32002D0806

Komission päätös,

tehty 11 päivänä heinäkuuta 2001,

valtiontukiohjelmasta, jonka Espanja on toteuttanut uusien yritysten hyväksi Biskajassa (Espanjassa)

(tiedoksiannettu numerolla K(2001) 1763)

(Ainoastaan espanjankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2002/806/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

on mainittujen artikloiden mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(1) ja ottanut huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Komissio sai Daewoo Electronics Manufacturing España SA:lle(2) sekä Ramondín SA:lle ja Ramondín Cápsulas SA:lle(3) myönnetyistä valtiontuista tehtyjen kanteluiden seurauksena aloitetussa menettelyssä koottujen tietojen ansiosta tietoonsa ilmoittamatta jätetyn investointien verotukiohjelman. Espanja oli myöntänyt Álavassa sen perusteella verotukia, jotka muodostuivat eräille uusille yrityksille myönnetystä veroperustan alennuksesta. Komissio vastaanotti lisäksi epävirallisia tietoja, joiden mukaan samanlaisia toimenpiteitä oli toteutettu myös Biskajassa, joka on vastaava verotuksellisesti autonominen alue kuin Álava.

(2) Komissio ilmoitti Espanjan kuningaskunnalle 29 päivänä syyskuuta 1999 päivätyllä kirjeellä (viite SG(99) D/7813) päätöksestään aloittaa kyseistä tukea koskeva EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely.

(3) Espanjan viranomaiset esittivät pysyvän edustustonsa 2 päivänä joulukuuta 1999 päivätyllä ja 6 päivänä joulukuuta 1999 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä huomautuksia kyseisen menettelyn mukaisesti.

(4) Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(4). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään tukea koskevat huomautuksensa kuukauden kuluessa edellä mainitusta päätöksen julkaisupäivästä.

(5) Komissio sai huomautuksia seuraavilta osapuolilta: Kastilian ja Leónin autonomiselta alueelta 17 päivänä maaliskuuta 2000; La Riojan aluehallitukselta 24 päivänä maaliskuuta 2000; Bilbaon Cámara de Comercio, Industria y Navegaciónilta - Bilboko Erkataritza Ganberalta 27 päivänä maaliskuuta 2000; Confederación Empresarial Vascalta - Euskal Entrepresarien Konfederakuntzalta (jäljempänä "Confebask") 27 päivänä maaliskuuta 2000 ja määräajan päätyttyä lisähuomautuksia 29 päivänä joulukuuta 2000 päivätyllä, 3 päivänä tammikuuta 2001 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Lisäksi huomautuksia tekivät Colegio Vasco de Economistas - Ekonomilarien Euskal Elkargoa 27 päivänä maaliskuuta 2000, Círculo de Empresarios Vascos 27 päivänä maaliskuuta 2000 ja Asociación Profesional de Asesores Fiscales de la Comunidad del País Vasco 28 päivänä maaliskuuta 2000. Komissio toimitti huomautukset Espanjalle 17 päivänä toukokuuta 2000 päivätyllä kirjeellä D/52998 ja antoi sille tilaisuuden esittää tuesta huomautuksia. Komissio ei ole kuitenkaan saanut Espanjalta huomautuksia.

(6) Heinäkuun 19. päivänä 2000 annetussa alueellisessa Norma Foral -säädöksessä 7/2000 kumottiin 26 päivänä kesäkuuta 1996 annetun Norma Foralin 3/1996(5) 26 pykälä, joka muodosti kyseisten verotukien oikeusperustan.

II YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUESTA

(7) Komission saamien tietojen mukaan kyseisten verotukien käyttöönoton perustana oli yhtiöverosta 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun Norma Foralin 3/1996 26 pykälä. Espanjan viranomaiset ja muut asianomaiset eivät ole kiistäneet kyseisiä tietoja. Mainitun 26 pykälän:n sisältö on seuraava(6): "1. Liiketoimintansa tämän Norma Foralin voimaantulon jälkeen aloittavat yritykset ovat oikeutettuja neljänä peräkkäisenä verovuonna liiketoimintansa tuloksesta laskettavaan positiivisen veronperustan alennukseen, joka voi olla ensimmäisenä vuonna 99 prosenttia, toisena 75 prosenttia, kolmantena 50 prosenttia ja neljäntenä 25 prosenttia ennen veroperustan tasaamista aikaisemmilla negatiivisilla veroperustoilla. Alennus myönnetään ensimmäisestä verovuodesta alkaen, jolloin ne ensimmäisen neljän toimintavuotensa aikana saavuttavat positiivisen veroperustan.

[...]

2. Tämän alennuksen saamiseksi yritysten on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) Niiden maksetun alkupääoman on oltava vähintään 20 miljoonaa Espanjan pesetaa.

[...]

f) Yrityksen on kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana investoitava aineelliseen käyttöomaisuuteen vähintään 80 miljoonaa Espanjan pesetaa; tätä omaisuutta on käytettävä yrityksen toimintaan eikä sitä saa vuokrata eikä luovuttaa kolmansien käyttöön. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi rahoitusleasingin avulla hankittu omaisuus on myös katsottava investoinniksi aineelliseen käyttöomaisuuteen, jos yritys sitoutuu ostamaan sen.

g) Yrityksen on luotava vähintään kymmenen työpaikkaa kuuden kuukauden kuluessa liiketoiminnan aloittamisesta ja sen on pidettävä työvoima vuosittain keskimäärin tällä samalla tasolla siihen vuoteen asti, jona sen oikeus veroperustasta myönnettävään alennukseen päättyy.

[...]

i) Yrityksellä on oltava liiketoimintasuunnitelma, joka kattaa vähintään viisi vuotta.

3. [...]

4. Edellä 2 kohdan f) alakohdassa tarkoitettu vähimmäisinvestointi ja 2 kohdan g) alakohdassa mainittu työpaikkojen vähimmäismäärä eivät sovi minkään muun samaa investointia tai samoja työpaikkoja koskevan veronhuojennuksen perustaksi.

5. Tässä artiklassa määrättyä alennusta haetaan verohallinnolle osoitettavalla hakemuksella. Verohallinto tarkastaa perusvaatimusten täyttymisen ja ilmoittaa sitten hakijayritykselle tilapäisestä luvasta, joka on virallisesti annettava Biskajan maakuntaneuvoston päätöksellä.

[...]".

(8) Komissio toteaa, että kyseisen Norma Foralin johdanto-osan mukaan tuen tarkoituksena on kannustaa uusien yritysten perustamista.

(9) Komissio katsoo, että kyseisten verotukien kohteena on yhtiöveron perusta, joka on laskettu liiketoiminnan tuloksesta ennen veroperustan tasaamista aiempien tilikausien tappioilla. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa tuensaajat ovat yrityksiä, jotka ovat aloittaneet toimintansa mainittujen Norma Foralien voimaantulon jälkeen, investoineet aineelliseen käyttöomaisuuteen vähintään 80 miljoonaa pesetaa (480810 euroa) ja luoneet vähintään kymmenen uutta työpaikkaa. Komissio korostaa myös, että tuensaajayrityksillä on oltava toimintastrategia, joka kattaa vähintään viisi vuotta, ja niiden maksetun alkupääoman on oltava vähintään 20 miljoonaa pesetaa (120202 euroa).

(10) Komissio toteaa, että tuki koostuu liiketoiminnan tuloksesta laskettavasta positiivisen veroperustasta neljänä peräkkäisenä vuonna myönnettävästä alennuksesta, joka voi olla ensimmäisenä vuonna 99, toisena 75, kolmantena 50 ja neljäntenä 25 prosenttia. Alennus myönnetään alkaen ensimmäisestä verovuodesta, jolloin yritykset ensimmäisen neljän toimintavuotensa aikana saavuttavat positiivisen veroperustan.

(11) Komissio toteaa, että kyseisen verotuen kohdeyritykset eivät harjoita tietynlaista toimintaa eivätkä kuulu tietyille aloille, sillä tukea voidaan myöntää mihin tahansa toimintaan tai millä tahansa alalla. Tarkasteltavana olevaa tukea ei ole suunnattu myöskään tietyille yritysryhmille, kuten pk-yrityksille, sillä sitä voidaan myöntää kaikille yrityksille, jotka täyttävät edellä mainitut edellytykset.

(12) Komissio toteaa, että kyseisiä veroperustojen alennuksia on sovellettu 1 päivänä tammikuuta 1996 alkaneesta verovuodesta. Kumuloitumisesta toisten tukien kanssa se toteaa, että kyseisiä verotukia ei voida yhdistää muihin sellaisiin veroetuuksiin, joita voidaan myöntää vähimmäisinvestointeihin tai työpaikkojen luomiseen tiettyyn vähimmäismäärään asti. Kyseisen verotuen yhdistäminen muihin kuin verotukiin on kuitenkin mahdollista. Tällaisia tukia ovat muun muassa vastaaviin investointeihin kohdistuvat avustukset, tuetut lainat, takaukset, pääomasijoitukset jne. Tarkasteltava verotuki voidaan yhdistää myös sellaisiin verotukiin, joilla on erilainen määräytymisperuste (eli olosuhde, joka johtaa etujen myöntämiseen). Tällaisia ovat esimerkiksi verohyvityksinä myönnetyt verotuet.

(13) Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio muistutti, että toimenpiteiden verotuksellisella luonteella ei ole vaikutusta yhteisön valtiontukisääntöjen soveltamiseen, sillä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklaa sovelletaan "muodossa tai toisessa" myönnettyyn tukeen. Komissio korostaa kuitenkin, että jotta toimenpide luokiteltaisiin tueksi, sen on täytettävä kaikki 87 artiklassa määritellyt neljä perustetta, joita kuvataan seuraavassa:

(14) Komissio huomauttaa ensiksikin, että mainitut 99, 75, 50 ja 25 prosentin alennukset veroperustasta tuovat tuensaajille edun, joka supistaa niiden taloutta tavallisesti rasittavia kustannuksia alentamalla osittain normaalia veromäärää.

(15) Toiseksi komissio katsoo, että edellä mainitut alennukset merkitsevät verotulojen menetystä, joka vastaa valtion varojen käyttöä verovaroilla kustannettavien menojen tavoin.

(16) Kolmanneksi komissio katsoo, että alennuksen myöntäminen mainituista veroperustoista vaikuttaa kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koska tuensaajat harjoittavat sellaista taloudellista toimintaa, joka voi olla jäsenvaltioiden välisen kaupan kohteena, tuki vahvistaa tuensaajayritysten asemaa suhteessa muihin yhteisön markkinoilla toimiviin kilpaileviin yrityksiin ja vaikuttaa näin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Lisäksi tuensaajayritysten kannattavuus paranee niiden nettotuloksen (voitto verojen jälkeen) parantuessa. Tämän ansiosta ne pystyvät kilpailemaan tukiohjelman ulkopuolelle jääneiden yritysten kanssa.

(17) Komissio katsoo myös, että kyseinen veroperustan alennus on erityinen tai valikoiva siinä mielessä, että se suosii tiettyjä yrityksiä. Tämä johtuu siitä, että tukien myöntämiselle asetetut edellytykset sulkevat käytännössä tuensaajien ulkopuolelle ne yritykset, jotka on perustettu ennen mainittujen Norma Foralien voimaantuloa vuoden 1996 puolivälissä, joiden tekemät investoinnit jäävät 80 miljoonan pesetan (480810 euron) alarajan alle, jotka luovat alle kymmenen työpaikkaa ja joiden maksettu alkupääoma on alle 20 miljoonaa pesetaa (120202 euroa). Komissio on lisäksi katsonut, että kyseistä verotukea ei voida perustella järjestelmän luonteella tai rakenteella.

(18) Komissio katsoo toisaalta tässä vaiheessa, että tuen valikoiva luonne johtuu myös veroviranomaisten harkintavallasta. Tarkasteltavana olevaa tukea ei myönnetä ilman erityisiä toimenpiteitä, vaan tukihakemukset tutkitaan Biskajan seutukuntakäräjillä (Diputación Foral de Vizcaya), jotka tekevät tarvittaessa päätöksen tuen myöntämisestä.

(19) Komissio on tullut siihen tulokseen, että kyseinen veroperustan alennus on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, sillä se täyttää kaikki eduksi katsomiselle asetetut neljä edellytystä, on jäsenvaltion valtion varoista myöntämää, vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua suosimalla joitakin yrityksiä.

(20) Koska tarkasteltavana oleviin verotukiin ei sovelleta muiden vaatimusten ohella ehtoa, jonka mukaan tuet eivät saa ylittää 100000 euron rajaa kolmen vuoden aikana, komissio on katsonut, että kyseisiä verotukia ei voida katsoa tuiksi, joihin sovelletaan vähämerkityksistä tukea koskevaa sääntöä (de minimis -sääntöä)(7).

(21) Komissio toteaa, että valtiontuet, joihin ei sovelleta de minimis -sääntöä, kuuluvat perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa ja ETA-sopimuksen 62 artiklan 3 kohdassa määrätyn ennakkoilmoitusvelvollisuuden soveltamisalaan. Koska Espanjan viranomaiset eivät ole kuitenkaan noudattaneet tätä velvollisuutta, komissio katsoo, että tukia on pidettävä sääntöjenvastaisina.

(22) Komissio on todennut, että vaikka tukien ehtona on vähimmäisinvestointien tekeminen ja työpaikkojen luominen tiettyyn vähimmäismäärään saakka, kyseiset verojärjestelmät eivät takaa alueellisia valtiontukia koskevien yhteisön sääntöjen noudattamista. Komissio katsoo tästä syystä, että kyseiset tuet eivät ole luonteeltaan investointi- eivätkä työllisyystukia.

(23) Komissio on sitä vastoin katsonut, että kyseiset verotuet on katsottava toimintatuiksi, sillä ne vapauttavat yrityksen kustannuksista, joista se olisi joutunut vastaamaan tavanmukaisissa hallinto- ja toimintaolosuhteissaan.

(24) Komissio on lisäksi muistuttanut, että alueelliset toimintatuet ovat periaatteessa kiellettyjä. Poikkeuksellisesti tämäntyyppisiä tukia voidaan kuitenkin määrätyin ehdoin myöntää alueilla, joille on myönnetty alueellisia poikkeuksia. Tarkasteltavina olevat tuet eivät kuulu kyseisten ehtojen soveltamisalaan. Tämän vuoksi komissio epäilee, että kyseiset verotuet eivät sovellu yhteismarkkinoille aluetuen suuntaviivoissa asetettujen sääntöjen nojalla.

(25) Veroperustan alennusta ei ole rajattu tiettyihin aloihin, vaan se voidaan myöntää yrityksille, jotka kuuluvat yhteisön alakohtaisten sääntöjen soveltamisalaan. Tästä syystä komissio on epäillyt kyseisten tukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille siinä tapauksessa, että tuensaaja toimii alalla, johon sovelletaan yhteisön erityissääntöjä.

(26) Komissio on lisäksi epäillyt tarkasteltavien verotukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan poikkeuksien nojalla. Tarkasteltavana olevia tukia ei voida pitää 87 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuina sosiaalisina tukina, ne eivät ole 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tukea luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi, eivätkä ne kuulu määrättyjä Saksan liittotasavallan alueita koskevien 87 artiklan 2 kohdan c alakohdan määräysten soveltamisalaan. Muiden kuin edellä mainittujen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisten poikkeusten osalta komissio on katsonut, että kyseisten tukien tarkoituksena ei ole myöskään tukea Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämistä eikä jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamista 87 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Kyseisiin tukiin ei voida soveltaa "tietyn taloudellisen toiminnan kehittämistä" koskevaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeusta, sillä niissä ei oteta mitenkään huomioon tuensaajayritysten toiminnan laatua. Niitä ei ole myöskään tarkoitettu kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen 87 artiklan 3 kohdan d alakohdan merkityksessä.

(27) Sen lisäksi, että komissio kehotti perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti Espanjan viranomaisia toimittamaan sille kyseisiä tukia koskevia huomautuksia, se kehotti viranomaisia toimittamaan sille myös kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen joillekin Biskajan alueen uusille yrityksille veroperustan alennuksena myönnettävien verotukien arvioimiseksi. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa pyydettiin seuraavia tämän asian kannalta merkityksellisiä tietoja: kopiot kaikista veroperustan alennuksen myöntämistä koskevista päätöksistä, tiedot kunkin tuensaajan tekemistä investoinneista, luoduista työpaikoista, osakepääomasta, kunkin yrityksen saaman alennuksen määrästä ja maksamatta olevasta määrästä.

III ESPANJAN VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(28) Espanjan viranomaiset toimittivat huomautuksensa Espanjan pysyvän edustuston 2 päivänä joulukuuta 1999 päivätyllä kirjeellä. Espanjan viranomaiset katsovat, että kyseinen veroperustan alennus ei ole perustamissopimuksen 87 artiklan mukaista valtiontukea, vaan kyse on yleisestä toimenpiteestä, joka ei kuulu valtiontukia koskevien määräysten soveltamisalaan. Viranomaiset huomauttavat lisäksi, että kyseinen toimenpide, jonka tavoitteena on edistää investointeja, on eri maissa yleisesti käytetty talouspoliittinen toimenpide.

(29) Viranomaiset vetoavat myös siihen, ettei tuki ole luonteeltaan erityinen eikä valikoiva. Ne ovat sitä mieltä, että koska kaikilla asetetut ehdot täyttävillä aloilla ja veronmaksajilla on mahdollisuus hyötyä kyseisestä toimenpiteestä, tukea ei voida pitää erityistukena. Tämä yleissääntö pätee myös käytännössä. Tukea ei voida pitää erityisenä myöskään 80 miljoonan pesetan investointeja ja kymmenen työpaikan luomista koskevien edellytysten perusteella, sillä kyseiset edellytykset eivät ole luonteeltaan syrjiviä vaan objektiivisia ja niiden tarkoituksena on taata toimenpiteen tehokkuus asetetun tavoitteen saavuttamiseksi.

(30) Espanjan viranomaiset kyseenalaistavat myös toimenpiteiden harkinnanvaraisuuden, sillä kyseiset tuet myönnetään ilman eri toimenpiteitä mainittujen objektiivisten ehtojen täyttyessä. Biskajan maakuntaneuvoston tehtävät rajoittuvat sen tarkistamiseen, että asetetut edellytykset täyttyvät, eikä se voi tehdä muutoksia tukeen tai tiukentaa sen myöntämiselle asetettuja edellytyksiä. Myöskään mainitun 26 pykälän 26.5 kohdassa säädetty menettely, jota noudatetaan verotukien myöntämisessä, ei ole harkinnanvarainen. Tämän 26 pykälän mukaan "viranomaiset ilmoittavat hakijayritykselle mahdollisesta tilapäisestä luvasta, joka vahvistetaan virallisesti Biskajan maakuntaneuvoston päätöksellä". Menettely on tulkittava siten, että tuki myönnetään sen jälkeen kun on todettu, että kaikki objektiiviset ehdot täyttyvät. Ilmauksen "mahdollisesta" ei tästä syystä voida katsoa viittaavaan harkinnanvaraisuuteen.

(31) Espanjan viranomaiset väittävät lisäksi, että Biskajassa myönnetty veroperustan alennus vastaa muissa jäsenvaltioissa, esimerkiksi Irlannissa, käytössä olevia toimenpiteitä tai Espanjan keskusviranomaisten vuonna 1993 toteuttamia toimenpiteitä(8). Komissio ei kuitenkaan pitänyt kaikkia näitä toimenpiteitä perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisina valtiontukina. Koska Biskajassa toteutettujen ja keskushallintoviranomaisten toteuttamien tukitoimenpiteiden välillä on monia yhtäläisyyksiä, voidaan päätellä, että jos toiseen toimenpiteeseen ei liity erityisominaisuuksia, niitä ei liity myöskään toiseen. Espanjan viranomaiset huomauttavat toisaalta, että sekä Biskajassa toteutetut toimenpiteet että keskusviranomaisten toteuttamat toimenpiteet kattavat vain osan kyseisestä jäsenvaltiosta. Jos komissio ei pitänyt Espanjan keskusviranomaisten käyttöön ottamaa verotustoimenpidettä erityistoimenpiteenä, sen ei pitäisi luokitella sellaisiksi myöskään Biskajassa toteutettuja toimenpiteitä.

(32) Espanjan viranomaiset väittävät myös, että vaikka komissio pitäisi toimenpidettä erityisenä, toimenpidettä voidaan perustella järjestelmän luonteella tai taloudellisella rakenteella valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen annetun komission tiedonannon 98/C 384/03(9) mukaisesti. Tarkasteltavana olevaa tukitoimenpidettä voidaan perustella verojärjestelmän luonteella ja taloudellisella rakenteella, sillä tuen myöntämiselle asetetut ehdot ovat luonteeltaan objektiivisia ja horisontaalisia.

(33) Espanjan viranomaiset eivät ole samaa mieltä myöskään komission väitteestä, jonka mukaan kyseiset verosäännöt eivät täytä alakohtaisille säännöille asetettuja ehtoja. Viranomaisten mukaan komission olisi määriteltävä ne edellytykset, joita mainitut verosäännöt rikkovat. Espanjan viranomaiset katsovat, että koska kyse ei ole valtiontuista, aluetukisääntöjen soveltaminen ei ole tässä tapauksessa asianmukaista.

(34) Espanjan viranomaiset kyseenalaistavat myös komission olettamuksen kauppaan aiheutuvasta vaikutuksesta, joka perustui siihen, että tuensaajayritykset harjoittavat taloudellista toimintaa, joka voi olla jäsenvaltioiden välisen kaupan kohteena. Espanjan viranomaisten näkemyksen mukaan tuen vaikutusta kauppaan ei voida todeta yleisesti, kuten komissio tekee, vaan tapauskohtaisesti, sillä on mahdollista löytää tapauksia, joissa vaikutusta kauppaan ei ole havaittavissa. Tällaisissa tapauksissa voi olla kyse muun muassa sellaisilla aloilla toimivista yrityksistä, joilla kilpailua ei ole vielä vapautettu, tai jotka harjoittavat toimintaa ainoastaan paikallisilla markkinoilla. Nämä tapaukset eivät täytä kaikkia niitä ehtoja, jotka julkisen tuen on täytettävä, jotta se luokiteltaisiin valtiontueksi.

(35) Komission väitteestä, jonka mukaan kyseiset verotuet ovat luonteeltaan toimintatukea, Espanjan viranomaiset toteavat, että vaikka kyseinen veroetuus perustuu veroperustaan eikä investointiin, se on edelleen katsottava kannustimeksi investointiin, eikä sitä sen vuoksi voida katsoa toimintatueksi.

(36) Espanjan viranomaiset katsovat edellä esitettyjen syiden perusteella, että komission on lopetettava menettely, jonka se aloitti tehtyään päätöksen kyseisten verotoimenpiteiden yhteensopimattomuudesta valtiontuille asetettujen ehtojen kanssa.

(37) Espanjan viranomaiset korostavat lisäksi, että Espanjan verosääntöjen mukaan veroviranomaiset voivat luovuttaa verovelvollisia koskevia tietoja vain poikkeustapauksissa. Tietojen toimittaminen komissiolle ei kuulu näihin poikkeustapauksiin. Tästä syystä viranomaiset eivät toimita menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä pyydettyjä tietoja.

IV MUUT KOMISSION SAAMAT HUOMAUTUKSET

Kastilian ja Leónin autonomisen alueen esittämät huomautukset

(38) Komissio korostaa, että jäljempänä käsitellyt huomautukset eivät vaikuta siihen, voidaanko niiden tekijät katsoa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuiksi asianomaisiksi osapuoliksi.

(39) Kastilian ja Leónin autonominen alue muistuttaa, että kyseiset verotoimenpiteet ovat osa maakuntaneuvoston hyväksymiä verotoimenpiteitä, jotka on kyseenalaistettu sekä Espanjan sisäisellä että yhteisön tasolla. Kastilian ja Leónin autonominen alue huomauttaa, että menettelyn aloittamisen kohteena ollutta verotoimenpidettä koskenut 26 pykälä kumottiin Baskimaan ylioikeuden antamassa tuomiossa(10).

(40) Kastilian ja Leónin autonominen alue toteaa myös, että kyseiset verotoimenpiteet ovat valtiontukea, koska ne täyttävät kaikki perustamissopimuksen 87 artiklassa määrätyt neljä edellytystä. Väitteensä tueksi kyseinen alue esittää pääasiassa samat perusteet kuin komissio esitti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. Se tarkentaa toisaalta, että toimenpide on valikoiva viranomaisten käyttämän harkintavallan perusteella(11). Se huomauttaa myös, ettei kyseisiä verotoimenpiteitä voida perustella verojärjestelmän luonteella tai taloudellisella rakenteella, sillä niiden tavoitteena on edistää uusien yritysten perustamista.

(41) Lisäksi Kastilian ja Leónin alue katsoo, ettei kyseisiä verotukia voida pitää perustamissopimuksen 87 artiklan poikkeusten nojalla yhteismarkkinoille soveltuvina. Se huomauttaa tältä osin, että kyseiset verotoimenpiteet ovat luonteeltaan jatkuvaa toimintatukea, joka ei liity määrätyn hankkeen toteuttamiseen. Toimintatukien voidaan kuitenkin katsoa soveltuvan määrätyin ehdoin yhteismarkkinoille vain perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla tukialueilla. Koska Baskimaa kuuluu 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisiin tukialueisiin, kyseisten toimintatukien ei voida katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille. Näitä tukia myönnettäessä ei ole noudatettu myöskään perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyä ilmoitusvelvollisuutta.

(42) Kastilian ja Leónin autonominen alue onkin sitä mieltä, että kyseisten verotoimenpiteiden on katsottava olevan 88 artiklan 3 kohdan ilmoitusmenettelyn laiminlyönnin takia sääntöjenvastaisia ja yhteismarkkinoille soveltumattomia valtiontukia.

La Riojan aluehallituksen esittämät huomautukset

(43) La Riojan aluehallitus toteaa, että kyseisissä verotoimenpiteissä on kyse valtiontuista, koska ne täyttävät kaikilta osin perustamissopimuksen 87 artiklassa määrätyt neljä edellytystä. Väitteensä tueksi La Riojan aluehallitus esittää, että veroperustan alentamisen tarkoituksena ja vaikutuksena on tuensaajan vapauttaminen osasta verorasitusta, joka olisi maksettuna heikentänyt sen tuottavuutta. Se tuokin tuensaajayrityksille taloudellisen edun, joka merkitsee vastikkeettomuutensa takia verotulojen menetystä. Tämä suosii tuensaajien taloudellista toimintaa, sillä ne saavat kilpailuedun suhteessa muihin yrityksiin. La Riojan aluehallituksen mukaan veroperustan alentamisen katsomista harkinnanvaraiseksi voidaan 20 miljoonan pesetan vähimmäisosakepääoman, 80 miljoonan pesetan vähimmäisinvestointien ja vähintään kymmenen työpaikan luomisen lisäksi perustella toisaalta viranomaisten mahdollisuudella määrittää tukikelpoiset investoinnit, määräajat ja ylärajat ja toisaalta sillä, että veroperustan alennusta ei myönnetä ilman eri toimenpiteitä.

(44) La Riojan aluehallitus katsoo toisaalta, että kyseistä verotoimenpidettä ei voida perustella sillä, että Espanjassa on viisi verojärjestelmää. Aluehallitus muistuttaa tältä osin, että julkisasiamies Saggio(12) on katsonut, että asema jonkin alueen veroviranomaisena ei oikeuta kyseiselle alueelle sijoittautuneita yrityksiä suosivaan syrjivään kohteluun. Toimenpiteitä ei voida perustella myöskään Biskajan verojärjestelmän luonteella tai taloudellisella rakenteella, sillä niiden tavoitteena on tuensaajayritysten kilpailukyvyn parantaminen. La Riojan aluehallitus muistuttaa lisäksi, että Baskimaan ylioikeus(13) on todennut kyseisten verotoimenpiteiden olevan suhteettomia ja taloudellisen toiminnan edistämistä koskevan tavoitteen saavuttamisen kannalta epäasianmukaisia, sillä toimenpiteet voivat vaikuttaa välillisesti henkilöiden ja tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen ja luoda sen myötä kilpailuetuja, joita ei voida hyväksyä.

(45) Lisäksi La Riojan aluehallitus katsoo, ettei kyseisiä verotukia voida pitää perustamissopimuksen 87 artiklan poikkeusten nojalla yhteismarkkinoille soveltuvina. Espanjan viranomaiset eivät ole näitä tukia myöntäessään noudattaneet perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyä ilmoitusvelvollisuutta.

(46) Aluehallitus onkin sitä mieltä, että kyseisten verotoimenpiteiden on katsottava olevan 88 artiklan 3 kohdan ilmoitusmenettelyn laiminlyönnin takia sääntöjenvastaisia ja yhteismarkkinoille soveltumattomia valtiontukia.

Confederación Empresarial Vascan - Euskal Entrepresarien Konfederakuntzan esittämät huomautukset

(47) Confebask kiinnittää huomautuksissaan aluksi huomiota Biskajan nykyisen verotusta koskevan autonomisen toimivallan historiallisiin taustatekijöihin. Confebaskin huomautusten pääkohdat ovat seuraavat:

a) Verorasituksen oletettu keveneminen: Komissio katsoo virheellisesti, että verorasitusta olisi kevennetty siten, että valtio on menettänyt verotuloja. Jos komission päätelmä pitäisi paikkansa, verovähennykset aiheuttaisivat aina verotulojen menetyksen suhteessa määrään, jonka verovelvollisen olisi pitänyt maksaa normaalisti. Confebask pyytääkin komissiota tarkistamaan näkemystään, sillä muussa tapauksessa kyseinen näkemys voi johtaa verokantojen aiheettomaan yhdenmukaistamiseen laskettaessa tavanmukaisesti kannettavan veron määrää, jonka perustella määritetään mahdolliset verotulojen menetykset.

b) Vaikutukset jäsenvaltioiden väliseen kauppaan: Komission mukaan kyseiset verotoimenpiteet johtavat kaupan vääristymiseen, jos tuensaajat käyvät jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Tämä merkitsisi sitä, että verojärjestelmien väliset erot vaikuttavat aina kauppaan. Määrittääkseen kauppaan kohdistuvat vaikutukset komission olisikin analysoitava yksittäisten sääntöjen sijaan koko verojärjestelmää. Confebask huomauttaa lisäksi, että erään tutkimuksen mukaan Baskimaan verotus on muita Espanjan alueita kireämpi. Komission olisi annettava selvitys siitä, miksi nimenomaan nämä verotoimenpiteet vaikuttavat kauppaan, kun muut verojärjestelmien väliset erot eivät niin tee. Vaikka kyseinen toimenpide vaikuttaisikin kauppaan, tämä vaikutus olisi poistettava verotuksen yhdenmukaistamisen eikä valtiontukien avulla.

c) Tukien valikoivuus: Confebask katsoo, että verotoimenpiteiden valikoivuutta olisi arvioitava joko siltä kannalta, että on kyse säännöstä, jonka nojalla veroviranomaiset valtuutetaan myöntämään jälkikäteen yksittäisiä etuuksia, tai säännöstä, jonka nojalla veroetuus myönnetään suoraan edunsaajalle vaatimatta jälkikäteen toimitettavia tositteita. Komission käyttämistä perusteista toisessa sovelletaan kuitenkin ensin mainittua sääntöä ja toisessa jälkimmäistä. Koska ensimmäinen ja toinen sääntö ovat toistensa vaihtoehtoja, komission olisi selvennettävä, kumman säännön puitteisiin tarkasteltavana olevat verotoimenpiteet kuuluvat, sillä molempien puitteiden käyttö olisi muussa tapauksessa ristiriitaista.

- Confebask ei pidä aiheellisena kyseisten verotoimenpiteiden luokittelua valtuutussäännöiksi, sillä alennus myönnetään ilman eri toimenpiteitä, eivätkä viranomaiset voi käyttää harkintavaltaa sitä myöntäessään. Viranomaisten toimivalta rajoittuu sen tarkistamiseen, että hakija täyttää tukien myöntämisedellytykset. Jos kyseisiä verotoimenpiteitä taas pidetään valtuutussääntöinä, joiden nojalla tukien myöntäminen voidaan sallia jälkikäteen, tätä tapausta koskeva menettely, jossa on kyse sääntöjen eikä niiden soveltamisen tutkimisesta, on menettänyt merkityksensä. Komission jäsenvaltioille lähettämän kirjeen(14) ensimmäisen kappaleen mukaan etuuksien myöntämistä koskeva yleisluontoinen määräys katsotaan tueksi vain silloin, kun on käytössä "lainsäädäntömekanismi, joka mahdollistaa sen myöntämisen ilman lisämuodollisuuksia". Valtuutussääntöä, joka on luonteeltaan abstrakti, ei sitä vastoin voida katsoa valtiontueksi eikä sitä näin ollen voida arvioida siltä kannalta, mitkä ovat sen vaikutukset kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

- Kyseisten verotoimenpiteiden luokittelusta tukien suoraa myöntämistä koskeviksi säännöiksi Confebask muistuttaa, että edellä mainitun tiedonannon 98/C 384/03 17, 19 ja 20 kohdan mukaan verotoimenpide voi olla erityistoimenpide ja näin ollen valtiontukea, kun se on suunnattu vain julkisille yrityksille, tietyille yritysmuodoille tai tietyn alueen yrityksille. Tarkasteltavana olevilla verotoimenpiteillä ei ole näitä erityispiirteitä, eivätkä ne koske tiettyjä alueita, sillä niitä sovelletaan koko sillä alueella, joka kuuluu ne vahvistaneiden alueviranomaisten toimivaltaan. Raja-arvojen olemassaoloon eli vaatimukseen, joka koskee 20 miljoonan pesetan pääomaa, 80 miljoonan pesetan investointeja ja kymmentä uutta työpaikkaa, perustuvasta erityisyydestä Confebask toteaa pitävänsä objektiivisten raja-arvojen soveltamista kansallisten ja yhteisön verosääntöihin sisältyvänä yleisenä käytäntönä. Confebask korostaa monien yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden ja komission päätösten perusteella myös sitä, että raja-arvojen ei ole toistaiseksi yhdessäkään tapauksessa katsottu merkitsevän erityisyyttä. Komissio myöntää lisäksi itsekin edellä mainitun tiedonantonsa 14 kohdassa, että se, että toimenpide hyödyttää joitakin aloja, ei välttämättä merkitse toimenpiteen katsomista erityiseksi.

- Confebask huomauttaa toisaalta, että Biskajassa toteutetussa veroperustan alentamisessa on kyse Espanjan keskushallintoviranomaisten vuonna 1993 toteuttaman toimenpiteen (joka on mainittu edellä Espanjan viranomaisten huomautusten yhteydessä) muunnoksesta. Confebask väittää lisäksi, että toimenpiteitä koskevat säännöt ovat samat lukuun ottamatta määrällisiä raja-arvoja. Biskajassa toteutetun veroperustan alennuksen vaikutus kilpailuun kumoutuu näin ollen, sillä myös Baskimaan lähialueet tarjoavat uusille yrityksille veroetuuksia. Jos kilpailuvaikutuksia ilmenee, ne johtuvat todennäköisesti edellä mainituista Espanjan keskushallintoviranomaisten toteuttamista toimenpiteistä, sillä kyseiset toimenpiteet voivat hyödyttää suurempaa edunsaajajoukkoa. Confebask pyytää komissiota kiinnittämään huomiota myös siihen, että muissa jäsenvaltioissa on toteutettu samanlaisia toimenpiteitä, joiden tutkimiseksi komissio ei ole aloittanut menettelyitä ja joita Primarolo-ryhmä ei ole luokitellut haitallisiksi toimenpiteiksi. Confebaskin mukaan Ranskassa uusille yrityksille on myönnetty vuodesta 1994 viideksi vuodeksi vapautuksia ja alennuksia yhtiöverosta (joillakin alueilla kymmeneksi vuodeksi ja Korsikalla järjestelmät ovat vieläkin edullisempia). Luxemburgissa on käytössä kahdeksan vuotta voimassa oleva 25 prosentin alennus yhtiöverosta. Etelä-Italiassa myönnetään kymmeneksi vuodeksi vapautuksia IRPEG- (oikeushenkilöiltä kannettava tulovero) ja ILOR-veroista (kunnallisvero). Portugalissa puolestaan voidaan myöntää 7-10 vuodeksi 25 prosentin alennus yhtiöverosta. Kaikki viittaakin siihen, että Biskajassa käytössä olevassa veroperustan alennusjärjestelmässä ei ole kyse sellaisesta poikkeuksellisesta järjestelmästä, jolla olisi erityiskohde. Kyse on jäsenvaltioissa laajasti käytössä olevasta järjestelmästä.

d) Oikeusvarmuuden merkitys: Confebask väittää, että se, että komissio luokittelee tarkasteltavana olevan veronalennuksen sääntöjenvastaiseksi tueksi, kyseenalaistaa luottamuksensuojan, toimielinten mielivaltaisten päätösten kieltämisen, oikeusvarmuuden ja suhteellisuuden periaatteet, sillä komissio katsoi jo vuonna 1993 tekemässään päätöksessä Baskimaan verojärjestelmän sääntöjenmukaiseksi. Komissio voi muuttaa kantaansa tulevissa tapauksissa, muttei aiempien tapausten osalta.

e) Toimenpiteiden soveltumattomuus yhteismarkkinoille: Jos tarkasteltavana olevia verotoimenpiteitä pidetään valtuutussääntöinä, Confebask katsoo, ettei toimenpiteiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille voida arvioida, koska tukea ei myönnetä hallinnollisella päätöksellä. Menettely menettää merkityksensä, koska se on luonteeltaan sellainen, ettei siinä voida arvioida tuloksekkaasti tukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Jos verotoimenpiteitä taas pidetään tukien suoraa myöntämistä koskevina sääntöinä, Confebask katsoo, että komission ja yhteisöjen tuomioistuimen soveltamat käytännöt edellyttävät tukitoimenpiteiden olevan alakohtaisia, jotta voitaisiin arvioida, soveltuvatko ne yhteismarkkinoille. Lisäksi olisi määritettävä yritysten kokonaisverotuksen kireyttä ja vertailukohtana olevan verotuksen kireyttä. Tämä lähestymistapa johtaisi sitä paitsi absurdiin päätelmään, jonka mukaan kireimmän verotuksen jäsenvaltiota alhaisempi verotus olisi katsottava aina valtiontueksi. Confebask kyseenalaistaa myös komission näkemyksen, jonka mukaan kyseiset verotoimenpiteet eivät sovellu yhteismarkkinoille siksi, etteivät ne sisällä ala- tai aluekohtaisia, suuriin investointihankkeisiin jne. myönnettävää tukea koskevia erityismääräyksiä, sillä verosäännöt eivät voi eivätkä saa sisältää tällaisia tarkennuksia. Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan(15) komission on eriteltävä päätöksissään tuen kielteiset kilpailuvaikutukset määrittelemällä tarkastelemiensa toimenpiteiden todelliset vaikutukset. Jollekin verojärjestelmälle ominaisia abstrakteja tilanteita ei voida luokitella yhteismarkkinoille soveltumattomiksi, sillä siinä tapauksessa kaikki verojärjestelmien väliset erot muuttuisivat väistämättä tuiksi. Confebask huomauttaakin toistamiseen katsovansa, etteivät kyseiset verotoimenpiteet kevennä tavanomaista verorasitusta.

f) Confebask kehottaa tästä syystä komissiota tekemään lopullisen päätöksen menettelyn lopettamisesta ja ilmoittamaan tarkasteltavana olevien verotoimenpiteiden noudattavan yhteisön oikeutta.

(48) Joulukuun 29. päivänä 2000 päivätyllä, 3 päivänä tammikuuta 2001 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä toimitettuja Confebaskin lisähuomautuksia ei otettu huomioon, sillä ne saapuivat komissioon määräajan päätyttyä(16). Komissio huomauttaa lisäksi, ettei Confebask pyytänyt määräajan pidentämistä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(17) 6 artiklan 1 kohdan nojalla.

Colegio Vasco de Economistasin - Ekonomilarien Euskal Elkargoan ja Cámara de Comercio, Industria y Navegación de Bilbaon - Bilboko Erkataritza Ganbera (jäljempänä "CVE-CCB") esittämät huomautukset

(49) CVE-CCB katsoo, etteivät Baskimaakuntien verojärjestelmät täytä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan erityisyysperustetta, sillä järjestelmiä sovelletaan vain osassa kyseistä jäsenvaltiota. CVE-CCB väittää näkemyksensä tueksi, että komission tavanomainen käytäntö, jonka mukaan verotoimenpide on erityinen silloin, kun sitä sovelletaan osassa jäsenvaltiota, on asianmukainen siinä tapauksessa, että kyseisessä jäsenvaltiossa sovelletaan yhtä ainoata verojärjestelmää. Käytäntö ei kuitenkaan ole soveltamiskelpoinen silloin, kun samassa jäsenvaltiossa on käytössä monia eri verojärjestelmiä. Käytäntö on lisäksi ristiriidassa Espanjan verojärjestelmän johdonmukaisuuden kanssa, sillä järjestelmän luonteelle on ominaista se, että siitä on käytössä useita eri versioita. Kutakin järjestelmää sovelletaan vain osassa Espanjaa. Järjestelmät eivät ole alueellisia, vaan ainoita tietyllä alueella sovellettavia verojärjestelmiä. Keskushallinto ei toteuteta määrärahasiirtoja kattaakseen joistakin verotoimenpiteistä johtuvat verotulojen menetykset. Menetykset onkin katettava joko korottamalla muita veroja tai leikkaamalla julkisia menoja. Espanjan verojärjestelmän erityispiirteistä ei pitäisi myöskään määrätä seuraamuksia yhteisön oikeuden nojalla. Viiden eri verojärjestelmän soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvia kilpailun vääristymiä olisi käsiteltävä verotuksen yhdenmukaistamista koskevien yhteisön sääntöjen puitteissa.

(50) CVE-CCB ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että maakuntaneuvostot voivat hyväksyä verotusta koskevan autonomiansa nojalla verotoimenpiteitä, jotka kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. CVE-CCB katsoo, että veroperustan alennus ei kuitenkaan kuulu kyseisen artiklan soveltamisalaan, sillä ainoa peruste, jonka se täyttää, liittyy valtion varoista myöntämiseen. Se ei vääristä kilpailua, sillä sen myöntäminen edellyttää yrityksen tuottavan voittoa. Sen määrää ei myöskään voida määritellä etukäteen, sillä jos yritys ei tuota voittoa, tukeakaan ei myönnetä. Sama pitää paikkansa myös jäsenvaltioiden väliseen kauppaan aiheutuvan vaikutuksen osalta. Vaikutus olisi määritettävä tapauskohtaisesti, sillä pelkkä vaikutuksen uhka ei yksin riitä. CVE-CCB tarkastelee myös kysymystä siitä, johtuuko tuen erityisyys veronalennuksen edellytyksenä olevista raja-arvoista vai maakuntaneuvoston harkintavallasta alennuksen myöntämisessä. CVE-CCB katsoo tältä osin, etteivät kyseiset raja-arvot tee toimenpiteistä erityisiä, sillä ne ovat objektiivisia ja syrjimättömiä. Veronalennuksen myöntämisestä CVE-CCB toteaa, että kyse ei ole harkintavallan käytöstä vaan sen tarkistamisesta, että hakijat täyttävät kaikki edellytykset.

(51) CVE-CCB päättelee, että veroperustan alennus, joka on kyseisten maakuntien verotusta koskevan toimivallan puitteissa hyväksytty yleinen toimenpide, ei kuulu perustamissopimuksen 87 artiklan soveltamisalaan.

Círculo de Empresarios Vascosin ja Asociación Profesional de Asesores Fiscales de la Comunidad del País Vascon (jäljempänä "CEV-APCPV") esittämät huomautukset

(52) Koska nämä järjestöt ovat kumpikin esittäneet samantapaisia tai jopa samoja huomautuksia, seuraava yhteenveto koskee niitä molempia.

(53) CEV-APCPV kyseenalaistaa komission näkemyksen, jonka mukaan tarkasteltavana oleva veroperustan alennus on erityinen tai valikoiva siksi, että ennen veronalennuksen voimaantuloa perustetut yritykset on jätetty sen ulkopuolelle ja alennuksen ehdoksi on asetettu joitakin raja-arvoja. Verosääntöjä sovelletaan aina niiden voimaantulosta lähtien ja vain poikkeustapauksissa taannehtivasti. Koska kyseisen toimenpiteen tavoitteena on lisätä investointeja, on täysin loogista, että veronalennuksen myöntäminen on rajattu uusiin yrityksiin. Raja-arvojen osalta on ilmeistä, että ne ovat objektiivisia ja hyvin yleisessä käytössä verotuksen piirissä. Maakuntaneuvoston suostumuksen asettamisesta veroperustan alennuksen ehdoksi voidaan todeta, että kyse on mitä ilmeisimmin ennakkotarkistuksesta, jonka tarkoituksena on varmistua asetettujen edellytysten täyttymisestä. Tarkistuksen jälkeen alennus myönnetään ilman eri toimenpiteitä.

(54) Kun taas tarkastellaan vaikutuksia, joita toimenpiteellä voi olla jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, CEV-APCPV korostaa, että vaikutus on todettava tapauskohtaisesti, toisin kuin komission yleisessä arviossa on tehty. Näin ollen osa tuensaajista voi esimerkiksi harjoittaa toimintaa ainoastaan paikallisilla markkinoilla. Tällöin verotoimenpiteet eivät vaikuta yhteisössä käytävään kauppaan. Sama pitää paikkansa kilpailuvaikutusten osalta. Lisäksi veroperustan alennus, joka myönnetään sellaisilla markkinoilla toimiville tuensaajille, joilla kilpailua ei ole vielä vapautettu, ei ole omiaan vääristämään kilpailua. Verotulojen menetystä ei voida arvioida, jos tarkasteltavana on yksi ainoa toimenpide - tässä tapauksessa veroperustan alennus - ottamatta huomioon kokonaisverorasitusta. CEV-APCPV huomauttaa tältä osin, että Baskimaan kokonaisverorasitus on muita Espanjan alueita suurempi.

(55) CEV-APCPV katsoo, että vaikka komissio pitäisi edellä esitetyistä huomautuksista riippumatta tarkasteltavana olevaa veroperustan alennusta edelleen erityistoimenpiteenä, erityisyyttä voitaisiin perustella järjestelmän luonteella ja taloudellisella rakenteella. CEV-APCPV tukee Se tukee väitettään huomauttamalla, että verotoimenpidettä sovelletaan kaikkiin toimijoihin niiden toimialasta riippumatta. Verotoimenpide on lisäksi järjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden kannalta välttämätön tekijä, sillä toimenpiteen tasapuolisuuden arviointi edellyttää sen tarkastelua koko järjestelmän kannalta. Lisäksi on määritettävä, pienentääkö toimenpide verorasitusta. Verotoimenpide noudattaa lisäksi tasapuolisuuden periaatetta, sillä uudet yritykset eivät ole samassa tilanteessa kuin olemassa olevat yritykset.

(56) CEV-APCPV pyytää komissiota ottamaan huomioon sen, että samantapaisia toimenpiteitä on käytössä myös muissa jäsenvaltioissa (esimerkiksi Irlannissa), Espanjan keskushallintoviranomaiset ovat soveltaneet samantapaisia toimenpiteitä vuodesta 1993 ja veroperustan alennusta sovelletaan koko Espanjan alueella. CEV-APCPV huomauttaa, että komissio ei ole koskaan katsonut kyseisten toimenpiteiden kuuluvan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan soveltamisalaan. CEV-APCPV epäilee myös kyseisten verotoimenpiteiden katsomista toimintatuiksi, sillä toimintatukia ei sovelleta uusiin yrityksiin vaan olemassa olevien yritysten pitämiseen keinotekoisesti toimintakykyisinä. CEV-APCPV katsoo lisäksi, että komissio aloitti veroperustan alennusta koskevan menettelyn tarkoituksenaan yhdenmukaistaa verotusta. Se käyttää kuitenkin tätä tarkoitusta varten EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaa. Näin ollen se käyttää toimivaltaansa virheellisesti.

(57) CEV-APCPV päättelee edellä esitetyn perusteella, että veroperustan alennus ei kuulu perustamissopimuksen 87 artiklan soveltamisalaan.

V MUIDEN OSAPUOLTEN HUOMAUTUSTEN TOIMITTAMINEN ESPANJALLE

(58) Komissio toimitti mainitun asetuksen (EY) N:o 659/1999 6 artiklan 2 kohdan nojalla muut edellä mainittujen kolmansien esittämät huomautukset 18 päivänä toukokuuta 2000 päivätyllä kirjeellä Espanjan pysyvälle edustustolle ja kehotti Espanjaa toimittamaan komissiolle huomautuksensa kuukauden kuluessa kirjeen päiväyksestä. Espanja ei ole esittänyt huomautuksia muista edellä mainituista kannanotoista.

VI ARVIOINTI TUESTA

VII TUEN LUONNE

(59) Komissio muistuttaa, että toimenpiteiden verotuksellisella luonteella ei ole vaikutusta yhteisön valtiontukisääntöjen soveltamiseen, sillä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklaa sovelletaan "muodossa tai toisessa" myönnettyyn tukeen. Komissio korostaa kuitenkin, että jotta toimenpide luokiteltaisiin tueksi, sen on täytettävä kaikki 87 artiklassa määritellyt neljä perustetta, joita kuvataan seuraavassa:

(60) Ensinnäkin toimenpiteen on muodostettava tuensaajille etu, joka alentaa liiketoiminnan harjoittamisen tavallisesti niille aiheuttamia kustannuksia. Etu voidaan myöntää erilaisina yrityksen verorasituksen kevennyksinä ja erityisesti veron määrän täydellisenä tai osittaisena alentamisena. Kyseisen veroperustan alentaminen 99, 75, 50 tai 25 prosentilla täyttää tämän perusteen, sillä se alentaa tuensaajayritysten verorasitusta määrällä, joka vastaa alennusta, joka syntyisi, jos veroprosenttia sovellettaisiin alennuksen jälkeiseen tulokseen. Ilman veroperustan alennusta tuensaajayritys joutuisi maksamaan veron koko veroperustasta. Veroperustan alennus muodostaakin poikkeuksen yleisesti sovellettavasta verojärjestelmästä.

(61) Komissio katsoo myös, että koska kyseinen veroperustan alennus aiheuttaa verotulojen menetyksen, siinä on kyse valtion varojen käyttämisestä veromenojen kattamiseen. Tätä perustetta sovelletaan myös jäsenvaltioiden alue- tai paikallishallinnon myöntämiin tukiin(18). Valtiontuki voidaan myöntää myös verotoimenpiteinä, joista on säädetty lailla tai asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä tai jotka voivat perustua verohallinnon käytäntöön. Tässä tapauksessa valtion tukitoimenpiteen toteuttamisesta vastaa Biskajan maakuntaneuvosto, joka on antanut asiasta lainsäädännöllisen määräyksen.

(62) Joidenkin asianomaisten väite, jonka mukaan 99, 75, 50 ja 25 prosentin alennus veroperustasta aiheuttaa verotulojen menetyksen verrattuna (komission määrittämään) tavanmukaisesti maksettavan veron määrään, on virheellinen. On korostettava, että tavanmukaisesti kannettavan veron määrä perustuu kyseiseen verojärjestelmään eikä komission päätökseen. Lisäksi on muistettava, että mainitun tiedonannon (98/C 384/03) 9 kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa todetaan, että jotta toimenpide voidaan katsoa valtiontueksi "tuensaajien on ensinnäkin saatava toimenpiteestä etua, joka keventää niiden taloutta yleensä rasittavia kustannuksia. Etu voi koostua yrityksen verotuksen keventämisestä esimerkiksi seuraavasti: [...] veron määrän täydellinen tai osittainen alentaminen (verovapautus, verohyvitys jne.)". Tässä tapauksessa kyse on veroedusta, joka koostuu veroperustan osittaisesta 99, 75, 50 ja 25 prosentin alennuksesta. Kyseinen väite ei näin ollen pidä paikkaansa.

(63) Kolmanneksi toimenpiteen on vaikutettava kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tältä osin on huomautettava, että Baskimaan talouden ulkoisesta riippuvuudesta vuosina 1990-1995 laaditun raportin(19) mukaan Baskimaan vienti Espanjan ulkopuolelle kasvaa(20) ei pelkästään rahamääräisenä vaan myös suhteellisesti ilmaistuna muualle Espanjaan suuntautuvan viennin kustannuksella. Espanjan ulkopuoliset markkinat korvasivat näin ollen osittain muusta Espanjasta koostuvat markkinat. Erään toisen Baskimaan ulkomaankauppaa käsittelevän tilastoraportin(21) mukaan viennin osuus Baskimaan taloudesta (vienti suhteessa bruttokansantuotteeseen), joka on noin 28,9 prosenttia, ylittää viennin osuuden Saksan ja muiden Euroopan maiden taloudesta (noin 20 prosenttia). Kyseisen raportin mukaan Baskimaan kauppatase oli selkeästi ylijäämäinen vuosina 1993-1998. Vuonna 1998 jokaista 100 pesetan tuontimäärää kohden vietiin 144 pesetalla. Baskimaan talouden suhteet ulkomaihin ovat erittäin avoimet, ja sen tuotannosta suuri osa menee vientiin. Nämä Baskimaan talouden ominaispiirteet aiheuttavat sen, että tuensaajayritykset harjoittavat taloudellista toimintaa, joka voi olla jäsenvaltioiden välisen kaupan kohteena. Tämä aiheuttaakin sen, että tuki vahvistaa tuensaajayritysten asemaa suhteessa yhteisön markkinoilla niiden kanssa kilpaileviin yrityksiin. Lisäksi tuensaajayritysten kannattavuus paranee niiden nettotuloksen (voitto verojen jälkeen) parantuessa. Tämän ansiosta ne pystyvät kilpailemaan tukiohjelman ulkopuolelle jääneiden yritysten kanssa.

(64) Koska tarkasteltavana olevat verosäännöt ovat luonteeltaan yleisiä ja abstrakteja, komissio huomauttaa, että vaikutuksia kauppaan voidaan tarkastella pelkästään yleisellä ja abstraktilla tasolla. Vaikutuksia yksittäisiin markkinoihin, aloihin tai tuotteisiin on mahdotonta arvioida, kuten joissakin edellä mainituista kolmansien huomautuksista väitetään. Tämä näkemys on vahvistettu toistuvasti yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä(22).

(65) Joidenkin asianomaisten huomautuksesta, jonka mukaan komission on arvioitava kauppaan kohdistuvaa vaikutusta suhteessa kaikkiin verojärjestelmiin, komissio muistuttaa, että perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen menettelyn kohteena olevat kilpailun vääristymät aiheutuvat poikkeussäännöstä, joka suosii joitakin yrityksiä (tässä tapauksessa joitakin uusia yrityksiä) suhteessa muihin kyseisen jäsenvaltion yrityksiin. Menettely ei kohdistu sellaisiin mahdollisiin kilpailun vääristymiin, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden verojärjestelmien välisistä eroista, jotka puolestaan voivat kuulua perustamissopimuksen 93-97 artiklan soveltamisalaan.

(66) Valtiontukien erityisyydestä komissio katsoo, että kyseinen veroperustan alennus on erityinen ja valikoiva toimenpide tiettyjä yrityksiä suosivalla tavalla. Tämä johtuu siitä, että tukien myöntämiselle asetetut edellytykset sulkevat käytännössä tuensaajien ulkopuolelle ne yritykset, jotka on perustettu ennen mainittujen Norma Foralien voimaantuloa, joiden tekemät investoinnit jäävät 80 miljoonan pesetan (480810 euron) raja-arvon alle, jotka luovat alle kymmenen työpaikkaa ja joiden maksettu alkupääoma on alle 20 miljoonaa pesetaa (120202 euroa). Komissio muistuttaa, että eurooppalaisia yrityksiä koskevan viidennen kertomuksen(23) mukaan vuonna 1995 Euroopan yhteisössä oli 16767000 yritystä, joissa oli alle kymmenen palkattua työntekijää tai ei lainkaan palkattuja työntekijöitä. Tämä on 92,89 prosenttia(24) yhteisön yritysten kokonaismäärästä. Espanjan osalta tämä prosentuaalinen osuus oli vieläkin korkeampi eli noin 95 prosenttia(25). Nämä prosenttiluvut ovat luultavasti vieläkin korkeammat uusien yritysten osalta, sillä yritysten henkilöstömäärä kasvaa yleensä niiden aseman vahvistumisen ja kasvun käynnistymisen myötä. Tämä pitää paikkansa Espanjan osalta, sillä tämä prosenttiluku oli siellä vuonna 1995 vielä korkeampi eli noin 98 prosenttia(26). Tärkein seuraus tästä onkin, että yksi tukien myöntämiselle asetetuista edellytyksistä aiheuttaa sen, että erittäin suuri osa yrityksistä jää tuen ulkopuolelle. Kyseisen raja-arvon objektiivisuus ei estä tukien valikoivuutta, vaikka joidenkin kolmansien huomautuksissa niin väitetäänkin, sillä sellaiset yritykset, jotka eivät täytä asetettuja edellytyksiä, jäävät tuen ulkopuolelle.

(67) Veroviranomaisten mahdollisesta harkintavallasta komissio huomauttaa, että tukea ei myönnetä ilman eri toimenpiteitä, vaan Biskajan maakuntaneuvosto tutkii tukihakemukset ennakkoon ja voi myöntää tutkimusten perusteella hakijalle kyseisen tuen. Espanjan viranomaisten mukaan kyse on ainoastaan kaikkien edellytysten täyttymisen varmistamisesta. Viranomaiset eivät kuitenkaan anna selvitystä siitä, miksi varmistaminen on toteutettava ennakkoon eikä jälkikäteen, kuten yleensä verotulojen hallinnassa.

(68) Huomautuksissa väitettiin myös, että muissa jäsenvaltioissa on sovellettu vastaavia verotoimenpiteitä veroperustan alennuksen muodossa ilman, että komissio olisi pitänyt niitä erityistoimenpiteinä siitä syystä, että ne on suunnattu uusille yrityksille. Tämä on joidenkin kolmansien esittämien huomautusten mukaan uusille yrityksille myönnettäviä verotukia koskevan luottamuksensuojan lähtökohta. Komissio korostaa tältä osin, että eräiden kolmansien huomautuksissa mainitut järjestelyt poikkeavat joissakin suhteissa tarkasteltavana olevasta veroperustan alennuksesta. Vaikka oletettaisiin, että joissakin jäsenvaltioissa sovelletaan samantyyppisiä järjestelmiä, joiden tutkimiseksi komissio ei ole aloittanut toimenpiteitä, ei olisi perusteltua noudattaa tätä virheellistä tarkastelutapaa myös tässä tapauksessa. On huomattava, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltion sille perustamissopimuksen nojalla kuuluvien, 92 artiklan sisältämään kieltoon liittyvien velvollisuuksien mahdollista noudattamatta jättämistä ei voida perustella sillä, että muutkaan jäsenvaltiot eivät noudata niille kuuluvaa kyseistä velvollisuutta. Monien kilpailunvääristymien vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ei tasoitu, vaan päinvastoin kasautuu keskinäisessä vuorovaikutuksessa, mikä lisää yhteismarkkinoihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia(27).

(69) Eräiden kolmansien huomautuksissa esitettyyn kysymykseen siitä, onko tuissa kyse valtuutussäännöstä vai tukien suoraa myöntämistä koskevasta säännöstä, komissio vastaa toteamalla, että tässä tapauksessa säännöt, joiden nojalla kyseinen veroperustan alennus otettiin käyttöön, vastaavat luonteeltaan tukiohjelmaa. Tämän näkemyksen tueksi voidaan viitata edellä mainitun asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan d) alakohtaan, jossa esitetyn määritelmän mukaan tukiohjelmalla tarkoitetaan "säädöstä tai päätöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä tai päätöksessä yleisesti ja käsitteellisesti ilman, että edellytetään muita täytäntöönpanotoimenpiteitä". Tukiohjelman luonne ei kuitenkaan vaikuta siihen, käytetäänkö ohjelman täytäntöönpanossa harkintavaltaa vai ei, kuten joidenkin kolmansien huomautuksissa väitetään. Tukien myöntämistä koskeva harkintavalta riippuu ohjelman konkreettisista ominaisuuksista. Komissio korostaa lisäksi, että tukitoimenpiteeseen voidaan osoittaa sisältyvän tukiosia muiden erityisyyteen liittyvien seikkojen puuttuessa jo sen perusteella, että veroviranomaisilla on harkintavaltaa toimenpiteiden myöntämisessä.

(70) Viitattaessa veroperustan alennuksen perustelemiseen verojärjestelmän luonteella tai taloudellisella rakenteella komissio korostaa, että tätä seikkaa arvioitaessa on tutkittava, liittyvätkö kyseiset verotoimenpiteet verojärjestelmälle ominaisiin tavoitteisiin vai muihin tavoitteisiin, jotka voivat olla oikeutettuja, mutta eivät liity kyseiseen verojärjestelmään. Kyseisten verotoimenpiteiden taustalla olevan verojärjestelmän sisäisen logiikan määrittely kuuluu(28) asianomaiselle jäsenvaltiolle. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa Espanjan viranomaiset väittävät, että kyseiset toimenpiteet noudattavat verojärjestelmän sisäistä logiikkaa objektiivisuuteensa ja horisontaalisuuteensa perusteella. Toimenpiteen objektiivisuus ja horisontaalisuus ei kuitenkaan ole osoitus sen yhdenmukaisuudesta verojärjestelmän sisäisen logiikan kanssa. Objektiivinen ja horisontaalinen luonne ei ole riittävä peruste sille, että toimenpiteen katsottaisiin noudattavan kaikille verojärjestelmille ominaista päätavoitetta, joka on valtion menojen rahoittamiseen käytettävien varojen keruu, taikka tasapuolisuuden ja progressiivisuuden periaatteita, jotka ovat ominaisia Espanjan verojärjestelmälle(29).

(71) Espanjan viranomaiset toteavat toisaalta huomautuksissaan, että veroperustan alennuksen tavoitteena on kannustaa investointeihin. Alennus vastaa näin ollen Baskimaan asettamia teollisuuspoliittisia tavoitteita. Baskimaan hallituksen laatiman "Política Industrial. Marco General de Actividades 1996-1999" -asiakirjan mukaan "[...] veropolitiikka on olennaista talouskasvun mahdollistamiselle ja myös sellaisten teollisuushankkeiden edistämiselle, jotka tukevat (Baski)maan teollisuuden kehittämistä" (s. 131). Luvussa, jonka otsikko on "Veropolitiikan välineet" todetaan, että "[...] verotusautonomiamme (siis Baskimaan) voi saada meidät myös kehittämään luovia "mittatilauskohtelun "muotoja esimerkiksi painopistehankkeille tai myöntämään verokannustimia suuryrityksille" (s. 133). Tästä seuraa, että kyseinen veroperustan alennus on osa teollisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteet eivät ole verojärjestelmille ominaisia tavoitteita.

(72) Komissio toteaakin Espanjan viranomaisten tavoin, että veroperustan alennukselle asetettu talouspoliittinen tavoite ei ole verojärjestelmälle ominainen tavoite. Verohyvitystä ei näin ollen voida perustella järjestelmän luonteella tai taloudellisella rakenteella.

(73) Eräiden kolmansien huomautuksissa esitetystä väitteestä, jonka mukaan Baskimaan verotus on muita Espanjan alueita kireämpi, komissio toteaa jälleen, ettei kyseisellä väitteellä ole merkitystä tarkasteltavana olevassa tapauksessa, sillä menettely aloitettiin yksittäisen toimenpiteen tutkimiseksi eikä kunkin Baskimaassa sijaitsevan kolmen alueen verojärjestelmän tutkimiseksi kokonaisuuden kannalta.

(74) Päätelmänään komissio toteaa, että kyseisen veroperustan alennuksen voidaan katsoa olevan perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, sillä kyse on valtion myöntämästä ja valtion varoista myönnetystä tuesta, joka vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan suosimalla joitakin yrityksiä.

VIII VEROPERUSTAN ALENNUKSEN SÄÄNTÖJENVASTAISUUS

(75) Koska tarkasteltavana oleva tukiohjelma ei edellytä Espanjan viranomaisten sitoutuvan myöntämään tuet vähämerkityksisten tukien myöntämisedellytysten mukaisesti(30), komissio katsoo, ettei kyseisten tukien voida katsoa kuuluvan de minimis -säännön soveltamisalaan. Espanjan viranomaiset eivät ole väittäneet menettelyn missään vaiheessa, että kyseiset tuet olisivat kokonaan tai osittain vähämerkityksisiä tukia. Kyseiset tuet eivät voisi noudattaa myöskään vähämerkityksistä tukea koskevia sääntöjä varsinkaan siksi, ettei ole mitään takeita siitä, että tuki ei ylitä 100000 euron enimmäismäärää. Nämä tuet eivät ole myöskään voimassa olevia tukia, sillä ne eivät täytä asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan b kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

(76) Komissio toteaa, että valtiontuet, joihin ei sovelleta de minimis -sääntöä, kuuluvat perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa ja ETA-sopimuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määrätyn ennakkoilmoitusvelvollisuuden soveltamisalaan. Koska Espanjan viranomaiset eivät ole kuitenkaan noudattaneet tätä velvollisuutta, komissio katsoo, että tukia on pidettävä sääntöjenvastaisina. Komissio pahoittelee, etteivät Espanjan viranomaiset ole täyttäneet velvollisuuttaan ilmoittaa kyseisistä tuista ennakkoon.

(77) Komissio katsoo, että sen on hylättävä joidenkin kolmansien huomautuksissa esitetty väite luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteiden oletetusta rikkomisesta, sillä käsiteltävä veroperustan alennus ei ole voimassa olevaa tukea, koska siitä ei ole tehty perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusta eikä komissio ole voinut määrittää sen soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Tuensaajat eivät näin ollen voi vedota valtiontukia koskevan luottamuksensuojan tai oikeusvarmuuden periaatteisiin kyseisen veroperustan alennuksen osalta. Tässä yhteydessä on muistutettava, että "vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan luottamuksensuojaansa saa vedota oikeussubjekti, joka on tilanteessa, josta käy ilmi, että yhteisön viranomaiset ovat luoneet hänelle perusteltuja odotuksia [...]. Sitä vastoin kukaan ei voi väittää luottamuksensuojan periaatetta loukatun, jos viranomaiset eivät ole antaneet täsmällisiä vakuutuksia asiassa"(31). Luottamuksensuojan tai oikeusvarmuuden periaatteiden rikkomista koskeva väite on tästä syystä hylättävä. Komissio muistuttaa lisäksi, että se oli katsonut päätöksessään 93/337/ETY(32) eräät Álavan, Guipúzcoan ja Biskajan vuonna 1988 käyttöön ottamat verotoimenpiteet valtiontuiksi

IX ARVIOINTI TUKIEN SOVELTUVUUDESTA YHTEISMARKKINOILLE

(78) Komissio muistuttaa aluksi, että tarkasteltavana oleva veroperustan alennus katsotaan tukiohjelmaksi. Tukiohjelman yleisyyden ja abstraktisuuden vuoksi komissio ei ole tietoinen tukea jo saaneiden tai tulevaisuudessa saavien yritysten tilanteesta, sillä se ei voi tutkia yksittäisten yritysten vaikutusta kilpailuun. Tässä yhteydessä onkin vain vahvistettava, että mahdolliset tuensaajayritykset voivat saada tukia, jotka eivät ole yhdenmukaisia tukiin sovellettavien direktiivien, suuntaviivojen ja puitteiden kanssa. Komissio korostaa lisäksi, että se pyysi menettelyn aloittamista koskeneessa päätöksessään osapuolia toimittamaan sille kaikki kunkin tuensaajan saamiin tukiin ja erityisolosuhteisiin liittyvät tiedot. Espanjan viranomaiset eivät kuitenkaan ole toimittaneet näitä tietoja. Tästä syystä on epäjohdonmukaista syyttää komissiota siitä (kuten joidenkin kolmansien huomautuksissa tehdään), että sen arviointi ei ole riittävän yksityiskohtainen, kun samaan aikaan kieltäydytään toimittamasta pyydettyjä yksityiskohtaisia tietoja.

(79) Koska kyseinen tukiohjelma kattaa vain Biskajan NUTS III -alueet(33), on tutkittava, voidaanko kyseisillä alueilla myönnettäviin tukiin soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan poikkeuksia. Komissio muistuttaa Biskajan tukikelpoisuudesta, ettei kyseiselle maakunnalle ole koskaan myönnetty 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaista poikkeusta, koska sen sijaintipaikan, Baskimaan NUTS II -alueiden bruttokansantuote(34) asukasta kohden on aina ollut yli 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Alueellisten sääntöjen(35) mukaan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen poikkeuksen myöntämisedellytykset täyttyvät vain siinä tapauksessa, että alueella, joka vastaa NUTS II -tason alueyksikköä, BKT asukasta kohden ei ylitä 75:tä prosenttia yhteisön keskiarvosta.

(80) Biskajan maakunnan kuulumisesta perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeuksen soveltamisalaan komissio muistuttaa, että se ehdotti Espanjan aluetukikartan muuttamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyssä päätöksessä(36) perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti Espanjan viranomaisille kyseisen kartan muuttamista siten, että koko Biskaja katsottaisiin vastedes alueeksi, jonka alueelliseen kehitykseen myönnetyt tuet voitaisiin katsoa yhteismarkkinoille soveltuviksi 87 artiklan 3 kohdan c mukaisen poikkeuksen nojalla. Espanjan viranomaiset hyväksyivät komission ehdotuksen pysyvän edustustonsa 26 päivänä syyskuuta 1995 päivätyllä kirjeellä. Uusi kartta tuli näin ollen voimaan kyseisenä päivänä ja oli voimassa 31 päivään joulukuuta 1999 asti. Myöhäisemmän jakson osalta komissio muistuttaa, että se hyväksyi 11 päivänä huhtikuuta 2000 tekemällään päätöksellä Espanjan aluetukikartan vuosiksi 2000-2006. Kyseisen kartan mukaan Biskajan maakunta luokitellaan edelleen alueeksi, jonka alueelliseen kehitykseen myönnettävät tuet voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeuksen nojalla.

(81) Veroperustan alennuksena myönnetyt valtiontuet edistävät sellaisten uusien yritysten luomista Biskajan maakuntaan, joiden alkuinvestoinnit ja luotujen työpaikkojen määrä ylittävät määrätyt rajat. Vaikka vähimmäisinvestoinnit ja luotujen työpaikkojen vähimmäismäärä ylittyisivätkin, kyseiset verotuet eivät ole luonteeltaan investointi- eikä työllisyystukia. Kyseisten tukien perustana ei ole investoinnin määrä, luotujen työpaikkojen lukumäärä eivätkä kyseisiin työpaikkoihin liittyvät palkkakustannukset vaan veroperusta. Tukea ei toisaalta myöskään myönnetä prosentuaalisena osuutena investoinnin määrästä, työpaikkojen lukumäärästä tai palkkakustannuksista ilmaistuun enimmäismäärään saakka, vaan prosentuaalisena osuutena veroperustasta ilmaistuun enimmäismäärään saakka. Komissio muistuttaa tältä osin, että alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen liitteessä I huomautetaan (98/C 74/06), että "verohelpotuksen muodossa annettuja tukia voidaan pitää investointeihin liittyvinä tukina, kun niiden perustana on tietty kyseiselle alueelle tehty investointi. Lisäksi kaikki verohelpotuksen muodossa annetut tuet voidaan liittää investointeihin, jos niille määrätään yhteinen yläraja, joka ilmaistaan prosentteina alueelle tehdyistä investoinneista." Tämän mukaisesti investointitukena ei voida pitää verotukia, jotka eivät täytä näitä kriteereitä - kuten tässä tapauksessa.

(82) Koska kyseiset tuet alentavat kuitenkin osittain tuensaajayritysten yhtiöveroa, ne ovat luonteeltaan toimintatukia. Yritysten on vastattava tämäntyyppisistä juoksevista säännöllisistä kustannuksista hoitaessaan päivittäistä tai tavanomaista liiketoimintaansa. Kyseisiä verotukia onkin aiheellista tarkastella tällaisiin toimintatukiin mahdollisesti sovellettavien poikkeuksien kannalta.

(83) Komissio muistuttaa, että toimintatuiksi katsottavat aluetuet ovat alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen nojalla periaatteessa kiellettyjä. Poikkeuksellisesti tämäntyyppisiä tukia voidaan kuitenkin myöntää alueilla, joihin sovelletaan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeusta edellyttäen, että tuki täyttää kyseisten suuntaviivojen 4.15-4.17 kohdassa määrätyt edellytykset ja sitä myönnetään syrjäisimmillä alueilla tai harvaanasutuilla alueilla lisäkuljetuskustannusten korvaamiseen. Biskajan NUTS III -tason alue ei kuitenkaan ole tukikelpoinen perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeuksen nojalla eikä toimintatukien myöntäminen kuulu mainittujen edellytysten soveltamisalaan. Biskajan NUTS III -tason alue ei kuulu myöskään syrjäisimpiin(37) eikä harvaanasuttuihin alueisiin(38). Veroperustan alennukseen sisältyvät toimintatukiosat ovat näin ollen kiellettyjä erityisesti siksi, että niitä ei myönnetä alueella, johon sovelletaan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeusta, syrjäisimpiin kuuluvalla alueella eikä harvaanasutulla alueella. Näin ollen tarkasteltavana olevat tuet eivät sovellu yhteismarkkinoille.

(84) Komissio katsookin, ettei tarkasteltavana olevan verotukiohjelman voida katsoa soveltua yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan a ja c alakohdan poikkeusten nojalla, sillä kyse ei ole aluetukisääntöjen mukaisesta ohjelmasta.

(85) Sen lisäksi, että tutkitaan tietyn taloudellisen toiminnan kehitykseen liittyvän perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeuksen soveltamista alueellisiin toimenpiteisiin, on tutkittava myös mahdollisuutta soveltaa kyseistä poikkeusta muihin tarkoituksiin. Voidaan todeta, että kyseisen veroperustan alennuksen tavoitteena ei ole edistää tiettyä taloudellista toimintaa 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tällaista toimintaa ovat varsinkin tämän asian kannalta merkityksellisten yhteisön sääntöjen mukainen pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan kehittäminen, tutkimus- ja kehitystyö, ympäristönsuojelu, uusien työpaikkojen luominen tai koulutus. Kyseisiin verotukiin ei tästä syystä voida soveltaa tietyn taloudellisen toiminnan kehittämistä koskevaa 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeusta edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(86) Koska veroperustan alennukselle ei ole asetettu alakohtaisia rajoituksia, sitä voidaan myöntää rajoituksetta yhteisön erityissääntöjen soveltamisalaan kuuluvilla herkillä aloilla toimiville yrityksille. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden tuotanto, jalostus ja kaupan pitäminen, kalastus, hiili- ja terästeollisuus, laivanrakennus, synteettiset kuidut ja autoteollisuus(39). Komissio katsoo tämän mukaisesti, että veroperustan alennuksena myönnettävät verotuet eivät välttämättä noudata mainittuja alakohtaisia sääntöjä. Kyseinen veroperustan alennus ei täytä edellytystä, jonka mukaan tuki ei saa edistää uutta tuotantokapasiteettia, jotta herkillä aloilla perinteisesti ilmenevät liikakapasiteettiongelmat eivät pahenisi. Komissio katsookin, että jos tuensaaja toimii mainituilla aloilla, mutta ei kuulu kyseisiä aloja koskevien sääntöjen soveltamisalaan, tarkasteltavana olevat tuet eivät sovellu yhteismarkkinoille tietyn taloudellisen toiminnan edistämistä koskevan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeuksen nojalla.

(87) Tarkasteltuihin tukiin, joihin ei voida soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan poikkeuksia, ei voida soveltaa myöskään muita 87 artiklan 2 ja 3 kohdan poikkeuksia. Kyseisiä tukia ei voida katsoa 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisiksi sosiaalisiksi tuiksi eikä 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisiksi luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi myönnettäviksi tuiksi. Niiden tavoitteena ei ole 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti edistää Euroopan yhteistä etua koskevaa tärkeää hanketta eikä poistaa jäsenvaltion taloudessa olevaa vakavaa häiriötä. Niihin ei voi soveltaa 87 artiklan 3 kohdan d alakohdan poikkeusta, koska niitä ei ole tarkoitettu kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen. Tarkasteltavana olevat tuet eivät näin ollen sovellu yhteismarkkinoille.

(88) Ottaen huomioon, että veroperustan alennus kattaa useita verovuosia, osa sääntöjenvastaisista ja yhteismarkkinoille soveltumattomista verotuista voi olla tällä hetkellä vielä olla maksamatta. Espanjan viranomaisten onkin peruutettava tuensaajille myönnetyn veroperustan alennuksen mahdollisen jäljellä olevan osan maksaminen.

(89) Jo maksettujen, yhteismarkkinoille soveltumattomien tukien osalta on muistettava, että edellä mainittujen perusteiden mukaan tuensaajat eivät voi vedota yhteisön oikeuden yleisperiaatteisiin, esimerkiksi luottamuksensuojan tai oikeusvarmuuden periaatteisiin. Asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan soveltamiselle ei näin ollen ole estettä. Kyseisen kohdan mukaan "sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta". Espanjan viranomaisten onkin toteutettava tässä tapauksessa kaikki tarvittavat toimenpiteet jo maksetun tuen perimiseksi takaisin palauttaakseen ennalleen taloudellisen tilanteen, jossa tuensaajayritykset olisivat ilman sääntöjenvastaista tukea. Tuet on perittävä takaisin Espanjan lainsäädännön määräysten ja menettelyiden mukaan. Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko alkaen siitä ajankohdasta, kun tuki myönnettiin, tuen todelliseen takaisinperintään asti. Korko perustuu aluetukien avustusekvivalenttien laskennassa Espanjassa käytettyyn viitekorkoon(40).

(90) Tämä päätös koskee koko tukiohjelmaa ja se on pantava täytäntöön välittömästi. Myös kyseisestä ohjelmasta myönnetyt yksittäiset tuet on perittävä takaisin. Komissio muistuttaa, että tämä päätös ei estä sitä, että yksittäisten tukien katsotaan ominaisuuksiensa perusteella olevan kokonaan tai osittain yhteismarkkinoille soveltuvia joko komission jälkikäteen tekemän päätöksen tai poikkeusasetusten nojalla.

X PÄÄTELMÄT

(91) Komissio päättelee edellä esitetyn perusteella, että

- Espanja on ottanut käyttöön sääntöjenvastaisesti Biskajan historiallisessa seutukunnassa investointien veroperustan alennuksen ja rikkonut siten perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa,

- kyseinen veroperustan alennus ei sovellu yhteismarkkinoille,

- Espanjan viranomaisten on peruutettava vielä mahdollisesti joillekin tuensaajille maksamatta oleva osa verotukea. Espanjan viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet jo maksetun, yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen perimiseksi takaisin palauttaakseen ennalleen taloudellisen tilanteen, jossa tuensaajayritykset olisivat ilman sääntöjenvastaista tukea,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Veroperustan alennuksena myönnettävä sääntöjenvastainen valtiontuki, joka on otettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti käyttöön Espanjassa Biskajan historiallisessa seutukunnassa 26 päivänä kesäkuuta 1996 annetun Norma Foralin 3/1996 26 pykälän nojalla, ei sovellu yhteismarkkinoille.

2 artikla

Espanjan on poistettava käytöstä 1 artiklassa mainittu tukiohjelma, koska sen vaikutukset jatkuvat edelleen.

3 artikla

1. Espanjan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitetun ja tuensaajille sääntöjenvastaisesti maksetun tuen perimiseksi takaisin.

Espanjan on peruutettava maksamatta olevan tuen maksaminen.

2. Tuki on maksettava takaisin viipymättä kansallisen oikeuden mukaisten menettelyjen mukaisesti, jos niissä mahdollistetaan päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano. Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko alkaen siitä, kun tuki asetettiin tuensaajien käyttöön, tuen todelliseen takaisinperintään asti. Korko perustuu aluetukien avustusekvivalenttien laskennassa käytettyyn viitekorkoon.

4 artikla

Espanjan on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 11 päivänä heinäkuuta 2001.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 55, 26.2.2000, s. 2.

(2) Komission päätös 1999/718/EY (EYVL L 292, 13.11.1999, s. 1).

(3) Komission päätös 2000/795/EY (EYVL L 318, 16.12.2000, s. 36).

(4) Ks. alaviite 1.

(5) Biskajan virallinen lehti, 11.7.1996.

(6) Tässä lainataan vain määräyksiä, jotka ovat tarpeen tuen arvioimiseksi.

(7) Ks. Pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen 3.2 kohta (EYVL C 213, 19.8.1992) ja vähämerkityksisestä tuesta annettu komission tiedonanto (EYVL C 68, 6.3.1996).

(8) Verotustoimenpiteistä, julkishallinnon oikeusjärjestelmän uudistamisesta ja työttömyyssuojasta 29 päivänä joulukuuta 1993 annettu laki 22/1993 (BOE, 31.12.1993). Toimenpiteessä oli kyse yhtiöveron perustan alentamisesta 95 prosenttia varainhoitovuosina 1994-1996 sellaisten vuoden 1994 aikana perustettujen yritysten osalta, jotka investoivat vähintään 15 miljoonaa pesetaa ja loivat vähintään kolme ja enintään 20 työpaikkaa.

(9) EYVL C 384, 10.12.1998, s. 3.

(10) Tuomio nro 718/1999, annettu 30 päivänä syyskuuta 1999.

(11) Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-241/94, annettu 26 päivänä syyskuuta 1996.

(12) Ks. päätelmät yhdistetyissä asioissa C-400/97, C-401/97 ja C-402/97, joissa pyydettiin ennakkoratkaisua.

(13) Ks. 30.9.1999 ja 7.10.1999 annetut tuomiot kyseisistä verotoimenpiteistä.

(14) Komission kirje jäsenvaltioille, 30.10.1985.

(15) Asiat C-278/92, C-279/92 ja C-280/92, Espanja v. komissio, yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot 14.9.1994 (Kok. 1994, s. I-4103).

(16) Huomautusten toimittamiselle asetettu määräaika päättyi kuukauden kuluttua ilmoituksen julkaisemisesta (26.2.2000) Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

(17) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(18) Asia 248/84, Saksa v. komissio, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 14.10.1987 (Kok. 1987, s. 4013).

(19) "La dependencia exterior vasca en el periodo 1990-1995", Patxi Garrido Espinosan ja Maria Victoria García Olean laatima raportti, jonka Baskimaan aluehallituksen tilastotoimisto Euskal Estatistika-Erakundea / Instituto Vasco de Estadística (EUSTAT) on julkaissut.

(20) Espanjan ulkopuolelle suuntautuneen viennin osuus kokonaisviennistä oli 28,5 prosenttia vuonna 1990 ja 40,8 prosenttia viisi vuotta myöhemmin.

(21) "Estadística de Comercio Exterior para la Comunidad Autónoma de Euskadi en el año 1998", EUSTATin laatima raportti.

(22) Ks. asia C-75/97 ("Maribel"), Belgia v. komissio, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 17.6.1999, 48 ja 51 kohta; asia T-298/97, Alzetta, Mauro ym. v. komissio, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.6.2000, 80-82 kohta; julkisasiamies Ruiz-Jarabon päätelmät asiassa C-310/99, Italian tasavalta v. komissio, 17.5.2001, 54 ja 55 kohta; ja julkisasiamies Saggion päätelmät asiassa C-156/98, Saksa v. komissio, 27.1.2000, 31 kohta: "Tässä yhteydessä on korostettava, että yleisen tukijärjestelmän kauppaan kohdistuvien vaikutusten määrittämiseksi riittää, että ennakkoarvioinnissa voidaan kohtuullisella varmuudella katsoa, että järjestelmä vaikuttaa kauppaan. Jos yrityksen asema (tai kuten tässä tapauksessa, joitakin yrityksiä) vahvistuu tukijärjestelmän ansiosta, kyseisen yrityksen saama etu voi periaatteessa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun."

(23) "Entreprises in Europe - Fifth Report" ("Yritykset Euroopassa", viides kertomus), Eurostat.

(24) Kyseisen kertomuksen sivulla 31 olevassa taulukossa olevien tietojen mukaan.

(25) Kyseisen kertomuksen sivulla 224 olevassa taulukossa olevien tietojen mukaan.

(26) Kyseisen kertomuksen sivulla 73 olevassa taulukossa olevien tietojen mukaan.

(27) Ks. asia C-78/76, Steinike & Weinlig v. Saksan liittotasavalta, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 22.3.1977, 24 kohta. Asiassa C-313/90, Comité International de la rayonne et des fibres synthétiques ym v. komissio, 24.3.1993 annetun yhteisöjen tuomioistuimen tuomion johdanto-osan 45 kappaleessa todetaan toisaalta, ettei myöskään yhdenvertaisen kohtelun tai luottamuksensuojan periaatteisiin voida vedota sen perustelemiseksi, että tointa tulkitaan uudestaan virheellisesti.

(28) Ks. julkisasiamies Ruiz-Jarabon asiassa C-6/97 esittämät päätelmät.

(29) Espanjan perustuslain 31 pykälä.

(30) Tukia koskevan arvioinnin tulokset ovat samat riippumatta siitä, perustuuko arviointi komission tiedonantoon vähämerkityksisestä tuesta (EYVL C 68, 6.3.1996) vai EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 69/2001 (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 30).

(31) Yhdistetyt asiat T-132/96 ja T-143/96, Freistaat Sachsen ym. v. komissio, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.12.1999, 300 kohta, (Kok. 1999, s. II-3663).

(32) EYVL L 134, 3.6.1993, s. 25.

(33) Tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö (Nomenclature of Territorial Units for Statistics, NUTS).

(34) Bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden ostovoimayksikkönä.

(35) Jäljempänä olevat viittaukset alueellisiin sääntöihin perustuvat vain alueellisia valtiontukia koskeviin suuntaviivoihin (98/C 74/06). Kyseisten tukien arvioinnin tulos olisi joka tapauksessa sama myös siinä, tapauksessa, että arviointi perustuisi edellä mainittuihin sääntöihin. Ks. alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (98/C 74/06) 3.5 kohta.

(36) Ks. tiedonanto 96/C 25/03.

(37) Alue ei sisälly perustamissopimuksen 299 artiklassa olevaan syrjäisimpien alueiden luetteloon.

(38) Ks. alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (98/C 74/06) 3.14 kohta.

(39) Tällä hetkellä voimassa olevat alakohtaiset säännöt ovat saatavilla Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://europa.eu.int/comm/competition/state_aid/legislation/

(40) Komission kirje jäsenvaltioille 29.3.1977. Ks. myös asia 142/87, Belgia v. komissio, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.3.1990 (Kok. 1990, s. I-950).