32002R0164

Neuvoston asetus (EY) N:o 164/2002,

annettu 28 päivänä tammikuuta 2002,

lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevan, läpimitaltaan vähintään 1 mm:n ruostumattoman teräslangan tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 1599/1999 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 6 päivänä lokakuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97(1) ja erityisesti sen 20 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. AIEMPI MENETTELY

(1) Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1599/1999(2) käyttöön lopullisen tasoitustullin Intiasta peräisin olevan, CN-koodiin ex 7223 00 19 kuuluvan, läpimitaltaan vähintään 1 mm:n ruostumattoman teräslangan, jäljempänä "tarkasteltavana oleva tuote", tuonnissa. Toimenpiteen lajiksi valittiin yksittäisiin viejiin sovellettava 0-35,4 prosentin suuruinen arvotulli sekä 48,8 prosentin suuruinen jäännöstulli.

B. TÄMÄ MENETTELY

1. Tarkastelua koskeva pyyntö

(2) Lopullisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen komissio vastaanotti kahden Mumbaissa toimivan intialaisen tuottajan, Sindia Steels Limitedin ja Nevatia Steel & Alloys Private Limitedin, jäljempänä "Nevatia", asetuksen (EY) N:o 2026/97, jäljempänä "perusasetus", 20 artiklan mukaisesti esittämän pyynnön asetuksen (EY) N:o 1599/1999 nopeutetun tarkastelun vireillepanosta. Kyseiset yritykset väittivät, etteivät ne olleet etuyhteydessä muihin intialaisiin tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittaviin tuottajiin. Lisäksi ne väittivät, että ne eivät olleet vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön alkuperäisenä tutkimusajanjaksona, eli 1 päivän huhtikuuta 1997 ja 31 päivän maaliskuuta 1998 välisenä aikana, mutta kylläkin sen jälkeen.

2. Nopeutetun tarkastelun vireillepano

(3) Komissio tutki kyseisten kahden intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittaman näytön ja piti sitä riittävänä perusasetuksen 20 artiklan säännösten mukaisen tarkastelun vireille panemiseksi. Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa ja annettuaan yhteisön tuotannonalalle tilaisuuden esittää huomautuksia komissio pani Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella(3) vireille neuvoston asetuksen (EY) N:o 1599/1999 nopeutetun tarkastelun asianomaisten yritysten osalta ja aloitti asiaa koskevat tutkimukset.

3. Tarkasteltavana oleva tuote

(4) Tässä tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin asetuksessa (EY) N:o 1599/1999 tarkoitettu tuote.

4. Asianomaiset osapuolet

(5) Komissio ilmoitti asiasta virallisesti kyseiselle kahdelle yritykselle ja Intian viranomaisille. Lisäksi se antoi muille osapuolille, joita asia suoranaisesti koski, tilaisuuden esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Tällaisia pyyntöjä ei komissiolle kuitenkaan esitetty.

Komissio lähetti kyselylomakkeet asianomaisille yrityksille ja sai niiltä vastaukset asetetussa määräajassa. Komissio hankki ja tarkisti kaikki tutkimuksensa kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä asianomaisten yritysten toimitiloihin.

5. Tutkimusajanjakso

(6) Tukia koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 1998 ja 31 päivän maaliskuuta 1999 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso".

6. Menetelmät

(7) Tutkimuksessa käytettiin samoja menetelmiä kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

C. TARKASTELUN LAAJUUS

(8) Koska vahinkoa koskevien päätelmien tarkastelua ei ollut pyydetty, tarkastelu rajoitettiin koskemaan tukien myöntämistä.

(9) Komissio tutki samat tukijärjestelmät kuin alkuperäisessä tutkimuksessakin. Lisäksi selvitettiin, olivatko vientiä harjoittavat tuottajat hyödyntäneet tukijärjestelmiä, joita alkuperäisen valituksen yhteydessä oli väitetty käytetyn mutta joita ei ollut hyödynnetty alkuperäisen tutkimuksen aikana.

Lopuksi selvitettiin, olivatko vientiä harjoittavat tuottajat hyödyntäneet alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen käyttöön otettuja tukijärjestelmiä tai saaneet tapauskohtaisia tukia kyseisen ajankohdan jälkeen.

D. TUTKIMUKSEN TULOKSET

1. Tarkastelua koskevan pyynnön peruuttaminen

(10) Tutkimuksen aikana yksi yritys, Nevatia, peruutti nopeutettua tarkastelua koskevan pyyntönsä. Tämän vuoksi tutkimus päätetään kyseisen yrityksen osalta. Lisäselvitys koskee näin ollen ainoastaan toista eli Sindia Steels Limitedin esittämää nopeutettua tarkastelua koskevaa pyyntöä.

2. Uuden viejän kelpoisuus

(11) Tutkimuksessa vahvistettiin, että Sindia Steels Limited ei ollut vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana ja että se oli aloittanut yhteisöön suuntautuvan viennin kyseisen ajanjakson jälkeen.

Lisäksi asianomainen yritys pystyi tyydyttävällä tavalla osoittamaan, ettei sillä ollut suoria tai välillisiä yhteyksiä sellaisiin intialaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, joihin sovellettiin tarkasteltavana olevan tuotteen osalta voimassa olevia tasoitustoimenpiteitä.

Näin ollen vahvistetaan, että Sindia Steels Limitediä olisi pidettävä uutena viejänä perusasetuksen 20 artiklan mukaisesti, koska se jätettiin alkuperäisen tutkimuksen aikana yrityskohtaisen tutkimuksen ulkopuolelle muusta kuin siitä syystä, että se olisi kieltäytynyt toimimasta yhteistyössä komission kanssa. Kyseiselle yritykselle olisi näin ollen määritettävä yksilöllinen tasoitustulli.

3. Tuet

(12) Komission kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella tutkittiin seuraavat viisi järjestelmää:

- Passbook-järjestelmä (Passbook Scheme, PBS)

- tuontitullien hyvitysjärjestelmä (Duty Entitlement Passbook Scheme, DEPB)

- tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS)

- vientiteollisuuden vapaa-alueiden (Export Processing Zones) / vientiin suuntautuneiden yksiköiden (Export Oriented Units) järjestelmä, ja

- yhtiöverosta vapauttamisen järjestelmä (Income Tax Exemption Scheme).

4. Passbook-järjestelmä (Passbook scheme, PBS)

(13) Sindia Steels Limited ei ollut hyödyntänyt Passbook-järjestelmää, joka lakkautettiin 1 päivänä huhtikuuta 1997, eli alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana, ja korvattiin tuontitullien hyvitysjärjestelmällä (Duty Entitlement Passbook Scheme, DEPB).

5. Tuontitullien hyvitysjärjestelmä (Duty Entitlement Passbook Scheme (DEPB)

Yleistä

(14) Sindia Steels Limitedin todettiin saaneen tämän järjestelmän mukaisia etuja. Yritys käytti viennin jälkeistä DEPB-järjestelmää.

Kyseisessä järjestelmässä tukikelpoiset viejät voivat pyytää hyvityksiä, jotka lasketaan tiettynä prosenttimääränä vietyjen lopputuotteiden arvosta. Intian viranomaiset ovat vahvistaneet kyseiset DEPB-prosenttimäärät useimmille tuotteille - myös tarkasteltavana olevalle tuotteelle - tuotantopanoksia ja tuotosta koskevien vakionormien (Standard Input/Output norms) perusteella. Lisenssi, josta ilmenee hyvityksen määrä, annetaan ilman eri toimenpiteitä.

Viennin jälkeinen DEPB mahdollistaa kyseisten hyvitysten käytön kaikkien muiden kuin rajoitettujen tai kiellettyjen tuontitavaroiden (esimerkiksi raaka-aineet tai tuotantohyödykkeet) myöhemmin tapahtuvaan tuontiin. Kyseiset tuontitavarat voidaan myydä kotimaan markkinoilla (jolloin niihin sovelletaan liikevaihtoveroa) tai ne voidaan käyttää muuten.

DEPB-hyvitykset ovat vapaasti siirrettävissä. DEPB-lisenssi on voimassa 12 kuukauden ajan sen antamispäivästä.

(15) DEPB-järjestelmän ominaispiirteet eivät ole muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Tämä järjestelmä on selvästi sidoksissa vientitulokseen, mistä syystä alkuperäisessä tutkimuksessa katsottiin, että kyse on perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesta erityisestä tuesta, joka mahdollistaa tasoitustullin käyttöönoton.

Tuen määrän laskeminen

(16) Todettiin, että Sindia Steels Limited ei ollut käyttänyt lisenssejä tullittomaan tuontiin. Sen sijaan yritys myi osan lisensseistään, ja näin saatu etu laskettiin lisenssiin kirjatun hyvityksen määrän perusteella riippumatta siitä, millä hinnalla lisenssi myytiin. Kyseinen yritys väitti, että etu olisi rajoitettava lisenssin tosiasiallisen myyntihinnan suuruiseksi, sillä tämä hinta on monesti lisenssin hyvityksen nimellisarvoa alhaisempi. Kyseistä väitettä ei kuitenkaan voida hyväksyä alkuperäisen tutkimuksen päätelmien perusteella (komission asetuksen (EY) N:o 618/1999 johdanto-osan 34 kappale(4)), jotka vahvistettiin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1599/1999, siitä syystä, että lisenssin myynti nimellisarvoa alhaisempaan hintaan on puhtaasti kaupallinen päätös, joka ei muuta järjestelmästä saadun vastatoimeen oikeuttavan edun määrää.

Tuesta saadun edun kokonaisarvo jaettiin tutkimusajanjakson kokonaisviennille samaan tapaan kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Yrityksen DEPB-lisenssin saamiseen liittyvien kulujen perusteella pyytämät vähennykset hyväksyttiin silloin, kun ne oli asianmukaisesti perusteltu.

Sindia Steels Limited käytti tätä järjestelmää tutkimusajanjakson aikana ja sai tukea 15,5 prosenttia.

6. Tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (Export Promotion Capital Goods scheme, EPCGS)

Yleistä

(17) Sindia Steels Limitedin todettiin saaneen tämän järjestelmän mukaisia etuja.

Jotta yritys voi käyttää järjestelmää, sen on esitettävä toimivaltaisille viranomaisille yksityiskohtaiset tiedot maahantuotavien tuotantohyödykkeiden tyypistä ja arvosta. Yritys voi tuoda tuotantohyödykkeitä joko tullitta tai alennetulla tullilla riippuen siitä, minkä asteiseen vientivelvoitteeseen yritys on valmis sitoutumaan. Lisenssi, jolla annetaan lupa tuontiin etuustullein, annetaan ilman eri toimenpiteitä.

Vientivelvoitteen täyttäminen edellyttää vientitavaroiden tuottamista maahantuotuja tuotantohyödykkeitä käyttämällä.

Lisenssin saamiseksi on maksettava käsittelymaksu.

(18) EPCGS-järjestelmän ominaispiirteet eivät ole muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Alkuperäisen tutkimuksen aikana todettiin, että EPCGS on vastatoimeen oikeuttava tuki, koska se, että viejä maksaa alennetun tullin tai tuo tullitta, on Intian viranomaisten taloudellista tukea; viranomainen luopuu sille kuuluvasta tulosta ja yritys saa etua, koska kannettavia tulleja on alennettu tai sille on myönnetty vapautus tuontitulleista.

Tuki on perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti oikeudellisesti vientituloksesta riippuva, koska sitä ei voi saada sitoutumatta tavaroiden vientiin; tukea on tämän vuoksi pidettävä erityisenä ja vastatoimeen oikeuttavana.

Tuen määrän laskeminen

(19) Tässä tutkimuksessa käytettiin samaa laskentamenetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, joten viejän saama etu on laskettu tuoduista tuotantohyödykkeistä kantamatta jääneiden tuontitullien perusteella jakamalla kyseinen määrä sellaiselle ajanjaksolle, joka vastaa kyseisten tuotantohyödykkeiden tavanomaista poistoaikaa asianomaisella tuotannonalalla. Tämä ajanjakso on määritetty käyttämällä intialaisten tuottajien alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana tosiasiallisesti EPCGS-järjestelmässä tuomien tuotantohyödykkeiden poistoaikojen painotettua keskiarvoa (tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantomäärän perusteella), jolloin tavanomaiseksi poistoajaksi saatiin 15,5 vuotta. Kyseinen määrä on jaettu tutkimusajanjakson kokonaisviennille.

(20) Sindia Steels Limited sai kyseisestä järjestelmästä 0,3 prosentin edun.

7. Vientiteollisuuden vapaa-alueet (Export Processing Zones, EPZ) / Vientiin suuntautuneet yksiköt (Export Oriented Units, EOU)

(21) Todettiin, että Sindia Steels Limited ei toiminut vientiteollisuuden vapaa-alueella eikä ollut vientiin suuntautunut yksikkö.

8. Yhtiöverosta vapauttamisen järjestelmä (Income Tax Exemption Scheme, ITES)

(22) Todettiin, että Sindia Steels Limited ei ollut saanut yhtiöverosta vapauttamisen järjestelmän mukaisia etuja.

9. Muut järjestelmät

(23) Todettiin, että Sindia Steels Limited ei ollut hyödyntänyt alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen käyttöön otettuja uusia tukijärjestelmiä eikä ollut saanut tapauskohtaisia tukia kyseisen ajankohdan jälkeen.

10. Tasoitustullien käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä

(24) Edellä mainittuihin eri järjestelmiin liittyvät lopulliset päätelmät huomioon ottaen tasoitustullien käyttöönoton mahdollistavien tukien määrät ovat Sindia Steels Limitedin osalta seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

E. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVIEN TOIMENPITEIDEN MUUTTAMINEN

(25) Tutkimuksen aikana tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että Sindia Steels Limitedin tuottaman ja viemän läpimitaltaan vähintään 1 mm:n ruostumattoman teräslangan yhteisöön suuntautuvaan tuontiin olisi sovellettava tasoitustulleja, jotka vastaavat tasoltaan kyseiselle yritykselle määritettyjä yksilöllisiä tuen määriä.

(26) Tämän vuoksi asetus (EY) N:o 1599/1999 olisi muutettava.

F. TOIMENPITEISTÄ ILMOITTAMINEN JA NIIDEN KESTO

(27) Asianomaiselle yritykselle on ilmoitettu niistä tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella neuvoston asetus (EY) N:o 1599/1999 aiotaan ehdottaa muutettavaksi, ja kyseiselle yritykselle on annettu tilaisuus esittää huomautuksia. Huomautuksia ei ole esitetty.

(28) Tällä tarkastelulla ei muuteta sitä päivää, jona neuvoston asetuksen (EY) N:o 1599/1999 voimassaolon on perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti tarkoitus päättyä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1599/1999 1 artiklan 2 kohdassa olevaan taulukkoon seuraava: ">TAULUKON PAIKKA>"

2 artikla

Päätetään Intiasta peräisin olevan, läpimitaltaan vähintään 1 mm:n ruostumattoman teräslangan Nevatia Steel & Alloys Private Limitedin harjoittamaa tuontia koskeva asetuksen (EY) N:o 1599/1999 nopeutettu tarkastelu.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä tammikuuta 2002.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. Piqué i Camps

(1) EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1.

(2) EYVL L 189, 22.7.1999, s. 1.

(3) EYVL C 288, 9.10.1999, s. 45.

(4) EYVL L 79, 24.3.1999, s. 25.