31985L0511

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 18 päivänä marraskuuta 1985,

yhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi (85/511/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 ja 100 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo, että

eräs yhteisön tehtävistä eläinlääkinnän alalla on parantaa karjan terveydentilaa ja siten huolehtia karjanhoidon kannattavuudesta,

suu- ja sorkkataudin puhkeaminen voi muuttua epitsoottiseksi ja aiheuttaa kuolleisuutta ja häiriöitä niin paljon, että se saattaa huomattavasti vähentää sikojen ja märehtijöiden hoidon kannattavuutta kokonaisuutena,

heti, kun taudin esiintymistä epäillään, on toteutettava toimenpiteet, jotta välitön ja tehokas torjunta tautia vastaan voidaan aloittaa heti sen esiintymisen varmistuttua; toimivaltaisten viranomaisten on johdettava tätä torjuntaa ottaen huomioon, onko koko maassa tai sen osissa turvauduttu ennaltaehkäisevään rokotusohjelmaan vai ei; tietyin edellytyksin tällaista ohjelmaa noudattavat maat voivat sallia suu- ja sorkkatauti-virusta vastaan riittävästi immuunisuojattujen eläinten vapauttamisen teurastuksesta,

on tarpeen estää taudin puhjettua sen kaikkinainen leviäminen valvomalla huolellisesti eläinten liikkumista ja mahdollisesti saastuneiden tuotteiden käyttöä sekä tarvittaessa turvautumalla rokotukseen,

taudinmääritys ja asianomaisen viruksen tunnistaminen voidaan suorittaa niistä vastuussa olevissa laboratorioissa, jolloin yhteensovittamisen varmistaa yhteisön nimeämä vertailulaboratorio,

kiireellisiin rokotuksiin käytettävän rokotteen tehokkuus ja turvallisuus on varmistettava siten, että yhteensovittamisen suorittaa yhteisön nimeämä erikoistunut laitos; lisäksi on pantava täytäntöön erityisiä yhteensovitettuja toimenpiteitä, kun havaitaan virustyyppejä tai sen muunnoksia, joita vastaan yhteisössä tavallisesti käytettävät rokotteet eivät tarjoa riittävää suojaa; tätä varten on osoittautunut tarpeelliseksi säätää, että rokottavien jäsenvaltioiden on laadittava monivuotiset rokotussuunnitelmat, jotka tutkitaan ja joita yhteisö tarpeen mukaan sovittaa yhteen,

on tarpeen säätää menettelystä, jolla saadaan aikaan jäsenvaltioiden ja komission välinen tiivis yhteistyö, ja

tällä direktiivillä käyttöön otettavat järjestelyt ovat kokeiluluonteisia, ja niitä on tarkasteltava uudelleen tilanteen kehittymisen mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tällä direktiivillä määritetään yhteisön vähimmäistoimenpiteet suu- ja sorkkataudin torjumiseksi riippumatta virustyypistä, joka sen on aiheuttanut, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön sisäistä kauppaa koskevien säännösten soveltamista.

Tällä direktiivillä ei vaikuteta jäsenvaltioiden harjoittamaan ennalta ehkäisevään rokotuspolitiikkaan.

2 artikla

Tässä direktiivissä noudatetaan soveltuvin osin direktiivin 64/432/ETY(4) 2 artiklassa olevia määritelmiä.

Lisäksi tarkoitetaan:

a) "taudille alttiiseen lajiin kuuluvalla eläimellä" kaikkia tilalla olevia kotieläiminä pidettäviä tai villejä märehtijöitä tai sikoja,

b) "reseptiivisellä eläimellä" kaikkia taudille alttiiseen lajiin kuuluvia eläimiä, joita ei ole rokotettu tai jotka on

rokotettu mutta joiden immuniteettia toimivaltainen viranomainen pitää riittämättömänä,

c) "sairastuneella eläimellä" kaikkia taudille alttiiseen lajiin kuuluvia eläimiä:

- joissa on todettu mahdollisesti suu- ja sorkkataudista aiheutuvia kliinisiä oireita tai kuolemanjälkeisiä muutoksia,

- joissa suu- ja sorkkataudin esiintyminen on virallisesti todettu laboratoriotutkimusten perusteella,

d) "sairastuneeksi epäillyllä eläimellä" kaikkia taudille alttiiseen lajiin kuuluvia eläimiä, joissa on kliinisiä oireita tai kuolemanjälkeisiä muutoksia, jotka ovat sellaisia, että suu- ja sorkkataudin esiintymistä voidaan perustellusti epäillä,

e) "saastuneeksi epäillyllä eläimellä" kaikkia taudille alttiiseen lajiin kuuluvia eläimiä, jotka kerättyjen epitsootologisten tietojen perusteella ovat suoraan tai epäsuorasti altistuneet suu- ja sorkkatautivirukselle.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että suu- ja sorkkataudin esiintymisestä tai epäillystä esiintymisestä on ilmoitettava viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle direktiivin 82/894/ETY(5) mukaisesti.

4 artikla

1 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tilalla ollessa yksi tai useampi eläin, joita epäillään suu- ja sorkkatautiin sairastuneeksi tai taudin saastuttamaksi, viralliset tutkimukset kyseisen taudin esiintymisen vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi käynnistetään välittömästi, ja erityisesti, että virkaeläinlääkäri ottaa tai otattaa laboratoriotutkimuksiin tarvittavat näytteet.

Kun epäillystä tartunnasta ilmoitetaan, toimivaltaisen viranomaisen on asetettava tila viralliseen valvontaan ja määrättävä erityisesti, että:

- kaikista taudille alttiiseen lajiin kuuluvien eläinten luokista suoritetaan laskenta, ja kunkin luokan osalta merkitään muistiin jo kuolleiden, sairastuneiden tai todennäköisesti sairastuneiden tai saastuneiden eläinten määrät; laskenta on pidettävä ajan tasalla siten, että otetaan huomioon epäiltävänä aikana syntyvien tai kuolevien eläinten määrät; laskennan tulosten on oltava pyynnöstä saatavilla, ja ne voidaan tarkastaa jokaisen käynnin yhteydessä,

- kaikki tilan taudille alttiiseen lajiin kuuluvat eläimet pidetään suojissaan tai muussa paikassa, jossa ne voidaan eristää,

- taudille alttiiseen lajiin kuuluvia eläimiä ei tuoda tilalle eikä viedä pois sieltä,

- muihin lajeihin kuuluvia eläimiä ei tuoda tilalle tai viedä pois sieltä ilman toimivaltaisen viranomaisen lupaa,

- kaikki taudille alttiiseen lajiin kuuluvien eläinten lihan tai raatojen tai eläinrehun, työkalujen, esineiden tai muiden aineiden kuten villan tai jätteiden tai ulosteiden, jotka voivat levittää suu- ja sorkkatautia, vieminen pois tilalta on kielletty ilman toimivaltaisen viranomaisen lupaa,

- maidon vieminen pois tilalta on kielletty; jos maidon säilytys tilalla on vaikeaa, toimivaltainen viranomainen voi sallia maidon viemisen pois tilalta eläinlääkärin valvonnassa käsittelylaitokseen, jotta sille annetaan suu- ja sorkkatautivirusten tuhoutumisen varmistava lämpökäsittely,

- henkilöiden liikkumisen tilalle ja pois sieltä on oltava toimivaltaisen viranomaisen luvan varaista,

- kulkuneuvojen liikkumisen tilalle ja pois sieltä on oltava toimivaltaisen viranomaisen luvan varaista, ja tämän on määrättävä asianmukaiset ehdot, jotka ovat tarpeen suu- ja sorkkatautiviruksen leviämisen estämiseksi,

- sellaisten rakennusten, joissa pidetään taudille alttiiseen lajiin kuuluvia eläimiä, ja itse tilan sisään- ja uloskäynneissä käytetään asianmukaisia desinfiointikeinoja,

- epitsootologinen selvitys suoritetaan 7 ja 8 artiklan mukaisesti.

2 Toimivaltainen viranomainen voi laajentaa 1 kohdassa säädetyt toimenpiteet koskemaan naapuritiloja, jos niiden sijainti, rajat tai yhteydet taudista epäillyn tilan eläimiin antavat aiheen epäillä mahdollista saastumista.

3 Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä ei luovuta, ennen kuin suu- ja sorkkatautia koskeva epäily on virallisesti poissuljettu.

5 artikla

Kun on todettu, että tilalla on yksi tai useampi 2 artiklan c kohdassa tarkoitettu eläin, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että toimivaltainen viranomainen toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

1) virkaeläinlääkäri ottaa tai otattaa riittävät näytteet tutkittavaksi liitteessä I tarkoitetussa laboratoriossa, jos näitä näytteitä ja tutkimuksia ei ole otettu tai suoritettu 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisena epäilyksenalaisena aikana,

2) edellä 4 artiklan 1 kohdassa lueteltujen toimenpiteiden lisäksi toteutetaan viipymättä seuraavat toimenpiteet:

a) jäsenvaltiossa tai alueilla, joissa rokottaminen on kielletty:

- kaikki taudille alttiiseen lajiin kuuluvat tilan eläimet on lopetettava paikalla virallisessa valvonnassa siten, että vältetään kaikki suu- ja sorkkatautiviruksen leviämisvaarat,

- lopettamisen jälkeen edellä mainitut eläimet on hävitettävä virallisessa valvonnassa siten, että vältetään kaikki suu- ja sorkkatautiviruksen leviämisvaarat,

- liha, joka on peräisin taudille alttiiseen lajiin kuuluvista tilan eläimistä, jotka on teurastettu taudin todennäköisen tilalle tulon ja virallisten toimenpiteiden täytäntöönpanon välisenä aikana, on kaikin mahdollisin keinoin jäljitettävä ja hävitettävä virallisessa valvonnassa siten, että vältetään kaikki suu- ja sorkkatautiviruksen leviämisvaarat,

- taudille alttiiseen lajiin kuuluvien tilalla kuolleiden eläinten raadot on hävitettävä virallisessa valvonnassa siten, että vältetään kaikki suu- ja sorkkatautiviruksen leviämisvaarat,

- kaikki 4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut ainekset on hävitettävä tai käsiteltävä siten, että kaikkien niissä olevien suu- ja sorkkatautivirusten tuhoutuminen varmistuu; koko käsittely on suoritettava virkaeläinlääkärin ohjeiden mukaisesti,

- maito ja maitotuotteet on hävitettävä siten, että vältetään kaikki suu- ja sorkkatautiviruksen leviämisvaarat,

- taudille alttiiseen lajiin kuuluvien eläinten ja 4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitettujen aineisten hävittämisen jälkeen kaikki eläinsuojina käytetyt rakennukset, niiden ympäristö, sekä kuljetukseen käytetyt kulkuneuvot ja kaikki todennäköisesti saastuneet laitteet puhdistetaan ja desinfioidaan 10 artiklan mukaisesti,

- tilalle ei saa tuoda uudelleen taudille alttiiseen lajiin kuuluvia eläimiä ennen kuin vähintään 21 päivää 10 artiklan mukaisesti suoritettujen puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteiden suorittamisen jälkeen,

- epitsootologinen selvitys on suoritettava 7 ja 8 artiklan mukaisesti,

b) jäsenvaltioissa tai alueilla, joissa rokottaminen on järjestetty 14 artiklan määräyksiä noudattaen:

i) - kaikki tilalla olevat altistuneet eläimet on lopetettava ja hävitettävä virallisessa valvonnassa. Eläinten tappamisen ja hävittämisen osalta jäsenvaltioiden on annettava tarpeelliset säännökset suu- ja sorkkatautiviruksen kaikkinaisen säilymis- ja leviämisvaaran estämiseksi ja kaikkien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi erityisesti silloin, kun tappaminen ei tapahdu paikalla, kuljetuksen on tapahduttava erikoisvarustetussa ajoneuvossa suu- ja sorkkatautiviruksen kaikkinaisen leviämisen estämiseksi.

- jos suu- ja sorkkatautiviruksen tyyppi, alatyyppi tai muunnos on määritelty tai jos niitä koskevat tiedot ja epidemiologiset tosiasiat osoittavat käytetyn rokotteen turvaavan immuniteettisuojan kyseistä virusta vastaan, jäsenvaltiot voivat:

- rajoittaa eläinten teurastuksen ja hävittämisen tartunnan saaneisiin eläimiin,

- sallia tartunnasta tai sen epäilystä vapaiden eläinten lihan ja maidon tarkoituksenmukaisen lämpökäsittelyn eläinlääkärin valvonnan alaisena;

ii) edellä i alakohdassa säädettyihin toimenpiteisiin liittyy jäljelle jäävien eläinten rokottaminen tai uudelleen rokottaminen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

iii) a alakohdan kolmannen, neljännen ja viidennen luetelmakohdan toimenpiteitä sovelletaan vastaavasti ja lukuun ottamatta i kohdassa mainittua lämpökäsittelyä, a alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa säädettyjä toimenpiteitä;

3) mitä 1 kohdassa säädetään, ei sovelleta, jos kysymyksessä on sekundäärinen tautipesäke, joka on epidemiologisesti yhteydessä ensimmäiseen tautipesäkkeeseen, jota varten näytteet on jo otettu.

4) toimivaltainen viranomainen voi laajentaa 1 kohdassa säädetyt toimenpiteet koskemaan naapuritiloja, jos niiden sijainti, rajat tai yhteydet taudista epäillyn tilan eläimiin antavat aiheen epäillä mahdollista saastumista.

6 artikla

1 Kun on kyse kahdesta tai useammasta erillisestä tuotantoyksiköstä muodostuvasta tilasta, toimivaltainen viranomainen voi poiketa 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan ensimmäisen ja toisen luetelmakohdan ja 2 artiklan b alakohdan i alakohdan vaatimuksista tartunnan saaneen tilan terveiden tuotantoyksiköiden osalta sillä edellytyksellä, että virkaeläinlääkäri on todennut näiden yksiköiden rakenteen ja koon sekä niissä suoritettavien toimintojen olevan täysin erilliset eläinten säilytyksen, ylläpidon ja ruokkimisen osalta siten, että virus ei pääse leviämään toisesta toiseen.

Samat toimenpiteet ja 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan kuudennen luetelmakohdan vaatimuksista poikkeaminen voidaan ulottaa maidontuotantotiloihin sillä edellytyksellä, että lypsäminen suoritetaan kussakin yksikössä täysin erillisesti.

2 Niissä tapauksissa, joissa 1 kohtaa sovelletaan, jäsenvaltioiden on vahvistettava yksityiskohtaiset säännökset sen täytäntöönpanosta annettuja terveystakeita vastaavasti. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

3 Jäljempänä 16 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen voidaan päättää, että 2 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä on muutettava, jotta voidaan varmistaa niiden yhteensovittaminen jäsenvaltioissa säädettyjen toimenpiteiden kanssa.

7 artikla

Epitsootologisen selvityksen on sisällettävä seuraavat seikat:

- aika, jona suu- ja sorkkatautia on voinut esiintyä tilalla ennen kuin siitä ilmoitettiin tai sitä epäiltiin,

- suu- ja sorkkataudin mahdollinen alkuperä tilalla sekä muiden sellaisten tilojen tunnistaminen, joilla on samasta lähteestä mahdollisesti sairastuneita tai alttiiseen lajiin kuuluvia tartunnan saaneita eläimiä,

- henkilöiden, kulkuneuvojen ja 4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitettujen aineiden liikkuminen, jotka todennäköisesti ovat kuljettaneet suu- ja sorkkatautivirusta kyseisille tiloille tai niiltä pois.

8 artikla

1 a) Kun virkaeläinlääkäri toteaa tai vahvistettujen tietojen perusteella katsoo, että suu- ja sorkkatauti on voinut tulla muilta tiloilta 4 artiklassa tarkoitetulle tilalle tai viimeksi mainitulta tilalta muille tiloille henkilöiden, eläinten tai kulkuneuvojen liikkumisen tuloksena tai jollakin muulla tavalla, nuo muut tilat on asetettava viralliseen valvontaan 4 artiklan mukaisesti, eikä tätä valvontaa lopeteta, ennen kuin 4 artiklassa tarkoitetulla tilalla epäilty suu- ja sorkkataudin esiintymisen mahdollisuus on virallisesti poissuljettu,

b) kun virkaeläinlääkäri toteaa tai vahvistettujen tietojen perusteella katsoo, että suu- ja sorkkatauti on voinut tulla 5 artiklassa tarkoitetulle tilalle muilta tiloilta henkilöiden, eläinten tai kulkuneuvojen liikkumisen seurauksena tai jollakin muulla tavalla, nuo muut tilat on asetettava viralliseen valvontaan 4 artiklan mukaisesti,

c) kun virkaeläinlääkäri toteaa tai vahvistettujen tietojen perusteella katsoo, että suu- ja sorkkatauti on voinut tulla 5 artiklassa tarkoitetulta tilalta muille tiloille henkilöiden, eläinten tai kulkuneuvojen liikkumisen seurauksena tai jollakin muulla tavalla, kyseisiä muita tiloja on kohdeltava 4 artiklan säännösten mukaisesti,

2 Kun tila on 1 kohdan säännösten alainen, toimivaltaisen viranomaisen on kiellettävä eläinten vieminen pois tilalta, muutoin kuin kuljetettavaksi virallisen valvonnan alaisena suoraan teurastamolle hätäteurastusta varten, 15 päivän ajan, kun kyseessä ovat 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tilat, ja 21 päivän ajan, kun kyseessä ovat 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tilat. Ennen tällaisen luvan myöntämistä virkaeläinlääkärin on suoritettava karjan tarkastus ja todettava, että yhtään eläintä ei epäillä sairastuneeksi.

3 Kun toimivaltainen viranomainen katsoo olosuhteiden sen sallivan, se voi rajoittaa 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt toimenpiteet tilan osaan ja sillä oleviin eläimiin edellyttäen, että siellä olevat eläimet on säilytetty, pidetty ja ruokittu täysin erillään.

9 artikla

1 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että suu- ja sorkkataudin taudinmäärityksen tultua virallisesti todetuksi, toimivaltainen viranomainen muodostaa tartunnan saaneen tilan ympärille suojavyöhykkeen, jonka säde on vähintään kolme kilometriä ja valvontavyöhykkeen, jonka säde on vähintään 10 kilometriä. Vyöhykkeiden muodostamisessa on otettava huomioon luonnolliset rajat ja valvontamahdollisuudet.

2 a) Suojavyöhykkeillä sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:

- kaikki taudille alttiita eläinlajeja pitävät tilat ja eläimet on laskettava; tiloilla on käytävä määräajoin;

- taudille alttiiseen lajiin kuuluvien eläinten liikkuminen kielletään yleisillä tai yksityisillä teillä, lukuun ottamatta tilojen huoltoteitä,

- taudille alttiiseen lajiin kuuluvia eläimiä ei ensimmäisten 15 päivän aikana saa viedä pois tilalta, jolla niitä pidetään, muutoin kuin kuljetettavaksi kiireellistä teurastusta varten virallisessa valvonnassa suoraan tuolla vyöhykkeellä sijaitsevaan teurastamoon, tai jos tuolla vyöhykkeellä ei ole eläinlääkärin valvonnassa olevaa teurastamoa, toimivaltaisen viranomaisen nimeämään teurastamoon. Toimivaltainen viranomainen voi sallia tällaisen siirron vasta, kun virkaeläinlääkärin suorittama tilan kaikkien taudille alttiiseen lajiin kuuluvien eläinten tarkastuksen perusteella on ollut mahdollista todeta, ettei tilalla ole tartunnan saaneiksi epäiltyjä eläimiä,

- kiertävä siitospalvelu kielletään,

- keinosiemennys kielletään ensimmäisten 15 päivän ajaksi, ellei sitä suorita kyseinen viljelijä tilalla olevalla siemennesteellä tai suoraan keinosiemennysasemalta toimitetulla spermalla,

- taudille alttiiseen lajiin kuuluvien eläinten messut, markkinat, esittelyt tai muut kokoontumiset, mukaan luettuna kokoaminen ja jakelu, kielletään,

- taudille alttiiseen lajiin kuuluvien eläinten kuljetus kielletään, lukuun ottamatta pääteitä tai päärautateitä pitkin tapahtuvaa kauttakuljetusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kolmannen luetelmakohdan toisessa virkkeessä säädetyn soveltamista.

b) suojavyöhykkeellä sovellettavia toimenpiteitä on jatkettava vähintään 15 päivää sen jälkeen, kun kaikki 5 artiklassa tarkoitetut eläimet on hävitetty tilalta ja tilan alustavat puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteet on suoritettu 10 artiklan mukaisesti. Jäljempänä 3 kohdassa valvontavyöhykettä varten määritellyt toimenpiteet ovat kuitenkin voimassa suojavyöhykkeellä 3 kohdan b alakohdassa säädetyn ajan.

3 a) Valvontavyöhykkeellä on sovellettava seuraavia toimenpiteitä:

- kaikki taudille alttiiseen lajiin kuuluvia eläimiä pitävät tilat inventoidaan,

- taudille alttiiseen lajiin kuuluvien eläinten liikkuminen yleisillä teillä on kielletty lukuun ottamatta laitumelle vientiä,

- taudille alttiiseen lajiin kuuluvien eläinten kuljetus valvontavyöhykkeellä on toimivaltaisen viranomaisen luvan varaista,

- eläimiä ei ensimmäisten 15 päivän aikana saa viedä pois valvontavyöhykkeeltä. Eläimiä ei saa 15. ja 30. päivän välillä viedä pois mainitulta vyöhykkeeltä muutoin kuin kuljetettavaksi kiireellistä teurastusta varten virallisessa valvonnassa suoraan teurastamoon. Toimivaltainen viranomainen voi sallia tällaisen siirron vasta, kun virkaeläinlääkäri on tutkinut kaikki kyseiset eläimet ja vahvistanut, että yhtäkään eläintä ei epäillä sairastuneeksi,

- kiertävä siitospalvelu kielletään,

- taudille alttiiseen lajiin kuuluvien eläinten messut, markkinat, esittelyt tai muut kokoontumiset kielletään.

b) valvontavyöhykkeen toimenpiteitä on jatkettava vähintään 30 päivää sen jälkeen, kun kaikki 5 artiklassa tarkoitetut eläimet on hävitetty tilalta ja tilan alustavat puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteet on suoritettu 10 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että:

- toimivaltainen viranomainen on virallisesti hyväksynyt käytettävät desinfiointiaineet ja niiden pitoisuudet,

- puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteet suoritetaan virallisessa valvonnassa virkaeläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

11 artikla

1 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että:

- suu- ja sorkkataudin esiintymisen havaitsemiseksi tehtävät laboratoriotestit suoritetaan kansallisessa laboratoriossa, joka on ilmoitettu liitteessä, jota voidaan muuttaa ja täydentää 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Tällä laboratoriotestauksella on tarvittaessa ja erityisesti sairauden ensiesiintymisen yhteydessä selvitettävä asianomaisen viruksen tyyppi, alatyyppi ja tarpeen mukaan muunnos, jotka voidaan tarvittaessa todeta yhteisön nimeämässä vertailulaboratoriossa,

- yksi liitteessä I mainituista kansallisista laboratorioista on vastuussa kussakin jäsenvaltioissa sovellettavien vaatimusten ja taudinmääritysmenetelmien yhteensovittamisesta,

- ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetut kansalliset laboratoriot ovat yhteydessä yhteisön nimeämään vertailulaboratorioon.

2 Neuvosto nimeää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta 1 päivään tammikuuta 1987 mennessä 1 kohdassa tarkoitetun vertailulaboratorion sekä päättää sen valtuuksista ja yksityiskohtaisista säännöksistä 1 kohdan toisen luetelmakohdan täytäntöön panemiseksi.

12 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

- siirrettäessä taudille alttiiseen lajiin kuuluvia eläimiä pois tilalta, jolla niitä pidetään, ne merkitään siten, että niiden alkuperätila tai tila, jolta ne on tuotu, sekä niiden liikkuminen voidaan jäljittää nopeasti. Joitakin eläinluokkia varten ja ottaen huomioon mitä yhteisön toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi 22 päivänä tammikuuta 1980 annetun neuvoston direktiivin 80/217/ETY(6) 13 artiklassa, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 84/645/ETY(7), säädetään, toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin tietyissä olosuhteissa ja tautitilanteen huomioon ottaen sallia muita tapoja, joilla nopeasti jäljitetään niiden alkuperätila tai tila, jolta ne on tuotu, sekä niiden liikkuminen. Menettelyt eläinten tunnistamiseksi tai niiden alkuperätilan jäljittämiseksi, vahvistaa toimivaltainen viranomainen,

- eläinten omistaja tai hoitaja on velvollinen toimittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle tämän pyynnöstä tietoja eläimistä, jotka tuodaan hänen tilalleen tai viedään pois sieltä,

- kaikkien henkilöiden, jotka toimivat taudille alttiiseen lajiin kuuluvien eläinten kuljetuksessa tai kaupassa, on kyettävä toimittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle tietoja kuljettamiensa tai kauppaamiensa eläinten liikkeistä ja antamaan kaikki tällaisia tietoja koskevat yksityiskohdat.

13 artikla

1 Jos tilalla todetaan esiintyvän suu- ja sorkkatautia, torjuntatoimenpiteitä voidaan täydentää rokottamalla tartuntavaaran uhkaamalla tilalla olevat tartunnalle alttiit eläimet alueella, jonka rajat toimivaltainen viranomainen määrää.

2 Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa jäsenvaltioiden on huolehdittava, että:

a) alttiiden eläinlajien rokottaminen tai uudelleen rokottaminen kielletään 4 artiklassa tarkoitetuilla tiloilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan toisessa luetelmakohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamista ja niiden kansallisten säädösten soveltamista, joissa säädetään kaikkien taudille alttiiden eläinlajien tai niiden osan ennaltaehkäisevästä rokottamisesta alueen osassa tai koko alueella;

b) seerumin käyttö kielletään;

c) käytettävän suu- ja sorkkatautirokotteen tyypin ja käyttötavan on oltava 16 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päätettyjen yleisten suositusten mukaista;

d) käytettävän rokotteen on oltava toimivaltaisen viranomaisen sallima niiden kasallisten laboratorioiden valvonnan perusteella, joiden toiminnan sovittaa yhteen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti nimetty laitos;

e) kaikkien kolmansista maista tuotujen rokotteiden on täytettävä c alakohdassa säädetyt edellytykset ja niiden on oltava tarkastettuja d alakohdan vaatimuksia vastaavasti;

Neuvosto antaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta yksityiskohtaiset säännökset rokotteita koskevien vaatimusten yhteensovittamisesta ja rokotteiden valvonnasta yhteisön alueella.

3 Niissä tapauksissa, joissa ilmenee sellaisia suu- ja sorkkatautiviruksen tyyppejä, alatyyppejä ja muunnoksia, joita vastaan tavanomaiset rokotteet eivät anna suojaa, kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava tästä välittömästi komissiolle ja muille jäsenvaltioille määrittäen ne kiireelliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen rokotteiden koostumuksen mukauttamiseksi ja niiden käyttämiseksi.

4 Jos edellä tarkoitettujen kansallisten toimenpiteiden perusteella näyttää olevan tarpeen päättää toimenpiteistä yhteisön tasolla, niistä on päätettävä 16 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

14 artikla

1 Jäsenvaltioiden, jotka sallivat suu- ja sorkkatautirokotuksen, on laadittava monivuotinen rokotussuunnitelma, joka niiden on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille pysyvässä eläinlääkintäkomiteassa.

Tässä suunnitelmassa on esitettävä:

i) - rokotusten tiheys

- sellaisten rokotteiden tuotantoa ja valvontaa koskevat vaatimukset ja käyttömuodot, jotka on tarkoitettu käytettäviksi suu- ja sorkkataudin eri ilmenemistapauksissa,

- suojaa osoittava vaatimus,

- muunnoksilla suoritettavan ristikkäisimmuniteetin valvonta,

- suunniteltuun rokotusohjelmaan asetettavien eläinlajien ja -ryhmien määrittely,

- rokotteen jakelua, säilyttämistä, varastointia ja käyttöä koskevan valvonnan keinot,

ii) - käytettyjen virusten kannat,

- kunkin rokotteen ominaisuudet ja koostumus.

2 Jäsenvaltioiden kansallisten suu- ja sorkkataudin vastustamissuunnitelmien osana määräämien ja 1 kohdan i alakohdassa säädettävien toimenpiteiden yhteensovittamisesta päätetään 16 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen niiden tehokkuuden varmistamiseksi.

3 Neuvosto nimeää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta 1 päivään tammikuuta 1987 mennessä 13 artiklassa tarkoitetun erikoistuneen laitoksen ja päättää sen valtuuksista sekä rokotteiden ristikkäisimmuniteetin valvonnasta.

4 Komissio antaa 1 päivään tammikuuta 1989 mennessä neuvostolle kertomuksen siihen tarvittaessa liittyvine ehdotuksineen suu- ja sorkkataudin vastaisten rokotteiden tuotantoa ja jakelua koskeviksi säännöiksi sekä ehdotuksineen suu- ja sorkkataudin vastaisten rokotteiden varastosta yhteisössä.

15 artikla

Jos suu- ja sorkkatauti saa jäsenvaltion alueella hälyttävät mittasuhteet ja toimenpiteistä huolimatta, erityisesti 13 artiklasta huolimatta, tartunta leviää ja kehittyy edelleen rokotusalueen ulkopuolelle, jäsenvaltio, joka ei harjoita ennaltaehkäisevää rokottamista koko alueellaan tai osassa sitä, voi toteuttaa tällaisen rokottamisen koko alueellaan tai osassa sitä ja soveltaa 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettyjä toimenpiteitä. Sen on ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

16 artikla

1 Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian esittää päätöksellä 68/361/ETY(8) perustetulle pysyvälle eläinlääkintäkomitealle, jäljempänä "komitea", komitean puheenjohtaja joko omasta aloitteestaan tai jonkin jäsenvaltion pyynnöstä.

2 Jäsenvaltioiden äänet painotetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3 Komission edustaja tekee ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa näistä toimenpiteistä kahden päivän kuluessa. Lausunnot annetaan 54 äänen enemmistöllä.

4 Komissio päättää toimenpiteistä ja panee ne täytäntöön viipymättä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. Jos ne eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto tekee päätöksen toimenpiteistä määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole päättänyt toimenpiteistä 15 päivän kuluessa siitä, kun asia esitettiin sille, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä ja panee ne täytäntöön viipymättä, jollei neuvosto ole yksinkertaisella enemmistöllä hylännyt mainittuja toimenpiteitä.

17 artikla

1 Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian esittää komitealle sen puheenjohtaja joko omasta aloitteestaan tai jonkin jäsenvaltion pyynnöstä viipymättä.

2 Jäsenvaltioiden äänet painotetaan komiteassa perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3 Komission edustaja tekee ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunnot annetaan 54 äänen enemmistöllä.

4 Komissio päättää toimenpiteistä ja panee ne täytäntöön viipymättä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. Jos ne eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto tekee päätöksen toimenpiteistä määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole päättänyt toimenpiteistä 3 kuukauden kuluessa siitä, kun asia esitettiin sille, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä ja panee ne täytäntöön viipymättä, ellei neuvosto ole yksinkertaisella enemmistöllä hylännyt mainittuja toimenpiteitä.

18 artikla

Neuvosto tarkastelee tilannetta yhdenmukaistamisen jatkamisen kannalta uudelleen ennen 1 päivää tammikuuta 1990 suu- ja sorkkataudin valvonnasta saatuun kokemukseen perustuvan komission kertomuksen ja siihen mahdollisesti liittyvien ehdotusten perusteella.

19 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1987.

20 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 18 päivänä marraskuuta 1985.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. FISCHBACH

(1) EYVL N:o C 248, 22.9.1982, s. 3

(2) EYVL N:o C 242, 12.9.1983, s. 128

(3) EYVL N:o C 77. 21.3.1983, s. 5

(4) EYVL N:o 121, 29.7.1964, s. 1977/64

(5) EYVL N:o L 378, 31.12.1982, s. 58

(6) EYVL N:o L 47, 21.2.1980, s. 11

(7) EYVL N:o L 339, 27.12.1984, s. 33

(8) EYVL N:o 255, 18.10.1968, s. 23

LIITE

>TAULUKON PAIKKA>