32001R1827

Komission asetus (EY) N:o 1827/2001,

annettu 17 päivänä syyskuuta 2001,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sinkkioksidien tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynniltä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2238/2000(2) ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

(1) Komissio ilmoitti Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 20 päivänä joulukuuta 2000 julkaistulla ilmoituksella(3), jäljempänä "menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus", polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sinkkioksidien tuonnissa yhteisöön.

(2) Menettelyn aloittaminen perustui valitukseen, jonka European Association of Metals, "Eurometaux", teki seuraavien yritysten puolesta: Asturiana de Zinc SA, Co.ge.fin. SpA, Elementis Pigments, Grillo Zinkoxid GmbH, Metaleurop GmbH ja Union Minière Zinc Chemicals (jäljempänä "valituksen tehneet yhteisön tuottajat"), jotka yhdessä edustavat suurinta osaa, tässä tapauksessa 75 prosenttia, tiettyjen sinkkioksidien yhteisön tuotannosta. Valituksessa esitetyt todisteet kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäviksi oikeuttamaan polkumyyntimenettelyn aloittamisen.

(3) Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja kauppiaille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä niitä edustaville järjestöille, asianomaisen viejämaan edustajille, käyttäjille, toimittajille ja valituksen tehneille yhteisön tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4) Useat asianomaisen maan vientiä harjoittavat tuottajat sekä yhteisön tuottajat, yhteisön käyttäjät sekä tuojat ja kauppiaat esittivät kantansa kirjallisesti. Kaikille osapuolille, jotka olivat sitä edellä mainitun määräajan kuluessa pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä, annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(5) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kyselyyn vastasi kuusi valituksen tehnyttä yhteisön tuottajaa, viisi asianomaisen maan vientiä harjoittavaa tuottajaa sekä kuusi yhteisön tuojaa, jotka eivät olleet etuyhteydessä vientiä harjoittaviin tuottajiin. Komissio sai vastaukset myös kolmeltatoista käyttäjältä, viideltä toimittajalta ja kahdelta käyttäjien järjestöltä. Lisäksi kuusi yhteisössä toimivaa sinkkioksidin tuottajaa, jotka eivät kuuluneet valituksen tekijöihin, toimitti komissiolle joitakin yleisiä tietoja toiminnastaan.

(6) Jotta Kiinan kansantasavallassa olevat vientiä harjoittavat tuottajat saisivat halutessaan mahdollisuuden esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti asiaa koskevat lomakkeet niille kiinalaisille yrityksille, joita asian tiedettiin koskevan. Muita yrityksiä ei ilmoittautunut menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Viisi yritystä pyysi neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettua markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että tutkimuksessa ilmenisi, etteivät ne täytä markkinatalouskohtelun edellytyksiä.

(7) Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, vahingon ja yhteisön edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(a) Kiinan tasavallassa olevat vientiä harjoittavat tuottajat

- Liuzhou Nonferrous Metals Smelting Co. Ltd, Liuzhou

- Liuzhou Fuxin Chemical Industry Co. Ltd, Liuzhou

- Gredmann Guigang Chemical Ltd, Guigang

- Liuzhou Zinc Products Co. Ltd, Liuzhou

- Liuzhou Longcheng Chemical General Plant, Liuzhou

(b) Vertailumaa

- Yhdysvallat: US Zinc Co., Millington, Tennessee

(c) Yhteisön tuottajat

- Asturiana de Zinc SA, Madrid, Espanja

- Co.ge.fin SpA, Bellusco, Italia

- Elementis Pigments, Durham, Yhdistynyt kuningaskunta

- Grillo Zinkoxid GmbH, Goslar, Saksa

- Metaleurop GmbH, Goslar, Saksa

- Union Minière, Angleur, Belgia

(d) Etuyhteydettömät yhteisön tuojat

- Almiberia SA, San Antonio de Benageber, Espanja

(e) Käyttäjät

- Esmalglass SA, Villarreal-Onda, Espanja.

(8) Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2000 ja 31 päivän joulukuuta 2000 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahingon määrittämisessä tarvittava kehityssuuntien tarkastelu kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 1996 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä "tarkastelujakso".

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(9) Tarkasteltavana oleva tuote on sinkkioksidi (kemiallinen kaava ZnO), jonka puhtaus kuiva-aineen painosta on vähintään 93 prosenttia. Nykyisin se luokitellaan CN-koodiin ex 2817 00 00 (Taric-koodi 2817 00 00*10 ). On syytä panna merkille, että teknisen sinkkioksidin ja rehulaatuluokkaan kuuluvan sinkkioksidin sinkkioksidipitoisuus on alle 93 prosenttia, eivätkä ne sen vuoksi sisälly tarkasteltavan tuotteen määritelmään. Tekninen sinkkioksidi ja rehuksi käytettävä sinkkioksidi eroavat tarkasteltavana olevasta tuotteesta sekä sinkkipitoisuuden että ulkonäön osalta. Tekninen sinkkioksidi on jauhetta, jonka väri vaihtelee harmahtavasta ruskehtavaan, ja rehulaatuluokkaan kuuluva sinkkioksidi puolestaan on ruskeankeltaista ainetta. Tarkasteltavana olevaa tuotetta taas pidetään kaupan hienojakoisena valkoisena jauheena. Kyseisillä kolmella sinkkioksidilajilla on erilaiset kemialliset ominaisuudet ja erilainen käyttötarkoitus, eivätkä ne niin ollen kilpaile keskenään; tekninen sinkkioksidi ja rehulaatuluokkaan kuuluva sinkkioksidi ovat lisäksi huomattavasti halvempia. On myös syytä todeta, että sinkkiperoksidi (ZnO2) on kokonaan toinen tuote; sen kemialliset ominaisuudet ovat toisenlaiset ja se on paljon kalliimpaa kuin sinkkioksidi.

(10) Sinkkioksidilla on monia eri käyttötarkoituksia; sitä käytetään muun muassa kumi-, maali- ja lääketeollisuudessa sekä kemiallisessa ja keraamisessa teollisuudessa.

(11) Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että tarkasteltavana olevaa tuotetta oli olemassa useampia laatuluokkia, jotka edustivat erilaisia tuotteita ja joita sen vuoksi olisi tämän tutkimuksen yhteydessä tarkasteltava erikseen. Tämä väite hylättiin ja päätettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkia laatuluokkia olisi tarkasteltava yhtenä tuotteena seuraavista syistä:

- kaikilla laatuluokilla on samat kemialliset perusominaisuudet sikäli, että niiden kemiallinen peruskoostumus on sama (ZnO);

- niillä on sikäli samat fyysiset ominaisuudet, että sinkkioksidi on tavallisesti valkoista jauhetta ja ettei jatkokäsittely, kuten rakeistaminen, muuta tuotteen fyysisiä perusominaisuuksia;

- laatuluokat määritellään sinkkioksidin puhtauden sekä epäpuhtauksien (kuten lyijyn ja kadmiumin) perusteella. Eri laatuluokille ei kuitenkaan ole olemassa tarkkoja määritelmiä tai standardeja. Kukin tuottaja käyttää omaa, markkinointinsa kannalta sopivaa luokitusjärjestelmää, jonka avulla se voi erottaa omat tuotteensa kilpailijoiden tuotteista, mutta näiden eri luokittelujen mukaisissa laatuluokissa on kuitenkin päällekkäisyyksiä;

- monissa tapauksissa tuotteita voidaan käyttää toisen laatuluokan tuotteiden käyttötarkoitukseen. Tämä keskinäinen vaihdettavuus voi riippua yhtä lailla tarkasteltavana olevan tuotteen sisältämien epäpuhtauksien luonteesta kuin tuotteen puhtausasteesta sinkkioksidin suhteen. Todettiin esimerkiksi, että keraamisessa teollisuudessa käytetyn sinkkioksidin puhtaus vaihtelee 98 ja 99,5 prosentin välillä mutta että vieläkin puhtaampaa tuotetta voitaisiin käyttää. Tämän vuoksi päätellään, että puhtausasteeltaan vähintään 93 prosenttisen sinkkioksidin eri laatuluokkien välillä on paljon kilpailua ja päällekkäisyyttä, minkä vuoksi kaikki laatuluokat olisi katsottava samaksi tuotteeksi.

2. Samankaltainen tuote

(12) Eräiden tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjien huomautuksista käy selvästi ilmi, että Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuonti voidaan korvata yhteisön tuotannonalalta ostetulla sinkkioksidilla, sillä tuotteilla on samat fyysiset ja kemialliset ominaisuudet.

(13) Tästä syystä komissio totesi, että yhteisön tuottajien tuottama ja yhteisön markkinoilla myyty sinkkioksidi on samankaltainen tuote kuin Kiinan kansantasavallassa tuotettu ja yhteisöön viety sinkkioksidi tai vertailumaassa tuotettu ja sen kotimarkkinoilla myyty sinkkioksidi, sillä tuotteiden perusominaisuuksissa tai käyttötarkoituksissa ei ole eroja. Sama koskee Kiinan kansantasavallassa tuotettua markkinatalouskohtelun saanutta ja kotimarkkinoilla myytyä sinkkioksidia.

(14) Tästä syystä kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

C. POLKUMYYNTI

1. Markkinatalouskohtelu

(15) Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo määritetään mainitun artiklan 1-6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden on todettu täyttävän 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset, eli jos osoitetaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksen ja myynnin tapahtuvan markkinatalousolosuhteissa.

(16) Viisi kiinalaista yritystä pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettua markkinatalouskohtelua ja täytti asianomaisen vientiä harjoittaville tuottajille toimitetun lomakkeen.

(17) Komissio hankki kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelua koskevissa pyynnöissä ilmoitetut tiedot asianomaisten yritysten toimitiloissa.

(18) Kolmen yrityksen osalta todettiin, että yleensä ne olivat tehneet hintoihin ja kustannuksiin liittyvät päätökset ilman 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa tarkoitettua merkittävää valtion puuttumista asiaan ja että kustannukset ja hinnat kuvastivat vastaavia markkina-arvoja. Kyseisillä yrityksillä oli kansainvälisesti hyväksyttyjen tilinpäätössuositusten mukaisesti riippumattomasti tarkastettuja tilejä, eikä niiden tuotantokustannuksiin tai rahoitusasemaan ollut kohdistunut merkittäviä markkinatalousjärjestelmää edeltävältä ajalta juontuvia häiriöitä. Lisäksi kyseisten kolmen yrityksen todettiin kuuluvan oikeusvarmuuden ja vakauden takaavien konkurssi- ja omaisuuslakien alaisuuteen, ja valuuttakurssimuunnokset tehtiin markkinahintaan. Tämän vuoksi pääteltiin, että seuraavat kolme yritystä täyttivät perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa mainitut edellytykset:

- Liuzhou Nonferrous Metals Smelting Co. Ltd

- Liuzhou Fuxin Chemical Industry Co. Ltd

- Gredmann Guigang Chemical Ltd.

(19) Kahden muun yrityksen osalta todettiin merkittävä valtion puuttuminen liiketoimintaa koskeviin päätöksiin, joihin toisen yrityksen osalta kuului kustannuksiin liittyviä päätöksiä; lisäksi todettiin, että kummankin yrityksen rahoitusasemaan, etenkin kustannuksiin ja tileihin, kohdistui merkittäviä häiriöitä. Näin ollen kyseiset kaksi yritystä eivät täyttäneet yhtä tai useampaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa mainittua edellytystä.

(20) Asianomaiset yritykset ja valituksen tehneet yhteisön tuottajat saivat tilaisuuden esittää huomautuksia edellä esitetyistä päätelmistä.

(21) Ne vientiä harjoittavat tuottajat, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, kiistivät komission päätelmät, etenkin valtion puuttumisen ja rahoitusasemaan kohdistuneiden häiriöiden osalta. Markkinatalouskohtelua koskevan päätöksen muuttamiseksi ei kuitenkaan esitetty muita vaatimuksia.

(22) Yhteisön tuotannonala vastusti markkinatalouskohtelun myöntämistä kolmelle kiinalaiselle yritykselle. Se väitti kyseisten yritysten toimivan makrotaloudellisessa ympäristössä, jossa valtion puuttuminen on vallitseva tekijä, sekä valtion vahvistavan sinkkioksidin pääasiallisena raaka-aineena käytettävän raaka-ainesinkin hinnan, ja lisäksi se väitti, etteivät tietyt yritykset noudattaneet kaikkia keskeisiä kansainvälisiä tilinpäätösperiaatteita.

(23) Jotta asianomaisille yrityksille voitiin myöntää markkinatalouskohtelu, niiden oli osoitettava, että niiden samankaltaisen tuotteen valmistuksesta tai myynnistä vastaavat yksittäiset yritykset toimivat markkinatalousolosuhteissa. Kyseisten kolmen yrityksen tilit oli tarkastettu kansainvälisten tilinpäätössuositusten mukaisesti. Komissio ei havainnut merkkejä merkittävästä valtion puuttumisesta raaka-ainesinkin kauppaan.

(24) Tästä syystä markkinatalouskohtelu päätettiin myöntää näille kolmelle yritykselle ja evätä se kahdelta muulta yritykseltä. Neuvoa-antavaa komiteaa kuultiin, eikä se esittänyt vastalauseita komission päätelmien johdosta.

2. Yksilöllinen kohtelu

(25) Perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti komissio laskee 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuille maille koko maata koskevan tullin lukuun ottamatta tapauksia, joissa yrityksille on joko myönnetty markkinatalouskohtelu tai ne pystyvät osoittamaan, että niiden vientitoiminta määräytyy markkinavoimien mukaan eikä valtio puutu siihen. Tämä oikeuttaa olemaan määräämättä yksittäistä koko maata koskevaa tullia. Jälkimmäisessä tapauksessa yksittäisen polkumyyntimarginaalin perustana on yrityksen omien vientihintojen vertailu vertailumaalle määritettyyn normaaliarvoon.

(26) Ne kaksi kiinalaista yritystä, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, pyysivät myös yksilöllistä kohtelua. Komissio hankki ja tarkasti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot voidakseen päättää, täyttivätkö yritykset yksilöllisen kohtelun saamisen edellytykset. Toisen yrityksen osalta todettiin, että vientihinnat sekä myyntimäärät ja -ehdot määräytyisivät vapaasti, viejä olisi vapaa palauttamaan pääomaa ja voittoja kotimaahan ja mahdollinen valtion puuttuminen ei mahdollistaisi toimenpiteiden kiertämistä, jos kyseiselle viejälle myönnettäisiin yksilöllinen polkumyyntimarginaali. Toisen yrityksen osalta todettiin, että valtion puuttuminen, etenkin valtion omistusosuuden suuruus, mahdollistaisi toimenpiteiden kiertämisen, jos kyseiselle yritykselle myönnettäisiin yksilöllinen polkumyyntimarginaali.

(27) Tästä syystä nähtiin perustelluksi myöntää yksilöllinen kohtelu Liuzhou Longcheng Chemical General Plant -yritykselle ja siihen etuyhteydessä olevalle Yinli Import and Export Co. Ltd -yritykselle ja evätä tämä kohtelu toiselta asianomaiselta yritykseltä eli Liuzhou Zinc Products Co. Ltd -yritykseltä.

3. Normaaliarvo

Normaaliarvon määrittäminen niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua

Vertailumaan valinta

(28) Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti muille kuin markkinatalousmaille ja yrityksille, joille ei ole voitu myöntää markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritetään vertailumaassa sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(29) Komissio ilmoitti menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Amerikan yhdysvaltoja, jäljempänä "Yhdysvallat", soveltuvana vertailumaana määrittäessään normaaliarvoa Kiinan kansantasavallalle.

(30) Kiinan kansantasavallassa olevat vientiä harjoittavat tuottajat vastustivat tätä ehdotusta. Tärkeimmät perustelut Yhdysvaltoja vastaan olivat: talouden kehitystason ero Aasian ja Yhdysvaltojen välillä; sinkkioksidin tuottajien oligopolistinen asema Yhdysvaltain markkinoilla, jonka väitettiin johtavan keinotekoisesti korkeisiin hintoihin; käyttötarkoituksen erot, sillä Yhdysvalloissa sinkkioksidin pääasiallinen käyttäjä on kumiteollisuus, kun taas yhteisöön suuntautuvasta Kiinan viennistä pääosan käyttää keraaminen teollisuus; väitettiin myös, että kustannusrakenne on Yhdysvalloissa erilainen kuin Kiinan kansantasavallassa, jossa esimerkiksi työvoimakustannukset ja ympäristövaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat alhaisemmat kuin Yhdysvalloissa.

(31) Kyseessä olevat asianomaiset osapuolet ehdottivat soveltuvaksi vertailumaaksi Etelä-Koreaa, Malesiaa, Indonesiaa, Taiwania tai Thaimaata, mutta eivät perustelleet ehdotustaan.

(32) Komissio pyysi myynti- ja markkinatietoja kaikilta kuuden edellä mainitun markkinatalousmaan tiedossa olleilta tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajilta. Vastaus saatiin yhdeltä taiwanilaiselta, yhdeltä thaimaalaiselta ja yhdeltä yhdysvaltalaiselta tuottajalta. Indonesiasta, Etelä-Koreasta tai Malesiasta ei vastannut yksikään tuottaja.

(33) Tämän jälkeen komissio lähetti yksityiskohtaisemman kyselylomakkeen yhdysvaltalaiselle, taiwanilaiselle ja thaimaalaiselle tuottajalle pyytäen tietoja tarkasteltavana olevan tuotteen kotimaan myyntihinnoista ja tuotantokustannuksista.

(34) Vastauksista kävi ilmi, että

- ainoalla yhteistyöhön halukkaalla yrityksellä neljästä tiedossa olleesta thaimaalaisesta tuottajasta oli pieni tuotantomäärä ja Thaimaan kotimarkkinoihin vaikuttivat ilmeisesti korkeat tuontitullit,

- ainoalla yhteistyöhön halukkaalla yrityksellä useasta taiwanilaisesta tuottajasta oli sekä erittäin pieni tuotantomäärä että erittäin pieni myyntimäärä kotimarkkinoilla,

- yhteistyössä toimineella yhdysvaltalaisella tuottajalla oli huomattavan suuri tuotantomäärä sekä suuri kotimarkkinoiden myyntimäärä.

(35) Vastausten yksityiskohtaisempi tarkastelu osoitti, että Yhdysvalloissa oli erittäin kilpailukykyiset tarkasteltavana olevan tuotteen markkinat, joilla on mukana kahdeksan Yhdysvaltain tai Nafta-alueen markkinoilla toimivaa "Nafta-tuottajaa"; paljon tuotteen loppukäyttäjiä sekä kumiteollisuudessa että keraamisessa teollisuudessa; paljon tuontia kolmansista maista eikä lainkaan tuontitulleja. Lisäksi molempia tuotantomenetelmiä, epäsuoraa menetelmää eli ranskalaista prosessia sekä suoraa menetelmää eli amerikkalaista prosessia, käytetään sekä Kiinan kansantasavallassa että Yhdysvalloissa, ja niillä molemmilla tuotetaan sinkkioksidin puhtauden suhteen samojen laatuluokkien tuotteita. Yhdysvaltalaisen ja kiinalaisen tuotannon kustannustekijät olivat verrattavissa toisiinsa. Väitteille Kiinan kansantasavallan ja Yhdysvaltojen eroavuuksista kustannusten osalta, esimerkiksi ympäristövaatimusten täyttämisestä aiheutuvien kustannusten tai työvoimakustannusten osalta, ei esitetty kunnon perustetta, eikä niitä sen vuoksi pidetty merkityksellisinä. Myös Yhdysvaltain kotimarkkinoiden myynti oli verrattavissa tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin Kiinasta yhteisöön.

(36) Edellä esitetyn perusteella katsottiin Yhdysvaltojen olevan soveltuvin ja järkevin valinta perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuksi vertailumaaksi.

Normaaliarvon määrittäminen vertailumaassa

(37) Vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, määritettiin normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti vertailumaan tuottajalta saatujen todennettujen tietojen pohjalta eli niiden hintojen perusteella, jotka on maksettu tai jotka maksetaan Yhdysvaltain kotimarkkinoilla tuotteista, jotka ovat verrattavissa kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteisöön myymiin tuotteisiin.

(38) Komissio tutki, oliko tarkasteltavana olevan tuotteen myynti Yhdysvalloissa tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tuotantokustannusten osalta tarkastuksessa kävi ilmi, että pääraaka-aineen kustannusten perustana olivat Lontoon metallipörssin, jäljempänä "LME", noteeraukset; metallipörssi määrittää yleismaailmalliset viitehinnat hinnoittelulle, joka liittyy muita kuin rautametalleja, tässä tapauksessa raaka-ainesinkkiä ja siihen liittyviä tuotteita, koskevaan toimintaan.

(39) Koska asianomaisen yhdysvaltalaisen tuottajan kotimarkkinamyynti tapahtui tavanomaisessa kaupankäynnissä, normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttäen perustana sinkkioksidin myyntihinnan, jonka yhteistyössä toiminut yhdysvaltalainen tuottaja veloitti etuyhteydettömiltä asiakkailta kotimarkkinoilla, painotettua keskiarvoa.

Normaaliarvon määrittäminen vientiä harjoittaville tuottajille, joille oli myönnetty markkinatalouskohtelu

(40) Yrityksiä, joille oli myönnetty markkinatalouskohtelu, pyydettiin vastaamaan kaikkiin kyselylomakkeen kysymyksiin ja ilmoittamaan tässä yhteydessä myös tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen myynnistä kotimarkkinoilla sekä sen tuotantokustannuksista. Nämä vastaukset tarkastettiin asianomaisten yritysten toimitiloissa.

(41) Normaaliarvon määrityksen yhteydessä komissio vahvisti ensin kunkin sellaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, jolle oli myönnetty markkinatalouskohtelu, oliko sen sinkkioksidin kotimarkkinamyynti kokonaisuudessaan edustava verrattaessa sitä kyseisen viejän yhteisöön suuntautuneen viennin kokonaismäärään. Kotimarkkinamyynnin katsottiin, perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olevan edustava, jos vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin määrä oli kokonaisuudessaan vähintään viisi prosenttia sen yhteisöön suuntautuneen viennin kokonaismäärästä.

(42) Tämän jälkeen komissio yksilöi ne yritysten, joiden kotimarkkinamyynti oli edustava, kotimarkkinoillaan myymät sinkkioksidin laatuluokat, jotka olivat samoja kuin yhteisöön suuntautuvaa vientiä varten myydyt laatuluokat tai niihin suoraan verrattavissa.

(43) Kunkin sellaisen vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinoillaan myymän laatuluokan osalta, jonka todettiin olevan suoraan verrattavissa yhteisöön suuntautuvaa vientiä varten myytyyn laatuluokkaan, määritettiin, perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko kotimarkkinamyynti riittävän edustava. Sinkkioksidin tietyn laatuluokan kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan riittävän edustava, jos kyseisen laatuluokan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana oli vähintään viisi prosenttia yhteisöön viedyn vastaavan sinkkioksidilaatuluokan kokonaismäärästä.

(44) Lisäksi tutkittiin, voitiinko kunkin laatuluokan kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä määrittämällä, kuinka suuri osa asianomaisen laatuluokan myynnistä oli ollut kannattavaa riippumattomille asiakkaille kohdistunutta myyntiä. Jos vähintään lasketut tuotantokustannukset peittävään nettomyyntihintaan myydyn sinkkioksidin osuus kokonaismyynnin määrästä oli 80 prosenttia tai enemmän ja jos asianomaisen laatuluokan painotettu keskihinta oli yhtä korkea tai korkeampi kuin tuotantokustannukset (kannattava myynti), normaaliarvon perustana oli kaiken kyseisen tutkimusajanjakson aikana toteutuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa. Kaikissa muissa tapauksissa normaaliarvon perustana oli tosiasiallinen kotimarkkinahinta, joka laskettiin yksinomaan kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona edellyttäen, että tämän myynnin osuus oli vähintään kymmenen prosenttia myynnin kokonaismäärästä.

(45) Jos jonkin sinkkioksidin laatuluokan kannattavan myynnin osuus oli alle kymmenen prosenttia myynnin kokonaismäärästä, katsottiin ettei kyseisen laatuluokan myynti kotimarkkinahintaan ollut riittävä perusta normaaliarvon määrittämistä varten.

(46) Määritettäessä asianomaisten kolmen yrityksen kannattavuutta komission tutkimuksessa tuli esiin, että sinkkioksidin tuotantoon tarkoitetun raaka-ainesinkin ostohinta näytti olevan markkinahintoja alhaisempi. Tämän päätelmän perustana oli kyseisten kolmen yrityksen tosiasiallisesti maksamien hintojen vertailu LME:n sinkin hintanoteerauksiin, joita metallien kaupassa yleisesti pidetään tarkkoina viitehintoina.

(47) Kaikkien niiden kolmen yrityksen osalta, joille oli myönnetty markkinatalouskohtelu, todettiin että sen jälkeen, kun yrityksille raaka-ainesinkistä aiheutuneet kustannukset oli tarkistettu metallipörssin noteerausten mukaisiksi, yrityksen kotimarkkinamyynti ei enää näyttänyt tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä. Näin ollen yhdellekään kolmesta viejästä ei normaaliarvona voitu enää käyttää kotimarkkinahintaa, vaan oli käytettävä laskennallista normaaliarvoa. Se laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Raaka-ainesinkistä aiheutuneet kustannukset tarkistettiin LME:n hintanoteerausten mukaisiksi. Jos vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittamat tiedot kotimarkkinamyyntiin liittyvistä ja yleisistä kustannuksista sekä hallintomenoista katsottiin luotettaviksi, ne otettiin huomioon ilman tarkistuksia. Edellä mainituista syistä ei voitu käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 alakohdan johdantokappaleessa ja a ja b alakohdassa mainittuja menetelmiä, koska kotimarkkinamyynnin ei voitu todeta tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä eikä sen jälkeen, kun yrityksille raaka-ainesinkistä aiheutuneet kustannukset oli tarkistettu metallipörssin hintanoteerausten mukaisiksi, yksikään niistä ei ilmoittanut saaneensa voittoa. Tästä syystä voitto määritettiin väliaikaisesti vertailumaan tuottajan saaman voiton mukaisesti, mikä perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti katsottiin niissä olosuhteissa tarkoituksenmukaisimmaksi toimintatavaksi.

4. Vientihinnat

(48) Kaikki yhteisöön suuntautunut vienti myytiin suoraan yhteisössä toimiville riippumattomille tuojille, ja vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti käyttäen viitehintana tosiasiallisesti maksettuja tai maksettavia hintoja.

5. Vertailu

(49) Yhden Kiinan kansantasavallassa toimivan yrityksen yhteisöön suuntautunut myynti tapahtui Hongkongiin sijoittautuneen etuyhteydessä toimivan yrityksen kautta. Viimeksi mainittu yritys toimi kauppiaana, ja jotta kyseisen yrityksen suorittamat toiminnot olisivat tulleet otetuiksi huomioon, sen soveltamaa vientihintaa tarkistettiin vähentämällä siitä yrityksen palkkio.

(50) Vertailu tehtiin vapaasti tehtaalla -hinnan perusteella ja samassa kaupan portaassa. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon erot, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen. Näiden erojen pohjalta oikaistiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- sekä liitännäiskustannuksia, luottokustannuksia, palkkioita ja tuontimaksuja sekä myynnin jälkeisiä kustannuksia (vakuus/takuu jne.).

6. Polkumyyntimarginaali

Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat, joille oli myönnetty markkinatalouskohtelu tai yksilöllinen kohtelu

(51) Niiden kolmen yrityksen osalta, joille oli myönnetty markkinatalouskohtelu, kunkin yhteisöön viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen laatuluokan normaaliarvon painotettua keskiarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan laatuluokan vientihinnan painotettuun keskiarvoon, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään.

(52) Sen yrityksen osalta, jolle oli myönnetty yksilöllinen kohtelu, verrattiin vertailumaalle määritettyä kunkin yhteisöön viedyn tuoteluokan painotettua keskiarvoa vastaavan yhteisöön viedyn laatuluokan vientihinnan painotettuun keskiarvoon, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään.

(53) Väliaikaisesti määritetyt polkumyyntimarginaalien painotetut keskiarvot ilmoitettuna prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ovat:

>TAULUKON PAIKKA>

Kaikki muut vientiä harjoittavat tuottajat

(54) Voidakseen laskea kaikkiin Kiinan kansantasavallassa toimiviin muihin viejiin sovellettavan koko maata koskevan tullin komissio määritti ensin yhteistyössä toimimisen asteen. Eurostatin tietojen pohjalta laskettua Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kokonaismäärää ja Kiinan kansantasavallassa toimivien viejien nyt kyseessä olevaan kyselylomakkeeseen toimittamia vastauksia verrattiin keskenään. Tämän perusteella määritettiin yhteistyössä toimimisen asteeksi 65 prosenttia.

(55) Tämän jälkeen polkumyyntimarginaali laskettiin sille ainoalle jäljellä olevalle yhteistyössä toimineelle viejälle, jolle ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua, vahvistetun polkumyyntimarginaalin ja muille viejille, jotka eivät olleet tiedossa, perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti lasketun polkumyyntimarginaalin painotettuna keskiarvona. Polkumyyntimarginaali edellä mainitulle ainoalle jäljellä olevalle yhteistyössä toimineelle viejälle laskettiin vertaamalla vertailumaalle vahvistettua normaaliarvon painotettua keskiarvoa asianomaisen viejän ilmoittaman vientihinnan painotettuun keskiarvoon. Viejille, jotka eivät olleet tiedossa, polkumyyntimarginaali vahvistettiin vertailumaalle vahvistetun normaaliarvon painotetun keskiarvon ja niissä edellä mainitun yrityksen liiketoimissa, joissa polkumyynti oli voimakkainta, sovelletun vientihinnan painotetun keskiarvon erona. Näin laskettua polkumyyntimarginaalia sovellettiin niiden kiinalaisten tuottajien, jotka eivät olleet tiedossa, vientiin (viennin määrä peräisin Eurostatin tiedoista). Katsottiin, etteivät yhteistyöhön osallistumattomat tuottajat harjoittaneet tätä vähäisempää polkumyyntiä ja ettei yhteistyöstä kieltäytymisestä ollut syytä antaa hyvitystä.

(56) Edellä esitetyn perusteella vahvistettiin polkumyynnin laajuudeksi koko maan osalta 69,8 prosenttia cif-hinnasta yhteisön rajalla.

D. YHTEISÖN TUOTANNONALA

1. Yhteisön tuotanto

(57) Sinkkioksidia valmistavat yhteisössä seuraavat yritykset:

- kuusi valituksen tehnyttä tuottajaa, jotka toimivat tutkimuksessa yhteistyössä ja jotka ovat yhteisön suurimmat sinkkioksidin tuottajat;

- kuusi pienempää tuottajaa, jotka eivät kuuluneet valituksen tekijöihin ja jotka toimittivat komissiolle joitakin yleisiä tietoja mutta eivät toimineet tutkimuksessa yhteistyössä. Näistä kuudesta tuottajasta viisi tuki valitusta ja yksi ei ottanut kantaa;

- yhdeksän muuta pientä yritystä, jotka eivät kuuluneet valituksen tekijöihin ja jotka eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa eivätkä ilmaisseet mielipidettään.

(58) Edellä mainittujen yritysten yhteensä tuottama sinkkioksidi muodostaa näin ollen perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannon.

2. Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(59) Kyseiset kuusi yhteistyössä toiminutta valituksen tehnyttä yhteisön tuottajaa täyttää perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa asetetut vaatimukset, sillä niiden osuus yhteisön sinkkioksidin koko tuotannosta on noin 75 prosenttia. Niiden katsotaan tämän vuoksi muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä "yhteisön tuotannonala".

E. VAHINKO

1. Alustavat huomautukset

Tuontitiedot

(60) Tuontia koskevat luvut määritettiin Eurostatin tietojen perusteella. CN-nimike, johon tarkasteltavana oleva tuote nykyisin luokitellaan, kattaa myös rehulaatuluokkaan kuuluvan sinkkioksidin ja sinkkiperoksidin. Valituksessa esitettyjen todisteiden mukaan kyseisiä tuotteita tuodaan yhteisöön vain vähän. Tämän vuoksi tuonnin kokonaismäärää koskevaan arvioon ei tehty erityisiä tarkistuksia.

Lontoon metallipörssin antama sinkkimetallin hintanoteeraus ja sen merkitys sinkkioksidille

(61) Komissio totesi tutkimuksessa, että LME:n sinkkimetallille antama hintanoteeraus on kaikille tavanomaisissa markkinaolosuhteissa toimiville toimijoille olennainen tekijä niiden määrätessä raaka-aineen ja lopputuotteen hintoja. Metallipörssin hintanoteeraus on tunnustettu lähtökohta sinkkipitoisuudeltaan erilaisille tuotteille, niin sinkkirikasteelle kuin sinkkioksidillekin. Tarkastelujakson aikana hintanoteeraus muuttui seuraavassa esitetyllä tavalla. Vuonna 1997 keinottelu sinkkimarkkinoilla sai aikaan hintahuipun. Hintanoteeraus ilmoitetaan Yhdysvaltain dollareina, minkä vuoksi hinnannousu vuosien 1999 ja 2000 välillä voimistui euron heikentyessä dollariin nähden.

>TAULUKON PAIKKA>

2. Yhteisön kulutus

(62) Sinkkioksidin todettavissa oleva yhteisön kulutus laskettiin seuraavien seikkojen pohjalta:

- tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuneen tuonnin kokonaismäärä Eurostatin tietojen mukaan,

- yhteisön tuotannonalan todennettu kokonaismyynti yhteisön markkinoilla,

- komissiolle joitakin yleisiä tietoja toimittaneen kuuden muun yhteisön tuottajan myyntitiedot,

- valituksessa esitetty muita yhteisön tuottajia koskeva näyttö.

(63) Sinkkioksidin yhteisön kulutus oli tutkimusajanjakson aikana noin 257000 tonnia. Kuten seuraavasta taulukosta ilmenee, kulutus kasvoi tarkastelujakson aikana yhdeksällä prosentilla, mikä oli lähinnä seurausta sinkkioksidin käytön lisääntymisestä keraamisessa teollisuudessa.

>TAULUKON PAIKKA>

3. Tuonti Kiinan kansantasavallasta

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä

(64) Polkumyynnillä tapahtuva tuonti Kiinan kansantasavallasta kasvoi vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä lähes kymmenkertaiseksi eli 4459 tonnista 47367 tonniin. Kasvu oli voimakkainta tutkimusajanjakson aikana, jolloin tarkasteltavana olevan tuonnin määrä oli 2,5 kertaa suurempi kuin edellisenä vuonna.

(65) Tarkasteltavana olevan tuonnin markkinaosuus oli tutkimusajanjakson aikana 18,4 prosenttia, kun se tarkastelujakson alussa oli alle 2 prosenttia.

>TAULUKON PAIKKA>

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat

Hintakehitys

(66) Tarkasteltavana olevan tuonnin hinnat nousivat tarkastelujaksolla 23 prosenttia, ja hintojen nousun ilmoitettiin olleen erityisen huomattavaa vuonna 1997, jolloin nousu oli 10 prosenttia, mikä johtui sinkkimetallin maailmanmarkkinahinnan kohoamisesta ennätyskorkeaksi. Hinnat laskivat vuonna 1999 ja nousivat taas voimakkaasti tutkimusajanjakson aikana.

>TAULUKON PAIKKA>

Hinnan alittavuus

(67) Hinnan alittavuuden arvioimista varten verrattiin yhteisön tuotannonalan myynnin, joka suuntautui riippumattomille kuluttajille, vapaasti tehtaalla -hintojen painotettua keskiarvoa laatuluokittain vastaavaan kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien viennin cif-hintojen painotettuun keskiarvoon yhteisön markkinoilla tutkimusajanjakson aikana.

(68) Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien viennin hintoihin tehtiin asianmukaiset oikaisut tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Ne perustuivat tietoihin, jotka oli kerätty tutkimuksen aikana pääasiassa yhteistyössä toimineilta etuyhteydettömiltä tuojilta.

(69) Edellä esitetty huomioon ottaen hinnan alittavuuden marginaalin, ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista, todettiin vaihtelevan 6,0 prosentista 13,7 prosenttiin yrityksillä, joille oli myönnetty markkinatalouskohtelu tai yksilöllinen kohtelu, ja painotetun keskiarvon mukaan olevan 10,8 prosenttia.

4. Yhteisön tuotannonalan tilanne

Alustavat huomautukset

(70) Yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot saatiin tarkistetuista kuuden yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan kyselyyn antamista vastauksista. Kolmella kuudesta yhteistyössä toimineesta tuottajasta oli useita sinkkioksidia tuottavia tuotantolaitoksia, useimmissa tapauksissa useammassa yhteisön jäsenvaltiossa. Näissä tapauksissa kukin tuotantolaitos antoi omat vastauksensa komission kyselyyn ja komissio tarkisti ne, ennen kuin se yhdisti tiedot antaakseen kuvan yhteisön tuotannonalasta kokonaisuudessaan.

(71) Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksia yhteisön tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja tunnusluvut, joilla oli yhteyttä tuotannonalan tilanteeseen.

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(72) Yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni tarkastelujakson aikana kuusi prosenttia, kun taas Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuonti kasvoi lähes kymmenkertaiseksi. Samana aikana yhteisön tuotannonalan kapasiteetti kasvoi kaksi prosenttia erään asiakkaan tarpeita varten tehtyjen suhteellisen vähäisten investointien seurauksena. Yhteisön tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste väheni tuona aikana kuudella prosenttiyksiköllä.

>TAULUKON PAIKKA>

Varastot

(73) Varastojen määrä vuoden lopussa väheni tarkastelujakson aikana 15 prosentilla, mutta ilmaistuna prosentteina tuotannosta pysyi suhteellisen vakaana.

>TAULUKON PAIKKA>

Myynnin määrä, markkinaosuus ja markkinoiden kasvu

(74) Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä yhteisön markkinoilla väheni tarkastelujakson aikana kahdeksan prosenttia, kun samana aikana yhteisön kulutus kasvoi yhdeksän prosenttia ja tarkasteltavana oleva tuonti kasvoi yli kymmenkertaiseksi.

>TAULUKON PAIKKA>

(75) Näin ollen yhteisön tuotannonalan markkinaosuus väheni tarkastelujakson aikana kymmenen prosenttiyksikköä eli kun markkinaosuus vuonna 1996 oli 65 prosenttia yhteisön kulutuksesta oli se tutkimusajanjakson aikana enää 55 prosenttia. Näin siis yhteisön tuotannonalalle ei koitunut etua yhteisön markkinoilla tapahtuneesta kulutuksen kasvusta.

Myyntihinnat ja kustannukset

(76) Tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan myyntihinnat nousivat 19 prosenttia, vaikka yksikkökustannukset nousivat 31 prosenttia. Tarvittavan hinnankorotuksen siis esti laajamittainen alhaisin hinnoin tapahtunut tuonti. Näin ollen yhteisön tuotannonalalle koitui tarkastelujaksona vahinkoa hinnankorotusten estymisen johdosta.

>TAULUKON PAIKKA>

Kannattavuus

(77) Yhteisön tuotannonalan kannattavuus nettomyynnin tuottona yhteisön markkinoilla laski jyrkästi tarkastelujakson aikana niin, että kun se vuonna 1996 oli + 8 prosenttia oli se tutkimusajanjakson aikana - 1 prosenttia.

>TAULUKON PAIKKA>

Investoinnit ja pääoman saanti

(78) Investointien määrä laski tarkastelujakson aikana vuoden 1996 5,2 miljoonasta eurosta tutkimusajanjakson aikaiseen 2,8 miljoonaan euroon. Ilmoitusten mukaan tarkastelujakson aikaisista menoista noin 86 prosenttia liittyi koneisiin, laitteisiin ja muihin tavaroihin. Tutkimuksessa ilmeni, että suurin osa näistä pääomamenoista käytettiin käytössä olevien välineiden korvaamiseen uusilla tai niiden ylläpitoon.

(79) Todettiin, että tarkastelujakson kuluessa yhteisön tuotannonalan oli yhä vaikeampaa perustella sinkkioksidiin liittyviä investointeja etenkin niissä tuotantolaitoksissa, joiden tuotanto suuntautuu lähinnä keraamiseen teollisuuteen. Tämä johti joidenkin investointiohjelmien peruuttamiseen tarkastelujakson jälkipuolella ja joissakin tapauksissa jopa tavanomaisiin ylläpito-ohjelmiin käytettävien varojen huomattavaan vähentämiseen. Lisäksi yhteisön tuotannonalan kyky hankkia rahoitusta ulkopuolisilta rahoittajilta vaikeutui tämä aikana, sillä sen heikkenevä taloudellinen tilanne alkoi huolestuttaa luotonantajia.

>TAULUKON PAIKKA>

Sijoitetun pääoman tuotto

(80) Arvioidessaan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksia yhteisön tuotannonalan saamaan sijoitetun pääoman tuottoon komissio tutki sinkkioksidin myynnistä aiheutuneet voitot tai tappiot ennen verotusta laskettuna vertaamalla niitä sinkkioksidin tuotantoon sijoitettuihin varoihin.

(81) Muutamissa tapauksissa todettiin, että tiettyjä varoja oli käytetty sekä sinkkioksidin että muiden tuotteiden tuotantoon. Komissio totesi, että yksinomaan sinkkioksidin tuotantoon liittyvät varat oli kohdennettu tarkoituksenmukaisesti. Seuraavassa taulukossa esitetyt tiedot ja kehityssuunnat kuvastavat tuotannonalan taloudellisen tuloksen merkittävää heikkenemistä tarkastelujakson aikana.

>TAULUKON PAIKKA>

Kassavirta

(82) Seuraavasta taulukosta käy selvästi ilmi yhteisön tuotannonalan sinkkioksidiin liittyvästä toiminnasta syntyvän kassavirran merkittävä heikkeneminen.

>TAULUKON PAIKKA>

Työllisyys, tuottavuus ja palkat

(83) Seuraavassa taulukossa esitetään yhteisön tuotannonalan sinkkioksidin tuotannossa toimivien työntekijöiden määrä sekä keskimääräiset kokonaistyövoimakustannukset työntekijää kohden (palkka ja sosiaalikulut).

>TAULUKON PAIKKA>

(84) Yhteisön tuotannonalan työntekijöiden lukumäärä tutkimusajanjakson lopussa oli 484. Se merkitsee tarkastelujakson aikana 12 prosentin vähennystä, joka kiihtyi vuodesta 1998. Tuottavuus kasvoi tarkastelujakson aikana 7 prosenttia.

(85) Työntekijöiden keskipalkka nousi kuitenkin 16 prosentilla. Osan tästä kasvusta voidaan katsoa johtuneen euron ja Englannin punnan välisistä valuuttakurssien liikkeistä. Yhteisön tuotannonalan työvoimasta noin 18 prosenttia asuu Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tarkastelujakson aikana euro heikkeni puntaan nähden 25 prosenttia.

Polkumyynnin laajuus

(86) Kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinta, tosiasiallisten, itsessään huomattavien, polkumyyntimarginaalien vaikutuksia ei voida pitää vähäpätöisinä.

5. Vahinkoa koskeva päätelmä

(87) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan sinkkioksidin polkumyynnillä tapahtuva tuonti kasvoi vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä 962 prosenttia eli alle 4500 tonnista yli 47000 tonniin. Tämän johdosta sen markkinaosuus kasvoi kokonaisuudessaan 16 prosenttiyksikköä. Tarkasteltavana olevan tuonnin hinnat olivat koko tarkastelujakson ajan alle yhteisön tuotannonalan hintojen ja hinnan alittavuuden painotettu keskiarvo oli 10,8 prosenttia.

(88) Yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä sekä tuotannon (vähennystä kuusi prosenttia) että myynnin määrän (vähennystä seitsemän prosenttia) osalta kulutuksen kasvusta huolimatta. Tästä syystä yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni 65 prosentista 55 prosenttiin eli 10 prosenttiyksikköä. Tämä markkinaosuuden pieneneminen oli nopeaa erityisesti vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin tuonti Kiinan kansantasavallasta kasvoi nopeimmin. Yhteisön tuotannonalan kannattavuus heikkeni tarkastelujakson aikana ja oli tutkimusajanjaksolla negatiivinen. Kannattavuuden laskiessa yhteisön tuotannonalan oli pakko vähentää kustannuksiaan yrittäessään säilyttää kilpailukykynsä. Työvoimaa ja investointeja vähennettiin. Näistä toimenpiteistä huolimatta kustannukset nousivat nopeasti sinkin hinnannousun seurauksena samalla, kun polkumyynnillä alhaiseen hintaan tapahtunut laajamittainen tuonti esti keskimääräisten myyntihintojen nousun vastaavalle tasolle.

(89) Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa etenkin tuotannon, myynnin ja työllisyyden vähenemisen, markkinaosuuden menetyksen, hinnankorotusten estymisen ja tuottavuuden laskun johdosta.

F. VAHINGON SYY-YHTEYS

1. Johdanto

(90) Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti komissio tarkasteli, onko asianomaisesta maasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi tutkittiin muut tiedossa olevat tekijät, jotka saattoivat aiheuttaa samaan aikaan vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, sen varmistamiseksi, ettei kyseisten muiden tekijöiden mahdollisesti aiheuttaman vahingon katsota johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

2. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus

(91) Kyseisestä maasta peräisin olevan tuonnin huomattava kasvu ja sen markkinaosuuden lisäys tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla tapahtuivat samaan aikaan, kun yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni erityisesti tuotannon, myynnin määrän, markkinaosuuden ja kannattavuuden osalta.

(92) Tilanteen heikkeneminen oli selvintä vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuonti kasvoi noin 150 prosenttia huippulukemiinsa.

(93) Yhteisön tuotannonalan hinnat on aina määritetty niin, että myyntihinnalla katetaan raaka-ainekustannukset, kun taas tarkasteltavana olevan tuonnin myyntihinnat ovat pitkään olleet alemmat kuin tuotteen sisältämän sinkkimetallin kustannukset olisivat edellyttäneet. Vuodesta 1999 yhteisön tuotannonalan myyntihinnat eivät kuitenkaan ole riittäneet kattamaan kokonaistuotantokustannuksia, mikä on johtanut tappioiden syntyyn. Komissio totesi, että tuonti polkumyyntihintaan oli estänyt yhteisön tuotannonalan myyntihintojen korotukset ja tämän vuoksi alentanut sen kannattavuutta. Tutkimuksen yhteydessä saatu näyttö tuki väitettä, jonka mukaan muutamat yhteisön tuotannonalan asiakkaat olisivat käyttäneet asianomaisesta maasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisääntyvää tarjontaa yhteisön markkinoilla hyväkseen painaakseen hintoja alas sopimusneuvotteluissa.

(94) Tästä syystä katsotaan, että yhteisön tuotannonalan tilannetta heikensi tarkastelun kohteena olevan tuonnin aiheuttama paine, joka kasvatti merkittävästi kyseisen tuonnin määrää ja markkinaosuutta vuodesta 1998 ja tapahtui erityisen alhaisin, yhteisön tuotannonalan hinnat alittavin hinnoin.

3. Muiden tekijöiden vaikutus

Muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti

(95) Tarkastelujakson aikana muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti väheni noin 18 prosenttia eli vuoden 1996 noin 23000 tonnista tutkimusajanjakson 19000 tonniin. Tarkasteluajanjakson aikana tapahtuneeksi ilmoitettu kulutuksen kasvu ei siis aiheuttanut etua tälle tuonnille, jonka markkinaosuus väheni 3 prosenttiyksikköä 10 prosentista 7 prosenttiin.

(96) Edellä mainitusta tuonnista ainoastaan Turkista ja Puolasta peräisin oleva tuonti oli yli yhden prosentin yhteisön kulutuksesta tutkimusajanjakson aikana. Seuraavassa taulukossa esitetään muista kolmansista maista kuin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin määrän ja hinnan kehittyminen.

>TAULUKON PAIKKA>

(97) Turkista peräisin olevan tuonnin määrä oli hyvin lähellä vähimmäistasoa ja siihen nähtävästi sisältyi tarkasteltavana olevan tuotteen lisäksi tietty määrä muita tuotteita, kuten sinkkioksidia halvempaa rehulaatuluokkaan kuuluvaa tuotetta. Tämän osalta on syytä panna merkille, että yhteisön tuotannonalan tuottaman ja yhteisön markkinoilla myymän rehulaatuluokan sinkkioksidin hinta oli alempi kuin tuotannonalan myymän sinkkioksidin (ero oli noin 20 prosenttia ja halvempi hinta kuvasti huonompaa laatua).

(98) Puolasta peräisin oleva tuonti väheni tarkastelujakson aikana ja oli tutkimusajanjaksona alle 3000 tonnia. Myös sen markkinaosuus pieneni tänä aikana vuoden 1996 1,4 prosentista tutkimusajanjakson aikaiseen 1,2 prosenttiin. Siitä huolimatta, että Puolasta peräisin olevan tuonnin hinnat olivat alhaiset, olivat ne suurimman osan tarkastelujaksoa korkeammat kuin asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin hinnat.

(99) Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että Turkista, Puolasta ja muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti ei vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

Yhteisön tuotannonalan vientitoiminta

(100) Yhteisön tuotannonalan vienti kasvoi tarkastelujakson aikana lähes 40 prosenttia eli 15748 tonniin. Tutkimusajanjakson aikana yhteisön tuotannonalan viennin osuus tuotannosta oli noin 10 prosenttia.

(101) Eräs asianomainen osapuoli huomautti, että tämä lisäys oli osoitus yhteisön tuotannonalan kilpailukyvystä ja sen vakaasta rahoitustilanteesta. Vaikka vientimarkkinoiden kasvun myönnetäänkin olleen huomattavaa, on paikallaan muistaa, että kyseisen viennin tosiasiallinen määrä oli hyvin pieni verrattaessa sitä myynnin kokonaismäärään. Lisäksi on muistettava, ettei viennin kasvu estänyt yhteisön tuotannonalan tuotannon laskua.

(102) Näin ollen yhteisön tuotannonala on osoittanut olevansa kilpailukykyinen vientitoimintansa suhteen. Tämän perusteella vientitoiminta ei vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

Kulutustottumuksissa tapahtuneet muutokset

(103) Sinkkioksidin kulutus yhteisössä kasvoi yhdeksällä prosentilla tarkastelujakson aikana. Tästä syystä katsotaan, ettei yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon voinut vaikuttaa kysynnän lasku yhteisön markkinoilla.

Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(104) Asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin määrän ja markkinaosuuden huomattavalla kasvulla tarkastelujakson aikana ja sen hinnan alittavuuden tasolla tutkimusajanjakson aikana oli merkittäviä kielteisiä vaikutuksia yhteisön tuotannonalan myynnin määrään ja hintoihin. Tämä puolestaan vaikutti joihinkin yhteisön tuotannonalan talouden tunnuslukuihin, erityisesti kannattavuuteen. Muita sellaisia tekijöitä, jotka olisivat voineet vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, ei tullut esiin.

(105) Tästä syystä päätellään alustavasti, että asianomaisesta maasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

G. YHTEISÖN ETU

1. Yleiset huomiot

(106) Komissio tutki, oliko olemassa sellaisia pakottavia syitä, jotka vahingollista polkumyyntiä koskevasta päätelmästä huolimatta voisivat johtaa päätelmään, ettei toimenpiteiden käyttöönotto olisi tässä tapauksessa yhteisön edun mukaista. Tätä varten tarkasteltiin kaikki toimitetut tiedot huomioon ottaen, perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti, mahdollisten toimenpiteiden ja myös niiden toteuttamatta jättämisen vaikutuksia kaikkien tähän menettelyyn osallistuvien osapuolten kannalta.

2. Tutkimus

(107) Komissio lähetti kyselylomakkeet tuojille, raaka-aineen toimittajille, tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjäteollisuudelle, käyttäjäryhmiä edustaville yhteisöille sekä muille asianomaisille osapuolille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(108) Yhteensä lähetettiin 108 kyselylomaketta, mutta vastauksia saatiin määräaikana ainoastaan 24.

(109) Vastaukset saatiin asetetussa määräajassa seuraavilta:

Kuusi tarkasteltavana olevan tuotteen etuyhteydetöntä tuojaa:

- Explorer SRL (Italia)

- I.T.A.C.O Chimica SRL (Italia)

- I.T.A.C.O. International SRL (Italia)

- Almiberia SA (Espanja)

- Quimialmel SA (Espanja)

- L'Approchimide SRL (Italia)

Viisi raaka-ainetta suoraan toimittavaa yritystä:

- Il.co.met Sas (Italia)

- Mapral SAS (Ranska)

- Rezinal NV (Alankomaat)

- Nuova Eurozinco SpA (Italia)

- Wilhelm Grillo GmbH (Saksa)

13 tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjää, joista:

kymmenen fritin ja lasitteen tuottajaa (tärkeä tuotantoväline keraamisessa teollisuudessa):

- Johnson Matthey Ceramics SA (Espanja)

- Ramacolor (Italia)

- Fritta SL (Espanja)

- Ferro Enamel Española SA (Espanja)

- Torrecid SA (Espanja)

- Esmaltes SA (Espanja)

- Esmalglass SA (Espanja)

- Vernis SA (Espanja)

- Cerdec Ceramics Iberica SA (Espanja)

- Color Esmalt SA (Espanja)

ja kolme kemikaalien ja teräksen tuottajaa:

- Sikel NV (Belgia)

- Hans Heubach GmbH & Co. KG (Saksa)

- Infineum Italia Srl (Italia).

(110) Komissioon otti myös yhteyttä kaksi ammattialan järjestöä, jotka toimittivat yhteen kootut tiedot oman alansa toiminnasta ja esittivät myös huomautuksia jäsentensä puolesta. Nämä olivat:

- ASCER (Asociación Española de Fabricantes de Azulejos y Pavimentos Cerámicos) eli Espanjan keraamisten laattojen valmistajien järjestö

- ANFFECC (Asociación Nacional de Fabricantes de Fritas, Esmaltes, y Colores Cerámicos) eli Espanjan fritin ja lasitteen valmistajien järjestö.

3. Toimenpiteiden käyttöönoton todennäköinen vaikutus yhteisön tuotannonalaan

(111) Yhteisön tuotannonala muodostuu kuudesta yrityksestä, joilla on sinkkioksidin tuotantolaitoksia seuraavissa jäsenvaltioissa: Alankomaat, Espanja, Italia, Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tuottajien ja tuotantolaitosten määrästä johtuen yhteisön markkinoilla esiintyy huomattavasti kilpailua.

(112) Huolimatta yhteisön tuotannonalalle tutkimusajanjakson aikana aiheutuneesta merkittävästä vahingosta ei ole syytä epäillä sen elinkelpoisuutta ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä markkinoilla, joilla valitsee terveen kaupan tavanomaiset olosuhteet.

(113) On syytä muistaa, että yhteisön tuotannonalan tappiollinen tilanne johtuu sen vaikeuksista kilpailla tarkastelujakson aikana huomattavan markkinaosuuden saavuttaneen polkumyynnillä alhaiseen hintaan tapahtuneen tuonnin kanssa. Toimenpiteiden käyttöönoton katsotaan palauttavan markkinoille terveen kilpailun ja tarjoavan yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden myyntimääränsä ja markkinaosuutensa kasvattamiseen. Myynnin ja tuotannon kasvun ennakoidaan lisäksi turvaavan kyseisen tuotannonalan työllisyyden. Oikeudenmukaisin hinnoin tapahtuvan myynnin kasvu johtaisi kiinteiden kustannusten kattamiseen jäävän osuuden suurenemiseen, mikä oletettavasti myös helpottaisi yhteisön tuotannonalan kannattavuuden palauttamista.

(114) Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, jatkuu todennäköisesti tarkastelujakson aikana havaittu yhteisön tuotannonalan kannattavuuden lasku, koska se ei kykene kilpailemaan polkumyynnillä alhaiseen hintaan tapahtuvan tuonnin kanssa. Sen elinkelpoisuus saattaa joutua vaaraan ja tiettyjen tuotantolaitosten olemassaolon jatkuminen vaakalaudalle. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, kiinalainen sinkkioksidi luultavasti kasvattaa markkinaosuuttaan muilla kuin keraamisen teollisuuden muodostamilla markkinoilla. On jo nyt olemassa näyttöä siitä, että yhteisön tuotannonala on menettänyt markkinaosuuttaan kiinalaiselle sinkkioksidille teknisen kumin tuotannossa.

(115) Tästä syystä päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto on yhteisön tuotannonalan edun mukaista.

4. Toimenpiteiden käyttöönoton todennäköinen vaikutus muihin yhteisön tuottajiin

(116) Muut yhteisöön sijoittautuneet sinkkioksidin tuottajat yhtyvät yhteisön tuotannonalan ilmaisemaan huoleen. Niiden kuuden valituksen tekijöihin kuulumattoman tuottajan, jotka toimittivat komissiolle toiminnastaan joitakin yleisiä tietoja, myynti pysyi tarkastelujakson ajan vakaana. Niiden markkinaosuus oli tutkimusajanjakson aikana 7,3 prosenttia, kun se tarkastelujakson alkaessa oli 7,8 prosenttia. Kokonaisuutena nämä tuottajat eivät siis hyötyneet ilmoitetusta kyseistä ajanjaksoa koskevasta yhteisön kulutuksen kasvusta. Ei ole syytä uskoa, että kuuden valituksen tekijöihin kuulumattoman, komissiolle tietoja toimittaneen tuottajan sekä muiden yhteisössä toimivien sinkkioksidien tuottajien tilanne eroaisi merkittävästi yhteisön tuotannonalan tilanteesta.

(117) Tästä syystä päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto on yhteisön muiden tuottajien edun mukaista.

5. Toimenpiteiden käyttöönoton todennäköinen vaikutus tuojiin

(118) Komissio sai vastauksen kyselyyn kuudelta etuyhteydettömältä yhteisössä toimivalta tuojalta. Kyseisten yritysten osuus tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevasta tuonnista oli tutkimusajanjakson aikana 46 prosenttia.

(119) Yhteistyössä toimineiden etuyhteydettömien tuojien sinkkioksidin myynti oli tutkimusajanjakson aikana 8-23 prosenttia liikevaihdosta. On syytä todeta, että työllisyyteen kohdistunut vaikutus oletetaan vähäiseksi; kyseisissä yrityksissä voidaan katsoa noin 25 työntekijän olevan suoraan yhteydessä sinkkioksidin tuotantoon. Tämä määrä ei ole juurikaan vaihdellut tarkastelujakson kuluessa asianomaisesta maasta tulevan tuonnin tavattomasta lisäyksestä huolimatta, sillä kyseisten työntekijöiden työ liittyy myös muihin tuotteisiin, joita ei tarkasteltu tässä tutkimuksessa, ja näin olisi kaiken todennäköisyyden mukaan myös silloin, jos toimenpiteet otettaisiin käyttöön.

(120) Tästä syystä päätellään alustavasti, ettei polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto sanottavasti vaikuttaisi etuyhteydettömien tuojien tilanteeseen.

6. Toimenpiteiden käyttöönoton todennäköinen vaikutus raaka-aineen toimittajiin ja sinkkiä koskevaan kierrätystoimintaan

(121) Yhteisön tuotannonalan raaka-aineen toimittajat voidaan ryhmitellä käyttäen perustana niiden tarjoamia tuotelajeja, jotka ovat hyvälaatuinen erikoissinkki, galvanointiteollisuudesta tuleva kuona ja muut sinkkijätteet. Hyvälaatuisen erikoissinkin osuus yhteisön tuotannonalan raaka-aineostojen arvosta oli tutkimusajanjakson aikana 34 prosenttia. Komissio ei kuitenkaan saanut vastauksia kyseisen raaka-aineen toimittajilta. Tästä syystä pääteltiin, että hyvin todennäköisesti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttaisi merkittävästi niiden tilanteeseen.

(122) Tutkimuksessa toimi yhteistyössä viisi yritystä, joiden raaka-aineen toimittamiseen sinkkioksidin tuottajille liittyvä toiminta työllisti yhteensä 25 henkilöä. Kyseisten yritysten todettiin aktiivisimmin keräävän ja kierrättävän galvanointiteollisuudessa syntyvää jätettä ja käyvän sillä kauppaa. Kolmasosa yhteisössä, muun muassa galvanointiteollisuudessa, käytetystä puhtaasta sinkistä kierrätetään ja puolet tästä uusiomateriaalista käytetään sinkkioksidin tuotantoon. Näiden toimittajien osuus yhteisön tuotannonalan raaka-aineostojen arvosta oli tutkimusajanjakson aikana 14 prosenttia.

(123) Suurin osa näistä toimittajista työskenteli tiiviisti yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisöön sijoittautuneiden sinkkioksidin tuottajien kanssa. Suuri osa niiden liikevaihdosta oli peräisin myynnistä sinkkioksidin tuottajille. Näin ollen yhteisön tuotannonalan, joka on suurin yhteisön sinkkioksidin tuottaja, ostojen väheneminen vaikuttaisi merkittävästi kyseisten yritysten tilanteeseen.

(124) Toimenpiteiden käyttöönotto helpottaisi terveiden kilpailuolosuhteiden palauttamista yhteisön markkinoille ja samalla mahdollistaisi sen, että huomattava osa sinkkijätteestä kierrätetään edelleen. Tästä syystä komissio on päätellyt alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto on alhaisemman jalostusasteen teollisuuden edun mukaista.

7. Toimenpiteiden käyttöönoton todennäköinen vaikutus käyttäjiin

(125) Sinkkioksidia käytetään moniin eri tarkoituksiin. Eniten sinkkioksidia käytetään keraamisessa teollisuudessa, jonka osuus yhteisön tosiasiallisesta kulutuksesta tutkimusajanjakson aikana oli noin 39 prosenttia, kumin seostuksessa (30 prosenttia), kemikaaleissa ja farmaseuttisissa tuotteissa (17 prosenttia) ja muilla aloilla maalit mukaan luettuna (14 prosenttia). Sinkkioksidin markkinat ovat yleensä, lukuun ottamatta keraamista teollisuutta, jolla kulutus on teknologisen edistymisen ansiosta viime aikoina kasvanut, tulleet kehityksensä päähän ja kysynnän muutokset riippuvat talouden yleisestä tilasta.

Renkaiden ja kumin tuottajat

(126) Kuten edellä mainittiin, renkaiden ja kumin tuottajat ovat yhteisössä tärkeitä sinkkioksidin käyttäjiä. Komissio ei kuitenkaan saanut näiltä yrityksiltä vastauksia kyselyynsä. Koska näyttöä päinvastaisesta ei ollut, pääteltiin alustavasti, ettei polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi merkittävästi kyseisiin yrityksiin.

Keraamisia laattoja valmistava teollisuus

(127) Keraamisia laattoja valmistava teollisuus käsittää kaksi tasaveroista osapuolta: fritin ja lasitteen valmistajat sekä laattojen valmistajat. Nämä kaksi osapuolta ovat riippuvaisia toisistaan. Fritin ja lasitteen kysyntä yhteisössä onkin täysin laattojen valmistajista riippuvaista. Yhteisön fritti on saavuttanut maailman johtoaseman teknologisen kehityksen ja laadun osalta, eikä sillä siten ole vakavia kilpailijoita yhteisön ulkopuolella. Tästä syystä päätettiin tarkastella näitä kahta alaa yhtenä tuotannonalana arvioitaessa toimenpiteiden käyttöönoton vaikutuksia, vaikka ainoastaan fritin ja lasitteen valmistajat ovat perusmuodossa olevan sinkkioksidin välittömiä kuluttajia.

(128) Komissio sai vastaukset kymmeneltä frittiä ja lasitetta valmistavalta yritykseltä. Näiden yritysten osuus yhteisön sinkkioksidin kulutuksesta tutkimusajanjakson aikana oli 19 prosenttia eli noin puolet keraamisen teollisuuden sinkkioksidin kulutuksesta.

(129) Komissio ei saanut vastauksia laattojen valmistajilta, ja tästä syystä se käytti Espanjan keraamisten laattojen valmistajien järjestön toimittamia ja teollisuuden julkaisuista saamiaan tietoja arvioidakseen toimenpiteiden käyttöönoton vaikutuksia kyseisen tuotannonalan valmiille tuotteille. Kyseinen järjestö edustaa Espanjan keraamisten laattojen tuottajien suurta enemmistöä.

(130) Laattateollisuudessa sinkkioksidin kulutus on kasvanut jyrkästi vuodesta 1996 sen jälkeen, kun tuotantoprosessissa alettiin käyttää yksipolttotekniikkaa, jossa sinkkioksidia tarvitaan enemmän kuin muissa tekniikoissa.

(131) Yhteisön laattojen tuottajat ovat pääasiassa Espanjassa (Kastilian alueella) ja Italiassa. Kumpikin jäsenvaltio tuotti tutkimusajanjakson aikana laattoja yli 600 miljoonaa neliömetriä. Espanjalaisen ammattiliiton mukaan Espanjan keraamisia laattoja valmistava teollisuus työllistää suoraan yli 26000 henkilöä, joista 3000 työskentelee frittiä ja lasitetta valmistavassa teollisuudessa. Yhteisön fritin ja lasitteen tuotanto keskittyy yhä enemmän Espanjaan. Espanjassa tuotetun fritin ja lasitteen suurimmat Espanjan ulkopuoliset markkinat ovat Italiassa.

Toimenpiteiden vaikutus fritin ja lasitteen valmistajiin

(132) Komissiolle toimitettujen tietojen mukaan sinkkioksidin osuus sulatevärien ja lasitteiden kokonaisvalmistuskustannuksista on noin 20 prosenttia. Toimenpiteiden käyttöönotto nostaisi niihin käytettävästä sinkkioksidista maksettavaa keskihintaa ja lisäisi arviolta alle 4 prosenttia niiden kokonaiskustannuksia, kun otetaan huomioon tutkimus- ja suunnittelukulujen ja muiden kustannusten suuri osuus kaikista tuotantokustannuksista.

(133) Tuottajat väittivät, etteivät he voisi siirtää kustannusten mahdollista nousua asiakkaidensa maksettavaksi, jos toimenpiteet otettaisiin käyttöön Kiinan kansantasavallasta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. He myös väittivät kilpailukykynsä heikkenevän maailmanmarkkinoilla ja menettävänsä markkinaosuuttaan, mikä mahdollisesti uhkaisi työllisyyttä yhteisössä, ja olevansa pakotettuja siirtämään tuotantoa ulkomaille eli hajauttamaan sitä. He myös väittivät, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan sinkkioksidin käytön lisäys johtui pelkästään taloudellisista seikoista sikäli, ettei teollisuus tarvinnut yhteisön tuotannonalan tuottamia kalliimpia parempien puhtausluokkien tuotteita.

(134) Ensimmäisen väitteen osalta komission saamien vastausten mukaan frittiä ja lasitetta valmistavat yritykset ilmoittivat saaneensa voittoa yli 10 prosenttia nettoliikevaihdosta koko tarkastelujakson ajan. Investoiminen uuteen tuotantokapasiteettiin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan on viime vuosikymmenellä ollut sekä huomattavaa että jatkuvaa. Tästä syystä kyseisillä yrityksillä katsotaan olevan riittävän hyvä taloudellinen asema, jotta ne voivat selviytyä tällaisesta kustannusten noususta, jos sen siirtäminen asiakkaiden maksettavaksi ei ole mahdollista.

(135) Tutkimus- ja kehittämistyönsä ansiosta fritin ja lasitteen valmistajat voivat laattojen valmistusalalla lisäksi esitellä asiakkailleen jatkuvasti uusia aineita ja laattamalleja, sillä näiden markkinoiden on uusiuduttava säännöllisesti, jotta ne voisivat säilyttää mallien suunnittelun johtoaseman maailmanmarkkinoilla. Nopeus, jolla uudet mallit tuodaan markkinoille, saattaa näet olla kilpailuedun saamisen kannalta ratkaiseva tekijä. Tästä syystä päätellään, että laattojen tuottajien ja fritin valmistajien välillä on vahva yhteys siten, että ensiksi mainitut suostuvat maksamaan korkeampia hintoja turvatakseen mahdollisuutensa käyttää yhteisön fritin valmistajien uusia malleja ja teknologisia saavutuksia.

(136) Toisen väitteen osalta voidaan todeta, että frittiä ja lasitetta valmistavan teollisuuden tuotteilla on laadukkuuden ja uutuuden ansiosta selvä kilpailuetu. Tätä käsitystä tukevat maat, joihin kyseiset tuottajat vievät tuotteitaan. Espanjassa tuotetusta lasitteesta noin 37 prosenttia meni tutkimusajanjakson aikana vientiin yhteisön ulkopuolelle. Väite, että fritti- ja lasiteteollisuuden olisi hajautettava toimintaansa, ei vaikuta perustellulta, kun tarkastellaan sekä sitä, paljonko teollisuus on viime aikoina investoinut tuotantolaitoksiin yhteisön sisällä, että kilpailukykyisyyttä viennin osalta. Näin ollen yhteisön työllisyyteen ei kohdistu toiminnan hajauttamisesta aiheutuvaa uhkaa. On vahvat taloudelliset syyt siihen, miksi kyseisten yhteisön tuottajien olisi hyvä olla lähellä asiakkaitaan. Sen puolesta puhuu myös kyseisen toiminnan keskittyminen Espanjaan Kastilian alueelle.

(137) Mitä tulee viimeiseen väitteeseen, jonka mukaan yhteisön tuottajien tuotteet eivät enää täyttäisi käyttäjien vaatimuksia, todettiin, että käyttäjien asianomaisella alalla ostamat sinkkioksidilajit ovat verrattavissa yhteisön tuotannonalan tuottamiin tuotteisiin.

(138) Tästä syystä ja ottaen huomioon yhteisön fritti- ja lasiteteollisuuden taloudellisen kokonaistuloksen, sen jatkuvan laajentumisen ja investoinnit uuteen teknologiaan ja välineisiin sekä sen maineen laadukkaiden ja uudenlaisten tuotteiden tuottajana päätellään, ettei toimenpiteiden käyttöönotolla todennäköisesti olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tämän teollisuuden toimintaan.

Toimenpiteiden vaikutus keraamisten laattojen tuottajiin

(139) Espanjalainen laattojen valmistajien järjestö väitti, että toimenpiteiden käyttöönotto Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan sinkkioksidin osalta nostaisi keraamisten laattojen tuotannossa käytettävän lasitteen hintaa ja lisäisi myös valmiin laatan kustannuksia. Lisäksi esitettiin, että toimenpiteiden käyttöönotto heikentäisi kilpailukykyä ja aiheuttaisi vakavampaa sosiaalista ja taloudellista vahinkoa kuin väitetty polkumyynti sinänsä.

(140) Kuten edellä todettiin, tällä alalla toimivat yksittäiset yritykset kieltäytyivät yhteistyöstä komission kanssa. Myöskään järjestön toimittamissa tiedoissa ei esitetty yksityiskohtaisesti yksittäisten tuottajien tuotantokustannuksia. Koska siis tiedot yritysten maksamista tuotantokustannuksista puuttuivat, komissio käytti niiden tuotannon määrää ja arvoa koskevia virallisia tilastotietoja. Arvioitiin, että jokainen laattaneliömetri sisältää noin 48 g sinkkioksidia ja että sinkkioksidin kymmenen prosentin hinnannousu nostaisi tuotetun neliömetrin yksikkökustannuksia ainoastaan 0,06 prosenttia.

(141) Tästä syystä päätellään alustavasti, että toimenpiteillä olisi keraamisten laattojen valmistajiin todennäköisesti vähäiset vaikutukset.

Muut käyttäjät

(142) Komissio sai vain muutamia vastauksia edellä mainittujen alojen ulkopuolisilta käyttäjiltä. Tutkimuksessa toimi yhteistyössä ainoastaan kolme muuta yritystä. Tämän muiden käyttäjien yhteistyön puuttumisen katsotaan merkitsevän, että toimenpiteiden vaikutukset niihin olisivat vähäiset.

(143) Kyseiset kolme vastaajaa edustavat eri aloja, yksi moottoriöljyjen, yksi sinkkifosfaatin ja yksi autoteollisuuden käyttöön tarkoitettujen elektrolyyttisesti galvanoitujen teräslevyjen tuotantoa. Kaikki kolme yritystä ostivat tarkastelujakson aikana sinkkioksidia ainoastaan yhteisön tuottajilta, ja niiden osuus yhteisön kulutuksesta tutkimusajanjakson aikana oli 3 prosenttia.

(144) Yksi näistä yrityksistä mainitsi, ettei sille aiheutuisi vaikutuksia toimenpiteiden käyttöönotosta, kun taas muut väittivät, että seurauksena olisi sinkkioksidin liiallinen hinnannousu markkinoilla.

(145) Vaikka sinkkioksidin osuus kyseisten yritysten tuotantokustannuksista onkin 10-26 prosenttia, päätellään toimenpiteiden käyttöönoton vaikuttavan niihin ainoastaan siinä määrin kuin yhteisön tuotannonalan hinnat todennäköisesti nousisivat toimenpiteiden käyttöönoton seurauksena. On myös syytä muistaa, että tällainen mahdollinen yhteisön tuotannonalan hintojen nousu olisi tulos paluusta tavanomaisiin markkinaolosuhteisiin.

(146) Tästä syystä päätellään alustavasti, että ottaen huomioon edellä esitetty eli yhteistyössä toimimisen vähäisyys sekä yhteistyössä toimineiden käyttäjien tilanne polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttaisi merkittävästi muiden käyttäjien tilanteeseen.

Päätelmät

(147) Ottaen huomioon edellä esitetyt tässä tutkimuksessa tehdyt sinkkioksidin käyttäjiä koskevat päätelmät päätellään alustavasti, ettei toimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi merkittävästi niiden tilanteeseen.

8. Kilpailua ja kauppaa vääristävät vaikutukset

(148) Mahdollisista toimenpiteistä yhteisön kilpailuun kohdistuvien vaikutusten osalta mainittakoon, että yksi asianomainen osapuoli väitti, että tullit vahvistaisivat tarpeettomasti EU:n tuottajien asemaa.

(149) Komissio ei katso, että toimenpiteet vääristäisivät tällä tavoin markkinoita. Toimenpiteet poistaisivat polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vääristävän vaikutuksen ja palauttaisivat terveen kilpailun olosuhteet kaikkien toimijoiden osalta. Ottaen huomioon yhteisössä toimivien sinkkioksidin tuottajien määrä ja erilaiset sinkkioksidin lähteet yhteisön ulkopuolella pääteltiin lisäksi, etteivät toimenpiteet vaikuttaisi markkinoilla nykyisin vallitsevaan vilkkaaseen kilpailuun.

(150) Väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönotto ei edellä esitetyn perusteella rajoittaisi käyttäjäteollisuuden valinnan mahdollisuuksia tai heikentäisi kilpailua.

9. Päätelmät

(151) Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, ettei ollut olemassa pakottavia syitä olla ottamatta polkumyyntitoimenpiteitä käyttöön tässä tapauksessa.

H. VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

1. Vahingon korjaava taso

(152) Pääteltiin, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman enemmän vahingon estämiseksi on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön polkumyyntitoimenpiteet väliaikaisten tullien muodossa.

(153) Tullien suuruutta määrittäessään komissio otti huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi tarvittavan tullin määrän.

(154) Tätä varten komissio määritteli yhteisön tuotannonalan tuotantokustannusten perusteella vahinkoa aiheuttamattoman hinnan sekä kohtuullisen 8 prosentin voittomarginaalin. Tämän marginaalin katsotaan olevan soveltuva vähimmäismäärä, joka kyseisellä tuotannonalalla olisi odotettavissa vahingollisen polkumyynnin puuttuessa. Sen soveltuvuutta tukee lisäksi se, että yhteisön tuotannonala ilmoitti tämän voittomarginaalin tarkastelujakson alussa, jolloin polkumyynnillä tapahtuva tuonti oli suhteellisen vähäistä. Vahinkoa aiheuttamatonta hintaa verrattiin edellä esitettyihin hinnan alittavuutta määriteltäessä käytettyihin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintoihin. Vahinkomarginaalin määrittämiseksi tämän vertailun tuloksena saadut erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina koko cif-tuonnin arvosta.

(155) Jäännösvahinkomarginaalin laskemiseksi kaikille muille Kiinan kansantasavallassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille käytettiin samoja vientihintoja ja menetelmiä kuin koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin laskemisessa johdanto-osan 55 kappaleessa kuvatulla tavalla.

2. Väliaikaiset toimenpiteet

(156) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, joka perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti olisi todettujen polkumyyntimarginaalien suuruinen mutta ei edellä laskettua vahinkomarginaalia korkeampi.

(157) Edellä esitetyn perusteella polkumyyntitullit on vahvistettu vertaamalla vahinkomarginaalia ja polkumyyntimarginaalia keskenään. Liuzhou Longcheng Chemical General Plant -yrityksellä vahinkomarginaali oli polkumyyntimarginaalia alempi, ja näin ollen tulli olisi vahvistettava sen perusteella. Kolmen muun yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta tulli on vahvistettu polkumyyntimarginaalin suuruiseksi, sillä sen todettiin olevan vahinkomarginaalia alempi.

(158) Muihin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettava koko maata koskeva tulli vahvistettiin vahinkomarginaalin suuruiseksi, sillä sen todettiin olevan koko maata koskevaa polkumyyntimarginaalia alempi.

(159) Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten senhetkistä tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määriteltyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Minkä tahansa muun yrityksen (mukaan lukien nimeltä mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), jota ei ole mainittu erikseen nimineen ja osoitteineen tämän asetuksen artiklaosassa, tuottamien tuotteiden tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavaa tullia.

(160) Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimen muutoksesta tai uuden tuotanto- tai myyntiyksikön perustamisesta johtuvat) on toimitettava viipymättä komissiolle, ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai uuteen tuotanto- tai myyntiyksikköön mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkina- ja vientimyynnin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa asetusta tämän mukaisesti ja neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla ajan tasalle luettelon yrityksistä, joihin sovelletaan yksilöllistä tullia.

I. LOPPUSÄÄNNÖKSET

(161) Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa ilmoittautuneet asianomaiset osapuolet voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi on todettava, että kaikki tämän asetuksen tarkoituksia varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua tarkastelemaan uudelleen mahdollista lopullista tullia varten,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan CN-nimikkeeseen ex 2817 00 00 (Taric-koodi 2817 00 00*10 ) kuuluvan sinkkioksidin (kemiallinen kaava ZnO), jonka puhtausaste kuiva-aineen painosta on vähintään 93 prosenttia, tuonnissa.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavissa yrityksissä valmistettujen tuotteiden osalta seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

2 artikla

1. Asianomaiset osapuolet voivat yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiseikoista ja päätelmistä, joiden perusteella tämä asetus on annettu, ja ne voivat saman ajan kuluessa esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla komission kuulemiksi suullisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan soveltamista.

2. Asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti asianomaiset osapuolet voivat yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä esittää huomautuksia tämän asetuksen soveltamisesta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä syyskuuta 2001.

Komission puolesta

Pascal Lamy

Komission jäsen

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2) EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2.

(3) EYVL C 366, 20.12.2000, s. 7.