Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31997D0325

97/325/EY: Komission päätös, tehty 23 päivänä huhtikuuta 1997, yhteisön tukikehyksen, yhtenäisten suunnitteluasiakirjojen ja Tanskaa koskevien yhteisöaloitteiden hyväksymistä koskevien päätösten muuttamisesta (Ainoastaan tanskankielinen teksti on todistusvoimainen)

EYVL L 146, 5.6.1997, p. 17–18 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/1997/325/oj

31997D0325

97/325/EY: Komission päätös, tehty 23 päivänä huhtikuuta 1997, yhteisön tukikehyksen, yhtenäisten suunnitteluasiakirjojen ja Tanskaa koskevien yhteisöaloitteiden hyväksymistä koskevien päätösten muuttamisesta (Ainoastaan tanskankielinen teksti on todistusvoimainen)

Virallinen lehti nro L 146 , 05/06/1997 s. 0017 - 0018


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 23 päivänä huhtikuuta 1997,

yhteisön tukikehyksen, yhtenäisten suunnitteluasiakirjojen ja Tanskaa koskevien yhteisöaloitteiden hyväksymistä koskevien päätösten muuttamisesta (Ainoastaan tanskankielinen teksti on todistusvoimainen) (97/325/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon rakennerahastojen päämääristä ja tehokkuudesta ja niiden toiminnan yhteensovittamisesta keskenään sekä Euroopan investointipankin toiminnan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa 24 päivänä kesäkuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2052/88 (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 3193/94 (2), ja erityisesti sen 8 artiklan 5 kohdan neljännen alakohdan, 9 artiklan 9 kohdan kolmannen alakohdan, 10 artiklan 3.3 kohdan kolmannen alakohdan, 11 artiklan ja 11a artiklan 6 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon asetuksen 2052/88 soveltamisesta yhtäältä eri rakennerahastojen ja toisaalta rakennerahastojen ja Euroopan investointipankin ja muiden rahoitusvälineiden toiminnan yhteensovittamisen osalta 19 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4253/88 (3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3193/94, ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan, 10 artiklan 1 kohdan viimeisen alakohdan, 11 artiklan ja 14 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo, että

asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltamisesta Euroopan aluekehitysrahaston osalta 19 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4254/88 (4), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2083/93 (5), 1 artiklassa määritellään ne rahoitustoimet, joihin EAKR voi osallistua,

asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltamisesta Euroopan sosiaalirahaston osalta 19 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4255/88 (6), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2084/93 (7), 1 artiklassa määritellään ne rahoitustoimet, joihin ESR voi osallistua ja 2 artiklassa menot, joihin rahaston tukea voidaan myöntää,

asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltamisesta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) ohjausosaston osalta 19 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4256/88 (8), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2085/93 (9), 1 artiklassa määritellään ne rahoitustoimet, joihin EMOTR:n ohjausosasto voi osallistua,

asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltamisesta kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen osalta 20 päivänä heinäkuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2080/93 (10) 1 artiklassa määritellään ne rahoitustoimet, joihin KOR voi osallistua sekä 5 artiklassa ja yhteisön kalastus- ja vesiviljelyalaa sekä niiden tuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä koskevien rakenteellisten tukitoimenpiteiden perusteista ja edellytyksistä 21 päivänä joulukuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3699/93 (11), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 25/97 (12), tukitoimenpiteiden perusteet ja edellytykset,

vuoden 1994 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämispäätöksen perusteluissa 11 päivänä maaliskuuta 1996 kokoontunut Ecofin-neuvosto pyysi, että kaikki epävarmuustekijät poistettaisiin menojen hyväksymisen osalta yhteisön varojen käytön takaamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla voimassa olevien asetusten mukaisesti (13), tilanteen selvittämiseksi menojen hyväksymisen suhteen sekä jäsenvaltioiden että tuensaajien osalta on suotavaa liittää oheinen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laadittu liite yhteisön tukikehyksen, yhtenäisten suunnitteluasiakirjojen ja käynnissä olevien yhteisöaloitteiden hyväksymistä koskeviin päätöksiin,

oikeutettujen odotusten periaatteen noudattamiseksi jo valittuihin hankkeisiin voidaan soveltaa ainoastaan tämän liitteen määräyksiä, jotka eivät aseta jäsenvaltioille eivätkä tuensaajille mitään uutta rasitusta tai ehtoa,

yhteistyöhön osallistuttaessa kunnioitetaan sen kaikkien osapuolien institutionaalista, oikeudellista sekä varainhoitoon liittyvää toimivaltaa,

tämä päätös on maatalouden rakenteiden ja maaseudun kehittämisen hallintokomitean ja kalatalouden rakenteiden pysyvän hallintokomitean lausunnon mukainen, ja

kuultuaan alueiden kehittämistä ja uudistamista käsittelevää komiteaa ja perustamissopimuksen 124 artiklan mukaista komiteaa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Tämän päätöksen liite (14) on olennainen osa yhteisön tukikehyksen, yhtenäisten suunnitteluasiakirjojen ja yhteisöaloitteiden hyväksymistä koskevia päätöksiä.

2. Siltä osin kuin tämän liitteen määräyksissä asetetaan jäsenvaltioille tai tuensaajille uusia tai täydentäviä rasituksia tai ehtoja, niitä sovelletaan ainoastaan 1 kohdassa mainittuun toimintaan, investointeihin, toimenpiteisiin ja hankkeisiin, jotka on valittu 1 päivän toukokuuta 1997 jälkeen.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Tanskan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 23 päivänä huhtikuuta 1997.

Komission puolesta

Anita GRADIN

Komission jäsen

(1) EYVL N:o L 185, 15.7.1988, s. 9.

(2) EYVL N:o L 337, 24.12.1994, s. 11.

(3) EYVL N:o L 374, 31.12.1988, s. 1.

(4) EYVL N:o L 374, 31.12.1988, s. 15.

(5) EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 34.

(6) EYVL N:o L 374, 31.12.1988, s. 21.

(7) EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 39.

(8) EYVL N:o L 374, 31.12.1988, s. 25.

(9) EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 44.

(10) EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 1.

(11) EYVL N:o L 346, 31.12.1993, s. 1.

(12) EYVL N:o L 6, 10.1.1997, s. 7.

(13) Neuvoston 11.3.1996 antama suositus vuotta 1994 koskevasta vastuuvapaudesta, kohta 3, luku 4 (EAKR).

(14) Katso tämän virallisen lehden sivu 31.

LIITE

Menojen hyväksymistä rakennerahastojen puitteissa koskevat lomakkeet

>TAULUKON PAIKKA>

Lomake n:o 1

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa "LOPULLISEN TUENSAAJAN" KÄSITE

YLEISSÄÄNTÖ:

"Lopullisia tuensaajia" ovat:

- Julkiset tai yksityiset elimet tai yritykset, jotka ovat vastuussa toimeksiannon antamisesta (toimeksiantajat)

- Tukijärjestelmien ja jäsenvaltioiden nimittämien elinten myöntämien tukien osalta lopullisia tuensaajia ovat tuen myöntäneet elimet.

Kyseiset elimet keräävät rahoitusta koskevat tiedot (selvitys maksetuista laskuista tai vastaavat luotettavat kirjanpitotiedot)

(rahoitussäännösten 6 kohta).

Asetusten ja rahoitussäännösten 6 kohdan mukaiset lopulliset tuensaajat tai lopullisten tuensaajien luokittelu on määriteltävä toimenpidekokonaisuuksien tai tarvittaessa osatoimenpidekokonaisuuksien tasolla kaikissa komissiolle hyväksyntää ja päätöstä varten jätetyissä suunnitteluasiakirjoissa.

ERITTELYT:

1. Toimenpiteet, jotka edellyttävät pienten yksittäisten määrien myöntämistä useille pienille yksityisille hankkeille

1.1. Silloin, kun on kyseessä pienten yksittäisten määrien myöntäminen useille pienille yksityisille (tukijärjestelmään sisältymättömille) hankkeille, täytäntöönpanoon liittyvistä käytännön syistä lopullisen tuensaajan käsitettä sovelletaan viimeisimpään elimeen, joka vastaa varojen maksamisesta kyseisille hankkeille.

Esimerkiksi:

- EMOTR:n ohjausosasto: neuvoston asetusten (ETY) N:o 866/90 ja (ETY) N:o 867/90 mukaisesti osarahoitettu toiminta ja vastaava toiminta

- KOR neuvoston asetuksen (EY) N:o 3699/93 mukaisesti osarahoitettu toiminta ja asetuksen (ETY) N:o 866/90 mukaisesti osarahoitettua toimintaa vastaava toiminta.

1.2. LEADER-yhteisöaloitteen yhteydessä paikalliset toimintaryhmät katsotaan lopullisiksi tuensaajiksi sitoumuksia käsiteltäessä osarahoitettujen hankkeiden aloitteentekijöinä olevien maaseudun toimijoiden asemesta. Huomioon otetaan kuitenkin osarahoitettujen hankkeiden aloitteentekijöinä oleville maaseudun toimijoille aiheutuneet tosiasialliset menot (paikallisten toimintaryhmien edellä mainituille toimijoille suorittamien maksujen asemasta).

2. Tukijärjestelmät (1) ja nimitettyjen elinten myöntämät tuet

Yleissäännön mukaan silloin, kun on kyseessä tukijärjestelmä tai jäsenvaltioiden nimittämien elinten myöntämä tuki, lopullisia tuensaajia ovat tukia myöntävät elimet riippumatta erilaisten väliportaiden mahdollisesti tekemistä rahoituksellista siirroista. "Tosiasiallisesti aiheutuneita menoja" ovat kaikille tuen lopullisille vastaanottajille ("final recipient") suoritetut maksut riippumatta edellä mainituista siirroista.

RAHASTOIHIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ:

ESR

ESR:n rahoituksen lopullinen tuensaaja on julkinen tai yksityinen toimielin (tai yritys), joka vastaa ESR:sta annetun asetuksen 1 artiklassa kuvattujen toimien järjestelyistä tai toteuttamisesta.

Jos lopullinen tuensaaja ei toteuta toimia itse (osittain tai kokonaan) vaan antaa ne toteutettavaksi alihankintana alemmalla tasolla, lopullinen tuensaaja on tässäkin tapauksessa alihankinnan tilannut julkinen tai yksityinen toimielin, joka myös ottaa vastuun toimien toteutuksesta aiheutuvista menoista.

Lähteet:

- Puiteasetus (5 artiklan 2 kohdan c alakohta)

- Yhteensovittamisasetus (21 artiklan 3 kohta)

- Euroopan aluekehitysrahastosta annettu asetus (6 artikla)

- Rahoitussäännökset (6, 7, 10, 13 ja 14 kohta)

- Euroopan yhteisön perustamissopimus (92 artikla).

Lomake n:o 2

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa TUKIKELPOISUUSAIKA

YLEISSÄÄNTÖ:

1. Tukikelpoisuuden alkamisen aikaraja

1.1. Tukikelpoisuuden alkamisen ajankohta vahvistetaan sääntelyssä ainoastaan lopullisille tuensaajille tosiasiassa syntyneiden menojen osalta.

1.2. Yhteensovittamisasetuksen 15 artiklan 2 kohdan säännösten mukaan ja jollei 33 artiklan säännöksistä muuta johdu, lopulliselle tuensaajalle aiheutuneiden tosiasiallisten menojen tukikelpoisuuden alkamispäivä on päivä, jona komissio on vastaanottanut jäsenvaltion esittämän vastaavan tukihakemuksen.

1.3. Asetusten mukaan maksusitoumuksille ei ole vahvistettu alkamisen aikarajaa.

1.4. Sellaisten hankkeiden osalta, joita koskevat maksusitoumukset on tehty ennen tukimuodon alkamispäivää, toisin sanoen päivää, jona komissio on vastaanottanut jäsenvaltion esittämän vastaavan tukihakemuksen, komissio katsoo tukikelpoisiksi kyseisistä hankkeista/kyseisestä toiminnasta aiheutuneet menot sillä edellytyksellä, että:

- kyseiset menot eivät ole aiheutuneet ennen päivää, jona komissio on vastaanottanut vastaavan tukihakemuksen (yhteensovittamisasetuksen 15 artiklan 2 kohta) ja

- kyseiset hankkeet/kyseinen toiminta on sisällytetty hyväksyttävällä tavalla tukimuotoon (toisin sanoen tukimuodon täytäntöönpanoa varten nimitetty viranomainen on hyväksynyt ne) ennen maksusitoumusten tekemiselle asetettua määräpäivää.

1.5. Yhteensovittamisasetuksen 33 artiklassa säädetty poikkeuksellinen takautuvuus koskee 1.1.1994 ja 30.4.1994 (uusien jäsenvaltioiden osalta 1.1.1995 ja 30.4.1995) välisenä aikana vastaanotettuja tukihakemuksia.

Takautuvuus sisältyy myös neuvoston asetuksen (ETY) N:o 866/90 artiklan 1 kohdan erityiseen siirtymäkauden säännöksen (muutettu (EY) N:o 3669/93). Siinä säädetään, että yhteensovittamisasetuksen 15 artiklan 2 kohdan säännöksiä ei sovelleta silloin, kun tietyt toimenpiteet, jotka on esitetty toteutettavaksi mutta joille ei ole myönnetty tukea edellisen ohjelmakauden aikana, on sisällytetty vuosien 1994-1999 ohjelmiin.

Samoja takautuvuutta koskevia säännöksiä sovelletaan myös asetusten (ETY) N:o 4028/86 ja (ETY) N:o 4042/89 yhteydessä käyttöön otettuihin hankkeisiin kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä (KOR) annetun asetuksen (ETY) N:o 2080/90 9 artiklan mukaisesti.

Kaikissa muissa tapauksissa sovelletaan yleissääntöä, toisin sanoen tukikelpoisuus alkaa tukihakemuksen vastaanottamispäivänä siinäkin tapauksessa, että kyseinen päivä on aikaisempi kuin 1.1.1994 (nykyisen ohjelmakauden alku) tai 1.1.1997 (tavoitteen 2 toinen ohjelmakausi).

2. Tukikelpoisuuden lopullinen aikaraja

2.1. Sitoumusten määräpäivä on nimenomaisesti mainittu tukimuodon hyväksymisestä tehdyssä komission päätöksessä, ja se viittaa oikeudellisiin ja taloudellisiin sitoumuksiin (ks. sitoumuksen käsitettä koskeva lomake). Komissio voi siirtää myöhemmäksi kyseisen sitoumusten määräpäivän jäsenvaltion esittämän asianmukaisesti perustellun pyynnön perusteella.

2.2. Myös menojen huomioon ottamisen määräpäivä on nimenomaisesti mainittu tukimuodon hyväksymisestä tehdyssä komission päätöksessä, ja se viittaa lopullisten tuensaajien suorittamiin maksuihin (tuen rahoitukselliset toimeenpanomääräykset 5 kohta), minkä vuoksi se ei koske kansallisten viranomaisten lopulliselle tuensaajille maksamaa tukiosuutta. Komissio voi siirtää myöhemmäksi maksatuksen määräpäivän jäsenvaltion esittämän asianmukaisesti perustellun pyynnön perusteella.

3. Muita näkökohtia

3.1. Ilmoittaessaan menot yhteensovittamisasetuksen 15 artiklan ja 21 artiklan 4 kohdan perusteella jäsenvaltion on todistettava, että näitä määräaikoja on noudatettu.

3.2. Jos hankkeen täytäntöönpano ajoittuu kahdelle ohjelmakaudelle, kummankin kauden osalta on laadittava erillinen kuvaus hankkeesta, ja hanke on selkeästi jaettava kirjanpidollisesti, ja, jos mahdollista, fyysisesti vähintään kahteen selvästi erilliseen vaiheeseen, jotka vastaavat kyseistä kahta tukimuotoa, jotta voidaan varmistaa täytäntöönpanon ja seurannan avoimuus ja helpottaa valvontaa.

3.3. Komissio voi kumppanuusperiaatetta noudattaen sopia edellä esitettyjä yksityiskohtaisemmista tukikelpoisuusaikaa koskevista säännöistä.

RAHASTOIHIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ:

ESR:

vuotuiseen sitoumuserään tilinpäätökseen mennessä aiheutumattomat menot:

Koska ESR päättää sitoumuserät vuosittain, voidaan sallia, että tiettyjä juoksevia menoja (esimerkiksi kaasu, sähkö, puhelin) koskevat laskut voidaan hyväksyä myös ko. kalenterivuoden ylittäviltä osilta vuotuista maksuerää päätetäessä, jos lopullinen tuensaaja on tosiasiallisesti maksanut kyseiset laskut ennen jäsenvaltion myöhemmin (kuuden kuukauden määräajassa) esittämää lopullista maksupyyntöä.

Lähteet:

- Varainhoitoasetus (1 artiklan 7 kohta)

- Yhteensovittamisasetus (erityisesti 15 artiklan 2 kohta ja 33 artiklan 2 kohta)

- Tuen rahoitukselliset toimeenpanomääräykset

- Komission päätökset tuen myöntämisestä.

Lomake n:o 3

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa SITOUMUKSEN VOIMASSAOLO JÄSENVALTIOISSA

YLEISSÄÄNTÖ:

"Oikeudellisesti sitovat sopimukset" ja "tarvittavat rahoitusta koskevat sitoumukset" ovat lopullisten tuensaajien tekemiä tukikelpoisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja vastaavien julkisten varojen myöntämistä koskevia päätöksiä (rahoitussäännösten 4 kohta).

Jäsenvaltiossa tehtävä sitoumus käsittää lopullisen tuensaajan tekemän sitoumuksen. Sitoumuksen on oltava oikeudellisesti sitova ja siihen tulee liittyä taloudellinen sitoumus, toisin sanoen sitoumus tarvittavista julkisista varoista.

Kun kyseessä on valtion tukijärjestelmä (tai vastaavanlaiset toimenpiteet kuten pienten yksittäisten tukien myöntäminen useille yksittäisille pienille yksityisille hankkeille) tai jäsenvaltioiden nimittämien elinten myöntämä tuki, oikeudellisen sitoumuksen päivämäärä on päivä, jona tuen myöntävä elin on tehnyt päätöksensä. Tässä päätöksessä yksilöidään täsmällisesti tuensaajat ja heille myönnetyt tuen määrät.

Näissä määritelmissä on otettava huomioon institutionaalisten organisaatioiden erityispiirteet, kunkin jäsenvaltion hallinnolliset menettelyt ja toimenpiteiden luonne.

TÄSMENNYKSIÄ:

- EMOTR:n ohjausosasto

i) Sitoumukset neuvoston asetuksissa (ETY) N:o 866/90 ja (ETY) N:o 867/90 tarkoitetuissa erityistapauksissa

Lopulliseksi tuensaajaksi katsotaan julkinen elin, jonka tehtävänä on varojen maksaminen kullekin yleensä PK-yrityksiä koskevalle yksittäiselle hankkeelle, ja sitoumuksia on tarkasteltava sen tasolla.

Näiden asetusten mukaisesti hyväksytyt toimenpideohjelmat koskevat pääosin PK-tason yrityksille ja osuuskunnille myönnettävää tukea. Yksittäiset summat ovat yleensä pieniä, ja niiden hallinnoinnista vastaavana välittäjänä on kansallisen tai alueellisen tason elin. Tämän vuoksi kyseisen elimen olisi äärimmäisen vaikea valvoa, onko näillä tuensaajilla sitoumukset hankkijoitaan/urakoitsijoitaan kohtaan. Julkisen tuen myöntämistä sitä vastoin voidaan valvoa.

ii) Vähimmäisvaatimukset muiden kuin asetuksiin (ETY) N:o 866/90 ja (ETY) N:o 867/90 liittyvien erityistapausten perustelemiseksi

Samalla tavoin kuin on sovittu asetusten (ETY) N:o 866/90 ja (ETY) N:o 867/90 yhteydessä, myös EMOTR:n ohjausosaston ja KOR:n osarahoittaman toiminnan osalta välittäjänä toimivan hallinnoinnista vastaavan elimen tekemä kertasitoumus katsotaan sitoumukseksi kaikkia eri lopullisia tuensaajia kohtaan. Ollakseen selvästi tunnistettavissa tämän ainoan sitoumuksen on kuitenkin täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset: maininta muodollisen päätöksen tekemisestä, sen päivämäärä sekä selkeät viittaukset rahoitettaviin hankkeisiin, määriin ja yksittäisiin tuensaajiin.

- KOR

Ks. edellä EMOTR:n ohjausosastoa koskevat erityispiirteet, ii) kohta.

RAHASTOIHIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ:

- EAKR

Jos toimeksiantajana on yksityinen elin tai yritys, oikeudellisen sitoumuksen päivämäärä on päivä, jona töiden suorittamisen määrittävä pakollinen oikeudellinen sopimus on syntynyt (esimerkiksi tilauksen tekeminen).

Lähteet:

- Komission päätökset tuen myöntämisestä (ks. tuen päätökseen saattamispäivää koskeva artikla)

- Rahoitussäännökset (4 ja 6 kohta).

Lomake n:o 4

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa TODELLISTEN KUSTANNUSTEN KÄSITETTÄ KOSKEVIA TÄSMENNYKSIÄ

YLEISSÄÄNTÖ:

"Tosiasiallisesti aiheutuneiden menojen" on vastattava lopullisten tuensaajien suorittamia maksuja, jotka on todennettu maksettujen laskujen tai vastaavien luotettavien kirjanpitotositteiden avulla (rahoitussäännösten 5 kohta).

1. Menon tukikelpoisuutta on arvioitava suhteessa sen yleiseen asiayhteyteen, luonteeseen ja määrään, tavaran tai palvelun aineelliseen tai ajalliseen käyttöön ja osarahoitettuun toimintaan.

2. Meno ei ole tukikelpoinen seuraavissa tapauksissa:

- enemmän kuin kaksi alihankintatasoa tai alihankinnat, joista ei johdu arvonlisää,

- sellaiset sopimukset välittäjien/konsulttien kanssa, joiden osalta maksettava summa on ilmaistu prosenttiosuutena osarahoitettavasta määrästä.

3. "Vastaavilla luotettavilla kirjanpitotositteilla" tarkoitetaan siinä tapauksessa, että laskun esittäminen ei ole aiheellista kansallisten vero- ja kirjanpitosääntöjen mukaan, mitä tahansa asiakirjaa, joka osoittaa, että kirjanpidon vienti vastaa todellista tilannetta ja on voimassa olevan kirjanpitolain mukainen.

RAHASTOIHIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ:

- ESR

i) Laskennallisten kustannusten, jotka ovat hyväksyttäviä hyväksyttäessä ohjelmia/toimenpiteitä ehdotetun talousarvion yhteydessä, on vastattava todellisia kustannuksia, jotka voidaan todentaa tarkastettavissa olevalla menetelmällä lopullisen menoilmoituksen yhteydessä.

ii) Lomakkeen n:o 2 mukaisesti tietyt laskut, joita ei ole vielä maksettu vuotuista maksuerää päätettäessä, voidaan kirjata tähän erään sillä edellytyksellä, että ne maksetaan ennen kuin jäsenvaltio esittää loppumaksua koskevan pyynnön (katso lomake n:o 2, ESR:n erityispiirre).

iii) Rahoitussäännösten 13 kohdan ja sitä seuraavien kohtien mukaisesti muistutetaan, että ennakkojen osalta "tosiasiallisesti aiheutuneet menot voidaan todentaa toimen seurantajärjestelmästä saatavien asianmukaisten tietojen perusteella. Jäsenvaltion on lisäksi varmistettava, että toimi edistyy suunnitelmien mukaisesti".

- EMOTR:n ohjausosasto

Tiettyjen omaan lukuun suoritettujen ja osarahoitettuihin investointeihin kuuluvien töiden kustannusten määrittämiseksi jäsenvaltiot voivat vahvistaa lailliset taulukot yksikköhintoja varten. Nämä taulukot vapauttavat lopullisen tuensaajan laskun esittämisvelvoitteesta kyseisten töiden osalta.

Lähteet:

- Varainhoitoasetus (2 artikla)

- Euroopan sosiaalirahastosta annettu asetus (21 artikla)

- Rahoitussäännökset (3, 5 ja 6 kohta).

Lomake n:o 5

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa VÄLILLISTEN KUSTANNUSTEN KOHDENTAMINEN

YLEISSÄÄNTÖ:

Välilliset kustannukset on kohdennettava asianmukaisesti ja yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitosääntöjä noudattaen.

Esimerkiksi ESR:n osarahoittaman koulutustoiminnan yhteydessä välilliset kustannukset on kohdennettava suhteellisen jakautumisen mukaan, joka vastaa täyspäiväistä koulutusta ja joka saadaan osarahoitettujen tunti/harjoittelijamäärien ja koulutuksesta vastaavan toimielimen yhteensä kouluttamien tunti/harjoittelijamäärien välisestä suhteesta.

Lähteet:

- Varainhoitoasetus (2 artikla)

- Euroopan sosiaalirahastosta annettu asetus (2 artiklan 2 kohta).

Lomake n:o 6

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa POISTOT

YLEISSÄÄNTÖ:

Rakennerahastoista ei voida samanaikaisesti rahoittaa kiinteän omaisuuden tai kestävien käyttöomaisuuden pitkäaikaishyödykkeiden - uusien tai käytettyjen - hankintaa ja niihin liittyviä poistoja. Tämän vuoksi tukikelpoisuuden aikana poisto on tukikelpoinen vaihtoehto hankinnalle kansallisten vero- ja kirjanpitosääntöjen tai yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti.

Tämän ulkopuolelle jäävät kuitenkin poistot sellaisen omaisuuden osalta, jonka hankintaan on aiemmin saatu julkista (kansallista tai yhteisön) osarahoitusta.

RAHASTOIHIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ:

ESR

Euroopan sosiaalirahastosta annetun asetuksen 2 artiklan 1 kohdan säännösten mukaan kiinteän omaisuuden poistot (mutta ei missään tapauksessa sen hankintameno) sekä koneiden ja laitteiden poistot, jotka liittyvät koulutuksen tai muun tukikelpoisen toiminnan hallinto- ja toimintakustannuksiin, ovat edelleen tukikelpoisia, poislukien tarvittaessa ne määrät, joille on jo myönnetty osarahoitusta rakennerahastoista, jos nämä poistot liittyvät Euroopan sosiaalirahastosta annetun asetuksen 1 artiklassa säädettyyn toimintaan, ja niistä on laadittu taulukko kansallisen lainsäädännön mukaista menettelyä noudattaen, ja kyseiset poistot vastaavat lopullisen tuensaajan kirjanpitoon virallisesti merkittyä investointia.

Lähteet:

- Euroopan sosiaalirahastosta annettu asetus (2 artikla)

- Rahoitussäännökset.

Lomake n:o 7

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa LUONTOISSUORITUKSINA TAPAHTUVA KANSALLINEN OSARAHOITUS

YLEISSÄÄNTÖ:

1. Rakennerahastoja koskevan asetuksen (yhteensovittamisasetuksen 21 artiklan 1 kohta) ja rahoitussäännösten (5 kohta) mukaan yhteisön tuen maksamisen on perustuttava tosiasiallisesti aiheutuneisiin kustannuksiin, joiden puolestaan on vastattava lopullisten tuensaajien suorittamia, maksettujen laskutositteiden tai vastaavien luotettavien kirjanpitotositteiden avulla todennettuja maksuja.

2. Tietyillä edellytyksillä kansallisen (julkisen ja yksityisen) osarahoituksen yhteydessä voidaan katsoa tukikelpoiseksi myös luontoissuorituksena toteutettu tuen osuus, jos se annetaan jossakin seuraavista muodoista:

- maan, rakennusten (kokonaisten tai niiden osien) ja käyttöomaisuuden pitkäaikaishyödykkeiden hankinta

- raaka-aineiden hankinta

- vapaaehtoistyö (palkaton, yksityisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön) suorittama.

3. Noudatettavat edellytykset:

i) Toimenpiteestä vastaavan julkisen elimen on ennalta hyväksyttävä kyseinen luontoissuoritus.

ii) Luontoissuorituksen on oltava tukikelpoisuutta koskevien yleisten määräysten mukainen ja erityisesti, jos se koskee tonttimaan ja rakennusten hankintoja sekä julkisen hallinnon kustannuksia.

iii) Lopullisen tuensaajan vahvistama luontoissuorituksena toteutettu rahoitusosuus on arvioitava ja varmennettava joko riippumattoman viranomaisen laatimia virallisia taulukoita käyttäen tai ulkopuolisen riippumattoman asiantuntijan toimesta.

iv) Yhteisön tuki on rajoitettu tosiasiallisesti aiheutuneisiin menoihin (toisin sanoen luontoissuoritusten tukikelpoisiin nettomenoihin).

Esimerkki: Oletetaan, että yhteisön rahoitusosuus on 50 prosenttia tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärästä 100, josta tosiasiallisesti aiheutuneiden menojen osuus on ainoastaan 40 prosenttia ja luontoissuoritusten osuus 60 prosenttia. Tällöin yhteisön tuen osuus, joka on teoriassa 50 prosenttia (50 % × 100), saa olla enintään 40 prosenttia.

v) Yksityisten suorittaman vapaaehtoistyön kustannusten arvioinnin on tapahduttava työn tunti-, päivä-, tai viikkokustannuksia koskevien kansallisten sääntöjen (esimerkiksi hyväksytyt lakisääteiset taulukot) mukaisesti.

HUOM. Luontoissuorituksina tapahtuva yksityisen tuen osuus ei ole mahdollista uusien rahoitusjärjestelyjen yhteydessä (vakuus- ja riskirahastot).

RAHASTOIHIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ:

- EMOTR:n ohjausosasto

Osarahoitetun hankkeen kokonaiskustannuksiin voivat sisältyä tukikelpoisina menoina edellä mainittujen arviointia ja valvontaa koskevien edellytysten mukaisesti maanviljelijän omaan lukuunsa suorittaman työn kustannukset, jotka arvioidaan jäsenvaltiossa voimassa olevien lakisääteisten taulukkojen mukaan (ks. lomake "Todellisten kustannusten käsitettä koskevia täsmennyksiä"). Silloin kun näiden kustannusten arvioiminen tapahtuu jäsenvaltion vahvistamien ja hyväksymien lakisääteisten taulukoiden mukaisesti, maanviljelijän omaan lukuunsa suorittaman työn kustannukset rinnastetaan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja vastaavien luotettavien kirjanpitotositteiden avulla todennettuihin menoihin; niin ollen ne ovat tukikelpoisia yhteisön tuen osalta.

- ESR

ESR:n osarahoittamien koulutustoimien osana luontoissuorituksiksi lasketaan myös opetusmateriaali.

Lähteet:

- Yhteensovittamisasetus (21 artikla)

- Puiteasetus (13 artiklan 3 kohta)

- Komission jäsenen Monika Wulf-Mathiesin parlamentin kirjalliseen kysymykseen QE N:o 3178/95 antama vastaus (EYVL N:o C 109, 15.4.1996).

Lomake n:o 8

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa MAKSETUISTA YHTEISÖN ENNAKOISTA AIHEUTUNEIDEN PANKKIKORKOJEN KIRJAAMINEN

YLEISSÄÄNTÖ:

Rakennerahastojen osarahoittamat toimet voivat hyötyä yhteisön maksamille ennakoille kertyneistä pankkikoroista.

1. Yhteisön varojen siirrot julkisen viranomaisen kautta:

Jäsenvaltioiden julkisten viranomaisten kautta maksettavista yhteisön ennakoista voi kertyä korkoa. Tässä tapauksessa yhteisö ei enää ole varojen omistaja sen jälkeen, kun ne on siirretty jäsenvaltioihin (Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 14.7.1994 asiassa C-186/93).

Komissio pyrkii varmistamaan sen, että tässä tarkoitetut varat siirretään lopullisille tuensaajille yhteensovittamisasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa säädetyn kolmen kuukauden määräajan kuluessa (2).

2. Komission lopulliselle tuensaajalle suoraan maksama tuki:

Kyseessä voivat olla myös lopullisten tuensaajien saamat korot tapauksissa, joissa komissio maksaa tuen suoraan lopullisille tuensaajille (esimerkiksi tietyt globaalituet tai pilottihankkeet EAKR:sta annetun asetuksen 10 artiklan mukaisesti).

Tällaisessa tapauksessa komission ja lopullisen tuensaajan väliseen sopimukseen voidaan sisällyttää lauseke, jonka mukaan myönnetystä yhteisön tuen kokonaismäärästä kertyvät korot käytetään tukitoimen tavoitteiden mukaisesti, ja lopullisen tuensaajan on annettava selvitys niiden täsmällisestä käytöstä. Lisäksi silloin, kun tuki koskee selkeästi tunnistettavaa ja yhteisön tiedossa olevaa hanketta, myönnetystä yhteisön kokonaismäärästä kertyvien korkojen pidättämistä koskevaa sääntöä voidaan soveltaa tuen jäljellä olevan määrän maksun yhteydessä (3*).

Lähteet:

- Komission jäsenen Anita Gradinin parlamentin kirjalliseen kysymykseen N:o 2847/94 antama vastaus (EYVL N:o C 145, 12.6.1995).

- Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 14.7.1994 asiassa C-186/93.

Lomake n:o 9

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa MUIDEN TULOJEN KIRJAAMINEN

MÄÄRITELMÄ:

Kaikki rakennerahastojen osarahoittamat toimet voivat tuottaa tuloa osarahoituksen aikana. Nämä voivat olla muun muassa myynnistä, vuokrauksesta, tuotteiden tai palvelujen tarjoamisesta, koulutustoimiin osallistuvien yksittäisistä osallistumismaksuista tai osallistumismaksuihin verrattavista kuluista tai palkanvähennyksistä saatavia tuloja.

YLEISSÄÄNTÖ:

Mahdollisia tilanteita on kaksi:

i) Olettamus A:

Kaikki tulot liittyvät välittömästi osarahoitettuihin toimiin. Ne on kirjattava kokonaisuudessaan toimeen, toisin sanoen ne vähentävät tukikelpoisia menoja.

ii) Olettamus B:

Tulot liittyvät vain osittain osarahoitettuihin toimiin. Ne on vähennettävä tukikelpoisista menoista asianmukaisen jakoperusteen mukaisesti (suhteessa osarahoitukseen).

TÄSMENNYS:

Seuraavissa tapauksissa mahdollisesti saatavia tuloja ei voida pitää tämän lomakkeen mukaisesti vähennettävinä tuloina:

a) osarahoitetut investoinnit, jotka tuottavat tuloja koko taloudellisen olemassaolonsa ajan ja joihin sovelletaan yhteensovittamisasetuksen 17 artiklan erityisiä yksityiskohtaisia sääntöjä,

b) uusien rahoitusjärjestelyjen osana saadut tulot, joita koskevat erityiset yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan vastaavissa lomakkeissa (numerot 18, 19 ja 21),

c) toimien, investointien tai hankkeiden osarahoitukseen yksityiseltä sektorilta saadut osuudet, jotka on tarvittaessa kirjattu rahoitusselvitykseen julkisten rahoitusosuuksien rinnalla.

Lähteet:

- Varainhoitoasetus (2 artikla)

- Yhteensovittamisasetus (17 artiklan 3 kohta)

- ESR:stä annettu asetus (2 artiklan 1 alakohdan toinen luetelmakohta).

Lomake n:o 10

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa RAHOITUS-, PANKKI- JA OIKEUDENKÄYNTIKULUT

YLEISSÄÄNTÖ:

Osarahoitukseen hyväksytään ainoastaan välittömästi hankkeen valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvät kulut. Tietyntyyppisiä kuluja ei niiden luonteen vuoksi hyväksytä osarahoitukseen.

1. Rahoituskulut: Velan korkoja (muita kuin tukimuotojen osalta hyväksyttyjä korkohyvityksiä tai komission hyväksymään valtion tukijärjestelmään kuuluvia velan korkoja), pankin toimituskuluja, vaihtokuluja ja muita puhtaasti rahoituksellisia kuluja ei hyväksytä osarahoitukseen.

2. Pankkitilien avaamisesta ja hoidosta, tilisiirroista ja muista hallinnollisista tehtävistä aiheutuvat kulut: Jos osarahoitus edellyttää hankekohtaisen pankkitilin avaamista, tilin avaamisesta ja hoidosta aiheutuvat kulut ovat osa hankkeeseen liittyviä hallinnollisia kuluja, ja ne hyväksytään näin ollen osarahoitukseen korkoveloituksia lukuun ottamatta (katso kohta 1 edellä).

ESR:ää koskeva erityispiirre: Samaa pankkitiliä voidaan käyttää useiden toistaan seuraavien koulutustoimien toteuttamiseen. Tällaiseen tiliin liittyvät tukikelpoiset menot kunkin koulutustoimen osalta määritetään asianmukaisen jakoperusteen avulla (katso lomake n:o 5 "Välillisten kulujen kirjaaminen").

3. Sakot, rangaistusmaksut ja oikeudenkäyntikulut: Tällaiset kulut eivät ole hyväksyttäviä, koska ne eivät välittömästi liity hankkeelle tai toimelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen.

4. Oikeudellisesta neuvonnasta aiheutuvat kulut, notaarikulut ja hankkeen valmisteluun ja/tai toteuttamiseen tarvittavasta teknisestä tai taloudellisesta asiantuntija-avusta aiheutuvat kulut: Nämä kulut ovat hyväksyttäviä, jos ne liittyvät välittömästi hankkeeseen ja ovat tarpeen hankkeen moitteettoman valmistelun tai toteuttamisen kannalta.

Lähteet:

- Varainhoitoasetus (2 artikla)

- Puiteasetus (3 artikla)

- EAKR:stä annettu asetus (1 artikla)

- EMOTR:n ohjausosastosta annettu asetus (artiklat 5 ja 6).

Lomake n:o 11

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa PANKKITAKAUSKULUT

YLEISSÄÄNTÖ:

Pankkitakaukseen liittyviä kuluja ei hyväksytä osarahoitukseen seuraavissa esimerkkitapauksissa:

- kaikkien tukimuotojen osalta (toimenpideohjelmat, yhtenäiset ohjelma-asiakirjat, yhteisöaloiteohjelmat jne.) yleiskattavia tukia lukuun ottamatta, ja

- hankkeen toteuttajan suojautuminen kaikkien hankkeen toteuttajan vastattavina olevien riskien osalta (esimerkiksi pankin antama suoritustakaus ("performance bond") tai muu pankkitakaus, jota toimeksiantaja edellyttää tarjouksentekijältä tai hankkeen toteuttajalta kyseisestä tukimuodosta riippumatta.

POIKKEUS: YLEISKATTAVAT TUET

Pankkitakauskulut ovat hyväksyttäviä yleiskattavien tukien osalta:

Hyväksyttävyys on rajoitettu pankkitakauskuluihin tai muihin vakuuksiin, joita jäsenvaltion nimeämä välittäjä voi ottaa sellaisten yhteisön varojen käyttöön liittyvien väärinkäytöksien tai laiminlyöntien kattamiseksi, joita ei lueta välittäjän syyksi (yhteensovittamisasetuksen 23 artiklan 1 alakohdan kolmannen luetelmakohdan säännösten mukaisesti).

ERITTELY:

- LEADER-yhteisöaloiteohjelma:

LEADER-yhteisöaloitteen yhteydessä paikalliset toimintaryhmät, jotka ovat nimetyn välittäjän hyväksymiä hallinnoijia, voivat joutua tekemään pankkitakaussopimuksia. Paikallisten toimintaryhmien esittämiä, (välittäjinä toimivien elinten) näistä sopimuksista välittömästi aiheutuvia kuluja pidetään osarahoitukseen hyväksyttävinä.

- Pilottihankkeet:

Jos komissio edellyttää pankkitakaussopimuksia muulloin kuin yhteisön oikeuden tarkoittamissa tapauksissa, näistä pankkitakaussopimuksista pelkästään aiheutuvat kulut ovat hyväksyttäviä. Muussa tapauksessa tällaisia kuluja ei hyväksytä.

Lähteet:

- Yhteensovittamisasetus (23 artiklan 1 alakohdan kolmas luetelmakohta)

- Komission julistus yhteensovittamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4253/88, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2082/93, 21 artiklan 3 kohdasta, kirjattu neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2082/93 hyväksymistä koskevaan pöytäkirjaan

Lomake n:o 12

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa KÄYTETTYJEN KONEIDEN JA LAITTEIDEN OSTO

YLEISSÄÄNTÖ:

1. Käytetyn koneen tai laitteen osto on hyväksyttävä meno asianmukaisesti perustelluissa ja kumppanuusperiaatteen mukaan hyväksytyissä erityistapauksissa, jollei mahdollisesti tiukemmista kansallisista säännöksistä ja määräyksistä muuta johdu, jos seuraavat neljä edellytystä täyttyvät samanaikaisesti:

- myyjä antaa todistuksen koneen tai laitteen tarkasta alkuperästä ja vakuuttaa, ettei materiaalille ole jo annettu kansallista tai yhteisön tukea;

- kyseisen koneen tai laitteen ostaminen on erityisen hyödyllistä ohjelman tai hankkeen kannalta tai se on välttämätöntä erityisten olosuhteiden vuoksi (uutta materiaalia ei ole saatavissa hankkeen moitteettoman toteuttamisen edellyttämässä määräajassa);

- aiheutuvien kustannusten (ja siten myös yhteisön tukiosuuden) aleneminen verrattuna vastaavan uuden koneen tai laitteen kustannuksiin ottaen huomioon toiminnan hyvä kustannus-hyötysuhde;

- hankitun käytetyn koneen tai laitteen tekniset ja/tai teknologiset ominaisuudet ovat riittäviä hankkeen vaatimusten kannalta.

Jos tällainen osto hyväksytään, käytetyn koneen tai laitteen ostoon liittyvät tukikelpoiset menot lasketaan sen käyvän arvon perusteella.

2. Käytettynä ostetun koneen tai laitteen poisto hankinnan vaihtoehtona käsitellään lomakkeessa n:o 6.

3. Täsmennys

Komission hyväksymien tukijärjestelmien osana tukikelpoisina voidaan pitää sellaisten yritysten ostoja, jotka ovat lopettaneet tai olisivat lopettaneet toimintansa ilman komission hyväksymien tukijärjestelmien osana tapahtunutta ostoa.

RAHASTOIHIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ

- ESR:n erityispiirre:

ESR:n osarahoittamien toimien osana ei käytettynä ostetun koneen tai laitteen hankintaa hyväksytä. Käytettynä ostetun koneen tai laitteen poistot ovat sen sijaan tukikelpoisia toimen toteutusajan (katso lomake n:o 6: "Poistot").

- EMOTR:n ohjausosasto:

Asetuksissa (ETY) N:o 866/90 ja (ETY) N:o 867/90 säädetään erityisesti, että käytetyn koneen tai laitteen ostoa ei hyväksytä.

- KOR:

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3699/93 perusteella käytetyn koneen tai laitteen osto ei ole tukikelpoinen KOR:n mukaisissa toimissa.

Lähteet:

- Neuvoston asetus (ETY) N:o 2328/91(artiklat 6-11, 13-16 ja 20)

- Neuvoston asetukset (ETY) N:o 866/90 (11 artikla) ja (ETY) N:o 867/90.

Lomake n:o 13

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa MAA-ALUEEN OSTO

YLEISSÄÄNTÖ:

1. Rakentamattoman maa-alueen oston on liityttävä taloudellista kehitystä edistävään toimintaan, ja sitä pidetään tukikelpoisena menona ainoastaan silloin, kun se liittyy välittömästi tuottavaan tai infrastruktuuri-investointiin.

Maa-alueen osto tukijärjestelmien ulkopuolella toteutettavan investoinnin osana voi ylittää 10 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, jos noudatetaan keinottelun välttämiseen tähtääviä kansallisia säännöksiä ja määräyksiä (esimerkiksi lauseke, jossa kielletään omistusoikeuksien siirto tietyn vähimmäisajanjakson aikana).

2. Ympäristönsuojelua koskevat hankkeet:

Maa-alueen osto voidaan hyväksyä pääasiallisena osana ympäristönsuojelua koskevaa investointia, kun seuraavat, muun muassa keinottelun välttämiseen tähtäävät edellytykset täyttyvät:

i) hanketta koskeva päätös on hyväksytty yhteistyön osana;

ii) maa-aluetta käytetään kumppanuusperiaatteen mukaisesti suunniteltuun tarkoitukseen sovitun määräajan. Jos tarkoitukseen, johon maa-aluetta käytetään, tehtävä muutos vaikuttaisi toimen luonteeseen tai toteuttamisedellytyksiin sovittuna määräaikana, ja komissiolta tai seurantakomitealta ei ole haettu sille hyväksyntää, on muutos tutkittava yhteensovittamisasetuksen 24 artiklan säännösten mukaisesti;

iii) maa-aluetta ei käytetä maataloustuotantoon (kumppanuusperiaatetta noudattaen voidaan päättää poikkeuksista asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa);

iv) ostosta vastaa julkinen laitos tai julkisoikeudellinen toimielin.

TÄSMENNYS:

Komission vahvistamien alueellisia tukijärjestelmiä koskevien suuntaviivojen mukaisesti osarahoitettujen tukijärjestelmien tapauksessa maa-alueen osto ja sen ohella rakennuksen ja koneiden sekä laitteiden arvo on normaali peruste alkuperäisen investoinnin (kiinteä pääoma) arvon arvioinnille. Komission yksiköt arvioivat tässä tapauksessa maa-alueen oston tukikelpoisuuden tukijärjestelmän kokonaistasolla.

RAHASTOIHIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ

- ESR:

Kyseistä menoa ei hyväksytä ESR:n osarahoitukseen (ESR:stä annetun asetuksen 2 artikla).

- EMOTR:n ohjausosasto:

i) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91 (7 artiklan) ja (ETY) N:o 866/90 (11 artiklan) mukaisesti osarahoitettavien toimien yhteydessä maa-alueen ostoa koskevia investointeja ei ehdottomasti hyväksytä.

ii) Maa-alueen osto on tukikelpoista maan uudelleenjaon yhteydessä EMOTR:n ohjausosastosta annetun asetuksen 5 artiklan d kohdan mukaisesti.

- KOR:

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3699/93 liitteenssä III olevan 2.0 kohdan c alakohdan mukaan maa-alueen ostoa koskevia investointeja ei ehdottomasti hyväksytä.

Lähteet:

- EAKR:sta annettu asetus (1 artikla)

- Päätökset tuen myöntämisestä "kiintiön ulkopuolisten" hankkeiden osalta (EAKR)

- ESR:stä annettu asetus (2 artikla)

- EMOTR:n ohjausosastosta annettu asetus (2, 5 ja 6 artikla)

- Asetus (ETY) N:o 866/90 (11 artikla)

- Asetus (ETY) N:o 2328/91 (7 artiklan 1 kohta)

- KOR:stä annetun asetuksen soveltamisesta annettu asetus (ETY) N:o 3699/93 (liitteessä III olevan 2.0 kohdan c alakohta).

Lomake n:o 14

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa KIINTEÄN OMAISUUDEN OSTO

YLEISSÄÄNTÖ:

Kiinteän omaisuuden (valmiin rakennuksen) ja siihen kuuluvan maa-alueen osto hyväksytään alla olevien edellytysten mukaisesti (jollei säädöksistä muuta johdu).

Oston täytyy olla osa taloudelliseen kehittämiseen liittyvää toimintaa. Sen tukikelpoisuus arvioidaan suhteessa osarahoitusta saavaan kokonaistoimintaan. Pääsääntöisesti kiinteän omaisuuden oston tulee muodostaa ainoastaan osa hankkeesta.

Tietyissä tapauksissa osto voi kuitenkin olla osarahoitetun hankkeen päätavoite (esimerkiksi: julkisviranomaisten PK-yritysten käyttöön ostama rakennus; yritystoiminnan laajentamisen tai maaseudun työmahdollisuuksien monipuolistamisen rahoittaminen, kun pääasiallisen menoerän muodostaa työtilan osto).

Osarahoitusta saavaa rakennusta ympäröivän maa-alueen hankinta on hyväksyttävää, jos noudatetaan maa-alueiden ostoa koskevia erityisiä säännöksiä (lomake n:o 13 "Maa-alueen osto").

Kiinteän omaisuuden ostoon liittyvät kulut ja verot ovat hyväksyttäviä, jos lopulliset tuensaajat ovat suorittaneet ne tosiasiallisesti ja lopullisesti (katso lomake "Alv ja muut verot ja maksut").

TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET:

Keinottelun välttämiseksi ja hyvän kustannus-tehokkuus-suhteen varmistamiseksi kiinteän omaisuuden oston tukikelpoisuuden edellytykset ovat kaikissa tapauksissa seuraavat:

i) Vaadittaessa on oltava saatavilla todistus, joka vahvistaa, että ostohinta vastaa rakennuksen todellista arvoa ja että se on voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukainen.

ii) Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tai omaisuuden myyjän on ilmoitettava, että kyseinen kiinteä omaisuus ei ole aikaisemmin saanut kansallista tai yhteisön tukea samaan tarkoitukseen.

iii) Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava sitoumus siitä, että kiinteätä omaisuutta käytetään kumppanuusperiaatteen mukaan sovittuun tarkoitukseen sovitun määräajan. Jos tarkoitukseen, johon rakennusta käytetään, tehtävä muutos vaikuttaisi toimen luonteeseen tai toteuttamisedellytyksiin sovittuna määräikana, ja komissiolta tai seurantakomitealta ei ole haettu sille hyväksyntää, on muutos tutkittava yhteensovittamisasetuksen 24 artiklan säännösten mukaisesti.

iv) Julkishallinnon yksiköt eivät saa toimia rakennuksessa.

TÄSMENNYS:

Alueellisia valtiontukia koskevien komission vahvistamien suuntaviivojen mukaisesti osarahoitettujen tukijärjestelmien tapauksessa kiinteän omaisuuden osto on tyypillisesti sellainen hankinta, jonka avulla voidaan vahvistaa alkuperäisen investoinnin (kiinteä pääoma) arvo rakennuksen sekä koneiden ja laitteiden ohella. Komission yksiköt arvioivat tässä tapauksessa kiinteän omaisuuden oston tukikelpoisuuden tukijärjestelmäkokonaisuuden tasolla.

RAHASTOIHIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ

- ESR:

ESR ei rahoita missään tapauksessa kiinteän omaisuuden ostoa (se voi tukea ainoastaan rakennuksen poistoja koulutustoimien aikana: katso lomake n:o 6 "Poistot").

- EMOTR:n ohjausosasto:

Neuvoston asetuksissa (ETY) N:o 866/90 (11 artiklan 3 kohta) ja (ETY) N:o 2328/91 (7 artikla) säädetään erityisesti rakennusten hankkimisesta tai rakentamisesta, maa-alueen arvoa lukuun ottamatta, osarahoitetuille investoinneille vahvistetuin edellytyksin.

Sen sijaan neuvoston asetuksissa (ETY) N:o 1035/72, (ETY) N:o 1360/78, (ETY) N:o 389/82 ja (ETY) N:o 1696/91 ainoastaan rakennuksen ostosta aiheutuvia korkoja pidetään tukikelpoisina menoina tuottajajärjestöjen toiminnan aloittamiseen annettavan tuen yhteydessä.

Tässä lomakkeessa olevat säännöt koskevat näin ollen EMOTR:n ohjausosastoa, jollei kyseisessä erityisessä asetuksessa säädetä erityisesti muista säännöksistä.

- KOR:

Kalastus- ja vesiviljelyalan tuotteiden jalostuksessa ja kaupassa rakennusten ostomenot ovat tukikelpoisia, maa-alueen arvoa lukuun ottamatta (katso asetus (ETY) N:o 3699/93).

- EAKR:

Julkisviranomaisten suorittamia uusien rakennusten ostoja on periaatteessa vältettävä, jotta estetään julkisia hankintoja koskevien sääntöjen kiertäminen. Kaikkiin poikkeuksiin tästä säännöstä tarvitaan seurantakomitean perusteltu hyväksyminen.

Lähteet:

- EMOTR:n ohjausosastosta annettu asetus (artiklat 2, 5 ja 6)

- Asetus (ETY) N:o 866/90 (11 artikla)

- KOR:stä annetun asetuksen soveltamisesta annettu asetus (ETY) N:o 3699/93 (liite II).

Lomake n:o 15

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa ALV JA MUUT VEROT JA MAKSUT

YLEISSÄÄNTÖ:

1. Arvonlisäveroa, josta saa palautuksen tai joka korvataan jollain muulla tapaa, ei voida pitää tukikelpoisena, eivätkä rakennerahastot näin ollen voi osarahoittaa sitä.

Jäsenvaltioissa nimettyjen viranomaisten sekä paikalla tehtävistä tarkastuksista vastaavien komission yksiköiden tehtävänä on tarkastaa lopullisten tuensaajien ilmoittamien menojen ja erityisesti niihin sisältyvän alv:n tukikelpoisuus.

Jos esiintyy epävarmuutta alv:n palautuksen suhteen, rahastot antavat ilmoitettujen menojen alv:a vastaavan tukiosuuden vasta tapauskohtaisen tutkinnan jälkeen.

Tukikelpoisuutta tutkittaessa lopullisen tuensaajan yksityis- tai julkisoikeudellista asemaa ei oteta huomioon vaan ainoastaan se onko lopullinen tuensaaja velvollinen maksamaan alv:n.

2. Alv:n tavoin muut yhteisön rahoituksesta mahdollisesti aiheutuvat verot tai maksut (erityisesti välittömät verot ja palkoista maksettavat sosiaalimaksut) ovat tukikelpoisia kustannuksia, jos lopulliset tuensaajat vastaavat niistä tosiasiallisesti ja lopullisesti (vaikka niistä saadut varat siirretäänkin jäsenvaltion talousarvioon).

Lähteet:

- Sisäinen ohje alv:n käsittelystä pääosastojen ja komission yksiköitten tekemien julkisten hankintojen yhteydessä, SEC-asiakirja (95) 715, 28.4.1995

- Komission jäsenen Anita Gradinin antama vastaus parlamentin kirjalliseen kysymykseen N:o 2837/94 (EYVL N:o C 103, 24.4.1995).

Lomake n:o 16

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa OSARAHOITETTUJEN HANKKEIDEN VAIHTOEHTOINEN RAHOITUS

KÄSITTEEN MÄÄRITTELY:

Vaihtoehtoinen rahoitus on hallinnointijärjestely, jolla pyritään rahoitukseen osallistuvien tahojen: yhteisön, kansallisen hallinnon tai julkisen sektorin, eri päivämäärinä käyttöön asettamien käteisvarojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Koska kunkin toimenpidekokonaisuuden rahoitusosuudet vahvistetaan erikseen, tämän kirjanpidollisen käytännön avulla voidaan tiettyjä hankkeita rahoittaa kokonaan kansallisista määrärahoista ja toisia kokonaan yhteisön määrärahoista noudattaen yleisesti keskimääräistä tukiosuutta kunkin toimenpiteen kohdalla. Tätä menetelmää sovelletaan käytännössä:

- tosiasiallisesti osarahoitettavan toimen aloituspäivän ja ensimmäisen yhteisön ennakkomaksun välisenä aikana,

- tosiasiallisesti ohjelmakauden lopussa ennen yhteisön jäännösosuuden maksua,

- sen estämiseksi, että koko toimenpide keskeytyisi kunkin yksittäisen hankkeen eri osarahoituksen käyttöönoton viivästysten vuoksi erityisesti silloin, kun kansallisissa kirjanpitosäännöissä määrätään rahoituslähteiden kirjaamisesta erillisiin budjettikohtiin.

YLEISSÄÄNTÖ:

Jäsenvaltioiden hallintoyksiköt voivat poikkeustapauksissa turvautua vaihtoehtoiseen rahoitukseen, mikäli kansalliset talousarviosäännökset sen mahdollistavat ja tavoitteena on viivytyksiä varojen hallinnoijan tekemissä maksatuksissa. Avoimuuden varmistamiseksi tämän poikkeusjärjestelyn käyttöön liittyvät kuitenkin seuraavat tarkat edellytykset.

Tukikelpoisuuden edellytykset:

Jäljempänä luetellut edellytykset perustuvat siihen perusperiaatteeseen, että kaikkien tukimuotoon liittyvien hankkeiden on noudatettava kyseisen tukimuodon hyväksymisestä tehtyyn komission päätökseen liitettyjen vakiolausekkeiden määräyksiä rahoitukseen käytettävien varojen alkuperästä riippumatta:

i) Poikkeava käytäntö:

Vaihtoehtoisen rahoituksen täytyy olla käteisvarojen hallinnointia koskeva poikkeusjärjestely eikä yleinen käytäntö.

ii) Alkuperäisen ohjelman noudattaminen:

Kansallisesti rahoitettujen ja kokonaan yhteisön varoista rahoitettujen hankkeiden on oltava aina selkeästi tunnistettavia ja ne on integroitava tukimuotoon voimassa olevia menettelyjä noudattaen. Toimenpiteeseen kuuluvat hankkeet valitaan lisäksi sille määriteltyjen perusteiden mukaisesti rahoituslähteestä riippumatta.

iii) Yhteisön tukea koskevan julkisuusperiaatteen noudattaminen:

Lopullisille tuensaajille on tiedotettava kuhunkin toimenpiteeseen liittyvien hankkeiden osalta ja vaihtoehtoisesta rahoituslähteestä huolimatta asianmukaisesti siitä, että heidän hankkeensa on integroitu rakennerahastojen osarahoittamaan toimeen. Tämä koskee kaikkia toimenpiteen hankkeita rahoituslähteestä riippumatta. Kun kysymyksessä ovat ESR:n osarahoittamat koulutustoimet, tukikelpoisia ovat ainoastaan vetäjien kanssa tehdyt sopimukset, joissa mainitaan erityisesti ESR:n rahoitus (vaihtoehtoisesta maksujärjestelystä riippumatta).

iv) Samanlaiset valvonnan edellytykset:

Yhteisön yksiköiden tulee voida tarkastaa kaikki toimenpiteen hankkeet samoin edellytyksin ja samojen säädöksissä mainittujen velvoitteiden mukaisesti vaihtoehtoisesta rahoitusjärjestelystä riippumatta.

v) Kaikkien hankkeiden yhteinen hallinto:

Hankkeen rahoitukseen käytettävä määrärahatili valitaan julkisen tuen maksuhetkellä käytettävissä olevien käteisvarojen perusteella. Näin vältetään erot hankkeiden hallinnoinnissa tai tiettyjen hankkeiden suosiminen vaihtoehtoisen rahoituksen alkuperän perusteella.

vi) Tukiosuuden noudattaminen toimenpidetasolla:

Tukiosuuksien noudattamista toimenpidetasolla on seurattava ja julkisen tuen kokonaisosuuden säännönmukaisuus on selvitettävä kunkin yksittäisen rahoituspäätöksen jälkeen.

Lomake n:o 17

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa LIIKETOIMINNAN/YRITYKSEN TASEEN UUDELLEENJÄRJESTELY

YLEISSÄÄNTÖ:

Tietyt liiketoimintaan tai yrityksen taseen uudelleenjärjestelyyn liittyvät rahoitusmenettelyt, jotka eivät ole tuotannollisia investointeja, hyväksytään rakennerahastojen osarahoitukseen ainoastaan, jos ne sisältyvät komission hyväksymään kansalliseen tukijärjestelmään.

Näitä ovat seuraavat menettelyt:

1. Yritysten käyttöpääoman rahoitus: Yrityksen käyttöpääoma (working capital) rahoitetaan yleensä sekkitili- tai muilla lyhytaikaisilla lainoilla. Koska käyttöpääoma on osa rahoitusomaisuutta, ei sitä lueta sellaiseen tuotannollisten investointien rahoitukseen, joiden avulla luodaan tai säilytetään pitkäaikaisia työpaikkoja. Käyttöpääoman ja maksuvalmiuden rahoitus eivät ole tukikelpoisia.

2. Factoring: Factoringrahoitusta käytetään yritysten käyttöpääoman rahoitukseen. Sen avulla käyttöpääomaa voidaan rahoittaa vapauttamalla myyntisaataviin sidottuja pääomia ennen niiden normaalia maksupäivää. Myyntisaatavista voidaan saada ennakkoon huomattava osa, yleensä jopa 80 prosenttia, mikä mahdollistaa kassavirran parantamisen lyhyellä aikavälillä. Factoringrahoituksesta yrityksille aiheutuneet kulut eivät ole tukikelpoisia.

EAKR:ää koskeva poikkeus: EAKR:stä annetun asetuksen 1 artiklan c kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti PK-yritysten toimintaan annettava tuki, johon sisältyy yrityspalvelujen tukia, on tukikelpoista. Jos kysymyksessä on PK-yrityksille palveluja - factoringrahoitus mukaan lukien - tarjoavalle yritykselle annettava tuki, tällaisen factoring-palveluja tarjoavan yrityksen perustamis- ja toimintakulut ovat määrätyn ajan tukikelpoisia.

3. Tappioiden konsolidointi: Taloudellisesta toiminnasta aiheutuneita tappioita ei hyväksytä osarahoitukseen. Pelkällä taseen vastattavien uudelleenjärjestelyllä ei ole välitöntä vaikutusta tuleviin investointeihin.

Lähteet:

- Puiteasetus (3 artikla)

- EAKR:sta annettu asetus (1 artikla)

- EMOTR:n ohjausosastosta annettu asetus (artiklat 5 ja 6).

Lomake n:o 18

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa UUDET RAHOITUSJÄRJESTELYT: VAKUUSRAHASTOT

YLEISSÄÄNTÖ:

Rakennerahastot voivat osarahoittaa jäsenvaltion osallistumista vakuusrahaston perustamiseen tai vahvistamiseen.

Uusia rahoitusjärjestelyjä ja erityisesti vakuusrahastoja koskevien toimenpiteiden osarahoituksessa noudatetaan seuraavia yleisiä periaatteita:

i) Yhteisön osuuden uusien rahoitusjärjestelyjen osalta on oltava rajoitettu, ja joka tapauksessa on vältettävä yleisen rahoitusjärjestelmän korvaamista tai päällekkäisyyksiä paitsi silloin, kun voidaan osoittaa, että yleinen rahoitusjärjestelmä ei sovellu kyseisen alueen kehitystarpeisiin.

ii) Yhteisö voi osarahoittaa rahaston oman pääoman julkista osuutta; yhteisö ei osallistu rahaston hallintoon eikä hallintokuluihin. Näiden rahastojen osakkaina ovat ainoastaan jäsenvaltio ja sen yksityiset tai julkiset yhteistyökumppanit, ei komissio.

iii) Yhteisön rahoitusosuus rahastossa on mukautettava neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4253/88, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2082/93, 17 artiklan 3 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti rahaston saamien tulojen huomioon ottamiseksi.

iv) Yksityisen ja julkisen osakkuuden periaate: On suotavaa, että vakuusrahastoihin kuuluu osakkaita sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta siten, että yksityisen sektorin osuus on merkittävä (esimerkiksi 30 prosenttia rahaston pääomasta) kerrannaisvaikutuksen aikaansaamiseksi.

v) Jos edellä mainitusta periaatteesta poiketen kansallinen julkinen rahoitus puuttuu, jäsenvaltiolla on oltava toissijainen vastuu rakennerahastoissa sovitun kumppanuusperiaatteen mukaan (vrt. yhteensovittamisasetuksen 23 artikla).

vi) Näitä vakuusrahastoja on johdettava kyseisillä markkinoilla kulloinkin olemassa olevien sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

vii) Tällaisten rahastojen toiminnan pitää olla tukea koskevien yksityiskohtaisten rahoitussääntöjen mukaista, erityisesti sitoumusten ja aiheutuneiden menojen käsittelyn sekä toiminnan lopettamisen osalta.

viii) Vakuusrahastot tukevat rahoituksellisesti ja taloudellisesti elinkelpoisia yrityksiä. Niiden toiminta ei saa olla pelkkää yritysten vastuiden uudelleenrahoitusta.

ix) Vakuusrahaston toimista esitetään kalenterivuosittain kertomus komissiolle seurantakomitean annettua lausuntonsa.

x) Euroopan komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella on oikeus valvoa vakuusrahastojen toimia, mukaan lukien oikeus suorittaa tai suorituttaa tilintarkastus niissä yrityksissä, joille rahasto on myöntänyt vakuuden.

xi) Vakuusrahastot on perustettava tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaiseksi ajaksi. Niiden vähimmäisaika on tukimuodon voimassaoloaika.

xii) Kaikille poikkeuksille tässä lomakkeessa vahvistetuista periaatteista on saatava komission tapauskohtainen hyväksyntä.

Huom. Edellä i kohdassa olevia sääntöjä katsotaan noudatetun, kun komissio (PO IV) on vahvistanut, että kyseinen valtion tukijärjestelmä on perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan mukainen.

VAKUUSRAHASTOJA KOSKEVAT ERITYISET YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT:

1. Näitä erityisiä yksityiskohtaisia sääntöjä sovelletaan toimielimiin, jotka takaavat rahoituslaitoksille osan niiden yrityksille myöntämistä lainoista jakaakseen tukea saavien yritysten investointeihin liittyvät riskit näiden rahoituslaitosten kanssa. Nämä säännöt kohdistuvat siis erityisesti kolmeen vakuusrahastotyyppiin:

- tavanomaisten pankkilainojen takauksia myöntävät vakuusrahastot;

- keskinäiset takausyhtiöt (joita kutsutaan joskus myös keskinäisiksi vakuusyhtiöiksi): nämä yhtiöt antavat takauksia yleensä ainoastaan osakkailleen (jotka ovat usein käsityöläisiä tai erittäin pieniä yrityksiä);

- osuuksien hankinnan vakuusrahastot (jotka takaavat osan riskipääomarahastojen ottamista riskeistä).

2. Nämä säännöt koskevat rahastosta vastaavalle julkiselle viranomaiselle (jäsenvaltio, alue, kunta tai muu vastaava) tai jäsenvaltion kanssa yhteisymmärryksessä nimitetylle välittäjälle (esimerkiksi yleiskattavan tuen osalta) vakuusrahaston pääoman muodostamiseksi tai kartuttamiseksi maksettavaa tukea.

A. Vakuusrahaston pääoman muodostaminen ja kartuttaminen

1. Vakuusrahaston perustaminen edellyttää asianmukaisen ennakkoarvion toimittamista kyseisen tukitoimen seurantakomitean käsiteltäväksi (jos kyseinen vakuusrahasto on osana tukimuotoa).

2. Vakuusrahasto on muodostettava itsenäiseksi rahastoksi, jota johdetaan sen yhtiöjärjestyksen ja/tai osapuolten välisen perustamissopimuksen sääntöjen mukaan, joissa on erityisesti mainittava rahastolle yhteisön tukitoimen aikana sallittu omavaraisuusaste (4).

Vakuusrahasto voidaan perustaa osaksi jo olemassa olevaa toimielintä sillä edellytyksellä, että siitä on tehty erityinen täytäntöönpanosopimus, jossa täsmennetään erityisesti, että kyseisen rahaston varojen (julkiset kansalliset tai yhteisön tai muut) kirjanpito hoidetaan erillään muusta kirjanpidosta.

3. Vakuusrahaston hallinnosta vastaa kansallisessa lainsäädännössä kyseisten toimien hoitamiseen hyväksytty toimielin, jolla on mainittujen rahastojen asianmukaiseen hallintoon tarvittava kapasiteetti.

4. Perustamissopimus tai yhtiöjärjestys sekä niihin tehtävät muutokset edellyttävät kyseisten komission yksiköiden ennakkohyväksyntä.

5. Kaikkien osanottajien maksut (alkumaksut ja myöhemmät) on suoritettava käteisenä, luontoissuoritukset ovat pois suljettu vaihtoehto.

B. Vakuusrahaston toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1. Vakuusrahaston on noudatettava kansallisia säännöksiä ja määräyksiä, jotka koskevat vakuuden myöntämistoimia siinä jäsenvaltiossa, jossa rahasto toimii.

2. Pankkilainojen suojataso

Osarahoitetut vakuusrahastot toimivat vastaaviin rahastoihin tavanomaisesti sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti. Jos tällaisia sääntöjä ei ole, vakuusrahaston toiminnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: Vakuusrahaston tukea saavan yrityksen toteuttamaa investointia ei saa rahoittaa kokonaan pankkilainalla. Vakuusrahaston lainalle antama suoja on rajoitettu tiettyyn enimmäisosuuteen, esimerkiksi 75 prosenttia myönnetystä lainasta. Vakuuden suhteellisen osuuden olisi vähennyttävä lainan osuuden kasvaessa tukea saavan yrityksen investoinnin kokonaiskustannuksista. Jos vakuutta vaaditaan käytettäväksi, korvaus rajoitetaan tiettyyn prosenttimäärään, esimerkiksi 50-75 prosenttiin jäännökseksi jäävästä tappiosta, sen jälkeen, kun yksittäisiä lainoja koskevat riita-asiat on selvitetty. Vakuus voi kattaa lainan pääoman ja kertyneiden maksamattomien korkojen maksun.

3. Vakuuksien osuuksien hankinnassa antama suojataso:

Osarahoitetut vakuusrahastot toimivat vastaaviin rahastoihin tavanomaisesti sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti. Jos tällaisia sääntöjä ei ole, vakuusrahaston toiminnassa noudatetaan seuraavia periaatteita:

Vakuus kattaa rajoitetun prosenttimäärän, esimerkiksi 50 prosenttia, sijoittajille aiheutuneista tappioista vähennettynä näiden jo saamilla voitto-osuuksilla.

4. Vakuusrahastot tukevat rahoituksellisesti ja taloudellisesti elinkelpoisia yrityksiä. Vakuusrahaston takaamat lainat eivät saa koskea pelkkiä yritysten vastattavien uudelleenrahoitustoimia. Niiden on koskettava olemassa olevan toiminnan laajennusta, uusien toimintojen kehittämistä, innovatiivisten tuotantomenetelmien tai- järjestelmien tai uuden teknologian käyttöönottoa tuotannossa.

5. Vakuusrahaston toimissa maataloustuotteiden jalostamisen edellytysten parantamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 866/90, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2843/94 (EYVL N:o L 302, 25.11.1994, s. 1), tarkoitetulla alalla toimivissa yrityksissä on noudatettava komission päätöksessä 94/173/ETY (EYVL N:o L 79, 23.3.1994, s. 29) mainittuja valintaperusteita.

6. Yhteisön toimen aikana vakuusrahaston tuloilla (erityisesti vakuutusmaksut ja sijoitusten korkotuotot) on kartutettava rahastoa.

7. Vakuusrahaston toiminnasta esitetään kertomus kalenterivuosittain komissiolle seurantakomitean annettua lausuntonsa. Kertomukseen on sisällyttävä taselaskelma sekä analyysi vakuusrahaston tuloista ja tappioista, eritellyt tiedot aiheutuneista hallintokuluista, yksityiskohtainen luettelo myönnetyistä vakuuksista (toteutetut investoinnit, myönnetyt lainat, annetut vakuudet yritys- ja alakohtaisesti luottamuksellisuutta koskevia periaatteita noudattaen) sekä ilmenneet ongelmat ja mahdolliset ehdotetut tai toteutetut ratkaisut.

8. Euroopan komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella on oikeus valvoa vakuusrahastojen toimia, mukaan lukien oikeus suorittaa tai suorituttaa tilintarkastuksia niissä yrityksissä, joille rahasto on myöntänyt vakuuden.

9. Jos rahastoa käytetään sen perustamissopimuksen tai yhtiöjärjestyksen vastaisiin toimiin, komissio voi koska tahansa pyytää jäsenvaltiota palauttamaan vakuusrahaston perustamiseen maksetun yhteisön tuen kokonaisuudessaan tai osittain.

10. Vakuusrahaston hallintokulujen määrä on määriteltävä selkeästi, ja se on rajoitettava ennakolta tiettyyn vuotuiseen enimmäisprosenttimäärään maksetusta pääomasta. Prosenttimäärän on noudatettava vuosittain rahaston toimintaa vastaavia asianmukaisia rajoja. Pääsääntöisesti kyseinen raja on noin 5 prosenttia. Hallintokuluja ei oteta huomioon pääoman käyttöä laskettaessa toiminnan lopetuksen yhteydessä, jotta varmistetaan vakuusrahaston pääoman käyttö 100-prosenttisesti vakuuksien myöntämiseen.

11. Vakuusrahastojen ei tulisi myöntää vakuuksia riskipääomarahastojen osuuksien hankintaan, koska jälkimmäiset rahastot saavat jo rakennerahastojen osarahoitusta.

C. Käsitteet "oikeudellinen ja taloudellinen sitoumus" sekä "tosiasiallisesti aiheutuneet menot" vakuusrahastojen yhteydessä

1. Sitoumus kansallisella tasolla:

Vakuusrahaston pääoman muodostamista tai alkuperäisen pääoman kartuttamista koskevaa laillista asiakirjaa pidetään oikeudellisena ja taloudellisena sitoumuksena toimien täytäntöönpanoon liittyvien rahoitussäännösten mukaisesti.

2. Tosiasiallisesti aiheutuneet menot:

Tosiasiallisesti aiheutuneet menot muodostuvat osakkaiden vakuusrahastoon suorittamista pääomaosuuksien käteismaksuista (maksettu pääoma) yhdessä myönnetyt vakuudet selvittävän toimintakertomuksen kanssa, jotka kiistatta todentavat toimenpiteen hyvän edistymisen.

Osakkaat suorittavat myöhemmät vakuusrahaston pääomaosuuden lisäykset, jos seurantakomitea on toimintakertomusten perusteella sitä mieltä, että vakuusrahasto on myöntänyt riittävästi vakuuksia aikaisemmin myönnettyihin summiin nähden.

Uudet rahoitusjärjestelytoimet liittyvät oleellisena keinona osarahoitusta käyttäviin tukimuotoihin. Jäsenvaltioiden on siis oltava valmiit tarvittaessa rahoittamaan ennakkoon vakuusrahastojen pääoman lisäyksiä, jos yhteisön varojen käyttöönotto viivästyy kyseisen tukitoimen osalta.

3. Julkisten ja yksityisten osakkaiden on maksettava vakuusrahaston pääomanlisäykset saman aikataulun mukaisesti ja noudattaen prosenttimääräisiä osuuksia pääomasta.

D. Toimen lopettamien (katso laskuesimerkki liitteessä 1)

1. Toimenpiteen täytäntöönpanon aikana seurantakomitean tehtävänä on tutkimiensa vakuusrahaston toimintakertomusten perusteella päättää hyvissä ajoin toimivaltansa rajoissa vakuusrahastoon sidottujen ja ilmeisesti käyttämättä tai vajaakäyttöön jäävien määrien uudelleenohjaamisesta.

2. Yhteisön toimen lopettamisen yhteydessä (maksujen huomioon ottamiselle asetetun määräpäivän jälkeen) on selvitettävä vakuusrahaston nettomääräinen taloudellinen asema vertaamalla maksettua kokonaispääomaa ajanjaksona myönnettyjen vakuuksien yhteismäärään.

i) Toimenpidettä pidetään täysin toteutettuna, jos toteutunut käyttöaste (myönnettyjen vakuuksien yhteismäärä jaettuna maksetun pääoman ja rahaston sääntöjen salliman omavaraisuusasteen mukaisella vakuuksien enimmäismäärällä) on vähintään 75 prosenttia.

ii) Jos toteutunut rahaston käyttöaste on seurantakomitean valvonnasta huolimatta toiminnan lopettamishetkellä vähemmän kuin 75 prosenttia, rahaston tukikelpoisia menoja vähennetään samassa suhteessa ja maksettu ylijäämä vähennetään yhteisön jäsenvaltiolle kyseisen tukimuodon osalta maksamasta loppujäännöksestä.

3. Tukimuodon loppujäännöksen maksun jälkeen komissio ei enää osallistu toimen toteuttamiseen tai seurantaan, jollei edellä mainitussa sopimuksessa ole tätä asiaa koskevia erityisiä yksityiskohtaisia sääntöjä ja riippumatta muihin säädöksiin sisältyvistä yleisistä, erityisesti valvontaa koskevista säännöistä.

RAHASTOIHIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ

EAKR

Vakuusrahastojen toimet kohdistuvat ainoastaan PK-yrityksiin EAKR:stä annetun asetuksen 1 artiklan c alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti.

PK-yrityksen määritelmässä on viitattava komission 3 päivänä huhtikuuta 1996 antamaan suositukseen PK-yritysten määritelmästä (EYVL N:o L 107, 30.4.1996, s.4).

Lähteet:

- EAKR:stä annettu asetus (1 artiklan c alakohdan kolmas luetelmakohta)

- EMOTR:n ohjausosastosta annettu asetus (5 artiklan k alakohta ja 6 artikla)

- Komission tiedonanto jäsenvaltioille n:o 94/C 180/03, julkaistu EYVL:ssä N:o C 180, 1.7.1994 (PK-yritysten yhteisöaloite), ja erityisesti sen 7.9 kohta.

LIITE lomakkeeseen numero 18 "Uudet rahoitusjärjestelyt: vakuusrahasto"

Toimen lopettaminen: laskuesimerkki lopettamismenettelystä

1. Yhteisön osuus vakuusrahaston rahoituksesta on 30 prosenttia.

Vakuusrahaston maksettu pääoma on 100.

Rahaston säännöissä vahvistettu omavaraisuusaste on 6, jolloin rahaston myöntämien vakuuksien kokonaisarvo tiettynä hetkenä vastaa enintään 6 kertaa rahaston maksetun pääoman arvoa eli on enintään 600.

2. Tointa lopetettaessa tarkistetaan onko vakuusrahaston myöntämien vakuuksien yhteismäärä suurempi tai yhtä suuri kuin 75 prosenttia omavaraisuusasteesta eli 75 prosenttia "kynnyksestä", joka on 6 × 100 = 450.

Olettamus A:

Myönnettyjen vakuuksien määrä on 450 tai enemmän. Toimenpidettä pidetään täysin toteutettuna (yhteisön maksamaa tukea pidetään loppuunkäytettynä).

Olettamus B:

Myönnettyjen vakuuksien määrä on alle 450, esimerkiksi 400.

Toimi on toteutettu ainoastaan osittain. Toimen toteuttamisaste on (myönnettyjen vakuuksien määrä/kynnys) 400/450 = 88,89 prosenttia. 88,89 prosentille rahaston pääomasta voidaan antaa osarahoitusta. Yhteisön osuus on vähennettävä 11,11 prosentin osalta vakuusrahaston pääomasta, jota pidetään käyttämättömänä, eli 30 % × (11,11 % pääomasta 100) = 3,33. Tämä 3,33 vähennetään yhteisön jäsenvaltiolle kyseisen tukimuodon osalta maksamasta loppujäännöksestä.

3. On selvää, että omavaraisuusaste vaihtelee jäsenvaltiosta ja rahastosta riippuen vakuusrahastotyypin mukaan. Tämän vuoksi kahden vakuusrahaston, joilla on samanlaisia ominaispiirteitä ja samanlainen toteuttamistapa, mutta erilainen omavaraisuusaste, lopettaminen voi teoriassa olla erilaista.

Lomake n:o 19

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa UUDET RAHOITUSJÄRJESTELYT: RISKIPÄÄOMARAHASTOT

YLEISSÄÄNTÖ:

Rakennerahastoista voidaan osarahoittaa jäsenvaltioiden osallistumista riskipääomarahastojen perustamiseen tai kartuttamiseen.

Uusiin rahoitusjärjestelyihin liittyvien toimenpiteiden ja erityisesti riskipääomarahastojen osarahoitukseen sovelletaan seuraavia yleisiä periaatteita:

i) Yhteisön osallistumisen uusiin rahoitusjärjestelyihin pitää olla rajattua ja ennen kaikkea välttää yleisen rahoitusjärjestelmän korvaamista tai päällekkäisyyttä sen kanssa, ellei voida osoittaa, että yleinen rahoitusjärjestelmä ei vastaa kyseisen alueen kehitystarpeita.

ii) Yhteisö osallistuu rahaston yhtiöpääoman julkiseen rahoitusosuuteen, mutta se ei osallistu rahaston hallintoon eikä hallintokuluihin. Ainoastaan jäsenvaltio ja sen yksityiset tai julkiset yhteistyökumppanit voivat olla osallisina tai osakkaina näissä rahastoissa.

iii) Yhteisön rahoitusosuuden osalta on otettava huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4253/88, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2082/93, 17 artiklan 3 kohdan toisen luetelmakohdan mukaiset rajoitukset.

iv) Julkisen ja yksityisen alan kumppanuuden periaate: On suotavaa, että riskipääomarahastossa on osakkaina sekä julkisen että yksityisen sektorin edustajia siten, että yksityisen sektorin osuus on merkittävä (esimerkiksi 30 prosenttia rahaston pääomasta).

v) Jos edellä esitetystä periaatteesta poikkeaminen koskee kansallisen julkisen rahoituksen puuttumista, jäsenvaltiolla on oltava toissijainen vastuu rakennerahastojen osalta sovitun kumppanuuden mukaisesti (vrt. yhteensovittamisasetuksen 23 artikla).

vi) Riskipääomarahastoja on johdettava kyseisiä markkinoita koskevien voimassa olevien sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

vii) Rahastojen toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt on mukautettava tukitoimenpiteiden toteuttamista koskeviin rahoitussäännöksiin erityisesti maksusitoumusten, aiheutuneiden menojen ja tukitoimenpiteen lopettamisen osalta.

viii) Riskipääomarahastojen tukitoimenpiteet kohdistuvat taloudellisesti ja rahoituksellisesti elinkelpoisiin yrityksiin. Niitä ei saa suunnata pelkkiin yritysten vastuiden rahoitustoimiin.

ix) Riskipääomarahastojen toiminnasta tehdään kalenterivuosittain kertomus, joka toimitetaan komissiolle seurantakomitean annettua lausuntonsa.

x) Komissiolla ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on oikeus valvoa riskipääomarahastojen toimia ja oikeus toteuttaa tai teettää tarkastuksia yrityksissä, joita riskipääomarahastojen tukitoimenpiteet koskevat.

xi) Riskipääomarahastot on perustettava tavoitteiden kannalta riittäväksi ajaksi. Niiden vähimmäiskesto on sama kuin kyseisen tukitoimenpiteen kesto.

xii) Kaikille poikkeuksille tässä lomakkeessa vahvistetuista periaatteista on saatava komission tapauskohtainen hyväksyntä.

Huom. i kohdan edellytyksiä pidetään täytettyinä, kun komissio (PO IV) on todennut, että perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan mukaista valtion tukia koskevaa järjestelmää on noudatettu.

RISKIPÄÄOMARAHASTOJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖT

Menolaji tai -tyyppi:

- Sääntelyn mukaisiin uusiin rahoitusjärjestelyihin liittyvät toimet liitetään osaksi tukitoimenpiteiden rahoitusjärjestelyjä. Rakennerahastoista rahoitetaan tukien muodossa jäsenvaltioiden osallistumista riskipääomarahastoihin. Ainoastaan jäsenvaltio ja sen yksityiset tai julkiset yhteistyökumppanit voivat olla osallisina tai osakkaina riskipääomarahastoissa.

- Tämä lomake koskee tukea, joka maksetaan vastuulliselle julkiselle viranomaiselle (jäsenvaltio, alue, kunta tai vastaava) tai yhdessä jäsenvaltion kanssa nimetylle välittäjälle (yleiskattavan tuen tapauksessa) ja joka koskee osallistumista riskipääomarahaston perustamiseen tai kartuttamiseen (5).

A. Riskipääomarahaston perustaminen tai kartuttaminen

1. Riskipääomarahaston perustamisesta tai kartuttamisesta on tehtävä asianmukainen ennakkoarviointi, joka toimitetaan kyseisen tukitoimenpiteen seurantakomitealle (jos kyseinen riskipääomarahasto sisältyy tukitoimenpiteeseen).

2. Riskipääomarahastosta on muodostettava itsenäinen rahasto, jota hallitaan sen yhtiöjärjestyksen tai osapuolten välisen perustamissopimuksen sääntöjen mukaan. Riskipääomarahasto voidaan perustaa osaksi jo olemassa olevaa elintä, jos sillä on erityinen täytäntöönpanoa koskeva sopimus, jossa täsmennetään erityisesti, että liitettäville varoille (julkiset, kansalliset, yhteisön ja muut varat) perustetaan oma erillinen kirjanpito, jotta pystytään erottamaan alkuperäisten varojen (jotka eivät välttämättä ole yhteisön alkuperää) käyttö yhteisön tukitoimenpiteiden mukaisesti investoiduista uusista varoista.

3. Riskipääomarahaston hallinnosta vastaa kansallisessa lainsäädännössä kyseisten toimien hoitamiseen hyväksytty elin, jolla on kyseisten varojen asianmukaiseen hoitoon tarvittava hallintokapasiteetti. Tämän vuoksi rahaston juoksevat hallintotehtävät - asiakirjojen käsittely ja seuranta, investointipäätökset - olisi annettava yksityisen sektorin vaatimusten mukaan toimiville ammattilaisille.

4. Asiasta vastaavien komission yksiköiden on hyväksyttävä ennakkoon yhtiöjärjestys ja perustamissopimus sekä niihin tehdyt muutokset.

5. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden periaate:

Vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi yksityisten sijoittajien keskuudessa on suotavaa, että merkittävä osa riskipääomarahaston pääomasta (esimerkiksi 30 prosenttia) tulee yksityiseltä sektorilta.

Poikkeukset tästä perusmallista on annettava tapauskohtaisesti vastuullisten komission yksiköiden hyväksyttäviksi.

6. Jäsenvaltion osallistuminen riskipääomarahaston pääomaan:

On suotavaa, että jäsenvaltio osallistuu yhteisön rahoitusosuuden lisäksi omalla julkisella rahoitusosuudella riskipääomarahaston pääomaan.

Poikkeukset tästä perusmallista on annettava tapauskohtaisesti vastuullisten komission yksiköiden hyväksyttäviksi. Jos tästä periaatteesta poiketaan, jäsenvaltiolla on toissijainen vastuu toimen asianmukaisesta toteuttamisesta olemassa olevien säännösten mukaisesti ja se osallistuu riskipääomarahaston perustamiseen ainoastaan yhteisön tuen kautta.

7. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4253/88, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3193/94, 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteisön rahoitusosuus riskipääomarahastoissa ei saa olla suurempi kuin 50 prosenttia kokonaiskustannuksista tavoitteen 1 kohdealueilla ja 30 prosenttia kokonaiskustannuksista muilla alueilla.

8. Kaikkien osanottajien on suoritettava maksut (alkuperäiset ja myöhemmät) käteisellä.

B. Riskipääomarahaston toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1. Riskipääomarahastojen on oltava riskipääomaa koskevien kansallisten säännösten mukaisia siinä jäsenvaltiossa, jossa ne toimivat.

2. Riskipääomarahastojen tukitoimenpiteet muodostuvat osuuksien hankinnasta, muun muassa tuettujen yritysten yhtiöpääomaan osallistumisesta (osakkeet tai osuudet), lainoista (tarvittaessa osakkuuslainoista), velkakirjoista (tarvittaessa vaihtovelkakirjoista) ja niin edelleen. Niiden tarkoituksena on varojen tuominen yritykseen, joka tapahtuu osuuksilla alkuperäisestä pääomasta (yrityksen perustaminen) tai pääoman tai yrityksen käteisvarojen lisäämisellä. Nämä osuuksien hankkimiset kaikissa muodoissaan on suoritettava kokonaisuudessaan käteisellä.

3. Jos riskipääomarahaston toimintaan sisältyy tukimuoto, johon ei sovelleta "de minimis" -sääntöä, on hankittava ennakkohyväksyntä perustamissopimuksen 92-93 artiklan osalta.

4. Maataloustuotteiden jalostamisen edellytysten parantamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 866/90, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2843/94 (EYVL N:o L 302, 25.11.1994, s. 1), tarkoitetulla alalla toimivia yrityksiä koskevien riskipääomarahastojen tukitoimenpiteiden on noudatettava komission päätöksessä 94/173/EY (EYVL N:o L 79, 23.3.1994, s. 29) mainittuja valintaperusteita.

5. Riskipääomarahastojen tukitoimenpiteet toteutetaan rahoituksellisesti ja taloudellisesti elinkelpoisissa yrityksissä. Tukitoimenpiteet eivät saa koskea pelkkiä yritysten vastuiden rahoitustoimia. Niiden on liityttävä aikaisemman toiminnan laajentamiseen, uuden toiminnan kehittämiseen tai innovaatioiden/uuden teknologian käyttöönottoon tuotantomenetelmissä tai tuotantojärjestelmässä.

6. Riskipääomarahaston tukitoimenpiteet eivät saa johtaa osake-enemmistöön tuetussa yrityksessä, ja niiden on oltava tilapäisiä.

7. Riskipääomarahaston tukitoimenpiteet voidaan toteuttaa yhdessä muiden markkinoilla toimivien riskipääomarahastojen kanssa.

8. Yhteisön tukitoimenpiteen aikana riskipääomarahaston tuloilla (erityisesti mahdollisilla osingoilla, pääomatuotoilla ja sijoitusten korkotuotolla) on kartutettava rahastoa, ja niitä on käytettävä osuuksien hankkimisen rahoittamiseen sekä hallintokuluihin edellä vahvistetuissa rajoissa.

9. Niiden yritysten osalta, joissa riskipääomarahastolle hankitaan osuuksia, on suotavaa ottaa tietyissä tapauksissa käyttöön lauseke, jolla korvataan osinkojen maksaminen riskipääomarahastoon niiden ohjaamisella tuetun yrityksen omaan vararahastoon (rahaston koko rahoitusosuuden tai yhteisön rahoitusosuuden osalta).

10. Riskipääomarahaston toiminnasta tehdään kalenterivuosittain kertomus, joka toimitetaan komissiolle seurantakomitean annettua lausuntonsa. Kertomuksen on sisällettävä taselaskelma ja analyysi riskipääomarahaston tuloista ja tappioista, eritellyt tiedot hallintokuluista, analyysi rahastoon suoritetuista pääoman palautuksista, luettelo hankituista osuuksista (toteutuneet investoinnit, myönnetyt lainat, jne. yritys- ja alakohtaisesti luottamuksellisuutta koskevia periaatteita noudattaen) sekä havaitut ongelmat ja mahdollisesti ehdotetut tai päätetyt ratkaisut.

11. Komissiolla ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on oikeus valvoa riskipääomarahastojen toimia ja oikeus toteuttaa tai teettää tarkastuksia yrityksissä, joita riskipääomarahastojen tukitoimenpiteet koskevat.

12. Jos rahastoa käytetään sopimuksen vastaisiin toimiin, komissio voi koska tahansa pyytää jäsenvaltiota palauttamaan riskipääomarahaston perustamiseen maksetun yhteisön tuen kokonaisuudessaan tai osittain.

13. Sen takaamiseksi, että riskipääomarahaston pääoma käytetään sataprosenttisesti tukitoimenpiteisiin, rahaston vastattavaksi tulevat hallintokulut (esimerkiksi markkinatutkimukset) on arvioitava tarkasti ja rajattava ennalta vuosittaiseen enimmäisprosenttimäärään maksetusta osakepääomasta. Tämän rajan on oltava vuosittain enintään 5 prosenttia osakepääomasta. Hallintokuluja ei oteta huomioon, kun lasketaan pääoman käyttö toimen lopettamisen yhteydessä.

C. Käsitteet "oikeudellinen ja taloudellinen sitoumus" sekä "tosiasiallisesti aiheutuneet menot"

1. Sitoumus kansallisella tasolla:

Riskipääomarahaston pääoman muodostamista tai alkuperäisen pääoman kartuttamista koskevaa laillista asiakirjaa pidetään oikeudellisena ja taloudellisena sitoumuksena tukitoimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvien rahoitussäännösten mukaisesti.

2. Tosiasiallisesti aiheutuneet menot:

Tosiasiallisesti aiheutuneet menot perustuvat osanottajien riskipääomarahastoon suorittamiin pääomaosuuksien käteismaksuihin (maksettu pääoma) sekä hankitut osuudet selvittäviin toimintakertomuksiin, jotka yhdessä todentavat toimenpiteen asianmukaisen edistymisen.

Yhteistyökumppanit suorittavat myöhemmät riskipääomarahaston pääomaosuuden lisäykset, jos seurantakomitea on toimeenpanokertomusten perusteella sitä mieltä, että riskipääomarahasto on käyttänyt aikaisemmin myönnetyt määrät tyydyttävällä tavalla.

Uudet rahoitusjärjestelytoimet kuuluvat osarahoitusta käyttäviin tukimuotoihin. Lisäksi rakennerahastoista voidaan tukien muodossa osarahoittaa jäsenvaltioiden osallistumista riskipääomarahastoon. Ainoastaan jäsenvaltio ja sen yksityiset tai julkiset yhteistyökumppanit voivat olla osallisina tai osakkaina riskipääomarahastoissa. Tämä tarkoittaa, että riskipääomarahastojen rahoituksen on oltava yhteensopiva rakennerahastojen tukitoimenpiteitä koskevien rahoitussäännösten kanssa. Jäsenvaltioiden on siis oltava valmiita tarvittaessa rahoittamaan ennakkoon riskipääomarahastojen pääomanlisäykset, jos yhteisön varojen käyttöönotossa on viivästyksiä sen kyseisen tukitoimenpiteen osalta.

3. Riskipääomarahaston julkisten ja yksityisten kumppanien on suoritettava pääomanlisäykset saman aikataulun mukaisesti sekä noudattaen prosenttimääräisiä osuuksia pääomasta.

D. Tuen lopettaminen

1. Riskipääomarahasto on perustettava tavoitteiden kannalta riittäväksi ajaksi. Niiden vähimmäiskesto on sama kuin kyseisen tukitoimenpiteen kesto.

2. Yhteisön tukitoimenpiteen lopettamisen yhteydessä (maksujen huomioon ottamiselle asetetun määräpäivän jälkeen) on selvitettävä riskipääomarahaston taloudellinen asema nettomääräisenä vertaamalla maksetun kokonaispääoman käyttöä tukitoimenpiteiden kokonaismäärään yrityksissä ajanjakson aikana.

- Jos todetaan, että kaikkien yrityksissä toteutettujen tukitoimenpiteiden summa ajanjakson aikana kattaa vähintään 100 prosenttia maksetusta pääomasta ( > tai =), toimenpidettä pidetään kokonaan toteutettuna.

- Seurantakomitean tehtävä on koko toimenpiteen toteuttamisen ajan ja tutkimiensa riskipääomarahaston toimintakertomusten perusteella päättää hyvissä ajoin ja toimivaltansa mukaan niiden riskipääomarahastoon osoitettujen määrien uudelleenohjauksesta, joita selvästi ei ole käytetty lainkaan tai täysimääräisesti.

- Jos seurantakomitean valvonnasta huolimatta yrityksissä ajanjakson aikana toteutettujen tukitoimenpiteiden yhteismäärä on pienempi kuin maksettu kokonaispääoma, maksettua ylimäärää vastaava osuus vähennetään yhteisön jäsenvaltiolle kyseisen tukitoimenpiteen osalta maksettavasta loppujäännöksestä.

3. Tukitoimenpiteen loppujäännöksen maksun jälkeen komissio ei enää osallistu toimen toteuttamiseen tai seurantaan, jollei edellä mainitussa sopimuksessa ole tätä asiaa koskevia erityisiä yksityiskohtaisia sääntöjä ja riippumatta muista sääntelyssä säädetyistä yleisistä erityisesti valvontaa koskevista säännöksistä.

RAHASTOIHIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ:

EAKR

Riskipääomarahastojen tukitoimenpiteet koskevat ainoastaan PK-yrityksiä EAKR-asetuksen 1 artiklan c kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti.

PK-yrityksen määritelmä on 3 päivänä huhtikuuta 1996 annetussa komission suosituksessa, joka koskee PK-yritysten määrittelyä (EYVL N:o L 107, 30.4.1996, s. 4).

Lähteet:

- Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4254/88 (sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2083/93) 1 artiklan c kohdan kolmas luetelmakohta (asetus aluekehitysrahastosta)

- Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4256/88 (sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2085/93) 5 artiklan k kohta ja 6 artikla (asetus EMOTR:n ohjausosastosta)

- Komission tiedonanto N:o 94/C 180/03 jäsenvaltioille, julkaistu EYVL:ssä N:o C 180, 1.7.1994 (SME-yhteisöaloite) ja erityisesti sen 7.9 kohta.

Lomake n:o 20

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa LEASING

YLEISSÄÄNTÖ:

Leasingtoimet ovat tukikelpoisia jäljempänä määritellyin edellytyksin (6)

Tukikelpoisuuden välttämättömät edellytykset

A. Suora leasing

(Leasingyhtiö tai vuokranantaja on yhteisön tuen ensimmäinen saaja: tuki myönnetään ottaen huomioon tämän leasingsopimusten perusteella hankkimat ja muille vuokraamat hyödykkeet):

1. Tukitoimenpiteestä hyötyvässä leasingsopimuksessa on oltava takaisinostoa koskeva lauseke, taikka niissä on määrättävä vuokra-ajasta, joka vastaa pituudeltaan sopimuksen kohteena olevan hyödykkeen käyttöaikaa

Siinä tapauksessa, että sopimus päättyy ennenaikaisesti ilman toimivaltaisten viranomaisten hyväksymistä, vuokranantajan on sitouduttava palauttamaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille (asianomaisen rahaston tilille) jäljelle jäävää vuokra-aikaa vastaava yhteisön tukiosuus.

2. Leasingyhtiön suorittama hyödykkeen osto, josta todisteena on suoritettu lasku tai muu vastaavan arvon osoittava kirjanpitotosite, on osarahoitukseen oikeuttava meno

Yhteisön tuki maksetaan vuokranantajalle, jonka tehtävänä on siirtää tuki vuokralleottajalle.

3. Osarahoitettava enimmäismäärä ei saa ylittää vuokratun hyödykkeen käypää nettoarvoa

Tämän tarkoituksena on estää sellaisten leasingsopimuksiin liittyvien menojen, joita ei voida hyväksyä, osarahoittaminen (verot, korot, jälleenrahoituksen kustannukset, leasingyhtiön hallintokulut, vakuutuskulut jne.). Sopimuksessa on näin ollen määrättävä vuokran jakamisesta kahteen osaan: ostohintaa vastaavaan nettomäärään ja toisaalta edellä mainitusta toimesta aiheutuviin kustannuksiin.

4. Leasingyhtiölle maksettu yhteisön tuki on käytettävä kokonaisuudessaan vuokralleottajan hyväksi

alentamalla yhtenäisesti vuokra-aikana kertyneiden vuokrien ja vastaavien korkojen määrää.

B. Epäsuora leasing

(Vuokralleottaja on yhteisön tuen saaja):

1. Tukitoimenpiteestä hyötyvässä leasingsopimuksessa on oltava takaisinostoa koskeva lauseke, taikka niissä on määrättävä vuokra-ajasta, joka vastaa pituudeltaan sopimuksen kohteena olevan hyödykkeen käyttöaikaa.

2. Vuokrat, jotka vuokralleottaja on maksanut vuokranantajalle (leasingyhtiölle) ja joista on todisteena suoritettu lasku tai vastaavan arvon osoittava muu kirjanpitotosite, on meno, joka voi saada osarahoitusta

Yhteisön tuki maksetaan vuokralleottajalle kunkin tosiasiallisesti maksetun vuokran perusteella tai kertasuorituksena tukikauden vuokrien nykyarvon perusteella, jos tämä summa vastaa lopulliselle edunsaajalle toimen alussa tosiasiallisesti aiheutuneita menoja.

3. Jos leasingsopimuksen kokonaiskesto ylittää yhteisön tukitoimen keston, hyväksyttäviä ovat ainoastaan ne vuokrat, jotka vuokralleottaja on maksanut tukitoimen päättämispäivään mennessä (ehdoton määräaika maksusuoritusten huomioon ottamiseksi)

Tämä edellytys johtuu siitä, että ainoastaan tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset voivat saada osarahoitusta, kun taas tulevaisuudessa aiheutuvia kustannuksia (esim. tulevat vuokrat) ei hyväksytä. Jotta leasingsopimuksen kesto vastaisi mahdollisimman hyvin tukitoimen kestoa, hyödykkeen alkuperäistä hintaa voidaan alentaa jakson alussa suorittamalla osarahoitukseen hyväksyttävä maksu.

4. Osarahoitettava enimmäismäärä ei saa ylittää vuokratun hyödykkeen käypää nettoarvoa

Tämän tarkoituksena on estää sellaisten leasingsopimuksiin liittyvien menojen, joita ei voida hyväksyä, osarahoittaminen (verot, korot, jälleenrahoituksen kustannukset, leasingyhtiön hallintokulut, vakuutuskulut jne.). Sopimuksessa on näin ollen määrättävä vuokran jakamisesta kahteen osaan: ostohintaa vastaavaan nettomäärään ja toisaalta edellä mainitusta toimesta aiheutuviin kustannuksiin.

RAHASTOIHIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ:

- ESR

i) ESR ei osarahoita hyödykkeiden ostoja, vaan ainoastaan niiden vuokraa tai poistoja toimen keston ajan (ks. lomake n:o 6 "Poistot"). Takaisinostolauseke ei siten ole pakollinen, ja ESR osarahoittaa joka tapauksessa vain osan vuokralleottajalle, joka käyttöleasingin osalta on lopullinen edunsaaja, aiheutuneista vuokrakustannuksista suhteutettuna koulutustoiminnan tai muun tukikelpoisen toiminnan kestoon.

ii) Kustannustehokkuden varmistamiseksi on tarkistettava, etteivät lopulliselle tuensaajalle leasingistä aiheutuneet kustannukset ylitä saman välineistön vuokrakustannuksia, edellyttäen, että tällainen vuokramahdollisuus on olemassa. Päinvastaisessa tapauksessa ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat leasingin käyttämisestä yksinkertaisen vuokraamisen sijaan, vähennetään tukikelpoisista menoista.

- EAKR

Alueiden sisältä tulevat kehittämistoimet, joiden rahoitukseen EAKR osallistuu, mahdollistavat sellaiset leasingin kautta tapahtuvat hankinnat, jotka ovat välttämättömiä PK-yrityksille palveluja tarjoavan yrityksen perustamiseen ja toimintaan. Edellä ESR:n osalta mainitut erityispiirteet koskevat myös tässä yhteydessä rahoitettuja juoksevia menoja.

Pilottihankkeet

Koska tällaiset toimet ovat lyhytkestoisia, edellä i ja ii kohdissa mainitut erityispiirteet koskevat myös pilotti- ja innovaatiohankkeita kaikkien kolmen rakennerahaston sekä kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen osalta.

Lähteet:

- Yksityiskohtaiset suuntaviivat leasingtoiminnasta yhteisön rakenteellisten rahoitusvälineiden yhteydessä EYVL N:o C 250, 14.9.1993.

Lomake n:o 21

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa TAKAISIN MAKSETTAVIA TUKIA KOSKEVAT JÄRJESTELMÄT

MÄÄRITELMÄ:

1. "Takaisin maksettavalla tuella" tarkoitetaan julkisen viranomaisen tai jäsenvaltion nimeämän välittäjän myöntämää mahdollisesti väliaikaista/ei lopullisesti myönnettyä tukea toimenpideohjelmaan sisältyvän kansallisen tukijärjestelmän yhteydessä toimiville yrityksille tai yksityishenkilöille. Tuet koskevat kaikkia rakennerahastojen tukikelpoisia toimia.

2. Kyseessä on siis hyväksytyn kansallisen tai de minimis -säännön kattaman tukijärjestelyn osarahoitus, eikä lainajärjestely. Ero perustuu siihen, että varat saadaan julkiselta elimeltä, jonka myöntämää tukea koskee perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan mukainen ilmoittamisvelvollisuus.

3. Takaisin maksettaviin tukiin voidaan soveltaa markkinakorkoa alempaa korkoa tai ne voivat olla korottomia (minkä perusteella niitä pidetään tukena).

4. Tämän lomakkeen esimerkkitapaus ei kuulu uusien rahoitusjärjestelyjen yhteyteen, sillä komissio osarahoittaa yksittäistä tukijärjestelyä sitä mukaa kuin jäsenvaltio esittää menoselvityksensä, eikä jäsenvaltio siis osallistu rahaston perustamisen rahoitukseen.

5. Tuen rahoituksellisten toimeenpanomääräysten mukaisena tosiasiallisena menona pidetään ensiksi mainittuja tukia, jotka myönnetään yrityksille tai yksityishenkilöille.

6. Tukea saanut yritys maksaa tuen takaisin sen myöntäneelle elimelle etukäteen vahvistettavien sääntöjen mukaisesti. Takaisinmaksut, ja niihin mahdollisesti liittyvä korko, kartuttavat tuen alkuperäistä kokonaismäärää, mikä taas voi johtaa uuden takaisin maksettavien tukien sarjan myöntämiseen.

ERITYISET SÄÄNNÖKSET:

Kyseisten tukien takaisinmaksua koskevien yksityiskohtaisten menettelyjen on oltava seuraavien, tukijärjestelyjen hallinnon avoimuuteen tähtäävien kriteerien mukaiset:

1. Takaisin maksettavien tukien hallinnossa noudatetaan samoja sääntöjä ja määritelmiä kuin mitä sovelletaan sellaisiin tukiin, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Takaisinmaksujen käsittely edellyttää kuitenkin seuraavien taloushallinnon periaatteiden ja menettelyjen noudattamista:

1.1. Takaisin maksettavaa tukea myöntävän elimen (ks. lopullista tuensaajaa koskeva lomake) on pidettävä avointa kirjanpitoa, jossa eritellään valvontaa varten:

- tuen määrä kyseiselle elimelle alunperin osoitetun määrärahan perusteella,

- tuensaajien suorittamat mahdolliset tuen takaisinmaksut ja korot,

- tuensaajien mahdollisesti takaisin maksamien summien tai korkojen perusteella myönnettyjen uusien tukien määrä.

1.2. On varmistettava, että takaisin maksetuilla määrillä tai koroilla ei korvata toimenpidekokonaisuuden rahoitussuunnitelman kansallista osuutta ja että ne käytetään saman toimenpidekokonaisuuden puitteissa. Tätä varten tuen myöntävän elimen on ohjelman päättyessä perusteltava rahoitussuunnitelmassa vahvistettujen varojen sekä toteuttamiskauden aikana mahdollisesti suoritetuista takaisinmaksuista tai koronmaksuista saatujen lisävarojen käyttö saadakseen toimenpiteelle myönnetyn yhteisön tuen kokonaismäärän.

1.3. Rahaliikenteen avoimuuden varmistamiseksi on tarpeen, että tukea myöntävä elin laatii laskelman, joka sisältää tosiasiallisesti aiheutuneet menot (toisin sanoen tuensaajille myönnetyn ja maksetun tuen määrän) sekä saman jakson aikana mahdollisesti suoritetut takaisinmaksut ja korot, jotka on kirjattava erikseen (tositteet on esitettävä paikalla suoritettavan tarkastuksen yhteydessä).

2. Takaisin maksettavia tukia koskevan järjestelmän osarahoituksen sisältävien tukimuotojen lopettamisessa sovelletaan samoja menettelyjä kuin sellaista tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin, koskevien järjestelmien osarahoituksessa, ottamatta huomioon tukitoimen toteuttamiskauden aikana mahdollisesti suoritettujen takaisinmaksujen ja koronmaksujen perusteella myönnettyjä uusia tukia.

3. Tukimuodon lopputilityksen jälkeen komissio ei enää puutu toimen toteuttamiseen tai seurantaan, jollei yleisistä valvontaa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Lähteet:

- Puiteasetus (5 artiklan 2 kohdan b alakohta)

- EAKR:stä annettu asetus (1 artikla)

- EMOTR:n ohjausosastosta annettu asetus (5 ja 6 artikla)

- Komission lausunto valtiontukiin sovellettavista vähimmäissäännöistä (EYVL N:o C 68, 6.3.1996).

Lomake n:o 22

Tukikelpoiset menot rakennerahastoissa JULKISHALLINNON KUSTANNUKSET, MUKAAN LUKIEN JÄSENVALTIOIDEN VIRKAMIESTEN PALKAT

YLEISSÄÄNTÖ:

1. Tukitoimenpiteiden, mukaan lukien tekninen apu, osarahoitukseen ei voida hyväksyä sellaisia julkisesta hallinnosta aiheutuvia kustannuksia ja kansallisten ja paikallisten (vakituisten) virkamiesten palkkakustannuksia, jotka aiheutuvat osarahoitettujen toimien säännösten mukaisista päivittäisistä hallinto-, seuranta- ja valvontatehtävistä.

2. Ainoastaan ylimääräisiä tavanomaisista poikkeavia kustannuksia, jotka liittyvät erityisiin ylimääräisiin säännösten mukaisiin vaatimuksiin, voidaan pitää tukikelpoisina. Jäsenvaltion on osoitettava, että kyseessä ovat nimenomaan ylimääräiset kustannukset. Tällaisille kustannuksille on saatava etukäteen komission hyväksyntä. Lisäksi on tarkistettava, voidaanko niiden rahoitusta perustella kyseisen ohjelman tavoitteilla ja varmistettava, että kyseiset hallintokustannukset liittyvät suoraan ohjelman tukikelpoisiin toimiin.

Seuraavat ylimääräiset kustannukset ovat teknisen avun määrärahojen osalta tukikelpoisia (viittaus lisähenkilöstöön liittyviin kustannuksiin koskee kaikkea keskus-, alue- ja paikallistason hallintoa):

- tukitoimenpiteiden seuranta ja jälkiarviointi: kustannukset, jotka liittyvät seurantakomiteoiden kokouksiin ja eri komiteoiden ja alakomiteoiden toiminnan koordinoimiseen (matka- ja majoituskustannukset, seurantakomiteoihin osallistuvien virkamiesten päivärahat, palkkaa lukuun ottamatta) asianomaisissa julkisissa hallintoyksiköissä käytettävien taulukoiden tai kumppanuusperiaatteen mukaisesti vahvistettavan taulukon perusteella;

- toiminnan valvontatoimet: paikalla tapahtuviin tarkastuksiin liittyvät kustannukset (matka- ja majoituskustannukset, päivärahat) sekä jäsenvaltion perustaman valvontajärjestelmän järjestämiseen ja koordinointiin liittyvät kustannukset, ei kuitenkaan julkisten tarkastajien palkat, asianomaisissa julkisissa hallintoyksiköissä käytettävien taulukoiden tai kumppanuusperiaatteen mukaisesti vahvistettavien taulukoiden perusteella (kuitenkin on muistettava, että ESR-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan balakohdan mukaan tarkastustoiminnan kokonaiskustannukset ovat tukikelpoisia ESR-toimenpiteinä);

- kustannukset, mukaan lukien palkat, jotka liittyvät henkilöstön tilapäiseen palkkaamiseen (määräaikaiset virkamiehet tai yksityissektorilta tuleva henkilöstö) hallintoa, seurantaa, jälkiarviointia ja valvontaa koskeviin tehtäviin,

- kustannukset, mukaan lukien palkat, jotka liittyvät vakituisen virkamiehen siirtämiseen määräaikaisesti paikalliseen hallintoyksikköön, keskushallintoon tai paikallisesta hallintoyksiköstä toiseen (enintään 12 kuukauden ajaksi) paikallishallinnon virkamiesten kouluttamistehtäviin sekä osarahoitettujen toimien hallintoa, seurantaa, jälkiarviointia ja valvontaa koskevaan asiantuntija-apuun.

Edellä mainittuja kohtia koskevat yksityiskohtaiset säännöt (soveltamisohjeet, enimmäismäärät, valvonta...) määritellään tapauskohtaisesti kumppanuusperiaatetta noudattaen.

Täsmennykset:

3. Tavanomaisen hallinnon, valvonnan ja seurannan päivittäisten toimien ulkopuolella aiheutuneet julkishallinnon kustannukset, mukaan lukien kansallisten virkamiesten palkat, ovat tukikelpoisia hankkeen toiminnallisina kuluina, jos on kyse:

- hankkeen toteuttamiseen liittyvät kustannukset, jotka ovat syntyneet virkailijoiden tai julkisen sektorin yksikön suorittamista ammatillisista palveluista ja jotka on joko laskutettu lopulliselta tuensaajalta tai todennettu sellaisten asianmukaisten tositteiden perusteella, joiden avulla voidaan selkeästi tunnistaa kyseiselle julkiselle yksikölle tietystä yksittäisestä hankkeesta aiheutuneet tosiasialliset kulut (tosite, jossa täsmennetään lopullisen tuensaajan laskuun suoritettu työ, väliaikaisesti siirretyn työntekijän palkkakuittiin perustuva suhteellinen laskelma, jne.),

- lopullisena tuensaajana olevalle julkiselle viranomaiselle, joka toteuttaa hankkeen itse turvautumatta ulkopuolisen insinöörin tai yrityksen apuun, hankkeen toteutuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin sisältyy palvelujen tarjoaminen, edellyttäen, että kyseiset kustannukset liittyvät osarahoitettuun hankkeesta suoraan aiheutuviin tosiasiallisiin menoihin,

- julkisten varojen käyttöä sisältäviin toimenpiteisiin kuuluvien toimien kustannukset (ks. rahastokohtaiset erityispiirteet).

RAHASTOIHIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ:

- ESR

Julkisten varojen käyttöä sisältävät toimenpiteet:

Tässä lomakkeessa tarkoitetut hallinnolliset kustannukset eivät koske lopullisina tuensaajina oleville julkisille elimille tai näiden asiamiehille aiheutuvia sellaisia toimintakustannuksia, jotka liittyvät koulutustoimenpiteiden valmisteluun, toimintaan, hallintoon ja jälkiarviointiin ja jotka ESR-asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ovat tukikelpoisia.

Esimerkki: alueellisten tai kansallisten virkamiesten koulutus tavoitteen 1 alueilla.

- EMOTR:n ohjausosasto

Julkisten varojen käyttöä sisältävät toimenpiteet:

Tässä lomakkeessa tarkoitetut hallinnolliset kustannukset eivät koske osarahoitetun toimen lopullisina tuensaajina oleville julkisille elimille aiheutuvia toimintakustannuksia.

- EAKR

EAKR:sta annetun asetuksen 10 artiklassa tarkoitetut pilottihankkeet:

Pilottihankkeen toteuttamisesta vastaavan alueellisen yhteisön tai palvelujen tarjoajan henkilöstökulut voidaan hyväksyä. Nämä menot eivät voi olla yli 25 % pilottihankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Lähteet:

- Yhteensovittamisasetus (17 artiklan 2 kohta, 25 artiklan 1 kohta)

- EMOTR:n ohjausosastosta annettu asetus (2, 5 ja 6 artikla)

- Neuvoston asetus (ETY) N:o 270/79 (EMOTR:n ohjausosasto)

- ESR:stä annettu asetus (1 ja 6 artikla)

- EAKR:stä annettu asetus (1 artikla)

- Komission julistus 20.7.1993 hyväksytyssä pöytäkirjassa yhteensovittamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 4253/88, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2082/93, 21 artiklan 3 kohdasta, kirjattu neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2082/93 hyväksymistä koskevaan pöytäkirjaan

- Pääosasto XVI:n laatima teknistä apua koskeva Vade-mecum (marraskuu 1994).

(1) Valtion tukijärjestelmällä tarkoitetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaan myönnettäviä julkisia tukia, joista on yrityksille sellaista taloudellista tai rahoituksellista etua, jota ne eivät muuten tavanomaisen toimintansa osana saa, ja jotka vähentävät yritysten tulokseen tavallisesti vaikuttavia menoja. De minimis -säännön soveltamisalaan kuuluvia järjestelmiä lukuun ottamatta nämä tukijärjestelmät on niiden tarkoituksesta riippumatta ilmoitettava komissiolle.

(2) Ilmeisistä syistä tarkoituksellista viivettä yhteisön varojen siirtämisessä lopullisille tuensaajille yhteisön ennakoista aiheutuvista koroista hyötymisen tarkoituksessa sekä niiden aiheetonta haltuunottoa on pidettävä sääntöjen vastaisina.

(3*) Huom. Neuvostolle annettu varainhoitoasetuksen (annettu 21 joulukuuta 1977) muutosesitys edellyttää komission pitävän bruttomääräistä kirjanpitoa, josta käyvät ilmi erikseen korkotulot ja -menot enintään kuuden kuukauden jaksoissa.

(4) Suhdeluku, jonka avulla voidaan laskea kokonaisvakuuksien enimmäismäärät, jotka vakuusrahasto voi antaa suhteessa maksettuun pääomaan.

(5) Tämä lomake koskee myös riskipääomayrityksiä tai muita toimijoita, joilla on sama tavoite.

(6) Nämä edellytykset ovat voimassa ellei valtion tukijärjestelmässä säädetä muuta menettelyä.

Top