21997P1625

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden ja Euroopan yhteisön (EY) välillä tehdyn yleissopimuksen nojalla järjestettäva yhteinen edustajakokous (AKT-EU) - Hyväksytyt päätöslauselmat kaupunkien kehitys AKT-maissa (AKT-EU/1625/A/97/lopull.)

AKT-EU-edustajakokous, joka

kokoontui Brysselissä 17. 20. maaliskuuta 1997,

ottaa huomioon kertomuksen kaupunkien kehityksestä AKT-maissa (AKT-EU 1625/A+B/lopull.),

A. ottaa huomioon, että kaupungistumisaste AKT-maissa on kohonnut korkeammaksi kuin koskaan aiemmin missään muussa maanosassa, ja tämän kasvuvauhdin myötä Afrikan kaupunkien on otettava vastaan vuosina 1990 2025 noin 575 miljoonaa uutta kaupunkilaista, eli enemmän kuin koko Afrikan tämänhetkinen väkiluku, ja ottaa erityisesti huomioon kaupungistumisasteen ja väestönkasvun väliset yhteydet, joista osoituksena voidaan mainita Länsi-Afrikka, jonka kaupunkiväestö kolminkertaistunee vuoteen 2020 mennessä,

B. ottaa huomioon, että kaupunkialueista on tullut talouskasvun ja suuressa määrin myös maatalouden kasvun pääasiallinen vauhdittaja AKT-maissa, sillä kaksi kolmasosaa tuotteista valmistetaan nykyisin kaupunkialueilla,

C. korostaa, että lukuisilla AKT-maiden kaupunkialueilla on vakavia ongelmia joilla on taipumusta kärjistyä entisestään hyvin monilla eri aloilla, erityisesti asumisen, infrastruktuurien, ympäristön, terveydenhuollon, opetuksen ja koulutuksen saatavuuden aloilla, ja että tämä tilanne koskee erityisesti kaupunkiväestön köyhimpiä ja haavoittuvimpia osia, jotka vaativat ensisijaista huomiota ja erityistoimenpiteitä,

D. korostaa, että kaupunki- ja kaupunkien kehittämispolitiikka on nähtävä kaupunkialueilla talouskasvun vauhdittajana AKT-maissa; katsoo tässä suhteessa, ettei talouskasvulle ole löydettävissä korvaajaa ja että tehokkaan taistelun kaupunkien köyhyyteen erityisesti köyhimmän ja haavoittuvimman kaupunkiväestön osalta liittyvien eri näkökohtien poistamiseksi on tapahduttava sellaisten alueellisella, kansallisella ja paikallisella tasolla toteutettavien konkreettisten eri alojen politiikan ja toimenpiteiden täytäntöönpanon kautta, joilla pyritään edistämään taloudellista toimintaa, työllisyyttä, hyödykkeiden ja palveluiden tuotantoa ja tulonjakoa,

E. korostaa erityisesti sopivien infrastruktuurien puuttumisen aiheuttamia suoria kielteisiä vaikutuksia kansanterveyteen juomaveden hankinnan ja vedenpuhdistuksen osalta sekä energia-alan infrastruktuurien puuttumisen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia ympäristöön polttopuun liiallisen käytön vuoksi kotitalouksien energian tuotannossa,

F. korostaa ympäristön ja kansanterveyden osalta, että hyvin monet AKT-maiden kaupunkilaiset altistuvat samanaikaisesti useille erilaisille saasteille veden ja ilman saasteille, kotitalous- ja teollisuussaasteille ja erityisesti riittämättömän jätehuollon synnyttämille saasteille sekä kasvavasta teollistumisesta aiheutuville vaaratekijöille ja työtapaturmille; korostaa tämän vuoksi perusinfrastruktuurien kehittämisen tärkeyttä ensisijaisina ja välttämättöminä edellytyksinä paremman ympäristön ja paremman kansanterveyden tason aikaansaamiseksi sekä asianmukaisen lainsäädännön hyväksymisen ja asteittaisen täytäntöönpanon tukemista saasteiden, teollisuuden vaarojen ja työtapaturmien alalla,

G. korostaa, että kansanterveyden alalla AKT-maiden köyhimpien kaupunkiväestönosien terveydelliset ongelmat tunnetaan yleensä heikosti ja niitä aliarvioidaan; pyytää, että AKT-EU-yhteistyössä etusija annetaan näiden väestönosien terveydellisen tilanteen ja heidän tarpeidensa paremmalle tuntemiselle ja sopivien ratkaisujen määrittämiselle ja täytäntöön panemiselle;

1. Korostaa erityisesti, että aivan erityisen haavoittuvaan väestönosaan kuuluvien lasten terveydellinen tilanne on otettava erityistoimenpiteiden kohteeksi ja että laajemmin katsottuna koko AKT-EU-yhteistyössä on määriteltävä konkreettisia toimia yhä kasvavan katulapsiongelman ratkaisemiseksi;

2. Pyytää komissiota ja AKT-valtioita ottamaan huomioon naisten huomattavan panoksen kaupunkiympäristössä erityisesti epävirallisella tuotantosektorilla ja perheyhteisössä terveyden, hygienian ja koulutuksen osalta sekä etsimään heidän tilanteeseensa ja erityistarpeisiinsa mukautettuja vastauksia etenkin asumisen, työllisyyden, koulutuksen ja terveyden osalta;

3. Palauttaa mieliin, että tietojen mukaan kaupunkiväestön keskuudessa syntyvyys on alhaisempi kuin maaseutuväestön keskuudessa ja että kaupunkilaiset saavat aikaisemmin ehkäisyvalistusta; toteaa kuitenkin, että kaupunkien köyhän väestönosan saatavilla ei ole tasokkaita perhesuunnittelupalveluita; pyytää, että palvelujen ja tiedon tarjontaa heikommassa asemassa oleville väestöryhmille tuetaan ottamalla käyttöön AKT-maissa tehokkaita väestö- ja perhesuunnittelupolitiikkoja;

4. Pyytää komissiota ottamaan huomioon, että jokaisella AKT-maalla on oma yksilöllinen tilanteensa, mikä puolestaan vaatii eriyttävää lähestymistapaa; katsoo, että etenkin pienet saarivaltiot ja selkkauksista toipuvat valtiot ovat vaikeassa tilanteessa, jotka vaativat tarkoituksenmukaisia ratkaisuja;

5. Valittaa syvästi sitä, ettei Lomén yleissopimuksessa ole kaavailtu eikä määrätty kaupunkien kehittämispolitiikasta, vaan siinä on ainoastaan yksittäisiä viittauksia kaupunkeihin ja kaupunkien kehitykseen, erityisesti 14 ja 155 artiklassa, ja sitä ettei sopimuksen äskettäinen puolivälin tarkistaminen tältä osin muuttanut mitään; valittaa lisäksi, ettei komission Vihreä kirja Euroopan unionin ja AKT-maiden välisistä suhteista 2000-luvun alussa sisällä ainoatakaan viittausta tähän ongelmanasetteluun;

6. Korostaa, että ottaen huomioon käynnissä olevan kehityksen ja sen jo nyt ennakoitavissa olevan kulun niin taloudellisesta, yhteiskunnallisesta kuin väestötieteellisestäkin näkökulmasta katsottuna ei voida enää odottaa nykyisen Lomén yleissopimuksen uudistamista, vaan kaupunki- ja kaupunkien kehittämispolitiikka on määriteltävä viipymättä;

7. Painottaa sellaisen yleisen, johdonmukaisen ja kestävän kaupunki- ja kaupunkien kehittämispolitiikan luomisen ja käyttöönoton ehdotonta välttämättömyyttä AKT-maissa, joka edesauttaa kansainvälisellä tasolla kansainvälisistä konferensseista, esimerkiksi Rion konferenssista vuonna 1992 ja äskettäisestä HABITAT II-konferenssista, saatujen opetusten ja niissä tehtyjen erilaisten sitoumusten täytäntöönpanoa;

8. Panee tyytyväisenä merkille HABITAT-konferenssin tulokset ja erityisesti Istanbulin julistuksessa määritellyn asumista koskevan oikeuden tunnustamisen sekä sen, että paikallisista viranomaisista tulee täysivaltaisia toimijoita kaupunkikehityksen alalla ja että ne myös tunnustetaan sellaisiksi;

9. Pitää myönteisenä AKT-EU-ponnisteluja, joilla on peräkkäisten Lomén yleissopimusten mukaisesti saatu aikaan jo melko huomattavia toimia kaupunkialalla, erityisesti kaupunkien infrastruktuurien vesihuolto, vedenpuhdistus, energiahuolto, tieverkosto mutta myös yksityisen sektorin edistämisen, rakenneuudistussuunnitelmien täytäntöönpanossa käytettävien vastinrahastojen sekä erityisesti hajautetun yhteistyön alalla;

10. Korostaa Euroopan investointipankin merkittävää roolia erityisesti kaupunkien infrastruktuurien ja yksityisen sektorin edistämisen aloilla; pyytää varmistamaan, että parlamentin toimet ja komission toimet sovitetaan yhteen mahdollisimman tehokkaasti;

11. Pitää valitettavana kaupunkikehittämiseen liittyvässä AKT-EU-yhteistyössä loppuun saatettuja hankkeita koskevan täydellisen erittelyn puuttumista sekä myös toteutettujen toimien puutteellista arviointia; katsoo, että hankkeiden erittely ja niiden tulosten laajamittainen arviointi jossa olisi otettava huomioon myös muiden toimijoiden ja kehitysjärjestöjen kansainvälisellä tasolla saamat kokemukset mahdollistaisivat hyödyllisen kokemuksen keräämisen laajamittaisen AKT-EU-politiikan määrittelemiseksi ja täytäntöön panemiseksi; pyytää komissiota käynnistämään välittömästi tämän tyyppisen toiminnan;

12. Pyytää komissiota ja AKT-valtioita tukemaan tieteellistä tutkimusta Euroopassa ja AKT-maissa kaupungistumiseen liittyvien ongelmien analysoinnin ja ymmärtämisen parantamiseksi, jotta saataisiin konkreettista kokemusta tällä alalla valmisteltavaa politiikkaa varten;

13. Pitää tässä yhteydessä välttämättömänä, että komission yksiköille annetaan riittävästi henkilökuntaa kaupunkikehittämisen alaa varten;

14. Pyytää toteuttamaan asianmukaisia verotusta, sääntelyä ja lainsäädäntöä koskevia toimenpiteitä pk-yritysten ja -teollisuuden kehittämisen edistämiseksi; pyytää AKT-EU-yhteistyötä toteuttamaan lisätoimenpiteitä pk-yritysten ja -teollisuuden rahoituksen edistämiseksi maaseutukaupungeissa sekä tukemaan tasavertaisesti epävirallista sektoria;

15. Korostaa, että useimmissa AKT-maissa väestö ja taloudellinen toiminta on jakautunut maantieteellisesti hyvin epätasaisesti, mikä epätasapaino kärjistyy edelleen väestöpaineen vaikutuksesta, ja pyytää AKT-valtioita ottamaan heti komission tuella käyttöön täydentäviä aluesuunnittelupolitiikkoja, jotka suunnitellaan ja pannaan täytäntöön alueellisella ja kunnallisella tasolla ja jotka tähtäävät erityisesti tasapainoisen verkoston luomiseen pienempien kaupunkien välille;

16. Pyytää AKT-valtioita ja komissiota ottamaan huomioon kaupungistumiskehityksen ja maaseudun kehityksen välillä vallitsevan voimakkaan täydentävyyden, erityisesti naapurialueiden kesken, sillä kaupunkien kasvu tukeutuu samanaikaisesti sekä maatalouden että maaseudun kehitykseen ja synnyttää kaupunkien ja maaseutualueiden välille monenlaista toimintaa, sekä tekemään kaikkensa kannustaakseen maaseutuväestöä pysymään omassa ympäristössään tukemalla uusien työpaikkojen luomista ja parempia elinolosuhteita rakennesuunnittelun ja infrastruktuurien luomisen avulla;

17. Pyytää AKT-valtioita ottamaan käyttöön komission tuella uudenlaisen vallanjaon kansallisen tason ja alueellisen ja paikallisen tason välillä päätöksenteon hajauttamiseksi ja kaupunkien ja kuntien laajemman itsehallinnon turvaamiseksi, sillä nämä ovat välttämättömiä edellytyksiä tehokkaiden aluesuunnittelupoliitikkojen täytäntöönpanolle sekä oikeuslaitoksen ja talouden sujuvalle toiminnalle;

18. Pyytää AKT-valtioita toteuttamaan komission tuella tarvittavia toimenpiteitä ja varmistamaan siirtämällä toimivaltuuksia yhä enemmän paikalliselle tasolle sen, että paikallisten ja kunnallisten asioiden hoidosta vastaavat demokraattisesti valitut viranomaiset;

19. Korostaa kaupunkikehityksen alalla sitä voimakasta keskinäistä riippuvuutta, joka vallitsee eri ongelmien ja eri sektoreiden välillä infrastruktuurit, ympäristö, kansanterveys ja pyytää tämän vuoksi komissiota ja AKT-valtioita kehittämään sektoreiden välisiä analyyseja ja toimintasuunnitelmia, joilla voidaan vähentää riippuvuutta ja toimia yhteensovitetulla tavalla kaikilla sektoreilla kokonaisuuden toimivan kehityksen turvaamiseksi;

20. Pyytää arvioimaan ja muuttamaan kaikkia maaperän käyttöä ja asumista rajoittavia tekijöitä sekä helpottamaan erityisesti luotonsaantia kaikkien ja aivan erityisesti naisten osalta;

21. Toteaa maankäytön ja asuntorakentamisen epätavallisten muotojen kehittymisen ja moninaistumisen ja pyytää, että maanomistuksen laillistamishankkeisiin ja levottomien kaupunginosien uudistamistoimiin kiinnitetään erityistä huomiota;

22. Pyytää, että kansalaisjärjestöjä, kaupunginosissa toimivia järjestöjä ja nais- ja nuorisojärjestöjä kutsutaan osallistumaan enemmän kaikkien kaupunkikehittämisen sektoreiden toimintaan, kuten hankkeiden täytäntöönpanoon siten, että toteutetut toimenpiteet vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla todellisia tarpeita;

23. Pyytää AKT-valtioita toteuttamaan komission tuella tarpeellisia toimenpiteitä asianomaisten osallistumisen turvaamiseksi hankkeiden määrittelyyn ja täytäntöönpanoon, jotta hankkeet vastaisivat väestön todellisia tarpeita ja jotta hyödykkeiden ja palveluiden kuluttajien sekä eri infrastruktuurien käyttäjien osallistumista rahoitukseen voitaisiin helpottaa;

24. Pyytää komissiota ja AKT-valtioita lujittamaan lähestymistapaansa sekä alueellista ja kunnallista yhteistyötä perusinfrastruktuurien suunnittelussa ja toteuttamisessa; pyytää edelleen tehokkaan hallinnon ja ylläpidon turvaamista sijoitusten kestävyyden takaamiseksi;

25. Korostaa, että kun otetaan huomioon kaupunkisijoitusten ja kaupunkien kehittämiseen, erityisesti perusinfrastruktuurien rakentamiseen, vaadittava huomattavan suuri rahoitustarve seuraavien vuosikymmenten aikana, on aiheellista myöntää AKT-maille huomattavasti enemmän varoja ja talousarviomäärärahoja sekä jakaa varat uudella tavalla valtion ja paikallisyhteisöjen kesken; pyytää AKT-valtioita toteuttamaan komission tuella viipymättä kaikki tarvittavat toimenpiteet;

26. Pyytää AKT-valtioita valvomaan komission tuella että voimassa olevat lainsäädännöt sallivat yksityisen sektorin osallistumisen riittävän lujittamisen sekä ulkomaiset sijoitukset ja yhteisyritykset;

27. Pyytää lisäksi AKT-valtioita perustamaan komission tuella uusia järjestelmiä ja tehokkaita luottolaitoksia paikallisyhteisöille ja erityisesti antamaan näille mahdollisuuden hankkia asianmukaista kansainvälistä rahoitusta;

28. Katsoo, että AKT-EU-yhteistyössä hajautettu yhteistyö näyttää olevan erityisen tarkoituksenmukainen väline ja toimintamenetelmä, jolla voidaan vastata kaupunkikehittämisen ja laajemmin aluesuunnittelun vaatimuksiin; kiinnittää tässä suhteessa huomiota yleissopimuksen tarkistetun tekstin uusiin 251 a 251 e artikloihin, joissa korostetaan, että hajautetun yhteistyön toimia voidaan rahoittaa sekä maaohjelmista että alueellisista ohjelmista;

29. Korostaa, että kunnallisen tason viranomaisille on annettava käyttöön tehokkaita virkamies- ja teknikkoryhmiä, sillä ratkaistavat kysymykset tulevat yhä monimutkaisemmiksi; pyytää, että AKT-EU-yhteistyö tuo oman merkittävän panoksensa tällä alalle;

30. Pyytää, että AKT-maiden paikallisten ja kunnallisen yhteisöjen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdään yhä useampia yhteistyösopimuksia välttämättömän tiedon- ja kokemustenvaihdon sekä teknisen ja hallintohenkilöstön vaihdon edistämiseksi;

31. Pyytää AKT-EU-yhteistyötä edistämään toimintakykyisemmän yksityisen sektorin syntymistä erityisesti asunto- ja kaupunkirakentamisen, jätehuollon sekä sellaisten paikallisten raakaaineiden tuotannon ja käytön alalla, jotka samanaikaisesti vastaavat parhaiten tarpeita ja ovat hinnaltaan edullisia; korostaa, että näiden toimien edistäminen voi täten myös edesauttaa AKT-maiden talouksien elpymistä herättämällä sisäisen kysynnän;

32. Kehottaa komissiota ja AKT-valtioita järjestämään alueellisia tapaamisia Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa ja erittelemään Habitat II -toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

33. Kehottaa yhteispuheenjohtajiaan välittämään tämän päätöslauselman ja siihen liittyvän kertomuksen AKT-EU-neuvostolle, komissiolle ja Lomén yleissopimuksen allekirjoittajavaltioille.