32002A0313(01)

Neuvoston lausunto,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2002,

Tanskan tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2001-2005

(2002/C 64/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97(1) ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON:

Neuvosto tarkasteli 5 päivänä maaliskuuta 2002 Tanskan tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2001-2005. Tarkistetun lähentymisohjelman oletetussa makrotalouden skenaariossa bruttokansantuotteen määrän odotetaan kasvavan vuoden 2001 1 prosentista 1,5 prosenttiin vuonna 2002 ja 2,5 prosenttiin vuonna 2003 ja sitten taittuvan noin 2 prosenttiin vuosina 2004 ja 2005. Inflaation odotetaan pysyvän alle 2 prosentissa ja työttömyyden alhaisena. Neuvosto toteaa tämän talouden skenaarion näyttävän uskottavalta ja olevan komission syksyn 2001 ennusteen mukainen.

Neuvosto on tyytyväinen, että Tanska täyttää edelleen inflaatiota, pitkiä korkoja ja valuuttakurssia koskevat lähentymiskriteerit.

Julkisesta taloudesta neuvosto toteaa, että vaikka vuoden 2001 ylijäämä oli odotettua pienempi, mikä johtui pääasiassa osakemarkkinoiden laskun vuoksi toteutumatta jääneistä tuloista, rahoitusasema oli siitä huolimatta selvästi ylijäämäinen. Neuvosto on tyytyväinen, että tavoitteena on edelleen 1,5-2,5 prosenttia ylijäämäinen rahoitusasema suhteessa BKT:hen ohjelmakaudella, jonka aikana julkisyhteisöjen velan odotetaan supistuvan 35 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2005 mennessä. Tanska täyttää siten edelleen selvästi vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksen, jonka mukaan rahoitusaseman on oltava lähellä tasapainoa tai ylijäämäinen koko ohjelmakauden ajan. Tanskan odotetaan myös kykenevän selviytymään tavanomaisesta laskusuhdanteesta ylittämättä alijäämän viitearvoa, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Ohjelmassa jatketaan sellaisenaan aiemmassa tarkistuksessa esitettyä julkisen talouden vakauttamisstrategiaa, jossa mm. supistetaan menoja (ilman korkomenoja) suhteessa BKT:hen ja kevennetään verorasitusta ohjelmakaudella. Strategiaa on vahvistettu hallituksen sitoumuksella jäädyttää kaikki verot ja valmisteverot verorasituksen kiristymisen pysäyttämiseksi. Neuvosto suhtautuu tähän toimeen myönteisesti, mutta katsoo samalla, että toimi ei saa estää työn marginaaliverotuksen alentamista.

Neuvosto toteaa, että menojen hallinnassa on viime vuosina onnistuttu vaihtelevasti, sillä julkisten reaalimenojen kasvulle asetettu 1 prosentin tavoite on ylitetty usein. Erityisesti kunta- ja läänitasolla talouden menojen hallinta on entistä tärkeämpää suurten ylijäämien toteuttamiseksi nyt, kun on päätetty jäädyttää verot. Neuvosto kehottaa sen vuoksi kaikkia julkisen hallinnon tasoja pyrkimään julkisten menojen hallintaan siten, että julkiset reaalimenot kasvavat tavoitteen mukaan keskimäärin 1 prosentin vuodessa. Neuvosto kehottaa Tanskan hallitusta myös vahvistamaan institutionaalisia puitteita tavoitteen ylitysten välttämiseksi tulevaisuudessa, kuten jo neuvoston viimevuotisessa lausunnossa(2) suositeltiin.

Ohjelmassa pitkän aikavälin kestävyyteen kiinnitetty huomio on tervetullutta. Neuvosto toteaa tyytyväisenä, että tavoitteena oleva bruttovelan alentaminen suhteessa BKT:hen parantaa julkisen talouden kestävyyttä, joten Tanskan taloudella tulee olemaan hyvät mahdollisuudet selviytyä ennakoiduista väestön ikääntymisen aiheuttamista menojen lisäyksistä ja noudattaa edelleen vakaus- ja kasvusopimusta. Neuvosto toteaa, että näiden tulosten saavuttaminen edellyttää suurten ylijäämien jatkuvaa toteutumista. Ennusteissa oletetaan myös veroasteen säilyvän vuosina 2005-2050 korkeana. Neuvosto toteaa, että näin korkean veroasteen saavuttaminen suhteessa BKT:hen voi olla vaikeaa, koska globalisaatio lisää tiettyjen veroperusteiden liikkuvuutta.

Ohjelman ennusteissa on tärkeänä oletuksena Tanskan työvoimaosuuden nostaminen. Se saadaan suurelta osin aikaan jo tehdyillä uudistuksilla, joiden vaikutus ei vielä tunnu kokonaisuudessaan. Työmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi on kuitenkin jatkettava rakenneuudistuksia, kuten työn verotuksen keventämistä, jonka avulla voitaisiin lisätä työvoiman tarjontaa. Neuvosto kehottaakin viranomaisia jatkamaan näitä toimia, mutta noudattamaan samalla vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(1) EYVL L 209, 2.8.1997.

(2) EYVL C 77, 9.3.2001.