Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31997Y0802(02)

    Eurooppa-neuvoston päätöslauselma kasvusta ja työllisyydestä Amsterdam 16 päivänä kesäkuuta 1997

    EYVL C 236, 2.8.1997, p. 3–4 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    Legal status of the document In force

    31997Y0802(02)

    Eurooppa-neuvoston päätöslauselma kasvusta ja työllisyydestä Amsterdam 16 päivänä kesäkuuta 1997

    Virallinen lehti nro C 236 , 02/08/1997 s. 0003 - 0004


    EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA kasvusta ja työllisyydestä Amsterdam 16 päivänä kesäkuuta 1997 (97/C 236/02)

    EUROOPPA-NEUVOSTO, joka

    PALAUTTAA MIELIIN Essenin Eurooppa-neuvoston päätelmät, komission aloitteen "Toiminta työllisyyden parantamiseksi Euroopassa - luottamussopimus" sekä Dublinin julistuksen työllisyyspolitiikasta,

    ON HYVÄKSYNYT SEURAAVAT SUUNTAVIIVAT:

    JOHDANTO

    1. On ehdottoman tärkeää tehostaa toimia työllisyyden säilyttämiseksi yhtenä Euroopan unionin keskeisistä politiikoista. Talous- ja rahaliitto sekä vakaus- ja kasvusopimus tehostavat sisämarkkinoiden toimintaa ja kehittävät makrotaloudellista ympäristöä, joka ei edistä inflaatiota ja jossa on alhainen korkotaso, vahvistaen näin edellytyksiä taloudelliselle kasvulle ja työllisyydelle. Lisäksi on lujitettava onnistuneen ja kestävän talous- ja rahaliiton, moitteettomasti toimivien sisämarkkinoiden sekä työllisyyden välisiä yhteyksiä. Siksi tavoitteena olisi ensisijaisesti oltava ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman kehittäminen ja työmarkkinoiden herkistäminen talouselämän muutoksille. Rakenneuudistusten on oltava laaja-alaisia eikä rajattuja tai satunnaisia; vain näin voidaan vaikuttaa johdonmukaisesti siihen monitahoiseen kannustinjärjestelmään, joka liittyy työpaikkojen luomiseen ja työn vastaanottamiseen.

    Talous- ja sosiaalipolitiikat tukevat toisiaan. Sosiaalisen suojelun järjestelmiä olisi nykyaikaistettava niin, että niiden toimintaa tehostamalla voidaan edistää kilpailukykyä, työllisyyttä ja kasvua ja siten luoda kestävä perusta sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle.

    Tämä lähestymistapa yhdessä vakauteen perustuvien politiikkojen kanssa luo pohjan taloudelle, joka rakentuu yhteiskuntaan kuulumisen, solidaarisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän ympäristön periaatteille ja joka toimii kaikkien kansalaistensa hyväksi. Taloudellinen tehokkuus ja yhteiskuntaan kuuluminen ovat toisiaan täydentäviä osatekijöitä siinä yhtenäisemmässä eurooppalaisessa yhteiskunnassa, johon me kaikki pyrimme.

    Ottaen huomioon nämä periaatteet Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia sosiaali- ja talousalan toimijoita, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, kantamaan täyden vastuun omilla toiminta-alueillaan.

    TALOUSPILARIN KEHITTÄMINEN

    2. Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa ja erityisesti sen 102 a ja 103 artiklassa määrätään perustamissopimuksen 3 a artiklassa tarkoitetusta jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviistä yhteensovittamisesta. Vaikka päävastuu työttömyyden torjunnassa on edelleen jäsenvaltioilla, yhteensovittamista olisi edelleen tehostettava ja laajennettava sen sisältöä keskittymällä erityisesti työllisyyspolitiikkaan. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan useita eri toimenpiteitä.

    3. Parannetaan ja kehitetään talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja siten, että niistä muodostuu jäsenvaltioiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen varmistava tehokas väline. Osana tervettä ja kestävää makrotalouspolitiikkaa sekä Euroopan unionin ja kunkin jäsenvaltion taloudellista tilannetta koskevan arvioinnin perusteella kiinnitetään enemmän huomiota Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen kasvun ja työllisyyden lisäämisen edellytyksenä siten, että yhdeksi tavoitteeksi voidaan asettaa Euroopan kansalaisten ulottuvilla olevien työpaikkojen lisääminen. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota työ- ja hyödykemarkkinoiden tehokkuuteen, teknologiseen innovaatioon sekä pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksiin luoda työpaikkoja. Huomiota olisi kaikilta osin kiinnitettävä myös ammatillisiin ja muihin koulutusjärjestelmiin elinikäinen oppiminen mukaan lukien, työhön kannustaviin verotus- ja sosiaalietuusjärjestelmiin sekä välillisten työvoimakustannusten alentamiseen työllistettävyyden lisäämiseksi.

    4. Verotuksen ja sosiaalisen suojelun järjestelmistä olisi tehtävä työllisyyden kannalta kannustavampia ja siten parannettava työmarkkinoiden toimintaa. Eurooppa-neuvosto korostaa, että jäsenvaltioiden olisi luotava sellainen verotuksellinen ympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen ja työpaikkojen luomiseen. Nämä ja muut työllisyyspolitiikat tulevat olemaan olennainen osa laajoista suuntaviivoista, joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden kansallinen työllisyyspolitiikka ja niistä saatujen kokemusten perusteella hyväksi osoittautuneet käytännöt.

    5. Neuvostoa kehotetaan ottamaan huomioon Essenin menettelyssä esitetyt monivuotiset työllisyysohjelmat muotoillessaan laajoja suuntaviivoja niiden työllisyysnäkökulman vahvistamiseksi. Neuvosto voi antaa tarpeelliset suositukset jäsenvaltioille perustamissopimuksen 103 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

    6. Tämä talouspolitiikkojen tehokkaampi yhteensovittaminen täydentää menettelyä, joka esitetään perustamissopimuksen uudessa työllisyyttä koskevassa osastossa; siinä määrätään työllisyyskomiteasta, jonka kuuluu toimia kiinteässä yhteistyössä talouspoliittisen komitean kanssa. Neuvoston olisi pyrittävä siihen, että nämä määräykset tulisivat voimaan välittömästi. Eurooppa-neuvostolla on molemmissa menettelyissä kokoava ja ohjaava tehtävänsä perustamissopimuksen mukaisesti.

    7. Euroopan unionin olisi täydennettävä kansallisia toimenpiteitä tarkastelemalla järjestelmällisesti kaikkia nykyisiä, asiaa koskevia yhteisön politiikkoja, myös Euroopan laajuisia verkkoja sekä tutkimus- ja kehittämisohjelmia sen varmistamiseksi, että niiden tavoitteena on työpaikkojen luominen ja taloudellinen kasvu, rahoitusnäkymät ja toimielinten välinen sopimus huomioon ottaen.

    8. Eurooppa-neuvosto on antanut hyväksyntänsä konkreettisille toimille, joilla edistetään mahdollisimman tehokkaasti sisämarkkinoiden lopullista toteutumista; näillä toimilla on tarkoitus tehdä säännöistä tehokkaampia, poistaa tärkeimmät jäljellä olevat markkinoiden vääristymät, välttää haitallista verokilpailua, poistaa markkinoiden yhdentymisen alakohtaiset esteet ja toteuttaa kaikkien kansalaisten kannalta hyödylliset sisämarkkinat.

    9. Ottaen huomioon, että Euroopan investointipankin tehtävä on perustamissopimuksen 198 e artiklan mukaan myötävaikuttaa pääomamarkkinoita ja omia varojaan käyttämällä yhteismarkkinoiden tasapainoiseen ja vakaaseen kehitykseen yhteisön edun mukaisesti, Eurooppa-neuvosto tunnustaa Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston tärkeän tehtävän työpaikkojen luomisessa investointimahdollisuuksien avulla Euroopassa. Euroopan investointipankkia kehotetaan tehostamaan tähän liittyvää toimintaansa, hyvän pankkitoiminnan periaatteiden ja käytäntöjen mukaisia investointihankkeita edistäen, ja erityisesti

    - tarkastelemaan mahdollisuutta perustaa väline, jolla yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa rahoitetaan pienten ja keskisuurten yritysten korkean teknologian hankkeita mahdollisesti hyödyntäen riskipääomaa, jossa on mukana myös yksityinen pankkiala,

    - tarkastelemaan mahdollisuuksiaan toimia koulutuksen, terveyden, kaupunkiympäristön ja ympäristönsuojelun aloilla,

    - tehostamaan toimintaansa laajojen infrastruktuuriverkkojen alalla tutkimalla mahdollisuutta myöntää hyvin pitkäaikaisia lainoja lähinnä Essenissä hyväksyttyjä laajoja ensisijaisia hankkeita varten.

    10. Komissiota kehotetaan antamaan asianmukaisia ehdotuksia sen varmistamiseksi, että Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päätyttyä vuonna 2002 jäljellä olevista varoista saatavat tulot käytetään tutkimusrahastoon hiili- ja terästeollisuuteen liittyviä aloja varten.

    11. Tätä kokonaisstrategiaa noudattamalla ponnistelumme työllisyyden ja yhteiskuntaan kuulumisen edistämiseksi sekä työttömyyden torjumiseksi tehostuvat merkittävästi. Samalla voidaan yhdistää edellytysten luominen työpaikkojen syntymiselle, työntekijöiden suojelu ja työpaikkojen turvaaminen työmarkkinoiden toiminnan välttämättömään parantamiseen. Tämä edistää osaltaan myös talous- ja rahaliiton moitteetonta toimintaa.

    JATKUVA SITOUTUMINEN

    12. Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia osapuolia eli jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota toteuttamaan näitä toimenpiteitä tarmokkaasti ja määrätietoisesti.

    Mahdollisuuksien, jotka uuteen perussopimukseen sisällytetty sosiaalipolitiikkaa koskeva luku työmarkkinaosapuolille tarjoaa, olisi tuettava neuvoston työtä työllisyyden alalla. Eurooppa-neuvosto suosittelee yhteiskunnallista vuoropuhelua ja työmarkkinaosapuolten kuulemista koskevan voimassa olevan yhteisön oikeuden täysimääräistä käyttöä, tarvittaessa myös rakenneuudistusvaiheessa ja ottaen huomioon kansalliset käytännöt.

    13. Näiden politiikkojen muodostama kokonaisuus antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden hyödyntää Euroopan rakentamisen vahvoja puolia niiden sovittaessa tehokkaasti yhteen talouspolitiikkansa neuvostossa uusien työpaikkojen luomiseksi sekä talous- ja rahaliiton onnistuneen ja kestävän kolmannen vaiheen mahdollistamiseksi perustamissopimuksen mukaisesti. Eurooppa-neuvosto pyytää työmarkkinaosapuolia ottamaan täyden vastuun omalla toiminta-alueellaan.

    Top