viidennestä seitsemänteen alakohdassa säädettyä menettelyä.

6. Virkamiehen on osallistuttava vuosittain joko nimittävän viranomaisen osoittaman asiantuntijalääkärin tai valitsemansa lääkärin suorittamaan ennalta ehkäisevään lääkärintarkastukseen.

Jälkimmäisessä tapauksessa toimielin maksaa lääkärinpalkkion siihen enimmäismäärään asti, jonka nimittävä viranomainen vahvistaa enintään kolmeksi vuodeksi saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon.";

59) Korvataan 59 a artikla seuraavasti:

" 59a artikla

Kun virkamiehelle on annettu lupa hoitaa tehtäviään osa-aikaisesti, hänen vuosilomapäiviensä määrää vähennetään kyseisen osa-aikatyön ajalta vastaavassa suhteessa.";

60) Korvataan 66 artiklan taulukko seuraavasti:

">TAULUKON PAIKKA>";

61) Korvataan 66 a artikla seuraavasti:

" 66a artikla

1. Poiketen siitä mitä Euroopan yhteisölle suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyjen vahvistamisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68(1) 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, sovelletaan yhteisöjen henkilöstölle maksettavaa palkkaa koskevaa väliaikaista toimenpidettä, jäljempänä 'erityismaksu', ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta 2004 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2012.

2.

>TAULUKON PAIKKA>

3. a) Erityismaksun perusteena on palkan laskennassa käytetty peruspalkka, josta on vähennetty:

i) sosiaaliturva- ja eläkemaksut sekä vero, joka perittäisiin ennen erityismaksua koskevan vähennyksen tekemistä sellaiselta samaan palkkaluokkaan ja -tasoon kuuluvalta virkamieheltä, jolla ei ole liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettuja huollettavana olevia henkilöitä sekä

ii) palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan virkamiehen peruspalkan suuruinen määrä.

b) Tekijät, joita käytetään erityismaksun perusteen määrittelyssä, ilmaistaan euroina ja niihin sovelletaan painoa 100.

4. Erityismaksu peritään kuukausittain ennakonpidätyksinä; siitä saadut varat kirjataan tuloina Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon.";

62) (Ei koske suomenkielistä toisintoa);

63) Korvataan 70 artikla seuraavasti:

" 70 artikla

Virkamiehen kuollessa hänen eloon jäävä puolisonsa tai huollettavana olevat lapset saavat vainajan kokonaispalkan hänen kuolemaansa seuraavalta kolmelta kuukaudelta.

Eläkkeensaajan tai työkyvyttömyyskorvauksen saajan kuollessa edellisen kohdan säännöksiä sovelletaan vainajan eläkkeeseen tai avustukseen.";

64) Poistetaan 70 a artikla;

65) Muutetaan 72 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 1 kohdan ensimmäisen alakohdan jälkeen kohdat seuraavasti:"Virkamiehen avopuoliso rinnastetaan sairausvakuutusjärjestelmässä aviopuolisoon, kun liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan kolme ensimmäistä edellytystä täyttyvät.

Toimielimet voivat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen nojalla siirtää jollekin toimielimistä toimivallan vahvistaa kulujen korvaamista koskevat säännöt 110 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.".

b) Korvataan 1 a kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanat "joka osoittaa, ettei hän voi kuulua mihinkään muuhun julkiseen sairausvakuutusjärjestelmään" sanoilla "joka ei harjoita ansiotoimintaa".

c) Korvataan 1 b kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanat "jos he osoittavat, etteivät he voi kuulua mihinkään muuhun sairausvakuutusjärjestelmään" sanoilla "jos he eivät harjoita ansiotoimintaa".

d) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

"(2) Virkamieheen, joka on yhteisöjen palveluksessa 63 vuoden ikään asti tai jolle maksetaan työkyvyttömyyskorvausta, sovelletaan hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen 1 kohdan säännöksiä. Vakuutusmaksu lasketaan eläkkeen tai korvauksen perusteella.

Henkilöön, jolle maksetaan perhe-eläkettä työtehtävissä toimineen virkamiehen tai sellaisen virkamiehen kuoleman vuoksi, joka oli ollut yhteisöjen palveluksessa 63 vuoden ikään asti tai jolle oli maksettu työkyvyttömyyskorvausta, sovelletaan samoja säännöksiä. Vakuutusmaksu lasketaan jälkeen jääneen eläkkeen perusteella.".

e) Korvataan 2 a kohta seuraavasti:

"(2a) Myös seuraaviin henkilöihin sovelletaan 1 kohdan säännöksiä sillä edellytyksellä, että he eivät harjoita ansiotoimintaa:

i) vanhuuseläkettä saava entinen virkamies, joka on eronnut yhteisöjen palveluksesta alle 63-vuotiaana,

ii) henkilö, jolle maksetaan perhe-eläkettä sellaisen entisen virkamiehen kuoleman johdosta, joka on eronnut yhteisöjen palveluksesta alle 63-vuotiaana.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vakuutusmaksu lasketaan entisen virkamiehen eläkkeen perusteella ennen kuin siihen on tarvittaessa sovellettu henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklassa säädettyä vähennyskerrointa.

Lapseneläkkeen saajaan sovelletaan 1 kohdan säännöksiä kuitenkin vain asianomaisen pyynnöstä. Vakuutusmaksu lasketaan lapseneläkkeen perusteella.".

f) Lisätään kohdat seuraavasti:

"(2b) Vanhuuseläkkeen tai perhe-eläkkeen saajan 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetun vakuutusmaksun on oltava vähintään palkkaluokan 1 ensimmäisen palkkatason peruspalkan perusteella lasketun maksun suuruinen.

(2c) Myös 51 artiklan mukaisesti irtisanottuun virkamieheen, joka ei saa vanhuuseläkettä, sovelletaan 1 kohdan säännöksiä sillä edellytyksellä, että hän ei harjoita ansiotoimintaa ja että hän maksaa puolet viimeisen peruspalkkansa perusteella lasketusta vakuutusmaksusta.";

66) Lisätään 76 artiklaan sanan "varsinkin" jälkeen sana "vammaisuuden tai";

67) Lisätään 76 artiklan jälkeen artikla seuraavasti:

" 76a artikla

Eloonjääneelle puolisolle, jolla on vakava tai pitkäaikainen sairaus tai vamma, voidaan maksaa rahallista tukea, joka nostaa toimielimen myöntämän eläkkeen määrää, sairauden tai vamman kestoajaksi kyseisen henkilön sosiaalista ja terveystilannetta koskevan tutkimuksen perusteella. Säännöt tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi vahvistetaan toimielinten välisellä sopimuksella kun henkilösääntökomiteaa on kuultu.";

68) Korvataan V osaston 3 luvun otsikko seuraavasti: "Eläkkeet ja työkyvyttömyyskorvaus";

69) Muutetaan 77 artikla seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäisessä kohdassa luku "60" luvulla "63".

b) Korvataan toisen kohdan toinen ja kolmas virke seuraavasti: "Virkamiehelle maksetaan 1,90 prosenttia tästä viimeisestä peruspalkasta jokaista liitteessä VIII olevan 3 artiklan mukaisesti tunnustettua palvelusvuotta kohti.".

c) Korvataan viidennessä kohdassa luku "60" luvulla "63";

70) Korvataan 78 artikla seuraavasti:

" 78 artikla

Virkamiehellä on liitteessä VIII olevassa 13-16 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen, kun häntä kohtaa pysyvä, täydelliseksi katsottu työkyvyttömyys, joka estää häntä hoitamasta mihinkään hänen tehtäväryhmänsä toimeen kuuluvia tehtäviä.

Mitä 52 artiklassa säädetään, sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja jää eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää ja jos hän ei ole saavuttanut täysimääräisiä eläkeoikeuksia, häneen sovelletaan vanhuuseläkettä koskevia yleisiä sääntöjä. Myönnetty vanhuuseläke vahvistetaan sitä palkkaluokkaa ja -tasoa koskevan luokituksen mukaisen palkan perusteella, joka virkamiehellä oli työkyvyttömäksi tullessaan.

Työkyvyttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan 70 prosenttia virkamiehen viimeisestä peruspalkasta. Korvauksen on kuitenkin oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen.

Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan yhteisön eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan kyseisen korvauksen perusteella.

Jos työkyvyttömyyden syynä on tapaturma, joka on sattunut virkamiehelle hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi, ammattitauti tai yleisen edun vuoksi suoritettu uroteko tai se, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvauksen vähimmäismäärä on 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Lisäksi tällaisessa tapauksessa eläkevakuutusmaksu maksetaan kokonaan 1 b artiklassa tarkoitetun toimielimen tai viraston talousarviosta.";

71) Muutetaan 79 artikla seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa sanat "naispuolisella leskellä" sanoilla "eloon jääneellä puolisolla".

b) Korvataan ensimmäisessä kohdassa sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeestä" sanoilla "vanhuuseläkkeestä tai työkyvyttömyyskorvauksesta".

c) Korvataan kolmannessa kohdassa ilmaisu "78 artiklan toisessa kohdassa" ilmaisulla "78 artiklan viidennessä kohdassa";

72) Poistetaan 79 a artikla;

73) Muutetaan 80 artikla seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäinen kohta seuraavasti:"Kun virkamies tai vanhuus- tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, virkamiehen huollettavana kuolemantapauksen ajankohtana liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen liitteessä VIII olevassa 21 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.".

b) Korvataan kolmannessa kohdassa sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta".

c) Korvataan neljäs kohta seuraavasti:"Kun kyseessä on henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena.".

d) Lisätään neljännen kohdan jälkeen kohta seuraavasti:"Lapseksiottamisen tapauksessa luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.".

e) nykyisestä viidennestä kohdasta tulee kuudes kohta ja tässä uudessa kuudennessa kohdassa luku "60" korvataan luvulla "63".

f) Lisätään kohta seuraavasti:"Lapseneläkkeen saaja ei voi saada useaa yhteisön lapseneläkettä samanaikaisesti. Tällöin hänelle maksetaan mahdollisista eläkkeistä korkeinta.";

74) Korvataan 81 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:"Vanhuuseläkkeen saajalla, työkyvyttömyyskorvauksen saajalla tai perhe-eläkkeen saajalla on liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan edun saajan eläkkeen tai korvauksen perusteella. Perhe-eläkkeen saajalla on oikeus näihin lisiin ainoastaan, jos virkamiehellä tai entisellä virkamiehellä oli kuolemantapauksen ajankohtana lapsia huollettavanaan.";

75) Muutetaan 81 a artiklan 1 kohta seuraavasti:

a) Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i) Korvataan c alakohdassa sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta".

ii) Korvataan d alakohdassa luku "60" luvulla "63".

b) Korvataan 3 kohdan toisessa alakohdassa sanat, "kolmannen ja neljännen" sanoilla "ja kolmannen";

76) Korvataan 82 artikla seuraavasti:

" 82 artikla

1. Edellä tarkoitetut eläkkeet lasketaan sen palkkataulukon perusteella, joka on voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona oikeus eläkkeeseen alkaa.

Eläkkeisiin ei sovelleta korjauskertoimia.

Euroina ilmoitetut eläkkeet maksetaan jossakin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa tarkoitetussa valuutassa.

2. Jos neuvosto päättää 65 artiklan 1 kohdan mukaisesti palkkojen mukauttamisesta, sama mukautus koskee eläkkeitä.

3. Työkyvyttömyyskorvauksen saajiin sovelletaan 1 ja 2 kohdan säännöksiä soveltuvin osin.";

77) Muutetaan 83 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohdassa prosenttiluku "8,25 prosenttia" prosenttiluvulla "9,25 prosenttia" ja lisätään virke seuraavasti:"Maksu mukautetaan liitteessä XII vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.".

b) Poistetaan 4 kohta.

78) Lisätään 83 a artikla seuraavasti:

" 83a artikla

1. Eläkejärjestelmän tasapaino varmistetaan liitteessä XII vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Edellä 1 a artiklassa tarkoitetut virastot, jotka eivät saa avustusta yhteisöjen talousarviosta, maksavat mainittuun talousarvioon eläkejärjestelmän rahoittamiseen tarvittavat maksut kokonaisuudessaan.

3. Varmistaakseen järjestelmän tasapainon neuvosto päättää liitteen XII mukaisesti viiden vuoden välein tehtävän eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä eläkemaksun määrän ja eläkeikään mahdollisesti tehtävän muutoksen.

4. Komissio esittää neuvostolle vuosittain vakuutusmatemaattisen arvioinnin ajantasaistetun version liitteessä XII olevan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jos parhaillaan sovellettavan eläkemaksun määrän ja vakuutusmatemaattisen tasapainon säilyttämiseksi tarvittavan maksuosuuden määrän välillä on vähintään 0,25 prosentin suuruinen ero, neuvosto tarkastelee, onko määrää aiheellista mukauttaa liitteessä XII vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5. Neuvosto päättää tämän artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamisesta komission ehdotuksesta EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisella määräenemmistöllä. Komissio tekee 3 kohdan soveltamista koskevan ehdotuksensa henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan.";

79) Lisätään 85 artiklaan kohta seuraavasti:"Takaisinperimispyyntö on tehtävä viiden vuoden määräajassa siitä päivästä, jolloin määrä on suoritettu. Jos nimittävä viranomainen pystyy osoittamaan, että asianomainen on tahallisesti johtanut hallintoa harhaan kyseisen määrän saadakseen, takaisinperimispyyntö on voimassa vielä kyseisen määräajan päättymisen jälkeenkin.";

80) Korvataan 85 a artiklan 2 kohdan kuudennessa luetelmakohdassa sana "työkyvyttömyyseläkkeitä" sanalla "työkyvyttömyyskorvauksia";

81) Korvataan 86 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

"2. Kun nimittävä viranomainen tai Euroopan petostentorjuntavirasto saa tietoonsa todisteita, jotka antavat aiheen olettaa, että on tapahtunut 1 kohdassa tarkoitettu velvollisuuksien täyttämättä jättäminen, ne voivat aloittaa hallinnollisen tutkimuksen tarkistaakseen, onko tällainen velvollisuuksien täyttämättä jättäminen tapahtunut.

3. Kurinpidolliset säännöt, menettelyt ja toimenpiteet sekä hallinnollisia tutkimuksia koskevat säännöt ja menettelyt vahvistetaan liitteessä IX.";

82) Poistetaan 87, 88 ja 89 artikla;

83) Poistetaan 90 artiklan 3 kohta;

84) Lisätään 90 a, 90 b ja 90 c artikla seuraavasti:

" 90a artikla

Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi toimittaa Euroopan petostentorjuntaviraston johtajalle 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen, jossa tätä pyydetään tekemään petostentorjuntaviraston tutkimukseen liittyvä häntä koskeva päätös. Hän voi myös toimittaa Euroopan petostentorjuntaviraston johtajalle 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen petostentorjuntaviraston tutkimukseen liittyvästä hänelle vastaisesta toimenpiteestä.

90b artikla

Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle tämän toimivaltaan kuuluvassa asiassa 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen tai 2 kohdassa tarkoitetun valituksen.

90c artikla

Vaatimukset ja valitukset aloilla, joihin on sovellettu 2 artiklan 2 kohtaa, jätetään nimittävän viranomaisen siirretyn toimivallan haltijalle.";

85) Korvataan 91 a artikla seuraavasti:

" 91a artikla

Kanteet aloilla, joihin on sovellettu 2 artiklan 2 kohdan säännöksiä, nostetaan sitä toimielintä vastaan, jonka alaisuuteen nimittävän viranomaisen siirretyn toimivallan haltija kuuluu.";

86) Korvataan 92, 93 ja 94 artikla seuraavasti:

" 92 artikla

Tässä osastossa vahvistetaan niihin yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat erityissäännökset, jotka toimivat viroissa, joiden palkka maksetaan talousarvion tutkimus- ja investointimäärärahoista ja jotka luokitellaan liitteessä I olevan A osan A kohdan mukaisesti.

93 artikla

Tietyille 92 artiklassa tarkoitetuille virkamiehille voidaan myöntää korvaus raskaan työn vuoksi.

Neuvosto päättää komission ehdotuksesta tällaisten korvausten saajat, myöntämisen edellytykset ja korvausten määrän.

94 artikla

Poiketen siitä, mitä 56 a artiklan toisessa kohdassa ja 56 b artiklan toisessa kohdassa säädetään, ja ainoastaan yksikön vaatimusten, turvallisuusmääräysten taikka kansallisten tai kansainvälisten velvollisuuksien oikeuttamissa poikkeuksellisissa tapauksissa nimittävä viranomainen nimeää ne 92 artiklassa tarkoitetut virkamiehet, joihin sovelletaan mainittujen artiklojen säännöksiä.";

87) Poistetaan 95, 96, 97, 98, 99, 100, 101, 102, 106 ja 107 artikla;

88) Lisätään 107 a artikla seuraavasti:

" 107a artikla

Siirtymäsäännökset vahvistetaan liitteessä XIII.";

89) Korvataan 110 artikla seuraavasti:

" 110 artikla

1. Kukin toimielin antaa yleiset säännökset näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanemiseksi kuultuaan henkilöstökomiteaansa ja henkilöstösääntökomiteaa. 'Virastot vahvistavat näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanon varmistamiseksi tarvittavat yksityiskohtaiset säännöt asianomaista henkilöstökomiteaa kuultuaan ja yhteisymmärryksessä komission kanssa.'.

2. Kun sääntöjä hyväksytään toimielinten välisellä sopimuksella, virastoja ei rinnasteta toimielimiin. Komissio kuulee virastoja ennen sääntöjen vahvistamista.

3. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut yleiset täytäntöönpanosäännökset sekä toimielinten yhteisellä sopimuksella vahvistetut määräykset on saatettava henkilöstön tietoon.

4. Toimielinten hallintoyksiköt kuulevat toisiaan säännöllisesti henkilöstösääntöjen soveltamisesta. Virastoilla on näissä neuvotteluissa yhteisedustus niiden välisellä sopimuksella vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.";

90) Korvataan liite I seuraavasti:

"LIITE I

A. Kummankin tehtäväryhmän 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut virkatyypit

>TAULUKON PAIKKA>

B. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut

>TAULUKON PAIKKA>";

91) Muutetaan liite II seuraavasti:

a) Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

i) Lisätään toisen kohdan ensimmäisen virkkeen jälkeen virke seuraavasti:

"Toimielimellä on kuitenkin mahdollisuus päättää, että vaalia koskevat edellytykset vahvistetaan toimielimen henkilöstön neuvoa-antavassa äänestyksessä ilmaiseman kannan mukaisesti.".

ii) Korvataan 1 artiklan neljännessä kohdassa sanat "virkamiesten ura-alueiden ja virkaryhmien" sanoilla "molempien tehtäväryhmien".

b) Korvataan 3 a artiklassa ilmaisu "2 artiklan kolmannessa kohdassa" sen esiintyessä ensimmäisessä ja neljännessä kohdassa, ilmaisulla "2 artiklan 2 kohdassa".

c) Poistetaan kokonaan 3 jakso, "Kurinpitolautakunta", mukaan lukien 4, 5 ja 6 artikla.

d) Numeroidaan 4 jakso uudelleen 3 jaksoksi ja 5 jakso numeroidaan uudelleen 4 jaksoksi.

e) Korvataan 10 artikla seuraavasti:

" 10 artikla

Arviointikomitean jäsenet nimetään vuosittain toimielimen tehtäväryhmä AD virkamiesten joukosta siten, että nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea nimeävät yhtä monta jäsentä. Komitea valitsee puheenjohtajansa. Pariteettikomitean jäsenet eivät saa olla jäseninä arviointikomiteassa.

Jos arviointikomiteaa pyydetään antamaan suositus sellaista virkamiestä koskevassa asiassa, jonka esimies on komitean jäsen, tämä ei osallistu asian käsittelyyn."

f) Lisätään jakso seuraavasti:

"5 jakso

Epäpätevyyttä käsittelevä neuvoa-antava pariteettikomitea

12 artikla

Epäpätevyyttä käsittelevän neuvoa-antavan pariteettikomitean muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä, joiden on oltava vähintään palkkaluokan AD 14 virkamiehiä. Puheenjohtaja ja jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Jäsenistä puolet nimittää henkilöstökomitea ja puolet nimittävä viranomainen. Puheenjohtajan nimittää nimittävä viranomainen henkilöstökomitean kanssa yhdessä laaditun ehdokasluettelon perusteella.

Kun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltävänä on palkkaluokkaan AD 14 tai sitä alempaan palkkaluokkaan kuuluvaa virkamiestä koskeva tapaus, komiteaa täydennetään kahdella lisäjäsenellä, jotka nimitetään samalla tavoin kuin varsinaiset jäsenet ja joiden on kuuluttava samaan tehtäväryhmään ja samaan palkkaluokkaan kuin asianomainen virkamies.

Kun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltävänä on henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua johtavassa asemassa olevaa virkamiestä koskeva tapaus, muodostetaan erityinen tilapäinen neuvoa-antava pariteettikomitea, jonka jäsenistä kaksi nimittää henkilöstökomitea ja toiset kaksi nimittävä viranomainen; jäsenten on kuuluttava vähintään samaan palkkaluokkaan kuin kyseessä oleva virkamies.

Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea sopivat tilapäismenettelystä niiden toisessa kohdassa tarkoitettujen lisäjäsenten nimittämiseksi, joiden on osallistuttava asian käsittelyyn silloin, kun kyseessä on sopimussuhteinen toimihenkilö tai Euroopan unionin ulkopuolisessa maassa työskentelevä virkamies.";

92) Muutetaan liite III seuraavasti:

a) Muutetaan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

i) Muutetaan toinen alakohta seuraavasti:

A. Lisätään c alakohtaan sanat "sekä tehtäväryhmä ja palkkaluokka".

B. Lisätään d alakohtaan sanat "näiden henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan mukaan" ennen sanaa "vaadittavat".

ii) Korvataan kolmannessa alakohdassa ilmaisu "2 artiklan kolmannessa kohdassa" ilmaisulla "2 artiklan 2 kohdassa".

b) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

i) Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"Valintalautakuntaan kuuluu nimittävän viranomaisen nimeämä puheenjohtaja sekä yhtä monta nimittävän viranomaisen ja henkilöstökomitean nimeämää jäsentä.".

ii) Korvataan toisessa alakohdassa ilmaisu "2 artiklan kolmannessa kohdassa" ilmaisulla "2 artiklan 2 kohdassa".

iii) Lisätään neljänteen kohtaan sanojen "vähintään samaan" jälkeen seuraavat sanat: "tehtäväryhmään ja".

iv) Lisätään kohta seuraavasti:"Jos valintalautakunnassa on enemmän kuin neljä jäsentä, siihen on kuuluttava vähintään kaksi kutakin sukupuolta edustavaa jäsentä.".

c) Lisätään artikla seuraavasti:

" 7 artikla

1. Toimielimet antavat henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimiston, jäljempänä 'toimisto', tehtäväksi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että yhteisöjen virkamiehiä koskevissa valintamenettelyissä sekä henkilöstösääntöjen 45 ja 45 a artiklassa tarkoitetuissa arvioinneissa ja kokeissa noudatetaan yhdenmukaisia normeja.

2. Toimiston tehtävänä on

a) järjestää avoimia kilpailuja toimielinten pyynnöstä,

b) antaa yksittäisen toimielimen pyynnöstä teknistä tukea sen järjestämissä sisäisissä kilpailuissa,

c) määritellä toimielinten järjestämien kaikkien kokeiden sisältö sen varmistamiseksi, että henkilöstösääntöjen 45 a artiklan 1 kohdan c alakohdan vaatimukset täytetään yhdenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla.

d) ottaa yleisesti vastatakseen kielitaidon määrittelystä ja sen arvioinnin järjestämisestä sen varmistamiseksi, että henkilöstösääntöjen 45 artiklan 2 kohdassa säädetyt vaatimukset täytetään yhdenmukaisella ja yhtenäisellä tavalla.

3. Toimisto voi yksittäisen toimielimen pyynnöstä suorittaa muita virkamiesten valintaan liittyviä tehtäviä.

4. Toimiston tehtävänä on avustaa eri toimielimiä niiden pyynnöstä tilapäisen henkilöstön valinnassa, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä 'valintakokeet'.";

93) Muutetaan liitteessä IV oleva ainoa artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 ja 1 a kohdassa luku "60" luvulla "63".

b) 1 a kohdasta tulee 4 kohta ja se korvataan seuraavasti:

"(4) Henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitetulla virkamiehellä on sen jakson aikana, jolloin hänellä on oikeus korvaukseen, ja tätä jaksoa seuraavan kuuden kuukauden aikana oikeus saada omalta ja kauttaan vakuutettujen toisten henkilöiden osalta henkilöstösääntöjen 72 artiklassa säädetyt sairausvakuutusjärjestelmän mukaiset etuudet edellyttäen, että hän maksaa 1 kohdassa tarkoitetun peruspalkan tai sen osan perusteella lasketun vakuutusmaksun ja että hän ei harjoita ansiotoimintaa.";

94) Korvataan liite IV a seuraavasti:

"LIITE IV a

OSA-AIKATYÖ

1 artikla

Virkamiehen on toimitettava osa-aikatyön tekemistä koskeva hakemuksensa lähimmälle esimiehelleen vähintään kaksi kuukautta ennen toivottua alkamisajankohtaa, asianmukaisesti perusteltuja kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta.

Lupa voidaan myöntää vähintään kuukauden ja enintään kolmen vuoden pituiseksi ajaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklassa ja 55 a artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitettuja tapauksia.

Lupa voidaan uusia samoin edellytyksin. Asianomaisen virkamiehen on esitettävä luvan uusimista koskeva hakemus vähintään kaksi kuukautta ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Osa-aikatyön on oltava vähintään puolet normaalista työajasta.

Osa-aikatyö alkaa kuukauden ensimmäisenä päivänä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.

2 artikla

Nimittävä viranomainen voi asianomaisen virkamiehen hakemuksesta peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Peruuttamisajankohta ei saa olla yli kahta kuukautta virkamiehen ehdottamaa myöhempi, tai yli neljää kuukautta myöhempi, jos osa-aikatyö on myönnetty yli vuoden pituiseksi ajaksi.

Nimittävä viranomainen voi poikkeuksellisissa tilanteissa ja yksikön edun nimissä peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty, ilmoittamalla siitä kaksi kuukautta etukäteen.

3 artikla

Virkamiehellä on oikeus saada tekemänsä työajan osuutta normaalista työajasta vastaava prosenttiosuus palkastaan siltä ajalta, jolloin hänellä on lupa tehdä osa-aikatyötä. Tätä prosenttiosuutta ei kuitenkaan sovelleta huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään, kotitalouslisän perusosaan eikä koulutuslisään.

Sairausvakuutusmaksut lasketaan kokoaikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella. Eläkemaksut lasketaan osa-aikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella. Virkamies voi myös pyytää, että eläkemaksut laskettaisiin kokoaikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella henkilöstösääntöjen 83 artiklan säännösten mukaisesti. Liitteessä VIII olevan 2, 3 ja 5 artiklan tarkoituksissa saadut eläkeoikeudet lasketaan suhteessa suoritettujen maksujen prosenttiosuuteen.

Virkamies ei osa-aikatyötä tehdessään saa tehdä ylitöitä eikä harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa kuin henkilöstösääntöjen 15 artiklassa tarkoitettua toimintaa.

4 artikla

Poiketen siitä, mitä 3 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, yli 55-vuotias virkamies, joka saa vähentää työaikansa puoleen valmistautuakseen eläkkeelle jäämiseen, saa alennettua peruspalkkaa, jonka määrä vastaa suurempaa seuraavista prosenttiosuuksista:

a) joko 60 prosenttia, tai

b) se prosenttiosuus, joka puolipäivätyön alkaessa laskettuna vastaa liitteessä VIII olevassa 2, 3, 4, 5, 9 ja 9 a artiklassa tarkoitettuja palvelusvuosia, lisättynä 10 prosentilla.

Virkamiehen, johon sovelletaan tämän artiklan säännöksiä, on puolipäivätyönsä päättyessä joko jäätävä eläkkeelle tai maksettava takaisin ne puolipäivätyötä tehdessään saamansa määrät, jotka ylittävät 50 prosenttia hänen peruspalkastaan.

5 artikla

Nimittävä viranomainen voi vahvistaa näiden säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.;"

95) Muutetaan liite V seuraavasti:

a) Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

i) Muutetaan ensimmäinen kohta seuraavasti:

A) poistetaan seitsemännestä luetelmakohdasta sanat "syntymä tai";

B) lisätään ensimmäisen kohdan seitsemännen luetelmakohdan jälkeen luetelmakohdat seuraavasti:

"- lapsen syntymä: 10 päivää, jotka on pidettävä syntymää seuraavien 14 viikon aikana,

- vaimon kuolema äitiysloman aikana: äitiyslomasta jäljellä olevien päivien lukumäärää vastaava määrä päiviä; jos vaimo ei ole virkamies, äitiysloman jäljellä oleva kesto määritellään soveltamalla soveltuvin osin henkilöstösääntöjen 58 artiklaa,".

C) Lisätään nykyisen kahdeksannen luetelmakohdan jälkeen luetelmakohta seuraavasti:

"- lääkärintodistuksella osoitettu lapsen erittäin vakava sairaus tai enintään 12-vuotiaan lapsen sairaalahoito: enintään 5 päivää,".

D) Lisätään nykyisen yhdeksännen luetelmakohdan jälkeen luetelmakohdat seuraavasti:

"- lapseksiottaminen: 20 viikkoa, ja 24 viikkoa vammaisen ottolapsen tapauksessa:

Kutakin ottolasta kohden voi saada vain yhden erityisloman, jonka ottovanhemmat voivat jakaa keskenään, jos molemmat ovat virkamiehiä. Loma myönnetään ainoastaan, jos virkamiehen puoliso harjoittaa vähintään puolipäiväistä ansiotoimintaa. Jos puoliso työskentelee muualla kuin yhteisöjen toimielimissä ja saa vastaavanlaista lomaa, virkamiehen oikeuksista vähennetään vastaava määrä päiviä.

Nimittävä viranomainen voi tarvittaessa myöntää ylimääräistä erityislomaa, jos sen maan kansallinen lainsäädäntö, jossa lapseksiottamismenettely tapahtuu ja joka ei ole se maa, jossa ottolapsen ottava virkamies työskentelee, vaatii jommankumman tai molempien ottovanhempien läsnäoloa.

- Virkamiehelle myönnetään 10 päivän erityisloma, jos hänellä ei ole oikeutta tämän luetelmakohdan ensimmäisen virkkeen nojalla myönnettävään kokonaiskestoltaan 20 viikon tai 24 viikon pituiseen erityislomaan; tällaisen ylimääräisen erityisloman voi saada ainoastaan yhden kerran kutakin ottolasta kohti.".

ii) Korvataan toisessa kohdassa sanat "henkilöstösääntöjen 24 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti" sanoilla "henkilöstösääntöjen 24 a artiklan mukaisesti".

iii) Lisätään kohta seuraavasti:

"Tätä artiklaa sovellettaessa virkamiehen avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon, jos liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan kolme ensimmäistä ehtoa täyttyvät.".

b) Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

i) Poistetaan toinen ja kolmas kohta.

ii) Korvataan nykyinen viides kohta seuraavasti:

"Edellä olevia säännöksiä sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Jos asemapaikka sijaitsee tämän alueen ulkopuolella, matkapäivien määrä vahvistetaan erityisellä päätöksellä tarvittavat seikat huomioon ottaen.";

96) Korvataan liitteessä VI olevassa 1 ja 3 artiklassa ilmaisu "Ura-alueiden C ja D" ilmaisulla "palkkaluokkien AST 1-4";

97) Muutetaan liite VII seuraavasti:

a) Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

i) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1. Vahvistetaan kotitalouslisän määräksi perusosa 149,39 euroa lisättynä 2 prosentilla virkamiehen peruspalkasta."

ii) Nykyisestä 2 kohdan c alakohdasta tulee 2 kohdan d alakohta.

iii. Lisätään 2 kohtaan uusi c alakohta seuraavasti:

"c) virkamies, joka on rekisteröity muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuoleksi edellyttäen, että:

i) pari toimittaa jonkin jäsenvaltion tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen viralliseksi tunnustaman asiakirjan, jossa todistetaan heidän asemansa muun parisuhteen kuin avioliiton osapuolina,

ii) kumpikaan osapuolista ei ole naimisissa eikä ennestään muussa parisuhteessa kuin avioliitossa,

iii) osapuolten välillä ei ole mitään seuraavista sukulaisuussuhteista: vanhempi, lapsi, isovanhempi, lapsenlapsi, veli, sisar, täti, setä, eno, veljen- tai sisarenpoika, veljen- tai sisarentytär, vävy tai miniä,

iv) pari ei voi solmia laillista avioliittoa jäsenvaltiossa; tätä luetelmakohtaa sovellettaessa parilla katsotaan olevan mahdollisuus solmia laillinen avioliitto ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa osapuolet täyttävät kaikki tällaisen parin avioliiton hyväksymiselle jäsenvaltion lainsäädännössä asetetut edellytykset;".

iii) Korvataan uuden 2 kohdan d alakohdassa ilmaisu "a ja b alakohdassa säädettyjä" ilmaisulla "a, b ja c alakohdassa säädettyjä".

iv) Korvataan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu "palkkaluokan C 3 kolmannella palkkatasolla" ilmaisulla "palkkaluokan 3 toisella palkkatasolla".

b) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

i) Korvataan 1 kohdassa määrä "247,86 euroa" määrällä "326,44 euroa".

ii) Lisätään 2 kohdan loppuun alakohta seuraavasti:

"Lapsi, jonka elatusvastuu kuuluu virkamiehelle alaikäisten suojelua koskevaan jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuvan päätöksen nojalla, rinnastetaan huollettavana olevaan lapseen.".

c) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

i) Nykyisestä 1 artiklan tekstistä tulee 1 kohta ja se numeroidaan vastaavasti;

ii) Korvataan uuden 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"(1) Virkamies saa yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistetuin edellytyksin kustakin tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta huollettavanaan olevasta vähintään 5-vuotiaasta lapsesta, joka saa säännöllisesti ja täysipäiväisesti opetusta maksullisessa peruskoulussa tai keskiasteen oppilaitoksessa taikka korkeakoulussa, koulutuslisän, joka on tarkoitettu kattamaan virkamiehelle koulutuksesta aiheutuvat kulut, kuitenkin enintään 221,50 euroa kuukaudessa. Maksullisen koulun käyntiä koskevaa edellytystä ei kuitenkaan sovelleta koulumatkakulujen korvaamiseen.".

iii) Muutetaan kolmas alakohta seuraavasti:

A) Korvataan ensimmäinen virke seuraavasti:

"Lisä maksetaan enintään kaksinkertaisena ensimmäisessä kohdassa säädettyyn enimmäismäärään verrattuna:".

B) Lisätään toiseen luetelmakohtaan ilmaisu seuraavasti:

"tai jos lapsi opiskelee korkea-asteen oppilaitoksessa jossakin muussa maassa kuin siinä, jossa virkamiehen asemapaikka sijaitsee,".

C) Lisätään toisen luetelmakohdan jälkeen luetelmakohta seuraavasti:

"- lisään oikeutetuille, jotka eivät toimi työtehtävissä, samoilla edellytyksillä kuin kahdessa edeltävässä luetelmakohdassa, ottaen asemapaikan sijasta huomioon asuinpaikan.".

iv) Lisätään kolmannen alakohdan jälkeen uusi alakohta seuraavasti:

"Maksullisen koulun käyntiä koskevaa edellytystä ei sovelleta kolmannen alakohdan mukaisiin maksuihin.".

v) lisätään 2 kohta seuraavasti:

"2. Tämän lisän määräksi vahvistetaan 79,74 euroa kuukaudessa kutakin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua huollettavana olevaa lasta kohti, joka on alle viiden vuoden ikäinen tai joka ei saa vielä säännöllistä ja kokopäiväistä perus- tai keskiasteen opetusta. Tällöin sovelletaan 1 kohdan viimeisen alakohdan ensimmäistä virkettä.".

d) Poistetaan 2 a ja 2 b jakso, mukaan lukien 4 a ja 4 b artikla.

e) Muutetaan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

i) Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"(1) Vakinaisella virkamiehellä, joka osoittaa, että hänen on ollut vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan mukaiset edellytykset, on oikeus asettautumiskorvaukseen, joka on kotitalouslisään oikeutetun virkamiehen osalta kahden kuukauden peruspalkan suuruinen ja sellaisen virkamiehen osalta, jolla ei ole oikeutta tähän lisään, yhden kuukauden peruspalkan suuruinen.".

ii) Lisätään toiseen alakohtaan sanojen "virkamiehinä olevilla" jälkeen sanat "tai muuhun henkilökuntaan kuuluvilla". (Toiseksi mainittu muutos ei koske suomenkielistä toisintoa.)

f) Muutetaan 6 artiklan 1 kohta seuraavasti:

i) Muutetaan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

A) Korvataan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu "joka täyttää 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset" sanoilla "joka osoittaa vaihtaneensa asuinpaikkaa".

B) Lisätään toiseen virkkeeseen sanojen "yhteisöjen virkamiehinä olevilla" jälkeen sanat "tai muuhun henkilökuntaan kuuluvilla".

g) Korvataan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"1. Korvaus suoritetaan käyttäen perusteena tavanomaista lyhintä ja edullisinta reittiä rautateitse ensimmäisessä luokassa asemapaikan ja palvelukseenotto- tai lähtöpaikkakunnan välillä.

Kun ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu matka on pidempi kuin 500 kilometriä ja kun tavanomaiseen reittiin sisältyy merimatka, asianomaisella henkilöllä on matkaliput esittämällä oikeus saada korvaus lentomatkakuluista liikemiesluokan tai sitä vastaavan luokan mukaisesti. Jos matkaan käytetään jotakin muuta kuin edellä tarkoitettua kulkuneuvoa, korvaus suoritetaan junalipun hinnan perusteella, lukuun ottamatta makuuvaunupaikkaa. Jos korvausta ei voida laskea tällä perusteella, korvauksen laskutapa vahvistetaan nimittävän viranomaisen tekemällä erityisellä päätöksellä.".

h) Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

i) Korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

"(1) Virkamiehellä on oikeus saada vuosittain omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavinaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista asemapaikasta 7 artiklassa määritellylle lähtöpaikkakunnalle.

Jos molemmat puolisot ovat yhteisöjen virkamiehiä, kummallakin on oikeus saada omalta ja huollettavinaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista edellä olevien säännösten mukaisesti; kukin huollettavana oleva henkilö oikeuttaa ainoastaan yhteen korvaukseen. Huollettavana olevien lasten osalta tämä korvaus määritetään puolisoiden hakemuksesta jommankumman puolison lähtöpaikkakunnan perusteella.

Jos virkamies avioituu keskellä vuotta ja on sen jälkeen oikeutettu kotitalouslisään, puolison osalta korvattavat matkakulut lasketaan sen jakson mukaan, joka alkaa avioitumispäivästä ja päättyy avioitumisvuoden lopussa.

Mahdolliset laskentaperusteiden muutokset, jotka aiheutuvat kyseisten korvausten maksamisen jälkeen tapahtuneesta perhesuhteiden muutoksesta, eivät velvoita virkamiestä maksamaan korvausta takaisin.

2-10 -vuotiaan lapsen matkakulujen laskentaperusteena on puolet kilometrikorvauksesta ja puolet kiinteämääräisestä lisäkorvauksesta; tätä laskettaessa lapsen katsotaan täyttäneen kaksi tai kymmenen vuotta 1 päivänä tammikuuta kyseisenä vuonna.

(2) Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan virkamiehen asemapaikan ja hänen palvelukseenottopaikkakuntansa tai lähtöpaikkakuntansa välisen matkan mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella; etäisyys lasketaan 7 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetun menetelmän mukaisesti.

>TAULUKON PAIKKA>

Edellä oleviin kilometrikorvauksiin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

166 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on 725-1450 kilometriä,

331,99 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on vähintään 1450 kilometriä.

Edellä olevia kilometrikorvauksia ja kiinteämääräisiä korvauksia mukautetaan vuosittain palkkojen vuosittaista mukautusta vastaavasti.".

ii) Korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4. Edellä olevia säännöksiä sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Virkamiehellä, jonka lähtöpaikkakunta ja/tai asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella, on oikeus omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavinaan olevien henkilöiden osalta, saada kalenterivuosittain korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalleen tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalle. Jos puoliso ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut huollettavina olevat henkilöt eivät asu virkamiehen kanssa tämän asemapaikassa, heillä on kuitenkin oikeus saada kalenterivuosittain korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan.

Nämä matkakulut korvataan kiinteämääräisenä maksuna, joka perustuu turistiluokkaa välittömästi ylemmän luokan lentomatkan kustannuksiin.".

i) Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

i) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

"(1) Virkamiehellä, joka voi osoittaa, että hänen on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan edellytykset, on oikeus tämän artiklan 2 kohdassa määriteltynä aikana kalenteripäiväkohtaiseen päivärahaan, jonka määrä vahvistetaan seuraavasti:

Virkamies, jolla on oikeus kotitalouslisään: 34,31 euroa.

Virkamies, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään: 27,67 euroa.

Edellä olevaa taulukkoa tarkistetaan aina kun palkkatasoa tarkistetaan henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti."

ii) Lisätään 2 kohdan toiseen alakohtaan sanojen "virkamiehinä olevilla" jälkeen sanat "tai muuhun henkilökuntaan kuuluvilla".

iii) Poistetaan 3 kohta.

j) Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

i) Poistetaan 1 kohdan toinen alakohta.

ii) Korvataan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"Matkamääräyksessä vahvistetaan virkamatkan todennäköinen kesto, jonka perusteella lasketaan säädetystä päivärahasta virkamatkan tekijälle mahdollisesti maksettava ennakko.".

iii) lisätään kohta seuraavasti:

"(3) Lukuun ottamatta erityistapauksia, joista on tehtävä erityispäätös, ja erityisesti silloin kun loma keskeytyy tai lomalta kutsutaan takaisin, virkamatkakulut korvataan siihen määrään asti, joka vastaa edullisimman käytettävissä olevan vaihtoehdon matkakustannuksia asemapaikan ja virkamatkapaikan välillä niin, ettei virkamatkan tekijän tarvitse merkittävästi pidentää oleskeluaan paikalla.".

k) Korvataan 12 ja 13 artikla seuraavasti:

" 12 artikla

1. Juna

Junalla tehdyn virkamatkan matkakulut korvataan tositteiden perusteella käyttäen perusteena ensimmäisen luokan junalipun hintaa asemapaikan ja virkamatkapaikan välisen lyhimmän reitin mukaan.

2. Lentokone

Virkamiehet saavat käyttää lentokonetta, jos edestakaisen matkan pituus on junamatkan perusteella laskettuna vähintään 800 kilometriä.

3. Laiva

Nimittävä viranomainen tekee päätökset sovellettavista laivamatkojen matkustusluokista ja korvattavista hyttimaksuista tapauskohtaisesti matkan kestosta ja kustannuksista riippuen.

4. Henkilöauto

Matkakustannukset korvataan kiinteämääräisesti junalipun hinnan perusteella 1 kohdan säännösten mukaisesti; muita lisäkuluja ei korvata.

Nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää myöntää virkamiehelle kilometrikorvauksen edellä säädetyn matkakulukorvauksen asemesta, jos tämä tekee virkamatkansa erityisolosuhteissa ja jos julkisten liikennevälineiden käyttäminen tuottaa ilmeisiä hankaluuksia.

13 artikla

1. Virkamatkapäiväraha kattaa kiinteämääräisesti kaikki virkamatkan tekijälle aiheutuvat menot: aamiaisen, kaksi pääateriaa ja muut juoksevat menot paikallisliikenne mukaan luettuna. Majoituskulut paikallisine veroineen korvataan tositteita vastaan kullekin maalle vahvistetun enimmäismäärän rajoissa.

2. a)

>TAULUKON PAIKKA>

Kun jokin yhteisöjen toimielimistä tai yhteisöjen ulkopuolinen hallintoelin tai organisaatio tarjoaa tai korvaa virkamatkalla olevan virkamiehen aterian tai majoituksen, hänen on tehtävä siitä ilmoitus. Tällöin sovelletaan vastaavia vähennyksiä.

b) Nimittävä viranomainen vahvistaa ja mukauttaa määräajoin jäsenvaltioiden Euroopassa sijaitsevan alueen ulkopuolelle suuntautuvia virkamatkoja koskevat korvaukset.

3. Neuvosto tarkistaa joka toinen vuosi 2 (a) kohdassa mainitut määrät. Tämä tarkistus suoritetaan hotellien, ravintoloiden ja ateriapalvelujen hintoja koskevan komission selvityksen perusteella, ja siinä otetaan huomioon mainittujen hintojen kehitystä kuvaavat indeksit. Neuvosto päättää tästä tarkistuksesta komission ehdotuksesta määräenemmistöllä siten kuin EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa määrätään.".

l) Lisätään artikla seuraavasti:

" 13a artikla

Eri toimielimet vahvistavat tämän liitteen 11, 12 ja 13 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt yleisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti.".

m) Poistetaan 14 a ja 14 b artikla.

n) Korvataan 15 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu "palkkaluokkiin A 1 ja A 2 kuuluvat virkamiehet" ilmaisulla "henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut johtavassa asemassa olevat virkamiehet".

o) Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

i) Korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

"(2) Yhteisöjen toimielinten yhteisymmärryksessä ja henkilöstösääntökomitean lausunnon saatuaan laatimien säännösten mukaisesti vahvistetuilla edellytyksillä virkamies voi siirrättää säännöllisesti osan palkastaan johonkin toiseen jäsenvaltioon sen toimielimen välityksellä, jonka palveluksessa hän on.

Tällainen siirto voi koskea jompaakumpaa tai molempia seuraavista:

a) toisessa jäsenvaltiossa olevassa oppilaitoksessa opiskelevaa huollettavana olevaa lasta kohti enintään määrä, joka vastaa kyseisestä lapsesta tosiasiallisesti saadun koulutuslisän määrää;

b) kenelle tahansa kyseisessä jäsenvaltiossa asuvalle henkilölle, johon nähden virkamiehellä on todistettavasti velvoitteita oikeuden päätöksen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen päätöksen nojalla, suoritettavat säännölliset maksut, joista on esitettävä pätevät todistusasiakirjat.

Toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut siirrot eivät voi olla enempää kuin 5 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa siirroissa käytetään henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua valuuttakurssia. Siirrettyihin määriin sovelletaan kerrointa, joka edustaa sille maalle, jonka valuuttana siirto tehdään, henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaan vahvistetun korjauskertoimen ja virkamiehen palkanmaksuun sovelletun, henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetun korjauskertoimen välistä eroa.".

ii) Lisätään kohta seuraavasti:

"4. Edellä 1-3 kohdassa tarkoitettujen siirtojen lisäksi virkamies voi pyytää säännöllistä siirtoa toiseen jäsenvaltioon kuukausittaisella valuuttakurssilla, johon ei sovelleta korjauskerrointa. Tällainen siirto voi olla enintään 25 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.";

98) Muutetaan liite VIII seuraavasti:

a) Korvataan 2 artiklan toisessa kohdassa luku "35" ilmaisulla "henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuun eläkkeen enimmäismäärään vaadittava palvelusvuosien määrä".

b) Korvataan 3 artikla seuraavasti:

" 3 artikla

Edellyttäen, että asianomainen toimihenkilö on maksanut säädetyt eläkemaksut palvelusajaltaan, 2 artiklan mukaisia palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomioon:

a) palvelusaika virkamiehenä jossakin toimielimessä jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklan a, b, c, e ja f alakohdassa tarkoitetussa asemassa. Henkilöstösääntöjen 40 artiklan nojalla virkavapautta saaneisiin henkilöihin sovelletaan kuitenkin mainitun artiklan 3 kohdan toisen alakohdan viimeisessä virkkeessä säädettyjä edellytyksiä;

b) kaudet, joiden aikana asianomaisella on ollut oikeus henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitettuun korvaukseen, enintään viiden vuoden ajalta;

c) aika, jona henkilölle on maksettu työkyvyttömyyskorvausta;

d) kertynyt palvelusaika muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisessa asemassa. Kun mainitun säännöstön mukaisesta sopimussuhteisesta toimihenkilöstä tulee virkamies, eläkkeeseen oikeuttavat palvelusvuodet sopimussuhteisena toimihenkilönä oikeuttavat virkamiehen eläkevuosien määrään, joka lasketaan sopimussuhteisena toimihenkilönä saadun viimeisen peruspalkan ja virkamiehenä saadun ensimmäisen peruspalkan välisessä suhteessa todellisten palvelusvuosien määrän rajoissa. Mahdollisesti liikaa suoritetut maksut, jotka vastaavat eläkkeeseen laskettujen palvelusvuosien ja todellisten palvelusvuosien lukumäärän välistä erotusta, palautetaan asianomaiselle henkilölle sopimussuhteisena toimihenkilönä saadun viimeisen peruspalkan perusteella. Tätä säännöstä sovelletaan soveltuvilta osin tapauksessa, jossa virkamiehestä tulee sopimussuhteinen toimihenkilö.".

c) Korvataan 4 artikla seuraavasti:

" 4 artikla

1. Virkamies, joka on ollut aiemmin jonkin yhteisöjen toimielimen palveluksessa joko virkamiehenä tai väliaikaisena toimihenkilönä taikka sopimussuhteisena toimihenkilönä ja joka otetaan uudestaan jonkin yhteisöjen toimielimen palvelukseen, alkaa saada uusia eläkeoikeuksia. Hän voi pyytää, että eläkeoikeuksia laskettaessa otetaan huomioon tämän liitteen 3 artiklan mukaisesti virkamiehenä, väliaikaisena toimihenkilönä tai sopimussuhteisena toimihenkilönä täyttynyt palvelusaika, jolta eläkemaksut on suoritettu, edellyttäen että:

a) 12 artiklan nojalla suoritettu eroraha, johon on lisätty 3,5 prosentin vuotuinen koronkorko, maksetaan takaisin. Jos asianomainen on saanut muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 tai 112 artiklan mukaisia etuuksia, mainittujen artiklojen nojalla suoritetut määrät, joihin on lisätty edellä mainitun prosentin mukainen koronkorko, on myös maksettava takaisin;

b) tähän tarkoitukseen varataan ennen 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn palvelusvuosihyvityksen laskemista ja edellyttäen, että asianomainen on pyytänyt tämän artiklan mukaisia etuuksia ja hän on ne saanut sen jälkeen, kun hänet on otettu uudestaan palvelukseen, se osa yhteisön eläkejärjestelmään siirretystä määrästä, joka vastaa 11 artiklan 1 kohdan tai 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla vakuutusmatemaattisesti laskettua ja lähtöjärjestelmään siirrettyä määrää ja johon on lisätty 3,5 prosentin vuotuinen koronkorko.

Jos asianomainen on saanut muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 tai 112 artiklan mukaisia etuuksia, varattavassa määrässä otetaan huomioon myös näiden artiklojen nojalla suoritettu määrä, johon on lisätty 3,5 prosentin vuotuinen koronkorko.

Jos yhteisön järjestelmään siirretty määrä ei riitä palauttamaan koko aiempaan palvelusaikaan liittyviä eläkeoikeuksia, virkamies voi omasta pyynnöstään täydentää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädettyä määrää.

2. Edellä 1 kohdassa säädettyä korkoprosenttia voidaan tarkistaa liitteessä XII olevassa 10 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.".

d) Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

i) Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"Sen estämättä, mitä tämän liitteen 2 artiklassa säädetään, virkamiehellä, joka jatkaa palveluksessa täytettyään 63 vuotta, on oikeus saada kultakin mainitun iän täyttämisen jälkeiseltä palvelusvuodelta eläkkeeseensä korotus, joka on 2 prosenttia eläkkeen laskennassa huomioon otetusta peruspalkasta; eläkkeen kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 70 prosenttia viimeisestä peruspalkasta, joka määritetään tapauskohtaisesti henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen tai kolmannen kohdan mukaan.".

ii) Korvataan toisessa kohdassa luku "60" luvulla "63".

e) Korvataan 6 artiklassa ilmaisu "D 4 -palkkaluokan ensimmäisellä palkkatasolla" ilmaisulla "1 -palkkaluokan ensimmäisellä palkkatasolla".

f) Poistetaan 7 artikla.

g) Korvataan 8 artikla seuraavasti:

" 8 artikla

Vanhuuseläkkeen 'vakuutusmatemaattisella arvolla' tarkoitetaan virkamiehelle kertyvien etuuksien pääoma-arvoa, joka on laskettu liitteessä XII olevassa 9 artiklassa mainitun kuolevuustaulukon ja 3,5 prosentin vuotuisen koron perusteella, jota voidaan tarkistaa liitteessä XII olevassa 10 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.".

h) Korvataan 9 artikla seuraavasti:

" 9 artikla

1. Virkamies, jonka palvelussuhde päättyy ennen 63 vuoden ikää, voi pyytää, että hänen vanhuuseläkkeensä

a) Maksamista siirretään sitä kalenterikuukautta seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän täyttää 63 vuotta, tai

b) maksetaan hänelle heti, jos hän on täyttänyt vähintään 55 vuotta. Tällöin vanhuuseläkkeen määrää vähennetään suhteessa virkamiehen ikään eläkkeenmaksun aloittamishetkellä.

Eläkkeeseen sovelletaan 3,5 prosentin vähennystä kultakin palvelusvuodelta, jona virkamies ei ole vielä täyttänyt henkilöstöstösääntöjen 77 artiklan mukaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaa ikää. Jos henkilöstösääntöjen 77 artiklan mukaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän ja asianomaisen henkilön iän edellä tarkoitetulla hetkellä välinen ero ylittää kokonaisten vuosien määrän, vähennykseen lisätään yksi vuosi.

2. Nimittävä viranomainen voi päättää yksikön edun mukaisesti, objektiivisin ja konkreettisin perustein sekä yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistettujen avoimien menettelyjen avulla jättää soveltamatta edellä mainittua vähennystä asianomaisiin virkamiehiin. Niiden virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden kokonaismäärä, jotka jäävät eläkkeelle ilman että heidän eläkettään vähennetään kultakin vuodelta, saa olla enintään 10 prosenttia niiden kaikkien toimielinten virkamiesten määrästä, jotka ovat edellisenä vuonna siirtyneet eläkkeelle. Tämä prosenttiluku voi vaihdella vuosittain 8 prosentista 12 prosenttiin siten, että kahden vuoden kokonaismäärä ei saa ylittää 20 prosenttia ja että talousarvion tasapainoa noudatetaan. Ennen kuin viisi vuotta on kulunut, komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tämän toimenpiteen soveltamisesta. Tarvittaessa komissio ehdottaa EY:n perustamissopimuksen 283 artiklan nojalla, että viiden vuoden jälkeen vuosittaiseksi enimmäismääräksi vahvistetaan 5-10 prosenttia kaikkien toimielinten edellisenä vuonna eläkkeelle siirtyneiden virkamiesten määrästä.".

i) Lisätään artikla seuraavasti:

" 9a artikla

Virkamiehellä, joka on saavuttanut oikeuden eläkkeeseen, joka on yli 70 prosenttia hänen viimeisestä peruspalkastaan, ja joka pyytää välitöntä pääsyä vanhuuseläkkeelle 9 artiklan nojalla, on oikeus vaatia, että vähennettyä eläkettä määritettäessä 9 artiklasta ilmenevää vähennystä sovelletaan teoreettiseen määrään, joka vastaa kertyneitä palvelusvuosia, eikä 70 prosenttiin viimeisestä peruspalkasta rajattuun enimmäismäärään. Näin laskettu vähennetty eläke ei saa kuitenkaan missään tapauksessa ylittää henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettua 70 prosentin osuutta viimeisestä peruspalkasta.".

j) Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

i) Lisätään 1 kohdassa sanojen "vanhuuseläkeoikeuksia" ja "vastaava vakuutusmatemaattinen arvo" väliin sana "varsinaisena siirtopäivänä"

ii) Muutetaan 2 kohta seuraavasti:

A) korvataan ensimmäisessä alakohdassa sanat

"on mahdollisuus vakinaistamisensa yhteydessä maksaa yhteisöille edellä mainittuja tehtäviä hoitaessaan kartuttamiensa vanhuuseläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo tai kiinteällä korolla laskettu arvo."

sanoilla

"on mahdollisuus vakinaistamisensa ja sen ajankohdan välisenä aikana, jona hän saa oikeuden henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettuun vanhuuseläkkeeseen, suorituttaa yhteisöille varsinaisen siirtohetken mukaan vakuutusmatemaattisesti laskettu pääoma, joka edustaa hänen edellä mainittuja palveluksia suorittamalla kartuttamiaan eläkeoikeuksia.".

B) Muutetaan toinen alakohta seuraavasti:"Tällöin toimielin, jonka palveluksessa virkamies on, määrittää yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä niiden palvelusvuosien lukumäärän, joka aiemman palvelusajan osalta otetaan huomioon yhteisön eläkejärjestelmässä, ottaen huomioon virkamiehen peruspalkka, ikä ja muuntokurssi siirtopyynnön tekopäivänä vakinaistettaessa sekä siirretyn pääoman arvon vähennettynä määrällä, joka edustaa siirtopyynnön tekopäivän ja varsinaisen siirtopäivän välistä pääoman uudelleenarvostusta."

C) Lisätään alakohta seuraavasti:"Virkamies voi käyttää hyväkseen tätä mahdollisuutta ainoastaan yhden kerran kunkin jäsenvaltion ja eläkerahaston kohdalla.".

k) Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

" 12 artikla

1. Alle 63-vuotiaalla virkamiehellä, jonka palvelussuhde päättyy lopullisesti muun syyn kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden vuoksi ja jolla ei ole oikeutta vanhuuseläkkeeseen välittömästi tai myöhempänä ajankohtana, on oikeus saada palveluksesta erotessaan:

a) jos hän on ollut palveluksessa vähemmän kuin vuoden ajan ja edellyttäen, että häneen ei ole sovellettu 11 artiklan 2 kohdan säännöksiä, eroraha, joka on kolme kertaa peruspalkasta vanhuuseläkemaksuina pidätetty määrä vähennettynä määrillä, jotka on mahdollisesti maksettu muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 ja 112 artiklan nojalla;

b) muissa tapauksissa 11 artiklan 1 kohdan nojalla tai suorittamalla vastaavan vakuutusmatemaattisen arvon valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, joka takaa, että

i) pääomaa ei palauteta;

ii) kuukausieläke maksetaan aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämisestä ja viimeistään 65 vuoden iän täyttämisestä lukien;

iii) perhe-eläkkeenä tai eloon jääneille maksettavat korvaukset suoritetaan;

iv) siirto toiseen vakuutusjärjestelmään tai rahastoon hyväksytään ainoastaan ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa kuvatuin ehdoin.

2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, vähintään 63-vuotiaalla virkamiehellä, joka palvelukseen tultuaan on suorittanut eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai säilyttämiseksi maksuja kansalliseen eläkejärjestelmään tai valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, jotka täyttävät edellisessä kohdassa mainitut ehdot, ja joka eroaa lopullisesti tehtävistään muusta syystä kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden johdosta ja jolla ei ole oikeutta heti tai myöhempänä ajankohtana maksettavaan vanhuuseläkkeeseen, on palveluksesta erotessaan oikeus erorahaan, joka vastaa yhteisön palveluksessa ollessa saatujen eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattista arvoa. Näissä tapauksissa eläkeoikeuksien perustamiseksi tai säilyttämiseksi kansalliseen eläkejärjestelmään maksetut määrät vähennetään erorahasta muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 45 tai 112 artiklan nojalla.

3. Kun virkamies eroaa lopullisesti tehtävistään erottamisen johdosta, eroraha tai tapauksen mukaan siirrettävää määrää vastaava vakuutusmatemaattinen arvo vahvistetaan kuitenkin liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan tehtävällä päätöksellä.".

l) Poistetaan 12 a artikla.

m) Korvataan 3 luvun otsikko seuraavasti: "Työkyvyttömyyskorvaus".

n) Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

i) Ensimmäinen kohta numeroidaan ja siitä tulee 1 kohta, ja sana "työkyvyttömyyseläkkeeseen" korvataan sanalla "työkyvyttömyyskorvaukseen".

ii) Poistetaan toinen kohta ja se korvataan 2 kohdalla seuraavasti:

"(2) Työkyvyttömyyskorvauksen saaja ei saa harjoittaa palkallista ammattitoimintaa, ellei hän ole saanut nimittävältä viranomaiselta siihen ennakkolupaa. Siinä tapauksessa korvauksesta vähennetään palkan osa, joka yhdessä työkyvyttömyyskorvauksen kanssa ylittää viimeisen palveluksessaoloajan kokonaispalkan, joka määritetään sen kuukauden ensimmäisenä päivänä voimassaolleen palkkataulukon mukaan, jolta korvaus suoritetaan.

Asianomaisen on toimitettava vaadittavat kirjalliset todisteet ja ilmoitettava toimielimelle kaikki seikat, jotka saattavat muuttaa oikeuksia korvaukseen.".

o) Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

i) Korvataan, milloin ne esiintyvät tekstissä, sana "työkyvyttömyyseläke" sanalla "työkyvyttömyyskorvaus" ja sanat "tämän eläkkeen" sanoilla "tämän korvauksen".

ii) Poistetaan toisessa kohdassa ilmaisu; "tällöin sovelletaan 16 artiklan säännöksiä".

p) Korvataan 15 artiklassa sana "eläkkeen" sanalla "korvauksen" ja luku "60" luvulla "63".

q) Poistetaan 16 artikla.

r) Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

i) Korvataan, milloin se esiintyy tekstissä, sana "leski" ilmaisulla "eloon jäänyt puoliso".

ii) (Ensin mainittu muutos ei koske suomenkielistä toisintoa.) Korvataan ensimmäisen kohdan sana "leskeneläkkeeseen" ilmaisulla "eloon jääneen eläkkeeseen".

s) Muutetaan 17 a artikla seuraavasti:

i) Korvataan, milloin ne esiintyvät tekstissä, ensimmäisessä ja toisessa kohdassa sana "leskeneläke" sanoilla "eloon jääneen eläke".

ii) Korvataan, milloin se esiintyy tekstissä, ensimmäisessä kohdassa sana "leskellään" sanoilla "eloon jääneellä puolisollaan" ja kolmannessa kohdassa sana "leski" sanoilla "eloon jäänyt puoliso".

iii) Muutetaan ensimmäinen kohta lisäksi seuraavasti:

A) Korvataan sanat "jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi"

sanoilla

"jos avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan".

B) (Ei koske suomenkielistä toisintoa.)

t) Korvataan 18 artikla seuraavasti:

" 18 artikla

Vanhuuseläkettä saaneen entisen virkamiehen eloon jäänyt puoliso edellyttäen, että avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja että hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi, ja jos ei tämän liitteen 22 artiklasta muuta johdu, on oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on 60 prosenttia siitä vanhuuseläkkeestä, jota hänen puolisonsa sai ennen kuolemaansa. Siirtoeläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; siirtoeläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin se vanhuuseläke, jota entinen virkamies sai ennen kuolemaansa.

Edellisessä kohdassa säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos virkamiehen ennen palvelussuhteen päättymistä solmimasta avioliitosta on syntynyt yksi tai useampia lapsia, joiden elatuksesta leski huolehtii tai on huolehtinut.".

u) Muutetaan 18 a artikla seuraavasti:

i) Korvataan, milloin ne esiintyvät tekstissä, sana "leski" sanoilla "eloon jäänyt puoliso" ja ilmaisu "60 vuotta" ilmaisulla "63 vuotta".

ii) Muutetaan ensimmäinen kohta seuraavasti:

a) Korvataan, milloin ne esiintyvät tekstissä, sanat "jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi"

sanoilla

"jos avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan".

b) Korvataan, milloin se esiintyy tekstissä, sana "leskeneläke" sanoilla "eloon jääneen eläke".

c) (Ei koske suomenkielistä toisintoa.)

v) Korvataan 19 artikla seuraavasti:

" 19 artikla

Työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen virkamiehen eloon jäänellä puolisolla, joka oli ollut kyseisen virkamiehen puolisona hänen saadessaan oikeuden kyseiseen eläkkeeseen, ja jos ei tämän liitteen 22 artiklasta muuta johdu, on oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on 60 prosenttia siitä työkyvyttömyyskorvauksesta, jota hänen puolisonsa sai ennen kuolemaa.

Siirtoeläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; siirtoeläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin se työkyvyttömyyskorvaus, jota eloon jääneen puolison puoliso sai ennen kuolemaansa.".

w) Korvataan 21 artiklan 1 kohdassa, milloin ne esiintyvät tekstissä, sana "leskellä" sanoilla "eloon jääneellä puolisolla" ja sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta".

x) Muutetaan 22 artikla seuraavasti:

i) Korvataan ensimmäisessä kohdassa sana "leski" sanoilla "eloon jäänyt puoliso".

ii) Korvataan kolmannessa kohdassa sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta".

y) Muutetaan 24 artikla seuraavasti:

i) Korvataan ensimmäisessä kohdassa sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta".

ii) Lisätään toiseen kohtaan virke seuraavasti:

"Myös oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa, jos sen saajaa ei voida enää pitää henkilöstösääntöjen liitteen VII 2 artiklassa tarkoitettuna huollettavana olevana lapsena.".

z) Korvataan 25 artiklassa sanat: "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta".

aa) Korvataan 26 artiklassa sana "leski" sanoilla "eloon jäänyt puoliso". (Toiseksi mainittu muutos ei koske suomenkielistä toisintoa.).

bb) Korvataan 27 artikla seuraavasti:

" 27 artikla

Virkamiehen tai entisen virkamiehen eronneella puolisolla on oikeus tässä luvussa määriteltyyn perhe-eläkkeeseen, jos hän voi osoittaa, että hänellä on entisen puolisonsa kuollessa oikeus tämän maksamaan elatusapuun, joka on vahvistettu joko oikeuden päätöksellä tai entisten puolisoiden välisellä virallisesti rekiströidyllä ja täytäntöönpannulla sopimuksella.

Perhe-eläke ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin elatusapu, jota maksettiin hänen entisen puolisonsa kuollessa, mukautettuna henkilöstösääntöjen 82 artiklan mukaisesti.

Eronnut puoliso menettää oikeutensa, jos hän menee uudelleen naimisiin ennen kuin hänen entinen puolisonsa kuolee. Jos hän menee uudelleen naimisiin entisen puolisonsa kuoleman jälkeen, häneen sovelletaan 26 artiklan säännöksiä.".

cc) Muutetaan 28 artikla seuraavasti:

i) (Ensin mainittu muutos ei koske suomenkielistä toisintoa.) Korvataan ensimmäisessä kohdassa sana "leski" sanoilla "eloon jäänyt puoliso".

ii) (Ei koske suomenkielistä toisintoa.)

dd) (Ensin mainittu muutos ei koske suomenkielistä toisintoa.) Korvataan 29 artiklassa sana "leskelle" sanoilla "eloon jääneelle puolisolle".

ee) Korvataan 31 artiklassa sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta".

ff) Korvataan 31 a artiklassa

"tai asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72, (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73, (EHTY, ETY, Euratom) N:o 2150/82 tai (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1679/85"

tai asetuksen"(ETY) N:o 1857/89(2), asetuksen (EY, Euratom) N:o 1746/2002(3), asetuksen (EY, Euratom) N:o 1747/2002(4) tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1748/2002(5)."

gg) Korvataan 34 artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Henkilöstösääntöjen 80 ja 81 artiklan säännöksiä sovelletaan myös lapsiin, jotka ovat syntyneet ennen kuin virkamiehen tai vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen virkamiehen kuolemasta on kulunut 300 päivää.".

hh) Korvataan 35 artiklassa sanat "vanhuuseläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen tai perhe-eläkkeen" sanoilla "vanhuus- tai perhe-eläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen".

ii) Lisätään 36 artiklassa sanojen "palkasta" ja "vähennetään" väliin sanat "tai työkyvyttömyyskorvauksesta".

jj) Poistetaan 39 artikla.

kk) Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

i) Korvataan ensimmäisessä kohdassa sanat "vanhuuseläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen tai perhe-eläkkeen taikka väliaikaisen eläkkeen" sanoilla vanhuus-, perhe- tai väliaikaisen eläkkeen taikka työkyvyttömyyskorvauksen

ii) Korvataan toinen kohta seuraavasti:

"Vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ei voida maksaa samanaikaisesti Euroopan unionin yleisestä tai jonkin viraston talousarviosta maksetun palkan eikä henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa säädetyn korvauksen kanssa. Vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ei voida myöskään maksaa yhdessä korvauksen kanssa, joka perustuu jollekin toimielimelle tai virastolle suoritettuun toimeksiantoon.".

ll) Muutetaan 42 artikla seuraavasti:

i) Korvataan sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta".

ii) Lisätään sanojen "heille kuuluvaa eläkettä" ja "vuoden kuluessa ..." väliin sanat "tai korvausta".

mm) Korvataan 44 artiklassa sana "lopullisesti" sanalla "väliaikaisesti" ja korvataan ilmaisu "henkilöstösääntöjen 86 artiklan" ilmaisulla "liitteessä IX olevan 9 artiklan".

nn) Korvataan 45 artiklan kolmas kohta seuraavasti:

"Euroopan unionin alueella asuvien eläkkeensaajien etuudet maksetaan euroina asuinjäsenvaltion pankkiin.

Euroopan unionin ulkopuolella asuvien eläkkeensaajien eläke maksetaan euroina asuinmaan pankkiin. Poikkeustapauksessa eläke voidaan maksaa euroina toimielimen toimipaikan pankkiin tai valuuttana asuinmaahan käyttämällä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisessa käytettyjä viimeisimpiä muuntokursseja.

Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti työkyvyttömyyskorvauksen saajiin.".

oo) Korvataan 46 artiklassa ilmaisu "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" ilmaisulla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta".

99) Korvataan liite IX seuraavasti:

"LIITE IX

KURINPITOMENETTELY

1 Jakso

Yleiset säännökset

1 artikla

1. Kun petostentorjuntaviraston tekemästä tutkimuksesta käy ilmi toimielimen virkamiehen (jolla tarkoitetaan myös entistä virkamiestä) mahdollinen osallisuus tutkittavana olevaan asiaan, hänelle on ilmoitettava asiasta, jollei tästä aiheudu haittaa tutkimukselle. Missään tapauksessa ei tutkimuksen päättymisen jälkeen saa tehdä päätelmiä, joissa mainittaisiin toimielimen virkamiehen nimi, ennen kuin hänelle on annettu mahdollisuus antaa lausuntonsa kaikista häntä itseään koskevista seikoista. Päätelmissä on viitattava tähän lausuntoon.

2. Jos tutkimus edellyttää ehdotonta salassapitoa ja kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluvien tutkimusmenettelyjen aloittamista, velvoitetta pyytää lausuntoa toimielimen virkamieheltä voidaan lykätä nimittävän viranomaisen suostumuksella. Näissä tapauksissa minkäänlaista kurinpitomenettelyä ei voida aloittaa ennen kuin virkamies on voinut antaa lausuntonsa.

3. Jos syytösten kohteena olevaa virkamiestä vastaan ei petostentorjuntaviraston tutkimuksen perusteella voida nostaa syytettä, kyseinen tutkimus päätetään ilman seurauksia viraston johtajan päätöksellä, ja tämä ilmoittaa asiasta virkamiehelle ja tämän toimielimelle. Virkamies voi pyytää tämän päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.

2 artikla

1. Tämän liitteen 1 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin nimittävän viranomaisen tekemiin hallinnollisiin tutkimuksiin.

2. Nimittävä viranomainen ilmoittaa kyseiselle henkilölle tutkimuksen päättymisestä ja toimittaa hänelle tutkimusraportin päätelmät ja hänen pyynnöstään kaikki muut asiakirjat, jotka koskevat suoranaisesti häntä vastaan esitettyjä syytöksiä, jollei kolmansien osapuolten oikeutettujen etujen suojasta muuta johdu.

3. Toimielimet vahvistavat tämän asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

3 artikla

1. Nimittävä viranomainen voi tutkimusraportin perusteella, toimitettuaan asianomaiselle virkamiehelle kaiken näytön asiassa ja kuultuaan virkamiestä:

a) päättää, että asianomaista virkamiestä vastaan ei voida nostaa syytettä. Virkamiehelle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti; tai

b) päättää siinäkin tapauksessa, että velvollisuudet on tai on ilmeisesti jätetty täyttämättä, ettei kurinpitoseuraamuksia sovelleta, ja antaa virkamiehelle tarvittaessa huomautuksen; tai

c) kun velvollisuudet on jätetty täyttämättä, henkilöstösääntöjen 86 artiklan mukaisesti

i) päättää aloittaa tämän liitteen 4 jaksossa säädetyn kurinpitomenettelyn, tai

ii) päättää aloittaa kurinpitomenettelyn kurinpitolautakunnassa.

4 artikla

Jos virkamiestä ei voida tämän liitteen säännösten mukaisesti kuulla objektiivisista syistä johtuen, häntä voidaan pyytää esittämään huomautuksensa kirjallisesti tai valtuuttamaan valitsemansa henkilö edustamaan itseään.

2 Jakso

Kurinpitolautakunta

5 artikla

1. Jokaiseen toimielimeen perustetaan kurinpitolautakunta, jäljempänä "lautakunta". Lautakunnassa on vähintään yksi toimielimen ulkopuolelta valittu jäsen, joka voi toimia puheenjohtajana.

2. Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä pysyvää jäsentä, jotka voidaan korvata varajäsenillä. Kun tapaus koskee palkkaluokkaan AD 13 tai sitä alempaan palkkaluokkaan kuuluvaa virkamiestä, lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, jotka kuuluvat samaan tehtäväryhmään ja samaan palkkaluokkaan kuin kurinpitomenettelyn alainen virkamies.

3. Lautakunnan pysyvät jäsenet ja näiden varajäsenet valitaan työtehtävissä toimivien virkamiesten keskuudesta, ja heidän palkkaluokkansa on oltava vähintään AD 14, paitsi silloin, kun tapaus koskee palkkaluokan AD 16 tai AD 15 virkamiehiä.

4. Kun tapaus koskee palkkaluokan AD 16 tai AD 15 virkamiehiä, lautakunnan jäsenet ja näiden varajäsenet valitaan työtehtävissä toimivien palkkaluokan AD 16 virkamiesten keskuudesta.

5. Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea sopivat tilapäismenettelystä, jolla valitaan 2 kohdassa tarkoitetut kaksi lisäjäsentä, joiden olisi osallistuttava lautakunnan työskentelyyn silloin, kun tapaus koskee virkamiestä, joka on toimessa kolmannessa maassa.

6 artikla

1. Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea nimittävät kumpikin samanaikaisesti kaksi pysyvää jäsentä ja kaksi varajäsentä.

2. Nimittävä viranomainen valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

3. Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Toimielimet voivat kuitenkin nimittää jäsenet ja varajäsenet lyhyemmäksi ajaksi, kuitenkin vähintään vuodeksi.

4. Tämän liitteen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lautakunnan kaksi lisäjäsentä nimitetään seuraavasti:

a) Nimittävä viranomainen laatii luettelon, jossa on mahdollisuuksien mukaan kahden virkamiehen nimi jokaisen tehtäväryhmän kustakin palkkaluokasta. Henkilöstökomitea toimittaa nimittävälle viranomaiselle samaan aikaan vastaavalla tavalla laaditun luettelon.

b) Kymmenen päivän kuluessa siitä, kun kurinpitomenettelyn tai henkilöstösääntöjen 22 artiklassa tarkoitetun menettelyn aloittamista koskevan päätöksen sisältävä kertomus on annettu tiedoksi, kurinpitolautakunnan puheenjohtaja valitsee asianomaisen virkamiehen läsnäollessa arvalla yhden lautakunnan jäsenen molemmista edellä mainituista luetteloista. Puheenjohtaja voi päättää, että sihteeri suorittaa tämän toimenpiteen hänen puolestaan. Puheenjohtaja ilmoittaa asianomaiselle virkamiehelle ja kullekin jäsenelle kurinpitolautakunnan kokoonpanosta.

5. Asianomainen virkamies saa yhden kerran viiden päivän kuluessa kurinpitolautakunnan muodostamisesta jäävätä yhden lautakunnan jäsenen. Toimielin saa myös jäävätä yhden lautakunnan jäsenen.

Lautakunnan jäsenet voivat samassa määräajassa pyytää, että heidät vapautetaan tehtävästä perustellusta syystä, ja eturistiriitatilanteessa heidän on luovuttava jäsenyydestään.

Lautakunnan puheenjohtaja suorittaa tarvittaessa uuden arvonnan jäsenten valitsemiseksi 4 kohdan mukaisesti valittujen jäsenten tilalle.

7 artikla

Lautakuntaa avustaa nimittävän viranomaisen valitsema sihteeri.

8 artikla

1. Lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet hoitavat tehtävänsä täysin riippumattomina.

2. Lautakunnan asioiden käsittely ja menettelyt ovat salaisia.

3 Jakso

Kurinpitoseuraamukset

9 artikla

1. Nimittävä viranomainen voi soveltaa jotakin seuraavista seuraamuksista:

a) kirjallinen huomautus;

b) varoitus;

c) ikälisien kertymisen keskeyttäminen vähintään yhden ja enintään 23 kuukauden ajaksi;

d) ikälisien alentaminen;

e) palkkaluokan väliaikainen alentaminen vähintään 15 päivän ja enintään yhden vuoden ajaksi;

f) palkkaluokan alentaminen saman tehtäväryhmän sisällä;

g) siirtäminen alempaan tehtäväryhmään joko samaan tai alempaan palkkaluokkaan;

h) viraltapano ja tarvittaessa eläkkeen väliaikainen alentaminen tai työkyvyttömyyskorvauksen osan pidättäminen tietyksi ajaksi; tämän seuraamuksen vaikutukset eivät ulotu virkamieheen riippuvuussuhteessa oleviin henkilöihin. Tällaisessa alentamistapauksessa entisen virkamiehen tulot eivät voi olla pienemmät kuin liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa säädetty vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

2. Kun virkamies saa vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta, nimittävä viranomainen voi päättää pidättää osan eläkkeestä tai työkyvyttömyyskorvauksesta tietyksi ajaksi; tämän seuraamuksen vaikutukset eivät ulotu virkamieheen riippuvuussuhteessa oleviin henkilöihin. Kyseisen virkamiehen tulot eivät kuitenkaan voi olla pienemmät kuin liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa säädetty vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

3. Yksi virhe voi johtaa vain yhteen kurinpitoseuraamukseen.

10 artikla

Kurinpitoseuraamusten ankaruuden on oltava suhteessa tehdyn virheen vakavuuteen. Virheen vakavuutta määriteltäessä ja kurinpitoseuraamuksesta päätettäessä on otettava erityisesti huomioon:

a) virheen laatu ja olosuhteet, joissa se tapahtui,

b) toimielinten luotettavuudelle, maineelle ja eduille rikkomuksesta koituneen haitan suuruus,

c) missä määrin virhe johtui tahallisuudesta tai laiminlyönnistä,

d) syyt virkamiehen tekemään virheeseen,

e) virkamiehen palkkaluokka ja virkaikä,

f) virkamiehen henkilökohtaisen vastuun määrä,

g) virkamiehen tehtävien ja vastuiden taso,

h) virheen tai virheellisen käyttäytymisen toistuminen,

i) virkamiehen käytös koko hänen uransa aikana.

4 Jakso

Kurinpitomenettely ilman kurinpitolautakunnassa tapahtuvaa käsittelyä

11 artikla

Nimittävä viranomainen voi tehdä kirjallista huomautusta tai varoitusta koskevan päätöksen kuulematta lautakuntaa. Asianomaista virkamiestä on kuultava ennen kuin nimittävä viranomainen päättää seuraamuksen määräämisestä.

5 Jakso

Kurinpitomenettelyn aloittaminen kurinpitolautakunnassa

12 artikla

1. Nimittävä viranomainen antaa lautakunnalle kertomuksen, jossa on esitettävä selkeästi teot, joista valitetaan, ja tarvittaessa olosuhteet, joissa ne on suoritettu, sekä raskauttavat tai lieventävät asianhaarat.

2. Tämä kertomus toimitetaan asianomaiselle virkamiehelle ja lautakunnan puheenjohtajalle, joka antaa sen tiedoksi lautakunnan jäsenille.

13 artikla

1. Kun virkamies on saanut tämän kertomuksen, hänellä on oikeus nähdä itseään koskevat asiakirjat kokonaisuudessaan ja ottaa jäljennökset kaikista menettelyyn liittyvistä, myös vastuusta vapauttamista tukevista, asiakirjoista.

2. Virkamiehellä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään 15 päivää sen jälkeen, kun kurinpitomenettelyn käynnistävä kertomus on annettu hänelle tiedoksi.

3. Virkamies voi valita itselleen avustajan.

14 artikla

Kun virkamies tunnustaa lautakunnan puheenjohtajan läsnäollessa syyllistyneensä virheelliseen tekoon ja myöntää varauksitta tämän liitteen 12 artiklassa mainitun kertomuksen oikeaksi, nimittävä viranomainen voi peruuttaa asian käsittelyn lautakunnassa, jotta virheen laadun ja määrättävän seuraamuksen välistä suhteellisuusperiaatetta noudatetaan. Kun asian käsittely lautakunnassa peruutetaan, sen puheenjohtaja antaa lausuntonsa määrättävästä seuraamuksesta.

Nimittävä viranomainen voi tämän menettelyn mukaisesti ja tämän liitteen 11 artiklan säännöksistä poiketen soveltaa jotakin tämän liitteen 9 artiklan 1 kohdan a-d alakohdissa mainituista seuraamuksista.

Virkamiehelle ilmoitetaan, ennen kuin hän tunnustaa tehneensä virheen, tunnustamisen mahdollisista seurauksista.

15 artikla

Ennen ensimmäistä lautakunnan kokousta puheenjohtaja antaa yhdelle lautakunnan jäsenistä tehtäväksi laatia asiasta yleiskertomuksen, ja hän ilmoittaa tästä muille lautakunnan jäsenille.

16 artikla

1. Lautakunta kuulee asianomaista virkamiestä. Tällöin hän voi esittää huomautuksensa kirjallisesti tai suullisesti joko henkilökohtaisesti tai valitsemansa edustajan välityksellä. Hän voi kutsua todistajia.

2. Lautakunnan käsittelyssä toimielintä edustaa virkamies, jonka nimittävä viranomainen on määrännyt tähän tehtävään ja jolla on samat oikeudet kuin asianomaiselle virkamiehellä.

3. Kurinpitolautakunta voi kuulla OLAF:n tutkintavirkamiehiä tapauksissa, joissa tutkinta on käynnistetty viraston aloitteesta.

17 artikla

1. Jos lautakunta katsoo, ettei sillä ole riittävän selkeitä tietoja teoista, joista valitetaan, tai olosuhteista, joissa nämä teot on tehty, se määrää aloitettavaksi tutkimuksen, jossa kumpikin osapuoli voi esittää kantansa ja vastata toisen osapuolen kantaan.

2. Lautakunnan puheenjohtaja tai joku sen jäsenistä tekee tutkimuksen lautakunnan nimissä. Lautakunta voi tutkinnallisista syistä pyytää, että sille toimitetaan kaikki käsiteltävään asiaan liittyvät asiakirjat. Toimielimen on täytettävä kaikki tällaiset pyynnöt lautakunnan mahdollisesti vahvistamassa määräajassa. Jos tällainen pyyntö esitetään virkamiehelle, mahdollinen kieltäytyminen on kirjattava.

18 artikla

Lautakunnalle esitettyjen asiakirjojen perusteella sekä mahdolliset kirjalliset tai suulliset ilmoitukset ja lautakunnan tekemän tutkimuksen tulokset huomioon ottaen lautakunta antaa määräenemmistöllä perustellun lausunnon siitä, ovatko väitetyt teot todella tapahtuneet, ja tarvittaessa siitä, millaisia seuraamuksia ne aiheuttavat. Kaikki lautakunnan jäsenet allekirjoittavat lausunnon. Jokainen lautakunnan jäsen voi liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä. Lausunto toimitetaan nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle virkamiehelle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lautakunta on vastaanottanut nimittävän viranomaisen kertomuksen, jollei määräaikaa ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi. Jos tutkimus on tehty lautakunnan aloitteesta, määräaika on neljä kuukautta, jollei sitä ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi.

19 artikla

1. Lautakunnan puheenjohtaja osallistuu lautakunnan päätöksentekoon vain kun on kyse menettelytapakysymyksistä tai kun äänet jakautuvat tasan.

2. Hän varmistaa, että lautakunnan tekemät päätökset pannaan täytäntöön, ja antaa kaikki asiaan liittyvät tiedot ja asiakirjat tiedoksi kullekin lautakunnan jäsenelle.

20 artikla

Sihteeri laatii pöytäkirjan lautakunnan kokouksista. Todistajat allekirjoittavat pöytäkirjan, joka sisältää heidän todistajanlausuntonsa.

21 artikla

1. Virkamies vastaa kurinpitomenettelyn aikana itse omista kuluistaan, ja erityisesti hänelle valittujen avustajien tai puolustusasianajajien palkkioista, jos kurinpitomenettely johtaa johonkin tämän liitteen 9 artiklassa säädettyyn seuraamukseen.

2. Nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää toisin poikkeustapauksissa, joissa virkamiehen vastattavat kulut olisivat kohtuuttomia.

22 artikla

1. Nimittävä viranomainen tekee päätöksensä virkamiestä kuultuaan tämän liitteen 9 ja 10 artiklan säännösten mukaisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut lautakunnan lausunnon. Päätös on perusteltava.

2. Jos nimittävä viranomainen päättää asian käsittelyn määräämättä kurinpidollista seuraamusta, se ilmoittaa päätöksestään kyseiselle virkamiehelle kirjallisesti ja viivytyksettä. Virkamies voi pyytää päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.

6 Jakso

Virantoimituksesta pidättäminen

23 artikla

1. Jos nimittävä viranomainen katsoo virkamiehen tehneen vakavan virheen, se voi pidättää tämän virantoimituksesta koska tahansa määräajaksi tai toistaiseksi riippumatta siitä, onko kyse virkavelvollisuuksien vai säännösten rikkomisesta.

2. Nimittävä viranomainen tekee päätöksen kuultuaan kyseistä virkamiestä, paitsi jos kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet.

24 artikla

1. Virkamiehen virantoimituksesta pidättämistä koskevassa päätöksessä on mainittava, saako hän täyden palkan virantoimituksesta pidättämisen aikana vai pidätetäänkö siitä kyseisessä päätöksessä vahvistettava määrä. Virkamiehelle maksettava määrä ei kuitenkaan voi missään tapauksessa olla pienempi kuin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa säädetty vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

2. Virantoimituksesta pidätettyä virkamiestä koskeva lopullinen päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa virantoimituksesta pidättämistä koskevan päätöksen voimaantulosta. Jos päätöstä ei ole tehty kuuden kuukauden määräajan päätyttyä, virkamies saa jälleen palkkansa kokonaisuudessaan, jollei 3 kohdan säännöksistä muuta johdu.

3. Palkan pidätystä voidaan jatkaa yli 2 kohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden määräajan, jos virkamies joutuu syytteeseen samoista teoista ja hänet on pidätetty tämän syytteen vuoksi. Tässä tapauksessa virkamiehelle voidaan maksaa täysi palkka vasta kun toimivaltainen tuomioistuin päättää vapauttaa hänet.

4. Edellä 1 kohdan nojalla pidätetyt summat maksetaan takaisin virkamiehelle, jos lopullisella päätöksellä määrätty kurinpitoseuraamus ei ole kirjallista huomautusta, varoitusta, ikälisien kertymisen keskeyttämistä tai ikälisien alentamista ankarampi tai jos mitään kurinpitoseuraamusta ei ole määrätty; jälkimmäisessä tapauksessa takaisinmaksuun lisätään liitteessä XII olevassa 12 artiklassa määritellyn kannan mukaan laskettu koronkorko.

7 Jakso

Rinnakkainen syytteeseenpano

25 artikla

Jos virkamies asetetaan syytteeseen samasta teosta, lopullinen päätös tehdään vasta, kun asiaa käsittelevä tuomioistuin on antanut lopullisen tuomionsa.

8 Jakso

Loppusäännökset

26 artikla

Tämän liitteen 11, 14, 22 ja 23 artiklassa mainitut päätökset on annettava tiedoksi petostentorjuntavirastolle tapauksissa, joissa tutkinta on käynnistetty viraston aloitteesta.

27 artikla

Virkamies, jolle on määrätty kurinpitoseuraamuksena muu kuin viraltapano, voi kolmen vuoden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta tai varoituksesta ja kuuden vuoden kuluttua muista seuraamuksista tehdä hakemuksen seuraamusmerkinnän poistamiseksi henkilökansiostaan. Nimittävä viranomainen päättää, suostutaanko hakijan pyyntöön.

28 artikla

Jos asiassa saadaan uusia tietoja ja niitä koskevia todisteita, nimittävä viranomainen voi aloittaa kurinpitomenettelyn uudelleen omasta aloitteestaan tai asianomaisen virkamiehen hakemuksesta.

29 artikla

Jos virkamiestä vastaan ei tämän liitteen 1 artiklan 3 kohdan tai 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti ole nostettu syytettä, hänellä on oikeus pyytää vahingon korjaamista siten, että nimittävän viranomaisen päätös julkistetaan sopivalla tavalla.

30 artikla

Jokainen toimielin vahvistaa henkilöstökomiteaansa kuultuaan tämän liitteen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jos se pitää sitä tarpeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista.;"

100) Muutetaan liite X seuraavasti:

a) Korvataan 2 artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Nimittävä viranomainen hoitaa siirron noudattaen erityistä menettelyä, jäljempänä 'siirtomenettely', jonka soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt se vahvistaa saatuaan henkilöstökomitean lausunnon.".

b) Korvataan 3 artiklan ensimmäinen virke seuraavasti:

"Kolmannessa maassa työskentelevä virkamies voidaan siirtomenettelyssä väliaikaisesti siirtää virkoineen nimittävän viranomaisen päätöksellä toimielimensä toimipaikkaan tai muuhun yhteisön asemapaikkaan. Avointa tointa ei julkaista ennen tällaista siirtoa, ja siirto voi kestää enintään neljä vuotta.".

c) Korvataan 5 artikla seuraavasti:

" 5 artikla

(1) Kun toimielin antaa virkamiehen käyttöön asunnon, joka vastaa hänen tehtäviensä vaativuutta ja hänen huollettavanaan olevan perheen kokoa, virkamiehen on asuttava siinä.

(2) Nimittävä viranomainen säätää ensimmäisen kohdan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä saatuaan henkilöstökomitean lausunnon. Nimittävä viranomainen päättää myös oikeudesta kussakin asemapaikassa vallitsevien olojen mukaiseen kalustukseen ja muuhun asuntoirtaimistoon.".

d) Korvataan 6 artiklassa sanat "viiden arkipäivän" sanoilla "kolmen ja puolen työpäivän".

e) Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

i) Korvataan ensimmäisessä kohdassa sanat "viisi arkipäivää" sanoilla "kolme ja puoli työpäivää" ja sanat "kaksi ja puoli päivää" sanoilla "kaksi työpäivää".

ii) Korvataan toisessa kohdassa sanat "kaksikymmentä arkipäivää" sanoilla "neljätoista työpäivää".

f) Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

i) Korvataan 1 kohdassa sanat "kahdenkymmenen kalenteripäivän" sanoilla "neljäntoista työpäivän".

ii) Muutetaan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

a) Korvataan ilmaisu "kalenteripäivää" ilmaisulla "työpäivää".

b) Poistetaan toinen virke.

g) Muutetaan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti:

i) Muutetaan kuudes alakohta seuraavasti:

a) Korvataan neljännessä luetelmakohdassa luku "8" luvulla "7".

b) Lisätään neljännen luetelmakohdan jälkeen uusi luetelmakohta seuraavasti:

"- 30 %, kun arvo on yli 7 mutta enintään 9,".

c) Korvataan viidennessä luetelmakohdassa luku "8" ilmaisulla "9, mutta enintään 11".

d) Lisätään luetelmakohta seuraavasti:

"- 40 %, kun arvo on yli 11.".

ii) Lisätään alakohta seuraavasti:

"Virkamiehet, joille on uran aikana määrätty asemapaikaksi vaikeana tai erittäin vaikeana pidetty paikka, jossa elinolokorvaus on 30, 35 tai 40 prosenttia, ja jotka hyväksyvät siirron toiseen paikkaan, jossa elinolokorvaus on 30, 35 tai 40 prosenttia, saavat uuden asemapaikkansa elinolokorvauksen lisäksi lisäpalkkion, joka on suuruudeltaan viisi prosenttia ensimmäisessä alakohdassa mainitusta viitemäärästä;

Palkkio lisätään joka kerta, kun virkamies siirretään vaikeaan tai erittäin vaikeaan asemapaikkaan; elinolokorvauksen ja palkkion yhteismäärä ei saa kuitenkaan ylittää 45:ttä prosenttia ensimmäisessä alakohdassa mainitusta viitemäärästä.".

h) Korvataan 13 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanat "kuuden kuukauden välein" sanoilla "kerran vuodessa".

i) Korvataan 16 artiklan ensimmäisessä kohdassa sanat "joko euroina tai asemamaan valuuttana" sanoilla "euroina, asemaan valuuttana tai valuuttana, jona kulut on ilmaistu.".

j) Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

i) Muutetaan ensimmäinen kohta seuraavasti:

a) korvataan ilmaisu "jolla ei ole toimielimen hänen käyttöönsä antamaa kalustettua asuntoa" ilmaisulla "jolle on tämän liitteen 5 tai 23 artiklan säännösten nojalla annettu asunto".

b) korvataan ilmaisu "henkilökohtaisen irtaimiston" ilmaisulla "henkilökohtaisen irtaimiston ja henkilökohtaisten tavaroiden".

ii) Korvataan toisessa kohdassa ilmaisu "asettautumiskulut" sanoilla "asuinpaikan vaihdosta aiheutuvat muut kulut".

k) Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

i) Korvataan toinen ja kolmas kohta seuraavasti:

"Lisäksi virkamies saa 50 prosenttia liitteessä VII olevassa 10 artiklassa säädetystä päivärahasta, paitsi jos nimittävän viranomaisen arvion mukaan kyseessä on ylivoimainen este.".

ii) (Ei koske suomenkielistä toisintoa.)

l) Korvataan 19 artikla seuraavasti:

" 19 artikla

Jos virkamiehellä ei ole mahdollisuutta käyttää virka-autoa, jolla hän voisi tehdä tehtäviensä suorittamiseen suoraan liittyviä virkamatkoja toiminta-alueellaan, hän saa oman autonsa käytöstä kilometrikorvauksen, jonka määrän nimittävä viranomainen vahvistaa.".

m) Korvataan 21 artiklan ensimmäinen ja toinen kohta seuraavasti:

"Kun virkamiehen on vaihdettava asuinpaikkaansa noudattaakseen henkilöstösääntöjen 20 artiklaa palvelukseen tullessaan tai toisiin tehtäviin siirtyessään, toimielin vastaa seuraavista toimista aiheutuvista kuluista nimittävän viranomaisen vahvistamin ehdoin ja sen mukaan, millaiset asuinolot virkamiehelle voidaan tarjota asemapaikassa:

a) kalustuksen ja henkilökohtaisten tavaroiden siirtäminen (kokonaan tai osittain) tosiasiallisesta sijaintipaikasta asemapaikkaan sekä henkilökohtaisten tavaroiden kuljetus, kun muutto tapahtuu kalustamattomaan asuntoon;

b) henkilökohtaisten tavaroiden kuljetus tai kalustuksen varastointi, kun muutto tapahtuu kalustettuun asuntoon.".

n) Korvataan 23 artiklassa sanat "hänen tehtäviensä tasoa" sanoilla "hänen tehtäviään".

o) Poistetaan 5 luku, mukaan lukien 26 artikla.

p) Poistetaan 6 luku, mukaan lukien 27 artikla;

101) Korvataan liite XI seuraavasti:

"LIITE XI

HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 64 JA 65 ARTIKLAN SOVELTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

1 LUKU

PALKKOJEN VUOSITARKISTUS (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 65 ARTIKLAN 1 KOHTA)

1 jakso

vuosittaiseen mukauttamiseen vaikuttavat tekijät

1 artikla

1. Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston (Eurostat) kertomus

Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tarkistusta varten Eurostat laatii vuosittain ennen lokakuun loppua kertomuksen elinkustannusten kehityksestä Brysselissä, Brysselin ja eräiden jäsenvaltioissa sijaitsevien asemapaikkojen välisistä hintapariteeteista sekä keskushallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehityksestä.

2. Elinkustannusten kehitys Brysselissä (Brysselin kansainvälinen indeksi)

Eurostat laatii Belgian viranomaisten toimittamien tietojen perusteella indeksin, jolla voidaan mitata Brysselissä toimessa olevien yhteisöjen virkamiesten elinkustannusten kehitystä. Tässä indeksissä, jäljempänä "Brysselin kansainvälinen indeksi", otetaan huomioon edellisen vuoden kesäkuun ja kuluvan vuoden kesäkuun välisenä aikana todettu kehitys. Se lasketaan henkilöstösääntöjen 64 artiklaa koskevan, 13 artiklassa tarkoitetun ryhmän määrittelemällä tilastollisella menetelmällä.

3. Elinkustannusten kehitys Brysselin ulkopuolella (hintapariteetit ja implisiittiset indeksit)

a) Eurostat laskee yhteisymmärryksessä kansallisten tilastolaitosten tai jäsenvaltioiden muiden asiaa käsittelevien viranomaisten kanssa hintapariteetit, joilla määritellään:

i) jäsenvaltioiden pääkaupungeissa, lukuun ottamatta Alankomaita, jossa käytetään Haagia Amsterdamin sijasta, ja eräissä muissa asemapaikoissa toimessa oleville yhteisöjen virkamiehille maksettavien palkkojen ostovoiman vastaavuus suhteessa Brysseliin,

ii) virkamiesten jäsenvaltioissa maksettavien eläkkeiden ostovoiman vastaavuus suhteessa Belgiaan.

b) Hintapariteetit koskevat kunkin vuoden kesäkuuta.

c) Hintapariteetit lasketaan siten, että kukin perustekijä voidaan saattaa ajan tasalle kaksi kertaa vuodessa ja tarkistaa suoralla kyselyllä vähintään joka viides vuosi. Saattaessaan hintapariteetteja ajan tasalle Eurostat käyttää sopivimpia indeksejä, jotka henkilöstösääntöjen 64 artiklaa koskeva 13 artiklassa tarkoitettu ryhmä on määrittänyt.

d) Elinkustannusten kehitys Belgian ja Luxemburgin ulkopuolella mitataan viiteajanjaksolla implisiittisten indeksien avulla. Nämä indeksit saadaan kertomalla Brysselin kansainvälinen indeksi hintapariteetin muutoksella.

4. Keskushallintojen palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehitys (erityisindikaattorit)

a) Kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kasvun tai heikkenemisen mittaamiseksi prosentteina Eurostat laatii asianomaisten kansallisten viranomaisten ennen syyskuun loppua toimittamien tietojen perusteella erityisindikaattorit, jotka kuvaavat julkishallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten todellista palkkakehitystä edellisen vuoden heinäkuun ja kuluvan vuoden heinäkuun välisenä aikana. Näiden molempien on sisällettävä kahdestoistaosa kaikista vuosittain maksetuista tekijöistä.

Erityisindikaattoreita on kahdenlaisia:

i) yksi indikaattori kullekin tehtäväryhmälle henkilöstösäännöissä vahvistetun määritelmän mukaisesti,

ii) yksi keskiarvoindikaattori, joka on painotettu kuhunkin vastaavaan tehtäväryhmään kuuluvien kansallisten virkamiesten lukumäärän perusteella.

Kukin indikaattori vahvistetaan todellisina brutto- ja nettomäärinä. Siirryttäessä bruttomäärästä nettomäärään otetaan huomioon pakolliset pidätykset sekä yleiset verotukseen liittyvät tekijät.

Vahvistaakseen Euroopan unionia koskevat brutto- ja nettoindikaattorit Eurostatin on käytettävä seuraavista jäsenvaltioista muodostettua otosta: Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta. Neuvosto voi, komission henkilöstösääntöjen 65 artiklan 3 kohdan mukaisesti tekemästä ehdostuksesta hyväksyä uuden otannan, joka vastaa vähintään 75 prosenttia Euroopan unionin bruttokansantuotteesta ja jota sovelletaan sen hyväksymistä seuraavana vuonna. Jäsenvaltiokohtaiset tulokset painotetaan kunkin jäsenvaltion ostovoimapariteetteina mitatulla bruttokansantuotteen osuudella, sellaisena kuin tämä osuus ilmaistaan kyseisenä ajankohtana voimassa olevassa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä esitettävissä kansantalouden tileissä olevien määritelmien mukaisesti julkaistuissa viimeisimmissä tilastoissa.

b) Kansalliset viranomaiset toimittavat Eurostatin pyynnöstä sille lisätietoja, joita se tarvitsee laskeakseen kansallisten virkamiesten ostovoiman kehitystä täsmällisesti mittaavan erityisindikaattorin.

Jos Eurostat toteaa asianomaisia kansallisia viranomaisia uudelleen kuultuaan, että saaduissa tiedoissa on tilastollisia poikkeamia tai että on mahdotonta laatia indikaattoreita, jotka mittaisivat tietyn jäsenvaltion virkamiesten todellisen palkkakehityksen tilastollisesti oikein, se ilmoittaa asiasta komissiolle ja toimittaa sille kaiken arviointiin tarvittavan aineiston.

c) Eurostat laskee erityisindikaattorien ohella myös eräät tarkistusindikaattorit. Yksi näistä on julkishallinnon reaalisia kokonaispalkkoja henkeä kohti koskevia tietoja ilmaiseva indikaattori, joka laaditaan kyseessä olevana hetkenä voimassa olevassa EKT:ssa esitettävissä kansantalouden tileissä olevien määritelmien mukaisesti.

Eurostat liittää erityisindikaattoreita koskevaan kertomukseensa selvitykset erityisindikaattorien ja edellä mainittujen tarkistusindikaattorien eroavuuksista.

2 artikla

Komissio laatii joka kolmas vuosi yksityiskohtaisen kertomuksen toimielinten palvelukseenottoa koskevista tarpeista ja toimittaa sen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Kuultuaan muita toimielimiä henkilöstösääntöjen säännösten mukaisesti komissio tekee tarvittaessa tämän kertomuksen perusteella neuvostolle palvelukseenottoa koskevia ehdotuksia, joita laadittaessa on otettu huomioon kaikki tarvittavat seikat.

2 jakso

palkkojen ja eläkkeiden vuosittaista mukauttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

3 artikla

1. Neuvosto päättää henkilöstösääntöjen 65 artiklan 3 kohdan mukaisesti ennen kunkin vuoden loppua komission ehdottamasta palkkojen ja eläkkeiden mukauttamisesta tämän liitteen 1 jaksossa säädettyjen tekijöiden perusteella; päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta.

2. Mukautuksen arvo saadaan kertomalla Brysselin kansainvälinen indeksi erityisindikaattorilla. Mukautus vahvistetaan nettomääräisenä ja se ilmaistaan yhtenä kaikkia koskevana prosenttilukuna.

3. Näin vahvistetun mukautuksen arvo sisällytetään henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ja liitteessä XIII sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 20, 63 ja 93 artiklassa oleviin peruspalkkataulukoihin seuraavaa menettelyä noudattaen:

a) nettopalkkaa ja nettoeläkettä lisätään tai vähennetään edellä mainituin vuosittaisin mukautuksin ottamatta huomioon korjauskerrointa,

b) uusi peruspalkkataulukko laaditaan siten, että määritetään bruttomäärä, joka vastaa nettopalkkaa sen jälkeen, kun siitä on vähennetty 4 kohdan säännösten mukaisesti verot sekä pakolliset sosiaaliturva- ja eläkemaksut,

c) nettomäärät muutetaan bruttomääriksi käyttäen vertailukohtana sellaisen naimattoman virkamiehen tilannetta, joka ei saa henkilöstösäännöissä säädettyjä korvauksia eikä lisiä.

4. Sovellettaessa asetusta (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 kerrotaan kyseisen asetuksen 4 artiklassa olevat määrät tekijällä, joka muodostuu:

a) edellisestä mukautuksesta saadusta kertoimesta, ja/tai

b) edellä 2 kohdassa tarkoitetusta palkkojen mukauttamisprosentista.

5. Korjauskerrointa ei sovelleta Belgiaan eikä Luxemburgiin. Korjauskertoimet, joita sovelletaan:

a) muissa jäsenvaltioissa tai eräissä muissa asemapaikoissa toimessa oleville Euroopan yhteisöjen virkamiehille maksettaviin palkkoihin,

b) henkilöstösääntöjen 82 artiklan 1 kohdasta poiketen yhteisön eläkkeisiin, jotka maksetaan muihin jäsenvaltioihin ennen 1 päivää toukokuuta 2004 kertyneiden eläkkeeseen oikeuttavia palvelusvuosia vastaavan osan perusteella,

vahvistetaan tämän liitteen 1 artiklassa tarkoitettujen hintapariteettien ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa kyseisten maiden osalta säädettyjen valuuttakurssien välisten suhteiden perusteella.

Korkean inflaation maissa sijaitsevissa asemapaikoissa sovelletaan kuitenkin tämän liitteen 8 artiklassa säädettyjä korjauskertoimien taannehtivaa vaikutusta koskevia menettelyjä.

6. Toimielimet tekevät virkamiesten palkkoihin sekä entisten virkamiesten ja muiden edunsaajien eläkkeisiin asianomaiset positiiviset tai negatiiviset mukautukset taannehtivasti seuraavaa vuosittaista mukautusta koskevan päätöksen soveltamis- ja voimaantulopäivän väliseltä ajalta.

Jos tällainen taannehtiva mukautus johtaa liikaa perityn määrän palauttamiseen, tämä voidaan tehdä porrastaen palautus enintään kahdentoista kuukauden ajalle siitä päivästä, jona seuraava vuosittainen mukauttamispäätös tulee voimaan.

2 LUKU

PALKKOJEN JA ELÄKKEIDEN VÄLIAIKAISET MUKAUTUKSET (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 65 ARTIKLAN 2 KOHTA)

4 artikla

1. Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 2 kohdassa säädetyistä palkkojen väliaikaisista mukautuksista tehdään 1 päivänä tammikuuta voimaan tuleva päätös, jos elinkustannukset muuttuvat huomattavasti kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana tämän liitteen 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyyn kynnysarvoon verrattuna; tällöin otetaan huomioon ostovoiman kehitysennusteet kuluvan vuotuisen viitekauden aikana.

2. Komissio antaa ehdotuksensa neuvostolle viimeistään huhtikuun jälkipuoliskolla.

3. Nämä väliaikaiset mukautukset otetaan huomioon palkkojen vuosittaisessa mukautuksessa.

5 artikla

1. Eurostat laatii vuosittain maaliskuussa ennusteen ostovoiman kehityksestä kyseisellä ajanjaksolla 12 artiklassa säädetyssä kokouksessa annettujen tietojen perusteella.

Jos tämän ennusteen prosenttiluku on negatiivinen, siitä otetaan huomioon väliaikaisen mukautuksen yhteydessä puolet.

2. Brysselin elinkustannusten kehitys mitataan edellisen kalenterivuoden kesä- ja joulukuun välistä aikaa koskevalla Brysselin kansainvälisellä indeksillä.

3. Kaikista asemapaikoista, joissa sovelletaan korjauskerrointa (Belgiaa ja Luxemburgia lukuun ottamatta), arvioidaan 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut joulukuuta koskevat hintapariteetit. Elinkustannusten kehitys lasketaan 1 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

6 artikla

1. Tämän liitteen 5 artiklan 2 kohdassa mainittu kynnysarvo kuuden kuukauden ajalle vastaa 12 kuukauden ajalle laskettua 7 prosenttia.

2. Kynnysarvoa sovelletaan seuraavaa menettelyä noudattaen, jollei tämän liitteen 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamisesta muuta johdu:

a) jos kynnysarvo saavutetaan tai ylitetään Brysselin osalta (kesä- ja joulukuun välisen Brysselin kansainvälisen indeksin kehityksen perusteella), mukautetaan kaikkien asemapaikkojen palkkoja vuotuista mukautusmenettelyä noudattaen,

b) jos kynnysarvoa ei saavuteta Brysselin osalta, mukautetaan korjauskertoimia ainoastaan niiden asemapaikkojen osalta, joissa elinkustannusten (jotka ilmaistaan kesä- ja joulukuun välisten implisiittisten indeksien avulla) kehitys ylittää tämän kynnysarvon.

7 artikla

Sovellettaessa tämän liitteen 6 artiklaa:

Mukautuksen arvo vastaa Brysselin kansainvälistä indeksiä, joka kerrotaan tarvittaessa puolella arvioidun erityisindikaattorin arvosta, jos tämä on negatiivinen.

Korjauskertoimet ovat yhtä suuret kuin hintapariteetin ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa säädetyn vastaavan valuuttakurssin välinen suhde, joka kerrotaan mukautuksen arvolla, jos mukautuskynnystä ei saavuteta Brysselin osalta.

3 LUKU

KORJAUSKERTOIMEN VOIMAANTULOPÄIVÄ (ASEMAPAIKAT, JOISSA ELINKUSTANNUSTEN KASVU ON NOPEAA)

8 artikla

1. Asemapaikoissa, joissa elinkustannusten kasvu on nopeaa (implisiittisten indeksien kehityksen perusteella mitattuina), korjauskerroin tulee voimaan ennen 1 päivää tammikuuta, kun kyseessä on väliaikainen mukautus, ja ennen 1 päivää heinäkuuta, kun kyseessä on vuotuinen mukautus. Tarkoituksena on saattaa ostovoiman heikkeneminen sellaisen asemapaikan ostovoiman heikkenemisen mukaiseksi, jossa elinkustannusten muutos vastaisi kynnysarvoa.

2. Vuotuinen mukautus tulee voimaan:

a) 16 päivänä toukokuuta asemapaikoissa, joiden implisiittinen indeksi on yli 6,3 prosenttia,

b) 1 päivänä toukokuuta asemapaikoissa, joiden implisiittinen indeksi on yli 12,6 prosenttia.

3. Väliaikainen mukautus tulee voimaan:

a) 16 päivänä marraskuuta asemapaikoissa, joiden implisiittinen indeksi on yli 6,3 prosenttia,

b) 1 päivänä marraskuuta asemapaikoissa, joiden implisiittinen indeksi on yli 12,6 prosenttia.

4 LUKU

KORJAUSKERTOIMIEN VAHVISTAMINEN JA SOVELTAMISEN LOPETTAMINEN (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 64 ARTIKLA)

9 artikla

1. Kyseisten yhteisöjen jäsenvaltioiden asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset, yhteisöjen jonkin toimielimen hallinto tai Euroopan yhteisöjen virkamiesten edustajat tietyssä asemapaikassa voivat pyytää korjauskertoimen laatimista kyseiselle asemapaikalle.

Hakemuksen tukena on oltava objektiivisia tietoja, joista käy ilmi, että ostovoima on ollut usean vuoden ajan huomattavan vääristynyt kyseisessä asemapaikassa verrattuna jäsenvaltioiden pääkaupunkien ostovoimaan (lukuun ottamatta Alankomaita, joissa vertailu tehdään Haagin eikä Amsterdamin kanssa). Jos Eurostat vahvistaa, että vääristymä on huomattava (yli 5 prosenttia) ja pysyvä, komissio tekee ehdotuksen korjauskertoimen vahvistamiseksi kyseiselle asemapaikalle.

2. Neuvosto voi komission ehdotuksesta myös päättää lopettaa oman korjauskertoimen soveltamisen tietyssä asemapaikassa. Tällöin ehdotuksen on perustuttava toiseen seuraavista seikoista:

a) kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jonkin yhteisöjen toimielimen hallinto tai kyseisessä asemapaikassa toimivien yhteisöjen virkamiesten edustajat ovat jättäneet hakemuksen, jossa todetaan, että kyseisen asemapaikan ja asianomaisen jäsenvaltion pääkaupungin välinen elinkustannusten ero ei enää ole merkittävä (alle 2 prosenttia). Lähentymisen on oltava pysyvä ja Eurostatin vahvistama,

b) asemapaikassa ei enää ole yhteisöjen virkamiehiä eikä väliaikaista henkilökuntaa kyseisessä asemapaikassa.

3. Neuvosto tekee päätöksensä ehdotuksen perusteella henkilöstösääntöjen 64 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

5 LUKU

POIKKEUSLAUSEKE

10 artikla

Jos yhteisössä todetaan komission toimittamien objektiivisten tietojen perusteella taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen vakava ja äkillinen heikkeneminen, komissio esittää kuultuaan muita toimielimiä henkilöstösääntöjen mukaisesti asiaa koskevat ehdotukset neuvostolle, joka säätää asiasta EY:n perustamissopimuksen 283 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

6 LUKU

EUROSTATIN TEHTÄVÄT JA SUHTEET JÄSENVALTIOIDEN TOIMIVALTAISIIN VIRANOMAISIIN

11 artikla

Eurostatin tehtävänä on valvoa palkkojen mukauttamiseksi huomioon otettavien tekijöiden laskemisessa käytettyjen perustietojen ja tilastollisten menetelmien laatua. Sen tehtävänä on erityisesti laatia tätä valvontaa varten tarvittavat arviot ja tutkimukset.

12 artikla

Eurostat kutsuu vuosittain maaliskuussa koolle jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten asiantuntijoista koostuvan työryhmän, jäljempänä "henkilöstösääntöjen 65 artiklaa koskeva ryhmä".

Kokouksessa käsitellään tilastollisia menetelmiä ja niiden soveltamista erityis- ja tarkistusindikaattoreiden osalta.

Palkkojen väliaikaista mukautusta varten tehtävään ostovoiman kehitystä koskevaan arviointiin tarvittavat tekijät ja julkishallinnon työaikojen kehitystä koskevat tiedot on esitettävä tämän ryhmän kokouksessa.

13 artikla

Eurostat kutsuu koolle vähintään kerran vuodessa, viimeistään syyskuussa, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten asiantuntijoista koostuvan työryhmän, jäljempänä "henkilöstösääntöjen 64 artiklaa koskeva ryhmä".

Kokouksessa käsitellään ennen kaikkea tilastollisia menetelmiä ja niiden soveltamista Brysselin kansainvälisen indeksin ja hintapariteettien vahvistamiseksi.

14 artikla

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava Eurostatille tämän pyynnöstä tiedot tekijöistä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti julkishallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen muodostumiseen ja kehitykseen.

7 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖS JA TARKISTUSLAUSEKE

15 artikla

1. Tämän liitteen säännöksiä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2004 31 päivään joulukuuta 2012.

2. Niitä tarkistetaan neljännen vuoden päättyessä erityisesti budjettivaikutusten kannalta. Tässä tarkoituksessa komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ja tarvittaessa ehdotuksen tämän liitteen muuttamiseksi EY:n perustamissopimuksen 283 artiklan nojalla.;"

102) Lisätään liitteet seuraavasti:

"LIITE XII

HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 83 A ARTIKLAN SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

1 LUKU

YLEISPERIAATTEET

1 artikla

1. Virkamiesten henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun eläkejärjestelmään maksaman osuuden määrittämiseksi komissio suorittaa joka viides vuosi ja vuodesta 2004 alkaen henkilöstösääntöjen 83 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetun eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen tasapainon arvioinnin. Tällä arvioinnilla ilmaistaan, onko virkamiesten maksama osuus riittävä yhden kolmanneksen rahoittamiseksi eläkejärjestelmän mukaisista menoista.

2. Henkilöstösääntöjen 83 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen valmistelemiseksi komissio saattaa tämän vakuutusmatemaattisen arvion vuosittain ajan tasalle, ottaen huomioon tämän liitteen 9 artiklassa määritellyt väestömuutokset, tämän liitteen 10 artiklassa määritellyn korkokannan ja tämän liitteen 11 artiklassa määritellyn vuosittaisen muutosprosentin, joka koskee EY:n virkamiesten taulukkopalkkoja.

3. Arvio ja ajan tasalle saattaminen suoritetaan kunakin vuonna n käyttäen pohjana eläkejärjestelmän työtehtävissä toimivien jäsenten perusjoukkoa 31 päivänä joulukuuta edellisenä vuonna (n-1).

2 artikla

1. Jos maksuosuutta mukautetaan, mukautus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta samanaikaisesti henkilöstösääntöjen 65 artiklassa säädetyn palkkojen vuotuisen mukautuksen kanssa. Mukautus ei saa johtaa siihen, että maksuosuus olisi enemmän kuin yksi prosenttiyksikköä yli tai alle edelliselle vuodelle vahvistetun määrän.

2. Heinäkuun 1 päivänä 2004 voimaan tuleva mukautus saa johtaa enintään 9,75 prosentin maksuosuuteen. Heinäkuun 1 päivänä 2005 voimaan tuleva mukautus voi johtaa enintään 10,25 prosentin maksuosuuteen.

3. Mukautetun maksuosuusprosentin, joka olisi johtunut vakuutusmatemaattisesta laskelmasta, ja 2 kohdassa tarkoitetusta vaihtelusta johtuvan mukautuksen välistä eroa ei minään ajankohtana palauteta, eikä sitä näin ollen oteta huomioon myöhemmissä vakuutusmatemaattisissa laskelmissa. Maksuosuusprosentti, joka olisi johtunut vakuutusmatemaattisesta laskelmasta, on mainittava tämän liitteen 1 artiklassa tarkoitetussa arviointiraportissa.

2 LUKU

VAKUUTUSMATEMAATTISEN TASAPAINON ARVIOINTI

3 artikla

Viisivuotisissa vakuutusmatemaattisissa arvioinneissa vahvistetaan tasapainoedellytykset ottaen huomioon järjestelmäkustannuksina henkilöstösääntöjen 77 artiklassa määritelty vanhuuseläke, henkilöstösääntöjen 78 artiklassa määritelty työkyvyttömyyskorvaus ja henkilöstösääntöjen 79 ja 80 artiklassa määritellyt perhe-eläkkeet.

4 artikla

1. Vakuutusmatemaattinen tasapaino arvioidaan tässä luvussa esitetyn laskentamenetelmän perusteella.

2. Menetelmän mukaan niiden eläkeoikeuksien "vakuutusmatemaattinen arvo", jotka on ansaittu ennen laskentapäivää, edustaa aiempaan palvelukseen liittyvää eläkevastuuta, kun niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka ansaitaan laskentapäivänä alkavana palvelusvuonna, edustaa "rahoituskustannusta".

3. Oletetaan, että kaikki eläkkeelle siirtymiset, työkyvyttömyyttä lukuun ottamatta, tapahtuvat tietyssä keskiarvoiässä (r). Eläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä saatetaan ajan tasalle ainoastaan tämän liitteen 1 artiklassa mainittua viisivuotista vakuutusmatemaattista arviota laskettaessa ja se voi vaihdella eri henkilöstöryhmissä.

4. Vakuutusmatemaattisia arvoja vahvistettaessa

a) otetaan huomioon tulevat muutokset kunkin virkamiehen peruspalkassa laskentapäivän ja ja oletetun eläkkeelle siirtymisiän väliseltä ajalta;

b) ei oteta huomioon ennen laskentapäivää ansaittuja eläkeoikeuksia (aiempaan palvelukseen liittyvä eläkevastuu).

5. Kaikki näissä henkilöstösäännöissä säädetyt (erityisesti liitteissä VIII ja XIII) asianomaiset säännökset otetaan huomioon rahoituskustannuksen vakuutusmatemaattisessa arvioinnissa.

6. Reaalisen diskonttokoron ja yhteisöjen virkamiesten taulukkopalkkojen vuosittaisen muutosprosentin määrittelemiseen käytetään tasoitusmenettelyä. Tasoitus saavutetaan käyttämällä korosta ja taulukkopalkkojen kasvusta 12 vuoden liikkuvaa keskiarvoa.

5 artikla

1. Maksuosuusmalli perustuu seuraavaan yhtälöön:

>VIITTAUS KAAVIOON>

2. Virkamiesten maksettavaksi tuleva osuus eläkejärjestelmän rahoituskustannuksesta lasketaan yhdeksi kolmasosaksi kaikkien eläkejärjestelmän työtehtävissä toimivina jäseninä olevien virkamiesten kuluvan vuoden (n) rahoituskustannuksen ja saman perusjoukon, joka muodostui eläkejärjestelmän aktiivisista jäsenistä 31 päivänä joulukuuta edellisenä vuonna (n-1), vuoden peruspalkkojen yhteismäärän välisestä suhteesta.

3. Rahoituskustannus on seuraavien määrien yhteissumma:

a) eläkkeelle siirtymisen rahoituskustannus (selvitetty tarkemmin tämän liitteen 6 artiklassa), eli niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka ansaitaan vuoden n aikana, mukaan luettuna sen eläkkeen osuuden arvo, joka on maksettava eloon jääneelle puolisolle ja/tai huollettavana oleville lapsille eläkkeelle siirtyneen virkamiehen kuoltua (perhe-eläke);

b) työkyvyttömyyskorvauksen rahoituskustannus (selvitetty tarkemmin tämän liitteen 7 artiklassa), eli niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka on maksettava työtehtävissä toimiville virkamiehille, joiden odotetaan tulevan työkyvyttömiksi vuoden n aikana; sekä

c) eloon jääneille maksettavien korvauksien rahoituskustannus (selvitetty tarkemmin tämän liitteen 8 artiklassa), eli niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka on maksettava työtehtävissä toimivien virkamiesten puolesta, joiden odotetaan kuolevan vuoden n aikana.

4. Rahoituskustannuksen arviointi perustuu eläkeoikeuksiin ja asianmukaisiin toistuvaiskorvauksiin, kuten tämän liitteen 6-8 artiklassa yksilöidään.

Nämä eläkkeet ja toistuvaiskorvaukset antavat vakuutusmatemaattiseksi nykyarvoksi 1 euroa vuodessa, kun otetaan huomioon korko, taulukkopalkkojen vuosittainen muutosprosentti ja todennäköisyys sille, että virkamies on elossa eläkeiän täyttäessään.

5. Henkilöstösääntöjen V osaston 2 luvussa ja liitteessä VIII mainitut vähimmäistoimeentulon määrät otetaan huomioon.

6 artikla

1. Vanhuuseläkkeiden arvon laskemiseksi kunkin virkamiehen vuoden n aikana ansaitsemat eläkeoikeudet lasketaan kertomalla tuleva eläkeiän peruspalkka kyseiseen virkamieheen sovellettavalla karttumisprosentilla.

Jos karttuneet eläkeoikeudet (palvelukseen otosta alkaen, siirrot mukaan luettuina), jotka virkamies voi lukea hyväkseen 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1, ovat vähintään 70 prosenttia, hänen ei katsota kartuttaneen eläkeoikeuksiaan vuoden n aikana.

2. Tuleva peruspalkka (projected basic salary, PS) eläkeiässä lasketaan ottamalla pohjaksi peruspalkka edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta ja ottamalla huomioon taulukkopalkkojen vuotuinen kasvuprosentti sekä ikälisistä ja ylennyksistä johtuva estimoitu vuosittainen kasvuprosentti seuraavasti:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

SAL= nykypalkka

GSG= yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti, (taulukkopalkkojen vuosittainen muutosprosentti)

ISP= ikälisistä ja ylennyksistä johtuva estimoitu vuosikasvu

m= arvioidun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen ero.

Koska laskelmissa käytetään inflaatiosta puhdistettua reaalikorkoa, taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti sekä ikälisistä ja ylennyksistä johtuva vuotuinen kasvuprosentti ovat inflaatiosta puhdistettuja kasvuprosentteja.

3. Tietyn virkamiehen ansaitsemien eläkeoikeuksien laskemisen perusteella lasketaan näiden eläkeoikeuksien (ja niihin liittyvien perhe-eläkkeiden) vakuutusmatemaattinen arvo kertomalla edellä määritellyt vuosittaiset eläkeoikeudet summalla:

a) heti alkava myöhemmän ajan eläke iässä x, aika m vuotta

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

x= virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1

τ= korkoprosentti

kpx= todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt henkilö on elossa k vuoden kuluttua

m= oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen erotus

GSG= yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuosittainen muutosprosentti)

ω= kuolevuustaulukon yläraja

sekä

b) heti alkava myöhemmän ajan perhe-eläke iässä x ja y, jossa y on puolison oletettu ikä. Tämä jälkimmäinen eläke kerrotaan todennäköisyydellä sille, että virkamies on naimisissa, ja sovellettavalla perhe-eläkeprosentilla, joka vahvistetaan liitteen VIII mukaisesti.

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

x= virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1

y= virkamiehen puolison ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1

τ= korkoprosentti

kpx= todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt virkamies on elossa k vuoden kuluttua

kpy= todennäköisyys sille, että iän y täyttänyt henkilö (iän x täyttäneen virkamiehen puoliso) on elossa k vuoden kuluttua

m= oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen ero

GSG= yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti)

ω= kuolevuustaulukon yläraja

4. Eläkkeelle siirtymisen rahoituskustannusta laskettaessa otetaan huomioon:

a) niitä virkamiehiä koskeva kannustinlisä, jotka jatkavat palveluksessa eläkeiän jälkeen;

b) niitä virkamiehiä koskeva vähennyskerroin, jotka luopuvat palveluksesta ennen eläkeikää.

7 artikla

1. Työkyvyttömyyskorvausten arvon laskemiseksi niiden korvausten, joiden oletetaan tulevan maksettaviksi vuoden n aikana, lukumäärä arvioidaan soveltamalla kuhunkin aktiiviseen virkamieheen todennäköisyyttä, että hän tulisi työkyvyttömäksi mainitun vuoden aikana. Todennäköisyys kerrotaan sitten niiden työkyvyttömyyskorvausten vuotuisella määrällä, joihin virkamiehellä olisi oikeus.

2. Vuodesta n alkaen maksettavien työkyvyttömyyskorvausten vakuutusmatemaattista arvoa laskettaessa käytetään seuraavia toistuvaiskorvauksia:

a) heti alkava väliaikainen toistuvaiskorvaus iässä x

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

x= virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1

τ= korkoprosentti

kpx= todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt henkilö on elossa k vuoden kuluttua

m= oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen erotus

GSG= yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti)

b) heti alkava perhe-eläke. Tämä jälkimmäinen eläke kerrotaan todennäköisyydellä, että virkamies on naimisissa, ja sovellettavalla perhe-eläkeprosentilla.

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

x= virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1

y= virkamiehen puolison ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1

τ= korkoprosentti

kpx= todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt henkilö on elossa k vuoden kuluttua

kpy= todennäköisyys sille, että iän y täyttänyt henkilö (iän x täyttäneen henkilön puoliso) on elossa k vuoden kuluttua

m= oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen erotus

GSG= yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti).

8 artikla

1. Eloon jääneille vuoden n aikana maksettavien eläkeoikeuksien arvo arvioidaan soveltamalla kuhunkin työtehtävissä toimivaan virkamieheen todennäköisyyttä, että hän kuolee mainitun vuoden aikana. Todennäköisyys kerrotaan sitten puolison eläkkeen vuotuisella määrällä, joka on maksettava kuluvana vuonna. Laskennassa otetaan huomioon mahdollisesti maksettavaksi tulevat lapseneläkkeet.

2. Laskettaessa eloon jääneille vuoden n aikana maksettavien eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattista arvoa käytetään heti alkavaa eläkettä. Tämä eläke kerrotaan todennäköisyydellä sille, että virkamies on naimisissa.

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

y= virkamiehen puolison ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1

τ= korkoprosentti

kpy= todennäköisyys sille, että iän y täyttänyt henkilö (iän x täyttäneen henkilön puoliso) on elossa k vuoden kuluttua

GSG= yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti)

ω= kuolevuustaulukon yläraja.

3 LUKU

LASKENTAJÄRJESTELMÄ

9 artikla

1. Vakuutusmatemaattisen arvioinnin suorittamiseksi huomioon otettavat väestötieteelliset muuttujat perustuvat kaikkiin järjestelmään kuuluviin henkilöihin eli työtehtävissä toimivaan henkilöstöön ja eläkeläisiin. Komissio luetteloi nämä tiedot vuosittain niistä eri toimielimistä ja yhteisön virastoista saamiensa tietojen perusteella, joiden henkilöstö kuuluu tähän järjestelmään.

Tämän perusjoukon perusteella tehdään päätelmät perusjoukon rakenteesta, eläkkeelle siirtymisen keskiarvoiästä ja työkyvyttömyystaulukosta.

2. Kuolevuustaulukon pohjana on väestö, jonka ominaisuudet vastaavat mahdollisimman tarkasti järjestelmään kuuluvaa perusjoukkoa. Se saatetaan ajan tasalle ainoastaan tämän liitteen 1 artiklassa säädetyn viisivuotisen vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä.

10 artikla

1. Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa huomioon otettavat korkokannat perustuvat todettuihin jäsenvaltioiden pitkäaikaisen julkisen velan vuosittaisiin keskikorkoihin, jotka komissio julkaisee. Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa tarvittavan vastaavan inflaatiosta puhdistetun korkokannan laskennassa käytetään soveltuvaa kuluttajahintaindeksiä.

2. Vakuutusmatemaattisten laskelmien tekemiseksi huomioon otettava vuosikorko on 2 artiklassa säädettyä mukautusta edeltävien 12 vuoden aikana todettujen keskimääräisten reaalikorkojen keskiarvo.

11 artikla

1. Virkamiesten taulukkopalkkojen vuosimuutos, joka on otettava huomioon vakuutusmatemaattisissa laskelmissa, perustuu liitteessä XI olevan 1 artiklan 4 kohdassa mainittuihin erityisindikaattoreihin.

2. Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa huomioon otettava tosiasiallinen vuosikorko on Euroopan unionin nettoerityisindikaattoreiden keskiarvo kuluvaa vuotta edeltäneiltä 12 vuodelta.

12 artikla

Liitteessä VIII olevassa 4 ja 8 artiklassa esitettävä koronkorkojen laskemisessa tarvittava korko määritellään tämän liitteen 10 artiklassa säädetyksi tosiasialliseksi koroksi ja sitä tarkastellaan tarvittaessa uudelleen viisivuotisten vakuutusmatemaattisten arviointien yhteydessä.

4 LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO

13 artikla

1. Eurostat vastaa tämän liitteen teknisestä täytäntöönpanosta. Yksi tai useampi pätevä, riippumaton asiantuntija voi avustaa Eurostatia tämän liitteen 1 artiklassa säädettyjen vakuutusmatemaattisten arviointien tekemisessä.

2. Eurostat toimittaa erityisesti tämän liitteen 9 ja 11 artiklassa säädetyt muuttujat tälle asiantuntijalle tai näille asiantuntijoille.

3. Eurostat toimittaa joka vuoden 1 päivänä syyskuuta kertomuksen tämän liitteen 1 artiklassa säädetyistä arvioinneista ja ajantasaistuksista.

4. Eurostat käsittelee tämän liitteen täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvat menetelmiä koskevat kysymykset yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisissa elimissä toimivien kansallisten asiantuntijoiden ja riippumattomien pätevien asiantuntijoiden kanssa. Eurostat kutsuu mainitun ryhmän koolle tässä tarkoituksessa vähintään joka viides vuosi viisivuotisten vakuutusmatemaattisten arviointien yhteydessä. Eurostat voi kuitenkin kutsua ryhmän koolle useammin, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

5 LUKU

TARKISTUSLAUSEKE

14 artikla

1. Tämän liitteen 2 artiklan 1 kohdan toista virkettä ja 3 kohtaa sekä 9, 10, 11 ja 12 artiklaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2004 30 päivään kesäkuuta 2013.

2. Neuvosto voi tarkastella uudelleen tätä liitettä viisivuotisen vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä erityisesti budjettivaikutusten ja vakuutusmatemaattisen tasapainon kannalta, komission kertomuksen ja siihen tarvittaessa liitetyn ehdotuksen pohjalta, jotka on laadittu henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen. Neuvosto tekee päätöksensä ehdotuksen perusteella EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisella määräenemmistöllä.

3. Poiketen siitä, mitä näiden henkilöstösääntöjen 83 a artiklassa ja tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, toinen arviointi, kertomus ja tarvittaessa komission ehdotus annetaan neuvostolle vuoden 2008 loppuun mennessä.

LIITE XIII

Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat siirtymätoimenpiteet (Henkilöstösääntöjen 107 a artikla)

1 Jakso

1 artikla

1. Korvataan 1 päivästä toukokuuta 2004 30 päivään huhtikuuta 2006 väliseksi ajaksi henkilöstösääntöjen 5 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

"1. Henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan neljään ura-alueeseen, joihin viitataan kirjaimilla A*, B*, C* tai D* hierarkkisesti alenevassa järjestyksessä.

2. Ura-alueeseen A* kuuluu kaksitoista palkkaluokkaa, ura-alueeseen B* yhdeksän palkkaluokkaa, ura-alueeseen C* seitsemän palkkaluokkaa ja ura-alueeseen D* viisi palkkaluokkaa."

2. Palvelukseenottopäivää koskevalla viittauksella tarkoitetaan palvelukseentulopäivää.

2 artikla

1. Johonkin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitettuun hallinnolliseen asemaan sijoitettujen virkamiesten palkkaluokat nimetään uudelleen 1 päivästä toukokuuta 2004, jollei tämän liitteen 8 artiklasta muuta johdu, seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Jollei tämän liitteen 7 artiklan säännöksistä muuta johdu, kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan jokaisen palkkaluokan ja jokaisen palkkatason osalta seuraavien taulukoiden mukaisesti (määrät ilmaistaan euroina):

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

3. Uusien väliaikaisten palkkaluokkien mukaisten palkkojen katsotaan olevan tämän liitteen 7 artiklan mukaan sovellettavia määriä.

3 artikla

Tämän liitteen 2 artiklan 1 kohdassa kuvatulla menettelyllä ei ole vaikutusta virkamiehen palkkatasoon eikä palkkaluokassa tai palkkatasolla ansaitsemiin ikälisiin. Palkat vahvistetaan tämän liitteen 7 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Näiden säännösten soveltamiseksi tämän liitteen 1 artiklan ensimmäisessä johdantovirkkeessä tarkoitetuksi määräajaksi:

a) Korvataan sana "tehtäväryhmä" sanalla "ura-alue"

i) henkilöstösääntöjen

- 5 artiklan 5 kohdassa

- 6 artiklan 1 kohdassa

- 7 artiklan 2 kohdassa

- 31 artiklan 1 kohdassa

- 32 artiklan kolmannessa kohdassa

- 39 artiklan f alakohdassa

- 40 artiklan 4 kohdassa

- 41 artiklan 3 kohdassa

- 51 artiklan 1, 2, 8 ja 9 kohdassa

- 78 artiklan ensimmäisessä kohdassa

ii) henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 1 artiklan neljännessä kohdassa

iii) henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa

- 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa

- 3 artiklan neljännessä kohdassa

iv) henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa

- 5 artiklassa

- 9 artiklan 1 kohdan f ja g alakohdassa:

b) Korvataan sanat "tehtäväryhmä AD" sanoilla "ura-alue A*"

i) henkilöstösääntöjen

- 5 artiklan 3 kohdan c alakohdassa

- 48 artiklan kolmannessa kohdassa

ii) henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 10 artiklan ensimmäisessä kohdassa.

c) Korvataan sanat "tehtäväryhmän AST" sanoilla "ura-alueen B*, C* ja D*"

i) henkilöstösääntöjen

- 43 artiklan toisessa kohdassa

- 48 artiklan kolmannessa kohdassa

ii) henkilöstösääntöjen liitteessä VI olevassa 1 ja 3 artiklassa.

d) Korvataan henkilöstösääntöjen 56 artiklassa sanat "tehtäväryhmän AST 1-AST 4" sanoilla "ura-alueen C* ja D* 1-4 palkkaluokan".

e) Korvataan henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdassa sanat "tehtäväryhmän AST" sanoilla "ura-alueen B* ja C*".

f) Korvataan 29 artiklan 4 kohta seuraavasti: "Euroopan parlamentti järjestää ainakin yhden kilpailun ura-alueille C*, B* ja A* ennen 1 päivää toukokuuta 2006".

g) Korvataan henkilöstösääntöjen 43 artiklan toisessa kohdassa sanat "hallintovirkamiehen tehtävien" sanoilla "välittömästi ylemmän ura-alueen tehtävien".

h) Korvataan henkilöstösääntöjen 45 a artiklan 1 kohdassa sanat "tehtäväryhmään AST kuuluva virkamies voi" sanoilla "ura-alueen B virkamies voi" ja sanat "tehtäväryhmään AD" sanoilla "ura-alueen A virkaan".

i) Korvataan henkilöstösääntöjen 46 artiklassa ilmaisu "AD 9-AD 14" ilmaisulla "A * 9-A * 14".

j) Korvataan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa ilmaisu "palkkaluokkiin AD 16 tai AD 15" ilmaisulla "palkkaluokkiin A*16 tai A* 15" ja ilmaisu "palkkaluokkiin AD 15 tai 14" ilmaisulla "palkkaluokkiin AD 15 tai AD 14".

k) Korvataan henkilöstösääntöjen liitteessä II olevassa 12 artiklassa ilmaisu "AD 14" ilmaisulla "A*14".

l) Korvataan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 5 artiklan:

i) 2 kohdassa ilmaisu "AD 13" ilmaisulla "A*13"

ii) 3 kohdassa ilmaisu "AD 14" ilmaisulla "A*14 tai ylempi palkkaluokka" ja ilmaisu "AD 16 tai AD 15" ilmaisulla "A*16 tai A*15"

iii) 4 kohdassa ilmaisu "AD 16" ilmaisulla "A*16" ja ilmaisu "AD 15" ilmaisulla "A*15".

m) Poistetaan henkilöstösääntöjen 43 artiklan toisesta kohdasta ilmaisu "palkkaluokasta 4 alkaen".

n) Korvataan henkilöstösääntöjen 5 artiklan 4 kohdassa ilmaisu "liitteessä I olevassa A kohdassa" ilmaisulla "liitteessä XIII.1".

o) Kun henkilöstösääntöjen tekstissä viitataan palkkaluokkaan AST 1 kuuluvan virkamiehen kuukausittaiseen peruspalkkaan, tämä korvataan viittauksella palkkaluokkaan D*1 kuuluvan virkamiehen kuukausittaiseen peruspalkkaan.

5 artikla

1. Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 45 artiklassa säädetään, 1 päivänä toukokuuta 2004 ylennyskelpoiset virkamiehet ovat edelleen ylennyskelpoisia, vaikka he eivät olisikaan olleet palkkaluokassaan vaadittua kahden vuoden vähimmäisaikaa.

2. Virkamiehet, jotka on otettu ennen 1 päivää toukokuuta 2006 toiseen ura-alueeseen soveltuvia hakijoita koskevaan luetteloon, luokitellaan siinä tapauksessa, että siirtyminen uuteen ura-alueeseen tapahtuu 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen, samaan palkkaluokkaan ja samalle palkkatasolle kuin se, johon he olivat edenneet entisellä ura-alueellaan, ja muussa tapauksessa uuden ura-alueen peruspalkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle.

3. Tämän liitteen 1-10 a artiklaa sovelletaan ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin, jotka otetaan sittemmin virkamiehiksi jäljempänä olevan 4 kohdan mukaisesti.

4. Väliaikaiset toimihenkilöt, jotka on otettu ennen 1 päivää toukokuuta 2006 toiseen ura-alueeseen soveltuvia hakijoita koskevaan luetteloon tai sisäisen kilpailun läpäisseiden hakijoiden luetteloon, luokitellaan siinä tapauksessa, että palvelukseenotto tapahtuu 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen, samaan palkkaluokkaan ja samalle palkkatasolle kuin se, johon he olivat edenneet entisellä ura-alueellaan väliaikaisena virkamiehenä, ja muussa tapauksessa uuden ura-alueen peruspalkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle.

5. Palkkaluokkaan A3 1 päivänä toukokuuta 2004 kuuluva virkamies on ylennettävä seuraavaksi ylempään palkkaluokkaan 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti, jos hänet nimitetään johtajaksi kyseisen päivämäärän jälkeen. Henkilöstösääntöjen 46 artiklan viimeistä virkettä ei tällöin sovelleta.

6 artikla

Henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä I olevassa B jaksossa tarkoitetut prosenttimäärät mukautetaan ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettujen virkamiesten ensimmäisen ylennyksen osalta, jotta ne olisivat kussakin toimielimessä ennen kyseistä päivämäärää voimassa olleiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaiset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen 9 ja 10 artiklan soveltamista.

Jos virkamies ylennetään ennen 1 päivää toukokuuta 2004, ylennykseen sovelletaan ylennyspäivänä voimassa olevia henkilöstösäännösten säännöksiä.

7 artikla

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettujen virkamiesten kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

1. Kenenkään virkamiehen kuukausittainen peruspalkka ei muutu 2 artiklan 1 kohdan mukaisen palkkaluokkien uudelleennimeämisen vuoksi.

2. Kullekin virkamiehelle lasketaan voimaantuloajankohdan kerroin. Tämä kerroin on virkamiehelle ennen 1 päivää toukokuuta 2004 maksetun kuukausittaisen peruspalkan ja tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa määritellyn mukautusmäärän välisen suhteen suuruinen.

Voimaantulon yhteydessä virkamiehelle maksettava kuukausittainen peruspalkka on mukautusmäärän ja kertoimen tulon suuruinen.

Kerrointa sovelletaan virkamiehen kuukausittaisen peruspalkan määrittämiseksi silloin, kun hänen palkkatasonsa nousee tai kun hänen palkkaansa mukautetaan.

3. Sen estämättä, mitä edellä säädetään, virkamiehet saavat 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen kuukausittaisen peruspalkan, joka on vähintään yhtä suuri kuin kuukausittainen peruspalkka, jonka he olisivat saaneet ennen kyseistä päivämäärää voimassa olleessa järjestelmässä, jossa palkkataso nousi automaattisesti palkkaluokan sisällä. Kunkin palkkaluokan ja palkkatason osalta huomioon otettava entinen peruspalkka on yhtä suuri kuin 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen sovellettava mukautusmäärä kerrottuna tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa määritellyllä kertoimella.

4. Palkkaluokkiin A*10-A*16 ja vastaavasti AD 10-16 kuuluvalla virkamiehellä, joka on 30 päivänä huhtikuuta 2004 yksikönpäällikkö, johtaja tai pääjohtaja, tai joka sittemmin nimitetään yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi ja joka on hoitanut uusia tehtäviään tyydyttävästi ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajan, on oikeus kuukausittaisen peruspalkan korotukseen, joka vastaa tämän liitteen 2 artiklan 1 kohdassa ja 8 artiklan 1 kohdassa olevissa taulukoissa esitettävien palkkaluokkien ensimmäisen ja toisen palkkatason välistä erotusta prosentteina.

5. Ensimmäisen ylennyksen, joka on tapahtunut 1 päivänä toukokuuta 2004, on johdettava kuukausittaisen peruspalkan korotukseen, joka määräytyy seuraavan taulukon perusteella, riippuen siitä, millä ura-alueella virkamies oli ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ja millä palkkatasolla hän oli ylennyshetkenä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan säännösten soveltamista:

>TAULUKON PAIKKA>

Sovellettavan prosenttimäärän määrittämiseksi jokainen palkkaluokka jaetaan laskennallisiin palkkatasoihin, jotka vastaavat kahden kuukauden palveluksessa oloa, sekä laskennallisiin prosenttimääriin, jotka alenevat kunkin laskennallisen palkkatason osalta kyseisen palkkatason prosenttimäärän ja seuraavaksi ylemmän palkkatason prosenttimäärän välisen erotuksen kahdestoistaosalla.

Virkamiehen, joka ei ole palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, palkan laskemiseksi ennen ylennystä otetaan huomioon laskennallinen palkkataso. Kukin palkkaluokka on jaettu tämän säännöksen soveltamista varten myös laskennallisiin palkkoihin, jotka nousevat ensimmäisen ja viimeisen tosiasiallisen palkkatason välillä kahdestoistaosalla joka toinen vuosi tapahtuvasta kyseisen palkkaluokan palkkatason nousun määrästä.

6. Ensimmäisen ylennyksen yhteydessä määritellään uusi kerroin. Tämä kerroin on tämän liitteen 5 kohdan soveltamisesta johtuvien uusien peruspalkkojen ja 2 artiklan 2 kohdan mukaisen mukautusmäärän välisen suhteen suuruinen. Jollei 7 kohdan säännöksistä muuta johdu, kerrointa sovelletaan silloin, kun virkamies saa ikälisäkorotuksen ja kun hänen palkkaansa mukautetaan.

7. Jos ylennyksen jälkeen kerroin on alle yksi, virkamies pysyy henkilöstösääntöjen 44 artiklan säännöksistä poiketen palkkatasolla, johon hänet oli ylennetty uudessa palkkaluokassaan, niin kauan kuin kerroin on alle yksi tai siihen asti, kun asianomainen henkilö ylennetään seuraavan kerran. Uusi kerroin lasketaan ottamalla huomioon ikälisäkertymän arvo, johon virkamiehellä olisi ollut oikeus tämän artiklan mukaan. Kun kerroin saavuttaa arvon yksi, virkamies etenee palkkatasosta toiseen henkilöstösääntöjen 44 artiklan mukaisesti. Kun kerroin on yli yksi, mahdollinen ylijäämä muunnetaan ikälisäksi.

8. Kerrointa sovelletaan myöhemmissä ylennyksissä.

8 artikla

1. Henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti käyttöönotetut palkkaluokat nimetään uudelleen 1 päivästä toukokuuta 2006 alkaen seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan jokaisen palkkaluokan ja jokaisen palkkatason osalta henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen 7 artiklan säännösten soveltamista. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettujen virkamiesten osalta heidän ensimmäisen kyseisen päivämäärän jälkeisen ylennyksensä voimaantuloon asti sovellettava taulukko on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

9 artikla

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B jaksossa säädetään, henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut prosenttimäärät ovat 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2011 välisenä aikana palkkaluokkien AD 12 ja AD 13 sekä AST 10 osalta seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

10 artikla

1. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ura-alueella C tai D palveluksessa olevien virkamiesten uralla eteneminen voi 1 päivästä toukokuuta 2006 alkaen tapahtua seuraavasti:

a) entisellä ura-alueella C palkkaluokkaan AST 7 asti

b) entisellä ura-alueella D palkkaluokkaan AST 5 asti.

2. Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B jaksossa säädetään, henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut prosenttimäärät ovat 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

3. Virkamiehet, joihin sovelletaan 1 kohdan säännöksiä, voivat siirtyä hallintoavustajien tehtäväryhmään rajoituksetta sen jälkeen, kun he ovat läpäisseet avoimen kilpailun, taikka todistusmenettelyllä. Todistusmenettelyjen on perustuttava virkamiesten virkaikään, kokemukseen, ansioihin ja koulutuksen tasoon sekä siten miten AST-tehtäväryhmässä on virkoja käytettävissä. Virkamiesten ehdokkuuden todistusta varten tutkii sekakomitea. Toimielimet antavat kyseisen menettelyn soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ennen 1 päivää toukokuuta 2004. Toimielimet antavat tarvittaessa erityissäännöksiä ottaakseen huomioon sellaisen siirtymisen yhdeltä ura-alueelta toiselle, joka muuttaa sovellettavia ylennettävien määriä.

4. Komission antaman, henkilöstösääntöjen 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen yhteydessä komissio antaa myös tietoja tässä liitteessä suunniteltujen ylennysprosenttien vaikutuksista rahoitukseen, sekä ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palveluksessa olevien virkamiesten integroinnista uuteen urajärjestelmään, mukaan lukien todistusmenettelyn soveltaminen.

5. Tätä artiklaa ei sovelleta virkamiehiin, joiden ura-alue on muuttunut 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen.

11 artikla

Mitä 45 artiklan 2 kohdassa säädetään ei sovelleta ylennyksiin, jotka tulevat voimaan ennen 1 päivää toukokuuta 2006.

2 Jakso

12 artikla

1. Viittaukset henkilöstösääntöjen 31 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tehtäväryhmien AST ja AD palkkaluokkiin 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2006 välisenä aikana ovat seuraavat:

- AST 1-AST 4: C*1-C*2 ja B*3-B*4

- AD 5-AD 8: A*5-A*8

- AD 9, AD 10, AD 11, AD 12: A*9, A*10, A*11, A*12

2. Henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta virkamiehiin, jotka on otettu palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 julkaistuista, kilpailujen perusteella laadituista soveltuvien hakijoiden luetteloista.

3. Ennen 1 päivää toukokuuta 2006 soveltuvien hakijoiden luetteloon otetut sekä 1 päivän toukokuuta 2004 ja 1 päivän toukokuuta 2006 välisenä aikana palvelukseen otetut virkamiehet luokitellaan:

- kilpailuilmoituksessa julkaistuun palkkaluokkaan, kun luettelo on laadittu ura-aluetta A*, B* tai C* varten

- seuraavan taulukon mukaisesti, kun luettelo on laadittu ura-aluetta A, LA, B tai C varten:

>TAULUKON PAIKKA>

13 artikla

1. Ennen 1 päivää toukokuuta 2006 soveltuvien hakijoiden luetteloon otetut ja kyseisen päivämäärän jälkeen palvelukseen otetut virkamiehet luokitellaan seuraavan taulukon mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Poiketen siitä, mitä 11 artiklan 3 kohdassa ja tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, toimielimet voivat ottaa palvelukseen palkkaluokkaan lingvistijuristin tehtäviä hoitamaan A*7 tai AD 7 virkamiehiä, jotka on otettu soveltuvien hakijoiden luetteloon tasojen LA 7 ja LA 6 tai A*7 kilpailusta ennen 1 päivää toukokuuta 2006. Nimittävä viranomainen voi kuitenkin, ottaen huomioon kyseisen henkilön koulutuksen ja tehtävään liittyvän erityisen kokemuksen, myöntää asianomaiselle palkkaluokassa täydentävän ikälisän; tämä saa olla enintään 48 kuukautta.

3 Jakso

14 artikla

>TAULUKON PAIKKA>

Näitä määriä mukautetaan joka vuosi prosenttimäärällä, joka vastaa henkilöstösääntöjen liitteessä XI eriteltyä vuosimukautusta.

15 artikla

>TAULUKON PAIKKA>

Näitä määriä mukautetaan joka vuosi prosenttimäärällä, joka vastaa henkilöstösääntöjen liitteessä XI eriteltyä vuosimukautusta.

16 artikla

Poiketen siitä, mitä liitteessä VII olevassa 3 artiklassa säädetään, virkamiehiin, joille on myönnetty kiinteämääräistä koulutuslisää, saavat sitä niin kauan kuin edellytykset, joilla se myönnettiin, täyttyvät, kuitenkin enintään 31 päivään elokuuta 2008 asti. Kiinteiden maksujen määrää alennetaan kuitenkin 80 prosenttiin niiden 30 päivänä huhtikuuta 2003 voimassa olevasta arvosta 1 päivänä syyskuuta 2004, 60 prosenttiin mainitusta arvosta 1 päivänä syyskuuta 2005, 40 prosenttiin mainitusta arvosta 1 päivänä syyskuuta 2006 ja 20 prosenttiin mainitusta arvosta 1 päivänä syyskuuta 2007.

17 artikla

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana on mahdollista siirtää lisämäärä seuraavin edellytyksin:

a) määrä on siirretty säännöllisesti ennen 1 päivää toukokuuta 2004, ja alkuperäiset myöntämisedellytykset täyttyvät edelleen

b)

>TAULUKON PAIKKA>

18 artikla

1. Virkamiehillä, jotka olivat 1 päivää toukokuuta 2004 edeltävänä kuukautena oikeutettuja saamaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa entisessä 4 a artiklassa tarkoitettua kiinteämääräistä korvausta, säilyy tämä oikeus ad personam palkkaluokkaan 6 saakka. Korvausmääriä mukautetaan joka vuosi prosenttimäärällä, joka vastaa henkilöstösääntöjen liitteessä XI tarkoitettua palkkojen vuosimukautusta. Jos kiinteän korvauksen poistumisen vuoksi palkkaluokkaan 7 ylennetyn virkamiehen nettopalkka on pienempi kuin hänen ylennystä edeltävänä kuukautena saamansa palkka muiden edellytysten pysyessä muuttumattomina, kyseisellä virkamiehellä on oikeus saada tasoituskorvausta, joka vastaa näiden palkkojen eroa siihen saakka, kun hän saa seuraavan ikälisän.

2. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otetuilla C- ja D-ura-alueiden virkamiehillä, jotka eivät ole siirtyneet hallintoavustajien AST-tehtäväryhmään rajoituksitta tämän liitteen 10 artiklan 3 kohdan mukaan, on edelleen oikeus liitteen VI mukaisesti joko ylityötunnit korvaavaan lomaan tai palkkaan, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista antaa korvausta lomana sitä kuukautta seuraavan kuukauden aikana, jona ylityötunnit on suoritettu.

19 artikla

Jos 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä siirtymäkautena virkamiehen kuukausittainen nettopalkka on ennen korjauskertoimen soveltamista pienempi kuin hänen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 samassa henkilökohtaisessa tilanteessa saamansa kuukausittainen nettopalkka, hänellä on oikeus saada tasoituskorvaus, joka vastaa näiden palkkojen eroa. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos nettopalkan alentuminen johtuu henkilöstösääntöjen liitteessä XI tarkoitetusta palkkojen vuosimukautuksesta. Kyseinen nettopalkan tae ei kata erityismaksun vaikutusta, eläkemaksun muutosta tai muutoksia palkanosan siirtämistä koskevissa järjestelyissä.

4 Jakso

20 artikla

1. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 eläkkeelle jäävien virkamiesten eläkkeisiin sovelletaan henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan b alakohdassa mainittuja korjauskertoimia, jotka määräytyvät niiden jäsenvaltioiden mukaan, joissa eläkkeensaajilla on todistettu pääasiallinen asuinpaikka.

Sovellettavan korjauskertoimen vähimmäismäärä on 100.

Jos eläkkeensaajan asuinpaikka on kolmannessa maassa, korjauskerroin on 100.

Poiketen siitä, mitä liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa säädetään, jäsenvaltioissa asuvien eläkkeensaajien eläkkeet maksetaan asuinpaikan valuutassa näiden henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin.

2. Poiketen siitä mitä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään 1 päivästä toukokuuta 2004 1 päivään toukokuuta 2009 mukautetaan ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettuja eläkkeitä siten, että niihin sovelletaan henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa mainittuja keskimääräisiä korjauskertoimia, jotka määräytyvät sen jäsenvaltion mukaan, jossa eläkkeensaajalla on todistettu pääasiallinen asuinpaikka. Keskiarvo lasketetaan seuraavassa taulukossa esitetyn korjauskertoimen mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

Jos vähintään yhtä liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan mukaista kerrointa muutetaan, myös keskiarvoa muutetaan kyseisestä päivästä alkaen.

3. Jos ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseenotettu virkamies ei ole siirtynyt eläkkeelle 1 päivään toukokuuta 2004 mennessä, edellä olevien kohtien mukaista laskentamenetelmää sovelletaan siitä lähtien, kun eläkeoikeudet vahvistetaan

a) ennen 1 päivää toukokuuta 2004 karttuneiden eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien perusteella liitteessä VIII olevassa 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla

b) niiden eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien perusteella, jotka saadaan tuloksena liitteessä VIII olevan 11 artiklan mukaisesta lähtömaan järjestelmässä ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otetun virkamiehen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ansaitsemien eläkeoikeuksien siirrosta.

Kyseisten virkamiesten eläkkeisiin sovelletaan korjauskerrointa vain, jos se on sama kuin heidän lähtöpaikkakuntansa osalta sovellettava korjauskerroin liitteessä VII olevan 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Eläkettä saava virkamies voi kuitenkin poikkeustapauksissa pyytää nimittävää viranomaista muuttamaan hänen lähtöpaikkakuntansa perhesyistä tai terveydellisistä syistä. Päätös tehdään kyseisen virkamiehen pyyntönsä tueksi toimittamien asianmukaisen näytön perusteella.

Poiketen siitä, mitä liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa säädetään, jäsenvaltioissa asuvien eläkkeensaajien eläkkeet maksetaan asuinpaikan valuutassa henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin.

4. Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksiin ja henkilöstösääntöjen 41 artiklan ja 50 artiklan sekä asetusten (ETY) N:o 1857/89, (EY, Euratom, EHTY) 2688/95(1), (EY, Euratom, EHTY) 2689/95(2), (EY, Euratom) N:o 1746/2002, (EY, Euratom) N:o 1747/2002 tai (EY, Euratom) N:o 1748/2002 mukaisiin korvauksiin. Tätä artiklaa ei kuitenkaan sovelleta henkilöstösääntöjen 41 artiklassa tarkoitettuihin korvauksensaajiin, jotka asuvat viimeisessä asemapaikassaan.

21 artikla

Sen estämättä, mitä henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen kohdan toisessa virkkeessä säädetään, virkamies, joka on tullut palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004, saa 2 prosenttia siinä mainitusta palkasta liitteessä VIII olevan 3 artiklan säännösten mukaisesti laskettua palvelusvuotta kohden.

22 artikla

1. Jos virkamies on vähintään 50-vuotias tai jos hän on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta 1 päivänä toukokuuta 2004, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen 60 vuoden iässä.

Jos virkamies on 30-49-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2004, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen seuraavan taulukon osoittamassa iässä:

>TAULUKON PAIKKA>

Jos virkamies on alle 30-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2004, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen 63 vuoden iässä.

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palveluksessa olevien virkamiesten eläkeikä, joka on otettava huomioon eläkeikänä kaikissa näiden henkilöstösääntöjen viittauksissa, vahvistetaan edellä olevien säännösten mukaan, ellei näissä henkilöstösäännöissä muutoin säädetä.

2. Sen estämättä, mitä liitteessä VIII olevassa 2 artiklassa säädetään, jos ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen tullut virkamies jatkaa palveluksessa saavutettuaan sen iän, jolloin hän olisi saanut oikeuden vanhuuseläkkeeseen, hänellä on oikeus saada korotus peruseläkeprosenttiinsa kustakin tämän iän saavuttamisen jälkeisestä työskentelyvuodesta; hänen eläkkeensä kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 70 prosenttia hänen viimeisestä peruspalkastaan, joka määritetään tapauksen mukaan henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen tai kolmannen kohdan mukaan.

Tämä korotus myönnetään myös kuolemantapauksessa, jos virkamies on jäänyt palvelukseen saavutettuaan sen iän, jolloin hän olisi saanut oikeuden vanhuuseläkkeeseen.

Jos liitettä IV a sovellettaessa osa-aikatyössä oleva virkamies, joka on tullut palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004, maksaa eläkemaksut suhteutettuina työskentelyaikaan, tässä kohdassa säädettyjä oikeuksien korotuksia sovelletaan ainoastaan samassa suhteessa.

Jos virkamies on vähintään 50-vuotias tai hän on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta, edellisessä kohdassa säädetty eläkkeen korotus on 5 prosenttia siitä eläkeoikeuksien määrästä, joka hänelle on kertynyt 60 ikävuoteen mennessä. Jos hän on 40-49 -vuotias, eläkekorotuksen enimmäismäärä on 3,0 prosenttia eläkeoikeuksia laskettaessa huomioon otettavasta palkasta, eikä se saa olla yli 4,5 prosenttia virkamiehelle 60 vuoden iässä kertyneistä eläkeoikeuksista. Jos hän on 35-39 -vuotias, eläkekorotuksen enimmäismäärä on 2,75 prosenttia eläkeoikeuksia laskettaessa huomioon otettavasta palkasta, eikä se saa olla yli 4,0 prosenttia virkamiehelle 60 vuoden iässä kertyneistä eläkeoikeuksista. Jos hän on 30-34 -vuotias, eläkekorotuksen enimmäismäärä on 2,5 prosenttia eläkeoikeuksia laskettaessa huomioon otettavasta palkasta, eikä se saa olla yli 3,5 prosenttia virkamiehelle 60 vuoden iässä kertyneistä eläkeoikeuksista. Jos hän on alle 30-vuotias, eläkekorotuksen enimmäismäärä on 2,0 prosenttia eläkeoikeuksia laskettaessa huomioon otettavasta palkasta.

3. Jos yksittäisissä poikkeustapauksissa uusien eläkesäännösten soveltaminen johtaisi kohtuuttomiin tiettyjen virkamiesten eläkeoikeuksiin kohdistuviin vaikutuksiin laajuudessa, joka eroaa merkittävästi yleisistä alennuksista, komissio ehdottaa neuvostolle aiheellisia korvaavia toimenpiteitä. Neuvosto tekee tätä ehdotusta koskevat päätökset EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määrätyllä määräenemmistöllä.

4. Jos ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen tulleet virkamiehet ovat liitteessä VIII olevan 2, 3 ja 11 artiklan soveltamisen jälkeen sellaisessa tilanteessa, että heidän on mahdotonta saavuttaa 65 vuotta täytettyään henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisessa kohdassa säädettyä vanhuuseläkkeen enimmäismäärää, he voivat hankkia lisäeläkeoikeuksia enimmäismäärään asti.

Virkamiesten suorittaman eläkemaksun on vastattava heidän itsensä ja työnantajan maksettavana olevien henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdan mukaisten maksujen yhteismäärää. Komissio säätää yleisin täytäntöönpanosäännöksin virkamiesten suoritettavien eläkemaksujen laskennassa käytettävästä menetelmästä siten, että eläkeoikeuksien hankinnassa varmistetaan vakuutusmatemaattinen tasapaino ja että menetelmää sovellettaessa yhteisöjen toimielinten ei tarvitse tukea eläkejärjestelmää. Komissio antaa nämä yleiset soveltamissäännökset ennen 1 päivää tammikuuta 2005.

Asianomaisiin virkamiehiin voidaan soveltaa tätä toimenpidettä viiden vuoden ajan 1 päivästä toukokuuta 2004 niin, että ylärajana on kolme maksukuukautta virkamiehille, jotka ovat 1 päivänä toukokuuta 2004 45-49 vuotta; yhdeksän kuukautta virkamiehille, jotka ovat kyseisenä päivänä 38-44 vuotta; 15 kuukautta virkamiehille, jotka ovat kyseisenä päivänä 30-37 vuotta ja kaksi vuotta virkamiehille, jotka ovat kyseisenä päivänä alle 30 vuotta.

23 artikla

1. Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 52 artiklassa säädetään, ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen tulleet virkamiehet, jotka päättävät palvelussuhteensa ennen ikää, jolloin he olisivat saavuttaneet oikeuden vanhuuseläkkeeseen, voivat pyytää, että sovelletaan liitteessä VIII olevan 9 artiklan toista luetelmakohtaa tämän liitteen 22 artiklan mukaan:

a) virkamies, joka on vähintään 50-vuotias tai joka on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta [1.5.2004], voi pyytää soveltamista 50 vuoden iässä

b) virkamies, joka on 30-49-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2004, voi pyytää soveltamista seuraavan taulukon osoittamassa iässä:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Näissä tapauksissa liitteessä VIII olevassa 9 artiklassa mainittuun, vähintään 55 vuoden iässä palvelussuhteensa päättäviä virkamiehiä koskevaan vanhuuseläkkeen määrän vähennykseen on lisättävä ylimääräinen vähennys, joka on 4,483 prosenttia kertyneistä eläkeoikeuksista, jos vanhuuseläkkeen maksaminen alkaa 54 vuoden iässä; 8,573 prosenttia, jos maksaminen alkaa 53 vuoden iässä; 12,316 prosenttia, jos maksaminen alkaa 52 vuoden iässä; 15,778 prosenttia, jos maksaminen alkaa 51 vuoden iässä; ja 18,934 prosenttia, jos vanhuuseläkkeen maksaminen alkaa 50 vuoden iässä.

24 artikla

1. Kun eläke on vahvistettu ennen 1 päivää toukokuuta 2004, eläkkeensaajan eläkeoikeuden katsotaan tulleen vahvistetuksi kyseisen päivämäärän jälkeen niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin eläkeoikeuden alkuperäisenä vahvistushetkenä. Sama koskee yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän antamaa suojaa. Kuitenkin 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen voimassa olevia perhelisiä ja korjauskertoimia koskevia sääntöjä sovelletaan välittömästi, ellei tässä liitteessä olevan 20 artiklan soveltamisesta muuta johdu.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, työkyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä saavat henkilöt voivat kuitenkin pyytää 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen voimassa olevien säännösten soveltamista.

2. Kun nämä säännökset tulevat voimaan, ennen 1 päivää toukokuuta 2004 saatu eläkkeen nettomääräinen nimellisarvo taataan. Tätä taattua määrää mukautetaan kuitenkin, jos asianomaisen perhesuhteet tai asuinmaa muuttuu. Eläkkeelle 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana siirtyneille henkilöille taataan eläkkeelle siirtymishetkellä saadun nettoeläkkeen nimellisarvo ottaen huomioon eläkkeelle siirtymispäivänä voimassa olleet henkilöstösääntöjen säännökset.

Jos ensimmäistä kohtaa sovellettaessa voimassa olevien säännösten perusteella laskettu eläke on pienempi kuin jäljempänä määritelty nimelliseläke, myönnetään erotuksen suuruutta vastaava korvaus.

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 eläkkeelle siirtyneen henkilön nimelliseläke lasketaan kuukausittain ottaen huomioon hänen perhesuhteensa ja asuinmaansa laskentahetkenä sekä 1 päivää toukokuuta 2004 edeltävänä päivänä voimassa olleet henkilöstösäännöt.

Eläkkeelle 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana siirtyneen henkilön nimelliseläke lasketaan kuukausittain ottaen huomioon hänen perhesuhteensa ja asuinmaansa laskentahetkenä sekä eläkkeelle siirtymispäivänä voimassa olleet henkilöstösäännöt.

Jos ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettua eläkettä saava henkilö kuolee kyseisen päivämäärän jälkeen, perhe-eläkkeet vahvistetaan ottaen huomioon edesmenneen eläkeläisen saama taattu nimelliseläke.

3. Jos työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt eivät ole pyytäneet 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen voimassa olevien säännösten soveltamista eikä heitä pidetä kykenevinä palaamaan työhön, heidän työkyvyttömyyseläkkeensä katsotaan vanhuuseläkkeeksi siitä päivästä alkaen, jona he täyttävät 65 vuotta.

4. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovelletaan henkilöihin, jotka saavat henkilöstösääntöjen 41 tai 50 artiklan nojalla tai asetuksen (ETY) N:o 1857/89, asetuksen (EY, Euratom, EHTY) 2688/1995, asetuksen (EY, Euratom, EHTY) 2689/1995, asetuksen (EY, Euratom) N:o 1746/2002, asetuksen (EY, Euratom) N:o 1747/2002 tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1748/2002 nojalla maksettavia korvauksia. Heidän vanhuuseläkkeensä vahvistetaan kuitenkin sinä päivänä voimassa olevien säännösten mukaisesti, jona maksaminen aloitetaan.

25 artikla

1. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettujen eläkkeiden laskemisessa käytetty palkkaluokka määritetään tämän liitteen 2 artiklan 1 kohdassa sekä 8 artiklan 1 kohdassa olevien vastaavuustaulukoiden mukaisesti.

Eläkkeen vahvistamiseksi huomioon otettava peruspalkka on yhtä suuri kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevassa taulukossa oleva näin määritetyn uuden palkkaluokan saman palkkatason palkka, jota painotetaan prosenttimäärällä, joka on entisen taulukon peruspalkan ja henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon saman palkkatason peruspalkan välisen suhteen suuruinen.

Jos vanhan taulukon palkkatasoille ei löydy vastaavaa kohtaa henkilöstösääntöjen 66 artiklan taulukosta, toisessa alakohdassa tarkoitettua prosenttimäärää laskettaessa käytetään saman palkkaluokan viimeistä palkkatasoa.

Vanhan taulukon D 4 -palkkaluokan palkkatasojen osalta toisessa alakohdassa tarkoitettua prosenttimäärää laskettaessa käytetään palkkaluokan 1 ensimmäistä palkkatasoa.

2. Henkilöstösääntöjen 77 ja 78 artiklan ja liitteen VIII mukainen peruspalkka määritellään väliaikaisesti soveltamalla vastaavaa 7 artiklassa määriteltyä kerrointa palkkaan, joka vastaa henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon mukaisesti vanhuuseläke- tai työkyvyttömyyskorvausoikeuden vahvistamiseksi huomioon otettavaa luokitusta.

Jos vanhan taulukon palkkatasoille ei löydy vastaavaa kohtaa henkilöstösääntöjen 66 artiklan taulukosta, kerrointa laskettaessa käytetään saman palkkaluokan viimeistä palkkatasoa.

Vanhuuseläkkeisiin ja työkyvyttömyyskorvauksiin, jotka on vahvistettu 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2006 välisenä aikana, sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa.

3. Henkilöihin, jotka saavat perhe-eläkettä, sovelletaan tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa, kun kyseessä on edesmennyt virkamies tai entinen virkamies.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin henkilöihin, jotka saavat henkilöstösääntöjen 41 tai 50 artiklan nojalla tai asetuksen (ETY) N:o 1857/89, asetuksen (EY, Euratom, EHTY) 2688/1995, asetuksen (EY, Euratom, EHTY) 2689/1995, asetuksen (EY, Euratom) N:o 1746/2002, asetuksen (EY, Euratom) N:o 1747/2002 tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1748/2002 nojalla maksettavia korvauksia.

26 artikla

1. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 esitetyt hakemukset, jotka koskevat liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien siirtoa koskevan mahdollisuuden käyttämistä, käsitellään niiden esittämishetkellä voimassa olevien sääntöjen mukaan.

2. Jos liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdassa säädetty määräaika ei ole vielä kulunut umpeen 1 päivänä toukokuuta 2004, asianomaiset virkamiehet, jotka eivät ole aiemmin esittäneet tällaista hakemusta säädetyissä määräajoissa tai joiden hakemus on hylätty siksi, että se on jätetty määräaikojen päättymisen jälkeen, voivat vielä esittää tai uusia siirtoa koskevan hakemuksen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan nojalla.

3. Virkamiehet, jotka ovat aiemmin jättäneet siirtohakemuksen säädetyissä määräajoissa mutta hylänneet heille tehdyn ehdotuksen tai jotka eivät ole tehneet aiemmin siirtohakemusta säädetyissä määräajoissa tai joiden hakemus on hylätty siksi, että se on jätetty määräaikojen päättymisen jälkeen, voivat vielä esittää tai uusia tällaisen hakemuksen viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2004.

4. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toimielin, jonka palveluksessa virkamies on, määrittää niiden palvelusvuosien määrän, jonka se ottaa huomioon omassa eläkejärjestelmässään liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sovellettaessa tämän artiklan 3 kohtaa otetaan kuitenkin huomioon virkamiehen ikä ja palkkaluokka hänen vakinaistamispäivänään.

5. Virkamies, joka on hyväksynyt eläkeoikeuksiensa siirron liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennen 1 päivää toukokuuta 2004, voi pyytää, että yhteisöjen toimielinten eläkejärjestelmässä kyseisen artiklan mukaisesti jo saatu hyvitys lasketaan uudelleen. Uusi laskenta perustuu tämän liitteen 22 artiklan mukaisesti mukautettuihin hyvityshetkellä voimassa oleviin muuttujiin.

6. Virkamies, joka on 1 kohdan mukaisesti saanut hyvityksen, voi pyytää, että tämän artiklan 5 kohtaa sovelletaan siitä lähtien, kun hyvitys yhteisöjen toimielinten eläkejärjestelmässä on annettu tiedoksi.

27 artikla

1. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 1 kohdassa ja mainitun liitteen 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vakuutusmatemaattista arvoa laskettaessa virkamieheen tai väliaikaiseen toimihenkilöön sovelletaan 1 päivää toukokuuta 2004 edeltävänä palvelusaikana kertyneiden oikeuksien osalta seuraavia säännöksiä.

Vanhuuseläkkeen vakuutusmatemaattinen arvo ei saa olla pienempi kuin seuraavien määrien summa:

a) henkilön peruspalkasta eläkemaksuina pidätetty määrä, johon on lisätty 3,5 prosentin vuotuinen koronkorko;

b) tosiasialliseen palveluksessaoloaikaan suhteutettu eroraha, jonka laskennan perustana on käytetty viimeistä peruspalkkaa yhden ja puolen kuukauden ajalta soveltaen siihen kultakin palvelusvuodelta tehtävää vähennystä;

c) henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisölle maksettu määrä, johon lisätään 3,5 prosentin vuosikoron mukaan laskettu koronkorko.

2. Kuitenkin jos virkamiehen tai väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy lopullisesti viraltapanon tai hänen sopimuksensa irtisanomisen vuoksi, maksettava eroraha tai, tapauksen mukaan, siirrettävä vakuutusmatemaattinen arvo vahvistetaan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan h alakohdan perusteella tehtävän päätöksen mukaisesti.

3. Jollei heihin ole sovellettu henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 tai 3 kohdan säännöksiä, 1 päivänä toukokuuta 2004 palveluksessa olevat virkamiehet, joilla 11 artiklan 1 kohdan mukaisen siirtomahdollisuuden puuttuessa olisi ollut oikeus erorahaan ennen 1 päivää toukokuuta 2004 voimassa olleiden henkilöstösääntöjen nojalla, säilyttävät oikeuden erorahaan, joka lasketaan ennen kyseistä ajankohtaa voimassa olevien sääntöjen mukaan.

28 artikla

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa tarkoitetuilla toimihenkilöillä, joilla on sopimus 1 päivänä toukokuuta 2004 ja jotka nimitetään virkamiehiksi mainitun ajankohdan jälkeen, on eläkkeelle siirtyessään oikeus väliaikaisina toimihenkilöinä ansaittujen eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattiseen tarkistukseen, jossa otetaan huomioon henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettu eläkeiän muutos.

29 artikla

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdan nojalla ennen 1 päivää toukokuuta 2004 Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän avustamiseksi palvelukseen otettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin ei sovelleta henkilöstösääntöjen 29 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyä vaatimusta, jonka mukaan väliaikaisen toimihenkilön on täytynyt läpäistä mainittujen palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 4 kohdan mukainen valintamenettely.

(1) EYVL L 280, 23.11.1995, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98 (EYVL L 307, 17.11.1998, s. 1).

(2) EYVL L 280, 23.11.1995, s. 4, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98.

LIITE XIII.1

Virkatyypit siirtymäkauden aikana

Tässä liitteessä olevan 4 artiklan n alakohdassa säädetyt kunkin ura-alueen virkatyypit.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>"

(1) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1750/2002 (EYVL L 264, 2.10.2002, s. 15).

(2) EYVL L 181, 28.6.1989, s. 2, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98 (EYVL L 307, 17.11.1998, s. 1).

(3) EYVL L 264, 2.10.2002, s. 1.

(4) EYVL L 264, 20.10.2002, s. 3.

(5) EYVL L 264, 20.10.2002, s. 9.

LIITE II

EUROOPAN YHTEISÖJEN MUUHUN HENKILÖSTÖÖN SOVELLETTAVIEN PALVELUSSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN

Muutetaan Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot seuraavasti:

1. Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a) Lisätään toiseen luetelmakohtaan sanojen "ylimääräiset toimihenkilöt" jälkeen

"52 artiklassa säädettyyn päivään asti.".

b) Lisätään luetelmakohdan "- ylimääräiset toimihenkilöt" jälkeen luetelmakohta seuraavasti:

"- sopimussuhteiset toimihenkilöt".

c) Lisätään seuraava kohta:

"Näissä palvelussuhteen ehdoissa viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, ellei yhteydestä käy selvästi ilmi, että näin ei ole.".

2. Korvataan 2 artiklan c alakohdassa sanat seuraavasti:

"jonkin yhteisöjen toimielimen tai muun elimen tai jonkin Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän puheenjohtajaksi valittua henkilöä,"

sanoilla

"tai, jonkin yhteisöjen toimielimen tai muun elimen puheenjohtajaksi valittua henkilöä, jotakin Euroopan parlamentin poliittista ryhmää taikka alueiden komitean tai Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ryhmää,".

3. Muutetaan 3 artiklan b kohta seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäisessä luetelmakohdassa sanat "ura-alueella B, C tai D tai kielten alan virkaryhmässä" sanoilla "hallintoavustajien tehtäväryhmässä (AST)".

b) Korvataan toisessa luetelmakohdassa sanat "ura-alueen A erityistehtäviä hoitavalle ja muuhun kuin A 1 tai A 2 palkkaluokkaan kuuluvalle" sanoilla

"hallintovirkamiesten tehtäväryhmän (AD) erityistehtäviä hoitavalle ja muussa kuin johtavassa asemassa (pääjohtaja tai vastaava palkkaluokkaan AD 16 tai AD 15 kuuluva virkamies taikka johtaja tai vastaava palkkaluokkaan AD 15 tai AD 14 kuuluva virkamies) olevalle".

4. Lisätään 3 artiklan jälkeen artiklat seuraavasti:

" 3a artikla

1. Muita kuin ydintehtäviä hoitavalla sopimussuhteisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka ei hoida asianomaista toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa henkilöstötaulukossa esitettyä tointa ja joka on palkattu hoitamaan tehtäviä osa- tai kokopäiväisesti

a) jossain toimielimessä ruumiillisen työn tekemiseksi tai hallinnollisten avustavien tehtävien suorittamiseksi;

b) henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa virastoissa;

c) muissa Euroopan unionin elimissä, jotka on perustettu henkilöstösääntökomitean kuulemisen jälkeen yhden tai useamman toimielimen erillisellä säädöksellä, jossa sallitaan tämän tyyppisen henkilöstön palkkaaminen;

d) yhteisöjen toimielinten edustustoissa ja lähetystöissä;

e) muissa Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevissa elimissä.

2. Kaikilta toimielimiltä saamiensa tietojen perusteella komissio toimittaa joka vuosi budjettivallan käyttäjälle kertomuksen sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamisesta. Kertomuksesta on ilmettävä se, onko kyseisten toimihenkilöiden määrä pysynyt enintään 75 prosentissa virastojen, muiden Euroopan unionin elinten, yhteisön toimielinten edustustojen ja lähetystöjen sekä muiden Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevien elinten kaikista työntekijöistä. Jos mainittua enimmäismäärää ei ole noudatettu, komissio ehdottaa virastoille, muille Euroopan unionin elimille, yhteisön toimielinten edustustoille ja lähetystöille tai muille Euroopan unionin ulkopuolella sijaitseville elimille, että ne ryhtyvät tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin.

3b artikla

Avustavia tehtäviä hoitavilla sopimussuhteisilla toimihenkilöillä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöitä, jotka on palkattu toimielimeen 88 artiklassa tarkoitettujen määräaikojen mukaisesti johonkin 89 artiklassa mainituista tehtäväryhmistä

a) hoitamaan muita kuin 3 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä osa- tai kokopäiväisesti ja jotka eivät hoida asianomaista toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa henkilöstötaulukossa esitettyä toimea

b) korvaamaan, sen jälkeen kun mahdollisuus virkamiesten väliaikaisesta nimittämisestä toimielimen sisällä on tutkittu, tiettyjä henkilöitä, jotka eivät voi toistaiseksi suorittaa velvollisuuksiaan, nimittäin

i) virkamiehiä tai väliaikaisia toimihenkilöitä AST-tehtäväryhmässä;

ii) poikkeuksellisesti niitä virkamiehiä tai väliaikaisia toimihenkilöitä AD-tehtäväryhmässä, jotka työskentelevät erityisvirassa, lukuun ottamatta yksiköiden päälliköitä, pääjohtajia ja vastaavissa tehtävissä toimivia.

Sovellettaessa 3 a artiklaa sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaaminen avustaviin tehtäviin ei ole mahdollista.".

5. Korvataan 4 artikla seuraavasti:

" 4 artikla

Paikallisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka on palkattu Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevaan asemapaikkaan paikallisen käytännön mukaisesti tekemään ruumiillista työtä tai suorittamaan avustavia tehtäviä toimessa, joka ei kuulu kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon ja jonka palkka maksetaan talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatuista kokonaismäärärahoista. Paikalliseksi toimihenkilöksi katsotaan myös toimihenkilö, joka on palkattu Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevaan asemapaikkaan hoitamaan muita kuin edellä mainittuja tehtäviä, joita yksikön edun vuoksi ei olisi perusteltua antaa virkamiehen tai muun 1 artiklassa tarkoitetun toimihenkilön tehtäväksi.".

6. Korvataan 6 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu "1 artiklan toisen kohdan" ilmaisulla "1 a artiklan 2 kohdan, 1 b artiklan" ja ilmaisu "2 artiklan toisen kohdan" ilmaisulla "2 artiklan 2 kohdan".

7. Korvataan 7 a artiklassa ilmaisu "24 a" ilmaisulla "24 b".

8. Korvataan 8 artikla seuraavasti:

" 8 artikla

Edellä 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde voidaan solmia vain määräaikaiseksi tai toistaiseksi. Toimihenkilön, jonka palvelussuhde on solmittu määräaikaiseksi, sopimus voidaan uusia enintään kerran määräaikaiseksi. Tämän jälkeen palvelussuhde voidaan uusia toistaiseksi.

Edellä 2 artiklan b tai d alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde solmitaan enintään neljäksi vuodeksi, mutta heidän palvelussuhteensa voidaan rajoittaa kestämään lyhyemmän ajan. Heidän sopimuksensa voidaan uusia vain kerran enintään kahdeksi vuodeksi, jos uusimismahdollisuudesta on määrätty alkuperäisessä sopimuksessa ja kyseisessä sopimuksessa määrätyissä rajoissa. Tämän ajanjakson päätyttyä asianomainen ei voi enää toimia väliaikaisena toimihenkilönä näiden säännösten mukaisesti. Työsopimuksen päätyttyä toimihenkilö voi hoitaa toimielimessä vakinaista virkaa vain, jos hänet nimitetään virkamieheksi henkilöstösäännöissä vahvistetuin edellytyksin.

Edellä 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde voidaan solmia toistaiseksi.".

9. Lisätään 9 artiklan jälkeen seuraava artikla:

" 9a artikla

Komissio laatii väliaikaisten toimihenkilöiden palkkauksesta vuosittain raportin, joka sisältää toimihenkilöiden määrän, virkojen tason ja tyypin, maantieteellisen edustuksen ja budjettivarat kunkin tehtäväryhmän osalta.".

10. Korvataan 10 artikla seuraavasti:

" 10 artikla

Henkilöstösääntöjen 1 d artiklan, 1 e artiklan, 5 artiklan 1 kohdan, 2 kohdan, 3 kohdan ja 4 kohdan sekä 7 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

Väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksessa on täsmennettävä, mihin palkkaluokkaan ja mille tasolle asianomainen palkataan.

Jos väliaikainen toimihenkilö määrätään hoitamaan tointa, joka kuuluu ylempään palkkaluokkaan kuin se, johon hänet on palkattu, työsopimukseen on tehtävä tätä koskeva muutos.

Henkilöstösääntöjen VIII osastoa sovelletaan soveltuvin osin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta tutkimus- ja investointimäärärahoista palkattuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin. Henkilöstösääntöjen VIII A osastoa sovelletaan soveltuvin osin väliaikaisiin toimihenkilöihin, jotka toimivat yhteisön ulkopuolisissa maissa.".

11. Lisätään 12 artiklaan kohdat seuraavasti:

"3. Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto, jäljempänä 'toimisto', voi eri toimielinten pyynnöstä avustaa toimielimiä väliaikaisen henkilöstön valinnassa, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä valintamenettelyt. Toimisto varmistaa väliaikaisen henkilöstön valintamenettelyjen avoimuuden 2 artiklan a, b ja d alakohdan mukaisesti.

4. Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto varmistaa väliaikaisen henkilöstön palvelukseenottoon tarkoitetuissa valintamenettelyissä , että niissä noudatetaan samoja normeja kuin virkamiesten valinnassa.

5. Kukin toimielin vahvistaa tarpeen mukaan väliaikaisen henkilöstön palvelukseenottoa koskevat yleiset menettelysäännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti."

12. Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

a) Korvataan kolmas kohta seuraavasti:

"Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointi väliaikaisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle, joka voi tehdä sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Jos väliaikainen toimihenkilö ei ole osoittanut riittävää ammattikelpoisuutta, hänet irtisanotaan koeajan päättyessä. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kuitenkin poikkeuksellisesti pidentää koeaikaa enintään kuudella kuukaudella ja mahdollisesti määrätä kyseisen väliaikaisen toimihenkilön toisiin tehtäviin.".

b) Poistetaan neljännestä kohdasta sanat, "kuitenkin niin, että palvelusaika voi olla enintään tavanomaisen koeajan pituinen".

13. Poistetaan 15 artiklan 2 kohdasta ilmaisu "2 artiklan a, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin toimihenkilöihin".

14. Korvataan 16 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

"Henkilöstösääntöjen 42 a ja 42 b artiklan sekä 55-61 artiklan säännöksiä, jotka koskevat työajan pituutta ja työtuntien aikataulua, ylityötunteja, keskeytymätöntä vuorotyötä, päivystämistä työpaikalla tai kotona, lomia ja yleisiä vapaapäiviä, sovelletaan soveltuvin osin. Erityisloma, vanhempainloma ja perheloma eivät voi kestää pidempään kuin työsopimus.".

15. Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäisen kohdan toisessa luetelmakohdassa sana "kuusi" sanalla "kaksitoista".

b) Korvataan neljännessä kohdassa

i) sanat "joka voi osoittaa, ettei hän voi olla vakuutettu 28 artiklassa tarkoitettujen riskien varalta missään muussa julkisessa sairausvakuutusjärjestelmässä" sanoilla "joka ei ole ansiotyössä",

ii) sanat "tämän artiklan mukaiset" ilmaisulla "28 artiklassa tarkoitettujen riskien varalta maksettavat" ja

iii) ilmaisu "28 artiklassa tarkoitetuista" ilmaisulla "mainitussa artiklassa säädetyistä".

16. Korvataan 20 artikla seuraavasti:

" 20 artikla

1. Henkilöstösääntöjen 63, 64, 65 ja 65 a artiklan säännöksiä, jotka koskevat sitä, minä valuuttana palkka ilmoitetaan, sekä tämän palkan mukauttamista, sovelletaan soveltuvin osin.

2. Henkilöstösääntöjen 66, 67, 69 ja 70 artiklan säännöksiä, jotka koskevat peruspalkkaa, perhelisiä, ulkomaankorvausta ja kuolemantapauksen yhteydessä maksettavaa korvausta, sovelletaan soveltuvin osin.

3. Henkilöstösääntöjen 66 a artiklan säännöksiä, jotka koskevat erityismaksua, sovelletaan soveltuvin osin väliaikaisiin toimihenkilöihin.

4. Väliaikainen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa tietyllä palkkatasolla, siirretään ilman eri toimenpiteitä palkkaluokkansa seuraavalle palkkatasolle."

17. Korvataan 21 artiklassa ilmaisu "3, 4 ja 4 a" ilmaisulla "3 ja 4" ja sanan "perhelisien" jälkeen oleva pilkku sanalla "ja" sekä poistetaan sanat "ja kiinteämääräisen korvauksen".

18. Korvataan 24 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen on kuitenkin oltava vähintään:

a) 976,85 euroa sellaisen toimihenkilön osalta, jolla on oikeus kotitalouslisään ja

b) 580,83 euroa sellaisen toimihenkilön osalta, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

Kun kummatkin puolisot ovat yhteisöjen virkamiehiä tai muuta henkilöstöä ja kummallakin on oikeus asettautumis- tai uudelleenasettautumiskorvaukseen, korvaus maksetaan vain sille puolisolle, jolla on korkeampi peruspalkka.".

19. Korvataan 28 artiklan ensimmäisessä kohdassa sana "työkyvyttömyyseläkettä" sanalla "työkyvyttömyyskorvausta".

20. Muutetaan 28 a artikla seuraavasti:

a) Korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

"(3) Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota väliaikainen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:

a) 60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta

b) 45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen

c) 30 prosenttia peruspalkasta kahdennestakymmenennestäviidennestä kuukaudesta kolmanteenkymmenenteenkuudenteen kuukauteen.

Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle 1171,52 euroa eivätkä yli 2343,04 euroa sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan jäljempänä määritettyä alarajaa mutta ei sovelleta ylärajaa. Kyseisiä enimmäismääriä mukautetaan henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti samalla tavalla kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevia taulukkopalkkoja.

4. Entiselle väliaikaiselle toimihenkilölle maksetaan työttömyyskorvausta hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen enintään kolmenkymmenenkuuden kuukauden ajalta eikä missään tapauksessa ajalta, joka on pidempi kuin kolmannes palvelusajasta. Jos entinen väliaikainen toimihenkilö kuitenkin tänä aikana lakkaa täyttämästä 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset, korvauksen maksaminen keskeytetään. Korvausta aletaan maksaa uudelleen, jos entinen väliaikainen toimihenkilö ennen tämän määräajan päättymistä täyttää jälleen mainitut edellytykset eikä hänelle ole myönnetty kansallista työttömyyskorvausta."

b) Korvataan 6 ja 7 kohta seuraavasti:

"6. Komissio maksaa työttömyyskorvauksen ja perhelisät euroina. Korjauskerrointa ei sovelleta.

7. Kukin väliaikainen toimihenkilö maksaa itse kolmanneksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi tarvittavasta määrästä. Maksun määräksi vahvistetaan 0,81 prosenttia asianomaisen peruspalkasta, jota laskettaessa otetaan huomioon 1065,02 euron kiinteämääräinen vähennys mutta ei virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 64 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia. Maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta ja maksetaan yhdessä toimielimen suorittaman kahden kolmasosan kanssa erityiseen työttömyysrahastoon. Tämä rahasto on toimielinten yhteinen, ja nämä maksavat omat osuutensa komissiolle kuukausittain kahdeksan päivän kuluessa palkanmaksupäivästä. Komissio hyväksyy ja maksaa tämän artiklan soveltamisesta aiheutuvat menot Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.";

c) Korvataan 11 kohta seuraavasti:

"11. Komissio antaa neuvostolle kertomuksen tämän työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanteesta vuoden kuluttua järjestelmän perustamisesta ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Komissio voi esittää neuvostolle tästä kertomuksesta riippumatta ehdotuksia 7 kohdassa säädettyjen maksujen mukauttamiseksi, jos järjestelmän tasapaino sitä edellyttää. Neuvosto säätää näistä ehdotuksista tämän artiklan 3 kohdassa säädetyin edellytyksin.".

21. Lisätään 30 artiklassa sanojen "pitkäaikaisen sairauden" jälkeen sanat "tai vamman".

22. Korvataan 33 artikla seuraavasti:

" 33 artikla

1. Toimihenkilölle, joka menettää kokonaan työkykynsä ja joutuu sen vuoksi keskeyttämään työskentelynsä toimielimen palveluksessa, myönnetään työkyvyttömyyden koko keston ajaksi työkyvyttömyyskorvaus, jonka määrä lasketaan seuraavassa esitetyllä tavalla.

Henkilöstösääntöjen 52 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja siirtyy eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää eikä ole saavuttanut oikeutta enimmäiseläkkeeseen, sovelletaan vanhuuseläkkeestä annettuja yleisiä sääntöjä. Vanhuuseläkkeen määrä perustuu siihen palkkaluokkaan ja -tasoon, johon toimihenkilöllä oli oikeus tullessaan työkyvyttömäksi.

Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia väliaikaisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta. Se ei kuitenkaan voi olla vähemmän kuin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa määritelty vähimmäistoimeentulo. Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään maksu, jonka määrä lasketaan korvauksen perusteella.

Jos toimihenkilön työkyvyttömyyden syynä on tapaturma, joka on sattunut hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi, ammattitauti tai yleisen edun vuoksi suoritettu uroteko tai se, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvauksen vähimmäismäärä on 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Lisäksi maksut eläkejärjestelmään maksetaan tällöin entisen työnantajan talousarviosta.

Jos työkyvyttömyys on toimihenkilön tahallisesti aiheuttama, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 39 artiklassa tarkoitetun erorahan.

Työkyvyttömyyskorvauksen saajalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan kyseisen etuuden saajan korvauksen perusteella.

2. Työkyvyttömyyden asteen määrittelee henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettu työkyvyttömyyslautakunta.

3. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 40 artiklassa tarkoitettu toimielin voi ajoittain tutkituttaa työkyvyttömyyskorvauksen saajan varmistaakseen, että tämä edelleen täyttää kyseisen korvauksen saamisen edellytykset. Jos työkyvyttömyyslautakunta toteaa, etteivät edellytykset enää täyty, asianomaisen on palattava toimeensa toimielimen palvelukseen, jollei hänen sopimuksensa voimassaolo ole päättynyt.

Jos asianomaista ei kuitenkaan voida ottaa takaisin yhteisöjen palvelukseen, hänen sopimuksensa voidaan sanoa irti siten, että hänelle maksetaan korvaus, jonka määrä vastaa palkkaa, jonka hän olisi saanut irtisanomisajalta, ja tapauksen mukaan 47 artiklassa säädettyä sopimuksen irtisanomisesta maksettavaa korvausta. Asianomaiseen sovelletaan myös 39 artiklaa.".

23. Muutetaan 34 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohdassa sana "työkyvyttömyyseläkkeen" sanalla "työkyvyttömyyskorvauksen" ja luku "60" luvulla "63".

b) Lisätään 3 kohdassa sanan "työkyvyttömyys" jälkeen sana "korvaus" ja korvataan luku "60" luvulla "63".

24. 35 artiklassa korvataan sana "leski" sanoilla "eloon jäänyt puoliso".

25. Muutetaan 36 artikla seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäisessä kohdassa sana "leski" sanoilla "eloon jäänyt puoliso".

b) Korvataan toisessa kohdassa sana "leskellä" sanoilla "eloon jääneellä puolisolla".

26. Korvataan 37 artikla seuraavasti:

" 37 artikla

Kun toimihenkilö tai vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, asianomaisen huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen henkilöstösääntöjen 80 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkettä saavan puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen.

Kun toimihenkilö taikka vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyysavustuksen saaja kuolee ilman että ensimmäisessä kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, sovelletaan henkilöstösääntöjen 80 artiklan kolmannen kohdan säännöksiä.

Kun sellainen 2 artiklan a, c tai d alakohdassa tarkoitettu entinen väliaikainen toimihenkilö kuolee, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen 63 vuoden ikää ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka kuluessa hän olisi täyttänyt 63 vuotta, hänen huollettavinaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan mukaisesti olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen edellisissä kohdissa säädetyin edellytyksin.

Kun kyseessä on henkilösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena.

Kun on kysymys lapseksiottamisesta, luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.

Orvoksi jääneellä lapsella on oikeus koulutuslisään henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 3 artiklassa säädetyin edellytyksin."

27. Korvataan 39 artikla seuraavasti:

" 39 artikla

1. Edellä 2 artiklassa tarkoitetulla toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus vanhuuseläkkeeseen, vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon tai erorahaan henkilöstösääntöjen V osaston 3 luvussa ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin. Kun toimihenkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, hänen eläkeoikeuksiaan vähennetään suhteessa 42 artiklan perusteella maksettuun määrään.

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevaa 9 artiklan 2 kohtaa sovelletaan seuraavin ehdoin:

Nimittävä viranomainen voi päättää yksikön edun mukaisesti, objektiivisin ja konkreettisin perustein sekä yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistettujen avoimien menettelyjen avulla jättää soveltamatta edellä mainittua vähennystä enintään kahdeksaan väliaikaiseen toimihenkilöön kaikissa toimielimissä minä tahansa vuonna. Tämä lukumäärä voi vaihdella vuosittain siten, että kahden vuoden keskiarvo ei saa ylittää kymmentä ja että talousarvion tasapuolisuutta noudatetaan. Ennen kuin viisi vuotta on kulunut, komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tämän toimenpiteen täytäntöönpanosta. Tarvittaessa komissio ehdottaa EY:n perustamissopimuksen 283 artiklan nojalla, että viiden vuoden jälkeen vuosittainen enimmäismäärä muutetaan.

2. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 ja 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin näiden palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa tarkoitettuihin toimihenkilöihin.

3. Vanhuuseläkkeen saajalla on oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisän suhteellinen osa lasketaan kyseisen etuuden saajan eläkkeen perusteella.".

28. Korvataan 40 artiklan neljäs kohta seuraavasti:

"Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta toimihenkilöön, joka pyytää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen on alettu soveltaa henkilöstösääntöjä, näiden määrien palauttamista lisättynä 3,5 prosentin vuosikorolla, jota voidaan tarkistaa henkilöstösääntöjen liitteessä XII olevassa 7 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.".

29. Korvataan 41 artiklassa ilmaisu "83 artiklan" ilmaisulla "83 ja 83 a artiklan".

30. Korvataan 42 artiklassa ilmaisu "16,5 prosenttia hänen peruspalkastaan" ilmaisulla "kaksi kertaa henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdassa säädetyn prosenttiluvun verran".

31. Korvataan 47 artikla seuraavasti:

" 47 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy hänen kuollessaan mutta myös seuraavissa tapauksissa:

a) sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa toimihenkilö täyttää 65 vuotta.

b) Kun kyseessä on määräaikainen työsopimus:

i) työsopimuksessa mainittuna päivänä

ii) sellaisen työsopimuksessa vahvistetun irtisanomisajan päättyessä, jonka perusteella toimihenkilö tai toimielin voi irtisanoa sopimuksen ennen sen voimassaolon päättymistä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Kun kyseessä on väliaikainen toimihenkilö, jonka palvelussuhde on uusittu, irtisanomisaika on enintään kuusi kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- eikä sairausloman aikana, paitsi jos jälkimmäinen kestää yli kolme kuukautta. Toisaalta irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin näiden lomien ajaksi. Jos toimielin irtisanoo työsopimuksen, toimihenkilöllä on oikeus korvaukseen, jonka määrä on kolmasosa hänen peruspalkastaan palvelussuhteen päättymispäivän ja työsopimuksen päättymispäivän väliseltä ajalta;

iii) kun hän ei enää täytä 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta kyseisessä artiklassa säädettyä poikkeusta. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan tämän b alakohdan (ii) alakohdassa säädettyä irtisanomisaikaa.

c) Kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus:

i) työsopimuksessa mainitun irtisanomisajan päättyessä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista tosiasiallista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enintään kymmenen kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- eikä sairausloman aikana, paitsi jos jälkimmäinen kestää yli kolme kuukautta. Toisaalta irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin näiden lomien ajaksi;

ii) kun hän ei enää täytä 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta kyseisessä artiklassa säädettyä poikkeusta. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan (ii) alakohdassa säädettyä irtisanomisaikaa."

32. Poistetaan 48 artiklan b alakohta, ja c alakohdasta tulee uusi b alakohta.

33. Korvataan 49 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ilmaisu "88 artiklassa" ilmaisulla "liitteessä IX olevassa 23 ja 24 artiklassa".

34. korvataan 50 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa ilmaisu "88 artiklassa" ilmaisulla "liitteessä IX olevassa 23 ja 24 artiklassa".

35. Korvataan 51 ja 52 artikla seuraavasti:

" 51 artikla

Ylimääräisen toimihenkilön työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, ja sitä voidaan jatkaa.

52 artikla

Ylimääräisen toimihenkilön tosiasiallinen palvelussuhde, mukaan luettuna työsopimuksen jatkaminen, voi kestää enintään kolme vuotta tai 31 päivään joulukuuta 2007 asti. Uutta ylimääräistä henkilökuntaa ei saa ottaa palvelukseen 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen.".

36. Korvataan 53 artiklan neljännessä kohdassa ilmaisu "1 a artiklan" ilmaisulla "1 d artiklan".

37. Lisätään 57 artiklaan ilmaisu "lukuun ottamatta 55 a artiklan 2 kohdan d ja e alakohtaa".

38. Korvataan 65 artikla seuraavasti:

" 65 artikla

Henkilöstösääntöjen 67 artiklan säännöksiä, lukuun ottamatta 1 kohdan c alakohtaa, ja henkilöstösääntöjen 69 artiklan säännöksiä sekä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 1, 2 ja 4 artiklan säännöksiä, jotka koskevat perhelisien ja ulkomaankorvauksen maksamista, sovelletaan soveltuvin osin.".

39. Korvataan 66 artikla seuraavasti:

" 66 artikla

Kun toimihenkilö saa päiväpalkkaa, palkkasaatava kustakin maksettavasta päivästä on kahdeskymmenesosa kuukausipalkasta. Palkka maksetaan viikoittain kunkin viikon lopussa.".

40. Korvataan 67 ja 68 artikla seuraavasti:

" 67 artikla

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 7, 11, 12, 13, ja 13 a artiklan säännöksiä, jotka koskevat matkakulujen ja virkamatkakulujen korvaamista sekä asumis- ja työmatkakorvauksen myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin.

68 artikla

Kun toimihenkilö saa kuukausipalkkaa, palkka maksetaan viimeistään kuukauden viimeisenä työpäivänä.

Kun palkkasaatava ei koske koko kuukausipalkkaa, palkka jaetaan kolmaskymmenesosiin,

a) jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on enintään viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on sama kuin maksettavien päivien todellinen lukumäärä,

b) jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on yli viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on kolmenkymmenen ja muiden kuin maksettavien päivien todellisen lukumäärän välinen erotus.

Kun toimihenkilö saa oikeuden perhelisiin ja ulkomaankorvaukseen sen jälkeen kun hän on aloittanut palveluksensa, ne maksetaan hänelle sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jonka kuluessa kyseinen peruste muodostuu. Kun oikeus näihin lisiin ja tähän korvaukseen päättyy, ne maksetaan toimihenkilölle sen kuukauden viimeiseen päivään asti, jonka kuluessa kyseinen peruste lakkaa olemasta voimassa.".

41. Muutetaan 70 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a) Lisätään ensimmäisessä alakohdassa sanan "työkyvyttömyyden" jälkeen ilmaisu, "työttömyyden".

b) Korvataan toisessa alakohdassa sanat "tällaiseen sairausvakuutusjärjestelmään" sanoilla "tällaiseen sairausvakuutus- tai työttömyysturvajärjestelmään".

42. Korvataan 74 artikla seuraavasti:

" 74 artikla

Ylimääräisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy, paitsi asianomaisen kuollessa:

a) työsopimuksessa mainittuna päivänä;

b) sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa toimihenkilö täyttää 65 vuotta;

c) työsopimuksessa, jossa annetaan toimihenkilölle tai toimielimelle mahdollisuus päättää sopimus aiemmin, vahvistetun irtisanomisajan päättyessä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- eikä sairausloman aikana, paitsi jos jälkimmäinen kestää yli kolme kuukautta. Lisäksi irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin näiden lomien ajaksi. Jos toimielin päättää sopimuksen, toimihenkilöllä on oikeus korvaukseen, joka vastaa määrältään yhtä kolmannesta hänen peruspalkastaan hänen tehtäviensä päättymispäivän ja hänen sopimuksensa päättymispäivän välisenä aikana;

d) kun toimihenkilö ei enää täytä 55 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjä vaatimuksia, ottaen huomioon, että kyseisen sopimuksen mukaan on mahdollisuus myöntää poikkeus. Jollei poikkeusta myönnetä, tämän artiklan c alakohdassa säädettyä irtisanomisaikaa sovelletaan.".

43. Muutetaan 75 artikla seuraavasti:

a) poistetaan johdantokappaleesta sanat "Riippumatta siitä, onko" ja sanat "määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva"

b) korvataan c alakohta seuraavasti:

"c) kun toimihenkilö ei enää täytä 55 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdassa säädettyjä edellytyksiä. Kuitenkin, irtisanominen voi tapahtua vain, jos asianomainen saa työkyvyttömyyskorvausta,".

44. Lisätään 78 artiklaan kohta seuraavasti:

"Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2006, josta päivästä asianomaiseen henkilöstöön sovelletaan 90 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistettuja ehtoja".

45. Nykyisestä IV osastosta tulee V osasto ja lisätään uusi osasto seuraavasti:

"IV OSASTO

SOPIMUSSUHTEISET TOIMIHENKILÖT

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

79 artikla

1. Sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkka maksetaan asianomaisen toimielimen talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatuista kokonaismäärärahoista.

2. Jokainen toimielin hyväksyy tarpeen mukaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaamista koskevat yleiset täytäntöönpanosäännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

3. Komissio laatii sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkauksesta vuosittain kertomuksen, joka sisältää toimihenkilöiden määrän, virkojen tason ja tyypin, maantieteellisen edustuksen ja budjettivarat kunkin tehtäväryhmän osalta.

4. Toimielinten, virastojen ja muiden yksiköiden, jotka palkkaavat sopimussuhteisia toimihenkilöitä, on annettava budjettimenettelyn yhteydessä suuntaa-antava vuosittainen ennakkoarvio sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkauksesta kunkin tehtäväryhmän osalta.

80 artikla

1. Sopimussuhteiset toimihenkilöt jaetaan neljään tehtäväryhmään, jotka vastaavat heidän hoitamiaan tehtäviä. Kukin tehtäväryhmä jaetaan palkkaluokkiin ja -tasoihin.

2. Tehtävät ja niitä vastaavat tehtäväryhmät esitetään seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Kukin 3 a artiklassa tarkoitettu toimielin tai elin päättää edellä olevan taulukon perusteella kuhunkin tehtävään sisältyvistä toimivaltuuksista kuultuaan henkilöstösääntökomiteaa.

4. Sosiaalisia toimenpiteitä ja palvelussuhteen ehtoja koskevia henkilöstösääntöjen 1 e artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

2 LUKU

OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

81 artikla

Palvelussuhteen ehtojen 11 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

3 LUKU

PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET

82 artikla

1. Sopimussuhteiset toimihenkilöt otetaan palvelukseen mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta, ilman rotuun, poliittiseen, aatteelliseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, ikään, vammaisuuteen, sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä riippumatta heidän siviilisäädystään tai perhetilanteestaan.

2. Jotta henkilö voidaan ottaa palvelukseen sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi, hänellä on oltava vähintään:

a) tehtäväryhmässä I, suoritettu oppivelvollisuus

b) tehtäväryhmissä II ja III:

i) keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai

ii) ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus tai

iii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus

c) tehtäväryhmän IV osalta:

i) vähintään kolmevuotista yliopistollista tutkintoa vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai

ii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus.

3. Sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö:

a) joka on yhteisön jonkin jäsenvaltion kansalainen, ellei 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen myönnä tästä poikkeusta, ja jolla on täydet kansalaisoikeudet

b) joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa

c) joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset

d) jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen, ja

e) toimittaa näytön siitä, että hänellä on perusteelliset tiedot yhdessä yhteisön kielestä ja toisessa yhteisön kielessä sellaiset tyydyttävät tiedot, jotka ovat hänen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeen.

4. Kun kyseessä on ensimmäinen sopimus, edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi jättää vaatimatta asianomaista esittämään asiakirjoja, jotka todistavat hänen täyttävän 2 kohdan ja 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut edellytykset, jos asianomaisen palvelussuhteen on määrä kestää vähemmän kuin kolme kuukautta.

5. Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto avustaa eri toimielinten pyynnöstä sopimussuhteisen henkilöstön valinnassa, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä valintamenettelyt. Toimisto varmistaa sopimussuhteisen henkilöstön valintamenettelyjen avoimuuden.

6. Jokainen toimielin hyväksyy tarpeen mukaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseenottomenettelyjä koskevat yleiset säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

83 artikla

Ennen palvelukseen ottamista toimielimen asiantuntijalääkäri suorittaa sopimussuhteiselle toimihenkilölle lääkärintarkastuksen sen varmistamiseksi, että tämä täyttää 82 artiklan 3 kohdan d alakohdan edellytykset.

Henkilöstösääntöjen 33 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

84 artikla

1. Sopimussuhteisen toimihenkilön, jonka työsopimus on tehty vähintään vuodeksi, on oltava koeajalla tehtäväryhmässä I ensimmäiset kuusi palveluskuukautta ja muissa tehtäväryhmissä ensimmäiset yhdeksän palveluskuukautta.

2. Kun sopimussuhteinen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden tai tapaturman vuoksi vähintään yhden kuukauden ajan, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavasti.

3. Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointi sopimussuhteisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle, joka voi tehdä sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö ei ole osoittanut riittävää ammattikelpoisuutta, hänet irtisanotaan koeajan päättyessä. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kuitenkin poikkeuksellisesti pidentää koeaikaa enintään kuudella kuukaudella ja mahdollisesti määrätä sopimussuhteisen toimihenkilön toisiin tehtäviin.

4. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö osoittautuu ilmeisen soveltumattomaksi, arviointi voidaan laatia milloin tahansa koeajan kuluessa. Arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle, joka voi tehdä sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Palvelussuhteen ehtojen 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi tämän arvioinnin perusteella päättää sopimussuhteisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen.

5. Irtisanotulle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksetaan korvauksena kolmannes hänen peruspalkastaan kultakin hänen suorittamaltaan koeajan kuukaudelta.

4 LUKU

3 A ARTIKLASSA TARKOITETTUJA SOPIMUSSUHTEISIA TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

85 artikla

1. Edellä 3 a artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, jonka pituus voi olla kolmesta kuukaudesta viiteen vuoteen. Sopimus voidaan uusia vain kerran enintään viiden vuoden määräajaksi. Ensimmäinen sopimus ja ensimmäinen uusiminen on tehtävä yhteensä vähintään kuudeksi kuukaudeksi tehtäväryhmässä I tai vähintään yhdeksäksi kuukaudeksi muissa tehtäväryhmissä. Tämän jälkeen palvelussuhde voidaan uusia vain toistaiseksi.

Edellä 3 b artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön palvelussuhdetta koskevaa ajanjaksoa ei lueta mukaan tehtäessä tai uusittaessa sopimuksia tämän artiklan mukaisesti.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeisessä lauseessa säädetään, nimittävä viranomainen voi päättää, että tehtäväryhmään 1 kuuluvan henkilön palvelussuhteen neljäs uusiminen on vasta tehtävä toistaiseksi edellyttäen, että palvelussuhteen kokonaismääräaika ei ylitä kymmentä vuotta.

3. Sopimussuhteisen henkilöstön, joka kuuluu IV tehtäväryhmään, on ennen kuin sen sopimus uusitaan toistaiseksi, osoitettava kykenevänsä työskentelemään kolmannella, EY:n perustamissopimuksen 314 artiklassa tarkoitetulla kielellä. Sovelletaan vastaavasti koulutukseen pääsyä ja arviointimenettelyä koskevia, henkilöstösääntöjen 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä sääntöjä.

4. Sopimussuhteisen toimihenkilön on palveltava 84 artiklan mukaisesti koeaika ennen kuin sopimus voidaan uusia toistaiseksi voimassa olevaksi.

86 artikla

1. Edellä 3 a artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä voidaan palkata vain:

i) palkkaluokkiin 13, 14 ja 16 tehtäväryhmän IV osalta

ii) palkkaluokkiin 8, 9 ja 10 tehtäväryhmän III osalta

iii) palkkaluokkiin 4 ja 5 tehtäväryhmän II osalta

iv) palkkaluokkaan 1 tehtäväryhmän I osalta.

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden luokittelu kuhunkin tehtäväryhmään perustuu asianomaisten pätevyyteen ja työkokemukseen. Toimielinten erityistarpeiden huomioon ottamiseksi voidaan myös ottaa huomioon yhteisössä vallitsevat työmarkkinaolosuhteet. Palvelukseen otettu sopimussuhteinen toimihenkilö luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle palkkatasolle.

2. Kun muita kuin ydintehtäviä hoitava sopimussuhteinen toimihenkilö vaihtaa toimea saman tehtäväryhmän sisällä, häntä ei voida luokitella alempaan palkkaluokkaan tai alemmalle palkkatasolle kuin aiempaa toimea varten on vahvistettu.

Kun sopimussuhteinen toimihenkilö siirtyy ylempään tehtäväryhmään, hänet luokitellaan sellaiseen palkkaluokkaan ja sellaiselle palkkatasolle, jossa hän saa vähintään aiemman sopimuksen mukaisesti saamansa palkan suuruista palkkaa.

Samoja säännöksiä sovelletaan silloin kun sopimussuhteinen toimihenkilö tekee toimielimen tai erillisviraston kanssa uuden sopimuksen välittömästi toisen toimielimen tai erillisviraston kanssa tehdyn sopimuksen jatkoksi.

87 artikla

1. Arviointia koskevaa henkilöstösääntöjen 43 artiklan ensimmäistä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin vähintään vuodeksi palkattuihin 3 a artiklassa tarkoitettuihin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin.

2. Edellä 3 a artiklassa tarkoitettu sopimussuhteinen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa tietyllä palkkatasolla, siirretään ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle palkkatasolle.

3. Edellä 3 a artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön osalta päätöksen siirtämisestä samassa tehtäväryhmässä ylempään palkkaluokkaan tekee 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen. Se tapahtuu luokittelemalla sopimussuhteinen toimihenkilö ylemmän palkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle. Ylennys voidaan suorittaa ainoastaan valitsemalla ylennettävät niiden 3 a artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisten toimihenkilöiden joukosta, jotka on otettu palvelukseen vähintään kolmeksi vuodeksi ja jotka ovat palvelleet vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan, kyseisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden, jotka voidaan luokitella ylempään palkkaluokkaan, ansioiden vertailun sekä heistä laadittujen arviointien perusteella. Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohtaa sovelletaan vastaavasti.

4. Muita kuin ydintehtäviä hoitava sopimussuhteinen toimihenkilö voidaan siirtää ylempään tehtäväryhmään vain yleisen valintamenettelyn kautta.

5 LUKU

3 B ARTIKLASSA TARKOITETTUJA SOPIMUSSUHTEISIA TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

88 artikla

Edellä 3 b artiklassa tarkoitettujen sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta:

a) työsopimus on tehtävä määräajaksi, ja se voidaan uusia

b) tosiasiallinen palvelussuhde toimielimessä, mukaan luettuna työsopimuksen jatkaminen, voi kestää enintään kolme vuotta.

Edellä 3 a artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön palvelussuhdetta koskevaa ajanjaksoa ei lueta mukaan tehtäessä tai uusittaessa sopimuksia tämän artiklan mukaisesti.

89 artikla

1. Edellä 3 b artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä voidaan ottaa palvelukseen kaikkiin palkkaluokkiin 80 artiklassa tarkoitetuissa tehtäväryhmissä II, III ja IV ottaen huomioon heidän pätevyytensä ja kokemuksensa. Toimielinten erityistarpeiden huomioon ottamiseksi voidaan myös ottaa huomioon yhteisössä vallitsevat työmarkkinaolosuhteet. Palvelukseen otettu sopimussuhteinen toimihenkilö luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle palkkatasolle.

2. Edellä 3 b artiklassa tarkoitettu sopimussuhteinen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa tietyllä palkkatasolla, siirretään ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle palkkatasolle.

90 artikla

Poiketen siitä, mitä tässä osastossa säädetään, Euroopan parlamentin tai yhteisön toimielinten ja virastojen puolesta, komission konferenssitulkiksi palkkaamiin sovelletaan 28 päivänä heinäkuuta 1999 Euroopan parlamentin, komission ja tuomioistuimen toimielinten puolesta, ja ammattia edustavien järjestöjen välillä tehdyssä sopimuksessa vahvistettuja ehtoja.

Kyseiseen sopimukseen tehtävät, neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 723/2004(1) voimaantulon vuoksi tarvittavat muutokset on hyväksyttävä ennen 31 päivää joulukuuta 2006 78 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Muutokset kyseiseen sopimukseen 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen on tehtävä toimielinten yhteisellä sopimuksella.

6 LUKU

TYÖEHDOT

91 artikla

Sovelletaan 16-18 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

7 LUKU

PALKKAUS JA KULUJEN KORVAAMINEN

92 artikla

Palvelussuhteen ehtojen 19-27 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin, jollei 90 ja 94 artiklassa säädetyistä muutoksista muuta johdu.

93 artikla

Peruspalkka-asteikko esitetään seuraavassa taulukossa.

>TAULUKON PAIKKA>

94 artikla

Poiketen siitä, mitä 24 artiklan 3 kohdassa säädetään, kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen on kuitenkin oltava vähintään:

- 734,76 euroa sellaisen sopimussuhteisen toimihenkilön osalta, jolla on oikeus kotitalouslisään ja

- 435,62 euroa sellaisen sopimussuhteisen toimihenkilön osalta, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.

8 LUKU

SOSIAALITURVAETUUDET

A jakso

Sairaus- ja tapaturmavakuutus, sosiaaliturvaetuudet

95 artikla

Palvelussuhteen ehtojen 28 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin. Henkilöstösääntöjen 72 artiklan 2 ja 2 a kohtaa ei kuitenkaan sovelleta sopimussuhteiseen toimihenkilöön, joka on ollut yhteisöjen palveluksessa 63 ikävuoteen asti, jollei hänen palvelussuhteensa sopimussuhteisena toimihenkilönä ole jatkunut yli kolmea vuotta.

96 artikla

1. Entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka jää työttömäksi sen jälkeen kun hänen palvelussuhteensa jossakin Euroopan yhteisöjen toimielimessä on päättynyt ja

a) joka ei saa Euroopan yhteisöjen maksamaa vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta;

b) jonka palvelussuhteen päättyminen ei johdu irtisanoutumisesta tai sopimuksen purkamisesta kurinpitosyistä;

c) joka on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta;

d) jonka asuinpaikka on jossakin jäsenvaltiossa;

maksetaan kuukausittain työttömyyskorvausta jäljempänä määriteltävin edellytyksin.

Kun toimihenkilö voi saada kansallista työttömyyskorvausta, hänen on ilmoitettava siitä toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli ja joka ilmoittaa siitä välittömästi komissiolle. Tässä tapauksessa tämä korvaus vähennetään 3 kohdan perusteella maksettavasta korvauksesta.

2. Työttömyyskorvausta saadakseen entisen sopimussuhteisen toimihenkilön on

a) ilmoittauduttava työnhakijaksi sen jäsenvaltion työvoimatoimistoon, jossa hänen asuinpaikkansa on;

b) täytettävä ne velvoitteet, jotka kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä on asetettu sen mukaisen työttömyyskorvauksen saajalle;

c) toimitettava kuukausittain toimivaltaisen kansallisen viranomaisen antama todistus, josta käy ilmi, onko hän täyttänyt a ja b alakohdassa vahvistetut velvoitteet, sille toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli; tämä toimittaa sen välittömästi komissiolle.

Yhteisö voi myöntää korvauksen tai säilyttää sen ennallaan, vaikka b alakohdassa mainitut kansalliset velvoitteet eivät täyttyisikään sairauden, tapaturman, raskauden, työkyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi tai jos toimivaltainen kansallinen viranomainen myöntää niistä vapautuksen.

Komissio vahvistaa tämän artiklan soveltamiseen tarvittavat säännökset sen jälkeen kun asiantuntijakomitea on antanut lausuntonsa.

3. Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota sopimussuhteinen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:

a) 60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta,

b) 45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen,

c) 30 prosenttia peruspalkasta kahdennestakymmenennestäviidennestä kuukaudesta kolmanteenkymmenenteenkuudenteen kuukauteen.

Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle 878,64 euroa eivätkä yli 1757,28 euroa sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan jäljempänä määritettyä alarajaa mutta ei sovelleta ylärajaa. Kyseisiä enimmäismääriä mukautetaan henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti samalla tavalla kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevia taulukkopalkkoja.

4. Entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksetaan työttömyyskorvausta hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen enintään kolmenkymmenenkuuden kuukauden ajalta eikä missään tapauksessa ajalta, joka on pidempi kuin kolmannes palvelusajasta. Jos entinen sopimussuhteinen toimihenkilö kuitenkin tänä aikana lakkaa täyttämästä 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset, korvauksen maksaminen keskeytetään. Korvausta aletaan maksaa uudelleen, jos entinen sopimussuhteinen toimihenkilö ennen tämän määräajan päättymistä täyttää jälleen mainitut edellytykset eikä hänelle ole myönnetty kansallista työttömyyskorvausta.

5. Työttömyyskorvausta saavalla entisellä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan työttömyyskorvauksen perusteella henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 1 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Asianomaisen henkilön on ilmoitettava kaikki hänelle tai hänen puolisolleen muista lähteistä maksettavat vastaavat lisät; nämä vähennetään tämän artiklan mukaisesti maksettavista lisistä.

Työttömyyskorvausta saavalla entisellä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on henkilöstösääntöjen 72 artiklassa säädetyin edellytyksin oikeus sairausvakuutukseen ilman että hänen tarvitsee maksaa siihen liittyviä maksuja.

6. Komissio maksaa työkyvyttömyyskorvauksen ja perhelisät euroissa. Korjauskerrointa ei sovelleta.

7. Kukin sopimussuhteinen toimihenkilö maksaa itse kolmanneksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi tarvittavasta määrästä. Maksun määräksi vahvistetaan 0,81 prosenttia asianomaisen peruspalkasta, jota laskettaessa otetaan huomioon 798,77 euron kiinteämääräinen vähennys mutta ei henkilöstösääntöjen 64 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia. Maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta ja maksetaan yhdessä toimielimen suorittaman kahden kolmasosan kanssa erityiseen työttömyysrahastoon. Tämä rahasto on toimielinten yhteinen, ja nämä maksavat omat osuutensa komissiolle kuukausittain kahdeksan päivän kuluessa palkanmaksupäivästä. Komissio hyväksyy ja maksaa tämän artiklan soveltamisesta aiheutuvat menot Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

8. Työttömäksi jääneelle entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksettavaan työttömyyskorvaukseen sovelletaan neuvoston asetusta (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68.

9. Työllisyyttä ja työttömyyttä koskevissa asioissa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, jotka toimivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, toimivat tehokkaassa yhteistyössä komission kanssa tämän artiklan soveltamiseksi asianmukaisesti.

10. Yksityiskohtaisia järjestelyjä, jotka on hyväksytty 28 a artiklan 10 kohdan nojalla, sovelletaan tähän artiklaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan kolmannen alakohdan säännösten soveltamista.

11. Komissio antaa neuvostolle kertomuksen tämän työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanteesta vuoden kuluttua järjestelmän perustamisesta ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Komissio voi esittää neuvostolle tästä kertomuksesta riippumatta ehdotuksia 7 kohdassa säädettyjen maksujen mukauttamiseksi, jos järjestelmän tasapaino sitä edellyttää. Neuvosto päättää näistä ehdotuksista 3 kohdassa säädetyin edellytyksin.

97 artikla

Henkilöstösääntöjen 74 artiklassa säädettyä syntymälisää koskevia säännöksiä ja henkilöstösääntöjen 75 artiklan säännöksiä, joiden mukaan toimielin maksaa siinä tarkoitetut kulut, sovelletaan soveltuvin osin.

98 artikla

Henkilöstösääntöjen 76 artiklan säännöksiä, jotka koskevat lahjoitusten, lainojen ja ennakoiden myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin sopimussuhteiseen toimihenkilöön hänen palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä, kun sopimussuhteinen toimihenkilö on työkyvyttömänä vakavan tai pitkäaikaisen sairauden tai vamman tai palvelussuhteen aikana tapahtuneen tapaturman vuoksi ja kun hän voi osoittaa, ettei kuulu minkään muun sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

B jakso

Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus

99 artikla

Sopimussuhteinen toimihenkilö kuuluu palvelussuhteensa ajan henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin jäljempänä säädetyin edellytyksin.

Tässä jaksossa säädetyt maksut ja etuudet keskeytetään, jos toimihenkilön palvelussuhteeseen liittyvien rahallisten etuuksien maksaminen keskeytetään näiden palvelussuhteen ehtojen perusteella.

100 artikla

Jos ennen sopimussuhteisen toimihenkilön palvelukseen ottamista suoritettavassa lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutuksen kattamat etuudet tämän sairauden tai vamman seurausten osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut toimielimen palvelukseen.

Sopimussuhteinen toimihenkilö voi tehdä tätä päätöstä koskevan valituksen henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetylle työkyvyttömyyslautakunnalle.

101 artikla

1. Sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka menettää kokonaan työkykynsä ja joutuu sen vuoksi keskeyttämään työskentelynsä toimielimen palveluksessa, myönnetään työkyvyttömyyden koko keston ajaksi työkyvyttömyyskorvaus, jonka määrä lasketaan seuraavassa esitetyllä tavalla.

Henkilöstösääntöjen 52 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja jää eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää ja jos hän ei ole saavuttanut täysimääräisiä eläkeoikeuksia, häneen sovelletaan vanhuuseläkettä koskevia yleisiä sääntöjä. Myönnetty vanhuuseläke vahvistetaan sitä palkkaluokkaa ja -tasoa koskevan luokituksen mukaisen palkan perusteella, joka sopimussuhteisella toimihenkilöllä oli työkyvyttömäksi tullessaan.

2. Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia sopimussuhteisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta. Se ei kuitenkaan voi olla pienempi kuin I tehtäväryhmässä 1 palkkaluokan 1 palkkatasoon kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittainen peruspalkka. Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan mainitun korvauksen perusteella.

3. Kun sopimussuhteisen toimihenkilön työkyvyttömyys johtuu tehtäviä hoidettaessa sattuneesta tai niiden hoitoon liittyvästä tapaturmasta, ammattitaudista tai yleisen edun vuoksi suoritetusta uhrautuvasta teosta tai siitä, että toimihenkilö on vaarantanut henkensä ihmishengen pelastamiseksi, työkyvyttömyyskorvauksen on oltava vähintään 120 prosenttia I tehtäväryhmässä 1 palkkaluokan 1 palkkatasoon kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittaisesta peruspalkasta. Lisäksi maksut eläkejärjestelmään maksetaan tällöin entisen työnantajan talousarviosta.

4. Jos työkyvyttömyys on sopimussuhteisen toimihenkilön tahallisesti aiheuttama, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 109 artiklassa tarkoitetun erorahan.

5. Työkyvyttömyyskorvauksen saajalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan kyseisen etuuden saajan korvauksen perusteella.

102 artikla

1. Työkyvyttömyyden asteen määrittelee henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu työkyvyttömyyslautakunta.

2. Oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona sopimussuhteisen toimihenkilön palvelusaika päättyy soveltuvin osin sovellettavan 47 ja 48 artiklan mukaisesti.

3. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 40 artiklassa tarkoitettu toimielin voi ajoittain tutkituttaa työkyvyttömyyskorvauksen saajan varmistaakseen, että tämä edelleen täyttää kyseisen korvauksen saamisen edellytykset. Jos työkyvyttömyyslautakunta toteaa, etteivät edellytykset enää täyty, sopimussuhteisen toimihenkilön on palattava toimeensa toimielimen palvelukseen, jollei hänen sopimuksensa voimassaolo ole päättynyt.

Jos asianomaista ei kuitenkaan voida ottaa takaisin yhteisöjen palvelukseen, hänen sopimuksensa voidaan sanoa irti siten, että hänelle maksetaan korvaus, jonka määrä vastaa palkkaa, jonka hän olisi saanut irtisanomisajalta, ja tapauksen mukaan 47 artiklassa säädettyä sopimuksen irtisanomisesta maksettavaa korvausta. Asianomaiseen sovelletaan myös 109 artiklaa.

103 artikla

1. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyille kuolleen sopimussuhteisen toimihenkilön oikeudenomistajille maksetaan perhe-eläkettä 104-107 artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Kun aiemmin työkyvyttömyyskorvausta saanut sopimussuhteinen toimihenkilö, joka saa vanhuuseläkettä tai jonka palvelussuhde on päättynyt ennen kuin hän on täyttänyt 63 vuotta ja joka on pyytänyt, että hänen vanhuuseläkkeensä maksamista siirretään sitä seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jona hän täyttää 63 vuotta, kuolee, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyt oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä tässä liitteessä säädetyin edellytyksin.

3. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö tai entinen sopimussuhteinen toimihenkilö, joka saa työkyvyttömyyskorvausta tai vanhuuseläkettä tai jonka palvelussuhde on päättynyt ennen kuin hän on täyttänyt 63 vuotta, ja joka on pyytänyt, että hänen vanhuuseläkkeensä maksamista siirretään sitä seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jona hän täyttää 63 vuotta, on ollut kadoksissa yli vuoden ajan, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 5 ja 6 luvun väliaikaisia eläkkeitä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin asianomaisen puolisoon ja niihin henkilöihin, joiden katsotaan olevan kadonneen henkilön huollettavina.

104 artikla

Oikeus eläkkeeseen alkaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kuolemantapaus on sattunut, tai tapauksen mukaan sitä ajanjaksoa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta edesmenneen toimihenkilön eloon jäänyt puoliso, lapset tai huollettavina olevat henkilöt saavat henkilöstösääntöjen 70 artiklan mukaisesti suoritettavat maksut.

105 artikla

Sopimussuhteisen toimihenkilön eloonjääneellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 4 luvun mukaisesti. Perhe-eläke ei voi olla alle 35 prosenttia sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittaisesta peruspalkasta eikä pienempi kuin tehtäväryhmässä I palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittainen peruspalkka. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee, perhe-eläkkeen määrää korotetaan 60 prosenttiin siitä vanhuuseläkkeestä, joka sopimussuhteiselle toimihenkilölle olisi maksettu hänen kuolinpäivänään, jos hänellä olisi ollut oikeus sitä hakea, palvelusvuosista tai iästä riippumatta.

Perhe-eläkettä saavalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin. Huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän määrä on kuitenkin kaksi kertaa henkilöstösääntöjen 67 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä.

106 artikla

1. Kun sopimussuhteinen toimihenkilö taikka vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, asianomaisen huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen henkilöstösääntöjen 80 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

2. Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkettä saavan puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen.

3. Kun sopimussuhteinen toimihenkilö taikka vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee ilman että ensimmäisessä kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, sovelletaan henkilöstösääntöjen 80 artiklan kolmannen kohdan säännöksiä.

4. Kun sellainen entinen sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen 63 vuoden ikää ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka kuluessa hän olisi täyttänyt 63 vuotta, hänen huollettavinaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan mukaisesti olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen edellisissä kohdissa säädetyin edellytyksin.

5. Kun kyseessä on henkilösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena. Oikeus eläkkeeseen päättyy kuitenkin, jos kolmas osapuoli on elatusvelvollinen sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

6. Kun on kysymys lapseksiottamisesta, luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.

7. Orvoksi jääneellä lapsella on oikeus koulutuslisään henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 3 artiklassa säädetyin edellytyksin.

107 artikla

Jos toimihenkilö on eronnut tai kun on olemassa enemmän kuin yksi perhe-eläkkeeseen oikeutettu ryhmä, perhe-eläke jaetaan henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

108 artikla

Henkilöstösääntöjen 81 a artiklassa säädettyjä enimmäismäärää ja jakoperustetta koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.

C jakso

Vanhuuseläke ja eroraha

109 artikla

1. Edellä tarkoitetulla sopimussuhteisella toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus vanhuuseläkkeeseen, vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon tai erorahaan henkilöstösääntöjen V osaston 3 luvussa ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin. Kun sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, hänen eläkeoikeutensa eivät kata näiden palvelussuhteen ehtojen 112 artiklan perusteella maksettuja suorituksia vastaavia jaksoja.

2. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 ja 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin sopimussuhteiseen henkilöstöön.

3. Vanhuuseläkkeen saajalla on oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin, jos hän on työskennellyt yli kolme vuotta sopimussuhteisena toimihenkilönä; kotitalouslisä lasketaan kyseisen etuuden saajan eläkkeen perusteella.

110 artikla

1. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö nimitetään yhteisöjen virkamieheksi tai väliaikaiseksi toimihenkilöksi, hänellä ei ole oikeutta 109 artiklan 1 kohdassa säädettyyn erorahaan.

Palvelusaika yhteisöjen sopimussuhteisena toimihenkilönä otetaan huomioon laskettaessa asianomaisen vanhuuseläkkeeseen vaikuttavia palvelusvuosia henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin.

2. Jos toimielin on käyttänyt 112 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, sopimussuhteisen toimihenkilön eläkeoikeuksista vähennetään suhteellisesti näitä maksuja vastaava ajanjakso.

3. Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta sopimussuhteiseen toimihenkilöön, joka pyytää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen on alettu soveltaa henkilöstösääntöjä, näiden määrien palauttamista lisättynä 3,5 prosentin vuosikorolla, jota voidaan tarkistaa henkilöstösääntöjen liitteessä XII olevassa 12 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

D jakso

Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoitus

111 artikla

Edellä B ja C jaksossa säädetyn sosiaaliturvajärjestelmän rahoittamiseksi sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen 83 ja 83 a artiklan sekä niiden liitteessä VIII olevan 36 ja 38 artiklan säännöksiä.

112 artikla

Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on toimielimen vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että toimielin suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksien sekä työttömyys-, työkyvyttömyys-, henki- ja sairausvakuutuksen perustamiseksi tai ylläpitämiseksi maassa, jossa hän on ollut viimeksi näiden järjestelmien kattamana. Näiden suoritusten aikana sopimussuhteinen henkilöstö ei voi saada etuja yhteisön sairasvakuutusjärjestelmästä. Lisäksi sopimussuhteiseen henkilöstöön kuuluva ei ole suorituksia vastaavalta ajalta yhteisön henki- ja tapaturvavakuutusjärjestelmien turvaama eikä hänelle kerry yhteisön työttömyysvakuutus- tai eläkejärjestelmien mukaisia etuuksia.

Todellinen ajanjakso, jolta näitä maksuja suoritetaan sopimussuhteiselle toimihenkilölle, ei voi ylittää kuutta kuukautta. Toimielin voi kuitenkin päättää tämän ajanjakson pidentämisestä yhteen vuoteen. Maksut kirjataan yhteisöjen talousarvioon. Maksut eläkeoikeuksien perustamiseksi tai ylläpitämiseksi eivät voi ylittää henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdassa säädetyn prosenttiluvun kaksinkertaista määrää.

E jakso

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden eläkkeen laskeminen

113 artikla

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 40-44 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

F jakso

Etuuksien maksaminen

114 artikla

1. Henkilöstösääntöjen 81 a ja 82 artiklan ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 45 artiklan säännöksiä, jotka koskevat etuuksien suorittamista, sovelletaan soveltuvin osin.

2. Määrät, jotka sopimussuhteisen toimihenkilön on maksettava yhteisöille tähän vakuutusjärjestelmään sinä päivänä, jona etuudet ovat maksettavissa, vähennetään henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa tarkoitetun toimielimen määrittämällä tavalla toimihenkilölle tai tämän oikeudenomistajille maksettavista määristä. Vähentäminen voidaan tehdä useamman kuukauden kuluessa.

G jakso

Yhteisöjen sijaantulo

115 artikla

Yhteisöjen sijaantuloa koskevia henkilöstösääntöjen 85 a artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

9 LUKU

AIHEETTOMASTI SUORITETUN ETUUDEN TAKAISINPERIMINEN

116 artikla

Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperimistä koskevia henkilöstösääntöjen 85 artiklan säännöksiä sovelletaan.

10 LUKU

MUUTOKSENHAKU

117 artikla

Muutoksenhakua koskevia henkilöstösääntöjen VII osaston säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

11 LUKU

YHTEISÖN ULKOPUOLISISSA MAISSA TOIMESSA OLEVIIN SOPIMUSSUHTEISIIN TOIMIHENKILÖIHIN SOVELLETTAVAT ERITYISET POIKKEUSSÄÄNNÖKSET

118 artikla

Yhteisön ulkopuolisissa maissa toimessa oleviin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen liitteessä X olevaa 6-16 ja 19-25 artiklaa. Kyseisen liitteen 21 artiklaa sovelletaan kuitenkin vain, jos työsopimuksen kesto on vähintään yksi vuosi.

12 LUKU

PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

119 artikla

Sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan soveltuvin osin 47-50 a artiklaa, 48 a artiklaa lukuun ottamatta.

Sopimussuhteista toimihenkilöä koskevassa kurinpitomenettelyssä henkilöstösääntöjen liitteessä IX ja näiden palvelusuhteen ehtojen 49 artiklassa tarkoitettua kurinpitolautakuntaa täydennetään kahdella jäsenellä, jotka edustavat samaa tehtäväryhmää ja palkkaluokkaa kuin kyseinen sopimussuhteinen toimihenkilö. Nämä kaksi jäsentä nimitetään näiden palvelussuhteen ehtojen 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen ja henkilöstökomitean sopiman ad hoc -menettelyn mukaisesti.".

46. Nykyiset 79 ja 80 artikla numeroidaan uudelleen ja niistä tulee 120 ja 121 artikla.

47. Nykyisestä 81 artiklasta tulee 122 artikla ja se korvataan seuraavasti:

" 122 artikla

Toimielimen ja yhteisöjen ulkopuolisessa maassa toimessa olevan paikallisen toimihenkilön väliset riidat ratkaisee välityslautakunta paikallisen toimihenkilön työsopimuksessa olevassa välityslausekkeessa määritellyin edellytyksin.".

48. Poistetaan VI osasto.

49. Entisestä V osastosta tulee VI osasto, entisestä 82 artiklasta 123 artikla ja entisestä 83 artiklasta 124 artikla.

50. Korvataan 124 artikla seuraavasti:

" 124 artikla

Sovelletaan virkamiesten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia henkilöstösääntöjen 1 c ja 1 d artiklan, 11, 11 a, 12 ja 12 a artiklan, 16 artiklan ensimmäisen kohdan, 17, 17 a, 19, 22, 22 a ja 22 b artiklan, 23 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, 25 artiklan toisen kohdan säännöksiä sekä muutoksenhakua koskevia henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.".

51. Poistetaan VII osastosta entinen 99-101 artikla ja lisätään 125 artikla seuraavasti:

" 125 artikla

Liitteessä vahvistetaan näiden palvelussuhteen ehtojen mukaisella sopimuksella palvelukseen otettuihin toimihenkilöihin sovellettavat siirtymäsäännökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ehtojen muiden säännösten soveltamista.".

52. VIII osastossa nykyisestä 102 artiklasta tulee 126 artikla ja entisestä 103 artiklasta tulee 127 artikla.

53. Korvataan uudessa 126 artiklassa ilmaisu "103 artiklan" ilmaisulla "123 artiklan".

54. Lisätään liite seuraavasti:

"LIITE

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamisalaan kuuluviin toimihenkilöihin sovellettavat siirtymäsäännökset

1 artikla

1. Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin muuhun henkilöstöön, joka on palveluksessa 30 päivänä huhtikuuta 2004.

2. Muutetaan 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2006 väliseksi ajaksi muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja seuraavasti:

a) Korvataan 3 artiklan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa sanat "hallintoavustajien tehtäväryhmässä (AST)" sanoilla "ura-alueella B ja C"

b) korvataan 3 artiklan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa sanat "hallintovirkamiesten tehtäväryhmän (AD)" sanoilla "ura-alueen A", ilmaisu "AD 16 tai AD 15" ilmaisulla "A*16 tai A*15" sekä ilmaisu "AD 15 tai AD 14" ilmaisulla "A*15 tai A*14".

2 artikla

1. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti palvelussuhteen ehtojen 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen ehdottaa sopimussuhteisen toimihenkilön toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta toimihenkilöille, jotka 1 päivänä toukokuuta 2004 ovat yhteisöjen palveluksessa toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella paikallisena toimihenkilönä Euroopan unionissa tai kansallisen lainsäädännön nojalla mainittujen ehtojen 3 a artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetussa virastossa tai yksikössä. Sopimustarjous perustuu niiden tehtävien arviointiin, joita sopimussuhteinen toimihenkilö suorittaisi. Sopimus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2005. Palvelussuhteen ehtojen 84 artiklaa ei sovelleta kyseiseen sopimukseen.

2. Jos sopimuksen hyväksyvälle toimihenkilölle määrättävästä palkkaluokasta aiheutuu palkan alennus, toimielin voi maksaa lisämäärän ottaen huomioon työskentelyjäsenvaltion verotus-, sosiaaliturva- ja eläkelainsäädännön sekä sopimussuhteiseen toimihenkilöön sovellettavien asianomaisten säännösten väliset erot.

3. Jokainen toimielin hyväksyy tarpeen mukaan 1 ja 2 kohdan yleiset täytäntöönpanosäännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

4. Toimihenkilö, joka ei hyväksy 1 kohdassa tarkoitettua tarjousta, voi olla edelleen sopimussuhteisessa suhteessa toimielimen kanssa.

3 artikla

Neuvoston pääsihteerin paikalliset tai sopimussuhteiset toimihenkilöt, joilla oli mainitun pääsihteeristön paikallisen henkilöstön asema ennen 1 päivää toukokuuta 2004, voivat osallistua neuvoston sisäisiin kilpailuihin samoin edellytyksin kuin toimielimen virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt viiden vuoden ajan 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen.

4 artikla

Väliaikaisten toimihenkilöiden, joihin sovelletaan palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan d alakohtaa ja jotka on otettu palvelukseen määräajaksi, voimassaolevat sopimukset voidaan uusia 1 päivänä toukokuuta 2004. Jos kyseessä on toinen uusiminen, sopimus tehdään toistaiseksi. Väliaikaisten toimihenkilöiden, joihin sovelletaan palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan d alakohtaa, voimassaolevia toistaiseksi tehtyjä sopimuksia ei muuteta.

5 artikla

1. Entiset väliaikaiset toimihenkilöt, jotka ovat 1 päivänä toukokuuta 2004 työttöminä ja jotka kuuluvat näiden ennen 1 päivää toukokuuta 2004 sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan soveltamisalaan, kuuluvat edelleen mainittujen säännösten soveltamisalaan siksi kunnes heidän työttömyysaikansa päättyy.

2. Väliaikaiset toimihenkilöt, joiden sopimus on voimassa 1 päivänä toukokuuta 2004 voidaan pyynnöstä sisällyttää näiden ennen 1 päivää toukokuuta 2004 sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan soveltamisalaan. Pyyntö on esitettävä viimeistään 30 kalenteripäivän kuluttua siitä, kun heidän sopimuksensa väliaikaisena toimihenkilönä päättyy."

(1) EUVL L 124, 27.4.2004, s. 1.