32000R2313

Neuvoston asetus (EY) N:o 2313/2000,

annettu 17 päivänä lokakuuta 2000,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta ja väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta tiettyjen Intiasta ja Korean tasavallasta peräisin olevien väritelevisiovastaanottimien katodisädekuvaputkien tuonnissa ja polkumyyntimenettelyn päättämisestä Liettuasta, Malesiasta ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1) ja erityisesti sen 9 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, joka on tehty komission kuultua neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A MENETTELY

1 Väliaikaiset toimenpiteet

(1) Komission asetuksella (EY) N:o 837/2000(2), jäljempänä "väliaikainen asetus", otettiin käyttöön väliaikaiset polkumyyntitullit sellaisten Intiasta, Malesiasta, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä "Kiina", ja Korean tasavallasta, jäljempänä "Korea", peräisin olevien, CN-koodiin ex85401111 (Taric-koodi 8540 11 11 94) kuuluvien väritelevisiovastaanottimien katodisädekuvaputkien tuonnissa yhteisöön, joiden kuvaruudun läpimitta (eli kuvaputken aktiivinen osa suorana linjana mitattuna) on suurempi kuin 33 cm, mutta enintään 38 cm, leveys-korkeus-suhde pienempi kuin 1,5 ja pisteväli (eli kahden samaa väriä olevan viivan etäisyys toisistaan kuvaruudun keskiosassa) vähintään 0,4 mm, jäljempänä "värikuvaputket".

(2) Liettuaa koskevan polkumyyntimarginaalin todettiin alittavan asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 9 artiklan 3 kohdassa säädetyn kahden prosentin vähimmäistason, ja sen vuoksi ei kyseisen maan osalta otettu käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä.

2 Menettelyn jatko

(3) Väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönoton johdosta osapuolille ilmoitettiin tosiasioista ja huomioista, joihin väliaikainen asetus perustui. Eräät osapuolet esittivät huomautuksensa kirjallisesti. Komissio antoi kuulluksi tulemista pyytäneille osapuolille siihen mahdollisuuden. Osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa ja väliaikaisen tullin vakuutena olleiden määrien lopullista kantamista kyseisen tullin tasoisina. Niille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa oli mahdollista tehdä huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta.

(4) Asianomaisten osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin ja kun siihen oli aihetta otettiin huomioon lopullisissa päätelmissä.

(5) Komissio jatkoi kaikkien lopullisten päätelmiensä tekemiseksi tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista.

B TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(6) Ainoa alustavien päätelmien tiedoksiannon johdosta tämän otsakkeen osalta esitetty huomautus koski kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan valmistamaa tuotetta ja menettelyn päättämistä kyseisen maan osalta pidetään aiheellisena (katso jäljempänä johdanto-osan 85 kappale), minkä vuoksi vahvistetaan väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 7-10 kappaleen sisältö ja päätelmät.

C POLKUMYYNTI

1 Liettua

1.1 Normaaliarvo

(7) Valituksen tekijä väitti, että ainoan liettualaisen vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittamat poisto- ja T & K-kustannukset olivat liian alhaiset. Se ei kuitenkaan esittänyt näyttöä väitteen tueksi. Ilmoitettuja kustannuksia kuitenkin tarkasteltiin eikä niiden todettu olevan aliarvioituja. Tämän vuoksi valituksen tekijän esittämä väite hylättiin ja väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 35 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistettiin.

1.2 Vientihinta ja vertailu

(8) Näitä otsakkeita koskevia huomautuksia ei esitetty. Tämän vuoksi vahvistetaan väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 36 ja 37 kappaleessa esitetyt päätelmät.

1.3 Polkumyyntimarginaali

(9) Tämän vuoksi väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 38 kappaleessa määritetty polkumyyntimarginaali (1,3 prosenttia) vahvistetaan vähimmäistasoksi.

2 Malesia

2.1 Normaaliarvo ja vientihinta

(10) Koska uusia tietoja ei esitetty, vahvistetaan väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 11-13 kappaleessa esitetyt päätelmät.

2.2 Vertailu

(11) Toinen malesialaisista vientiä harjoittavista tuottajista väitti, että normaaliarvoon olisi tehtävä oikaisu myynninjälkeisten kustannusten osalta. Väitettä tarkasteltiin ja todettiin aiheelliseksi myöntää oikaisu. Lisäksi katsottiin aiheellisemmaksi käyttää normaaliarvon ja vientiä harjoittavan tuottajan vientihinnan vertailussa samoja menetelmiä (kuukausittaiset keskimääräiset vaihtokurssit) kuin jo väliaikaisten toimenpiteiden vaiheessa toisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta sovellettuja.

(12) Edellä esitettyä lukuun ottamatta vahvistetaan väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa esitetyt päätelmät.

2.3 Polkumyyntimarginaali

(13) Johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitettujen muutosten johdosta polkumyyntimarginaalit määritettiin lopullisesti seuraavasti:

- Samsung Electron Devices (M) SDN.BHD: 0,7 %,

- Chungwha Picture Tubes (M) SDN.BHD: 4,5 %.

(14) Malesiasta peräisin olevan tuonnin osalta olisi pantava merkille, että edellä mainitut kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa vastaavat kyseisen maan koko viennistä. Sen arvioimiseksi, oliko polkumyyntimarginaali koko maan osalta vähimmäistasoa, määritettiin painotettu keskimääräinen koko maata koskeva polkumyyntimarginaali. Kävi ilmi, että kyseinen marginaali oli vähimmäistasoa Samsungin viennin painoarvon vuoksi Chungwhan vientiin verrattuna. Koko maata koskevan vähimmäistason polkumyyntimarginaalin, Chungwhan alhaisen polkumyyntimarginaalin ja Malesiasta tulevan tuonnin yleisesti vähäisen vaikutuksen vuoksi on tehty se päätelmä, että tutkimus olisi päätettävä ilman suojatoimenpiteiden käyttöönottoa Malesiasta peräisin olevassa tuonnissa perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3 Kiina

(15) Asianomaisten osapuolten esittämien huomautusten tarkastelun johdosta vahvistetaan, että Kiinan osalta polkumyyntiä esiintyy merkittävästi. Jäljempänä johdanto-osan 35 kappaleessa Kiinasta tulevan vähimmäistason tuontimäärästä tehtyjen päätelmien ja menettelyn päättämisen vuoksi Kiinan osalta (katso jäljempänä johdanto-osan 85 kappale) polkumyynnin määrittämistä ei kuitenkaan pidetty tarpeellisena.

4 Intia

(16) Muistutetaan mieleen, että intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tässä tutkimuksessa, ja tämän vuoksi päätelmät oli tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

4.1 Normaaliarvo

(17) Tämän otsakkeen osalta ei esitetty huomautuksia. Normaaliarvon laskentaa tarkistettiin johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitettujen muutosten mukaisesti.

4.2 Vientihinta ja vertailu

(18) Näiden otsakkeiden osalta ei esitetty huomautuksia. Tämän vuoksi vahvistetaan väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 18 ja 19 kappaleessa esitetyt päätelmät.

4.3 Polkumyyntimarginaali

(19) Johdanto-osan 17 kappaleessa tarkoitettujen normaaliarvoon tehtyjen muutosten perusteella polkumyyntimarginaali määritettiin lopullisesti seuraavasti:

- Kaikki yritykset: 20,5 %.

5 Korea

(20) Muistutetaan mieleen, että korealaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tässä tutkimuksessa, ja tämän vuoksi päätelmät oli tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

5.1 Normaaliarvo

(21) Tältä osin ei esitetty huomautuksia. Normaaliarvon laskentaa tarkistettiin johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitettujen muutosten mukaisesti.

5.2 Vientihinta ja vertailu

(22) Näiden otsakkeiden osalta ei esitetty huomautuksia. Tämän vuoksi vahvistetaan väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 23 ja 24 kappaleessa esitetyt päätelmät.

5.3 Polkumyyntimarginaali

(23) Johdanto-osan 21 kappaleessa tarkoitettujen normaaliarvoon tehtyjen muutosten johdosta polkumyyntimarginaali määritettiin lopullisesti seuraavasti:

- Kaikki yritykset: 19,7 %.

4 YHTEISEN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(24) Koska yhteisön tuotannonalan määritelmää koskevia huomautuksia ei esitetty, vahvistetaan väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 39 ja 40 kappaleen päätelmät.

5 VAHINKO

1 Värikuvaputkien kulutus yhteisössä

(25) Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen väliaikaisessa asetuksessa määritetyt kulutusta koskevat tiedot oli muutettava erityisesti sen varmistamiseksi, että yhteisössä sijaitsevia ja asianomaisten maiden vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevia yrityksiä koskevat käytettävissä olevat tiedot otettiin huomioon. Uudet päätelmät vahvistivat värikuvaputkien kulutuksen laskun yhteisössä (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 45 kappale) seuraavasti:

Taulukko 1: Värikuvaputkien kulutus yhteisössä

>TAULUKON PAIKKA>

(26) Kaiken kaikkiaan yhteisön markkinat pienenivät tarkastelujaksolla määrällisesti 30 prosenttia. Olisi pantava merkille, että pieneneminen oli merkittävintä vuosina 1995-1997 (- 26 prosenttia). Mutta kuten edellä olevasta taulukosta ilmenee, yhteisön kulutus alkoi vakiintua vuodesta 1997 alkaen. Kulutus pysyi samalla tasolla vuosina 1997 ja 1998 ja väheni sitten viisi prosenttia tutkimusjaksolla.

(27) Muistutetaan mieleen, että yhteisön kulutuksen vähentyminen johtuu pääasiallisesti siitä, että tarkastelujakson alkupuolella osa 14 tuuman väritelevisioiden yhteisön tuotannosta siirrettiin eräisiin Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) maihin (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 46 kappale). Siirtoprosessin vaikutuksia tarkastellaan johdanto-osan 63-65 kappaleessa.

2 Värikuvaputkien tuonti yhteisöön asianomaisista maista

2.1 Liettua ja Malesia: vähimmäistason polkumyyntimarginaali

(28) Tutkimuksessa vahvistettiin, että Liettuan osalta määritetty polkumyyntimarginaali oli vähimmäistasoa. Lisäksi, kuten johdanto-osan 14 kappaleessa selitetään, myös Malesian osalta määritetty painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali alitti lopullisten toimenpiteiden vaiheessa vähimmäistason raja-arvon.

2.2 Kiina: vähäpätöinen tuonti

(29) Eräs Kiinassa sijaitseva tuottaja väitti olevansa maan ainoa tuottaja ja myyneensä vähäpätöisen määrän värikuvaputkia yhteisöön vietäväksi tutkimusjakson aikana. Se väitti lisäksi, että sen yhteisöön suuntautuvan viennin myyntimäärä ei vastaa Eurostatin tuontitilastoja sen vuoksi, että kyseisissä tilastoissa värikuvaputkien osalta käytettyyn CN-koodiin sisältyi myös muita kuin 14 tuuman värikuvaputkia, joita tämä menettely ei koske. Se ilmoitti, että yhteisön tuotannonalalla oli yhteisyritys erään Kiinassa sijaitsevan yrityksen kanssa ja että tämä saattoi myös selittää edellä mainitun tietojen yhtäpitämättömyyden.

(30) Se väitti myös, että sen tosiasiallinen myyntimäärä yhteisöön suuntautuvaan vientiin alitti vähimmäistason, koska komission väliaikaisten toimenpiteiden vaiheessa määrittämä kulutuksen taso (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 41-44 kappale) oli erittäin epätarkka, ja pyysi, että tutkimus päätettäisiin Kiinan osalta.

(31) Pystyäkseen tarkastelemaan edellä mainittuja väitteitä komissio tarkasteli ensin Kiinan vientitilastoja, pyysi tietoja Euroopan unionin Kiinan-lähetystöltä ja tutki yhteisön tuotannonalan esittämiä tietoja.

(32) Kiinan tilastojen mukaan vientimäärä yhteisöön oli vielä suurempi kuin mitä Eurostatin tilastoista ilmenee. Tämä kuitenkin selittyi sillä, että asianomaisiin tilastoihin sisältyivät myös sellaiset värikuvaputket, joita tämä menettely ei koske.

(33) Yhteisön tuotannonala esitti tietoja sen yhteisyrityksestä Kiinassa. Niistä kävi ilmi, että yhteisyritys ei tuottanut asianomaiseen CN-koodiin kuuluvia tuotteita, vaan muita näyttökomponentteja. Eurostatin tuontitilastojen ja kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittamien tuontilukujen yhtäpitämättömyyden osalta olisi pantava merkille, että, kuten edellä mainitaan, käytettävissä olevat tiedot eivät sulje pois sitä mahdollisuutta, että muita värikuvaputkia kuin tarkasteltavana olevaa tuotetta vietiin Kiinasta yhteisöön.

(34) Tutkimuksessa ei yksilöity muita tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalaisia viejiä kuin edellä mainittu yritys.

(35) Näiden huomioiden perusteella ja ottaen huomioon, että a) Kiinasta tulevan tuonnin määrä vähentyi tarkastelujaksolla merkittävästi (- 83 prosenttia); b) tarkasteltavana olevan tuotteen CN-koodiin kuuluu myös sellaisia tuotteita, joita tämä tutkimus ei koske ja tämän vuoksi Eurostatin tuontitilastot eivät välttämättä täysimääräisesti vastaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia Kiinasta; c) kiinalaisen tuottajan vastauksessaan kyselyyn ilmoittama tuontimäärä alitti perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa säädetyn vähimmäistason; ja d) tiedoista ei käynyt ilmi, että edellä mainittu kiinalainen tuottaja ei olisi ainoa kiinalainen valmistaja, joka myy tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön suuntautuvaan vientiin, pidettiin aiheellisena katsoa, että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus alitti vähimmäistason.

2.3 Intia ja Korea

(36) Ottaen huomioon johdanto-osan 28 kappaleessa Liettuasta ja Malesiasta esitetyt päätelmät ja 35 kappaleessa Kiinasta esitetyt päätelmät, vahinkoa arvioitaessa tarkasteltiin enää ainoastaan Intiasta ja Koreasta tulevaa tuontia, jäljempänä "asianomaisista maista tuleva tuonti".

2.4 Asianomaisista maista tulevan tuonnin kumulatiivinen arviointi

2.4.1 Tuontimäärä

(37) Asianomaisista maista tulevat tuontimäärät kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 2: Asianomaisista maista yhteisöön tulevat tuontimäärät

>TAULUKON PAIKKA>

(38) Asianomaisista maista tuleva tuontimäärä väheni tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 39 prosenttia. Edeltä oleva taulukko osoittaa, että polkumyynnillä tuleva tuonti väheni vuosina 1995-1997 (- 84 prosenttia), mutta kasvoi merkittävästi vuodesta 1997 alkaen tutkimusjaksoa kohti (+ 291 prosenttia).

2.4.2 Tuonnin markkinaosuus

(39) Tarkistettujen kulutusta koskevien lukujen perusteella asianomaisista maista yhteisöön polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3: Asianomaisista maista yhteisöön tulevan tuonnin markkinaosuus

>TAULUKON PAIKKA>

(40) Edellä olevasta taulukosta ilmenee, että markkinaosuus väheni 9, 5 prosenttia vuosina 1995-1997, mutta kasvoi kahdeksan prosenttia vuodesta 1997 tutkimusjaksolle.

2.4.3 Keskimääräinen tuontihinta

(41) Muistutetaan mieleen, että väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 55 kappaleessa esitettyjen päätelmien mukaan Intiasta, Malesiasta, Kiinasta ja Koreasta peräisin olevien värikuvaputkien keskimääräisessä tuontihinnassa näkyi jo laskusuuntaus (- 11 prosenttia tarkastelujaksolla ja - 19 prosenttia vuodesta 1997 tutkimusjaksolle). Kun Malesiaa ja Kiinaa ei otettu enää huomioon, hintakehityksen todettiin olevan ilmeisempää:

Taulukko 4: Keskimääräiset tuontihinnat asianomaisista maista yhteisöön

>TAULUKON PAIKKA>

Vuodesta 1995 tutkimusjaksolle asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteisön markkinoilla veloittamat myyntihinnat laskivat 19 prosenttia. Laskusuuntaus on vieläkin vakavampi tarkasteltaessa kehitystä vuodesta 1997 tutkimusjaksolle, jolloin keskimääräinen tuontihinta laski 30 prosenttia. Samaan aikaan tuontimäärä kasvoi 291 prosenttia.

Lisäksi keskimääräinen tuontihinta laski vuodesta 1997 tutkimusjaksolle paljon enemmän (- 30 prosenttia) kuin keskimääräinen yhteisön tuotannonalan keskihinta (- 19 prosenttia).

2.5 Hinnan alittavuus

(42) Koska edellä asianomaisesta tuonnista esitetty selvitys ei vaikuta hinnan alittavuuteen, väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 59 kappaleen päätelmät vahvistetaan Intian ja Korean osalta. Vertailun tulokset osoittivat, että keskimääräiset hinnan alittavuuden marginaalit ilmaistuina prosentteina yhteisön tuotannonalan keskimääräisistä myyntihinnoista olivat Intian osalta 14,7 prosenttia ja Korean osalta 10,8 prosenttia.

2.6 Päätelmät

(43) Edellä esitettyjen tosiasioiden ja huomioiden perusteella todettiin, että asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä kehittyi kahdessa vaiheessa. Vuosina 1995-1997 tuonti vähentyi merkittävästi. Vuodesta 1997 tutkimusjaksolle se kuitenkin elpyi ja lisääntyi 291 prosenttia. Markkinaosuuden osalta todettiin samankaltainen suuntaus. Asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus vähentyi 9,5 prosenttia vuosina 1995-1997, mutta lisääntyi kahdeksan prosenttia vuodesta 1997 tutkimusjaksolle. Vastaavasti tuontihinnat nousivat 15 prosenttia vuoteen 1997 saakka, mutta laskivat sitten 30 prosenttia.

3 Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

(44) Huomautuksia ei esitetty alustavasta vahinkoselvityksestä, jonka mukaan useimmat yhteisön tuotannonalaa koskevat talouden tunnusluvut olivat merkittävässä laskusuuntauksessa (väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 60-69 kappale ja 72-79 kappale). Yhteisön tuotannonalan tilannetta koskevat päätelmät esitetään kuitenkin jäljempänä erityisesti yhteisön kulutuksessa tapahtunut muutos huomioon ottaen.

Olisi pantava merkille, että yhteisön tuotannonalaa koskevien talouden tunnuslukujen laskusuuntaus oli erityisen merkittävä vuodesta 1997 tutkimusjaksolle.

Kuten väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 60 kappaleessa todetaan, yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot on indeksoitu esitettyjen tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti, koska yhteisön tuotannonala muodostuu ainoastaan yhdestä tuottajasta. Olisi pantava merkille myös, että kaikkia perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa nimenomaisesti lueteltuja tekijöitä tarkasteltiin. Olennaisiksi todetut tekijät esitetään jäljempänä.

3.1 Tuotanto

(45) Muistutetaan mieleen, että yhteisön tuotannonalan värikuvaputkituotanto lisääntyi tarkastelujaksolla yhdeksän prosenttia (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 64 kappale). Olisi pantava merkille myös, että samaan aikaan, kun väritelevisiotuotanto siirrettiin tiettyihin KIE-maihin, yhteisön tuotannonala säilytti värikuvaputkituotantonsa yhteisössä.

3.2 Yhteisön tuotannonalan myyntimäärä, keskimääräiset myyntihinnat ja kannattavuus

(46) Muistutetaan mieleen, että yhteisön tuotannonala menetti 55 prosenttia myyntimäärästä tarkastelujaksolla ja 26 prosenttia vuodesta 1997 tutkimusjaksolle (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 66 kappale). Kulutus laski 30 prosenttia tarkastelujaksolla ja kuusi prosenttia vuodesta 1997 tutkimusjaksolle. Painotetaan, että kulutuksen lasku oli huomattavinta vuosina 1995-1997 (- 26 prosenttia), jolloin osa yhteisön väritelevisiotuotannosta siirrettiin osittain KIE-maihin, kun taas vuodesta 1997 tutkimusjaksolle kulutus pysyi suhteellisen vakaana. Tämän johdosta yhteisön tuotannonalan myynti romahti enemmän kuin kulutus.

(47) Kuten väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 68 kappaleessa todetaan, tutkimuksessa osoitettiin, että yhteisön tuotannonalan etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamat hinnat laskivat 21 prosenttia tarkastelujaksolla, mutta lasku oli merkittävintä vuodesta 1997 tutkimusjaksolle (- 19 %), kun taas vuosina 1995-1997 hinnat olivat vakaita. Näin ollen yhteisön tuotannonalan varsinainen hintaromahdus tapahtui samaan aikaan, kun kulutus oli melko vakaata (kuuden prosentin lasku vuodesta 1997 tutkimusjaksolle), kun taas yhteisön tuotannonalan hinnat olivat vakaita silloin, kun kulutus vähentyi merkittävästi (- 26 prosenttia vuosina 1995-1997).

(48) Lisäksi yhteisön tuotannonalan kannattavuus oli negatiivinen. Kuten väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 75 kappaleessa todetaan, tarkastelujaksolla voitosta menetettiin noin neljä prosenttiyksikköä.

3.3 Markkinaosuus yhteisössä

(49) Tarkistettujen kulutusta koskevien lukujen perusteella yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 5: Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus

>TAULUKON PAIKKA>

(50) Yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuudestaan tarkastelujaksolla 15,5 prosenttia alustavasti arvioidun kuuden prosentin sijasta (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 71 kappale). Huomattavinta (- 7,9 prosenttia) markkinaosuuden vähentyminen oli vuodesta 1997 tutkimusjaksolle, kun polkumyynnillä tapahtuva tuonti yhteisöön lisääntyi voimakkaasti (+ 291 prosenttia) ja sai huomattavan markkinaosuuden (+ 8 prosenttia).

4 Vahinkoa koskevat päätelmät

(51) Palautettakoon mieleen, että tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan myyntihinnat laskivat 21 prosenttia, kannattavuus oli negatiivinen (voittotappio noin neljä prosenttia), myyntimäärä väheni 55 prosenttia (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 81 kappale) ja markkinaosuus pieneni 15,5 prosenttia. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin keskihinta, joka oli tarkastelujaksolla jatkuvasti yhteisön tuotannonalan keskihintaa alhaisempi, oli noin 12 prosenttia alempi kuin yhteisön tuotannonalan keskihinta tutkimusjaksolla.

(52) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä vähentyi merkittävästi vuosina 1995-1997, mutta lisääntyi sitten huomattavasti - 291 prosenttia - vuodesta 1997 tutkimusjaksolle, jolloin kulutus laski kuusi prosenttia. Keskimääräisen tuontihinnan osalta olisi pantava merkille, että se nousi 15 prosenttia vuosina 1995-1997, mutta vuodesta 1997 tutkimusjaksolle keskimääräiset tuontihinnat laskivat 30 prosenttia.

(53) Yksityiskohtaisempi tutkimus vahvisti, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne huononi erityisesti vuodesta 1997 tutkimusjaksolle, jolloin polkumyynnillä tapahtuva tuonti yhteisöön lisääntyi voimakkaasti ja yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni 15 prosenttia (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 64 kappale), sen myyntihinnat laskivat 19 prosenttia ja kannattavuuskin väheni merkittävästi ja työllisyys laski 13 prosenttia.

(54) Edellä esitetyn ja erityisesti myyntihintojen ja kannattavuuden laskun perusteella vahvistetaan päätelmä siitä, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

F SYY-YHTEYS

1 Johdanto

(55) Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, johtuiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko asianomaisista maista polkumyynnillä tulleesta tuonnista.

(56) Tarkasteltiin myös muiden tiedossa olevien tekijöiden kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta sen varmistamiseksi, että näiden muiden tekijöiden aiheuttamaa vahinkoa ei väärin pidetä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista johtuvana.

2 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

(57) Kun tarkastelu ei koskenut enää Malesiaa ja Kiinaa, polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrän todettiin lisääntyneen huomattavasti vuodesta 1997 tutkimusjaksolle (+ 291 prosenttia). Sen markkinaosuus kasvoi kahdeksan prosenttiyksikköä. Tuonti elpyi samaan aikaan, kun kulutus pysyi vakaana ja yhteisön tuotannonalan myynti (- 26 prosenttia) ja markkinaosuus (- 7,9 prosenttia) vähentyivät

(58) Asianomaisten maiden yhteisön markkinoilla veloittamat hinnat olivat tarkastelujaksolla laskeneet 19 prosenttia. Merkittävintä lasku oli vuodesta 1997 tutkimusjaksolle (- 30 prosenttia). Yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat tarkastelujaksolla 21 prosenttia ja lasku oli huomattavinta vuodesta 1997 tutkimusjaksolle (- 19 prosenttia). Hinnan alittavuuden todettiin tutkimusjaksolla olleen keskimäärin noin 12 prosenttia. Tämä johti yhteisön tuotannonalan kannattavuuden heikentymiseen ja peräti neljän prosentin tappioihin liikevaihdosta.

(59) Edellä esitetyn perusteella yhteisön tuotannonalan tilanteen heikentymisen ja asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin voimakkaan lisääntymisen välillä on selvä samanaikaisuus erityisesti vuodesta 1997 alkaen. Kun asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin määrät olivat suuret, yhteisön tuotannonalan myyntimäärä laski ja se menetti markkinaosuuttaan eikä näin ollen voinut tehdä muuta kuin seurata polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa kehitystä ja alentaa hintojaan.

(60) Edellä esitetyt tosiasiat ja huomiot osoittavat, että polkumyynnillä tapahtuneella halpatuonnilla oli merkittävä kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen ja erityisesti sen markkinaosuuteen, myyntimäärään, myyntihintoihin ja kannattavuuteen, ja että se on aiheuttanut merkittävää vahinkoa.

3 Kulutuksen kehitys

(61) On väitetty, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui pääasiassa kulutuksen romahtamisesta taantuvien markkinoiden seurauksena. Tutkimuksesta kävikin ilmi, että kulutus laski tarkastelujaksolla. Yhteisön markkinat pienenivät määrän osalta 30 prosenttia tarkastelujaksolla ja kuusi prosenttia vuodesta 1997 tutkimusjaksolle.

(62) Yksityiskohtaisempi tutkimus kuitenkin osoitti, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ei johtunut yleisesti taantuvista markkinoista. Kävi ilmi, että se, mikä vaikutti markkinoiden taantumiselta, johtui väritelevisioiden tuotannon siirtämisestä tiettyihin KIE-maihin (katso johdanto-osan 63-65 kappale). Koska väritelevisioiden - värikuvaputken sisältävien jatkojalostustuotteiden - kulutus yhteisössä vieläpä kasvoi tarkastelujakson aikana (katso johdanto-osan 66 ja 67 kappale), kyseistä kulutuksen kehitystä ei pitäisi liittää hintojen laskuun. Olisi pantava merkille myös, että useimmat yhteisön tuotannonalaa koskevat talouden tunnusluvut alkoivat laskea merkittävästi kulutuksen vakiinnuttua (katso johdanto-osan 69-71 kappale) eli vuodesta 1997 alkaen.

3.1 Tuotannon siirtämisen vaikutukset

(63) Käytettävissä olevien tietojen mukaan väritelevisioiden tuotanto siirrettiin tiettyihin KIE-maihin tarkastelujakson alkupuolella. Siirtäminen vaikutus oli se, että yhteisössä käytettiin vähemmän värikuvaputkia, joita vietiin enemmän uusien tuotantolaitosten tarpeiden tyydyttämiseksi.

(64) Edellä esitetystä voidaan tehdä se päätelmä, että väritelevisioiden kulutuksen vähentyminen yhteisössä ei itse asiassa osoittanut tarkasteltavana olevan tuotteen kysynnän yleistä vähentymistä ja sen kielteistä vaikutusta myyntihintoihin, vaan ainoastaan siirtymää asianomaisten käyttäjien maantieteellisessä sijainnissa. Väritelevisioiden valmistajien siirtyminen KIE-maihin saattaa suurilta osin selittää värikuvaputkien kulutuksen vähentymisen yhteisössä, mutta sen vaikutus ei ole ollut tuotteen kysynnän yleinen vähentyminen.

(65) Tämän vuoksi tehtiin se päätelmä, että tutkimuksessa todettua myyntihintojen laskua yhteisön markkinoilla erityisesti vuodesta 1997 alkaen ja yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen huonontumista ei voida selittää tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismarkkinoiden yleisellä heikkoudella.

3.2 Väritelevisioiden kulutus yhteisössä

(66) Edellä esitetyn perusteella tarkasteltiin väritelevisioiden kulutuksen kehittymistä vuosina 1995-1998 objektiivisen käsityksen saamiseksi värikuvaputkien kysynnän vähentymisestä yhteisössä tarkastelujaksolla. Koska värikuvaputkia käytetään väritelevisioiden tuotannossa, väritelevisioiden kulutusta yhteisössä koskeva analyysi täydentää selvitystä yhteisön värikuvaputkimarkkinoista.

Taulukko 6: Väritelevisioiden kulutus yhteisössä

>TAULUKON PAIKKA>

(67) Taulukko osoittaa selvästi, että väritelevisioiden kulutus nousi yhteisössä tarkastelujakson aikana ja erityisesti vuosina 1997 ja 1998.

(68) Edellä esitetystä tehdään se päätelmä, että värikuvaputkien kulutuksen vähentyminen yhteisössä ei johdu väritelevisioiden kysynnän yleisestä vähentymisestä, koska kysyntä lisääntyi noin 11 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 1998. Tämän vuoksi tuotannon siirtämisellä ei voida peitellä sitä tosiasiaa, että väritelevisioiden kysyntä kasvoi yhteisössä edelleen, mikä osoittaa, että tarkasteltavana oleva tuote ei ole vanhentunut.

3.3 Kulutuksen kehitys vuodesta 1997 alkaen

(69) Kuten taulukosta 1 käy ilmi ja edellä johdanto-osan 26 kappaleessa selitetään, värikuvaputkien kulutus laski yhteisössä eniten vuosina 1995-1997 (- 26 prosenttia). Sen jälkeen kulutuksen todettiin pysyneen kuitenkin melko vakaana

(70) Yksityiskohtaisempi selvitys on paljastanut, että yhteisön tuotannonalan hinnat olivat vakaat, kun kulutus laski merkittävästi (- 26 prosenttia vuosina 1995-1997) ja että yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat eniten silloin, kun kulutus oli suhteellisen vakaata (kuuden prosentin lasku vuodesta 1997 tutkimusjaksolle). Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne huonontui erityisesti vuodesta 1997 tutkimusjaksolle, jolloin polkumyynnillä tapahtuva tuonti yhteisöön lisääntyi voimakkaasti (tuontimäärä kasvoi 291 prosenttia ja markkinaosuus kahdeksan prosenttia) ja yhteisön tuotannonalan myynti laski 26 prosenttia ja se menetti markkinaosuuttaan 7,9 prosenttia. Kuten edellä on jo osoitettu, kyseisenä aikana yhteisön tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille myymien värikuvaputkien keskimääräinen yksikköhinta laski 19 prosenttia, tuotanto 15 prosenttia ja kannattavuus noin neljä prosenttia. Lopuksi olisi pantava merkille, että yhteisön tuotannonalan tuotantokustannukset eivät nousseet myynnin laskiessa. Tuotantokustannukset päinvastoin laskivat yli 10 prosenttia vuodesta 1997 tutkimusjaksolle.

(71) Edellä esitetystä tehdään se päätelmä, että värikuvaputkien kulutuksen kehittymisellä yhteisössä ei voida selittää yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikentymistä ja asianomaisista maista tulevan värikuvaputkien tuonnin merkittävää lisääntymistä sekä määrän että markkinaosuuden osalta erityisesti vuodesta 1997 tutkimusjaksolle.

4 Tuonti yhteisöön muista kolmansista maista

(72) Alla olevassa taulukossa on otettu huomioon tuonti kaikista maista Intiaa ja Koreaa lukuun ottamatta.

Taulukko 7: Tuonti muista kolmansista maista

>TAULUKON PAIKKA>

Tutkimusjaksolla kyseisen ryhmän merkittävimmät viejät yhteisöön olivat Liettua, Malesia ja Singapore. Kuten edellä johdanto-osan 35 kappaleessa todetaan, Kiinasta tuleva tuonti alitti vähimmäistason.

(73) Muista kolmansista maista tulevan tuonnin kokonaismäärä laski tarkastelujaksolla 37 prosenttia ja kulutus 30 prosenttia. Vuodesta 1997 tutkimusjaksolle kyseinen tuonti vähentyi 29 prosenttia, kun taas kulutus laski ainoastaan kuusi prosenttia.

(74) Tutkimus on osoittanut, että tutkimusjakson aikana useimpien muissa kolmansissa maissa sijaitsevien toimijoiden yhteisön markkinoilla veloittamat hinnat olivat asianomaisten maiden veloittamia hintoja korkeammat. Kyseiset hinnat kehittyivät Eurostatin mukaan seuraavasti:

Taulukko 8: Tuontihinnat

>TAULUKON PAIKKA>

(75) Edellä esitetystä taulukosta käy ilmi, että Singaporesta tulleen tuonnin hinnat ylittivät yhteisön tuotannonalan hintatason tutkimusjaksolla ja että värikuvaputkien hinnat vaihtelivat merkittävästi muiden kolmansien maiden kesken. Malesiasta tulleen tuonnin hinnat olivat vertailukelpoisia yhteisön tuotannonalan veloittamiin hintoihin, mutta liettualaisten vientiä harjoittavien tuottajien veloittamat hinnat olivat alempia. Tämän perusteella ei voida täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tietyistä kolmansista maista tullut tuonti olisi vaikuttanut kielteisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

5 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(76) Ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että muut tekijät kuin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti, erityisesti tuonti Liettuasta, ovat saattaneet nekin aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Kyseiset tekijät eivät kuitenkaan poista syy-yhteyttä määritetyn vahingon ja asianomaisen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusten väliltä varsinkaan sen markkinaosuuden vuoksi.

(77) Tämän osoittaa selvästi yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen huomattavan kielteinen kehitys erityisesti vuodesta 1997 tutkimusjaksolle. Samaan aikaan tuonti asianomaisista maista lisääntyi räjähdysmäisesti (+ 291 prosenttia) ja yhteisön tuotannonalan myyntimäärä laski 26 prosenttia. Kyseisellä ajanjaksolla yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuudestaan 7,9 prosenttia (asianomaisten maiden markkinaosuus kasvoi kahdeksan prosenttia), sen keskihinta laski 19 prosenttia, tuotanto 15 prosenttia ja kannattavuus noin neljä prosenttia. Lisäksi tutkimusjaksolla todettiin merkittävää hinnan alittavuutta.

(78) Asianomaisten maiden vientiä harjoittavien tuottajien harjoittamalla hinnoittelulla oli merkittäviä kielteisiä vaikutuksia yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Tämän vuoksi vahvistetaan, että kyseinen tuonti on erikseen tarkasteltuna aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

G YHTEISÖN ETU

1 Yhteisön tuotannonalan etu

(79) Olisi pantava merkille, että edellä mainitusta väritelevisiotuotannon siirtämisestä huolimatta yhteisössä on vielä merkittävää värikuvaputkien tuotantoa. Väritelevisioiden kysynnän kasvu osoittaakin, että tarkasteltavana oleva tuote ei ole vanhentunut. Olisi pantava merkille, että yhteisön tuotannonala on elinkelpoinen, kuten rationalisointiprosessit osoittavat. Yhteisön tuotannonala on viime vuosina järkeistänyt ja parantanut tuottavuuttaan ja tämän vuoksi onnistunut alentamaan tuotantokustannuksiaan ja kohentamaan kilpailukykyään markkinoilla. Katsotaan, että mikäli polkumyyntitoimenpiteet eivät olisi käytössä, yhteisön tuotannonalan hinnat laskisivat edelleen. Tämä voisi johtaa värikuvaputkien tuotantotoimien päättymiseen yhteisössä ja siten vähentää työllisyyttä yhteisössä.

2 Vaikutus tuojiin ja käyttäjiin

(80) Koska väliaikaisen asetuksen julkaisemisen jälkeen ei esitetty huomautuksia mahdollisesta polkumyyntitoimenpiteiden tuojien ja käyttäjien ansiotoiminnalle aiheuttamasta haitasta, vahvistetaan väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 108-110 kappaleen päätelmät.

3 Päätelmät

(81) Edellä esitettyjen tosiasioiden perusteella tehdään se päätelmä, että ei ole olemassa pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa Intiasta ja Koreasta.

H LOPULLISET TOIMENPITEET

(82) Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä ja yhteisön edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet, jotta Intiasta ja Koreasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi yhteisön tuotannonalalle enempää vahinkoa.

1 Vahingon korjaava taso

(83) Vahingon korjaava taso laskettiin väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 116 kappaleessa esitettyjä menetelmiä käyttäen. Määritettiin vahinkoa aiheuttamaton hintataso, joka kattaa yhteisön tuotannonalan tuotantokustannukset ja mahdollistaa kohtuullisen voiton, kun asianomaisista maista ei tule polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia.

2 Lopullisen tullin muoto ja taso

(84) Vahinkomarginaalit ylittivät kaikille asianomaisille vientiä harjoittaville tuottajille vahvistetut polkumyyntimarginaalit, minkä vuoksi lopullisen tullin olisi oltava perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti viimeksi mainittujen marginaalien tasoinen.

3 Menettelyn päättäminen

(85) Liettuasta, Malesiasta (vähimmäistason polkumyyntimarginaalit) ja Kiinasta (vähimmäistason markkinaosuus) peräisin olevasta tuonnista tehtyjen päätelmien perusteella menettely olisi kyseisten maiden osalta päätettävä.

I VÄLIAIKAISEN TULLIN KANTAMINEN JA VAPAUTTAMINEN

(86) Intialaisten ja korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta todettujen polkumyyntimarginaalien suuruuden ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon vakavuuden vuoksi pidetään tarpeellisena, että asetuksella (EY) N:o 837/2000 käyttöön otettujen väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät olisi kannettava lopullisesti käyttöönotetun lopullisen tullin suuruisina.

(87) Menettelyn päättämisen vuoksi Malesiasta ja Kiinasta peräisin olevan tuonnin osalta asetuksella (EY) N:o 837/2000 kyseisistä maista peräisin olevassa tuonnissa käyttöön otettujen väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät olisi vapautettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli sellaisten Intiasta ja Korean tasavallasta peräisin olevien, CN-koodiin ex85401111 (Taric-koodi 8540 11 11 94) kuuluvien väritelevisiovastaanottimien katodisädekuvaputkien tuonnissa, joiden kuvaruudun läpimitta (eli kuvaputken aktiivinen osa suorana linjana mitattuna) on suurempi kuin 33 cm, mutta enintään 38 cm, leveys-korkeus-suhde pienempi kuin 1,5 ja pisteväli (eli kahden samaa väriä olevan viivan etäisyys toisistaan kuvaruudun keskiosassa) vähintään 0,4 mm.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Päätetään Liettuasta, Malesiasta ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien 1 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen väritelevisiovastaanottimien katodisädekuvaputkien tuontia koskeva menettely.

3 artikla

1. Kannetaan asetuksella (EY) N:o 837/2000 Intiasta ja Korean tasavallasta peräisin olevassa tuonnissa käyttöön otettujen väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät tällä asetuksella lopullisesti käyttöön otettujen tullien suuruisina. Lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät vapautetaan.

2. Vapautetaan asetuksella (EY) N:o 837/2000 Malesiasta ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevassa tuonnissa käyttöön otettujen väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 17 päivänä lokakuuta 2000.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. Fabius

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 905/98 (EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18).

(2) Komission asetus (EY) N:o 837/2000, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2000, välikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavllasta ja Malesiasta peräisin oleiven väritelevisiovastaanottimien katodisädekuvaputkien tuonnissa (EYVL L 102, 27.4.2000, s. 15)