Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 02020D1999-20210302

Consolidated text: Neuvoston päätös (YUTP) 2020/1999 annettu 7 päivänä joulukuuta 2020, rajoittavista toimenpiteistä vakavien ihmisoikeusloukkausten ja -rikkomusten torjumiseksi

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2020/1999/2021-03-02

02020D1999 — FI — 02.03.2021 — 001.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2020/1999

annettu 7 päivänä joulukuuta 2020,

rajoittavista toimenpiteistä vakavien ihmisoikeusloukkausten ja -rikkomusten torjumiseksi

(EUVL L 410I 7.12.2020, s. 13)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2021/372, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2021,

  L 71I

6

2.3.2021




▼B

NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2020/1999

annettu 7 päivänä joulukuuta 2020,

rajoittavista toimenpiteistä vakavien ihmisoikeusloukkausten ja -rikkomusten torjumiseksi



1 artikla

1.  

Tällä päätöksellä vahvistetaan puitteet kohdennetuille rajoittaville toimenpiteille, joilla puututaan vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja -rikkomuksiin maailmanlaajuisesti. Sitä sovelletaan seuraaviin:

a) 

kansanmurha;

b) 

rikokset ihmisyyttä vastaan;

c) 

seuraavat vakavat ihmisoikeusloukkaukset tai -rikkomukset:

i) 

kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rangaistus,

ii) 

orjuus,

iii) 

laittomat, mielivaltaiset ja sattumanvaraiset teloitukset,

iv) 

tahdonvastainen katoaminen,

v) 

mielivaltaiset pidättämiset tai vangitsemiset,

d) 

muut ihmisoikeusloukkaukset tai -rikkomukset, mukaan lukien muun muassa seuraavat, siltä osin kuin kyseiset loukkaukset tai rikkomukset ovat laajalle levinneitä, järjestelmällisiä tai muutoin vakavia huolenaiheita SEU 21 artiklassa määrättyjen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden kannalta:

i) 

ihmiskauppa sekä tässä artiklassa tarkoitetut ihmissalakuljettajien tekemät ihmisoikeusrikkomukset,

ii) 

seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta,

iii) 

rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen kohdistuvat loukkaukset tai rikkomukset,

iv) 

mielipiteen- ja sananvapauteen kohdistuvat loukkaukset tai rikkomukset,

v) 

uskonnon- tai vakaumuksenvapauteen kohdistuvat loukkaukset tai rikkomukset.

2.  

Sovellettaessa 1 kohtaa olisi otettava huomioon kansainvälinen tapaoikeus ja laajalti hyväksytyt kansainvälisen oikeuden välineet, kuten

a) 

kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus;

b) 

taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus;

c) 

yleissopimus joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi;

d) 

kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus;

e) 

kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus;

f) 

kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus;

g) 

yleissopimus lapsen oikeuksista;

h) 

kansainvälinen yleissopimus kaikkien ihmisten suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta;

i) 

yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista;

j) 

kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirja ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta;

k) 

Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntö;

l) 

eurooppalainen yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi.

3.  

Tätä päätöstä sovellettaessa luonnollisiin henkilöihin, oikeushenkilöihin, yhteisöihin ja elimiin voivat kuulua

a) 

valtiolliset toimijat;

b) 

muut toimijat, jotka käyttävät tosiasiallisesti määräys- tai viranomaisvaltaa tietyllä alueella;

c) 

muut valtiosta riippumattomat toimijat.

4.  

Vahvistaessaan tai muuttaessaan liitteessä olevaa luetteloa 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen muiden valtiosta riippumattomien toimijoiden osalta neuvosto ottaa huomioon etenkin seuraavat erityiset tekijät:

a) 

yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet, joista määrätään SEU 21 artiklassa; ja

b) 

rikkomusten vakavuus ja/tai vaikutukset.

2 artikla

1.  

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen seuraavien henkilöiden pääsyn alueelleen tai kauttakulun alueensa kautta:

a) 

luonnolliset henkilöt, jotka ovat vastuussa 1 artiklan 1 kohdassa säädetyistä teoista;

b) 

luonnolliset henkilöt, jotka antavat taloudellista, teknistä tai aineellista tukea 1 artiklan 1 kohdassa säädettyjä tekoja varten tai ovat muuten osallisia niihin, myös suunnittelemalla, johtamalla, toimeksiantamalla, valmistelemalla, helpottamalla tai kannustamalla tällaisia tekoja tai avustamalla niissä;

c) 

luonnolliset henkilöt, jotka ovat a ja b alakohdan soveltamisalaan kuuluvia henkilöitä lähellä.

Edellä tarkoitetut henkilöt on lueteltu liitteessä.

2.  
Edellä oleva 1 kohta ei velvoita jäsenvaltiota kieltämään omien kansalaistensa pääsyä alueelleen.
3.  

Edellä oleva 1 kohta ei vaikuta tapauksiin, joissa jäsenvaltiota sitoo kansainvälisen oikeuden mukainen velvoite, erityisesti

a) 

kansainvälisen hallitustenvälisen järjestön isäntämaana;

b) 

Yhdistyneiden kansakuntien koolle kutsuman tai sen suojeluksessa järjestettävän kansainvälisen konferenssin isäntämaana;

c) 

erioikeuksia ja vapauksia myöntävän monenvälisen sopimuksen nojalla; tai

d) 

Pyhän istuimen (Vatikaanivaltion) ja Italian välillä vuonna 1929 tehdyn sopimuksen (lateraanisopimus) nojalla.

4.  
Edellä olevan 3 kohdan katsotaan koskevan myös tapauksia, joissa jäsenvaltio toimii Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) isäntämaana.
5.  
Neuvostolle on asianmukaisesti ilmoitettava kaikista tapauksista, joissa jäsenvaltio myöntää poikkeuksen 3 tai 4 kohdan nojalla.
6.  
Jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksia 1 kohdan nojalla käyttöön otetuista toimenpiteistä, jos matkustaminen on perusteltua pakottavista humanitaarisista syistä tai sellaisiin hallitustenvälisiin kokouksiin tai unionin järjestämiin tai isännöimiin kokouksiin taikka Etyjin puheenjohtajavaltiona toimivan jäsenvaltion isännöimiin kokouksiin osallistumiseksi, joissa käydään rajoittavien toimenpiteiden poliittisia tavoitteita, mukaan lukien vakavien ihmisoikeusloukkausten ja -rikkomusten lopettaminen ja ihmisoikeuksien edistäminen, välittömästi tukevaa poliittista vuoropuhelua.
7.  
Jäsenvaltiot voivat myös myöntää poikkeuksia 1 kohdan nojalla käyttöön otetuista toimenpiteistä, jos maahantulo tai kauttakulku on tarpeen oikeusprosessin päätökseen saattamiseksi.
8.  
Jäsenvaltion, joka haluaa myöntää 6 tai 7 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia, on ilmoitettava siitä neuvostolle kirjallisesti. Poikkeus katsotaan myönnetyksi, jollei yksi tai useampi neuvoston jäsen esitä kirjallista vastalausetta kahden työpäivän kuluessa ehdotettua poikkeusta koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos yksi tai useampi neuvoston jäsen esittää vastalauseen, neuvosto voi määräenemmistöllä päättää myöntää ehdotetun poikkeuksen.
9.  
Jos jäsenvaltio 3, 4, 6, 7 tai 8 kohdan nojalla sallii liitteessä lueteltujen henkilöiden pääsyn alueelleen tai kauttakulun alueensa kautta, lupa on rajoitettava ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon se myönnetään, ja niihin henkilöihin, joita se suoraan koskee.

3 artikla

1.  

Jäädytetään kaikki varat ja taloudelliset resurssit, jotka kuuluvat seuraaville tai ovat seuraavien omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa:

a) 

luonnolliset henkilöt, oikeushenkilöt, yhteisöt ja elimet, jotka ovat vastuussa 1 artiklan 1 kohdassa säädetyistä teoista;

b) 

luonnolliset henkilöt, oikeushenkilöt, yhteisöt ja elimet, jotka antavat taloudellista, teknistä tai aineellista tukea 1 artiklan 1 kohdassa säädettyjä tekoja varten tai ovat muuten osallisia niihin, myös suunnittelemalla, johtamalla, toimeksiantamalla, valmistelemalla, helpottamalla tai kannustamalla tällaisia tekoja tai avustamalla niissä;

c) 

a ja b alakohdan soveltamisalaan kuuluvia luonnollisia henkilöitä, oikeushenkilöitä, yhteisöjä tai elimiä lähellä olevat luonnolliset henkilöt, oikeushenkilöt, yhteisöt ja elimet.

Luettelo näistä on liitteessä.

2.  
Mitään varoja tai taloudellisia resursseja ei saa suoraan tai välillisesti asettaa liitteessä lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten saataville tai hyödynnettäviksi.
3.  

Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai tiettyjen varojen tai taloudellisten resurssien asettamiseen saataville asianmukaisiksi katsominsa ehdoin ja todettuaan, että kyseiset varat tai taloudelliset resurssit

a) 

ovat tarpeen liitteessä lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten sekä tällaisten luonnollisten henkilöiden huollettavina olevien perheenjäsenten perustarpeiden tyydyttämiseksi, mukaan luettuna sellaisten menojen maksamiseksi, jotka aiheutuvat elintarvikkeiden hankinnasta, vuokrasta tai asuntolainasta, lääkkeistä tai sairaanhoidosta, veroista, vakuutusmaksuista tai julkisten palvelujen käytöstä;

b) 

on tarkoitettu yksinomaan oikeudellisiin palveluihin liittyvien kohtuullisten palkkioiden maksamiseen tai kyseisistä palveluista aiheutuneiden kulujen korvaamiseen;

c) 

on tarkoitettu yksinomaan jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien tavanomaisesta säilyttämisestä tai hoidosta aiheutuvien palkkioiden tai palvelumaksujen maksamiseen;

d) 

ovat tarpeen poikkeuksellisia menoja varten edellyttäen, että asiaankuuluva toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle vähintään kaksi viikkoa ennen luvan myöntämistä perusteet, joiden nojalla se katsoo, että erityinen lupa olisi myönnettävä; tai

e) 

maksetaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti koskemattomuutta nauttivan diplomaatti- tai konsuliedustuston tai kansainvälisen järjestön tilille tai tililtä, mikäli tällaiset maksut on tarkoitettu käytettäviksi kyseisen diplomaatti- tai konsuliedustuston tai kansainvälisen järjestön virallisiin tarkoituksiin.

Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle kaikista tämän kohdan nojalla myönnetyistä luvista.

4.  

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

varoihin tai taloudellisiin resursseihin kohdistuu välimiesoikeuden päätös, joka on annettu ennen sitä päivää, jona 1 kohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö, oikeushenkilö, yhteisö tai elin on merkitty liitteessä olevaan luetteloon, tai unionissa annettu tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen päätös tai asianomaisessa jäsenvaltiossa täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimen päätös, joka on annettu ennen tuota päivää tai sen jälkeen;

b) 

varoja tai taloudellisia resursseja käytetään yksinomaan kattamaan tällaisella päätöksellä turvatut tai vahvistetut vaateet niiden sovellettavien lakien ja määräysten asettamissa rajoissa, jotka koskevat tällaisia vaateita esittäneiden henkilöiden oikeuksia;

c) 

päätöstä ei ole annettu liitteessä luetellun luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen eduksi; ja

d) 

päätöksen tunnustaminen ei ole asianomaisen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteiden vastaista.

Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle kaikista tämän kohdan nojalla myönnetyistä luvista.

5.  
Edellä oleva 1 kohta ei estä liitteessä lueteltua luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä suorittamasta maksua, joka johtuu sopimuksesta, joka on tehty, tai velvoitteesta, joka on syntynyt ennen sitä päivää, jolloin tällainen luonnollinen henkilö, oikeushenkilö, yhteisö tai elin on merkitty kyseiseen luetteloon, edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio on todennut, että 1 kohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö, oikeushenkilö, yhteisö tai elin ei ole suoraan tai välillisesti maksun saaja.
6.  

Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta seuraaviin jäädytetyille tileille lisättäviin määriin

a) 

kyseisistä tileistä kertyvät korko- tai muut tuotot;

b) 

sellaisista sopimuksista tai velvoitteista johtuvat maksut, jotka tehtiin tai jotka syntyivät ennen sitä päivää, josta lähtien kyseisiin tileihin on sovellettu 1 ja 2 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä, tai

c) 

unionissa annettujen tai asianomaisessa jäsenvaltiossa täytäntöönpanokelpoisten tuomioistuimen, hallintoviranomaisen tai välimiesoikeuden päätösten perusteella suoritettavat maksut, edellyttäen, että tällaisiin korkoihin, muihin tuottoihin ja maksuihin sovelletaan edelleen 1 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä.

4 artikla

1.  
Poiketen siitä, mitä 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai tiettyjen varojen tai taloudellisten resurssien saataville asettamiseen asianmukaisiksi katsominsa ehdoin ja todettuaan, että tällaisia varoja tai taloudellisia resursseja tarvitaan humanitaarisiin tarkoituksiin, kuten avun toimittamiseksi tai avun toimittamisen helpottamiseksi, mukaan lukien lääkintätarvikkeiden ja elintarvikkeiden toimittaminen, humanitaaristen työntekijöiden siirtäminen ja siihen liittyvä apu tai evakuointien suorittaminen.
2.  
Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle kaikista tämän artiklan nojalla myönnetyistä luvista neljän viikon kuluessa luvan myöntämisestä.

5 artikla

1.  
Neuvosto vahvistaa yksimielisesti liitteessä olevan luettelon ja muuttaa sitä jäsenvaltion tai korkean edustajan ehdotuksesta.
2.  
Neuvosto antaa 1 kohdassa tarkoitetut päätökset ja luetteloon merkitsemisen perusteet tiedoksi asianomaiselle luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle joko suoraan, jos osoite on tiedossa, tai julkaisemalla ilmoituksen, ja antaa kyseiselle luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle mahdollisuuden esittää huomautuksia.
3.  
Jos huomautuksia tehdään tai jos esitetään olennaista uutta näyttöä, neuvosto tarkastelee 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä uudelleen ja ilmoittaa asiasta asianomaiselle luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle.

6 artikla

1.  
Liitteessä esitetään perusteet 2 ja 3 artiklassa tarkoitettujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten merkitsemiselle luetteloon.
2.  
Liite sisältää tiedot, jotka ovat tarpeen asianomaisten luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten tunnistamiseksi, jos nämä tiedot ovat saatavilla. Luonnollisten henkilöiden osalta tällaisia tietoja voivat olla nimet ja peitenimet; syntymäaika ja -paikka; kansalaisuus; passin ja henkilökortin numerot; sukupuoli; osoite, jos se on tiedossa; sekä tehtävä tai ammatti. Oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten osalta tällaisia tietoja voivat olla nimet, rekisteröintipaikka ja -ajankohta, rekisterinumero ja toimipaikka.

7 artikla

1.  

Neuvosto ja korkea edustaja käsittelevät henkilötietoja suorittaakseen tämän päätöksen mukaiset tehtävänsä, erityisesti:

a) 

neuvosto laatiakseen liitteen ja muuttaakseen sitä;

b) 

korkea edustaja valmistellakseen muutoksia liitteeseen.

2.  
Neuvosto ja korkea edustaja voivat tarvittaessa käsitellä luettelossa olevien luonnollisten henkilöiden tekemiin rikoksiin ja heille annettuihin tuomioihin tai heitä koskeviin turvatoimenpiteisiin liittyviä asiaankuuluvia tietoja vain siinä määrin kuin tällainen käsittely on tarpeen liitteen laatimista varten.
3.  
Tämän päätöksen soveltamiseksi neuvosto ja korkea edustaja nimetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 ( 1 ) 3 artiklan 8 alakohdassa tarkoitetuiksi rekisterinpitäjiksi, jotta voidaan varmistaa, että asianomaiset luonnolliset henkilöt voivat käyttää asetuksessa (EU) 2018/1725 säädettyjä oikeuksiaan.

8 artikla

Vaateita, jotka liittyvät sopimukseen tai liiketoimeen, jonka suorittamiseen ovat vaikuttaneet suoraan tai välillisesti, kokonaan tai osittain toimenpiteet, jotka on otettu käyttöön tämän päätöksen nojalla, mukaan lukien korvausvaateet tai muut senkaltaiset vaateet, kuten hyvitysvaatimukset tai vakuuteen perustuvat vaatimukset, erityisesti joukkolainan tai vakuuden taikka korvauksen, etenkin missä tahansa muodossa olevan rahallisen vakuuden tai rahallisen korvauksen, pidentämistä tai maksamista koskevat vaateet, ei oteta huomioon, jos vaateiden esittäjä on

a) 

liitteessä lueteltu nimetty luonnollinen henkilö, oikeushenkilö, yhteisö tai elin;

b) 

luonnollinen henkilö, oikeushenkilö, yhteisö tai elin, joka toimii a alakohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen välityksellä tai puolesta.

9 artikla

Jotta tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet olisivat mahdollisimman tehokkaita, unioni rohkaisee kolmansia valtioita hyväksymään rajoittavia toimenpiteitä, jotka ovat samankaltaisia kuin tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet.

10 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 8 päivään joulukuuta 2023, ja sitä tarkastellaan jatkuvasti uudelleen. Edellä 2 ja 3 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan liitteessä lueteltuihin luonnollisiin henkilöihin, oikeushenkilöihin, yhteisöihin ja elimiin 8 päivään joulukuuta 2021.

11 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.




LIITE

Luettelo 2 ja 3 artiklassa tarkoitetuista luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, yhteisöistä ja elimistä

A. 

Luonnolliset henkilöt

▼M1



 

Nimet (englanninkielinen translitterointi venäjästä)

Nimet (venäjänkielinen kirjoitustapa)

Tunnistetiedot

Luetteloon merkitsemisen perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

1.

Alexander (Alexandr) Petrovich KALASHNIKOV

Aлександр Петрович КАЛАШНИКОВ

Asema(t): Venäjän vankeinhoitolaitoksen (Russian Federal Penitentiary Service (FSIN)) johtaja

Syntymäaika: 27.1.1964

Syntymäpaikka: Tatarsk, Novosibirskin alue/Oblasti, Venäjän SFNT (nykyinen Venäjän federaatio)

Kansalaisuus: Venäjä

Sukupuoli: mies

Alexander Kalashnikov on toiminut Venäjän vankeinhoitolaitoksen (Russian Federal Penitentiary Service (FSIN)) johtajana 8. lokakuuta 2019 alkaen. Tässä tehtävässä hän valvoo FSIN:n kaikkea toimintaa. FSIN:n johtajan ominaisuudessa hän on vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista Venäjällä, mukaan lukien mielivaltaiset pidätykset ja vangitsemiset.

Aleksei Navalnyin tapauksessa, kun Navalnyi oli Saksassa (syyskuu 2020–tammikuu 2021) toipumassa myrkytyksestä Novitšok-ryhmään kuuluvalla hermomyrkyllä, 28. joulukuuta 2020 FSIN vaati häntä ilmoittautumaan välittömästi rikosseuraamustyöntekijälle tai hän tulisi tuomituksi vankeusrangaistukseen petostuomiota koskevan ehdollisen rangaistuksen rikkomisesta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi vuonna 2018 tämän petostuomion mielivaltaiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi. FSIN:n virkailijat pidättivät 17. tammikuuta 2021 Alexander Kalashnikovin määräyksestä Aleksei Navalnyin tämän saavuttua Moskovan lentoasemalle. Aleksei Navalnyin pidätys perustuu Himkin kaupungin tuomioistuimen päätökseen, joka puolestaan annettiin FSIN:n pyynnöstä. FSIN oli pyytänyt jo joulukuun 2020 lopulla tuomioistuinta muuttamaan Aleksei Navalnyin ehdollisen rangaistuksen vankeusrangaistukseksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin määräsi 17. päivänä helmikuuta 2021 Venäjän federaation hallituksen vapauttamaan Aleksei Navalnyin.

2. maaliskuuta 2021

2.

Alexander (Alexandr) Ivanovich BASTRYKIN

Алексaндр Ивaнович БАСТРЫКИН

Asema(t): Venäjän federaation tutkintakomitean puheenjohtaja

Syntymäaika: 27.8.1953

Syntymäpaikka: Pihkova, Venäjän SFNT (nykyinen Venäjän federaatio)

Kansalaisuus: Venäjä

Sukupuoli: mies

Alexander Bastrykin on toiminut Venäjän federaation tutkintakomitean, jäljempänä ’komitea’, puheenjohtajana tammikuusta 2011 lähtien (ja varapuheenjohtajana loka–joulukuussa 2010). Tässä tehtävässä hän valvoo komitean kaikkea toimintaa. Virallisesti komiteaa johtaa Venäjän presidentti. Komitean puheenjohtajan ominaisuudessa Alexander Bastrykin on vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista Venäjällä, mukaan lukien mielivaltaiset pidätykset ja vangitsemiset.

Alexander Bastrykin on vastuussa komitean laaja-alaisista ja järjestelmällisistä Venäjän opposition vastaisista sortokampanjoista, jotka kohdistuvat niiden jäseniin ja heidän tutkimiseensa. Komitea käynnisti 29. joulukuuta 2020 oppositiojohtaja Aleksei Navalnyita koskevan tutkinnan ja syytti häntä laajamittaisesta petoksesta. Aleksei Navalnyi ja muut julkaisivat artikkeleita Alexander Bastrykinin omistusosuudesta tšekkiläisessä kiinteistöyhtiössä LAW Bohemiassa 2000-luvulla.

2. maaliskuuta 2021

3.

Igor Viktorovich KRASNOV

Игорь Викторович КРАСНОВ

Asema(t): Venäjän federaation valtakunnansyyttäjä

Syntymäaika: 24.12.1975

Syntymäpaikka: Arkangeli, Venäjän SFNT (nykyinen Venäjän federaatio)

Kansalaisuus: Venäjä

Sukupuoli: mies

Igor Krasnov on toiminut Venäjän federaation valtakunnansyyttäjänä 22. tammikuuta 2020 alkaen ja on entinen Venäjän federaation tutkintakomitean varapuheenjohtaja. Valtakunnansyyttäjän tehtävässä hän valvoo Venäjän federaation syyttäjänvirastoja, erityissyyttäjän virastoja ja sotilassyyttäjän virastoa. Valtakunnansyyttäjän ominaisuudessa hän on vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista, mukaan lukien mielenosoittajien mielivaltaiset pidätykset, sekä laajalle levinneestä ja järjestelmällisestä rauhanomaisen kokoontumis- ja yhdistymisvapauden sekä mielipiteen- ja sananvapauden tukahduttamisesta.

Ennen 23 päivänä tammikuuta 2021 pidettyjä mielenosoituksia valtakunnansyyttäjän toimisto varoitti, että osallistujat saatettaisiin vastuuseen. Lisäksi valtakunnansyyttäjän toimisto vaati, että viestinnän, tietotekniikan ja massaviestinnän valvontavirasto (Roskomnadzor) rajoittaa pääsyä opposition verkkosivustoille ja sosiaalisen median tileille, jotka sisälsivät tietoja Aleksei Navalnyin kannattajien suunnitelluista kokouksista. Valtakunnansyyttäjän toimisto vaati 29. tammikuuta 2021 uudelleen, että Roskomnadzor rajoittaa pääsyä opposition verkkosivustoille ja sosiaalisen median tileille, tällä kertaa ennen 30. ja 31. tammikuuta 2021 järjestettyjä Navalnyita puolustavia mielenosoituksia. Varoituksia lähetettiin internetyhtiöille (Facebook, TikTok, Twitter, Google, Mail.ru Group). Valtakunnansyyttäjän toimisto ilmoitti myös, että mielenosoituksiin osallistuvat asetetaan syytteeseen.

Valtakunnansyyttäjänvirasto tuki Venäjän vankeinhoitolaitoksen (Russian Federal Penitentiary Service (FSIN)) pyyntöä muuttaa Aleksei Navalnyin ehdollinen tuomio vankeusrangaistukseksi väitetyssä petostapauksessa. Vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli vuonna 2018 todennut Aleksei Navalnyin tuomion kyseisessä tapauksessa mielivaltaiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi, Aleksei Navalnyi pidätettiin tämän saavuttua Moskovan lentoasemalle 17. tammikuuta 2021.

2. maaliskuuta 2021

4.

Viktor Vasilievich (Vasilyevich) ZOLOTOV

Виктор Васильевич ЗОЛОТОВ

Asema(t): Venäjän federaation kansalliskaartin joukkojen (Rosgvardija) johtaja

Syntymäaika: 27.1.1954

Syntymäpaikka: Sasovo, Venäjän SFNT (nykyinen Venäjän federaatio)

Kansalaisuus: Venäjä

Sukupuoli: mies

Viktor Zolotov on ollut Venäjän federaation kansalliskaartin joukkojen (Rosgvardija) johtaja 5. huhtikuuta 2016 alkaen ja siten Venäjän federaation kansalliskaartin joukkojen komentaja sekä Rosgvardijaan integroidun liikkuvien erikoisjoukkojen yksikön (Special Purpose Mobile Unit – OMON) komentaja. Tässä tehtävässä hän valvoo Rosgvardijan ja OMONin joukkojen kaikkea toimintaa. Rosgvardijan johtajan ominaisuudessa hän on vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista Venäjällä, mukaan lukien mielivaltaisiset pidätykset ja vangitsemiset sekä järjestelmälliset ja laajalle levinneet rauhanomaisen kokoontumis- ja yhdistymisvapauden loukkaukset, erityisesti tukahduttamalla väkivaltaisesti protesteja ja mielenosoituksia.

Rosgvardijaa käytettiin 23. tammikuuta 2021 järjestettyjen Navalnyita puolustaneiden mielenosoitusten tukahduttamiseen, ja monien OMONin ja kansalliskaartin jäsenten raportoitiin käyttäytyneen väkivaltaisesti mielenosoittajia kohtaan. Turvallisuusjoukkojen hyökkäyksen kohteeksi joutui kymmeniä toimittajia, mukaan lukien Meduzan kirjeenvaihtaja Kristina Safronova, jota OMONin jäsen löi, ja Novaja Gazetan toimittaja Jelizaveta Kirpanova, jota lyötiin päähän pampulla niin, että hän vuoti verta. Turvallisuusjoukot pidättivät mielivaltaisesti yli 300 alaikäistä lasta.

2. maaliskuuta 2021

▼B

B. 

Oikeushenkilöt, yhteisöt ja elimet



( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

Top