21996A0819(02)

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan poliittisen ja taloudellisen liiton perustamiseen tähtäävä YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA PUITESOPIMUS

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA, ja

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä `Euroopan yhteisön jäsenvaltiot`,

sekä

EUROOPAN YHTEISÖ,

jäljempänä `yhteisö`,

toisaalta, ja

CHILEN TASAVALTA,

jäljempänä `Chile`,

toisaalta, jotka

OTTAVAT HUOMIOON yhteisen kulttuuriperinnön sekä välillään vallitsevat syvät historialliset, poliittiset ja taloudelliset siteet,

OTTAVAT HUOMIOON 20 päivänä joulukuuta 1990 Euroopan talousyhteisön ja Chilen välillä allekirjoitetun yhteistyötä koskevan puitesopimuksen olennaisen tehtävän kyseisten siteiden kokonaisuuden lujittamisessa,

OTTAVAT HUOMIOON täydellisen sitoutumisensa kansanvallan periaatteiden ja perusluonteisten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sellaisina, kuin niistä määrätään Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa,

OTTAVAT HUOMIOON sopimuspuolten sitoutumisen Kööpenhaminassa vuoden 1995 maaliskuussa pidetyn sosiaalisen kehityksen maailmanlaajuisen konferenssin julistuksen arvoihin ja periaatteisiin,

PITÄVÄT MIELESSÄ sopimuspuolten pyrkimyksen varmistaa kestävä kehitys, ottaen samalla huomioon ympäristön säilyttämisen ja suojelemisen tarpeen,

OTTAVAT HUOMIOON sitoutumisensa markkinatalouteen ja vahvistavat haluavansa säilyttää vapaan kansainvälisen kaupan säännöt ja lujittaa niitä Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukaisesti sekä korostavat erityisesti avoimen regionalismin tärkeyttä,

OTTAVAT HUOMIOON sopimuspuolten yhteisen edun uusien sopimuksiin perustuvien siteiden luomisessa lujitetun ja laajennetun yhteistyön perustamiseksi, kaupan tehostamiseksi ja monipuolistamiseksi sekä sijoitusvirtojen kasvattamiseksi,

OTTAVAT HUOMIOON sopimuspuolten poliittisen tahdon luoda lopullisena tavoitteena Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan poliittinen ja taloudellinen liitto, joka perustuu vahvaan poliittiseen yhteistyöhön, kaupan asteittaiseen ja molemminpuoliseen vapauttamiseen, tiettyjen tuotteiden arkuus huomioon ottaen ja Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisesti, sekä sijoitusten edistämiseen ja yhteistyön syventämiseen, ja

PITÄVÄT MIELESSÄ poliittista vuoropuhelua koskevan yhteisen julistuksen, jossa sopimuspuolet sopivat sellaisen lujitetun poliittisen vuoropuhelun aloittamisesta, jonka tarkoituksena on varmistaa tehokkaampi yhteistyö molempia sopimuspuolia kiinnostavissa kysymyksissä, mihin sopimuspuolten pitkän aikavälin suhteet on tarkoitus perustaa,

OVAT PÄÄTTÄNEET tehdä tämän sopimuksen:

I OSASTO SOPIMUKSEN LUONNE JA SOVELTAMISALA

1 artikla Sopimuksen perusta

Kansanvallan periaatteiden ja perusluonteisten ihmisoikeuksien, sellaisina kuin niistä määrätään Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, kunnioittaminen toimii sopimuspuolten sisä- ja ulkopolitiikan innoittajana ja on tämän sopimuksen olennainen osa.

2 artikla Tavoitteet ja soveltamisala

1. Tämän sopimuksen tavoitteena on vahvistaa sopimuspuolten välisiä suhteita vastavuoroisuusperiaatteen ja yhteisen edun perusteella erityisesti valmistautumalla vapauttamaan kauppa asteittain ja vastavuoroisesti, ja sen tarkoituksena on aloittaa kehitys, joka tulevaisuudessa johtaa Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen poliittisen ja taloudellisen liiton perustamiseen Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon tiettyjen tuotteiden arkuus.

2. Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi tämä sopimus koskee poliittisen vuoropuhelun, kaupan, talouden ja yhteistyön aloja sekä muita yhteisen edun aloja, ja sen tarkoituksena on vahvistaa sopimuspuolten ja niiden toimielinten välisiä suhteita.

II OSASTO POLIITTINEN VUOROPUHELU

3 artikla

1. Sopimuspuolet sopivat aloittavansa yhteiseen etuun kuuluvia kahdenvälisiä ja kansainvälisiä kysymyksiä koskevan säännöllisen poliittisen vuoropuhelun. Kyseinen vuoropuhelu tapahtuu tämän sopimuksen olennaisena osana olevan yhteisen julistuksen mukaisesti.

2. Yhteisessä julistuksessa tarkoitettu vuoropuhelu ministeritasolla tapahtuu tämän sopimuksen 33 artiklassa perustetussa yhteisneuvostossa tai muissa samantasoisissa toimielimissä, joissa päätökset tehdään yhteisesti.

III OSASTO KAUPAN ALA: YHTEISTYÖ KAUPAN ALALLA JA VALMISTAUTUMINEN KAUPAN VAPAUTTAMISEEN

4 artikla Tavoitteet

Sopimuspuolet sitoutuvat vahvistamaan suhteitaan kahdenvälisen kaupankäynnin lisäämisen ja monipuolistamisen edistämiseksi, valmistelemaan kyseisen kaupankäynnin asteittaista ja molemminpuolista vapauttamista sekä luomaan suotuisat edellytykset poliittisen ja taloudellisen liiton perustamiseksi tulevaisuudessa WTO:n sääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon tiettyjen tuotteiden arkuus.

5 artikla Taloudellinen ja kaupallinen vuoropuhelu

1. Sopimuspuolet sitoutuvat ylläpitämään määräajoin käytävää taloudellista ja kaupallista vuoropuhelua VII osastossa tarkoitetun toimielinjärjestelmän mukaisesti, minkä tarkoituksena on saavuttaa sopimuksen kaupalliset tavoitteet ja toteuttaa tarpeelliset toimet kaupan vapauttamiseksi tulevaisuudessa.

2. Sopimuspuolet sopivat yhteisesti kaupallisen yhteistyön aloista sulkematta pois mitään alaa.

3. Kyseistä yhteistyötä sovelletaan pääasiallisesti seuraaviin aloihin:

a) markkinoillepääsy ja kaupan vapauttaminen sekä vastavuoroisen kaupan vapauttamisen näkymien tutkiminen ja ennustaminen, erityisesti neuvottelujen aikataulu ja rakenne sekä siirtymäajat;

b) tariffiesteet ja muut kuin tariffiesteet, tuonnin ja viennin määrälliset rajoitukset sekä vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet: arviointi, selvitykset ja hallinnointi, kiintiöt mukaan lukien, ulkomaankaupan hallinnolliset säännöt, polkumyyntitullit, suojalausekkeet, tekniset säännöt, terveys- ja kasvinsuojelustandardit, varmentamisjärjestelmien vastavuoroinen tunnustaminen;

c) sopimuspuolten tariffirakenne;

d) kaupan vapauttamisen yhteensopivuus WTO:n sääntöjen kanssa;

e) mahdollisten tullinalennusten tunnistaminen ja tullin kaltaisten toimenpiteiden poistaminen;

f) arkojen ja etusijalla olevien tuotteiden tunnistaminen molempien sopimuspuolten osalta;

g) yhteistyö ja tietojen vaihto palvelujen alalla kummankin sopimuspuolen toimivallan rajoissa erityisesti liikenne- ja vakuutusalalla sekä rahoituspalvelujen alalla;

h) kilpailua rajoittavien käytäntöjen valvonta;

i) alkuperäsäännöt, joilla edistetään alueellisten voimavarojen käyttöä yhdentymisen kannustamiseksi.

6 artikla Yhteistyö standardoinnin, akkreditoinnin, varmentamisen, mittaustoiminnan ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin alalla

Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä standardoinnin, akkreditoinnin, varmentamisen, metrologian ja yhteensopivuuden arvioinnin alalla.

Kyseinen yhteistyö toteutuu pääasiallisesti seuraavilla aloilla:

a) standardointia, akkreditointia, varmentamista ja metrologiaa koskevien teknisen avun ohjelmien toimittaminen Chilessä sellaisen järjestelmän ja rakenteen kehittämiseksi, joka on yhteensopiva:

- kansainvälisten standardien kanssa,

- sellaisten olennaisten edellytysten kanssa, jotka on tarkoitettu ihmisten turvallisuuden ja terveyden, kasvien, eläinten, kuluttajien ja ympäristön suojelemiseksi;

b) yhteistyö, jonka tarkoituksena on vastavuoroista tunnustamista koskevan puitesopimuksen neuvottelemisen helpottaminen silloin, kun vastaavien alojen tekninen taso sen sallii;

c) yhteistyö teknisten standardien alalla markkinoillepääsyn helpottamiseksi.

7 artikla Yhteistyö tulliasioissa

1. Sopimuspuolet edistävät yhteistyötä tulliasioissa toimivaltansa rajoissa keskinäisten kauppasuhteittensa oikeudellisen perusrakenteen parantamiseksi ja lujittamiseksi.

Tulliasioissa tehtävän yhteistyön tavoitteena on myös sopimuspuolten tullirakenteiden vahvistaminen sekä niiden toiminnan parantaminen toimielinten välisen yhteistyön yhteydessä.

2. Yhteistyö tulliasioissa voidaan erityisesti toteuttaa seuraavilla toimilla:

a) tietojen vaihto ottaen huomioon henkilökohtaisten tietojen suojaaminen;

b) uusien koulutustekniikkojen kehittäminen ja toiminnan yhteensovittaminen alan toimivaltaisissa kansainvälisissä järjestöissä;

c) tulli- ja verohallinnon johtohenkilöitä ja virkamiehiä koskevat vaihto-ohjelmat;

d) tullimenettelyjen yksinkertaistaminen;

e) tekninen apu.

3. Sopimuspuolet ilmaisevat kiinnostuksensa keskinäistä avunantoa tulliasioissa koskevan pöytäkirjan tekoon tässä sopimuksessa määrätyn toimielinjärjestelmän mukaisesti.

8 artikla Tavaroiden väliaikainen tuonti

Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan huomioon sellaisten tavaroiden väliaikaista tuontia koskevan vapautuksen tulleista ja veroista, jotka kuuluvat tulleista ja veroista vapauttamisesta tehtyjen kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan.

9 artikla Yhteistyö tilastoasioissa

Sopimuspuolet sopivat käytettävien menetelmien lähentämisestä tilastoasioissa, minkä tarkoituksena on, molemminpuolisesti tunnustettuihin tietokantoihin perustuen, hyödyntää sekä tavaroiden ja palvelujen kauppaa koskevia tilastotietoja että yleisesti sellaisiin aloihin liittyviä tietoja, joihin tilastollisia menetelmiä voidaan soveltaa.

10 artikla Yhteistyö henkistä omaisuutta koskevissa asioissa

1. Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä henkistä omaisuutta koskevissa asioissa tavaroiden ja palvelujen kaupan, sijoitusten, teknologian siirron, tiedonvälityksen, kulttuuritoiminnan ja luovan toiminnan sekä niihin liittyvän taloudellisen toiminnan edistämiseksi.

2. Tämän artiklan määräyksiä sovellettaessa henkinen omaisuus sisältää erityisesti tekijänoikeudet - mukaan lukien tekijänoikeudet tietokoneohjelmiin ja tietokantoihin - ja niihin liittyvät oikeudet, kaupalliset ja palvelujen merkit, maantieteelliset merkinnät - mukaan lukien alkuperänimitykset - teolliset piirustukset ja mallit, patentit, integroitujen piirien mallit (topografiat), luottamuksellisten tietojen suojaamisen ja suojaamisen epärehellistä kilpailua vastaan, sellaisena kuin se on määriteltynä teollisuusomistusoikeuden suojelemista koskevan Pariisin sopimuksen 10 a artiklassa.

3. Sopimuspuolet sopivat takaavansa henkiseen omaisuuteen liittyvien oikeuksien asianmukaisen ja tehokkaan suojelun lainsäädäntönsä ja politiikkansa yhteydessä sekä Maailman kauppajärjestössä teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyyn sopimukseen (TRIPS) sisältyvien korkeatasoisimpien kansainvälisten sääntöjen mukaisesti ja sopivat tarvittaessa niiden vahvistamisesta esimerkiksi tekemällä sopimuksen maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten vastavuoroisesta suojelemisesta ja tunnustamisesta.

4. Tekninen apu voi sisältyä tällä alalla tehtävään yhteistyöhön yhteisten ohjelmien ja hankkeiden kautta.

5. Henkisen omaisuuden suojelemiseen liittyvien kauppaa koskevien erimielisyyksien tapauksessa sopimuspuolet voivat neuvotella keskenään henkiseen omaisuuteen liittyvien suojelusääntöjen soveltamista koskevien epäselvyyksien ja vaikeuksien ratkaisemiseksi.

6. Sopimuspuolet sopivat keskenään tieteen ja teknologian alalla suoritettavien tutkimusten ja muun tieteellisen toiminnan tuloksiin sovellettavista henkiseen omaisuuteen liittyvien oikeuksien jakamisen perusteista.

11 artikla Julkisia hankintoja koskeva yhteistyö

1. Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä taatakseen vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti hallitustensa sekä julkisen sektorin elinten hankintoihin liittyvien menettelyjen avoimuuden ja syrjimättömyyden keskus- ja liitohallinnon sekä alueellisella, maakunnallisella ja paikallisella tasolla.

2. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi sopimuspuolet sopivat tutkivansa mahdollisuutta tehdä sopimus julkisiin hankintoihin osallistumisesta kyseisillä aloilla ja luoda avoimia ja oikeudenmukaisia edellytyksiä, joihin sovelletaan selkeitä valitusmenettelyjä.

3. Tällä alalla tehtävään sopimuspuolten yhteistyöhön sisältyy myös tekninen apu julkisista hankinnoista tehdyn sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

4. Sopimuspuolet harkitsevat mahdollisuutta pitää vuosittain alaa koskevia neuvotteluja.

IV OSASTO TALOUDELLINEN YHTEISTYÖ

12 artikla Tavoitteet

1. Ottaen huomioon vuoden 1990 joulukuussa tehdyllä yhteisön ja Chilen yhteistyötä koskevalla puitesopimuksella saavutetut myönteiset tulokset sopimuspuolet sitoutuvat tässä sopimuksessa lujittamaan ja laajentamaan keskinäistä taloudellista yhteistyötä kaikilta osin kannustamalla tuotannon yhteisvaikutusta, luomalla uusia mahdollisuuksia ja edistämällä taloudellista kilpailukykyä.

2. Sopimuspuolten taloudellinen yhteistyö toteutetaan laajimmalla mahdollisella pohjalla sulkematta mitään alaa pois ennakolta ja ottaen huomioon sopimuspuolten tavoitteiden tärkeysjärjestys, yhteiset edut ja omat toimivallat.

3. Sopimuspuolet kiinnittävät erityistä huomiota yhteistyömuotoihin, joilla edistetään taloudellisten ja yhteiskunnallisten siteiden ja verkostojen perustamista yritysten välille esimerkiksi kaupan, sijoitustoiminnan, teknologian, tietojärjestelmien ja viestinnän aloilla.

4. Tämän yhteistyön yhteydessä sopimuspuolet edistävät tietojen vaihtoa, jolla varmistetaan niiden politiikkojen ja makrotaloudellisten tasapainojen sekä markkinoiden tehokkaan toiminnan säännöllinen seuranta.

5. Ottaen huomioon Chilen saavuttama vapauttamisen taso palvelualalla, sijoitustoiminnassa sekä tieteellisessä, teknologisessa, teollisessa ja maatalouteen liittyvässä yhteistyössä sopimuspuolet sitoutuvat erityisesti erikoispyrkimyksiin kyseisillä aloilla tehtävän yhteistyön laajentamiseksi ja lujittamiseksi.

6. Sopimuspuolet kiinnittävät huomiota ympäristönsuojeluun ja ekologisen tasapainon säilyttämiseen harjoittaessaan taloudellista yhteistyötä.

7. Sosiaalinen kehitys ja erityisesti sosiaalisten perusoikeuksien edistäminen toimivat sopimuspuolten toiminnan innoittajina tällä alalla.

13 artikla Yhteistyö teollisuuden ja yritystoiminnan aloilla

1. Sopimuspuolet tukevat teollista ja yritystoimintaan liittyvää yhteistyötä molempien etujen mukaisen taloudellisen kehityksen rakenteen luomiseksi.

2. Kyseisen yhteistyön tavoitteena on erityisesti:

a) lisätä kaupankäynnin, sijoitusten, teollisen yhteistyön hankkeiden ja teknologian siirtojen virtoja;

b) tukea teollisuuden nykyaikaistamista ja monipuolistamista;

c) tunnistaa ja poistaa sopimuspuolten välisen teollisen yhteistyön esteet toimenpiteillä, joilla edistetään kilpailua koskevien lakien noudattamista ja mukauttamista markkinoiden tarpeisiin ottaen huomion toimijoiden osallistuminen sekä niiden väliset neuvottelut;

d) kannustaa molempien sopimuspuolten taloudellisten toimijoiden välistä yhteistyötä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (PK-yritykset) osalta;

e) edistää teollisia uudistuksia kehittämällä molempien sopimuspuolten toimijoiden välistä yhteistyötä koskevaa yhtenäistä ja hajautettua lähestymistapaa;

f) turvata kaikkien sellaisten toimien johdonmukaisuus, joilla voi olla myönteinen vaikutus molempien sopimuspuolten yritysten väliseen yhteistyöhön.

3. Yhteistyö toteutetaan pääasiallisesti seuraavilla toimilla toiminnallisen, yhteensovitetun ja hajautetun lähestymistavan mukaisesti:

a) sopimuspuolten yritysten, erityisesti PK-yritysten, ja toimijoiden välisten järjestettyjen yhteyksien lisääminen niiden yhteisten etujen tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi, minkä tarkoituksena on kauppavirtojen, sijoitustoiminnan sekä teollisen ja yrityksiin liittyvän yhteistyön lisääminen erityisesti yrityksiä kannustamalla;

b) tunnistettujen aloitteiden ja yhteistyöhankkeiden edistäminen lujittamalla chileläisten ja eurooppalaisten toimijoiden verkoston välistä vuoropuhelua;

c) yritysten välistä yhteistyötä täydentävien aloitteiden kehittäminen, erityisesti sellaisten aloitteiden, jotka liittyvät yritysten teollisen laadun politiikkoihin ja teolliseen innovaatioon, sovellettuun koulutukseen ja tutkimukseen sekä teknologian kehitykseen ja teknologian siirtoihin.

14 artikla Yhteistyö palvelualalla

1. Sopimuspuolet tunnustavat palvelualan kasvavan merkityksen taloutensa kehityksessä. Tämän vuoksi ne lujittavat ja tehostavat alalla tehtävää yhteistyötä toimivaltansa rajoissa ja palvelujen kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATS) määräysten mukaisesti.

2. Tämän yhteistyön toteuttamiseksi sopimuspuolet tunnistavat tärkeimmät alat tässä yhteydessä varmistaakseen käytettävissä olevien välineiden tehokkaan käytön.

Toimet toteutetaan pääasiallisesti seuraavilla aloilla:

a) PK-yritysten pääsyn yksinkertaistaminen pääomavaroihin ja markkinateknologiaan;

b) sopimuspuolten keskinäisen ja kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan kannustaminen;

c) alan tuottavuuden, kilpailukyvyn ja monipuolistamisen edistäminen;

d) tietojen vaihto palvelujen kauppaa koskevista säännöistä ja lainsäädännöstä;

e) tietojen vaihto seuraavista menettelyistä:

- lupien ja todistusten myöntäminen ammattimaisille palvelujen tarjoajille, ja

- ammattitutkintojen tunnustaminen;

f) matkailualan kehittäminen matkailutarjonnan kestävää ja järjestelmällistä kehitystä edistävän tiedonvälityksen ja kokemusten vaihdon tehostamiseksi. Tämän lisäksi sopimuspuolet pyrkivät kannustamaan inhimillisten voimavarojen kehittämistä tällä alalla ja yhteisten toimien toteuttamista mainonnan ja markkinoinnin alalla.

15 artikla Sijoitustoiminnan edistäminen

Sopimuspuolet pyrkivät säilyttämään toimivaltansa rajoissa vastavuoroisille sijoituksille miellyttävän ja vakaan ympäristön.

Kyseinen yhteistyö toteutetaan muun muassa seuraavissa muodoissa:

a) lainsäädännön ja sijoitusmahdollisuuksien tunnistamiseksi, levittämiseksi ja niistä tiedottamiseksi tarkoitetut välineet;

b) sellaisen oikeudellisen ympäristön tukeminen, jolla kannustetaan sopimuspuolten välillä tapahtuvaa sijoitustoimintaa, tekemällä tarvittaessa kahdenvälisiä sopimuksia sijoitustoiminnan edistämisestä ja suojaamisesta sekä kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä Chilen ja asianomaisten yhteisön jäsenvaltioiden välillä;

c) sopusointuisten ja yksinkertaistettujen hallinnollisten menettelyjen kehittäminen;

d) yhteissijoitusvälineiden kehittäminen erityisesti sopimuspuolten pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

16 artikla Yhteistyö tieteen ja teknologian aloilla

1. Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä tieteen ja teknologian aloilla yhteisen edun mukaisesti ja toistensa politiikkoja kunnioittaen.

2. Kyseisen yhteistyön tavoitteet ovat seuraavat:

a) tieteen ja teknologian alojen tietojen ja kokemusten vaihto erityisesti politiikkojen ja ohjelmien toteuttamisen osalta;

b) sopimuspuolten tiedeyhteisöjen kestävien suhteiden perustamisen edistäminen;

c) innovaatiotoiminnan tehostaminen chileläisissä ja eurooppalaisissa yrityksissä;

d) teknologian siirtojen edistäminen.

3. Tämä yhteistyö toteutetaan pääasiallisesti seuraavilla toimilla:

a) sellaiset yhteiset tutkimushankkeet yhteisillä aloilla, joihin yritykset voivat tarvittaessa osallistua aktiivisesti;

b) tiedemiesvaihdot tutkimustoiminnan, hankkeiden valmistelun ja korkeatasoisen koulutuksen edistämiseksi;

c) yhteiset tiedettä koskevat kokoukset tietojen vaihdon edistämiseksi, vuorovaikutuksen kannustamiseksi ja yhteisten tutkimusalojen tunnistamiseksi;

d) julkisen ja yksityisen sektorin välisten siteiden tulosten ja kehityksen levittäminen tarpeen mukaan;

e) standardointia koskeva kokemusten vaihto;

f) toiminnan arviointi.

4. Tämän yhteistyön toteuttamisen yhteydessä sopimuspuolet kannustavat omien korkea-asteen koulutusta antavien laitosten, tutkimuskeskusten ja tuotantoalojen, erityisesti PK-yritysten, osallistumista.

5. Sopimuspuolet sopivat yhteisellä sopimuksella kyseisen yhteistyön aloista, laajuudesta, luonteesta ja tärkeysjärjestyksestä olosuhteisiin mukautuvan monivuotisen ohjelman avulla sulkematta mitään alaa pois ennakolta.

17 artikla Yhteistyö energia-alalla

Sopimuspuolten välisen yhteistyön tavoitteena on edistää taloudellista lähestymistä uusiutuvien ja uusiutumattomien sekä perinteisten ja muiden kuin perinteisten energialähteiden aloilla ja energian tehokkaan käytön teknologiaa.

Tämän alan yhteistyö toteutetaan pääasiallisesti seuraavilla toimilla:

a) tietojen vaihto kaikin tarkoituksenmukaisin keinoin, mukaan lukien sopimuspuolten taloudellisten toimijoiden yhteisten tietokantojen kehittäminen, koulutus ja yhteiset kokoukset;

b) teknologiansiirtotoimet;

c) sopimuspuolten toimivaltaisten toimielinten ja yritysten alustavien tutkimusten suorittaminen ja hankkeiden toteuttaminen;

d) molempien sopimuspuolten taloudellisten toimijoiden osallistuminen yhteisiin teknistä kehitystä tai infrastruktuureja koskeviin hankkeisiin;

e) tarvittaessa erityissopimusten teko yhteiseen etuun kuuluvilla avainaloilla;

f) energia-asioista ja alan politiikan määrittelemisestä vastaavien chileläisten toimielinten tukeminen;

g) tekniset koulutusohjelmat.

18 artikla Yhteistyö liikennealalla

1. Tämän alan yhteistyön tavoitteet ovat ensisijaisesti:

a) liikennejärjestelmien nykyaikaistamisen tukeminen;

b) henkilöiden ja tavaroiden liikkumisen sekä liikennettä koskevan markkinoillepääsyn parantaminen;

c) käyttöstandardien edistäminen.

2. Yhteistyö toteutetaan pääasiallisesti seuraavilla toimilla:

a) molempien sopimuspuolten liikennepolitiikkoja sekä muita yhteiseen etuun kuuluvia aiheita koskeva tietojen vaihto;

b) taloudellisille toimijoille ja julkisen hallinnon edustajille tarkoitetut koulutusohjelmat;

c) maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) infrastruktuurin osaksi rakennettavia valvonta-asemia (monitoring stations) koskeva tietojen vaihto.

3. Sopimuspuolet kiinnittävät huomiota toimivaltansa, lainsäädäntönsä ja kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti kaikkiin kansainvälisiin meriliikennepalveluihin liittyviin asioihin, jotta niistä ei muodostu esteitä kaupan laajenemiselle, ja varmistavat erityisesti, että markkinoillepääsy tapahtuu ilman rajoituksia kaupallisin ja syrjimättömin perustein.

19 artikla Yhteistyö tietoyhteiskunnan ja televiestinnän alalla

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että tietotekniikka ja kehittyneen viestinnän tekniikka ovat nyky-yhteiskunnan avainala ja ensisijaisen tärkeitä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle sekä sopusointuiselle siirtymiselle tietoyhteiskuntaan.

2. Tällä alalla toteutettava yhteistyö keskittyy erityisesti seuraaviin aloihin:

a) tietoyhteiskunnan eri ominaispiirteitä, mukaan lukien televiestinnän alalla toteutettava politiikka, koskeva vuoropuhelu;

b) tietotekniikan ja televiestinnän alan sääntelyä ja standardointia, vaatimustenmukaisuuden tarkastusta ja varmentamistoimintaa koskeva tietojen vaihto ja tarvittaessa tekninen apu;

c) uuden tieto- ja televiestintätekniikan levittäminen ja uusien välineiden kehittäminen kehittyneen viestinnän, palvelujen ja tietotekniikan alalla;

d) yhteisten tutkimushankkeiden sekä teknologisten ja teollisten kehityshankkeiden edistäminen ja toteuttaminen uusien tieto-, viestintä- ja telematiikkatekniikkojen sekä tietoyhteiskuntatekniikojen osalta;

e) chileläisten yhteisöjen mahdollisuus osallistua yhteisön pilottihankkeisiin ja ohjelmiin erityisesti alueellisella tasolla asianomaisten alojen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;

f) yhteisön ja Chilen telemaattisten verkkojen ja palvelujen yhteenliittäminen ja yhteensopivuus.

20 artikla Yhteistyö ympäristönsuojelun alalla

1. Sopimuspuolet sitoutuvat kehittämään yhteistyötään ympäristönsuojelun ja ympäristön parantamisen, rappioitumisen ehkäisemisen, saastuttamisen valvonnan ja luonnonvarojen johdonmukaisen käytön edistämisen alalla kestävän kehityksen saavuttamiseksi.

Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota ekosysteemien säilyttämiseen, luonnonvarojen yhteensovitettuun hallintoon, taloudellisen toiminnan vaikutuksiin ympäristöön, kaupunkiympäristöön ja puhdistamisohjelmiin.

2. Tämä yhteistyö keskittyy seuraaviin aloihin:

a) Chilen ympäristönsuojeluun liittyvien rakenteiden ja politiikkojen lujittamiseksi tarkoitetut hankkeet;

b) tietojen ja kokemusten vaihto, mukaan lukien asianomaiset säännöt ja standardit;

c) ympäristöön liittyvä koulutus ja ammatillinen koulutus;

d) tekninen apu ja yhteisten tutkimusohjelmien käynnistäminen.

21 artikla Maataloutta ja maaseutua koskeva yhteistyö

1. Sopimuspuolet edistävät maataloutta ja maaseutua koskevaa keskinäistä yhteistyötä. Tätä varten ne tutkivat seuraavia aloja:

a) maataloustuotteiden keskinäistä kauppaa edistävät toimenpiteet;

b) ympäristöä koskevat terveys- ja kasvinsuojelutoimet sekä niihin liittyvät seikat WTO:n sääntöjen mukaisesti ottaen huomioon molempien sopimuspuolten voimassa oleva alan lainsäädäntö.

2. Kyseinen yhteistyö toteutetaan toimenpiteillä, joihin sisältyvät muun muassa keskinäinen tietojen vaihto, tekninen apu sekä tieteelliset ja teknologiset kokemukset.

V OSASTO MUUT YHTEISTYÖALAT

22 artikla Tavoitteet ja soveltamisala

Sopimuspuolet päättävät jatkavansa yhteistyötään sosiaalisen kehityksen, julkisen hallinnon, tiedonvälityksen ja viestinnän, koulutuksen ja alueellisen yhdentymisen aloilla kiinnittäen erityistä huomiota aloihin, joilla poliittisen ja taloudellisen liiton perustamiseksi tarkoitettua lähentymiskehitystä voidaan vahvistaa.

23 artikla Rahoitusyhteistyö ja tekninen yhteistyö sekä yhteistyö sosiaalisen kehityksen alalla

1. Sopimuspuolet korostavat sellaisen rahoitusyhteistyönsä ja teknisen yhteistyönsä tärkeyttä, joka suunnataan äärimmäisen köyhyyden torjuntaan ja, yleisemmin, heikommassa asemassa oleviin yhteiskunnan kerroksiin.

2. Kyseisessä yhteistyössä voidaan toteuttaa pilottiohjelma seuraavilla aloilla:

a) työpaikkojen luomiseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvät ohjelmat;

b) sosiaalipalvelujen hallintohankkeet;

c) maaseudun kehittämistä ja maaseutuasutusta koskevat hankkeet tai aluesuunnittelua koskevat hankkeet;

d) terveys- ja alkuopetusohjelmat;

e) tuki kansalaisyhteiskunnan perusjärjestöjen toiminnalle;

f) ohjelmat ja hankkeet, jotka helpottavat köyhyyden torjuntaa luomalla tuotanto- ja työllisyysmahdollisuuksia;

g) erityisesti heikommassa asemassa olevien sosiaaliryhmien elintason parantamiseen liittyvät ohjelmat.

24 artikla Yhteistyö julkisen hallinnon ja alueellisen yhdentymisen aloilla

1. Sopimuspuolet tukevat sellaista yhteistyötä julkisen hallinnon alalla, jonka tavoitteena on edistää hallinnollisten järjestelmien mukauttamista sopimuspuolten väliseen tavaroiden ja palvelujen kaupan vapauttamiseen.

2. Tässä yhteydessä sopimuspuolet tekevät yhteistyötä myös Latinalaisen Amerikan yhdentymiskehityksestä johtuvien hallinnollisten muutosten kannustamiseksi.

3. Tästä syystä ja tukeakseen Chilen tavoitteita, joihin sisältyy hallinnon nykyaikaistaminen, hajauttaminen ja alueellistaminen, sopimuspuolet kannustavat yhteistyötä, joka voidaan ulottaa toimielinten toiminnan kokonaisuuteen hyödyntäen yhteisön välineistä ja politiikoista saatuja kokemuksia.

4. Tämä yhteistyö toteutetaan erityisesti seuraavilla toimilla:

a) politiikkojen määrittelemisestä ja toteuttamisesta vastaaville Chilen toimielimille suunnattu apu pääasiallisesti eurooppalaisten ja chileläisten toimielinten henkilöstön välisten yhteyksien avulla;

b) tietojenvaihtojärjestelmät kaikissa tarkoituksenmukaisissa muodoissa, tietoverkot mukaan lukien. Henkilötietojen suojaamista on noudatettava kaikilla aloilla, joilla sellaisia tietoja on tarkoitus vaihtaa;

c) kokemusten siirto;

d) alustavat tutkimukset ja yhteisten hankkeiden toteuttaminen;

e) ammatillinen koulutus ja institutionaalinen tuki.

25 artikla Toimielinten välinen yhteistyö

1. Sopimuspuolet ovat yksimielisiä tarpeesta edistää tiiviimpää hallinnollista yhteistyötä asianomaisten toimielinten välillä.

2. Tämä yhteistyö toteutetaan mahdollisimman laaja-alaisesti erityisesti seuraavilla toimilla:

a) kaikki säännöllistä tietojen vaihtoa edistävät toimet, mukaan lukien viestintätietoverkkojen yhteinen kehittäminen;

b) neuvonta ja ammattikoulutus;

c) kokemusten siirto.

26 artikla Yhteistyö viestinnän, tietojen välityksen ja kulttuurin aloilla

1. Ottaen huomioon Chilen ja Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tiiviit kulttuurisiteet sopimuspuolet ovat päättäneet lujittaa yhteistyötä tällä alalla, viestintä ja tiedonvälitys mukaan lukien.

2. Tällä yhteistyöllä sopimuspuolet edistävät seuraavia aloja toimivaltansa rajoissa:

a) sopimuspuolten viestinnästä ja tiedonvälityksestä vastaavien henkilöiden tapaamiset, mukaan lukien tarvittaessa tekninen apu;

b) tietojen vaihdon tehostaminen yhteiseen etuun kuuluvissa asioissa;

c) kulttuuritapahtumien järjestäminen;

d) kulttuuriperinnön suojelemiseksi tarkoitettu toiminta kuten tutkimus- ja koulutustoiminta.

3. Sopimuspuolet sopivat edistävänsä mahdollisimman laajaa yhteistyötä muun muassa audiovisuaalisella alalla ja lehdistöalalla.

27 artikla Yhteistyö yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla

1. Sopimuspuolet määrittelevät toimivaltansa rajoissa toimet yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tason parantamiseksi sekä nuorison ja perusopetuksen osalta että ammatillisen koulutuksen tai yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään heikommassa asemassa olevien sosiaaliryhmien yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen.

2. Sopimuspuolet kiinnittävät erityistä huomiota toimiin, joilla luodaan pysyviä yhteyksiä sopimuspuolten erikoislaitosten välille ja joilla edistetään teknisten voimavarojen yhteistä käyttöä sekä kokemusten vaihtoa.

3. Kyseiset toimet toteutetaan ensisijaisesti seuraavilla toimilla:

a) yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten väliset sopimukset;

b) yleissivistävästä koulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta vastaavien elinten väliset kokoukset.

4. Sopimuspuolten yhteistyön tavoitteena on myös yleissivistävää koulutusta, ammatillista koulutusta ja nuorisoa koskevien alakohtaisten sopimusten tekeminen.

28 artikla Yhteistyö huumeiden ja huumekaupan torjunnassa

1. Sopimuspuolet yhteensovittavat toimintaansa ja tehostavat yhteistyötään toimivaltansa rajoissa huumeiden väärinkäytön estämiseksi, huumausaineiden laittoman kaupan torjumiseksi ja kemiallisten huumeiden esiasteiden väärinkäytön torjumiseksi sekä huumekaupasta saadun rahan pesun estämiseksi. Tätä varten sopimuspuolet yhteensovittavat pyrkimyksiään ja yhteistyöalojaan kahdenvälisellä tasolla sekä kansainvälisissä järjestöissä ja yhteyksissä.

2. Tässä yhteistyössä tukeudutaan alan toimivaltaisiin elimiin, ja se keskittyy seuraavaan toimintaan:

a) huumeiden väärinkäyttäjien ammatillista koulutusta, yleissivistävää koulutusta, hoitoa ja kuntoutusta koskevat hankkeet sekä ohjelmat huumeiden laittoman käytön estämiseksi;

b) yhteiset tutkimusohjelmat;

c) julkisen sektorin virkamiehille tarkoitetut koulutusohjelmat muun muassa laittoman huumekaupan, rahanpesun sekä välttämättömien kemiallisten aineiden esiasteiden ja kemiallisten tuotteiden kaupan estämiseksi ja valvomiseksi;

d) asiaan liittyvien tietojen vaihtaminen ja asianmukaisten toimenpiteiden hyväksyminen laittoman huumekaupan ja rahanpesun torjumiseksi voimassa olevien monenvälisten sopimusten sekä kansainvälisen rahoitustoimintaryhmän (GAFI) suositusten mukaisesti; ja

e) kemiallisten huumeiden esiasteiden sekä muiden huumeiden ja psykotrooppisten aineiden laittomassa valmistuksessa käytettyjen välttämättömien aineiden käytön estäminen laittomiin tarkoituksiin. Tämä toiminta perustuu huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan vuonna 1988 tehtyyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen, yhteisön ja toimivaltaisten kansainvälisten toimielinten hyväksymiin periaatteisiin sekä Chemical Action Task Forcen (CATF) suosituksiin.

3. Sopimuspuolet voivat yhteisellä sopimuksella laajentaa tätä yhteistyötä käsittämään muita täydentäviä toiminta-aloja.

29 artikla Yhteistyö kuluttajansuojan alalla

1. Sopimuspuolet sopivat, että tällä alalla tehtävän yhteistyön tavoitteena on niiden kuluttajansuojajärjestelmien parantaminen ja että ne pyrkivät edistämään kyseisten järjestelmien yhteensovittamista lainsäädäntönsä mukaisesti.

2. Tämä yhteistyö keskittyy pääasiassa seuraaviin aloihin:

a) tietojen ja asiantuntijoiden vaihto;

b) koulutustoimien järjestäminen ja teknisen avun antaminen.

30 artikla Yhteistyö merikalastuksen alalla

Sopimuspuolet sopivat, että tällä alalla tehtävän yhteistyön on tapahduttava kauppaa ja ympäristöä koskevien kansainvälisten velvollisuuksien mukaisesti aloittamalla määräajoin tapahtuva vuoropuhelu, jossa tutkitaan mahdollisuutta tehdä sellaista tiiviimpää yhteistyötä kalastuksen alalla, joka voi johtaa kalastussopimuksen tekemiseen.

31 artikla Kolmikantainen yhteistyö

Sopimuspuolet tunnustavat kansainvälisen yhteistyön arvon tasa-arvoisen ja kestävän kehityksen edistämiseksi ja sopivat kannustavansa kolmikantaisia yhteistyöohjelmia kolmansien maiden kanssa yhteiseen etuun kuuluvilla aloilla.

VI OSASTO YHTEISTYÖN TOTEUTTAMISVÄLINEET

32 artikla

1. Sopimuspuolet sitoutuvat asettamaan käytettäviksi tässä sopimuksessa määrättyjen yhteistyötavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat välineet, rahoitusvälineet mukaan lukien, saatavuuden mukaan ja omia menettelyjä noudattaen.

2. Sopimuspuolet kehottavat Euroopan investointipankkia tehostamaan Chileen liittyvää toimintaansa omien rahoitusmenettelyjensä ja -perusteidensa mukaisesti.

VII OSASTO TOIMIELINJÄRJESTELMÄ

33 artikla

1. Perustetaan yhteistyötä koskevan puitesopimuksen yhteisneuvosto, jäljempänä `yhteisneuvosto`, joka valvoo tämän sopimuksen soveltamista; yhteisneuvosto kokoontuu ministeritasolla säännöllisin väliajoin ja olosuhteiden niin vaatiessa.

2. Yhteisneuvostossa keskustellaan tämän sopimuksen yhteydessä esille tulevista tärkeistä kysymyksistä sekä muista yhteiseen etuun kuuluvista kahdenvälisistä tai kansainvälisistä aiheista tämän sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi.

3. Yhteisneuvosto voi myös tehdä aiheellisia ehdotuksia molempien sopimuspuolten suostumuksella. Suorittaessaan tehtäviään se sitoutuu erityisesti antamaan suosituksia, joilla edistetään lopullisen tavoitteen, eli poliittisen ja taloudellisen liiton, toteutumista.

34 artikla

1. Yhteisneuvosto muodostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission jäsenistä sekä Chilen edustajista.

2. Yhteisneuvosto vahvistaa oman työjärjestyksensä.

3. Yhteisneuvoston puheenjohtajana on vuorotellen kummankin sopimuspuolen edustaja.

35 artikla

1. Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission edustajista sekä Chilen edustajista muodostuva sekakomitea avustaa yhteisneuvostoa sen tehtävien suorittamisessa.

2. Sekakomitea kokoontuu tavallisesti kerran vuodessa vuorotellen Brysselissä ja Chilessä sopimuspuolten sopimana ajankohtana ja niiden sopimaa esityslistaa käsitellen. Erityisiä kokouksia voidaan kutsua koolle sopimuspuolten yhteisestä sopimuksesta. Sekakomitean puheenjohtajana on vuorotellen kummankin sopimuspuolen edustaja.

3. Yhteisneuvosto vahvistaa omassa työjärjestyksessään sekakomitean toimintatavan.

4. Yhteisneuvosto voi siirtää osan toimivallastaan tai koko toimivaltansa sekakomitealle, joka varmistaa yhteisneuvoston kokousten jatkuvuuden.

5. Sekakomitea avustaa yhteisneuvostoa sen tehtävien suorittamisessa. Tehtäviään täyttäessään sekakomitean on erityisesti:

a) edistettävä kauppasuhteita tämän sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja III osaston määräysten mukaisesti;

b) vaihdettava näkökantoja tulevista yhteistyöohjelmista ja niiden toteuttamiseksi käytettävissä olevista välineistä sekä yhteisen edun mukaisista kaupan asteittaiseen ja vastavuoroiseen vapauttamiseen liittyvistä kysymyksistä;

c) esitettävä yhteisneuvostolle kaupan alasekakomitean ehdotukset kaupan asteittaisen ja vastavuoroisen vapauttamisen kannustamiseksi sekä tällä alalla tehtävän yhteistyön tehostamiseksi;

d) yleisemmin tehtävä yhteisneuvostolle ehdotuksia, joilla edistetään lopullisen tavoitteen, eli sopimuspuolten poliittisen ja taloudellisen liiton, toteutumista.

36 artikla

Yhteisneuvosto voi päättää perustaa muita toimielimiä avustamaan sitä sen tehtävien suorittamisessa; se vahvistaa myös niiden koostumuksen, tehtävät ja menettelytavat.

37 artikla

1. Sopimuspuolet sopivat perustavansa kaupan alasekakomitean, joka varmistaa 5 artiklassa määrättyjen kauppaan liittyvien tavoitteiden toteutumisen ja valmistelee asteittaista ja vastavuoroista kaupan vapauttamista.

2. Kaupan alasekakomitea muodostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission edustajista sekä Chilen edustajista.

3. Kaupan alasekakomitea voi pyytää kaikkia tarpeellisina pitämiään selvityksiä tai teknisiä arvioita.

4. Kaupan alasekakomitea antaa vähintään kerran vuodessa kertomuksen toiminnastaan 35 artiklalla perustetulle sekakomitealle ja tekee myöhempää kaupan vapauttamista koskevia ehdotuksia.

5. Kaupan alasekakomitea antaa työjärjestyksensä sekakomitealle sen hyväksymistä varten.

38 artikla Neuvottelut

Sopimuspuolet sitoutuvat toimivaltansa rajoissa neuvottelemaan kaikista aiheista, joihin tässä sopimuksessa viitataan.

Menettely edellisessä kohdassa mainittuja neuvotteluja varten vahvistetaan sekakomitean työjärjestyksessä.

VIII OSASTO LOPPUMÄÄRÄYKSET

39 artikla Sopimuspuolten määrittely

Tässä sopimuksessa `sopimuspuolilla` tarkoitetaan yhteisöä, sen jäsenvaltioita tai yhteisöä ja sen jäsenvaltioita niiden Euroopan yhteisön perustamissopimuksesta johdettujen toimivaltojen mukaisesti sekä Chilen tasavaltaa.

40 artikla Tuleva kehitys

Sopimuspuolet voivat yhteisellä suostumuksella laajentaa tätä sopimusta sen soveltamisalan ja yhteistyön tasojen kehittämiseksi ja täydentämiseksi lainsäädäntönsä mukaisesti tekemällä erityisiä aloja tai toimia koskevia sopimuksia ja ottaen huomioon yhteistyön toteuttamisesta saadut kokemukset.

41 artikla Alueellinen soveltaminen

Tätä sopimusta sovelletaan niillä alueilla, joilla sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta ja siinä määrätyin ehdoin sekä Chilen tasavallan alueella.

42 artikla Voimassaoloaika ja voimaantulo

1. Tämä sopimus on voimassa rajoittamattoman ajan.

2. Sopimuspuolet määrittävät poliittisen ja taloudellisen liiton perustamisen aiheellisuuden ja ajoituksen omia menettelyjään noudattaen, ottaen huomioon tämän sopimuksen toimielinjärjestelmässä suoritetut tehtävät ja esitetyt ehdotukset sekä tämän sopimuksen yhteydessä tapahtuneen kehityksen mukaisesti.

3. Tämä sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä tarkoitusta varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

4. Kyseiset ilmoitukset toimitetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille, joka on tämän sopimuksen talteenottaja.

5. Tällä sopimuksella korvataan sen voimaantulopäivästä 20 päivänä joulukuuta 1990 allekirjoitettu Euroopan talousyhteisön ja Chilen tasavallan yhteistyötä koskeva puitesopimus.

43 artikla Velvoitteiden toteuttaminen

1. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki tämän sopimuksen asettamien velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet, ja ne varmistavat, että tämän sopimuksen tavoitteet saavutetaan.

Jos jompikumpi sopimuspuoli katsoo, että toinen sopimuspuoli ei ole täyttänyt tästä sopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan, se voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet. Ennen näiden toimenpiteiden toteuttamista, lukuun ottamatta erityisen kiireellisiä tapauksia, se antaa sekakomitealle kaikki hyödylliset asiaa koskevat tiedot, joita tarvitaan tilanteen perusteellista tarkastelua varten, molempia sopimuspuolia tyydyttävän ratkaisun saavuttamiseksi.

Ensisijaisesti on valittava sellaiset toimenpiteet, jotka aiheuttavat vähiten haittaa tämän sopimuksen toiminnalle. Nämä toimenpiteet on annettava viipymättä tiedoksi sekakomitealle, jossa niistä neuvotellaan, jos toinen sopimuspuoli sitä pyytää.

2. Sopimuspuolet sopivat, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla ilmaisulla `erityisen kiireelliset tapaukset` tarkoitetaan jommankumman sopimuspuolen tekemää sopimuksen olennaista rikkomista. Sopimuksen olennainen rikkominen käsittää:

a) sopimuksen perusteettoman purkamisen, joka ei ole oikeutettua kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen mukaan; tai

b) sopimuksen 1 artiklassa tarkoitettujen sopimuksen olennaisten osien rikkomisen.

3. Sopimuspuolet sopivat, että tässä artiklassa tarkoitetut `aiheelliset toimenpiteet` tarkoittavat kansainvälisen oikeuden mukaisesti käyttöön otettuja toimenpiteitä. Jos toinen sopimuspuoli toteuttaa tietyn toimenpiteen erityisen kiireellisessä tapauksessa tämän artiklan nojalla, toinen sopimuspuoli voi pyytää sopimuspuolten kiireellistä kokoontumista viidentoista päivän kuluessa.

44 artikla Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä, ja kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

Hecho en Florencia, el veintiuno de junio de mil novecientos noventa y seis.

Udfærdiget i Firenze, den enogtyvende juni nitten hundrede og seksoghalvfems.

Geschehen zu Florenz am einundzwanzigsten Juni neunzehnhundertsechsundneunzig.

¸ãéíå óôç Öëùñåíôßá, óôéò åßêïóé ìßá Éïõíßïõ ÷ßëéá åííéáêüóéá åíåíÞíôá Ýîé.

Done at Florence on the twenty-first day of June in the year one thousand nine hundred and ninety-six.

Fait à Florence, le vingt et un juin mil neuf cent quatre-vingt-seize.

Fatto a Firenze, addì ventuno giugno millenovecentonovantasei.

Gedaan te Florence, de eenentwintigste juni negentienhonderd zesennegentig.

Feito em Florença, em vinte e um de Junho de mil novecentos e seis.

Tehty Firenzessä kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäkuusi.

Som skedde i Florens den tjugoförsta juni nittonhundranittiosex.

Pour le royaume de Belgique

Voor het Koninkrijk België

Für das Königreich Belgien

>VIITTAUS KAAVIOON>

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brusselse Hoofdstedelijke Gewest.

Diese Unterschrift verbindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

For Kongeriget Danmark

>VIITTAUS KAAVIOON>

Für die Bundesrepublik Deutschland

>VIITTAUS KAAVIOON>

Ãéá ôçí ÅëëçíéêÞ Äçìïêñáôßá

>VIITTAUS KAAVIOON>

Por el Reino de España

>VIITTAUS KAAVIOON>

Pour la République française

>VIITTAUS KAAVIOON>

Thar ceann na hÉireann

For Ireland

>VIITTAUS KAAVIOON>

Per la Repubblica italiana

>VIITTAUS KAAVIOON>

Pour le grand-duché de Luxembourg

>VIITTAUS KAAVIOON>

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

>VIITTAUS KAAVIOON>

Für die Republik Österreich

>VIITTAUS KAAVIOON>

Pela República Portuguesa

>VIITTAUS KAAVIOON>

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

>VIITTAUS KAAVIOON>

För Konungariket Sverige

>VIITTAUS KAAVIOON>

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

>VIITTAUS KAAVIOON>

Por la Comunidad Europea

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Ãéá ôçí ÅõñùðáúêÞ Êïéíüôçôá

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Voor de Europese Gemeenschap

Pela Comunidade Europeia

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Por la República de Chile

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE

Yhteinen julistus Euroopan unionin ja Chilen välisestä poliittisesta vuoropuhelusta

1. JOHDANTO

Euroopan unioni ja Chile, jotka

- ovat tietoisia yhteisestä kulttuuriperinnöstään sekä välillään vallitsevista syvistä historiallisista, poliittisista ja taloudellisista siteistä,

- tunnustamiensa kansanvaltaisten arvojen johtamina korostavat, että ihmisoikeuksien, yksilön vapauksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen, joka on kansanvaltaisten yhteiskuntien perusta, ohjaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Chilen sisä- ja ulkopolitiikkaa ja on niiden yhteisen hankkeen perustana,

- haluavat lujittaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti ja ovat päättäneet soveltaa kansainvälisten selkkausten estämistä ja rauhanomaista ratkaisemista koskevia periaatteita,

- ilmaisevat kiinnostuksensa alueellista yhdentymistä kohtaan sellaisen kansojensa kestävän ja sopusointuisen kehityksen edistämisvälineenä, joka perustuu sosiaalisen kehityksen ja yhteisvastuullisuuden periaatteisiin,

- ottavat perustaksi Euroopan yhteisön ja Chilen tasavallan yhteistyötä koskevassa puitesopimuksessa perustetut etuoikeutetut suhteet,

ovat päättäneet kehittää suhteitaan pitkällä aikavälillä.

2. TAVOITTEET

Ottaen huomioon Euroopan unionin ja Chilen välisten suhteiden lujittamisesta annetun tiedonannon yhteydessä 17 päivänä heinäkuuta 1995 hyväksytyt Euroopan unionin neuvoston päätelmät sopimuspuolet toistavat aikomuksensa tehdä sopimus, jossa ne ilmaisevat poliittisen halunsa perustaa lopullisena tavoitteena poliittinen ja taloudellinen liitto.

Tämän vuoksi sopimuspuolet ovat päättäneet käynnistää lujitetun poliittisen vuoropuhelun, jolla varmistetaan sellainen tiiviimpi yhteistoiminta yhteiseen etuun kuuluvissa kysymyksissä, joka toteutetaan erityisesti yhteensovittamalla molempien sopimuspuolten kantoja asianmukaisissa monenvälisissä yhteyksissä. Kyseinen vuoropuhelu voidaan toteuttaa yhdessä alueen muiden osanottajien kanssa tai mahdollisuuksien mukaan muiden jo käynnistettyjen vuoropuheluiden yhteydessä.

3. VUOROPUHELUN VÄLINEET

Sopimuspuolet ovat sopineet yhteiseen etuun kuuluvia kahden- ja monenvälisiä kysymyksiä koskevan vuoropuhelun käynnistämiseksi ja kehittämiseksi seuraavaa:

a) järjestetään Chilen tasavallan presidentin ja Euroopan unionin korkeimman johdon välillä säännöllisiä tapaamisia, joiden yksityiskohtaisista säännöistä sopimuspuolet päättävät;

b) järjestetään ulkoasiainministeritasolla säännöllisiä tapaamisia, joiden yksityiskohtaisista säännöistä sopimuspuolet päättävät;

c) järjestetään muiden toimivaltaisten ministereiden säännöllisiä kokouksia käsittelemään yhteiseen etuun kuuluvia kysymyksiä, jos sopimuspuolet katsovat, että ne ovat tarpeellisia suhteidensa lujittamiseksi;

d) järjestetään sopimuspuolten korkeiden virkamiesten säännöllisiä kokouksia.

4. Euroopan unioni ja Chile ovat yksimielisiä siitä, että tämä yhteinen julistus on tiiviimpien ja syvempien suhteiden alku.