31997R2320

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2320/97,

annettu 17 päivänä marraskuuta 1997,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottamisesta tiettyjen Unkarista, Puolasta, Venäjältä, T Osekin tasavallasta, Romaniasta ja Slovakian tasavallasta peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa, asetuksen (ETY) N:o 1189/93 kumoamisesta ja kyseistä Kroatian tasavallasta peräisin olevaa tuontia koskevan menettelyn päättämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo, että

A. MENETTELY

(1) Asetuksella (ETY) N:o 1189/93 (2) neuvosto otti käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Unkarista, Puolasta ja Kroatian tasavallasta peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa. Unkarin osalta tulli oli 21,7 prosenttia, Puolan osalta 10,8 prosenttia ja Kroatian tasavallan osalta 17,4 prosenttia. Lisäksi komissio hyväksyi unkarilaisten, puolalaisten ja kroatialaisten viejien esittämät sitoumukset (3).

(2) Komissio ilmoitti 31 päivänä elokuuta 1996 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (4) julkaistulla ilmoituksella tiettyjen Unkarista, Puolasta ja Kroatian tasavallasta peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnista annettua asetusta (ETY) N:o 1189/93 koskevan välivaiheen tarkastelun aloittamisesta ja pani vireille asiaa koskevan tutkimuksen asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä `perusasetus`, 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(3) Kyseinen välivaiheen tarkastelu aloitettiin samanaikaisesti kuin samana päivänä (5) aloitettu vastaavaa Venäjältä, T Osekin tasavallasta, Romaniasta ja Slovakian tasavallasta peräisin olevaa tuontia koskeva tutkimus, joka perustui Euroopan unionin saumattomia teräsputkia valmistavaa tuotannonalaa edustavan komitean (Defence Committee of the Seamless Steel Tube Industry of the European Union) jättämään valitukseen.

(4) Asetuksella (EY) N:o 981/97 (6), jäljempänä `väliaikainen asetus`, komissio otti käyttöön väliaikaiset polkumyyntitullit kyseisten Venäjältä, T Osekin tasavallasta, Romaniasta ja Slovakian tasavallasta peräisin olevien tuotteiden tuonnissa yhteisöön.

(5) Väliaikaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tietyt asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksia kirjallisesti.

Komissio antoi sitä pyytäneille osapuolille mahdollisuuden tulla kuulluksi.

Komissio jatkoi kaikkien lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen etsimistä ja tarkistamista.

(6) Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden ja T Osekin tasavallan, Romanian sekä Slovakian tasavallan välillä tehtyjen sopimusten mukaisesti perustetuille assosiaationeuvostoille ilmoitettiin kirjeellä 22 päivänä toukokuuta 1997 komission aikomuksesta ottaa käyttöön väliaikaiset toimenpiteet.

T Osekin tasavallan, Romanian ja Slovakian tasavallan viranomaiset esittivät vastalauseen, jonka mukaan komissio oli rikkonut Eurooppa-sopimusta (ja erityisesti sen 34 artiklan 2 kohtaa), koska se ei ollut neuvotellut asiasta ennen menettelyn aloittamista, välittömästi sen aloittamisen jälkeen eikä ennen väliaikaisten tullien käyttöönottoa.

Olisi muistettava, että kun valitus on jätetty, komission on tutkittava siihen sisältyvät väitteet. Jos komissio on todennut, että valituksen tekijä on esittänyt riittävät todisteet tutkimuksen aloittamiseksi, sen on oman polkumyynnin vastaisen lainsäädäntönsä määräysten mukaisesti aloitettava menettely. Euroopan yhteisön voidaan katsoa täyttäneen täydellisesti sen Eurooppa-sopimusten mukaiset lailliset velvoitteensa. Sopimuksissa määrätään, että assosiaationeuvostolle on ilmoitettava tapahtuneesta polkumyynnistä välittömästi tuojamaan viranomaisten aloitettua tutkimuksen. Komissio täytti tämän velvoitteen.

Lisäksi Eurooppa-sopimuksissa määrätään, että jos asiassa ei 30 päivän kuluessa asian saattamisesta assosiaationeuvoston tietoon ole päästy hyväksyttävään ratkaisuun, tuova osapuoli voi aloittaa asianmukaiset toimenpiteet. Koska ratkaisuun ei päästy määräajassa, komissiolla oli oikeus toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet; tämä tapahtui 31 päivänä toukokuuta 1997. Varsinainen päätös väliaikaisten tullien käyttöönotosta tehtiin vasta 21 päivänä toukokuuta ja ainoastaan hieman ennen sopimusten mukaisen määräajan umpeutumista. Komissio ilmoitti kuitenkin asiasta välittömästi assosiaationeuvostolle ja toimitti sille tiedot, joiden perusteella päätös oli tehty. Neuvottelut ensin kyseisten maiden viranomaisten ja sitten itse viejien/tuottajien kanssa aloitettiin muutaman päivän kuluessa ja niitä jatkettiin koko tutkimuksen ajan molemminpuolisesti hyväksyttävään ratkaisuun pääsemiseksi. Sen vuoksi yhteisö on täyttänyt täysin Eurooppa-sopimusten ja erityisesti niiden 34 artiklan 2 kohdan ja 34 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaiset velvoitteet.

(7) Komissio ilmoitti virallisesti välivaiheen tarkastelun aloittamisesta unkarilaisille, puolalaisille ja kroatialaisille tuottajille/viejille, tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, viejämaiden edustajille sekä valituksen tekijälle, ja antoi osapuolille, joita asia suoraan koski, mahdollisuuden esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluksi. Komissio antoi mahdollisuuden tulla kuulluksi sitä pyytäneille asianomaisille osapuolille. Ne esittivät mielipiteitään päätelmistä myös kirjallisesti.

(8) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja sai vastaukset valituksen tehneiltä yhteisön tuottajilta, viideltä yritykseltä T Osekin tasavallasta, seitsemältä Romaniasta, yhdeltä Slovakian tasavallasta, kuudelta Venäjältä, yhdeltä Unkarista, kuudelta Puolasta ja yhdeltä Kroatian tasavallasta. Komissio sai vastaukset myös neljältä etuyhteyttä vailla olevalta yhteisön tuojalta, etuyhteydessä yhteen t Osekkiläiseen yritykseen olevalta yhteisön tuojalta ja kahdelta etuyhteydessä slovakialaiseen tuottajaan olevalta tuojalta, joista toinen sijaitsi yhteisössä ja toinen Sveitsissä.

Tarkastuskäynnit molempien tutkimusten osalta suoritettiin seuraavissa yrityksissä:

Yhteisön tuottajat

- Voest Alpine, Kindberg, Itävalta

- Vallourec Industries, Boulogne-Billancourt, Ranska

- Benteler AG, Paderborn, Saksa

- Mannesmannröhren-Werke AG, Mülheim an der Ruhr, Saksa

- Dalmine SpA, Dalmine, Italia

- Productos Tubulares SA, Valle de Trapaga, Espanja

- Tubos Reunidos SA, Amurrio, Espanja

- Ovako Steel AB Tube Division, Bofors, Ruotsi

- ESW Röhrenwerke GmbH, Eschweiler, Saksa

- Rohrwerk Neue Maxhütte GmbH, Sulzbach-Rosenberg, Saksa.

Tuojat, jotka eivät ole etuyhteydessä viejiin

- Jannone ARM SpA, Napoli, Italia

- Geminvest SRL, Limbiate, Italia

- Starval, Marly La Ville, Ranska

- Voest Alpine Stahlhandel AG, Linz, Itävalta.

Uuden tutkimuksen kohteena olevat viejät ja tuojat/kauppayhtiöt

Kahteen t Osekkiläiseen tuottajaan etuyhteydessä oleva tuoja:

- Topham Eisen und Stahlhandelges m.b.H., Wien, Itävalta.

Slovakialaiseen tuottajaan etuyhteydessä olevat tuojat:

- Pipex International AG, Nidau, Sveitsi

- Pipex Italia SpA, Milano, Italia (edellä mainitun tuojan tytäryhtiö).

Viejät T Osekin tasavallassa

- Vítkovice a.s. ja Vítkovice Export a.s., Ostrava

- Nová Hut a.s., Ostrava

- Válcovny trub Dioss ja Dioss Trading, Chomutov

- Ferromet Long Products Ltd., Praha (Nová Hutiin etuyhteydessä oleva kauppayhtiö)

- Incos s.r.o., Praha (etuyhteyttä vailla oleva kauppayhtiö).

Viejä Romaniassa

- Artrom SA, Slatina

- Silcotub SA, Zalau

- Petrotub SA, Roman

- Republica SA

- Intertube Ltd., Bukarest (SC Republica SA:han etuyhteydessä oleva jälleenmyyjä)

- SC Metalexportimport SA, Bukarest (etuyhteyttä vailla oleva viejä/jälleenmyyjä)

- Sota Company, Bukarest (etuyhteyttä vailla oleva viejä/jälleenmyyjä).

Viejät Slovakian tasavallassa

- OZeleziarne Podbrezová a.s., Podbrezová.

Uudelleentarkastelun kohteena olevat viejät

Viejä Unkarissa

- Csepel Tubes Co. Ltd., Budapest

Viejät Puolassa

- Huta Andrzej SA, Zawadzkie

- Huta Batory SA, Chorzów

- Stalexport SA (etuyhteydessä oleva jälleenmyyjä), Katowice

Viejä Kroatian tasavallassa

- Zeljezara Sisak, Sisak Steel Pipe Works, Sisak.

Tutkimuksen aikana kroatialainen viejä ilmoitti komissiolle, että yritys oli muuttanut nimensä muotoon Zeljezara Sisak - Sisak Tubemills Ltd. Komissio päätteli, että nimen muutos ei millään tavalla vaikuttanut tutkimuksessa tehtyihin päätelmiin.

(9) Molempien tutkimusten osalta polkumyyntiä tutkittiin 1 päivän syyskuuta 1995 ja 31 päivän elokuuta 1996 välisenä aikana eli `tutkimusajanjaksona`. Vahinkoa, sen todennäköistä jatkumista ja toistumista koskeva tarkastelu kattoi tammikuun 1992 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson.

(10) Kaikille osapuolille, joita asia koskee, ilmoitettiin olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoa tai voimassaolevien lopullisten toimenpiteiden muuttamista. Niille annettiin lisäksi määräaika, jonka kuluessa kyseisten ilmoitusten jälkeiset huomautukset on tehtävä ja/tai sitoumukset on esitettävä.

B. TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVA TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(11) Molempien tutkimusten kohteena oleva tuote on:

a) raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistetut saumattomat putket, jollaisia käytetään öljy- tai kaasuputkijohdoissa, ulkoläpimitta enintään 406,4 mm,

b) saumattomat poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoiset putket, rautaa tai seostamatonta terästä, kylmävedetyt tai kylmävalssatut, muut kuin tarkkuusputket, ja

c) muut poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoiset putket, rautaa tai seostamatonta terästä, muut kuin kierteitetyt tai kierteitettävät, ulkoläpimitta enintään 406,4 mm,

jotka kuuluvat tällä hetkellä CN-koodeihin 7304 10 10, 7304 10 30, 7304 31 99, 7304 39 91 ja 7304 39 93.

Neuvoston asiaan asetuksessa (ETY) N:o 1189/93 ottaman kannan mukaisesti ja kuten väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 10 kappaleessa on vahvistettu, kaikkia edellä mainittuihin CN-koodeihin kuuluvia saumattomia putkia on sekä uuden tutkimuksen että uudelleentarkastelun yhteydessä pidettävä yhtenä ja samana tuotteena, jäljempänä `tarkasteltavana oleva tuote`.

2. Samankaltainen tuote

(12) Kaikilla molempien tutkimusten kohteena olevilla saumattomilla putkilla havaittiin olevan samat fyysiset ja tekniset ominaisuudet sekä sama käyttötarkoitus riippumatta siitä, onko ne valmistettu yhteisössä tai tutkimusten kohteena olevissa maissa.

Jotkut viejät väittivät, että heidän tuotettaan ei olisi pidettävä yhteisön tuottajien tai muiden vievien tuottajien tuotteiden kanssa samankaltaisena tuotteena, koska niiden välillä on laadullisia ja teknisiä eroja, ja koska tuotteet eroavat myös jakelukanavien, käyttötarkoituksen ja markkinoiden niistä saaman käsityksen suhteen.

Havaittiin kuitenkin, että tarkasteltavana olevan tuotteen jakelukanavat ovat samanlaisia. Perussovellutukset ja yleinen käyttötarkoitus ovat samanlaiset. Kaikki kummankin tutkimuksen kohteena olevat tuodut tuotteet ja yhteisön tuottajien valmistamat tuotteet ovat hyvin vaihdettavissa keskenään ja niiden välillä on kilpailua. Vahvistettiin myös, että näiden kaikkien tuotujen tuotteiden tekniset ja fyysiset perusominaisuudet ovat pienistä eroista huolimatta samanlaisia kuin yhteisön tuottajien valmistamien tuotteiden, tai ne muistuttivat niitä läheisesti.

Lopuksi voidaan todeta, että tutkimuksen kohteena olevista eri maista peräisin olevia tuotteita ja yhteisössä tuotettuja ja myytyjä tuotteita on pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

C. POLKUMYYNTI

POLKUMYYNTITUTKIMUS

1. T Osekin tasavalta

a) Yhteistyö

(13) Yritys, jonka todettiin olevan yhteistyöhön osallistumaton, esitti myöhemmin asiaa koskevan vastalauseensa komissiolle kirjallisesti ja väitti, että perusasetuksen 18 artiklan säännöksiä ei voitu soveltaa siihen. Se korosti, että sillä ei ollut mitään aikomusta johtaa harhaan ja väitti, että yritys oli toiminut parhaan kykynsä mukaan; tämä tarkoitti sitä, että vaikka kotimaista myyntiä, vientiä, hyvityslaskuja, myyntiä eri asiakkaille ja tuotantokustannuksia koskevat tiedot myönnettiin puutteellisiksi, komission velvollisuutena oli ottaa ne huomioon. Se arvosteli komissiota myös siitä, että tämä ei ollut ottanut tarpeeksi huomioon yrityksen kokemia yksityistämisestä johtuvia vaikeuksia eikä T Osekin tasavallalle markkinatalouteen siirtymisestä aiheutuneita erityisongelmia. Lopuksi väitettiin, että koska yrityksen omistaja oli vaihtunut huhtikuussa 1997 (tuotanto oli loppunut edellisessä kuussa), olisi epäoikeudenmukaista rangaista uutta omistajaa.

Syyt, jotka johtivat komission pitämään yhtä t Osekkiläistä yritystä yhteistyöhön osallistumattomana, on esitetty väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että yrityksen komissiolle antamiin, kyselylomakkeeseen merkittyihin tietoihin oli sisällytetty useita satoja kotimaisia liiketoimia ja vientitoimia, joita ei ollut koskaan suoritettu. Tämä oli erittäin harhaanjohtavaa ja merkitsi lisäksi sitä, että komissio ei voinut varmuudella vahvistaa luotettavaa normaaliarvoa eikä luotettavaa vientihintaa. Oli syy tähän mikä tahansa (komissio haluaa huomauttaa, että yhtiön aiemmin antama selitys oli täysin riittämätön ja erosi täydellisesti yhtiön myöhemmin kirjallisesti antamasta selityksestä), sen ei voida sanoa olevan yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaista. Näissä olosuhteissa komissiolla ei ollut muut mahdollisuutta kuin hylätä annettu vastaus ja soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa, koska toisenlainen menettely olisi ollut muita tutkimuksessa täydellisesti yhteistyössä toimineita yrityksiä syrjivää.

Omistajanvaihdos ei ole tämän menettelyn kannalta olennainen tekijä, koska se tapahtui tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen (katso perusasetuksen 6 artiklan 1 kohta).

b) Normaaliarvo

(14) Eräs t Osekkiläinen tuottaja asetti kyseenalaiseksi menetelmän, jota komissio käytti määrittäessään normaaliarvoa yhden tuoteryhmän osalta (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 16 artikla). Se väitti erityisesti, että mitkään perusasetuksen säännökset eivät oikeuttaneet komissiota laskemaan normaaliarvoa ainoastaan keskimääräisen kannattavan myynnin eikä tuoteryhmän keskimääräisen kokonaismyynnin perusteella. Sama tuottaja vastusti sitä, että komissio käytti tietyille ryhmille normaaliarvoa määrittäessään muiden tuoteryhmien kannattavan kotimaisen myynnin voittomarginaalia.

Tätä väitettä ei voitu hyväksyä, koska se on sekä perusasetuksen että yhteisön vakiintuneen käytännön vastainen. Ensimmäisen kohdan osalta on todettava, että alle yksikkökustannusten tapahtuneen kotimaisen myynnin määrän ollessa yli 20 prosenttia myynnistä normaaliarvo lasketaan ainoastaan kannattavan myynnin perusteella perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti. Toisen kohdan osalta on todettava, että komissio toimi perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti soveltamalla "tutkittavana olevan valmistajan tai viejän samankaltaisen tuotteen valmistamiseen tai myyntiin tavanomaisessa kaupankäynnissä" tapahtuneen myynnin voittomarginaalia.

Eräs tuottaja vastusti sen omien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten korvaamista siihen etuyhteydessä olevan yhtiön kustannuksilla (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 16 kappale), koska kyseisten kustannusten olisi perustuttava tutkittavana olevaa tuottajaa koskevaan `tosiasialliseen tietoon` perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Komissio totesi, että tuottajan toimittama asiaa koskeva kirjanpito ei tukenut riittävästi sen kyselylomakkeessa ilmoittamia lukuja. Sen jälkeen kun yritykselle oli saatettu tiedoksi komission aikomukset, se toimitti lisäselvityksiä ja taulukkoja, mutta koska näitä lisätietoja ei voitu tarkistaa, niitä ei voitu myöskään ottaa huomioon.

Molemmat yhteistyössä toimineet tuottajat asettivat kyseenalaiseksi sen, että liiketoimia koskevista tiedoista poistettiin niiden keskinäinen myynti, perustaen kantansa siihen, että ne eivät olleet etuyhteydessä keskenään, ja vaikka ne olisivatkin, komissio ei ollut kyennyt osoittamaan, että niiden suhde vaikuttaisi hintoihin.

Tätä ei voitu hyväksyä. Koska molemmilla yrityksillä on yhteinen enemmistöosakas (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 22 kappale ja jäljempänä oleva johdanto-osan 17 kappale), ne ovat etuyhteydessä toisiinsa. Lisäksi perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdassa todetaan selvästi, että `sellaisten osapuolten, joiden välillä näyttää olevan yhtiösuhde (. . .) välisiä hintoja voidaan pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä sovellettuina (. . .) vain, jos vahvistetaan, että tällainen yhteys ei vaikuta hintoihin`. Koska tätä ei voitu vahvistaa, kiisteltyjä liiketoimia ei otettu huomioon.

Muita normaaliarvoa koskevia huomautuksia ei esitetty, joten neuvosto vahvistaa väliaikaisessa asetuksessa esitetyt päätelmät.

c) Vientihinta

(15) Vientihinnan määrittämistä koskevia huomautuksia ei saatu. Etuyhteydessä olevan itävaltalaisen tuojan osalta tehtiin kuitenkin vähäinen oikaisu voittomarginaalia koskevaan vähennykseen (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 18 kappale) sen jälkeen, kun riippumattomien tuojien tutkimuksen aikana saavuttamia voittomarginaaleja tarkasteltiin uudelleen.

d) Vertailu

(16) Vertailua koskevia huomautuksia ei esitetty, joten komission päätelmät vahvistetaan.

e) Polkumyyntimarginaali

(17) Yhteistyössä toimineet yritykset vastustivat komission päätöstä vahvistaa polkumyyntimarginaali vertaamalla painotettuja keskimääräisiä normaaliarvoja yksittäisiin vientihintoihin (eikä painotettuihin keskimääräisiin vientihintoihin) ja ne väittivät, että komissio ei ollut kyennyt esittämään riittäviä perusteita menettelylleen väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 21 kappaleessa.

Kyseisessä asetuksessa komissio totesi, että sen menettely oli perusteltavissa sillä, että oli välttämätöntä antaa käsitys harjoitetun polkumyynnin koko laajuudesta ja koska vientihinnoissa eri jäsenvaltioiden ja ajanjaksojen välillä oli huomattavia eroja. Komissio on tarkastellut laskelmiaan uudelleen ja päätellyt, että vientihintojen vaihtelut maiden välillä eivät olleet tarpeeksi selviä. Komisso pitäytyy kuitenkin päätelmässään, että eri ajanjaksojen väliset vientihintojen vaihtelut aiheuttivat polkumyynnin huomattavaa lisääntymistä (kasvu oli selvä) määrällisten rajoitusten voimassaoloajan päätyttyä 31 päivänä joulukuuta 1995, joten väliaikaisessa asetuksessa esitetty menettely vahvistetaan.

Komission päätöstä pitää molempia yhteistyössä toimineita tuottajia etuyhteydessä olevina ja sen johdosta yhden polkumyyntimarginaalin vahvistamista niille vastustettiin voimakkaasti sillä perusteella, että molemmilla yrityksillä oli toisistaan riippumaton johto ja niillä oli erilaiset kustannus- ja hinnoittelurakenteet. Lisäksi väitettiin, että enemmistöosakas (valtion omaisuusrahasto) toimi ainoastaan jäsenenä yritysten johtokunnissa eikä sillä ollut vaikutusvaltaa yritysten liikkeenjohdossa.

Komission mielestä markkinatalousmaassa on enemmistöosakkaan asia päättää yrityksen viejämaassa tapahtuvan liiketoiminnan juridisesta muodosta. Sen kyseisen liiketoiminnan valvonta tai mahdollinen valvonta on tavallisesti samanlaista olipa kyseessä yksi juridinen yksikkö tai erilliset juridiset yksiköt. Eri polkumyyntimarginaalien vahvistaminen etuyhteydessä oleville yrityksille sisältää riskin, että vienti voidaan kanavoida sen yrityksen kautta, jonka polkumyyntimarginaali on alhaisin. Tämän vuoksi pääteltiin, että viejämaassa olevia eri tuottajia on kuitenkin kohdeltava tätä menettelyä varten yhtenä yksikkönä silloin, kun määräysvalta kaikissa kyseisissä yrityksissä on samalla osakkaalla.

(18) Komission väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 14-23 kappaleessa esitettyjen alustavien päätelmien perusteella ja ottaen huomioon edellä johdanto-osan 15 kappaleessa esitetyn oikaisun, lopulliset polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina tuonnin cif-arvosta vapaasti yhteisön rajalla kahden yhteistyössä toimineen yrityksen osalta ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

Polkumyynnin jäännösmarginaalia koskeva laskelma tarkistettiin. Sen sijaan, että olisi otettu huomioon kahden t Osekkiläisen tuottajan osalta havaitut korkeimmat normaaliarvot, lopullisessa määrityksessä on käytetty painotettuja keskimääräisiä normaaliarvoja. Tämän perusteella polkumyynnin jäännösmarginaali ilmaistuna prosentteina tuonnin cif-arvosta vapaasti yhteisön rajalla vahvistettiin kahden yhteistyössä toimineen yrityksen osalta nyt 28,6 prosentiksi.

2. Romania

a) Normaaliarvo

(19) Eräs yritys väitti, että yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin tarkoitettuja varoja ei olisi otettava huomioon, koska käyttämättömät varat peruutettiin vuoden lopulla. Jos varat todella peruutettiin eikä niitä käytetty muiden kustannusten kattamiseen, ja jos kyselylomakkeen tietojen tai paikan päällä tehtyjen tarkastusten perusteella voitiin selvästi todeta, että varoja ei ollut käytetty todellisten kustannusten kattamiseen, myynti-, hallinto-, ja yleiskustannusten laskelmat oikaistiin.

Eräs yritys esitti väitteen, että tuotantokustannukset olisi oikaistava, koska kotimaan markkinoiden myynnistä aiheutuneita myyntikustannuksia, ja erityisesti pakkauskustannuksia, ei ollut otettu huomioon. Väitettiin, että yritys oli todellisuudessa saanut korvauksen asiakkailtaan kyseisistä myyntikustannuksista, jotka sisältyivät komission normaaliarvoa koskevaan laskelmaan. Komissio hyväksyi tämän ja kyseisen yrityksen tuotantokustannuslaskelmaan on tehty asianmukainen oikaisu.

Eräs yritys väitti, että komission olisi normaaliarvoa määrittäessään otettava huomioon kaikki myynti, mukaan lukien myynti, joka ei ole tavanomaista kaupankäyntiä, eli tappiollinen myynti. Komissio katsoi perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että tappiollista myyntiä ei olisi otettava huomioon normaaliarvoa määritettäessä, jos kyseinen myynti on enemmän kuin 20 prosenttia kaikesta kotimaisesta myynnistä. Kyseisen yrityksen väitettä ei sen vuoksi voitu hyväksyä ottaen huomioon perusasetuksen säännökset ja yhteisön vakiintuneen käytännön normaaliarvon määrityksessä.

Kaksi yritystä väitti, että Eurooppa-sopimuksen mukaisesti komission olisi normaaliarvoja määrittäessään aina valittava yrityksille edullisin menetelmä sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan nojalla. Tämä väite hylättiin, koska sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa viitataan ainoastaan komission valitsemiin toimenpiteisiin sitten, kun polkumyynti, vahinko, syy-yhteys ja yhteisön etu on määritetty, eikä määrityksessä käytettyihin varsinaisiin laskentamenetelmiin.

Eräs yritys väitti vasta menettelyn hyvin myöhäisessä vaiheessa (väliaikaista ilmoittamista koskevien huomautusten kuulemisessa), että varastomyynti olisi jätettävä huomiotta normaaliarvoa laskettaessa, sillä näin myydyillä tuotteilla ei ollut laatutodistuksia eikä niitä sen vuoksi voitu pitää samankaltaisina tuotteina, ja että kaikki myynti, jossa maksuvälineenä käytettiin muuta kuin rahaa, olisi jätettävä huomiotta, koska se ei ollut tavanomaista kaupankäyntiä. Kyseisiä väitteitä ei esitetty asianmukaisella tavalla, ei vastauksina kyselylomakkeeseen, ei tarkastuskäyntien yhteydessä eikä missään menettelyn myöhemmässä vaiheessa, kun yritykselle annettiin mahdollisuus tehdä huomautuksia. Missään yrityksen toimittamassa asiakirjassa komissio ei kyennyt tekemään eroa varastomyynnin ja muunlaisen myynnin välillä tai myynnin välillä, jolla oli laatutodistus ja jolla ei sitä ollut. Lisäksi tutkimuksen aikana todettiin, että myynti, jossa maksut suoritettiin muuna kuin rahana, oli tosiaankin tavanomaista kaupankäyntiä. Sen vuoksi molemmat väitteet hylättiin.

Muita huomautuksia ei esitetty. Edellä mainitut muutokset huomioon ottaen vahvistetaan väliaikaisessa asetuksessa esitetyt normaaliarvoa koskevat päätelmät.

b) Vientihinta

(20) Vientihintoja laskettaessa käytettyyn menetelmään ei tehty muutoksia. Sen vuoksi vahvistetaan väliaikaisessa asetuksessa esitetyt vientihintoja koskevat päätelmät.

c) Vertailu

(21) Väliaikaisia päätelmiä varten komissio hylkäsi kahden romanialaisen yrityksen pyynnön oikaista normaaliarvoa luottokustannusten perusteella. Kyseiset kaksi yritystä toistivat pyyntönsä. Tutkimuksen aikana todettiin kuitenkin, että Romaniassa ei suurimmassa osassa liiketoimia käytetä maksuvälineenä rahaa. Maksut suoritettiin tavallisesti muunlaisina `hyvityksinä`, joko vaihtokaupalla tai vaihtamalla kauppavekseleitä. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan g alakohdan mukaisesti oikaisu tehdään luotosta aiheutuneiden kustannusten vuoksi sillä edellytyksellä, että kyseinen tekijä otetaan huomioon käytettäviä hintoja määritettäessä. Tutkimus osoitti, että kyseisiä kustannuksia ei ollut otettu huomioon käytettäviä hintoja määritettäessä. Kun maksut suoritettiin hyvityksinä, rahaa ei käytetty, minkä vuoksi yritysten taloudellinen tilanne ei muuttunut. Lisäksi tutkimus osoitti, että mitä tahansa maksuvälinettä käytettäessä ei maksupäivämääriä säännönmukaisesti noudatettu. Pyyntö normaaliarvon oikaisemiseksi luotosta aiheutuneiden kustannusten perusteella hylättiin siksi uudelleen.

Eräs yritys väitti, että viennistä tietyille yhteisön asiakkaille ei ollut maksettu palkkiota ja että kyseisiltä asiakkailta veloitettujen vientihintojen oikaisua ei olisi tehtävä. Komissio teki laskelmiinsa vastaavat tarkistukset.

Eräs yritys pyysi normaaliarvon oikaisua kaupan portaan erojen perusteella. Koska kyseistä pyyntöä ei ollut tehty missään tutkimuksen vaiheessa ennen yrityksen tekemiä komission alustavia päätelmiä koskevia huomautuksia, sitä ei voitu pitää pätevänä. Pyynnön vahvistukseksi ei myöskään esitetty todisteita, ja se oli niiden tietojen vastainen, jotka yritys oli antanut vastauksena kyselylomakkeeseen ja esittänyt tarkastuskäynnin yhteydessä.

Muita vertailua koskevia huomautuksia ei esitetty. Sen vuoksi vahvistetaan väliaikaiset päätelmät.

d) Polkumyyntimarginaali

(22) Eräs yritys väitti, että polkumyyntimarginaalia ei olisi laskettava vertaamalla painotettuja keskimääräisiä normaaliarvoja kunkin vastaavan ryhmän mukautettuun vientihintaan liiketoimikohtaisesti, vaan vertaamalla painotettuja keskimääräisiä normaaliarvoja painotettuun keskimääräiseen vientihintaan.

Tämä väite hylättiin sen jälkeen, kun kaikkien romanialaisten yritysten osalta käytettyä menetelmää tarkasteltiin uudelleen ja havaittiin, että

- yhden yrityksen osalta polkumyyntimarginaali pysyi samana riippumatta käytetystä menetelmästä, sillä sen kaikki vienti tapahtui polkumyynnillä,

- kolmen yrityksen osalta havaittiin, että vientihinnat erosivat merkittävästi viennin määräpaikan tai ajankohdan mukaan.

Edellä todettu huomioon ottaen ja perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti menetelmästä, jossa ajankohdan mukaista painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrataan liiketoimikohtaisesti yksittäisiin mukautettuihin vientihintoihin, pidettiin kiinni lopullista määritystä varten.

Kaikki yhteistyössä toimineet romanialaiset tuottajat/viejät vastustivat sitä, että komissio oli yhteisen enemmistöosakkaan vuoksi ottanut käyttöön yhteisen polkumyyntimarginaalin ja ne vaativat yksilöllistä kohtelua. Johdanto-osan 17 kappaleessa esitetyistä syistä kyseistä pyyntöä ei voitu hyväksyä.

Kaksi yritystä väitti, että komission olisi pitänyt ilmoittaa niille kaikki polkumyyntilaskelmiin liittyvät tekijät kaikkien yritysten osalta, koska niitä oli käytetty yleisen polkumyyntimarginaalin määrittämisessä; koska komissio ei ollut tehnyt näin, se oli yritysten mukaan rikkonut niiden oikeuksia puolustautua. Komissio on perusasetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti selostanut jokaiselle yritykselle yksityiskohtaisesti olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella se on laskenut kunkin yrityksen yksilöllisen polkumyyntimarginaalin, ja lisäksi se on selostanut yhteisen polkumyyntimarginaalin määrittämisessä käyttämäänsä menetelmää. Koska kaikilla yrityksillä on yhteinen enemmistöosakas, ne voivat helposti vaihtaa tietoja kyseisen enemmistöosakkaan kautta ja siten niillä on täydet oikeudet puolustautua.

Muita huomautuksia ei esitetty. Sen vuoksi vahvistetaan väliaikaisessa asetuksessa esitetyt päätelmät.

(23) Lopullisesti vahvistetut painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina tuonnin cif-arvosta vapaasti yhteisön rajalla neljän yhteistyössä toimineen tuottajan osalta ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

Polkumyynnin jäännösmarginaali ilmaistuna prosentteina tuonnin cif-arvosta vapaasti yhteisön rajalla on edelleen 38,2 prosenttia.

3. Slovakian tasavalta

a) Normaaliarvo

(24) Slovakialainen tuottaja asetti kyseenalaiseksi komission käyttämän menetelmän normaaliarvon määrittämiseksi kahden tuoteryhmän osalta (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 31 kappale). Erityisesti se väitti, että komissio oli väärässä, kun se laski normaaliarvon ainoastaan keskimääräisen kannattavan myynnin perusteella, ja että komission olisi sen sijaan pitänyt ottaa huomioon ryhmien keskimääräinen kokonaismyynti. Tuottaja esitti perusteeksi että tuoteryhmien myynti oli kokonaisuudessaan kannattavaa ja siksi kaikki kustannukset katettiin tutkimusajanjakson aikana painotettujen keskiarvojen perusteella. Lisäksi väitettiin, että Eurooppa-sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti komission olisi pitänyt valita menetelmä, joka vähiten haittaa sopimuksen soveltamista.

Molemmat väitteet hylättiin edellä johdanto-osan 19 kappaleessa esitetyistä syistä johtuen.

Muita normaaliarvoa koskevia huomautuksia ei esitetty, joten väliaikaisessa asetuksessa esitetyt komission päätelmät vahvistetaan.

b) Vientihinta

(25) Yritys vastusti komission esittämää vientihinnan määrittelyä (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 32 kappale) ja erityisesti sen päätöstä vähentää yrityksen italialaisen tytäryhtiön veloittamista hinnoista neljän prosentin voittomarginaali. Se väitti, että tämä marginaali oli liian suuri ja että komission olisi pitänyt käyttää italialaisen yrityksen omaa voittomarginaalia. Se väitti myös, että komissio oli tulkinnut yrityksen toimittamia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskevia lukuja väärin ja tämä oli aiheuttanut myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja sen seurauksena polkumyyntimarginaalin kasvun. Se ehdotti lisäksi, että asianmukaisempi menetelmä olisi ollut yhdistää molempien yritysten myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja ottaa huomioon näin ollen ainoastaan yksi kustannusten taso.

Komissio asetti neljän prosentin voittomarginaalin väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 6 kappaleen c kohdassa mainittujen neljän riippumattoman tuojan saavuttamien keskimääräisten voittomarginaalien perusteella. Komissio on kuitenkin tarkastellut lukuja uudelleen ja päättänyt, että lopullista määritystä varten olisi sovellettava oikaistua 3,8 prosentin määrää. Vaikka vastustusta aiheutti se, että kaksi kyseisestä neljästä tuojasta oli itse asiassa etuyhteydessä yhteisön tuottajiin, komissio tuli vakuuttuneeksi siitä, että kyseisten yritysten osalta havaitut voittomarginaalit vastasivat niiden myynnistä yhteisön riippumattomille asiakkaille saatua voittoa. Komissio tarkasteli uudelleen myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskevia lukuja ja totesi, että kustannuksia oli todellakin liioiteltu ja olisi ollut asianmukaisempaa yhdistää sveitsiläisen ja italialaisen kauppayhtiön kustannukset, koska niillä oli samanlainen yhteys slovakialaiseen viejään ja ne toimivat suurelta osin samoissa toimitiloissa. Sen vuoksi otetaan huomioon yksi myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten taso.

c) Vertailu

(26) Yritys oli pyytänyt oikaisua jakelukanavien erojen vuoksi, mitä komissio sen mukaan ei ollut ottanut huomioon alustavassa tutkimuksessa. Se väitti, että kyseinen oikaisu oli perusteltu, koska yritys myi omilla kotimaan markkinoillaan suoraan jälleenmyyjille, mutta harjoitti yhteisön markkinoilla myyntiä siihen etuyhteydessä olevien italialaisen ja sveitsiläisen yrityksen kautta. Se väitti myös, että oikaisu oli välttämätön oikeudenmukaisen vertailun takaamiseksi laskennallisen vientihinnan kanssa.

Kyseinen väite on otettu huomioon yritykselle alennusten ja määrien erojen perusteella jo myönnetyissä oikaisuissa. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa todetaan selvästi, että "oikaisujen toistamista on vältettävä, etenkin silloin, kun kyseessä ovat alennukset, hyvitykset, määrät ja kaupan portaisiin liittyvät erot." Koska normaaliarvoa on jo alennettu sen huomioon ottamiseksi, että myynti yhteisössä suuntautui pääasiassa suurille asiakkaille, lisäoikaisun myöntämiselle ei ole olemassa perusteita.

Muita huomautuksia ei esitetty, joten komission päätelmät vahvistetaan.

d) Polkumyyntimarginaali

(27) Yritys vastusti komission päätöstä vahvistaa polkumyyntimarginaali vertaamalla painotettuja keskimääräisiä mukautettuja normaaliarvoja mukautettuihin yksittäisiin vientihintoihin (eikä painotettuihin keskimääräisiin vientihintoihin) ja se väitti, että komissio ei ollut perustellut riittävästi väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 34 kappaleessa esittämäänsä menettelyä.

Vaikka komissio pysyy edellä mainitussa johdanto-osan 34 kappaleessa esittämässään näkökannassa, sen polkumyyntimarginaalin määrittämisessä käytettyihin lukuihin tekemät muutokset ovat johtaneet siihen, että erot kyseisen kahden menetelmän välillä eivät enää ole niin suuret, että niillä voitaisiin perustella komission alkuperäistä menetelmää. Komissio on sen vuoksi päättänyt lopullista määritystä varten verrata painotettua keskimääräistä normaaliarvoa painotettuun keskimääräiseen vientihintaan. Alustavia päätelmiä on vastaavasti muutettu.

(28) Komission aiempien, väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 31-35 kappaleessa esitettyjen päätelmien perusteella ja ottaen huomioon edellä tarkoitetut muutokset, yhteistyössä toimineelle tuottajalle vahvistettu polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina tuonnin cif-arvosta vapaasti yhteisön rajalla on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

Polkumyynnin jäännösmarginaali on samantasoinen.

4. Venäjä

a) Yhteistyö

(29) Viisi kuudesta venäläisestä yrityksestä kirjoitti komissiolle ja vastusti sen päätöstä pitää niitä yhteistyöhön osallistumattomina. Syyt komission päätökseen esitetään väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 36 kappaleessa. Yritykset väittivät, että ne olisivat olleet halukkaita toimimaan yhteistyössä huolimatta toimitettujen vastausten puutteellisuudesta ja ne olivat olleet valmiita antamaan komissiolle kaikki sen tarvitsemat lisätiedot. Tietyt yritykset pyysivät yksilöllistä kohtelua, esittivät yksilöllistä sitoumusta tai pyysivät suhteellisten etujensa huomioon ottamista.

Komission kanta on kuitenkin yhä se, että koska venäläiset yritykset eivät toimittaneet oikeita ja täydellisiä tietoja pyydetyssä muodossa, niitä ei enää voida pitää tutkimuksessa yhteistyössä toimineina osapuolina. Vaikka jotkut vastaukset olivat kiistatta muita yksityiskohtaisempia, ne olivat kaikki puutteellisia, koska komissio ei kyennyt niiden perusteella määrittämään tarkasti normaaliarvoa eikä vientihintaa, mikä johtui yksittäisten tuotteiden ja liiketoimien yhdistämisestä. Jotkut yritykset toimittivat lisätietoja sen jälkeen, kun komissio oli ilmoittanut niille päätöksestään soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa ja jotkut yritykset toimittivat uusia tai paranneltuja tietoja myös väliaikaisen asetuksen julkaisemisen jälkeen. Tosiasia kuitenkin on, että komission määräaikaan mennessä saamat vastaukset olivat riittämättömiä kaikkien kuuden yrityksen osalta. Olisi muiden tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden asianomaisten osapuolten syrjimistä ottaa huomioon tiedot, jotka on toimitettu päiviä, viikkoja ja joskus kuukausia määräajan päättymisen jälkeen.

Sen vuoksi vahvistetaan komission päätelmät.

b) Polkumyynti

(30) Komissio laski uudelleen venäläisten yritysten polkumyyntimarginaalin käyttämällä samoja normaaliarvoja kuin mitä käytettiin t Osekkiläisten yritysten jäännösmarginaalia tarkistettaessa (katso johdanto-osan 18 kappale). Tämän perusteella polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina tuonnin cif-arvosta vapaasti yhteisön rajalla vahvistetaan 26,8 prosentiksi.

UUDELLEENTARKASTELUA KOSKEVA TUTKIMUS

1. Yleistä

(31) Tuottajat/viejät Puolassa ja Unkarissa eivät ilmoittaneet komission kaikissa kyselylomakkeissa olevissa tuotekuvaustaulukoissa pyytämiä yksityiskohtaisia tietoja yksittäisistä tuotteista, vaan ilmoittivat tiedot tuoteryhmittäin useista eri tuotteista, jotka oli luokiteltu ryhmiksi tiettyjen kriteerien, esimerkiksi seinämien paksuuden, perusteella. Siksi joissakin tapauksissa ryhmissä oli eri CN-koodeihin kuuluvia tuotteita. Tämän vuoksi ja koska tarkastuskäyntien aikana ei ollut mahdollista saada yksityiskohtaisempia tietoja, komissio kykeni tekemään laskelmansa ainoastaan tuoteryhmien eikä yksittäisten tuotteiden perusteella.

2. Unkari

a) Normaaliarvo

(32) Tutkimusajanjakson aikana ainoa unkarilainen tuottaja/viejä myi Euroopan yhteisössä tuotteita neljästä tuoteryhmästä. Ensimmäisen, toisen ja kolmannen ryhmän tuotteet kuuluivat kokonaan CN-koodiin 7304 39 91, neljäs ryhmä sisälsi tuotteita, jotka kuuluivat osittain CN-koodiin 7304 39 91 ja osittain CN-koodiin 7304 39 93. Toimitetut ja tarkastetut tekniset tiedot eivät olleet tarpeeksi yksityiskohtaisia, jotta komissio olisi voinut jakaa neljännen ryhmän tuotteet kyseisen kahden CN-koodin mukaisesti. Ottaen huomioon sen, että Eurostat-tilastojen mukaan tutkimusajanjakson aikana tuotiin huomattavia määriä CN-koodiin 7304 39 93 kuuluvia tuotteita ja sen, että ainoastaan yksi unkarilainen tuottaja/viejä oli myynyt kyseistä tuotetta yhteisöön samana aikana, komissio katsoi neljännen ryhmän kuuluvan kokonaisuudessaan CN-koodiin 7304 39 93.

Tarkastuskäynnin aikana havaittiin, että yrityksen antamat yksityiskohtaiset vientiluvut olivat epäluotettavia, koska yhtä yhteisön asiakasta, jonka osuus kyseisen tuotteen myynnistä yhteisöön oli seitsemän prosenttia, ei ollut otettu huomioon eikä yritys kyennyt korjaamaan vientitoimia koskevaa atk-tiedostoa, joka ei myöskään muilta osin pitänyt paikkaansa. Sen määrittämiseksi, onko kotimaan markkinoiden myynnin määrä viisi prosenttia viennin määrästä ja siten yleisesti edustavaa, kotimaan markkinoilla myytyjä määriä verrattiin Unkaria koskeviin Eurostat-tuontitilastoihin, jotka komissio valitsi riippumattomaksi tietolähteeksi perusasetuksen 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Tämän perusteella päätettiin, että kaikissa tapauksissa kotimaista myyntiä voitiin pitää edustavana normaaliarvon määrittämiseksi sekä yleisellä että tuoteryhmien tasolla perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Kaikkien edellä mainittujen neljän ryhmän osalta määritettiin seuraavaksi, voidaanko kotimaista myyntiä pitää tavanomaisena kaupankäyntinä. Toisen ja kolmannen ryhmän osalta kannattava myynti oli alle kymmenen prosenttia kyseisten tuoteryhmien kotimaisesta myynnistä. Tämän vuoksi kyseisten ryhmien normaaliarvo oli määritettävä perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Määritys tehtiin tuotantokustannusten perusteella lisättynä tietyllä määrällä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Tätä varten otettiin huomioon tuottajan/viejän tosiasialliset tiedot tuotannosta ja myynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä. Ensimmäisen ja neljännen tuoteryhmän osalta 10-80 prosenttia kotimaisesta myynnistä oli kannattavaa. Tätä varten kyseisen kahden ryhmän normaaliarvot määritettiin ainoastaan kannattavan myynnin perusteella perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Koska yrityksen määrittelemät neljä tuoteryhmää vastasivat CN-koodeja 7304 39 91 ja 7304 39 93, komissio päätti määrittää yhden normaaliarvon kullekin CN-koodille. Koska vientitoimia koskevat tiedot havaittiin epäluotettaviksi, eikä kolmen ensimmäisen tuoteryhmän painottaminen niiden perusteella ollut mahdollista, ryhmien painotettuja keskimääräisiä normaaliarvoja ei voitu määrittää. Sen vuoksi otettiin huomioon kyseiselle kolmelle tuoteryhmälle laskettujen normaaliarvojen aritmeettiset keskiarvot normaaliarvon määrittämiseksi CN-koodin 7304 39 91 osalta. Kuten edellä on todettu, komissio katsoi CN-koodin 7304 39 93 vastaavan neljättä tuoteryhmää. CN-koodin 7304 39 93 normaaliarvoksi määritettiin sen vuoksi neljännen tuoteryhmän normaaliarvo.

b) Vientihinta

(33) Kuten edellä olevassa johdanto-osan kappaleessa todettiin, ainoan unkarilaisen viejän toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana havaittiin, että vastauksena kyselylomakkeeseen annetut vientiä koskevat tiedot poikkesivat huomattavasti yrityksen sisäisistä asiakirjoista.

Tarkastuskäynnin jälkeen yritykselle ilmoitettiin kirjallisesti, että tarkastuskäynnin aikana havaittujen huomattavien poikkeavuuksien vuoksi ja koska tosiasiallisia vientilukuja oli mahdoton vahvistaa, toimitettuja tietoja ei voitu käyttää vientihintaa yhteisöön määritettäessä, ja vientihintaa koskevien päätelmien on perustuttava käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Yritykselle annettiin samanaikaisesti mahdollisuus esittää huomautuksia. Tässä vaiheessa yritys toimitti kokonaan uudet tiedot, joita se väitti vientitoimia koskeviksi oikeiksi tiedoiksi. Komissio ei hyväksynyt näitä uusia tietoja, koska niitä ei voitu tarkistaa.

Unkarilaisten vientihintojen määrittämiseksi komissio valitsi riippumattomaksi tietolähteeksi Eurostatin julkaisemat viralliset tuontitilastot perusasetuksen 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Tämä oli erityisen tarkoituksenmukaista ottaen huomioon sen, että ainoastaan yksi tuottaja harjoitti kyseisen tuotteen vientiä Unkarista Euroopan yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Komissio otti kuitenkin huomioon ainoastaan ne kyseisen tuottajan Euroopan yhteisöön viemät molempiin CN-koodeihin kuuluvien tavaroiden määrät, jotka esitettiin kyseisissä tilastotiedoissa.

c) Vertailu

(34) Normaaliarvon ja vapaasti tehtaalla -vientihinnan välisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin asianmukaisesti huomioon oikaisujen muodossa hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet. Oikaisut tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja liitännäiskustannusten sekä luottokustannusten osalta.

Niiden oikaisupyyntöjen osalta, jotka koskevat

- tuontimaksuja ja välillisiä veroja,

- alennuksia, hyvityksiä ja määriä,

- kaupan porrasta, ja

- valuutan muuntamista

olisi huomattava seuraavaa:

Tuontimaksut ja välilliset verot

Yritys pyysi 8 prosentin oikaisua tuoduista raaka-aineista maksetuista ylimääräisistä tullimaksuista perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti. Tarkastuskäynnin aikana komission virkamiehet havaitsivat kuitenkin, että tulleja ei ollut palautettu vietyjen tuotteiden osalta. Sen vuoksi pyynnön katsottiin olevan perusteeton.

Alennukset, hyvitykset ja määrät

Yritys pyysi 4 prosentin oikaisua kotimaisten ja yhteisön asiakkaiden ostamien määrien erojen vuoksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan c alakohdan mukaisesti ja väitti, että alhaisemmat hinnat maksettiin suurista tilauksista. Koska tätä väitettä tukevia todisteita ei esitetty, pyyntö hylättiin.

Kaupan porras

Yritys pyysi 12 prosentin oikaisua yhteisön ja kotimaan markkinoiden jakelukanavien erojen vuoksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan d alakohdan mukaisesti. Väitettiin, että kaikki yhteisön asiakkaat olivat riippumattomia jälleenmyyjiä, kun taas kotimaisista asiakkaista 49 prosenttia oli loppukäyttäjiä. Kyseinen prosenttimäärä, joka oli merkitty kyselylomakkeen kotimaista myyntiä koskevan osan jakelukanavia kuvaavaan taulukkoon, ei ollut kotimaisten asiakkaiden luettelon mukainen, jossa kaikki kotimaiset asiakkaat oli merkitty riippumattomiksi jälleenmyyjiksi, mikä vastasi tilannetta yhteisön markkinoilla. Viejä väitti, että tämä epäjohdonmukaisuus johtui "kielivirheestä". Oliko kyseessä todellakin kielivirhe, on epäolennaista, koska yrityksen vastauksessa esiintyneen epäjohdonmukaisuuden lisäksi komission virkamiehet havaitsivat myös, että yrityksen kotimaan hintoihin sovellettiin samaa hinnoittelupolitiikkaa/hintaluetteloa asiakastyypistä riippumatta. Tätä väitettä ei sen vuoksi voitu ottaa huomioon.

Valuutan muuntaminen

Vientihinnan muuntamisen osalta viejä väitti, että vuosittaisten valuuttakurssien sijasta olisi pitänyt käyttää kuukausittaisia valuuttakursseja. Olisi kuitenkin muistettava, että vientihinnan määritys perustui Eurostat-tietoihin, koska viejän toimittamia liiketoimikohtaisia tietoja ei voitu käyttää. Koska Eurostat-tiedoissa ei ole ilmoitettu myyntipäivämäärää, vaan tuojan tulli-ilmoituksen antamispäivämäärä, kuukausittaisten valuuttakurssien käyttö ei olisi vastannut kauppaehtoja paremmin. Viejän esittämää väitettä ei voitu sen vuoksi hyväksyä.

d) Polkumyyntimarginaali

(35) CN-koodien perusteella tehty painotettujen keskimääräisten normaaliarvojen ja painotettujen keskimääräisten vientihintojen vertailu osoitti polkumyynnin olemassaolon; polkumyyntimarginaali vastasi määrää, jolla normaaliarvo ylitti vientihinnan.

Polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina tuonnin cif-arvosta vapaasti yhteisön rajalla ainoan unkarilaisen tuottajan/viejän osalta on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

Koska ainoa tiedossa oleva tuottaja vastasi lähes kokonaan tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä Unkarista yhteisöön, polkumyynnin jäännösmarginaali vahvistettiin samalle tasolle.

3. Puola

a) Yhteistyö

(36) Kuusi yritystä vastasi komission kyselylomakkeeseen ja kolmen vastauksen (jotka oli lähettänyt kaksi tuottajaa/viejää ja yksi etuyhteydessä oleva kauppayhtiö) katsottiin olevan epätäydellisiä. Tästä syystä pääteltiin, että kyseiset kolme yritystä eivät olleet toimittaneet tutkimusta varten tarvittavia tietoja asetetuissa määräajoissa, ja yrityksille ilmoitettiin komission aikomuksesta tehdä päätelmät perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Kolme muuta yritystä (kaksi tuottajaa/viejää ja yksi etuyhteydessä tuottajaan/viejään oleva kauppayhtiö) vastasi kyselylomakkeisiin riittävästi ja niihin merkityt tiedot tarkistettiin myöhemmin tarkastuskäyntien yhteydessä. Kahdesta tuottajasta/viejästä toinen kieltäytyi kuitenkin antamasta komission virkamiehille jäljennöksiä perusasiakirjoista, kuten kotimaista myyntiä, asiakkaita ja hintoja koskevista tiedoista, alkuperäisistä kotimaisen myynnin myyntilaskuista ja yritysten vientitiedoissa esiintyviä koodeja vastaavista vientiasiakkaista. Tarkistuksessa kävi myös ilmi, että yritys ei ollut vastauksessaan ilmoittanut viennistään yhteisöön etuyhteydessä olevan yrityksen kautta tutkimusajanjakson aikana. Ottaen huomioon nämä puutteellisuudet ja koska oli mahdotonta tarkistaa oleellisia osia yrityksen toimittamista tiedoista, komissio ei kyennyt käyttämään toimitettuja tietoja normaaliarvoa ja vientihintaa yhteisöön määrittäessään. Yritykselle ilmoitettiin sen vuoksi, että sen yhteistyöhön osallistumattomuuden johdosta komissio tekee päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

b) Normaaliarvo

Yhteistyössä toimineet osapuolet

(37) Kuten johdanto-osan 36 kappaleessa on mainittu, ainoastaan yhtä puolalaista tuottajaa/viejää ja yhtä puolalaista kauppayhtiötä voidaan pitää tässä tarkastelussa yhteistyössä toimineena osapuolena. Koska yksilöllinen polkumyyntilaskelma ei ole järkevä, kun kyseessä on kauppayhtiö, määritettiin yksi normaaliarvo ainoan yhteistyössä toimineen tuottajan/viejän osalta.

Tutkimusajanjakson aikana ainoa yhteistyössä toiminut tuottaja/viejä myi kuuden tuoteryhmän tuotteita sekä kotimaan markkinoilla että yhteisössä. Yleisen edustavuuden määritys osoitti, että saman ajanjakson aikana kyseisen tuotteen kotimaisen myynnin kokonaismäärä oli yli kaksi kertaa suurempi kuin viennin määrä yhteisöön. Sen jälkeen määritettiin kunkin tuoteryhmän osalta, oliko kotimaan markkinoiden myynnin määrä viisi prosenttia viennin määrästä, jolloin osoittautui, että kaikkia kuuden tuoteryhmän tuotteita myytiin kotimaan markkinoilla riittäviä määriä ja niitä voitiin sen vuoksi pitää edustavina normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Kannattavuuden määritys osoitti, että kuudesta tuoteryhmästä viiden osalta normaaliarvo voitaisiin määrittää tavanomaisessa kaupankäynnissä maksettujen kotimaan hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Yhden tuoteryhmän kannattava myynti ei ollut riittävä, joten normaaliarvo määritettiin tuotantokustannusten perusteella lisättynä tietyllä määrällä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämän vuoksi otettiin huomioon tuottajan/viejän tosiasialliset tiedot samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä kotimaan markkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä.

Yhteistyöhön osallistumattomat osapuolet

Perusasetuksen 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti neljän yhteistyöhön osallistumattoman osapuolen normaaliarvo määritettiin yhteistyössä toimineen tuottajan sen tuoteryhmän perusteella, jonka normaaliarvo oli suurin, koska muunlainen menettely olisi palkinnut yhteistyöhön osallistumattomuuden. Edellä sanotun merkitystä vähentää kuitenkin se, että kaikki yhteistyössä toimineen tuottajan kotimaan markkinoillaan myymät tuotteet kuuluvat tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleviin halkaisijaltaan suurien tuotteiden ryhmiin, jotka ovat suhteellisesti halvempia verrattuna yhteistyöhön osallistumattomien osapuolten viemiin halkaisijaltaan pienien tuotteiden ryhmiin.

c) Vientihinta

Yhteistyössä toimineet osapuolet

(38) Tutkimusajanjakson aikana yhteistyössä toiminut tuottaja myi tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön sekä suoraan että etuyhteydessä olevan puolalaisen välittäjän kautta. Vientihinta määritettiin ottamalla huomioon sekä suorat liiketoimet että etuyhteydessä olevan kauppayhtiön kautta suoritetut liiketoimet. Kauppayhtiön kautta suoritettujen liiketoimien osalta vientihinta määritettiin viittaamalla kauppayhtiölle tosiasiallisesti maksettuihin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin. Koska etuyhteydessä olevan jälleenmyyjän toimintaa voidaan pitää samankaltaisena kuin jälleenmyyjän, jonka toiminta perustuu palkkioon, palkkiota koskeva arvio tehtiin kauppayhtiön voittomarginaalin perusteella, joka tarkistettiin sen toimitiloissa tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä. Kyseinen voittomarginaali vähennettiin etuyhteydessä olevan yrityksen yhteisön riippumattomilta asiakkailta veloittamista hinnoista.

Yhteistyöhön osallistumattomat osapuolet

Perusasetuksen 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti komissio valitsi riippumattomaksi tietolähteeksi kolmen yhteistyöhön osallistumattoman tuottajan/viejän osalta tarkasteltavina oleviin CN-koodeihin kuuluvien tuotteiden tuontia koskevat Eurostat-tilastotiedot. Vientihinta määritettiin tämän perusteella sen jälkeen, kun kokonaistuonnista oli vähennetty niiden tavaroiden määrä ja arvo, jotka yhteistyössä toiminut tuottaja myi yhteisöön sekä suoraan että yhteistyössä toimineen etuyhteydessä olevan kauppayhtiön kautta.

d) Vertailu

(39) Normaaliarvon ja vapaasti tehtaalla -vientihinnan välisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin asianmukaisesti huomioon oikaisujen muodossa hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet. Oikaisut tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti fyysisten ominaisuuksien, kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja liitännäiskustannusten, palkkioiden ja luottokustannusten osalta.

e) Polkumyyntimarginaali

(40) Yhteistyössä toimineen tuottajan polkumyyntimarginaali määritettiin kunkin tuoteryhmän osalta vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti. Ainoalle yhteistyössä toimineelle tuottajalle vahvistettu polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina tuonnin cif-arvosta vapaasti yhteisön rajalla on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

Yhteistyöhön osallistumattomien osapuolten polkumyynnin jäännösmarginaali laskettiin vertaamalla edellä johdanto-osan 37 kappaleen viimeisen kohdan mukaisesti määritettyä normaaliarvoa johdanto-osan 38 kappaleen viimeisen kohdan mukaisesti määritettyyn vientihintaan. Polkumyynnin jäännösmarginaali ilmaistuna prosentteina tuonnin cif-arvosta vapaasti yhteisön rajalla vahvistetaan 33,2 prosentiksi.

4. Kroatian tasavalta

(41) Ottaen huomioon vahinkoa koskevat päätelmät Kroatian tasavallan osalta (katso johdanto-osan 51 ja 69 kappale) polkumyyntitutkimusta ei katsottu olevan tarpeellista jatkaa.

D. YHTEISÖN TUOTANNONALA

(42) Molemmissa tutkimuksissa yhteistyössä toimivat samat yhteisön tuottajat (katso johdanto-osan 8 kappale). Kyseiset yritykset edustivat yli 90 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön kokonaistuotannosta ja sen vuoksi suurinta osaa kyseisen tuotteen yhteisön kokonaistuotannosta.

(43) Jotkut viejät väittivät, että niiden tuotteita ostivat ja toivat tietyt valituksen tehneet yhteisön tuottajat. Ne väittivät, että kyseisiä tuottajia ei pitäisi ottaa huomioon yhteisön tuotannonalan määrityksessä vahinkoa koskevan arvioinnin tekemiseksi perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Väitettä tukevia todisteita ei esitetty. Komission suorittamassa tutkimuksessa on lisäksi käynyt ilmi, että yksikään yhteisön tuottajista ei tuonut tarkasteltavina olevia tuotteita ja että tietyt kyseisiin yhteisön tuottajiin etuyhteydessä olevat tuojat toivat pieniä määriä tarkasteltavina olevia tuotteita tutkimusajanjakson aikana. Kyseisiä tuotteita myivät uudelleen yhteisön markkinoilla ainoastaan nämä etuyhteydessä olevat tuojat, joiden todettiin toimineen itsenäisesti ja jopa kilpailleen niihin etuyhteydessä olevien tuottajien myyntiosastojen kanssa. Joka tapauksessa tosiasioita tutkittaessa paljastui, että kyseisen tuonnin määrä kunkin yhteisön tuottajan osalta oli alle 3 prosenttia kyseisten tuotteiden myynnin kokonaismäärästä yhteisön markkinoilla.

Sen vuoksi on katsottava, että näin alhainen tuonnin taso ei ole voinut aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuottajille, joten kyseiset tuottajat on syytä ottaa huomioon.

Johdanto-osan 8 kappaleessa mainittuihin tuottajiin viitataan jäljempänä käsitteellä `yhteisön tuotannonala` perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

E. VAHINKO

1. Alustavat huomiot

(44) Olisi mainittava, että Unkarin, Puolan ja Kroatian tasavallan osalta tällä hetkellä voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat sitoumuksia, joissa yhdistyvät määrälliset katot ja sitoutuminen tiettyyn hinnoitteluun sekä arvon perusteella kannattavat jäännöstullit.

Lisäksi olisi huomattava, että kaikkeen T Osekin tasavallasta ja Slovakian tasavallasta peräisin olevien saumattomien putkien tuontiin (mukaan lukien myös tarkasteltavana oleva tuote) sovellettiin vuosina 1993-1995 tariffikiintiöjärjestelmää, eli niitä voitiin tuoda tullitta määrällisten kattojen mukaisesti, mutta kun katto saavutettiin, tulli perittiin 30 prosentin suuruisena. Tämä järjestelmä lakkasi olemasta voimassa vuoden 1995 lopussa.

(45) Olisi myös muistettava, että tässä asetuksessa yhdistyvät kahden tutkimuksen tulokset, joista toinen johti väliaikaisen asetuksen julkaisemiseen. Kaikkia vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevia päätelmiä olisi tarkasteltava yhdessä väliaikaisessa asetuksessa esitettyjen päätelmien kanssa.

2. Kulutus

(46) Väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 48 kappaleessa todettiin, että yhteisön kulutus ilmaistuna tonneina kuukautta kohti oli 89 900 tonnia vuonna 1992, 69 700 tonnia vuonna 1993, 84 070 tonnia vuonna 1994, 92 730 tonnia vuonna 1995 ja 92 130 tonnia tutkimusajanjakson aikana. Näitä havaintoja ei kiistetty, joten ne vahvistettiin.

3. Polkumyynnillä tapahtuva tuonti

a) Kumulaatio

(47) Väliaikaisessa asetuksessa komissio totesi, että Venäjältä, T Osekin tasavallasta, Romaniasta ja Slovakian tasavallasta peräisin olevaa polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia olisi vahingon määrittämiseksi arvioitava kumulatiivisesti, koska kyseessä olevia tuotteita tuotiin kustakin viejämaasta huomattavia määriä, niillä oli merkittävä markkinaosuus ja ne kilpailivat sekä toistensa että yhteisön tuotannonalan valmistamien tuotteiden kanssa.

(48) Jotkut viejät väittivät, että tuonnin määrien, tuonnin kasvun sekä kilpailuedellytysten välisten erojen vuoksi mainitun viennin vaikutuksia yhteisölle olisi tarkasteltava yksilöllisesti.

(49) Tähän liittyen komissio huomauttaa, että perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädettyjen seuraavien edellytysten todettiin täyttyvän, jolloin mainittujen neljän maan vienti voidaan kumuloida:

- kunkin maan osalta vahvistettu polkumyyntimarginaali oli vähimmäistasoa suurempi eli 5,1 ja 38,2 prosentin välillä,

- yhdestäkään maasta tapahtuvan tuonnin määrä ei ollut vähäinen; yhdenkään viejämaan markkinaosuus ei ollut vähimmäistasoa eli alle 1 prosenttia, koska näiden markkinaosuudet vaihtelivat 3 prosentista 8,3 prosenttiin,

- ottaen huomioon tuotavien tuotteiden väliset kilpailuedellytykset ja yhteisön tuotannonalan myymien tuotteiden kilpailuedellytykset todettiin, että tuotavat tuotteet ovat vaihdettavissa, niiden hintojen vaihtelu ja jakelukanavat ovat samankaltaisia, niiden hinnat ovat alhaisia, mikä aiheuttaa merkittävää hintojen alittavuutta (17,5 prosentista 43,2 prosenttiin), niitä on saatavilla samanaikaisesti samoilla maantieteellisillä alueilla ja ne ovat tämän perusteella keskenään ja yhteisön tuotannonalan valmistamien tuotteiden kanssa kilpailevia tuotteita.

Se tosiseikka, että T Osekin tasavallasta ja Slovakian tasavallasta peräisin olevaan kyseisen tuotteen tuontiin sovellettiin 31 päivään joulukuuta 1995 tariffikiintiöjärjestelmää, ei muuta sitä päätelmää, että mainitun tuonnin osalta perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Olisi kuitenkin huomattava, että tämän järjestelmän voimassaolon päätyttyä kyseinen tuonti lisäsi markkinaosuuksiaan t Osekkiläisen tuonnin osalta vuoden 1995 6,7 prosentista vuoden 1996 kahdeksan ensimmäisen kuukaden 9,6 prosenttiin ja slovakialaisen tuonnin osalta samalla ajanjaksolla 2,1 prosentista 3,4 prosenttiin.

Edellä mainituista syistä päätellään, että väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 49 kappaleessa esitettyjä päätelmiä ei tarvitse muuttaa.

(50) Ottaen huomioon samanaikaisesti suoritetut kaksi tutkimusta, tutkittiin myös sitä, olisiko Unkarista, Puolasta ja Kroatiasta tapahtuvan tuonnin vaikutuksia tarkasteltava kumulatiivisesti uudessa tutkimuksessa tarkasteltavan tuonnin kanssa.

(51) Kroatiasta tapahtuvan tuonnin markkinaosuuden todettiin pienentyneen yhteisön markkinoilla vuoden 1992 1,8 prosentista tutkimusajanjakson 0,7 prosenttiin. Ottaen huomioon mainitun tuonnin alhaisen ja jyrkästi laskevan tason muuhun tarkasteltavana olevaan vientiin verrattuna, ei tuonnin kumulatiivista tarkastelua pidetty asianmukaisena. Tämä päätelmä voidaan tehdä myös ottaen huomioon Kroatiasta tapahtuvaan tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet ja ottaen huomioon jäljempänä johdanto-osan 70 kappaleessa esitetyt vahingon toistumisen epätodennäköisyyttä koskevat päätelmät.

(52) Unkarista ja Puolasta tapahtuvan tuonnin, kuten myös uudessa tutkimuksessa tarkoitetun tuonnin, osalta todettiin, että tuodut määrät sekä polkumyyntimarginaalit olivat merkittäviä.

Unkarista tapahtuvan tuonnin on väitetty olevan vähäistä, minkä vuoksi sitä ei perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan perusteella pitäisi ottaa kumuloimista varten huomioon. Tutkimus ei kuitenkaan osoittanut tuonnin olevan tosiasiallisesti vähäistä.

Lisäksi kummankin tutkimuksen osalta todettiin, että tuottavien tuotteiden väliset kilpailuedellytykset sekä tuotavien tuotteiden ja yhteisön tuotteiden väliset kilpailuedellytykset todettiin samanlaisiksi erityisesti siksi, että tuotteita voitiin pitää samankaltaisina ja niitä myytiin yhteisön tuotannonalan hintoja huomattavasti alhaisemmilla hinnoilla (Puolan osalta alittavuusprosentti vaihteli 17 prosentista 21,3 prosenttiin ja Unkarin osalta alittavuus oli 25,4 prosenttia). Se tosiseikka, että mainittuun tuontiin sovellettiin tutkimusajanjaksolla määrällisiä sitoumuksia, ei millään tavalla vaikuta päätelmään, jonka perusteella mainittu tuonti voidaan tutkimuksessa kumuloida muun tutkittavana olevan tuonnin kanssa vahingon määrittämistä varten. Vaikka yhteisöön tuotaviin määriin olisikin sovellettu määrällisiä rajoituksia ja tuonnin hintataso olisi jossain määrin noussut uudessa tutkimuksessa tarkasteltavina olevien viejien hintoihin verrattuna, Unkarista ja Puolasta tuleva tuonti on tästä huolimatta tapahtunut edelleen polkumyynnillä ja hinnoilla, jotka ovat yhteisön tuottajien hintatasoa huomattavasti alhaisemmat.

(53) Edellä esitettyjen kumulaatiota koskevien huomioiden johdosta pääteltiin, että Kroatiaa lukuun ottamatta kummankin tutkimuksen kohteena olevien maiden, jäljempänä `viejämaat`, polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen tarkastelu oli oikeutettua.

b) Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kumuloitu määrä ja markkinaosuus

(54) Alustavia päätelmiä, joiden mukaan tuonnin kumuloidut määrät ilmaistuna tonneina vähenivät 201 920 tonnista 96 080 tonniin vuosina 1992-1993 ja lisääntyivät sitten 195 220 tonniin vuonna 1994, 230 810 tonniin vuonna 1995 ja 268 670 tonniin tutkimusajanjaksolla, ei kiistetty, joten ne voitiin tästä syystä vahvistaa.

Sama koskee vastaavia markkinaosuuksia, jotka olivat 18,7 prosenttia vuonna 1992, 11,5 prosenttia vuonna 1993, 19,4 prosenttia vuonna 1994, 20,7 prosenttia vuonna 1995 ja 24,3 prosenttia tutkimusajanjaksona.

c) Polkumyynillä tapahtuvan tuonnin hinnat

(55) Viejämaiden hintojen alittavuuden määrittämiseksi analysoitiin tutkimusajanjaksoa koskevat tiedot. Tätä tarkoitusta varten verrattiin kyseisten viejämaiden ja yhteisön tuottajien painotettuja keskimääräisiä kyseisten saumattomien teräsputkien myyntihintoja. Vertailu koski yhteisön ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle tapahtuneen myynnin hintoja. Yhteisön tuottajien ja tuotavien tuotteiden hintojen vertailtavuuden varmistamiseksi oikaisut kuljetuskustannusten osalta tehtiin tarvittaessa vapaasti tehtaalla -tasolle tai cif-hinta yhteisön rajalla -tasolle. Lisäksi tuontihintoja mukautettiin tuojan marginaalilla mukaanluettuina tullimaksut ja käsittelykustannukset, palkkiot, rahoituskustannukset sekä voittoa vastaava osuus saatavilla olevien tietojen perusteella.

Vertailun tuloksena määritettiin hintojen alittavuusmarginaalit kaikille asianomaisille maille ja viejille. Hintojen alittavuusmarginaalien painotetut keskiarvot prosentteina ilmaistuna yhteisön tuottajien hinnoista olivat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

4. Yhteisön tuotannonalan tilanne

(56) Vertailun helpottamiseksi yhteisön tuotannonalan tilannetta kuvaavat väliaikaisessa asetuksessa esitetyt tulokset esitetään jäljempänä uudelleen ja vahvistetaan lopullista määritystä varten, koska osapuolet eivät niitä kiistäneet.

a) Tuotantokyky, tuotanto ja käyttöaste

(57) Vuoden 1992 ja tutkimusjakson välisenä aikana 11 tehdasta ja tuotantolaitosta lopetti tuotantonsa, mikä merkitsee ajanjakson alkuun verrattuna noin neljänneksen vähennystä yhteisön koko saumattomien putkien tuotantokyvystä.

Yhteisön tuotannonalan tuotanto laski 1 136 640 tonnista vuonna 1992 996 036 tonniin vuonna 1995 ja 938 184 tonniin tutkimusajanjaksona. Tuotantokyvyn laskiessa huomattavasti vastaava tuotantokyvyn käyttöaste nousi samanaikaisesti 63,5 prosentista 75,9 prosenttiin ja laski jälleen 71,3 prosenttiin.

b) Myynnin määrä ja markkinaosuus

(58) Yhteisön tuottajien myynti väheni 781 770 tonnista vuonna 1992 775 721 tonniin vuonna 1995 ja 772 042 tonniin tutkimusajanjaksona.

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus laski vuoden 1992 75,2 prosentista vuoden 1995 72,1 prosenttiin ja edelleen 67,3 prosenttiin tutkimusajanjaksona eli 4,8 prosenttiyksikköä.

c) Myyntihinta

(59) Yhteisön tuottajien yhteisön markkinoilla myymän kyseisen tuotteen yksikköhinta ecuina tonnilta ilmaistuna oli keskimäärin 576 vuonna 1992, 578 vuonna 1995 ja 593 tutkimusajanjaksona, mikä vastaa 3 prosentin kokonaiskasvua.

d) Kannattavuus

(60) Yhteisön tuotannonala kärsi samankaltaisen tuotteensa myynnistä johtuvista taloudellisista tappioista tarkastelun kohteena olevalla ajanjaksolla. Tappiot olivat keskimäärin 8 prosenttia vuosien 1992 ja 1994 välisenä aikana. Myyntituotto parani vuonna 1995 (-2,1 prosenttia) ja tutkimusajanjaksona, mutta kannattavuusrajaa ei ylitetty. Kannattavuus oli prosentteina ilmaistuna seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

Tappioden pieneneminen johtui suurelta osin alalla sovelletuista polkumyynninvastaisista toimenpiteistä. Jos toimenpiteitä ei olisi sovellettu, tappiot olisivat pienentyneet tätäkin vähemmän tai ei lainkaan. Vähäinen kannattavuuden elpyminen tapahtui ajanjaksona, jolloin toteutettiin huomattavia rakennemuutokseen liittyviä ponnisteluja, joiden seurauksena muun muassa suljettiin edellä mainitut laitokset. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riittäneet synnyttämään tulosta, jolla yhteisön tuotannonala olisi voinut kattaa lisääntyvät tuotantokulunsa ja rakennemuutokseen tarvittavat suuret investoinnit, tuottaa kohtuullista voittoa, toipua aiempien vuosien tappioista ja varmistaa elinkelpoisuutensa pitkällä aikavälillä.

e) Työllisyys

(61) Työllisyys yhteisön tuotannonalalla aleni jatkuvasti noin 35 prosentilla vuoden 1992 ja tutkimusjakson lopun välisenä aikana, mikä absoluuttisena määränä merkitsi noin 2 800 työpaikan menetystä.

5. Vahinkoa koskevat lopulliset päätelmät

(62) Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tulos tutkittavana ajanjaksona osoitti, että vuoden 1992 ja vuoden 1996 elokuun välisenä aikana tuotanto, myynnin määrä sekä markkinaosuus laskivat ja työllisyys aleni huolimatta huomattavista rakennemuutokseen liittyvistä ponnisteluista, joilla tuotantokustannuksia pyrittiin pienentämään.

Rakennemuutokseen liittyvien ponnistelujen ja voimassa olevien toimenpiteiden ansioista yhteisön tuotannonala pystyi nostamaan tuotantokyvyn käyttöastetta ja parantamaan taloudellista tulostaan, mikä oli tutkimusajanjaksona kuitenkin jatkuvasti negatiivinen (-0,7 %) eli kannattavuusrajan alapuolella ja riittämätön, jotta yhteisön tuotannonala olisi pystynyt varmistamaan elinkelpoisuutensa pitkällä aikavälillä.

Tästä syystä päätellään, että yhteisön tuotannonala on tutkittavana olevana ajanjaksona kärsinyt perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa, johon sisältyvät myynnin ja markkinaosuuden pieneneminen, työllisyyden aleneminen sekä taloudelliset tappiot.

F. SYY-YHTEYS

1. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus

a) T Osekin tasavallasta, Unkarista, Puolasta, Romaniasta, Venäjältä ja Slovakian tasavallasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kumulatiivinen vaikutus

(63) Vaikka kulutus yhteisössä pysyi suhteellisen vakaana, tuonti T Osekin tasavallasta, Unkarista, Puolasta, Romaniasta, Venäjältä ja Slovakian tasavallasta lisäsi kokonaismarkkinaosuuttaan noin 5,6 prosenttiyksiköllä vuoden 1992 18,7 prosentista tutkimusajanjakson 24,3 prosenttiin. Yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuuttaan samanaikaisesti noin 7,9 prosenttiyksiköllä 75,2 prosentista 67,3 prosenttiin. Koska kunkin viejämaan todettiin harjoittaneen merkittävää alihinnoittelua ja koska kyseisen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuuden kasvu tapahtui samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan tilanteen huononemisen kanssa, päätellään kyseisestä kuudesta maasta tapahtuneen tuonnin yhdessä vaikuttaneen kielteisesti yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

b) Kroatiasta peräisin olevan tuonnin vaikutus

Kroatiasta peräisin olevan tuonnin ei voida erikseen tarkasteltuna katsoa aiheuttaneen huomattavasti merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle ottaen huomioon viennin määrän ja markkinaosuuden vähenemisen.

2. Muiden tekijöiden vaikutus

a) Muu tuonti

(64) Jotkut viejät väittivät, että muista maista, esimerkiksi Argentiinasta, olisi tapahtunut tuonnin määrien ja hintojen osalta yhteisön tuotannonalalle vahingollista tuontia. Tutkimuksessa osoitettiin, että suoritettuihin kahteen tutkimukseen kuulumattomista maista tapahtuva tuonti lisäsi markkinaosuuttaan vuoden 1992 4,3 prosentista ja vuoden 1995 6,5 prosentista tutkimusajanjakson 7,7 prosenttiin. Vaikka tuonti lisääntyi määrällisesti, voitiin saatavilla olevien tilastollisten tietojen perusteella todeta, että tuonnin hintataso oli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintoihin verrattuna merkittävästi korkeampi, eikä voitu osoittaa, että suoritettuihin kahteen tutkimukseen kuulumattomista kolmansista maista tuleva tuonti olisi tapahtunut polkumyynnillä. Tämän vuoksi päätellään, että kyseisellä muulla tuonnilla oli vain vähäinen vaikutus tai ei mitään vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

b) Yleinen taloudellinen tilanne

(65) Kuten väliaikaisessa asetuksessa todettiin, yhteisön kulutus laski vuonna 1993 maailmanlaajuisen laman vuoksi, joka vaikutti erityisesti kyseisen tuotteen käyttäjiin (autoteollisuus, rakennusteollisuus jne.). Vuonna 1993 tuonnin määrän ja kyseisten viejämaiden vastaavan markkinaosuuden taso oli alhainen, ja yhteisön tuotannonalan tulos myyntinä yhteisön markkinoilla, hintoina ja kannattavuutena oli kaikkein huonoin.

Tämän perusteella on ilmeistä, että markkinoiden heikentymisellä vuonna 1993 oli haitallinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

Vuoden 1993 poikkeuksellista tilannetta lukuun ottamatta kulutus kuitenkin pysyi yleisesti vakaana muiden tutkittavan ajanjakson vuosien aikana (vuosi 1992, ja vuodesta 1994 tutkimusajanjaksoon). Vakaudesta aiheutui kuitenkin etua pääasiallisesti kyseisistä maista polkumyynnillä tapahtuvalle tuonnille, jonka markkinaosuus kasvoi samanaikaisesti kun yhteisön tuotannonalan markkinaosuus jatkuvasti pieneni. Tämän vuoksi yleistä taloudellista tilannetta ei voida pitää tekijänä, josta yhteisön tuotannonalan uhanalainen tilanne olisi jatkuvasti johtunut. Yhteisön tuottajien merkittävien järkeistämis- ja rakennemuutosponnistelujen sekä voimassa olleiden kaupallisten suojatoimenpiteiden ansiosta yhteisön tuotannonalan toipumisen olisi pitänyt olla selvästi voimakkaampaa ja tulosten tyydyttävämpiä vuosina 1995 ja 1996.

c) Yhteisön tuotannonalan rakennemuutos

(66) Jotkut viejät väittivät, että yhteisön tuotannonalan epätyydyttävät tulokset tarkasteltavana ajanjaksona johtuivat polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin sijasta vastaavana aikana tuotannonalalla tapahtuneesta rakennemuutoksesta.

Epäilemättä liiallisesta tuotantokyvystä aiheutunut rakennemuutosvaihe yhteisön tuotannonalalla on jossain määrin vähentänyt tuotantoa sekä myyntiä ja alentanut työllisyyttä. Ottaen huomioon kyseisistä maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän ja markkinaosuuden sekä vahvistetun hintojen alittavuusmarginaalin, on kuitenkin selvää, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti erikseen tarkasteltuna on vaikuttanut ratkaisevasti yhteisön tuotannonalan kärsimään merkittävään vahinkoon.

3. Päätelmät

(67) Vaikka vuoden 1993 maailmanlaajuinen lama ja yhteisön tuotannonalan rakennemuutos ovat saattaneet vaikuttaa jossain määrin kielteisesti yhteisön tuotannonalan kyseisen ajanjakson tulokseen, on edellä mainittujen huomioiden perusteella pääteltävä, että T Osekin tasavallasta, Unkarista, Puolasta, Romaniasta, Venäjältä ja Slovakian tasavallasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kumulatiivinen vaikutus on erikseen tarkasteltuna aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle hintojen merkittävän alittavuuden ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin huomattavien määrien vuoksi, ja että uudelleentarkastelun kohteena olevat voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet eivät ole toimineet täysin toivotulla tavalla. Kroatiasta peräisin olevan tuonnin ei voida erikseen tarkasteltuna katsoa aiheuttaneen merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

On huomionarvoista, että polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista aiheutuisi yhteisön tuotannonalalle yhä suurempaa vahinkoa, jos kumuloituun tuontiin sovellettavat toimenpiteet kumottaisiin. Unkarilla ja Puolalla on käytettävissään merkittävää tuotantokapasiteettia, jota voidaan käyttää yhteisöön suuntautuvaan vientiin ottaen huomioon, että ylimääräistä tuotantoa ei voida ohjata sisäiseen kulutukseen tai yhteisön ulkopuoliseen vientiin. Lisäksi olisi huomattava, että Puolan tuotantokyky lisääntyi 15 prosentilla tutkimusajanjakson jälkeen.

G. VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS - KROATIA

(68) Unkaria, Puolaa ja Kroatian tasavaltaa koskeva tutkimus oli välivaiheen tarkastelu, joka käynnistettiin samanaikaisesti uuden tutkimuksen kanssa, jonka tarkoituksena oli tarkastella saumattomien putkien yhteisöön tuonnin kokonaistilannetta. Polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia arvioitiin kumulatiivisesti tuonnin aiheuttaman vaikutuksen tutkimiseksi ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttama tosiasiallinen vahinko vahvistettiin. Tästä syystä ei ollut tarpeen tarkastella enempää sitä, onko merkittävän vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, jos Unkarista ja Puolasta peräisin olevaa tuontia koskevat voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet poistettaisiin tai niitä muutettaisiin.

Tällainen tutkimus oli kuitenkin suoritettava Kroatiasta peräisin olevan tuonnin osalta, jota ei kumuloitu muun tarkasteltavana olevan tuonnin kanssa.

(69) Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tuonti Kroatiasta väheni jyrkästi vuoden 1992 19 201 tonnista tutkimusajanjakson 8 077 tonniin, mikä merkitsi markkinaosuuden pienenemistä 1,8 prosentista 0,7 prosenttiin kuten johdanto-osan 51 kappaleessa todettiin.

Tarkasteltavana olevan ajanjaksona kroatialaisen tuottajan vienti Euroopan yhteisöön pysyi huomattavasti vuonna 1993 hyväksytyn määrällisen sitoumuksen tasoa alhaisempana. Kroatiassa viime vuosina vallinneiden sotatilaa vastaavien olosuhteiden vuoksi saumattomien putkien tuotantolaitokset osittain tuhoutuivat, ja työvoiman määrä on laskenut huomattavasti. Tämän vuoksi teoreettisesta tuotantokyvystä on voitu käyttää ainoastaan neljännestä eli noin 35 000 tonnia vuotta kohti. Kyseisen tuotteen kokonaistuotanto väheni vuoden 1992 34 000 tonnista tutkimusajanjakson 10 515 tonniin, mikä merkitsi tuotantokyvyn käyttöasteen laskua 97 prosentista 37 prosenttiin. Kotimaan myynti väheni vastaavana ajanjaksona 8 000 tonnista 2 100 tonniin, ja vienti yhteisön ulkopuolisiin maihin oli vähäistä.

Yhteisöön tapahtuvan viennin määrien ei odoteta kasvavan merkittävästi ja hintojen mahdollisella alittavuudella on todennäköisesti hyvin vähän yhteisön tuottajien hintoja alentavia tai hintojen nousua ehkäiseviä vaikutuksia. Lisäksi lisääntyvät rakennemuutosponnistelut entisessä Jugoslaviassa lisännevät kotimaan myyntiä ja ohjaavat Kroatiasta tulevaa tuontia tälle alueelle.

Kroatiaa koskevien voimassa olevien toimenpiteiden kumoaminen ei vaikuttaisi selvästi lisäävän Kroatiasta tulevan tuonnin määriä. Tämän perusteella merkittävän vahingon toistuminen on epätodennäköistä.

Päätelmä

(70) Kroatian osalta todetaan, että vahingon toistuminen on epätodennäköistä, jos voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin, joten näissä olosuhteissa kyseisiä toimenpiteitä ei enää tarvita.

H. YHTEISÖN ETU

1. Johdanto

(71) Ottaen huomioon sen, että sekä uusi polkumyyntitutkimus että välivaiheen tarkastelu koskivat samoja markkinoita eli kyseisten saumattomien putkien yhteisön markkinoita, suoritettiin yhteisön etua koskeva tutkimus yhteisesti molempia tutkimuksia varten. Tarkastelun tarkoituksena oli määrittää toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset sekä toimenpiteiden toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat seuraukset kaikille osapuolille kummassakin menettelyssä.

(72) Tässä yhteydessä olisi muistettava, että väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 68 kappaleessa ja sen jälkeisissä kappaleissa tarkasteltiin kaikkia etuja mukaan luettuina yhteisön tuotannonala tuojien/jälleenmyyjien sekä tuotannon jälkeisten käyttäjätuotannonalojen etu. Väliaikaisen asetuksen antamisen aikoihin saatavilla olleiden tietojen perusteella komissio päätteli, että ei ollut pakottavaa syytä olla korjaamatta vahingollisen polkumyynnin kauppaa vääristäviä vaikutuksia.

(73) Väliaikaisen asetuksen julkaisemisen jälkeen yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomioita yhteisön etua koskevien komission väliaikaisten päätelmien johdosta.

Vaikka yksikään käyttäjätuotannonalan edustaja ei ollut väliaikaisen tutkimuksen aikana toiminut yhteistyössä, komissio suoritti tutkimuksen täydentääkseen selvitystään toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista näille tuotannonaloille. Komissio oli tämän vuoksi yhteydessä valituksen tekijään, tuojiin sekä muun muassa tarkasteltavana olevaa tuotetta käyttäviä eri jalostustuotannonaloja edustavaan liittoon. Näiden lähteiden avulla tunnistettiin seitsemän teollista käyttäjää, joille kullekin lähetettiin tapausta varten erikseen laadittu kyselylomake. Tutkimuksen kannalta merkityksellisiä huomioita tai vastauksia saatiin vain neljältä käyttäjäyritykseltä.

Mainituista vastauksista saatujen lisätietojen perusteella sekä ottaen huomioon sen, että väliaikaisessa asetuksessa tehdyistä havainnoista ei esitetty huomioita, voidaan tehdä seuraavat päätelmät.

2. Vaikutus yhteisön tuotannonalaan

a) Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton todennäköinen vaikutus

(74) Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton seurauksena voidaan tuodun tuotteen hintojen odottaa nousevan. Tämä heijastuisi tuotujen määrien vähenemisenä ja tarjonnan pienenemisenä, joka mahdollistaisi yhteisön tuotannonalan tuotannon ja myynnin lisääntymisen.

Yhteisön tuotannonalan hinnat nousisivat ehkä jossain määrin, mutta edellä kuvatun markkinoiden ylikapasiteetin ja markkinoiden avoimuuden vuoksi ei kuitenkaan lähellekään niin paljon kuin tullin taso.

Yhteisön tuotannonalan tuotannon määrän kasvu johtaisi tuotantokyvyn käyttöasteen kasvuun ja tätä kautta kyseisen tuotteen yksikkökustannuksien alenemiseen, minkä seurauksena yhteisön tuotannonala voisi parantaa taloudellista tilannettaan.

b) Polkumyyntitoimenpiteiden käytöön ottamatta jättämisen todennäköinen vaikutus

(75) Vaikka yhteisön tuotannonalan tilanne on jossain määrin parantunut tarkasteltavana olevana ajanjaksona, se ei ole edelleenkään tyydyttävä. Jos polkumyyntitoimenpiteitä ei näissä olosuhteissa oteta käyttöön tai säilytetä, tilanteen voidaan odottaa huonontuvan entisestään heikentyneen tuotantotason ja tuotantokyvyn käyttöasteen, pienentyneen markkinaosuuden, taloudellisten tappioiden ja työllisyyden alenemisen myötä. Tämä uhkaisi entisestään tuotannonalan kykyä tuottaa kaikkia tuotteita kilpailukykyisin kustannuksin.

Kuten väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 73 kappaleessa todetaan, kyseinen tuotannonala on riippuvainen kohtuullisesta tuotantokyvyn käyttöasteesta. Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan tuottamalla tyydyttävä määrä standardien mukaisia kaupallisia putkia tai öljyputkia, jotka kilpailevat suoraan polkumyynnillä tuotujen tuotteiden kanssa. Näiden standardien mukaisten putkien tuotannon väheneminen vaarantaisi korkealaatuisempien tuoteluokkien tuotannon ja tätä kautta koko saumattomien putkien tuotannonalan elinkelpoisuuden.

3. Toimenpiteiden vaikutus tuojiin/jälleenmyyjiin

(76) Väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 74 kappaleessa komissio päätteli, että koska yhteisön tuojien tiedetään yleisesti ottaen käsittelevän kaikkia terästuotteita ja kyseiset saumattomat putket muodostavat vain pienen osan niiden liikevaihdosta, toimenpiteillä voidaan odottaa olevan ainoastaan vähäinen vaikutus niiden kokonaistilanteeseen ottaen huomioon niiden myymien tuotteiden laajan valikoiman.

Koska tässä yhteydessä ei ole esitetty muita huomioita, on kohtuullista päätellä, että polkumyyntitoimenpiteillä on korkeintaan vähäinen vaikutus kyseisen tuotteen tuojien/jälleenmyyjien tilanteeseen.

4. Vaikutus tuotannon jälkeisiin käyttäjätuotannonaloihin

(77) Kuten väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 71 kappaleessa mainittiin, tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon jälkeisiä käyttäjätuotannonaloja on useita, kuten koneteollisuus, nesteiden kuljetus (öljy, kaasu, vesi jne.), kemian- ja petrokemian teollisuus, voimalaitokset (myös ydinvoimalaitokset), autoteollisuus ja rakennusteollisuus.

Edellä johdanto-osan 73 kappaleessa mainittujen huomautusten ja vastausten tutkimisen jälkeen voidaan päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden aloittamisesta tai niiden jatkamisesta aiheutuvien hintojen korotusten vaikutukset tuotannon jälkeisten käyttäjätuotannonalojen kustannuksiin ovat vähäiset.

Lisäksi olisi huomattava, että sekä uuden polkumyyntitutkimuksen että välivaiheen tarkastelun kohteena olevista maista peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista vähintään 85 prosenttia myydään suurille jälleenmyyjille, jotka ovat ilmeisesti käyttäneet polkumyyntihintoja hyväkseen voittomarginaaliensa parantamiseksi. Mikäli jälleenmyyjät mukauttavat marginaalejaan kaikkien tai joidenkin polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vaikutusten huomioon ottamiseksi, vaikutusten heijastuminen niiden myyntihintoihin ei olisi mahdollista.

Edellä sanottu huomioon ottaen voidaan päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vaikutukset tuotannon jälkeisten käyttäjätuotannonalojen hintoihin ovat vähäisiä.

5. Päätelmä

(78) Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ei ole pakottavaa syytä olla korjaamatta vahingollisen polkumyynnin kauppaa vääristäviä vaikutuksia ja suojatoimenpiteiden käyttöönotto ja jatkaminen on yhteisön edun mukaista.

I. LOPULLINEN TULLI

1. Uuden tutkimuksen kohteena olevat maat

(79) Olisi muistettava, että väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 78 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa on esitetty, että tarkasteltavana olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman lisävahingon estämiseksi ennen menettelyn päättämistä komissio päätti ottaa käyttöön polkumyynnin vastaiset toimenpiteet väliaikaisen tullin muodossa.

a) Vahinkomarginaalit

(80) Sen määrittämiseksi, minkä tasoinen tulli olisi riittävä polkumyynnin yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman vahingon poistamiseksi, katsottiin, että olisi laskettava hintataso, joka perustuu yhteisön tuottajien tuotantokustannuksiin lisättynä kohtuullisella voittomarginaalilla. Sopivana vähimmäismääränä pidettiin viiden prosentin voittomarginaalia ottaen huomioon tarve pitkän aikavälin investointeihin ja tuotto, jota yhteisön tuotannonala voisi kohtuudella odottaa ilman vahingollista polkumyyntiä.

Vahingon korjaava taso laskettiin vertaamalla painotettuja keskimääräisiä cif-tuontihintoja, jotka mukautettiin asianmukaisesti riippumattoman tuojan marginaalin tasolle, yhteisön tuottajien vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan, joka määritettiin edellä kuvatun mukaisesti samassa kaupan portaassa. Laskennan tuloksena saadut määrät ilmaistiin prosentteina tuonnin painotetusta keskimääräisestä arvosta vapaasti yhteisön rajalla. Tämän perusteella määritetyt vahinkomarginaalit ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

Koska muita asiaa koskevia huomautuksia ei esitetty, edellä mainittu vahingon korjaavan tason määritys vahvistetaan.

b) Lopullinen tulli

(81) Koska vahingon korjaavat marginaalit todettiin suuremmiksi kuin lasketut polkumyyntimarginaalit, lopullisten polkumyyntitullien olisi perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti oltava samalla tasolla kuin polkumyyntimarginaalit. Kyseiset tullit ilmaistuina prosentteina vapaasti yhteisön rajalla -hinnoista ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Uudelleentarkastelun kohteena olevat maat

a) Unkari ja Puola

(82) Unkaria ja Puolaa koskevien päätelmien johdosta, jotka vahvistavat, että voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta polkumyynnistä on aiheutunut vahinkoa, ja koska polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden jatkaminen kyseisen kahden maan osalta on yhteisön edun mukaista, niiden osalta on määritelty tarkistettu tulli.

Unkarista ja Puolasta peräisin olevan tuonnin aiheuttaman vahingon korjaamiseksi tarvittavat vahinkomarginaalit, jotka laskettiin edellä johdanto-osan 80 kappaleessa esitetyn, uuden tutkimuksen kohteena olevien maiden osalta käytetyn menetelmän mukaisesti, ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

Perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti tullin olisi perustuttava vahingon korjaavaan marginaaliin tai vahvistettuun polkumyyntimarginaaliin, sen mukaisesti, kumpi niistä on pienempi. Koska puolalaisen tuottajan Huta Batoryn ja ainoan unkarilaisen tuottajan polkumyyntimarginaalit ovat pienempiä kuin todettu vahinkomarginaali, tullin olisi perustuttava tälle alemmalle tasolle. Muiden puolalaisten tuottajien osalta tulli rajoittuu vahvistettuun vahinkomarginaaliin.

(83) Edellä esitetyn perusteella olemassaolevat Puolan 10,8 prosentin ja Unkarin 21,7 prosentin polkumyyntitullit olisi korvattava seuraavilla tulleilla:

>TAULUKON PAIKKA>

b) Kroatian tasavalta

(84) Edellä johdanto-osan 51 kappaleessa esitettyjen päätelmien perusteella ja ottaen huomioon sen, että Kroatian tasavallasta ei ole odotettavissa selvästi lisääntyvän tuonnin uhkaa (katso johdanto-osan 69 kappale), ja sen, että näissä olosuhteissa vahingon välitön toistuminen ei ole todennäköistä, Kroatian tasavallan osalta ei määritetty lopullista tullia.

J. LOPULLISET TOIMENPITEET

(85) Edellä esitettyjen polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien päätelmien mukaisesti lopullisia toimenpiteitä tarvitaan sekä uuden tutkimuksen että uudelleentarkastelun kohteena olevien maiden osalta, lukuun ottamatta Kroatiaa, jonka osalta polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi kumottava. Kyseisten toimenpiteiden olisi oltava arvotulleja, jotka on yksilöllisesti vahvistettu kullekin yhteistyössä toimineelle yritykselle. Yhteistyöhön osallistumattomiin yrityksiin olisi kuitenkin sovellettava jäännöstulleja.

(86) Unkarin, Puolan, T Osekin tasavallan, Romanian ja Slovakian tasavallan osalta on katsottu asianmukaiseksi hyväksyä tiettyjä yrityskohtaisia määriä koskevat hintasitoumukset ottaen huomioon kyseistä tuotetta koskevat aikaisemmat polkumyynnin vastaiset menettelyt, joissa kyseisiin maihin sovellettiin joko määrällisiä rajoituksia tai tariffikiintiöitä. Vahinko korjataan siten kahdella tavalla: ensiksi tiettyyn tullittomaan vuosittaiseen tuotemäärään sovellettavalla hintasitoumuksella ja toiseksi ylittävään määrään sovellettavalla arvotullilla.

Sen varmistamiseksi, että arvotullista vapautetun tuonnin määrä ei ylitä sitä määrää, jonka osalta sitoumus esitettiin, vapautus arvotullista olisi mahdollista saada ainoastaan esittämällä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille voimassaoleva tuotantotodistus, josta käyvät selvästi ilmi tuottaja, asianomainen tuote ja liitteessä esitetyt yksityiskohtaiset tiedot. Epäselvissä tapauksissa komission olisi ratkaistava todistuksen pätevyys ja toteutettava tarvittaessa asianmukaiset toimenpiteet.

(87) Venäjän osalta komissio tutki kuudesta tutkimuksen aikana ilmoittautuneesta yrityksestä kolmen esittämän yhteisen sitoumuksen ja tarkasteli mahdollisuutta, että kyseisten venäläisten tuottajien sitoumuksen antama etu voisi olla samanlainen kuin assosioituneiden maiden tuottajilla. Tätä sitoumusta ei kuitenkaan voitu hyväksyä, koska siihen ei sisältynyt venäläisten viranomaisten tarvittavia takeita riittävän valvonnan sallimisesta erityisesti tullittomien määrien osalta. Näissä olosuhteissa arvotulli olisi otettava käyttöön lopullisesti vahvistetulla tasolla.

Neuvosto huomauttaa kuitenkin, että toimenpidettä voitaisiin muuttaa Venäjän osalta, jos ja kun olosuhteet muuttuvat siten, että sitoumuksen hyväksymistä koskevat edellytykset täyttyvät.

K. VÄLIAIKAISEN TULLIN KANTAMINEN UUDEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVIEN MAIDEN OSALTA

(88) Koska tässä tutkimuksessa lopullisten toimenpiteiden muoto ja luonne muuttuivat verrattuna T Osekin tasavallasta, Romaniasta ja Slovakian tasavallasta peräisin olevan tuonnin osalta käyttöön otettuihin väliaikaisiin arvotulleihin ja ottaen huomioon Unkarista, Puolasta ja Kroatian tasavallasta peräisin olevaa tuontia koskevat olemassaolevat sitoumukset neuvosto katsoo, että väliaikaisia tulleja ei ole asianmukaista kantaa. Neuvosto on sen vuoksi päättänyt, että perusasetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti olisi vapautettava komission asetuksella (EY) N:o 981/97 käyttöön otetun väliaikaisen tullin vakuutena olevat määrät Venäjältä, T Osekin tasavallasta, Romaniasta ja Slovakian tasavallasta peräisin olevan tuonnin osalta.

L. LOPPUMÄÄRÄYKSET

(89) Komissio kuuli neuvoa-antavaa komiteaa kyseisten sitoumusten hyväksymisestä ja koska vastustusta esiintyi jonkin verran, komissio lähetti kuulemista koskevan kertomuksen neuvostolle. Koska neuvosto ei ollut sitoumusten hyväksymistä vastaan, esitetyt sitoumukset hyväksyttiin perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti komission asetuksella 97/790/EY (7),

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit Unkarista, Puolasta, Venäjältä, T Osekin tasavallasta, Romaniasta ja Slovakian tasavallasta peräisin olevien seuraavien tuotteiden tuonnissa:

a) raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistetut saumattomat putket, jollaisia käytetään öljy- tai kaasuputkijohdoissa, ulkoläpimitta enintään 406,4 mm (kuuluvat tällä hetkellä CN-koodeihin 7304 10 10 ja 7304 10 30);

b) saumattomat poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoiset putket, rautaa tai seostamatonta terästä, kylmävedetyt tai kylmävalssatut, muut kuin tarkkuusputket (kuuluu tällä hetkellä CN-koodiin 7304 31 99); ja

c) muut poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoiset putket, rautaa tai seostamatonta terästä, muut kuin kierteitetyt tai kierteitettävät, ulkoläpimitta enintään 406,6 mm (kuuluvat tällä hetkellä CN-koodeihin 7304 39 91 ja 7304 39 93).

2. Lopulliset polkumyyntitullit, joita sovelletaan vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintoihin, ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei muuta säädetä, tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä sovelletaan.

2 artikla

1. Tuonti vapautetaan edellä 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti käyttöön otetusta polkumyyntitullista edellyttäen, että tuotteita tuottavat ja myyvät vietäviksi yhteisöön 4 kohdassa mainitut yritykset, jotka ovat esittäneet komission hyväksymät sitoumukset, ja edellyttäen, että 2, 3 ja 4 kohdan ehdot täyttyvät.

2. Vapautus tullista myönnetään sillä edellytyksellä, että vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevaa ilmoitusta esitettäessä yksi 4 kohdassa mainituista yrityksistä antaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille tulliviranomaisille voimassaolevan alkuperäisen tuotantotodistuksen. Tuotantotodistuksen, jonka tärkeimmät osat on lueteltu tämän asetuksen liitteessä, on oltava komission hyväksymässä sitoumuksessa esitettyjen, kyseisiä todistuksia koskevien vaatimusten mukainen.

3. Tuotantotodistus on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa sen antamispäivästä. Määrät, jotka esitetään jäsenvaltioiden tulliviranomaisille tuotaviksi yhteisöön polkumyyntitullitta, eivät saa ylittää todistukseen merkittyjä määriä. Kun todistukseen merkityt määrät ylitetään, yli menevään osaan sovelletaan tullia ja se tullataan edellä 1 artiklan 2 kohdan asianomaisten Taric-lisäkoodien mukaisesti.

4. Tuonti, jota seuraa tuotantotodistus, tullataan seuraavien Taric-lisäkoodien mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

3 artikla

Asetuksen (EY) N:o 384/96 14 artiklan 6 kohdan mukaisissa jäsenvaltioiden komissiolle antamissa kertomuksissa on ilmettävä kunkin vapaaseen liikeeseen luovuttamisen osalta vuosi ja kuukausi, jona tuonti tapahtui, CN-koodit, Taric-koodit ja Taric-lisäkoodit, toimenpiteet, alkuperämaa, määrä, arvo, polkumyyntitulli, jäsenvaltio, johon tuonti suuntautui, ja tarpeen vaatiessa tuotantotodistuksen numero.

4 artikla

Kumotaan asetus (ETY) N:o 1189/93.

5 artikla

Päätetään Kroatiasta peräisin olevaa kyseisen tuotteen tuontia koskeva polkumyyntimenettely.

6 artikla

Vapautetaan asetuksella (EY) N:o 981/97 käyttöön otettujen väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät Venäjältä, T Osekin tasavallasta, Romaniasta ja Slovakian tasavallasta peräisin olevan kyseisen tuotteen tuonnin osalta.

7 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 1997.

Neuvoston puolesta

J.-C. JUNCKER

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2331/96 (EYVL L 317, 6.12.1996, s. 1).

(2) EYVL L 120, 15.5.1993, s. 34

(3) EYVL L 120, 15.5.1993, s. 42

(4) EYVL C 253, 31.8.1996, s. 25

(5) EYVL C 253, 31.8.1996, s. 26

(6) EYVL L 141, 31.5.1997, s. 36

(7) Ks. tämän virallisen lehden sivu 63

LIITE

2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuotantotodistuksen tärkeimmät osat (1)

a) Todistuksen numero.

b) Merkintä siitä, että todistus on alkuperäiskappale.

c) Todistuksen voimassaoloajan päättymispäivä.

d) Seuraava teksti:

" neuvoston asetuksen (EY) N:o 2320/97 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti antama tuotantotodistus tiettyjen saumattomien teräsputkien viemiseksi Euroopan yhteisöön Taric-lisäkoodin . . . mukaisesti."

e) Yrityksen nimi ja täydellinen osoite sekä mahdollinen tunnistenumero, kuten kaupparekisteriin merkittyjen yritysten kansallinen rekisteröintinumero.

f) Yrityksen yhteisössä olevan tavaroita tuovan asiakkaan nimi ja täydellinen osoite tai etuyhteyttä vailla olevan tavaroita vievän yhteisön ulkopuolisen jälleenmyyjän nimi ja täydellinen osoite.

g) Yrityksen sen laskun numero, jota tuotantotodistus koskee.

h) Tavaroiden tarkka kuvaus, mukaan lukien:

- tuotteiden tunnistamiseksi tarvittava tuotekuvaus, jonka on oltava sama kuin laskussa oleva tuotekuvaus,

- CN-koodi,

- määrä (tonneina).

i) Sen henkilön nimi, joka on yrityksessä vastuussa todistuksen antamisesta, ja seuraava allekirjoitettu vakuutus:

"Minä allekirjoittanut vakuutan, että tämän todistuksen kattamien tuotteiden myynti vietäviksi Euroopan yhteisöön tapahtuu esittämän sitoumuksen rajoissa ja sen ehtojen mukaisesti sekä komission päätöksellä 97/790/EY hyväksytyssä sitoumuksessa vahvistetun yhteisöön polkumyyntitullitta tuotavaksi sallitun tuotemäärän rajoissa. Vakuutan, että tässä todistuksessa ilmoitetut tiedot ovat täydellisiä ja oikeita."

j) Tila yhteisön toimivaltaisen viranomaisen merkintöjä varten.

(1) Komission hyväksymän sitoumuksen mukaisesti todistuksen kaikki kohdat ovat neljällä kielellä: tuottajan maan kielellä, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.