31993R0993

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 993/93,

annettu 26 päivänä huhtikuuta 1993,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Japanista peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä tai vientituella muista kuin Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä heinäkuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2423/88 () ja erityisesti sen 14 ja 15 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt kuultuaan kyseisessä asetuksessa säädettyä neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo, että:

A. MENETTELY

1) Asetuksella (ETY) N:o 2865/85 () komissio on ottanut käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tiettyjen Japanista peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnissa ja hyväksynyt tiettyjä Japanista peräisin olevien kyseisten tuotteiden tuontia koskevat hintasitoumukset.

2) Asetuksella (ETY) N:o 1058/86 () neuvosto on ottanut käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Japanista peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnissa.

3) Tämän tullin kiertämistä koskevan myöhemmän tutkimuksen johdosta komissio on päätöksellä 88/398/ETY () hyväksynyt tiettyjä yhteisössä koottuja tai valmistettuja elektronisia vaakoja koskevan sitoumuksen.

4) Huhtikuussa 1990 komissio on asetuksen (ETY) N:o 2423/88 15 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti julkaissut lausunnon () 1 kohdassa mainittujen hintasitoumusten lähestyvästä päättymisestä.

5) Kesäkuussa 1990 tuottajat, jotka edustavat suurinta osaa yhteisön vähittäismyyntiin tarkoitettujen elektronisten vaakojen tuotannosta, ovat esittäneet komissiolle pyynnön asetuksen (ETY) N:o 2865/85 uudelleen tarkastelusta.

6) Elokuussa 1990 nämä samat tuottajat ovat asetuksen (ETY) N:o 2423/88 14 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti esittäneet pyynnön asetuksella (ETY) N:o 1058/86 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin uudelleen tarkastelusta.

7) Tämän seurauksena komissio on kuulemisten jälkeen helmikuussa 1991 asetuksen (ETY) N:o 2423/88 14 ja 15 artiklan säännösten mukaisesti julkaissut lausunnon Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä () asetuksen (ETY) N:o 2865/85 ja asetuksen (ETY) N:o 1058/86 uudelleen tarkastelun vireillepanosta ja pannut vireille tutkimuksen.

8) Maaliskuussa 1991 komissio on asetuksen (ETY) N:o 2423/88 15 artiklan 4 kohdan säännösten mukaisesti julkaissut lausunnon (), joka koski voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkamista uuden tutkimuksen ajan.

9) Komissio on ilmoittanut tästä virallisesti viejille sekä yhteisön maahantuojille ja tuottajille, joita asia ilmeisimmin koskee, ja on antanut niille mahdollisuuden siihen, että ne voivat ilmoittaa näkökannoistaan kirjallisesti tai pyytää tulla kuulluksi komissiossa.

10) Suurin osa japanilaisista viejistä ja valituksen tehneistä yhteisön tuottajista on ilmaissut näkökantansa kirjallisesti. Myös jotkut maahantuojat ovat esittäneet huomautuksia. Jotkut osapuolet, joita asia välittömästi koskee, ovat pyytäneet tulla kuulluiksi komissiossa, ja tämä kohtelu on niille myönnetty.

11) Komissio on tutkinut ja tarkistanut kaikki polkumyynnin ja vahingon alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot; se on suorittanut valvontaa seuraavissa laitoksissa:

a) yhteisön tuottajat:

Bizerca Werke GmbH, Balingen, Saksa,

GEC Avery, Smethwick, Yhdistynyt kuningaskunta,

Maatschappij van Berkels Patent NV, Rijswijk, Alankomaat,

Testut, Béthune, Ranska,

Lutrana, Viry-Châtillon, Ranska

Esselte Meto E.S.T, Saint-Maur, Ranska,

Brevetti van Berkel SpA, Milano, Italia,

Santo Stefano SpA, Cassano Magnago, Italia,

Vandoni SpA, San Donato Milanese, Italia, ja

Grupo Campesa, Barcelona, Espanja;

b) japanilaiset tuottaja/viejät:

Ishida Scales Mfg Co. Ltd, Kioto,

Teraoka Seiko Co. Ltd, Tokio,

Tokyo Electric Co. Ltd, Tokio, ja

Yamato Scales Co. Ltd, Akashi;

c) etuyhteydessä olevat maahantuojat:

TEC Elektronik GmbH, Ratingen, Saksa, ja

TEC UK Ltd, Watford, Yhdistynyt kuningaskunta;

d) ei-etuyhteydessä olevat maahantuojat:

Biesta BV, Leusden, Alankomaat,

Carrin & Co. NV, Anvers, Belgia,

Digi System NV, Anvers, Belgia, ja

Herbert & Sons, Suffolk, Yhdistynyt kuningaskunta.

12) Komissio on pyytänyt ja saanut valittajien, mainittujen viejien sekä joidenkin etuyhteydessä olevien ja ei-etuyhteydessä olevien maahantuojien kirjallisia ja suullisia huomautuksia; se on tarkastanut saamansa tiedot silloin, kun on katsonut sen olevan tarpeen.

13) Viejille, etuyhteydessä oleville maahantuojille sekä valituksen tehneelle teollisuudelle on ilmoitettu ensisijaiset tosiseikat ja näkökohdat, joiden perusteella ryhdyttiin suosittelemaan muutettujen polkumyyntitullien käyttöön ottamista. Komission päätelmissä on otettu aiheellisella tavalla huomioon asiaomaisten osapuolten huomautukset.

14) Tutkimus polkumyyntikäytännöistä on tehty 1 päivänä tammikuuta ja 31 päivänä joulukuuta 1990 välisenä aikana, kyseiset päivät mukaan lukien (tutkimusaika).

15) Tämä tutkimus on kestänyt tavanomaista pidempään kerättyjen ja tutkittujen tietojen määrän ja moninaisuuden takia ja siksi, että tutkimuksen loppuun saattamiseksi täytyi tutkia uusia, menettelyn aikana ilmenneitä tekijöitä, joita ei ollut voitu ennustaa menettelyn alussa.

B. TUOTE

Tuotteen kuvaus

16) Tutkimuksen kohteena olevat tuotteet ovat vähittäismyyntiin tarkoitettuja elektronisia vaakoja, joissa on painon, yksikköhinnan ja maksettavan hinnan numeerinen näyttö (myös jos niissä on laite näiden tietojen painattamiseksi paperille), jäljempänä "elektroniset vaa'at", jotka kuuluvat CN-koodiin 8423 81 50.

Elektronisissa vaa'oissa on eri tyyppisiä ja tasoisia toimintoja ja tekniikoita. Tätä varten teollisuudessa erotellaan kolme osamarkkinaa:

- alin osamarkkina, joka käsittää yksinkertaiset "stand alone" elektroniset vaa'at, joissa ei laitetta tietojen painattamiseksi eikä ohjelmointipainikkeita,

- väliasteen osamarkkina, jonka vaa'oissa on laite tietojen painattamiseksi ja ohjelmointipainikkeet, ja

- ylin osamarkkina, jonka vaa'oissa on lisätoimintona mahdollisuus olla osa järjestelmää ja tulla kytketyksi tietokonejärjestelmiin.

17) Vaikka elektronisten vaakojen käyttömahdollisuudet ja laatu saattavat vaihdella, vaakojen pääasiallisissa fyysisissä ominaispiirteissä tai eri vaakojen markkinointimenetelmissä ei ole perustavan laatuisia eroja. Lisäksi näiden kolmen osanmarkkinan välillä ei ole aina selvää eroa, eri osamarkkinoihin voi usein kuulua keskenään samankaltaisia malleja. Tämän johdosta tässä menettelyssä näitä eri vaakatyyppejä pidetään samaan tuotteeseen kuuluvina.

18) Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät.

Samankaltainen tuote

19) Tutkimuksessa kävi ilmi, että Japanin markkinoilla myydyt erilaiset elektronisten vaakojen mallit olivat mittojen, käyttöiän, jännitteen ja ulkomuodon eroista huolimatta samanlaisia tai hyvin samankaltaisia kuin Japanista yhteisöön viedyt vaa'at; täten näitä malleja tulee pitää samankaltaisina tuotteina.

Myös yhteisössä tuotetut kaikkiin kolmeen osamarkkinaan kuuluvat vaa'at ovat joitakin vähäisiä teknisiä eroja lukuun ottamatta kaikin tavoin samankaltaisia kuin Japanista yhteisöön viedyt vaa'at.

20) Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät.

C. VIENTIHINTA

Myynnit riippumattomille maahantuojille

21) Kun myynnit on suoritettu suoraan yhteisön riippumattomille maahantuojille, vientihinnat on määritetty yhteisön suuntautuvaan vientiin myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan perusteella. Japanilaisten tuottajien mukaan nämä myynnit on suoritettu maahantuojien/jälleenmyyjien tai jakelijoiden tasolla ja esitettyjen todistusaineistojen perusteella, mistä komissio on vakuuttunut. Hyväksymällä tämän pyynnön komissio on ottanut huomioon myyjän ja ostajan funktiot maksettujen kustannusten ja myytyjen määrien perusteella, tällä erityisellä tasolla sovellettavien hintojen yhtäpitävyyden perusteella sekä jakelutietä koskevien saatavilla olevien todistusaineistojen perusteella.

22) Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

Myynnit etuyhteydessä oleville maahantuojille

23) Kun vienti on suoritettu yhteisön riippumattomille maahantuojille, vientihinnat on muodostettu asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 8 kohdan b alakohdan säännösten mukaisesti ensimmäisen riippumattoman ostajan jälleenmyyntihintojen perusteella niin, että näitä hintoja on mukautettu ottamaan huomioon kaikki tuonnin ja jälleenmyynnin välillä tapahtuneet kulut, mukaan lukien viiden prosentin voittomarginaali, jota on pidetty perusteltuna ottaen huomioon erään yhteistyössä olleen ei-etuyhteydessä olevan maahantuojan komissiolle antamat tiedot.

Samoista kuin edellä riippumattomien maahantuojien tapauksessa esitetyistä syistä komissio on hyväksynyt japanilaisten tuottajien pyynnön yhteisön rajalla cif -tasolla muodostettujen vientihintojen määrittämisestä maahantuojan/jälleenmyyjän tasolla.

24) Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

D. NORMAALIARVO

1. Epäkelpo kyselyvastaus

25) Yhden japanilaisen tuottajan tapauksessa komissio ei ole voinut määrittää normaaliarvoa tämän kyselyvastauksen tietojen perusteella. Se on arvioinut, että vastauksen tiedot eivät olleet luotettavia, sillä kustannuksia koskevat tiedot olivat suurelta osin epätarkkoja. Näiden tietojen virheellistä tai harhaanjohtavaa luonnetta voi mitata sillä, että myyntikustannuksia, hallinnollisia kustannuksia ja yleisiä kustannuksia koskevat vähennyspyynnöt olivat määrältään suuremmat kuin kokonaiskustannusten määrä, jonka yritys väitti maksaneensa kyseisen tuotteen osalta. Koska kustannuksia koskevia tietoja ei voinut käyttää, hintojakin on täytynyt pitää epäluotettavina, koska ei ole ollut mahdollista vahvistaa, sisälsivätkö ne kustannukset ja oliko ne siis määritetty tavanomaisten kaupallisten toimenpiteiden yhteydessä.

26) Itse asiassa tämän tuottajan tiloissa suoritetun tutkimuksen aikana tämä tuottaja on esittänyt uusia kustannuksia koskevia lukuja, jotka poikkesivat monin kohdin alkuperäisessä vastauksessa annetuista tiedoista.

27) Tämän johdosta komissio muistuttaa, että on välttämätöntä, että kyselyn vastaukset sekä niiden kaikki mahdolliset huomattavat korjaukset palautettaisiin vahvistetun ja kohtuullisen määräajan kuluessa, sillä tutkimuksessa vastuussa olevien viranomaisten on tehtävä huomattavan paljon valmistelevia töitä ja vastausanalyyseja ennen paikan päällä tapahtuvia tarkastuksia. Kuitenkin tässä tapauksessa komissio on ryhtynyt tarkastamaan tarkastuskäynnin yhteydessä yhtiöltä saamiaan uusia tietoja, mutta se ei ole pystynyt tarkoin tunnistamaan ja tarkastamaan todellisia kustannuksia sen vuoksi, että tiedot annettiin vasta käynnin aikana ja että ne olivat sekavia ja ristiriitaisia. Komissio on siis arvioinut, että yhtiön vastaukset olivat suurelta osin virheellisiä tai harhaanjohtavia ja että ne haittasivat huomattavasti tutkimuksen kulkua. Tämän seurauksena komissio ei ole pystynyt vahvistamaan tämän yhtiön normaaliarvoa yhtiön hankkimien tietojen perusteella, vaan se on asetuksen (ETY) N:o 2423/88 7 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistanut päätelmänsä saatavilla olevien tietojen perusteella (katso johdanto-osan 63 kappale).

28) Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

2. Viejämaan hintoihin perustuva normaaliarvo

29) Muiden japanilaisten tuottajien myyntejä kotimarkkinoilla on pidetty riittävän edustavina käytettäväksi normaaliarvon perustana ottaen huomioon, että komissio on osoittanut, että nämä myynnit olivat suuremmat kuin 5 prosenttia yhteisöön suuntautuvista vientimyynneistä.

Suurinta osaa malleista myytiin kotimarkkinoilla riittävissä määrin ja sellaisin hinnoin, jotka kattoivat kaikki tavanomaisten kaupallisten toimenpiteiden mahdolliset kustannukset Japanin kotimarkkinoilla. Tämän vuoksi näiden mallien normaaliarvo on vahvistettu kotimarkkinoiden hintojen painotetun keskiarvon perusteella siten, että kotimarkkinoiden hintoihin ei sisälly mitään elektronisten vaakojen myynteihin välittömästi liittyviä hyvityksiä ja vähennyksiä.

Selektiivinen normaaliarvo

30) Kolme japanilaista tuottajaa on pyytänyt, että tehtäisiin selkeä erottelu niiden kotimarkkinoiden riippumattomien ostajien luokkien välillä ja että normaaliarvo vahvistettaisiin selektiivisesti yhden näiden luokkien, nimittäin jälleenmyyjien tai jakelijoiden, myynteihin sovellettavien hintojen painotetun keskiarvon perusteella siksi, että niiden mielestä jälleenmyyjät ja jakelijat olivat soveltuvimmassa kaupan portaassa ollakseen vertailukohde niiden vientimyynneille. Ne ovat erityisesti korostaneet, että tällä erityisellä ostajaluokalla oli muista ei-etuyhteydessä olevista ostajista eroavia tehtäviä, mikä heijastui maksettavien kustannusten laajuuteen ja tyyppiin, myytyihin määriin ja sovellettavien hintojen rakenteeseen.

31) Tämän asian osalta on huomautettava, että yhteisön toimielinten kanta on aina ollut, että jokin tietty kaupan porras voidaan tunnistaa aiheellisesti ainoastaan, jos kaikki asianmukaiset tekijät voidaan todistaa, mukaan lukien myyjien ja ostajien tehtävät sekä kyseisen jakeluportaan määrien, kustannusten ja hintojen yhdenmukaisuus suhteessa muihin portaisiin.

Yksi toinen tärkeä tekijä tietyn ostajaluokan tunnistamiseksi muodostuu luokan aseman tuntemisesta kyseisten markkinoiden jakelujärjestelmässä ja sen osoittamisesta, voiko tästä vertailusta käydä ilmi, että ainoastaan tätä luokkaa tulisi verrata vientiostajiin, jotka ovat samankaltaisessa asemassa vientimarkkinoiden jakelujärjestelmässä.

32) Eräs japanilainen tuottaja on väittänyt, että sen myynnit oli toteutettu kolmen jakelutien kautta ja että sen tapauksessa normaaliarvon tulisi perustua myynteihin sellaisille ostajille, joilla tämän tuottajan mukaan oli vain yhdessä tiessä olemassa olevat jakelutehtävät.

Yhden näiden kolmen jakelutien osalta sellaiset tekijät kuin myytyjen määrien erot sekä kustannusten ja hintojen selkeät erot, jotka heijastavat tässä tiessä toimivan ostajaluokan erilaisia tehtäviä verrattuna muihin riippumattomiin ostajiin, ovat osoittaneet, että tämän tien myynnit olivat tapahtuneet erilaisessa kaupan portaassa kuin myynnit muille ostajaluokille ja portaassa, joka poikkesi vientimyyntien ostajaluokista. Lisäksi kyseisten markkinoiden jakelutietä koskevat saatavilla olevat todistusaineistot ovat vahvistaneet ostajien tehtäviä koskevia tuottajan väitteitä.

33) Tämän viejän käyttämien kahden muun jakelutien osalta komissio on osoittanut, että niiden välillä ei ollut selkeää eroja määrissä, tuotteen myyntikustannuksissa eikä sovellettavissa hinnoissa.

Tämän seurauksena komissio on tehnyt sen päätelmän, että näissä kahdessa jakelutiessä suoritettujen myyntien osalta ei olut mahdollista tunnistaa tiettyä selkeän tunnusomaista ostajaryhmää. Tätä tuottajaa koskeva normaaliarvo on siis vahvistettu selektiivisesti kotimarkkinoiden myyntien keskimääräisten painotettujen hintojen perusteella teissä, joita on pidetty aiheellisimpina vientimyyntien kanssa suoritettavaa vertailua varten.

34) Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

35) Erään toisen japanilaisen tuottajan pyynnön johdosta komissio on vahvistanut, että tuottajan kyselyvastauksessa antamat tiedot olivat harhaanjohtavia. Tuottaja ilmoitti vastauksessa, että ainoastaan yhdessä jakelutiessä toteutetut myynnit oli suunnattu jälleenmyyjille/jakelijoille, ja se pyysi, että normaaliarvo perustuisi selektiivisesti näihin myynteihin. Tarkastuksen yhteydessä on kuitenkin osoitettu, että myyntejä oli toteutettu myös toisessa jakelutiessä, jossa oli samankaltaisia ostajia.

Täten tämä pyyntö hylätään ottaen huomioon, että normaaliarvon on perustuttava samalle riippumattomalle ostajaluokalle suoritettuihin myynteihin.

36) Tämän toisen jakelutien osalta yhtiö on lisäksi väittänyt, että pieni osa myynneistä oli suoritettu lopullisille käyttäjille ja että niitä ei tulisi ottaa huomioon siksi, että ne edustivat erilaista kaupan porrasta kuin vientimyynnit. Kuitenkaan tuottaja ei ole voinut aiheellisella tavalla näyttää toteen määrien, kustannusten ja hintojen vastaavuutta yhdellä jakelutasolla suhteessa muihin jakelutasoihin.

Itse asiassa näistä erillisen ostajaluokan tietyistä tekijöistä kootuista todisteista on käynyt ilmi, että tämä luokka on huomattavan samankaltainen muiden väitetysti erilaisten luokkien kanssa.

37) Näissä olosuhteissa komissio on päättänyt kyseisen tuottajan osalta, että esitetyt, usein keskenään ristiriitaiset todistusaineistot eivät olleet riittäviä osoittamaan, että myynnit oli suoritettu tietyille ja selvästi erillisille ostajaluokille tai että ainoastaan yksi väitetysti erilaisista luokista oli soveliaampi vertailuun vientihintojen kanssa kuin kaikki kotimarkkinoiden myynnit. Täten tämän tuottajan normaaliarvo on määritetty kaikkien riippumattomille ostajille suunnattujen myyntien perusteella.

38) Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

39) Kolmas japanilainen tuottaja on pyytänyt tarkastuksen yhteydessä, että normaaliarvo rajoitettaisiin jällenmyyjille/jakelijoille kotimarkkinoilla suoritettuihin myynteihin. Tämän pyynnön tueksi ei esitetty näiden myyntien kustannusten ja hintojen eroja koskevia todisteita, joten pyyntö on hylätty.

40) Täten tälle tuottajalle vahvistettu normaaliarvo on perustunut kaikkien Japanin riippumattomille ostajille suoritettujen myyntien painotettuun keskiarvoon.

41) Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

Myynnit etuyhteydessä oleville yhtiöille

42) Eräs japanilainen tuottaja on myös pyytänyt, että normaaliarvo vahvistettaisiin etuyhteydessä oleville yhtiöille suoritettujen myyntien perusteella, siis siirtohintojen perusteella asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 7 kohdan hengessä, eikä näiden etuyhteydessä olevien yhtiöiden riippumattomiin ostajiin soveltamien hintojen perusteella.

43) Komissio on näyttänyt toteen, että tämä tuottaja oli jakanut Japanin tuotantonsa kaupan pitämisen toimintoja suoraan jälleenmyyjille tai jakelijoille myyvän valmistusyhtiön, valmistusyhtiön myyntiosaston ja tämän tuottajan taloudellisessa hallinnassa olevien, tuotteita lopullisille käyttäjille myyvien kahden etuyhteydessä olevan myyntiyhtiön välillä. Tämän ryhmän eri osapuolten myyntitehtävät eivät olennaisesti eronneet toisistaan. Tuotanto- ja myyntitoimintojen jako ryhmän sisällä ei mitenkään vaikuta siihen, että ryhmä on ainutlaatuinen taloudellinen kokonaisuus, joka tällä tavoinon järjestänyt toimintojaan, joita muissa tapauksissa voisi harjoittaa yksi ainoa oikeudellinen kokonaisuus.

44) Eräs toinen tuottaja, joka oli suorittanut kaikki kotimarkkinoiden myyntinsä etuyhteydessä olevan myyntiyhtiön välityksellä, on pyytänyt, että sitä koskeva normaaliarvo ei perustuisi sen myyntiyhtiön riippumattomiin ostajiin soveltamiin hintoihin vaan että arvo muodostettaisiin tuotantokustannusten perusteella lukuun ottamatta myyntiyhtiön myyntikustannuksia, hallinnollisia kuluja ja yleisiä kuluja. Komissio on kuitenkin todennut, että myyntiyhtiö täytti edellä johdanto-osan 43 kappaleessa kuvaillut tehtävät ja että myyntiyhtiö ja valmistusyhtiö muodostivat yhdessä taloudellisen kokonaisuuden.

45) Täten näissä kahdessa tapauksessa kokonaisuuden eri osapuolten toimintoja ja tehtäviä on käsitelty yhtenä kokonaisuutena komission vallitsevan ja Euroopan talousyhteisöjen tuomioistuimen vahvistaman käytännön mukaisesti. Normaaliarvoa ei siis ole vahvistettu yksistään siirtohintojen tai valmistusyhtiön tuotantokustannusten perusteella, vaan riippumattomille ostajille suunnattuihin myynteihin sovellettujen hintojen perusteella.

46) Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät.

3. Muodostettuun arvoon perustuva normaaliarvo

47) Tietyt kotimarkkinoilla myydyt mallit olivat samankaltaisia kuin yhteisöön suuntautuvaan vientiin myydyt mallit, mutta niitä ei voinut suoraan verrata näihin malleihin teknisten ja fyysisten ominaisuuksien erojen takia. Näitä eroja ei voinut tarkasti arvioida sovelletun teknologian erilaisen luonteen ja ominaisuuksien yhdistelmien moninaisuuden sekä tuotteeseen kuuluvien lisävarusteiden erojen vuoksi.

48) Tämän johdosta komissio ei ole määrittänyt näiden mallien normaaliarvoa kotimarkkinoilla noudatettavien hintojen perusteella, sillä tässä menetelmässä olisi kotimarkkinoilla noudatettavien hintojen ja vientihintojen vertailukelpoisuuden takaamiseksi vaadittu monia mukautuksia, joiden olisi täytynyt perustua arvioihin. Täten normaaliarvo on tässä tapauksessa määritetty muodostetun arvon perusteella.

49) Muodostetut arvot on vahvistettu asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 3 kohdan b alakohdan ii alakohdan säännösten mukaisesti sellaisten, sekä kiinteiden että muuttuvien, kustannusten perusteella, jotka koskevat aineksia ja vientiin myytyjen mallien valmistusta Japanissa ja joihin on lisätty kohtuullinen summa myyntikustannuksia, hallinnollisia kuluja ja muita yleisiä kuluja sekä voittomarginaalia varten.

Myyntikustannusten, hallinnollisten ja muiden yleisten kulujen määrä on laskettu suhteessa keskimääräisiin kuluihin, joita jokaisella kyseisellä tuottajalla on elektronisten vaakojen myynneistä kotimarkkinoilla. Jokaiselle tuottajalle laskettu voittomarginaali on perustunut kyseisen tuotteen kaikkien kotimarkkinoilla suoritettujen myyntien painotettuun keskiarvoon.

50) Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

4. Vertailu

Yleistä

51) Japanin vienti on toteutettu erilaisille yhteisön ostajille, erilaisin hinnoin ja eri alueille yhteisöön. Tämän johdosta vientihintoja on verrattu normaaliarvoon tapahtuma tapahtumalta.

52) Lisäksi, jotta normaaliarvoa verrattaisiin tasavertaiseksi vientihintoihin, komissio on asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 9 ja 10 kohdan säännösten mukaisesti ottanut aiheellisesti huomioon hintojen vertailtavuuteen vaikuttavat erot silloin, kun on voitu tyydyttävällä tavalla osoittaa suora yhteys näiden erojen ja kyseisten myyntien välillä. Kaikki vertailut on tehty vapaasti tehtaalla -tasolla ja samassa kauppaportaassa.

Fyysisten ominaisuuksien eroja

53) Fyysisten ominaisuuksien osalta normaaliarvoa on mukautettu ominaisuuksien erojen kohtuullisesti arvioitua arvoa vastaavalla määrällä.

54) Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

Myyntikustannusten eroja

55) Myyntikustannusten erojen osalta normaaliarvoa ja vientihintoja on mukautettu, jotta otettaisiin huomioon erot, jotka liittyvät luottoehtoihin, takuisiin, palkkioihin, myyntihenkilöstön palkkoihin, pakkauksiin, kuljetukseen, vakuutuksiin, käsittelyyn ja lisäkustannuksiin aina, kun näillä kuluilla on osoitettu olevan suora yhteys kyseisiin myynteihin.

a) Myyntihenkilöstön palkat

56) Kotimarkkinoiden myynnissä toimivan henkilöstön palkkojen osalta useat japanilaiset tuottajat ovat pyytäneet, että otettaisiin huomioon palkkakustannukset, jotka koskevat osittain vaakojen myynnissä ja osittain muita tuotteita koskevissa toiminnoissa toimivaa myyntihenkilöstöä. Mukautuksia on myönnetty kyseisen tuotteen myynnistä aiheutuvien kulujen osalta.

Tietyt palkkakustannukset, joista oli pyydetty mukautuksia, liittyivät hallinnollisiin toimintoihin ja kaupan edistämiseen. Yhtiöt eivät ole kuitenkaan pystyneet osoittamaan, että nämä kustannukset liittyivät kyseiseen tuotteeseen; niitä on siis pidetty yleisinä kuluina, jotka eivät vaikuta hintojen vertailtavuuteen. Tämän johdosta komissio on hylännyt näiden kustannusten vähentämistä koskevan pyynnön.

57) Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

b) Huoltopalvelu

58) Tietyt yhtiöt ovat pyytäneet mukautuksia huoltopalveluille, mutta ne eivät ole pystyneet osoittamaan näiden kustannusten suoraa yhteyttä kyseistä tuotetta koskeviin erityisiin myyntitoimenpiteisiin.

Tämän johdosta komissio on päätellyt, että kyseisiä kustannuksia olisi pidettävä yleisinä kuluina, joille ei asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 10 kohdan säännösten mukaisesti voida myöntää mukautuksia. Komissio on siis hylännyt tämän pyynnön.

59) Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

c) Luottoehdot

60) Komissio on tehnyt mukautuksia ostajille myönnettyjen luottojen osalta silloin, kun sillä on ollut todisteita myyntipäivänä ostajan kanssa sovitusta kiinteästä luottoajasta. Useat viejät ovat pyytäneet, että luottoehtoja koskevia mukautuksia myönnettäisiin myös silloin, kun kiinteästä luottoajasta ei ollut sovittu tai kun sovittu luottoaika oli ylitetty, ja ne ovat väittäneet, että luoton kustannukset täytyisi näissä tapauksissa laskea Japanissa lyhytaikaisiin lainoihin tavallisesti sovellettavien korkojen perusteella.

Nämä pyynnöt on tutkittu, jotta asetuksen (ETY) 2423/88 2 artiklan 9 kohdan a alakohdan vaatimusten mukaisesti voitaisiin vahvistaa, olivatko kyseiset luottokustannukset vaikuttaneet hintojen vertailtavuuteen. Periaatteessa hintojen vertailtavuuteen voivat vaikuttaa ainoastaan ostajan ostopäätöksen hetkellä tuntemat tekijät. Ne luottoajat, joista Japanissa vallitsevan yleisen käytännön vastaisesti ei ole tehty sopimusta myyntipäivään mennessä, eivät kuulu tähän ryhmään. Lisäksi komissio on todennut, että nämä luottoajat vaihtelivat ostajakohtaisesti huomattavastikin. Näissä olosuhteissa yhteisön toimielimet olisivat tavallisesti hylänneet pyynnöt. Kuitenkin tässä tapauksessa ja edellisissä menettelyissä sovelletun menetelmän mukaisesti komissio on arvioinut näiden myyntien mukautuksen 30 päivän luottoajan perusteella. Sen mielestä tämä aika edustaa Japanin markkinoiden saman kaupan alan tuotteiden ostajille myönnettyä keskimääräistä tavanomaista luottoaikaa.

61) Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät.

d) Mukautus "takaisinotosta"

62) Eräs japanilainen tuottaja on pyytänyt mukautusta vanhoille ja/tai käytetyille koneille, jotka on saatu takaisin uusien koneiden ostajilta (yleensä jälleenmyyjiltä tai jakelijoilta). On osoitettu, että takasin otetun tuotteen arvo ei sisältynyt laskutettuun summaan. Tämän tuottajan mukaan tämä ei kuitenkaan ole määräävää ottaen huomioon, että takaisinottoa koskevat toimenpiteet ovat suorassa yhteydessä kyseisiin myynteihin ja että myyjät automaattisesti vähentävät takaisin otetun tuotteen arvon laskutetusta myyntihinnasta. Tämä tuottaja on siis pyytänyt, että hänen rahoituksensa osuutta asiakkaansa toimintoihin pidettäisiin ostohyvityksenä, joka vähennettäisiin normaaliarvosta.

63) Komissio on kuitenkin ollut sitä mieltä, että tuomioistuimen vahvistaman ja komissiossa vallitsevan käytäntönsä mukaisesti tämä osuus ei ollut ostohyvitys, vaan itse asiassa maksu, josta jokin määritetty arvo oli saatu.

Tosiasiassa käytettyjen ja vanhojen koneiden vetäminen markkinoilla pitää uusien koneiden kysynnän korkeammalla tasolla. Tämä lisääntynyt kysyntä ei heijastu ainoastaan hintoihin, vaan myös myynteihin ja tuotantoon, minkä tulisi tavallisesti ilmetä suurtuotannon voimistumisena ja voittomarginaalien suhteellisena kasvuna.

Näissä olosuhteissa on oltu sitä mieltä, että kyseiset "ostohyvitykset" vastasivat arvoa, jonka valmistaja myönsi vanhojen ja/tai käytettyjen elektronisten vaakojen vetämiselle markkinoilta.

Näitä maksuja ei siis ole vähennetty tosiasiallisesti maksetuista tai maksettavista hinnoista, ja vertailuun on käytetty kotimarkkinoilla sovellettua täyttä hintaa.

64) Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

5. Polkumyyntimarginaalit

65) Jokaiselle kyseiselle japanilaiselle tuottajalle vahvistettujen polkumyyntimarginaalien painotettu keskiarvo ilmaistuna prosentuaalisena osuutena vapaasti yhteisön rajalla -hinnasta oli suurempi kuin 60 prosenttia, lukuun ottamatta yhtiötä Yamato Scales Co. Ltd, jonka marginaali oli 15,3 prosenttia.

66) Tutkimukseen osallistumattomien yritysten sekä sellaisten tuottajien, joiden hankkimia tietoja komissio ei ole voinut käyttää (katso johdanto-osan 27 kappale), polkumyyntimarginaali tulisi vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 2423/88 7 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti saatavilla olevien tietojen perusteella.

Komissio on arvioinut, että tutkimuksen aikana vahvistettuja tietoja voitiin pitää luotettavimpina että jos näihin yrityksiin sovellettaisiin polkumyyntimarginaalia, joka olisi alhaisempi kuin yhteistyössä mukana olleille yrityksille vahvistettu korkein marginaali, yhteistyöhön osallistumattomuus palkittaisiin ja seurauksena saattaisi olla polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kiertäminen.

67) Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

E. VAHINGON TOISTUMINEN

68) Kyseisessä tapauksessa komission on täytynyt asetuksen (ETY) N:o 2423/88 15 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti määrittää, aiheuttiko voimassa olleiden toimenpiteiden päättyminen uuden vahingon tai vahingon uhan.

On siis ollut tarpeen tutkia yhteisön teollisuuden nykyistä taloudellista tilannetta sekä japanilaisten viejien käyttäytymistä yhteisön markkinoilla.

1. Yhteisön teollisuuden tilanne

Yhteisön markkinat

69) Yhteisön elektronisten vaakojen markkinat ovat olleet vakaat, vaakojen määrä on vuoden 1988 135 000 yksiköstä noussut 140 000 yksikköön vuonna 1989, josta se on jälleen laskenut 135 000 yksikköön vuonna 1990.

Tuotantokapasiteetti, käyttöaste, varastot

70) Yhteisön elektronisten vaakojen tuotanto on pudonnut vuoden 1988 140 000 yksiköstä 122 000 yksikköön vuonna 1989 ja 114 000 yksikköön vuonna 1990. Vaikka myös tuotantokapasiteetti on vähentynyt 181 000 yksiköstä vuonna 1988 166 000 yksikköön vuonna 1989 ja 155 000 yksikköön vuonna 1990, käyttöaste on alentunut 77 prosentista 73 prosenttiin.

71) Varastojen määrä on vuosien 1988 ja 1990 välisenä aikana pysynyt jatkuvasti korkeana (suurempi kuin 10 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta).

Myyntien määrä ja markkinaosuus

72) Yhteisön teollisuuden yhteisöön myymien elektronisten vaakojen määrä on pudonnut vuoden 1988 113 000 yksiköstä 105 000 yksikköön vuonna 1989 ja 97 000 yksikköön vuonna 1990. Yhteisön teollisuuden markkinaosuus on kehittynyt seuraavasti: 84 % vuonna 1988, 75 % vuonna 1989 ja 72 % vuonna 1990.

Hintojen kehitys

73) Yhteisön teollisuuden hinnat ovat alentuneet lähes kuudella prosentilla (painotettu keskiarvo) vuosien 1988 ja 1990 välisenä aikana. Tämä laskusuuntaus on sattunut samaan aikaan kuin tuotujen elektronisten vaakojen yleinen hintatason laskeminen ja huomattavan hintaeron syntyminen japanilaiseen tuontiin verrattuna (katso johdanto-osan 78 81 kappale).

Voitot

74) Komissio on todennut, että yhteisön teollisuus oli yleisesti ottaen saavuttanut keskinkertaisia tuloksia vuodesta 1988 lähtien. Vuonna 1990 on kirjattu myyntien 5,5 prosentin keskimääräinen painotettu tappio. Eräs yhteisön tuottaja, joka oli kärsinyt koko tämän ajanjakson ajan huomattavia tappioita, lopetti tuotantonsa vuoden 1990 lopussa.

Työllisyys ja sijoitukset

75) Vuosien 1988 ja 1990 välisenä aikana yhteisön teollisuudesta menetettiin 245 työpaikkaa eli 16 prosenttia alan teollisuuden työvoimasta; sijoitukset ovat vähentyneet ja kaksi tehdasta on suljettu.

76) Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät.

2. Viejien käyttäytyminen yhteisön markkinoilla

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja markkinaosuudet

77) Huolimatta voimassaolevista toimenpiteistä Japanista peräisin olevien elektronisten vaakojen polkumyynnillä tapahtunut tuonti on kasvanut 13 000 yksiköstä vuonna 1988 17 000 yksikköön vuonna 1989 ja noin 19 000 yksikköön vuonna 1990. Japanilaisen tuonnin osuus yhteisön markkinoista on kasvanut vuoden 1988 9,8 prosentista 12,1 prosenttiin vuonna 1989 ja 14,6 prosenttiin vuonna 1990.

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat

78) Komissio on tutkinut, vaihtelivatko japanilaisten tuottajien hinnat tutkimuksen aikana. Tätä tarkoitusta varten se on tukeutunut viejien myynteihin kuudella yhteisön markkina-alueella (Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Alankomaat, Belgia, Ranska ja Kreikka), jonne myytiin lähes kaikki Japanin tuonti.

79) Komissio on ensin valinnut eri osamarkkinoita edustavia elektronisia vaakoja (malleja alimmasta, väliasteen ja ylimmästä osamarkkinasta), joita yhteisön tuottajat pitävät kaupan. Sitten se on tutkinut sellaisia Japanin viemiä samojen osamarkkinoiden malleja, joita voitiin suoraan verrata yhteisön tuottajien malleihin, sillä teknisten erojen osalta ei tarvinnut tehdä mitään mukautuksia.

Kyseisten mallien hintoja on vertailtu samassa kaupan portaassa (jälleenmyyjä/jakelija) suoritettujen myyntien perusteella.

80) Edellä kuvatusta vertailusta ilmeni kaikkien viejien osalta laajalle levinnyt ja jatkuva hintojen vaihtelu, joka vaihteli 20 prosentista 70 prosenttiin.

81) Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät.

3. Päätelmät

82) Edellisen perusteella komissio on tehnyt sen päätelmän, että yhteisön teollisuus oli epävakaassa tilassa. Itse asiassa se on kärsinyt huomattavasta hintojen laskusta, joka on pahentanut sen taloudellisia tappioita ja aiheuttanut sen myyntien määrän ja markkinaosuuden pienenemisen.

Tähän tilanteeseen on laajalti vaikuttanut se, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti on suoritettu avoimilla ja läpinäkyvillä markkinoilla, joissa hinnat tunnetaan hyvin. Hintojen erittäin huomattavalla joustavuudella ja alihinnoittelulla on siis ollut ilmeinen vaikutus myyntien määrään sekä yhteisön teollisuuden taloudellisiin tuloksiin.

Näistä syistä yhteisön teollisuus ei hyötynyt voimassa olevista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä.

83) Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät.

84) Komissio on myös tutkinut, olisivatko muut tekijät kuin polkumyynnillä tapahtunut tuonti voinut estää yhteisön teollisuuden terveen taloudellisen tilanteen palautumisen.

85) Tältä osin eräs viejä on väittänyt, että muista maista, pääasiassa Singaporesta, Korean tasavallasta, Taiwanista ja Turkista, peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnin määrien ja hintojen kasvu olisi vähintäänkin vaikuttanut yhteisön teollisuuden tilan epävakauteen.

86) Komissio tutkii parhaillaan Singaporesta ja Koreasta peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnin vaikutusta. Vaikka todettaisiin, että tämä tuonti olisi haitannut alan teollisuutta yhteisössä, tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että Japanista peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti on yhä suuren määränsä ja erityisen alhaisten hintojensa takia yksi pääasiallisista tekijöistä, jotka ovat estäneet yhteisön teollisuudenalaa kohentamasta taloudellista asemaansa.

Taiwanista peräisin olevan tuonnin tapauksessa komissio on näyttänyt toteen, että näissä oli kyse pääasiassa laskurivaa'oista, jotka eivät ole samankaltaisia kuin tutkimuksen kohteena oleva tuote.

Edelleen, tutkimuksen aikana ei ole toteutettu Taiwanista peräisin olevaa tuontia.

87) Edeltäviä tekijöitä lukuun ottamatta komissio ei ole löytänyt muita tekijöitä, jotka voisivat selittää yhteisön teollisuuden vaikean taloudellisen tilanteen. Itse asiassa ei ole ollut muuta huomattavaa tuontia kuin edellä mainittu tuonti, eikä myöskään ole todettu kysynnän supistumista.

88) Edellisen perusteella komissio päättelee, että vaikka muukin tuonti voi aiheuttaa vahinkoa, japanilaista polkumyynnillä tapahtunutta tuontia täytyy erillisinäkin pitää tärkeänä syynä yhteisön teollisuuden keskinkertaiseen tilanteeseen.

4. Toimenpiteiden päättymisen mahdolliset vaikutukset

89) Näissä olosuhteissa komissio on sitä mieltä, että toimenpiteiden soveltamisen päättyminen vain heikentäisi yhteisön tuottajien tilannetta.

90) Itse asiassa ilman toimenpiteitä on odotettavissa, että japanilaisen tuonnin alihinnoittelu lisääntyy entisestään, mikä aiheuttaisi yhteisön teollisuudelle uusia markkinaosuuden menetyksiä ja millä olisi kielteinen vaikutus teollisuuden myynteihin ja markkinaosuuteen.

91) Tässä yhteydessä kaksi tekijää nousee erityisen huomion kohteeksi. Ensinnäkin japanilaiset tuottajat ovat viime aikoina lisänneet tuotantokapasiteettiaan. Toiseksi yhteisön markkinat ovat nykyisellään taantuneet. Tästä voi päätellä, että polkumyynnillä tapahtuvan japanilaisen tuonnin paine tulee luultavasti lisääntymään ja että yhteisön teollisuus reagoi tähän paineeseen vieläkin haavoittuvaisemmin kuin edellisinä vuosina.

92) Näissä olosuhteissa voidaan selkeästi ennustaa, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden päättyessä yhteisön teollisuus tulee kärsimään huomattavaa vahinkoa polkumyynneillä tapahtuvasta tuonnista. Täten komissio päättää, että toimenpiteitä ei tulisi päättää, vaan että niitä tulisi mukauttaa polkumyyntiä koskevan todistusaineiston ja yhteisön teollisuuden taloudellisen tilanteen mukaan.

93) Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät.

F. YHTEISÖN ETU

94) Yhteisön edun osalta neuvosto muistuttaa, että se on jo alustavassa menettelyssään päätellyt, että oli yhteisön edun mukaista ryhtyä toimenpiteisiin haitallisten polkumyyntikäytäntöjen estämiseksi. Komissio on sitä mieltä, että tilanne ei sittemmin ole huomattavasti muuttunut. Tämä pätee etenkin kielteiseen vaikutukseen, joka yhteisön teollisuuden katoamisella olisi muihin yrityksiin. Itse asiassa elektronisissa vaa'oissa on yhä enemmän huipputason teknologiaa, ja tämän alan tietotaidon menetys heikentäisi elektronisen alan kilpailukykyä kokonaisuudessaan.

95) Vaikka komissio tunnustaa, että voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden jatkaminen vaikuttaa edelleen kyseisten viejien soveltamaan hintatasoon yhteisössä, mikä voisi siten vaikuttaa niiden tuotteiden kilpailukykyyn, näiden toimenpiteiden tarkoituksena on palauttaa tavanomaiset ja tasavertaiset markkinaolosuhteet. Lisäksi polkumyynnistä vilpillisesti saatujen etujen poistamisen avulla olisi vältettävä yhteisön teollisuuden heikkenemisen jatkuminen ja siten myötävaikutettava siihen, että kuluttaja voi jatkossakin tehdä valintansa mahdollisimman laajasta tuotevalikoimasta.

96) Vaikka on mahdollista, että lopulliset, ammatillista toimintaa harjoittavat käyttäjät saisivat kannettavakseen hintojen korotukset, on muistutettava, että nykyiset alhaiset hinnat ovat tulosta vilpillisistä kilpailukäytännöistä. Nämä käyttäjät eivät siis voi odottaa, että he voivat edelleen hyötyä näiden käytäntöjen vaikutuksista.

97) Näistä syistä komissio on sitä mieltä, että on yhteisön edun mukaista ryhtyä toimenpiteisiin vahingon jatkumisen estämiseksi ja yhteisön teollisuuden taloudellisen tilanteen uuden heikkenemisen välttämiseksi.

98) Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

G. TULLIMÄÄRÄ

99) Laskiessaan yhteisön teollisuuden terveen ja haitattoman tilanteen palauttamiseksi tarpeen olevaa tullin määrää komission on täytynyt ottaa huomioon se, että alan teollisuus yhteisössä ei kokonaisuudessaan ollut kannattava. Tämän johdosta komissio katsoo, että on tarpeen ottaa käyttöön sellaiset toimenpiteet, jotka mahdollistaisivat, että tässä teollisuudessa voitaisiin riittävästi korottaa hintoja tuotantokustannusten kattamiseksi ja kohtuullisen myyntituoton saamiseksi.

Kyseisen teollisuuden tilanteessa on tavanomaisten markkinaolosuhteiden ja pitkän aikavälin sijoitustarpeiden perusteella oltu sitä mieltä, että 10 prosentin myynnin verottamatonta vuosituottoa voitaisiin pitää aiheellisena vähimmäismääränä.

100) Japanilaisten tuottajien hinnankasvumarginaalin vahvistamiseksi ja yhteisön teollisuudenalan edellä tarkoitetun tuoton mahdollistamiseksi komissio on luokitellut edustavimmat yhteisön tuottajien tuottamat ja kaupan pitämät elektroniset vaa'at kolmeen osamarkkinaan (katso johdanto-osan 16 kappale); se on laskenut jokaisen osamarkkinan painotetun keskimääräisen vapaasti tehtaalla -hinnan (katso johdanto-osan 49 kappale) ja verrannut näitä hintoja samankaltaisten japanilaisten vietyjen mallien aiheellisesti mukautettuihin vapaasti yhteisön rajalla -hintoihin. Täten saatu ero vastaa sellaista hinnan korotusta vapaasti yhteisön rajalla -tasolla, jota pidetään tarpeellisena polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin haitallisten vaikutusten estämiseksi.

101) Yhtä yhtiötä lukuun ottamatta nämä hinnan korotukset olivat huomattavasti alhaisemmat kuin todetut polkumyyntimarginaalit ja määrittelevät siten asetuksen (ETY) N:o 2423/88 13 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti polkumyynnin vastaisten tullien määrän. Edellä tarkoitetun yhtiön tullin määrän on vastattava polkumyyntimarginaalia.

102) Tämän johdosta seuraavat tullit tulisi ottaa käyttöön:

- Tokyo Electric Co. Ltd 22,5%

- Ishida Scales Mfg Ltd 31,6%

- Teraoka Seiko Co. Ltd 22,6%

- Yamato Scales Co. Ltd 15,3%

103) Tutkimusyhteistyöhön osallistumattomien yhtiöiden osalta komissio on arvioinut, että niiden tullit olisi asetuksen (ETY) N:o 2423/88 7 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistettava käytettävissä olevien tietojen perusteella. Se on katsonut, että tutkimuksessa toteen näytetyt tiedot olivat perustelluimmat ja että jos näihin yhtiöihin sovellettaisiin tullia, joka olisi alhaisempi kuin yhteistyössä toimineille yhtiöille vahvistettu korkein tulli, siis 31,6 %, tutkimukseen osallistumattomuus palkittaisiin ja seurauksena saattaisi olla polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kiertäminen.

104) Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät.

H. EDELTÄVÄT ASETUKSET

105) Asetukset (ETY) N:o 2865/85 ja (ETY) N:o 1058/86 olisi täten kumottava.

I. TOIMENPITEET TULLIN KIERTÄMISEN VÄLTTÄMISEKSI

106) Päätöksellä 88/398/ETY komissio on hyväksynyt TEC (UK) Ltd:n sitoumuksen, joka koskee tiettyjä yhteisössä kokoonpantuja elektronisia vaakoja.

107) Komissio arvio, että kyseisen yhtiön säännöllisesti esittämien yksityiskohtaisten tietojen perusteella tullia ei ole kierretty tämän sitoumuksen hyväksymisen jälkeen. Näissä olosuhteissa komissio on sitä mieltä, että päätös 88/398/ETY olisi kumottava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa yhteisöön Japanista peräisin olevia vähittäismyyntiin tarkoitettuja elektronisia vaakoja, jotka kuuluvat CN-koodiin 8423 81 50 (Taric-koodi 8423 81 50*10).

2. Polkumyyntitulli nousee 31,6 prosenttiin (Taric-lisäkoodi 8697) vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta lukuun ottamatta vähittäismyyntiin tarkoitettuja elektronisia vaakoja, joita valmistavat seuraavassa luetellut yhtiöt, joihin sovelletaan seuraavassa lueteltuja tulleja:

- Tokyo Electric Co. Ltd, Tokyo 22,5%

(Taric-lisäkoodi 8694)

- Teraoka Seiko Co. Ltd, Tokyo 22,6%

(Taric-lisäkoodi 8695)

- Yamato Scales Co. Ltd, Akashi 15,3%

((Taric-lisäkoodi 8696)

3. Kumotaan asetus (ETY) N:o 2865/85, asetus (ETY) N:o 1058/86 ja päätös 88/398/ETY.

4. Sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 26 päivänä huhtikuuta 1993.

Neuvoston puolesta Puheenjohtaja B. WESTH

() EYVL N:o L 209, 2.8.1988, s. 1

() EYVL N:o L 275, 16.10.1985, s. 5

() EYVL N:o L 97, 12.4.1986, s. 1

() EYVL N:o L 189, 20.7.1988, s. 27

() EYVL N:o C 106, 28.4.1990, s. 5

() EYVL N:o C 50, 26.2.1991, s. 3

() EYVL N:o C 81, 26.3.1991, s. 5