This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 12002E104
Treaty establishing the European Community (Nice consolidated version)#Part Three: Community policies#Title VII: Economic and monetary policy#Chapter 1: Economic policy#Article 104#Article 104c - EC Treaty (Maastricht consolidated version)#
Euroopan yhteisön perustamissopimus (konsolidoitu toisinto Nizza)
Kolmas osa: Yhteisön politiikka
VII osasto: Talous- ja rahapolitiikka
1 luku: Talouspolitiikka
104 artikla
104 c artikla - EY:n perustamissopimus (konsolidoitu toisinto Maastricht)
Euroopan yhteisön perustamissopimus (konsolidoitu toisinto Nizza)
Kolmas osa: Yhteisön politiikka
VII osasto: Talous- ja rahapolitiikka
1 luku: Talouspolitiikka
104 artikla
104 c artikla - EY:n perustamissopimus (konsolidoitu toisinto Maastricht)
EYVL C 325, 24.12.2002, p. 73–75
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
In force
Euroopan yhteisön perustamissopimus (konsolidoitu toisinto Nizza) - Kolmas osa: Yhteisön politiikka - VII osasto: Talous- ja rahapolitiikka - 1 luku: Talouspolitiikka - 104 artikla - 104 c artikla - EY:n perustamissopimus (konsolidoitu toisinto Maastricht) -
Virallinen lehti nro C 325 , 24/12/2002 s. 0073 - 0075
Virallinen lehti nro C 340 , 10/11/1997 s. 0218 - Konsolidoitu toisinto
Virallinen lehti nro C 224 , 31/08/1992 s. 0035 - Konsolidoitu toisinto
Euroopan yhteisön perustamissopimus (konsolidoitu toisinto Nizza) Kolmas osa: Yhteisön politiikka VII osasto: Talous- ja rahapolitiikka 1 luku: Talouspolitiikka 104 artikla 104 c artikla - EY:n perustamissopimus (konsolidoitu toisinto Maastricht) 104 artikla 1. Jäsenvaltiot välttävät liiallisia julkistalouden alijäämiä. 2. Komissio valvoo jäsenvaltioiden talousarviotilanteen ja julkisen velan määrän kehitystä vakavien virheiden tunnistamiseksi. Se tarkastelee erityisesti talousarviota koskevan kurinalaisuuden noudattamista seuraavilla kahdella arviointiperusteella: a) ylittääkö ennakoidun tai toteutuneen julkistalouden alijäämän osuus bruttokansantuotteesta viitearvon, paitsi - jos tämä osuus on pienentynyt merkittävästi ja jatkuvasti tasolle, joka on lähellä viitearvoa, taikka - jos viitearvon ylittäminen on vain poikkeuksellista ja väliaikaista ja osuus pysyy lähellä viitearvoa; b) ylittääkö julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta viitearvon, ottamatta lukuun tapauksia, joissa tämä osuus pienenee riittävästi ja lähestyy riittävän nopeasti viitearvoa. Viitearvot täsmennetään tähän sopimukseen liitetyssä, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa. 3. Jos jäsenvaltio ei täytä jommankumman tai kummankaan arviointiperusteen mukaisia vaatimuksia, komissio laatii asiasta kertomuksen. Komission kertomuksessa otetaan huomioon myös se, ylittääkö julkistalouden alijäämä julkiset investointimenot, sekä muut merkitykselliset tekijät, jäsenvaltion keskipitkän aikavälin taloudellinen tilanne ja talousarviotilanne mukaan luettuina. Komissio voi laatia kertomuksen silloinkin, kun arviointiperusteiden mukaiset vaatimukset täyttyvät, jos se katsoo, että jäsenvaltiossa on liiallisen alijäämän vaara. 4. Jäljempänä 114 artiklassa tarkoitettu komitea antaa lausunnon komission kertomuksesta. 5. Jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä, komissio antaa asiasta lausunnon neuvostolle. 6. Neuvosto päättää määräenemmistöllä komission suosituksesta ja ottaen huomioon sen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset, jota asia koskee, sekä kokonaistilanteen arvioituaan, onko liiallinen alijäämä olemassa. 7. Jos neuvosto 6 kohdan mukaisesti päättää, että on olemassa liiallinen alijäämä, se antaa jäsenvaltiolle, jota asia koskee, suosituksia tilanteen lopettamiseksi määräajassa. Jollei 8 kohdasta muuta johdu, näitä suosituksia ei julkisteta. 8. Jos neuvosto toteaa, että suositus ei asetetussa määräajassa ole johtanut tuloksellisiin toimiin, se voi julkistaa suosituksensa. 9. Jos jäsenvaltio ei edelleenkään noudata neuvoston suosituksia, neuvosto voi päättää vaatia jäsenvaltiota määräajassa toteuttamaan sellaisia alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita neuvosto pitää tarpeellisina tilanteen korjaamiseksi. Neuvosto voi tällaisessa tilanteessa pyytää jäsenvaltiota, jota asia koskee, antamaan tietyn aikataulun mukaisesti kertomuksia voidakseen tarkastella tuon jäsenvaltion mukauttamispyrkimyksiä. 10. Sitä kanneoikeutta, josta määrätään 226 ja 227 artiklassa, ei voida käyttää tämän artiklan 1-9 kohdassa tarkoitetuissa asioissa. 11. Kunnes jäsenvaltio on alkanut noudattaa 9 kohdan nojalla tehtyä päätöstä, neuvosto voi päättää soveltaa tai tarvittaessa tehostaa jotakin tai joitakin seuraavista toimenpiteistä: - kyseistä jäsenvaltiota vaaditaan julkistamaan neuvoston täsmentämät lisätiedot ennen kuin se laskee liikkeeseen obligaatioita ja arvopapereita, - Euroopan investointipankkia pyydetään tarkistamaan kyseiseen jäsenvaltioon soveltamaansa lainoituspolitiikkaa, - kyseistä jäsenvaltiota vaaditaan tekemään yhteisölle aiheellisen suuruinen koroton talletus ajaksi, joka päättyy silloin, kun liiallinen alijäämä on neuvoston käsityksen mukaan oikaistu, - määrätään aiheellisen suuruinen sakko. Neuvoston puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentille tiedon tehdyistä päätöksistä. 12. Neuvosto kumoaa 6-9 ja 11 kohdassa tarkoitetut päätöksensä tai jotkin niistä siltä osin kuin liiallinen alijäämä jäsenvaltiossa, jota asia koskee, on neuvoston käsityksen mukaan oikaistu. Jos neuvosto on ennen tätä julkistanut suosituksensa, se antaa heti, kun 8 kohdassa tarkoitettu päätös on kumottu, julkisuuteen lausuman siitä, että kyseisessä jäsenvaltiossa ei enää ole liiallista alijäämää. 13. Neuvosto tekee 7-9 sekä 11 ja 12 kohdassa tarkoitetut päätöksensä komission suosituksesta kahden kolmasosan enemmistöllä jäsentensä 205 artiklan 2 kohdan mukaisesti painotetuista äänistä, ottamatta lukuun sen jäsenvaltion edustajan ääniä, jota asia koskee. 14. Täydentävät määräykset tässä artiklassa tarkoitetun menettelyn täytäntöönpanosta ovat tähän sopimukseen liitetyssä, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa. Neuvosto antaa yksimielisesti komission ehdotuksesta sekä Euroopan parlamenttia ja EKP:a kuultuaan aiheelliset säännökset, joilla mainittu pöytäkirja korvataan. Jollei tämän kohdan muista määräyksistä muuta johdu, neuvosto vahvistaa 1 päivään tammikuuta 1994 mennessä määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan yksityiskohtaiset säännöt ja määritelmät mainitun pöytäkirjan määräysten soveltamisesta.