kun laitoksella on toimivaltaisten viranomaisten mielestä huomattava vaikutusvalta yhdessä tai useammassa laitoksessa tai rahoituslaitoksessa, mutta sillä ei ole omistus- tai muita pääomayhteyksiä näissä laitoksissa; ja

kun kaksi tai useampia laitoksia tai rahoituslaitoksia on yhteisen johdon alaisia siten, ettei tämä perustu sopimukseen tai niiden perustamiskirjan tai yhtiöjärjestyksen määräyksiin.

yritys ei ole vakuutusyritys, kolmannen maan vakuutusyritys, jälleenvakuutusyritys, kolmannen maan jälleenvakuutusyritys, vakuutusholdingyhtiö eikä yritys, joka jätetään direktiivin 2009/138/EY soveltamisalan ulkopuolelle mainitun direktiivin 4 artiklan mukaisesti;

on olemassa huomattava vaara siitä, että laitos päättää antaa rahoitustukea kyseiselle yritykselle stressitilanteessa, jos tällaisen tuen antamiselle ei ole sopimusvelvoitteita tai jos ylitetään tuen antamista koskevat sopimusvelvoitteet.

instrumenttien kirjanpitoarvo niiden sopimuksenmukaisen maturiteetin viimeisen viisivuotiskauden ensimmäisenä päivänä jaettuna kyseisen kauden päivien lukumäärällä;

instrumenttien sopimuksenmukaisesta maturiteetista jäljellä olevien päivien lukumäärä.”

hyväksyttävien velkojen instrumentit, jos 72 b artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät eikä kyseisiä instrumentteja katsota ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eikä toissijaisen pääoman (T2) eriksi;

toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, joiden jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi, eikä niitä katsota 64 artiklan mukaisesti toissijaisen pääoman (T2) eriksi.

suojatut talletukset;

avistatalletukset ja lyhytaikaiset talletukset, joiden alkuperäinen maturiteetti on alle yhden vuoden;

se luonnollisten henkilöiden ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten suojakelpoisten talletusten osa, joka ylittää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU ( *11 ) 6 artiklassa tarkoitetun suojatason;

talletukset, jotka olisivat luonnollisten henkilöiden ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten suojakelpoisia talletuksia, jollei niitä olisi tehty unioniin sijoittautuneiden laitosten unionin ulkopuolella sijaitsevien sivuliikkeiden kautta;

vakuudelliset velat, mukaan luettuina katetut joukkolainat ja suojaustarkoituksiin käytettyjen rahoitusvälineiden muodossa olevat velat, jotka muodostavat olennaisen osan katepoolia ja joille on kansallisen lainsäädännön mukaisesti asetettu vakuudet samalla tavoin kuin katetuille joukkolainoille, edellyttäen, että kaikki tiettyyn katettujen joukkolainojen vakuuspooliin liittyvät vakuudelliset varat säilyvät koskemattomina ja pidetään erillään ja riittävästi rahoitettuina, ja sulkien pois vakuudellisen velan tai velan, jonka vakuudeksi on annettu pantti tai kiinnitys, sen osan, jota vakuutena käytettyjen varojen, pantin tai kiinnityksen taikka muun vakuuden arvo ei riitä kattamaan;

velat, jotka aiheutuvat asiakkaan varojen tai asiakkaan rahojen hallussapidosta, mukaan luettuina asiakkaan varat tai asiakkaan rahat, joita pidetään hallussa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten puolesta, edellyttäen, että asiakas on suojattu sovellettavan maksukyvyttömyyslainsäädännön nojalla;

velat, jotka aiheutuvat varainhoitosuhteesta kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön tai jonkin sen tytäryrityksen (varainhoitaja) ja toisen henkilön (edunsaaja) välillä, edellyttäen, että edunsaaja on suojattu sovellettavan maksukyvyttömyys- tai siviililainsäädännön nojalla;

velat, joiden alkuperäinen maturiteetti on alle seitsemän päivää ja joiden edunsaajana on laitos, joka ei ole samaan ryhmään kuuluva yhteisö;

velat, joiden jäljellä oleva maturiteetti on alle seitsemän päivää ja joiden edunsaajina ovat

velka, jonka edunsaajana on jokin seuraavista:

johdannaisista aiheutuvat velat;

velat, jotka aiheutuvat kytkettyjä johdannaisia sisältävistä velkojen instrumenteista.

velat ovat tapauksen mukaan laitoksen suoraan liikkeeseen laskemia tai nostamia, ja ne on maksettu kokonaan;

mikään seuraavista ei omista velkoja:

kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö ei ole rahoittanut suoraan tai välillisesti velkojen omistusoikeuden hankintaa;

velkojen pääomamäärää koskeva vaade on instrumentteja koskevien säännösten mukaan kokonaan 72 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin poissuljettuihin velkoihin perustuvia vaateita huonommassa asemassa. Tämän ensisijaisuusjärjestystä koskevan vaatimuksen katsotaan täyttyvän kaikissa seuraavissa tilanteissa:

mikään seuraavista ei ole antanut veloille sellaista vakuutta tai takausta tai tehnyt muuta sellaista järjestelyä, joka parantaisi vaateen etuoikeusasemaa:

instrumentit eivät ole sellaisten kuittaus- tai nettoutusjärjestelyjen alaisia, jotka heikentäisivät niiden tappionkattamiskykyä;

velkoja koskevissa säännöksissä ei ole kannustimia siihen, että laitos tapauksen mukaan toteuttaisi niiden pääomamäärän osto-option, lunastuksen tai takaisinoston ennen niiden erääntymistä tai maksaisi ne varhain takaisin 72 c artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tilanteita lukuun ottamatta;

instrumenttien haltijat eivät voi lunastaa velkoja ennen niiden erääntymistä 72 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tilanteita lukuun ottamatta;

jollei 72 c artiklan 3 ja 4 kohdasta muuta johdu, jos velkoihin sisältyy yksi tai useampi ennenaikaisen takaisinmaksun optio, mukaan lukien osto-optiot, optioiden käyttö on yksinomaan liikkeeseenlaskijan harkintavallassa 72 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tilanteita lukuun ottamatta;

velkojen osto-optio, lunastus, takaisinmaksu tai varhainen takaisinosto voidaan toteuttaa vain, jos 77 ja 78 a artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät;

velkoja koskevissa säännöksissä ei ilmaista nimenomaisesti tai epäsuorasti, että kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö tapauksen mukaan toteuttaisi velkojen osto-option, lunastuksen, takaisinmaksun tai varhaisen takaisinoston muuten kuin laitoksen maksukyvyttömyyden tai selvitystila- ja konkurssimenettelyn yhteydessä, eikä laitos ilmaise tätä muulla tavoin;

velkoja koskevissa säännöksissä ei anneta haltijalle oikeutta nopeuttaa tulevaa suunniteltua koron tai pääoman maksua muuten kuin kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön maksukyvyttömyyden tai selvitystila- ja konkurssimenettelyn yhteydessä;

velkoihin liittyvien koron- tai osingonmaksujen määrää ei muuteta kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön tai sen emoyrityksen luottoluokituksen perusteella;

28 päivän kesäkuuta 2021 jälkeen liikkeeseen laskettujen instrumenttien osalta asiaankuuluvissa sopimusasiakirjoissa ja tarvittaessa liikkeeseenlaskua koskevassa esitteessä nimenomaisesti viitataan alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksien mahdolliseen käyttöön direktiivin 2014/59/EU 48 artiklan mukaisesti.

kaikki 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa säädettyä edellytystä lukuun ottamatta;

veloilla on sama etuoikeusasema kuin niillä 72 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla poissuljetuilla veloilla, jotka ovat ensisijaisuusjärjestyksessä viimeisinä lukuun ottamatta tämän artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja poissuljettuja velkoja, jotka ovat kansallisen maksukyvyttömyyslainsäädännön mukaan tavanomaisia vakuudettomia vaateita huonommassa etuoikeusasemassa; ja

kyseisten velkojen sisällyttäminen hyväksyttävien velkojen eriin ei aiheuttaisi olennaista riskiä menestyksekkäisiin oikeustoimiin ryhtymisestä tai pätevien korvausvaatimusten esittämisestä, minkä kriisinratkaisuviranomainen arvioi direktiivin 2014/59/EU 34 artiklan 1 kohdan g alakohdassa ja 75 artiklassa tarkoitetut periaatteet huomioon ottaen.

laitoksella ei ole lupaa sisällyttää 3 kohdassa tarkoitettuja velkoja hyväksyttävien velkojen eriin;

kaikki 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa säädettyä edellytystä lukuun ottamatta;

veloilla on sama tai parempi etuoikeusasema kuin niillä 72 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla poissuljetuilla veloilla, jotka ovat ensisijaisuusjärjestyksessä viimeisinä lukuun ottamatta tämän artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja poissuljettuja velkoja, jotka ovat kansallisen maksukyvyttömyyslainsäädännön mukaan tavanomaisia vakuudettomia vaateita huonommassa etuoikeusasemassa;

sellaisten 72 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen poissuljettujen velkojen määrä, joilla on sama tai huonompi etuoikeusasema kuin kyseisillä veloilla maksukyvyttömyyden yhteydessä, on laitoksen taseessa enintään 5 prosenttia laitoksen omien varojen ja hyväksyttävien velkojen määrästä;

kyseisten velkojen sisällyttäminen hyväksyttävien velkojen eriin ei aiheuttaisi olennaista riskiä menestyksekkäisiin oikeustoimiin ryhtymisestä tai pätevien korvausvaatimusten esittämisestä, minkä kriisinratkaisuviranomainen arvioi direktiivin 2014/59/EU 34 artiklan 1 kohdan g alakohdassa ja 75 artiklassa tarkoitetut periaatteet huomioon ottaen.

hyväksyttävien velkojen instrumenttien epäsuoran rahoituksen luonne ja siinä sovellettavat rahoitusmuodot;

lunastusta koskevien kannustimien muoto ja luonne sovellettaessa tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan g alakohdan edellytystä ja 72 c artiklan 3 kohtaa.

laitoksen suorat, välilliset ja synteettiset omistusosuudet omista hyväksyttävien velkojen instrumenteista, mukaan luettuina omat velat, jotka laitos voi joutua ostamaan voimassa olevien sopimusvelvoitteiden vuoksi;

laitoksen suorat, välilliset ja synteettiset omistusosuudet G-SII-yhteisöjen hyväksyttävien velkojen instrumenteista, kun laitoksella on näiden yhteisöjen kanssa keskinäiset ristiinomistukset, joilla toimivaltaisen viranomaisen mielestä pyritään keinotekoisesti lisäämään kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön kykyä kattaa tappioita ja vahvistaa pääomapohjaa;

72 i artiklan mukaisesti määritetty sovellettava määrä suoria, välillisiä ja synteettisiä omistusosuuksia G-SII-yhteisöjen hyväksyttävien velkojen instrumenteista, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta näissä yhteisöissä;

laitoksen suorat, välilliset ja synteettiset omistusosuudet G-SII-yhteisöjen hyväksyttävien velkojen instrumenteista, kun laitoksella on merkittävä sijoitus näissä yhteisöissä, lukuun ottamatta kuitenkaan merkintäsitoumuksia koskevia positioita, joita pidetään enintään viisi työpäivää.

kokonaismäärä, jolla laitoksen suorat, välilliset ja synteettiset omistusosuudet niiden finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) instrumenteista ja niiden G-SII-yhteisöjen hyväksyttävien velkojen instrumenteista, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, ylittävät 10 prosenttia laitoksen ydinpääoman (CET1) eristä ja joka on laskettu seuraavien säännösten soveltamisen jälkeen:

niiden G-SII-yhteisöjen, joissa laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta, hyväksyttävien velkojen instrumenteista olevien laitoksen suorien, välillisten ja synteettisten omistusosuuksien määrä jaettuna kaikkien niiden suorien, välillisten ja synteettisten omistusosuuksien kokonaismäärällä, jotka laitoksella on niiden finanssialan yhteisöjen ensisijaisen oman ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) instrumenteista ja niiden G-SII-yhteisöjen hyväksyttävien velkojen instrumenteista, joissa kriisinratkaisun kohteena olevalla yhteisöllä ei ole merkittävää sijoitusta.

1 kohdan mukaisesti vähennettävien omistusosuuksien määrä;

laitoksen hallussa olevan kunkin hyväksyttävien velkojen instrumentin osuus niiden suorien, välillisten ja synteettisten omistusosuuksien kokonaismäärästä, jotka laitoksella on niiden G-SII-yhteisöjen hyväksyttävien velkojen instrumenteista, joissa sillä ei ole merkittävää sijoitusta.

omistusosuudet ovat kaupankäyntivarastossa;

hyväksyttävien velkojen instrumentteja pidetään hallussa enintään 30 pankkipäivää.

suojattava pitkä positio ja sen suojauksessa käytettävässä indeksissä oleva lyhyt positio ovat molemmat kaupankäyntivarastossa tai molemmat sen ulkopuolella;

edellä a alakohdassa tarkoitetut positiot arvostetaan käypään arvoon laitoksen taseessa;

edellä a alakohdassa tarkoitettu lyhyt positio katsotaan laitoksen sisäisten valvontamenettelyjen mukaiseksi todelliseksi suojaksi;

toimivaltaiset viranomaiset arvioivat c alakohdassa tarkoitettujen valvontamenettelyjen riittävyyttä vähintään vuosittain ja ovat vakuuttuneita niiden jatkuvasta asianmukaisuudesta.

indekseihin sisältyvät ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1), toissijaisen pääoman (T2) ja hyväksyttävien velkojen instrumentit;

indekseihin sisältyvät finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) instrumentit;

indekseihin sisältyvät laitosten hyväksyttävien velkojen instrumentit.

laitoksen liikkeeseen laskemien ydinpääoman (CET1) instrumenttien vähentäminen, lunastaminen tai takaisinosto sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä sallitulla tavalla;

omien varojen instrumentteihin liittyvien ylikurssirahastojen vähentäminen, voitonjako tai uudelleenluokittelu omien varojen eräksi;

ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien osto-option, lunastuksen, takaisinmaksun tai takaisinoston toteuttaminen ennen sopimuksenmukaista maturiteettia.

laitos korvaa ennen 77 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimea tai samanaikaisesti sen kanssa 77 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut instrumentit tai niihin liittyvät ylikurssirahastot vähintään yhtä laadukkailla tai laadukkaammilla omien varojen instrumenteilla laitoksen tuloksen tuottamiskyvyn kannalta kestävillä ehdoilla;

laitos on osoittanut toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla, että laitoksen omat varat ja hyväksyttävät velat ylittäisivät tämän asetuksen 77 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimen jälkeen tässä asetuksessa, direktiivissä 2013/36/EU ja direktiivissä 2014/59/EU säädetyt vaatimukset marginaalilla, jota toimivaltainen viranomainen pitää tarpeellisena.

kyseisten instrumenttien luokitusta koskevissa säännöksissä on tapahtunut muutos, jonka johdosta instrumentit todennäköisesti suljettaisiin omien varojen ulkopuolelle tai luokiteltaisiin uudelleen laadultaan alempiarvoisiksi omiksi varoiksi, ja kumpikin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

kyseisiin instrumentteihin sovellettavassa verotuskohtelussa on tapahtunut muutos, jonka laitos osoittaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla olevan olennainen ja jota ei voitu kohtuudella ennakoida ajankohtana, jona instrumentit laskettiin liikkeeseen;

instrumentit ja niihin liittyvät ylikurssirahastot vapautetaan uusista säännöksistä määräajaksi vakavaraisuusasetuksen 494 b artiklan nojalla;

laitos korvaa ennen 77 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimea tai samanaikaisesti sen kanssa 77 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut instrumentit tai niihin liittyvät ylikurssirahastot vähintään yhtä laadukkailla tai laadukkaammilla omien varojen instrumenteilla laitoksen tuloksen tuottamiskyvyn kannalta kestävillä ehdoilla, ja toimivaltainen viranomainen on sallinut kyseisen toimen todettuaan, että se olisi vakavaraisuuden kannalta hyödyllinen ja perusteltavissa poikkeuksellisilla olosuhteilla;

ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) instrumentit ostetaan takaisin markkinatakausta varten.

ilmaisun ”laitoksen tuloksen tuottamiskyvyn kannalta kestävä” merkitys;

3 kohdassa tarkoitetut asianmukaiset perusteet rajoittaa lunastamista;

menettelyvaatimukset, mukaan luettuina rajoitukset ja menettelyt, joita on noudatettava toimivaltaisten viranomaisten myöntäessä etukäteisen luvan 77 artiklan 1 kohdassa mainittuun toimeen, ja tietovaatimukset, jotka laitoksen on täytettävä hakiessaan toimivaltaiselta viranomaiselta lupaa toteuttaa kyseisessä kohdassa mainittu toimi, mukaan luettuina menettely, jota sovelletaan lunastettaessa osuuskuntien jäsenille liikkeeseen laskettuja osakkeita, ja hakemuksen käsittelyn määräaika;

laitos korvaa ennen 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimea tai samanaikaisesti sen kanssa hyväksyttävien velkojen instrumentit vähintään yhtä laadukkailla tai laadukkaammilla omien varojen tai hyväksyttävien velkojen instrumenteilla laitoksen tuloksen tuottamiskyvyn kannalta kestävillä ehdoilla;

laitos on osoittanut kriisinratkaisuviranomaisen hyväksymällä tavalla, että laitoksen omat varat ja hyväksyttävät velat ylittäisivät tämän asetuksen 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toimen jälkeen tässä asetuksessa, direktiiveissä 2013/36/EU ja 2014/59/EU säädetyt omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevat vaatimukset marginaalilla, jota kriisinratkaisuviranomainen pitää yhteisymmärryksessä toimivaltaisen viranomaisen kanssa tarpeellisena;

laitos on osoittanut kriisinratkaisuviranomaisen hyväksymällä tavalla, että hyväksyttävien velkojen korvaaminen osittain tai kokonaan omien varojen instrumenteilla on tarpeen, jotta voidaan täyttää toimiluvan jatkamiselle tässä asetuksessa ja direktiivissä 2013/36/EU säädetyt omia varoja koskevat vaatimukset.

toimivaltaisen viranomaisen ja kriisinratkaisuviranomaisen välinen yhteistyömenettely;

1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun luvan myöntämistä koskeva menettely, mukaan lukien määräajat ja tietovaatimukset;

1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun yleisen etukäteisen luvan myöntämistä koskeva menettely, mukaan lukien määräajat ja tietovaatimukset;

ilmaisun ”laitoksen tuloksen tuottamiskyvyn kannalta kestävä” merkitys.

tytäryritys on jokin seuraavista:

tytäryritys kuuluu ensimmäisen osan II osaston 2 luvun nojalla kokonaan konsolidoinnin piiriin;

muut henkilöt kuin ensimmäisen osan II osaston 2 luvun nojalla konsolidoinnin piiriin kuuluvat yritykset omistavat tämän kohdan johdantokappaleessa tarkoitetut ydinpääoman (CET1) erät.”

18 prosentin riskiperusteinen suhdeluku, joka edustaa laitoksen omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja ilmaistuna prosenttiosuutena 92 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä;

6,75 prosentin ei-riskiperusteinen suhdeluku, joka edustaa laitoksen omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja ilmaistuna prosenttiosuutena 429 artiklan 4 kohdan mukaisesti lasketusta vastuiden kokonaismäärästä.

kolmen vuoden aikana päivästä, jona laitos tai ryhmä, johon laitos kuuluu, on määritetty G-SII-laitokseksi;

kahden vuoden aikana päivästä, jona kriisinratkaisuviranomainen on soveltanut velan arvon alentamista direktiivin 2014/59/EU mukaisesti;

kahden vuoden aikana päivästä, jona kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö on ottanut käyttöön direktiivin 2014/59/EU 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun vaihtoehtoisen yksityisen sektorin toimenpiteen, jolla pääomainstrumentit ja muut velat on alaskirjattu tai muunnettu ydinpääomaksi (CET1), millä on pyritty vahvistamaan kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön pääomapohjaa kriisinratkaisuvälineitä käyttämättä.

direktiivin 2014/59/EU 2 artiklan 1 kohdan 47 alakohdassa määritellyssä tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä velkaan perustuva vaade on huonommassa asemassa kuin sellaisiin velkoihin perustuvat vaateet, jotka eivät täytä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä ja joita ei voida pitää omina varoina;

siihen sovelletaan direktiivin 2014/59/EU 59–62 artiklassa tarkoitettuja alaskirjaus- tai muuntamisvaltuuksia.”

5 prosenttia laitoksen kokonaisvaroista;

50 miljoonaa euroa.

liitteessä II olevassa 1 kohdassa lueteltujen sopimusten, kyseisessä liitteessä olevassa 3 kohdassa tarkoitettujen osakkeisiin liittyvien sopimusten sekä luottojohdannaisten osalta laitokset voivat olla soveltamatta 92 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua omien varojen vaatimusta kyseisiin positioihin;

muiden kuin tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kaupankäyntivarastoon kuuluvien positioiden osalta laitokset voivat korvata 92 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun omien varojen vaatimuksen 92 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketulla vaatimuksella.

kaikki 104 artiklan mukaisesti kaupankäyntivarastoon luokitellut positiot on sisällytettävä laskentaan, seuraavia lukuun ottamatta:

kaikkien laskentaan a alakohdan mukaisesti sisällytettyjen positioiden arvo on määritettävä niiden kyseisen päivän markkina-arvon mukaan; jos position markkina-arvoa ei ole saatavilla tietylle päivälle, laitosten on käytettävä position käypää arvoa kyseisenä päivänä; jos position markkina-arvoa tai käypää arvoa ei ole saatavilla tietylle päivälle, laitosten on käytettävä kyseisen position tuoreinta markkina-arvoa tai käypää arvoa.

pitkien positioiden absoluuttinen arvo on laskettava yhteen lyhyiden positioiden absoluuttisen arvon kanssa.

laitos ei täytä 1 kohdan a tai b alakohdassa säädettyjä edellytyksiä kolmen peräkkäisen kuukauden ajan;

laitos ei täytä 1 kohdan a tai b alakohdassa säädettyjä edellytyksiä yli kuuden kuukauden aikana viimeksi kuluneen 12 kuukauden ajanjaksolla.

mitkä toiminnat laitos katsoo kaupankäyntitoiminnaksi sekä kaupankäyntivaraston osaksi sovellettaessa omien varojen vaatimuksia;

missä määrin positioiden arvo voidaan määrittää päivittäin suhteessa aktiivisiin likvideihin kahdensuuntaisiin markkinoihin;

mallin avulla arvostettujen positioiden osalta, missä määrin laitos voi

missä määrin laitos voi tehdä ja on velvollinen tekemään positioista arvostuksia, jotka voidaan validoida ulkoisesti johdonmukaisella tavalla;

missä määrin oikeudelliset rajoitukset tai muut toiminnalliset vaatimukset estävät laitosta realisoimasta tai suojaamasta positiota lyhyellä aikavälillä;

missä määrin laitos voi harjoittaa ja on velvollinen harjoittamaan positioiden aktiivista riskienhallintaa kaupankäyntitoimissaan;

missä määrin laitos voi luokitella uudelleen riskejä tai positioita kirjaamalla ne joko kaupankäyntivarastoon tai sen ulkopuolelle sekä tällaisten 104 a artiklassa tarkoitettujen uudelleenluokittelujen ehdot.

laitoksella on oltava kaupankäyntivaraston positiota tai salkkuja varten toimivan johdon hyväksymä selkeästi dokumentoitu kaupankäyntistrategia, johon sisältyy myös odotettu hallussapitoaika;

laitoksella on oltava kaupankäyntivaraston positioiden tai salkkujen aktiivista hoitoa varten selkeästi määritellyt toiminta- ja menettelytavat; toiminta- ja menettelytavoissa on määritettävä seuraavat:

laitoksella on oltava selkeästi määritellyt toiminta- ja menettelytavat, joilla voidaan seurata positioita suhteessa laitoksen kaupankäyntistrategiaan, mukaan lukien liikevaihdon ja sellaisten positioiden seuranta, joiden alun perin suunniteltu hallussapitoaika on ylittynyt.”

julkistettava viipymättä

jos uudelleenluokittelu johtaa laitoksen omien varojen vaatimusten vähenemiseen, oltava ottamatta huomioon tuota vaikutusta ennen position erääntymistä, jollei laitoksen toimivaltainen viranomainen anna laitokselle lupaa ottaa tuota vaikutusta huomioon aikaisemmin.

jokaisella kaupankäyntiyksiköllä on oltava selkeä ja erottuva liiketoimintastrategia ja riskienhallintarakenne, joka on riittävä sen liiketoimintastrategiaa varten;

jokaisella kaupankäyntiyksiköllä on oltava selkeä organisaatiorakenne; laitoksessa toimivien nimettyjen välittäjien on hoidettava kaupankäyntiyksikön positioita; jokaisella välittäjällä on oltava nimetyt tehtävät kaupankäyntiyksikössä; kukin välittäjä voidaan nimetä vain yhtä kaupankäyntiyksikköä varten;

jokaisen kaupankäyntiyksikön on asetettava kyseisen kaupankäyntiyksikön liiketoimintastrategian mukaiset positiolimiitit;

vähintään viikoittain on laadittava kaupankäyntiyksikön tasolla toimintoja, kannattavuutta, riskienhallintaa ja sääntelyvaatimuksia koskevat raportit, jotka on toimitettava säännöllisesti ylimmälle hallintoelimelle;

jokaisella kaupankäyntiyksiköllä on oltava selkeä vuotuinen liiketoimintasuunnitelma, joka sisältää hyvin määritellyn palkitsemisjärjestelmän, joka perustuu luotettaviin suoritusten arvioinnissa käytettyihin perusteisiin;

jokaisen kaupankäyntiyksikön osalta on laadittava kuukausittain raportit erääntyvistä positioista, päivänsisäisistä ja päiväkohtaisista kaupankäyntilimiitin ylityksistä ja toimista, joita laitos on toteuttanut ylityksiin puuttumiseksi, sekä arviot markkinalikviditeetistä, ja ne on annettava toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.

kiinteistövakuudellisiin vastuisiin liittyvistä tappioista saatu kokemus;

kiinteistömarkkinoiden tulevat kehitysnäkymät.

mitkä tekijät voisivat 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun mukaisesti vaikuttaa haitallisesti nykyiseen tai tulevaan rahoitusvakauteen; ja

ohjeelliset viitearvot, jotka 1 a kohdan mukaisesti nimetyn viranomaisen on otettava huomioon määritettäessä korkeampia riskipainoja.

sijoitukset venture capital -yrityksiin, paitsi jos kyseisiä sijoituksia kohdellaan 132 artiklan mukaisesti;

pääomasijoitukset, paitsi jos kyseisiä sijoituksia kohdellaan 132 artiklan mukaisesti;

spekulatiivinen kiinteän omaisuuden rahoitus.”

CIU on jokin seuraavista:

CIU:n esite tai vastaava asiakirja sisältää seuraavat tiedot:

CIU:n tai CIU:n rahastoyhtiön raportointi laitokselle täyttää seuraavat vaatimukset:

kolmas osapuoli on jokin seuraavista:

kolmas osapuoli suorittaa laskennan 132 a artiklan 1, 2 tai 3 kohdassa säädetyn menetelmän mukaisesti, tapauksen mukaan;

ulkopuolinen tilintarkastaja on vahvistanut kolmannen osapuolen laskelmien paikkansapitävyyden.

laitokset arvostavat CIU:ssa olevia osuuksia tai osakkeita koskevat omistusosuutensa hankintamenoon, mutta CIU:n kohde-etuutena olevat omaisuuserät ne arvostaisivat käypään arvoon, jos ne soveltaisivat läpikatsomisperiaatetta;

laitosten hankintamenoon arvostamien osuuksien tai osakkeiden markkina-arvon muutos ei muuta kyseisten laitosten omien varojen määrää eikä kyseisiin omistusosuuksiin liittyvää vastuuarvoa.”

kaikkien niiden vastuiden osalta, joihin laitokset käyttävät jotakin 132 a artiklassa säädettyä menetelmää:

jossa:

laitoksen taseen ulkopuolinen vastuuerä on vähimmäisarvoa koskeva sitoumus, jossa on kyse sijoittamisesta yhden tai useamman CIU:n osuuksiin tai osakkeisiin ja jonka mukaan laitos velvoitetaan suorittamaan maksu vähimmäisarvoa koskevan sitoumuksen mukaisesti vain, jos CIU:n tai CIU:iden kohde-etuuteen liittyvien vastuiden markkina-arvo jää ennalta määritetyn kynnysarvon alapuolelle yhtenä tai useampana sopimuksessa määrättynä ajankohtana;

CIU on jokin seuraavista:

CIU:n vähimmäisarvoa koskevasta sitoumuksesta aiheutuvien, kohde-etuuksiin liittyvien vastuiden nykyhetken markkina-arvo ottamatta huomioon taseen ulkopuolisten vähimmäisarvoa koskevien sitoumusten vaikutusta kattaa tai ylittää vähimmäisarvoa koskevassa sitoumuksessa määritellyn kynnysarvon nykyarvon;

jos CIU:n tai CIU:iden kohde-etuuteen liittyvien vastuiden markkina-arvon ylittävä osuus vähimmäisarvoa koskevan sitoumuksen nykyiseen arvoon nähden supistuu, laitos tai muu yritys, sikäli kuin se sisällytetään konsolidoituun valvontaan, jonka kohteena itse laitos on tämän asetuksen ja direktiivin 2013/36/EU tai direktiivin 2002/87/EY mukaisesti, voi vaikuttaa CIU:n tai CIU:iden kohde-etuuteen liittyvien vastuiden koostumukseen tai rajoittaa mahdollisuutta pienentää ylittävää osuutta edelleen muilla tavoin;

vähimmäisarvoa koskeva sitoumus hyödyttää viime kädessä suoraan tai välillisesti tyypillisesti yksityisasiakkaita direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 11 alakohdan mukaisesti.”

laitosten on sovellettava 147 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun oman pääoman ehtoisten vastuiden vastuuryhmään kuuluviin vastuisiin 155 artiklan 2 kohdassa säädettyä yksinkertaisen riskipainon menetelmää;

laitosten on sovellettava 147 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuun arvopaperistamispositioiden vastuuryhmään kuuluviin vastuisiin 254 artiklassa säädettyä ikään kuin ne kohdistuisivat välittömästi kyseisiin laitoksiin;

laitosten on sovellettava kaikkiin muihin kohde-etuuteen liittyviin vastuisiin tämän osaston 2 luvussa säädettyä standardimenetelmää.

kolmas osapuoli on jokin seuraavista:

muiden kuin tämän artiklan 4 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen vastuiden osalta kolmas osapuoli suorittaa laskennan 132 a artiklan 1 kohdassa säädetyn läpikatsomisperiaatteen mukaisesti;

edellä 4 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen vastuiden osalta kolmas osapuoli suorittaa laskennan kyseisissä kohdissa säädettyjä menetelmiä käyttäen;

ulkopuolinen tilintarkastaja on vahvistanut kolmannen osapuolen laskelmien paikkansapitävyyden.

mitkä tekijät voisivat 6 kohdassa tarkoitetun mukaisesti vaikuttaa haitallisesti nykyiseen tai tulevaan rahoitusvakauteen; ja

ohjeelliset viitearvot, jotka 5 kohdan mukaisesti nimetyn viranomaisen on otettava huomioon määritettäessä korkeampia LGD-vähimmäislukuja.

10 prosenttia laitoksen kokonaisvaroista;

300 miljoonaa euroa.

5 prosenttia laitoksen kokonaisvaroista;

100 miljoonaa euroa.

johdannaispositiot on arvostettava niiden kyseisen päivän markkina-arvoihin. Jos position markkina-arvoa ei ole saatavilla tietylle päivälle, laitosten on käytettävä position käypää arvoa kyseisenä päivänä; jos position markkina-arvoa tai käypää arvoa ei ole saatavilla tietylle päivälle, laitosten on käytettävä kyseisen position tuoreinta markkina-arvoa tai käypää arvoa;

pitkien johdannaispositioiden absoluuttinen arvo on laskettava yhteen lyhyiden johdannaispositioiden absoluuttisen arvon kanssa;

laskentaan on sisällytettävä kaikki johdannaispositiot, lukuun ottamatta luottojohdannaisia, jotka kirjataan taseeseen kaupankäyntivaraston ulkopuolisia luottoriskejä kattavina sisäisinä suojauksina.

laitos ei täytä tapauksen mukaan 273 a artiklan 1 tai 2 kohdan a alakohdassa säädettyjä edellytyksiä tai tapauksen mukaan 273 a artiklan 1 tai 2 kohdan b alakohdassa säädettyjä edellytyksiä kolmena peräkkäisenä kuukautena;

laitos ei täytä tapauksen mukaan 273 a artiklan 1 tai 2 kohdan a alakohdassa säädettyjä edellytyksiä tai tapauksen mukaan 273 a artiklan 1 tai 2 kohdan b alakohdassa säädettyjä edellytyksiä yli kuutena kuukautena viimeksi kuluneiden 12 kuukauden ajanjaksolla.

nettoutussopimus kuuluu yhteen 295 artiklassa tarkoitetuista nettoutussopimusten tyypeistä;

toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet nettoutussopimuksen 296 artiklan mukaisesti;

laitos on täyttänyt 297 artiklassa säädetyt velvoitteet nettoutussopimuksen osalta.

nettoutusryhmä koostuu ainoastaan myydyistä optioista;

nettoutusryhmän markkina-arvo on aina negatiivinen;

laitos on vastaanottanut kaikkien nettoutusryhmään kuuluvien optioiden preemion ennakolta sopimusten täytäntöönpanon vakuudeksi;

nettoutusryhmään ei sovelleta mitään vakuusvajesopimusta.

jos kaikki nettoutusryhmään sisältyvät liiketoimet kuuluvat kaupankäyntivarastoon, ainoastaan 197 ja 299 artiklan mukaan hyväksyttäväksi katsottava vakuus voidaan hyväksyä;

jos nettoutusryhmä sisältää vähintään yhden kaupankäyntivaraston ulkopuolisen liiketoimen, ainoastaan 197 artiklan mukaan hyväksyttäväksi katsottava vakuus voidaan hyväksyä;

vastapuolelta saatu vakuus on hyväksyttävä positiivisella merkillä ja vastapuolelle asetettu vakuus on hyväksyttävä negatiivisella merkillä;

minkä tahansa tyyppisen saadun tai asetetun vakuuden volatiliteettikorjattu arvo on laskettava 223 artiklan mukaisesti; tässä laskennassa laitokset eivät saa käyttää 225 artiklassa säädettyä menetelmää;

samaa vakuuserää ei sisällytetä muuttujiin VM ja NICA samanaikaisesti;

samaa vakuuserää ei sisällytetä muuttujiin VMMA ja NICAMA samanaikaisesti;

mitään sellaista vastapuolelle asetettua vakuutta, joka on eroteltu kyseisen vastapuolen omaisuuseristä ja on sen vuoksi konkurssioikeudellisesti erillinen, jos kyseinen vastapuoli laiminlyö maksunsa tai tulee maksukyvyttömäksi, ei voida hyväksyä muuttujien NICA ja NICAMA laskennassa.

yksi vuosi 275 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille nettoutusryhmille;

279 c artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti määritetty riskivakuusjakso 275 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuille nettoutusryhmille.

korkoriski;

valuuttakurssiriski;

luottoriski;

osakeriski;

hyödykeriski;

muut riskit.

jos liiketoimen pääasiallinen riskitekijä, tai olennaisin riskitekijä tietyssä riskiluokassa 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta, on inflaatiomuuttuja, laitosten on sijoitettava liiketoimi korkoriskiluokkaan;

jos liiketoimen pääasiallinen riskitekijä, tai olennaisin riskitekijä tietyssä riskiluokassa 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta, on ilmasto-olosuhdemuuttuja, laitosten on sijoitettava liiketoimi hyödykeriskiluokkaan.

menetelmä sellaisten liiketoimien tunnistamiseksi, joilla on vain yksi olennainen riskitekijä;

menetelmä sellaisten liiketoimien tunnistamiseksi, joilla on useampi kuin yksi olennainen riskitekijä, ja olennaisimman riskitekijän tunnistamiseksi 3 kohtaa sovellettaessa;

korkoriskiluokkaan sijoitetut liiketoimet on osoitettava samaan suojausryhmään vain, jos niiden pääasiallinen riskitekijä, tai olennaisin riskitekijä tietyssä riskiluokassa 277 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta, on saman valuutan määräinen;

valuuttakurssiriskiluokkaan sijoitetut liiketoimet on osoitettava samaan suojausryhmään vain, jos niiden pääasiallinen riskitekijä, tai olennaisin riskitekijä tietyssä riskiluokassa 277 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta, perustuu samaan valuuttapariin;

kaikki luottoriskiluokkaan sijoitetut liiketoimet on osoitettava samaan suojausryhmään;

kaikki osakeriskiluokkaan sijoitetut liiketoimet on osoitettava samaan suojausryhmään;

hyödykeriskiluokkaan sijoitetut liiketoimet on osoitettava yhteen seuraavista suojausryhmistä niiden pääasiallisen riskitekijän, tai olennaisimman riskitekijän tietyssä riskiluokassa 277 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta, luonteen perusteella:

muuhun riskiluokkaan sijoitetut liiketoimet on osoitettava samaan suojausryhmään vain, jos niiden pääasiallinen riskitekijä, tai olennaisin riskitekijä tietyssä riskiluokassa 277 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta, on sama.

liiketoimet, joiden pääasiallinen riskitekijä, tai olennaisin riskitekijä tietyssä riskiluokassa 277 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta, on markkinahintojen perusteella laskettu volatiliteetti, riskitekijän toteutunut volatiliteetti tai kahden riskitekijän välinen korrelaatio;

liiketoimet, joiden pääasiallinen riskitekijä, tai olennaisin riskitekijä tietyssä riskiluokassa 277 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta, on kahden samaan riskiluokkaan sijoitetun riskitekijän välinen eroavuus, tai kahdesta saman valuutan määräisestä maksuvelvoitteesta koostuvat liiketoimet, joissa samasta riskiluokasta kuin pääasiallinen riskitekijä oleva riskitekijä sisältyy toiseen maksuvelvoitteeseen kuin siihen, joka sisältää pääasiallisen riskitekijän.

osto- ja myyntioptioiden osalta, jotka oikeuttavat option ostajan ostamaan tai myymään kohde-etuutena toimivan välineen positiiviseen hintaan yhtenä päivänä tai useina päivinä tulevaisuudessa, paitsi jos kyseiset optiot on sijoitettu korkoriskiluokkaan, laitosten on käytettävä seuraavaa kaavaa:

jossa:

▼C2

▼B

Option kohde-etuutena toimivan välineen termiinihintaa käyttävien laitosten on varmistettava, että

synteettisen arvopaperistamisen ja n:nnen tappion korista muodostuvien luottojohdannaissopimusten etuoikeusluokkien osalta laitosten on käytettävä seuraavaa kaavaa:

jossa:

merkki =		+ 1 jos luottosuoja on hankittu liiketoimen avulla
		– 1 jos luottosuoja on toimitettu liiketoimen avulla

muiden kuin a tai b alakohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta laitosten on käytettävä seuraavaa valvojan määrittämää deltaa:

▼B

kansainvälisen sääntelyn muutoksia vastaava kaava, jota laitosten on käytettävä, kun ne laskevat valvojan määrittämää delta-arvoa korkoriskiluokkaan sijoitetuille osto- ja myyntioptioille ottaen huomioon markkinaolosuhteet, joissa korot voivat olla negatiivisia, sekä valvojan määrittämä volatiliteetti, joka soveltuu kyseiseen kaavaan;

menetelmä sen määrittämiseksi, onko transaktio pitkä vai lyhyt positio pääasiallisessa riskitekijässä, tai olennaisimmassa riskitekijässä tietyssä riskiluokassa 277 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta.

niiden liiketoimien osalta, jotka on sijoitettu korkoriskiluokkaan tai luottoriskiluokkaan, laitosten on laskettava mukautettu nimellismäärä johdannaissopimuksen nimellismäärän ja valvojan määrittämän duraatiotekijän tulona, joka lasketaan seuraavasti:

▼C2

jossa:

▼B

Liiketoimen aloituspäivämäärä on aikaisin päivä, jona vähintään yhden laitokselle maksettavan tai laitoksen maksaman liiketoimen sopimuksenmukaisen maksun suuruus on määritetty tai maksu on vaihdettu, ei kuitenkaan maksuja, jotka liittyvät vakuuksien vaihtoon vakuusvajesopimuksessa. Jos liiketoimen maksujen suuruuden määrittäminen on jo aloitettu tai liiketoimen perusteella on jo ryhdytty maksamaan maksuja raportointipäivänä, liiketoimen aloituspäivämäärä on nolla.

Jos liiketoimeen liittyy yksi tai useampi tulevaisuuden sopimuspäivämäärä, jona laitos tai vastapuoli voi päättää liiketoimen loppuunsaattamisesta ennen sen sopimuksenmukaista maturiteettia, liiketoimen aloituspäivämäärä on aikaisin seuraavista:

Jos liiketoimella on kohde-etuutena toimivana välineenä rahoitusväline, joka voi aiheuttaa sopimusvelvoitteita, jotka ovat ylimääräisiä liiketoimen sopimusvelvoitteisiin nähden, liiketoimen aloituspäivämäärä määritetään perustuen aikaisimpaan päivään, jolloin kohde-etuutena toimivan välineen avulla maksujen suuruuden määrittäminen on jo aloitettu tai sen perusteella on jo ryhdytty maksamaan maksuja.

Liiketoimen päättymisajankohta on viimeisin päivä, jona liiketoimen sopimuksenmukainen maksu laitokselle tai laitokselta vaihdetaan tai voidaan vaihtaa.

Jos liiketoimella on kohde-etuutena toimivana välineenä rahoitusväline, joka voi aiheuttaa sopimusvelvoitteita, jotka ovat ylimääräisiä liiketoimen sopimusvelvoitteisiin nähden, liiketoimen päättymispäivä määritetään liiketoimen kohde-etuutena toimivan välineen viimeisen sopimuksenmukaisen maksun perusteella;

Jos liiketoimi on strukturoitu määrättyjen maksupäivien jälkeen jäljellä olevien riskien poistamiseksi ja sen ehdot on sovittu uudelleen sellaisiksi, että liiketoimen markkina-arvo kyseisinä määrättyinä päivinä on nolla, jäljellä olevien riskien poistaminen näinä päivinä katsotaan samaan liiketoimeen kuuluvaksi sopimuksenmukaiseksi maksuksi.

valuuttakurssiriskiluokkaan sijoitettujen liiketoimien osalta laitosten on laskettava mukautettu nimellismäärä seuraavasti:

niiden liiketoimien osalta, jotka on sijoitettu osakeriskiluokkaan tai hyödykeriskiluokkaan, laitosten on laskettava mukautettu nimellismäärä liiketoimen kohde-etuutena toimivan välineen yhden yksikön markkinahinnan ja yksiköiden määrän siinä kohde-etuutena toimivassa välineessä, johon liiketoimi viittaa, tulona;

jos osakeriskiluokkaan tai hyödykeriskiluokkaan sijoitettu liiketoimi ilmaistaan sopimuksellisesti nimellismääränä, laitosten on käytettävä mukautettuna nimellismääränä liiketoimen nimellismäärää eikä yksiköiden määrää kohde-etuutena toimivassa välineessä;

muihin riskiluokkiin sijoitettujen liiketoimien osalta laitosten on laskettava mukautettu nimellismäärä a, b ja c alakohdassa säädetyistä menetelmistä sopivimman perusteella riippuen liiketoimen kohde-etuutena toimivan välineen luonteesta ja ominaispiirteistä.

jos liiketoimen kohde-etuutena toimivan välineen nimellismäärää tai yksiköiden määrää ei ole vahvistettu ennen sen sopimuksenmukaista maturiteettia:

sopimusten, joiden nimellismäärä vaihdetaan useaan kertaan, nimellismäärä on kerrottava sopimusten mukaisten vielä jäljellä olevien maksujen lukumäärällä;

niiden sopimusten osalta, jotka johtavat kassavirtamaksujen tai johdannaissopimuksen kohde-etuuden moninkertaistumiseen, laitoksen on mukautettava nimellismäärää sellaisten vaikutusten huomioonottamiseksi, joita moninkertaistumisella on kyseisten sopimusten riskirakenteeseen.

niiden liiketoimien osalta, jotka sisältyvät 275 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin nettoutusryhmiin, laitosten on käytettävä seuraavaa kaavaa:

jossa:

edellä 275 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin nettoutusryhmiin sisältyvien liiketoimien maturiteettikerroin määritellään seuraavasti:

jossa:

Kun määritetään asiakkaan ja määritysosapuolen välisten liiketoimien riskivakuusjaksoa, asiakkaana tai määritysosapuolena toimivan laitoksen on sovellettava viiden pankkipäivän vähimmäisjaksoa 285 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyn sijaan.

Kutakin luottoriskiluokkaan luokitellun yhden kohteen liiketoimen kohde-etuutena toimivan vieraan pääoman ehtoisen referenssirahoitusvälineen liikkeeseenlaskijaa varten on oltava yksi luottoreferenssiyhteisö; yhden kohteen liiketoimet on osoitettava samalle luottoreferenssiyhteisölle vain silloin, kun sama liikkeeseenlaskija on laskenut liikkeeseen kyseisten liiketoimien kohde-etuutena toimivan vieraan pääoman ehtoisen referenssirahoitusvälineen.

Kutakin luottoriskiluokkaan luokitellun usean kohteen liiketoimen kohde-etuutena toimivan vieraan pääoman ehtoisen referenssirahoitusvälineen ryhmää tai yhteen riskikohteeseen perustuvaa luottojohdannaista varten on oltava yksi luottoreferenssiyhteisö; usean kohteen liiketoimet on osoitettava samalle luottoreferenssiyhteisölle vain silloin, kun kyseisten liiketoimien kohde-etuuksina toimivien vieraan pääoman ehtoisten referenssirahoitusvälineiden ryhmällä tai kyseisten liiketoimien yhteen riskikohteeseen perustuvilla luottojohdannaisilla on samat osatekijät.

Edellä 1 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistetun luottoreferenssiyhteisön k osalta:

kutakin osakeriskiluokkaan luokitellun yhden kohteen liiketoimen kohde-etuutena toimivan osakereferenssirahoitusvälineen liikkeeseenlaskijaa varten on oltava yksi osakereferenssiyhteisö; yhden kohteen liiketoimet on osoitettava samalle osakereferenssiyhteisölle vain silloin, kun sama liikkeeseenlaskija on laskenut liikkeeseen kyseisten liiketoimien kohde-etuutena toimivan osakereferenssirahoitusvälineen.

Kutakin osakeriskiluokkaan luokitellun usean kohteen liiketoimen kohde-etuutena toimivan osakereferenssirahoitusvälineen ryhmää tai yhteen riskikohteeseen perustuvia osakejohdannaista varten on oltava yksi osakereferenssiyhteisö; usean kohteen liiketoimet on osoitettava samalle osakereferenssiyhteisölle vain silloin, kun kyseisten liiketoimien kohde-etuuksina toimivien osakereferenssirahoitusvälineiden ryhmällä tai kyseisten liiketoimien yhteen riskikohteeseen perustuvilla osakejohdannaisilla on soveltuvin osin samat osatekijät.

laitokset eivät saa soveltaa 274 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kohtelua;

poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 275 artiklan 1 kohdassa säädetään, muiden kuin 275 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen nettoutusryhmien osalta laitosten on laskettava jälleenhankinta-arvo seuraavan kaavan mukaisesti:

RC = max{CMV, 0}

jossa:

poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 275 artiklan 2 kohdassa säädetään, niiden liiketoimien nettoutusryhmien osalta, jotka toteutetaan virallisesti hyväksytyssä pörssissä, jotka asetuksen (EU) 648/2012 14 artiklan mukaisesti toimiluvan saanut tai mainitun asetuksen 25 artiklan mukaisesti tunnustettu keskusvastapuoli on määrittänyt taikka joiden vakuudet vaihdetaan kahdenvälisesti vastapuolen kanssa asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan mukaisesti, laitosten on laskettava jälleenhankinta-arvo seuraavan kaavan mukaisesti:

RC = TH + MTA

jossa:

poiketen siitä, mitä 275 artiklan 3 kohdassa säädetään, niiden useiden nettoutusryhmien osalta, joihin sovelletaan vakuusvajesopimusta, laitosten on laskettava jälleenhankinta-arvo kunkin yksittäisen nettoutusryhmän jälleenhankinta-arvon yhteismääränä laskettuna 1 kohdan mukaisesti ikään kuin ne eivät olisi vakuudellisia;

kaikki suojausryhmät on vahvistettava 277 a artiklan 1 kohdan mukaisesti;

laitosten on valittava 278 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tulevaisuuden potentiaalisen vastapuoliriskin laskentakaavassa käytetyn kertoimen arvoksi 1 seuraavasti:

jossa:

poiketen siitä, mitä 279 a artiklan 1 kohdassa säädetään, laitosten on laskettava valvojan määrittämä delta kaikkien liiketoimien osalta seuraavasti:

δ =		+ 1 kun liiketoimi on pitkä positio pääasiallisessa riskitekijässä
		– 1 kun liiketoimi on lyhyt positio pääasiallisessa riskitekijässä

jossa:

edellä 279 b artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu valvojan määrittämä duraatiotekijä lasketaan seuraavalla kaavalla:

valvojan määrittämä duraatiotekijä = E – S

jossa:

edellä 279 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettu maturiteettikerroin lasketaan seuraavasti:

edellä 280 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettu suojausryhmän j efektiivinen nimellismäärä lasketaan seuraavalla kaavalla:

jossa:

edellä 280 c artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kaava, jolla lasketaan luottoriskiluokkaa koskeva korotus suojausryhmälle j, on seuraava:

jossa:

edellä 280 d artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kaava, jolla lasketaan osakeriskiluokkaa koskeva korotus suojausryhmälle j, on seuraava:

jossa:

edellä 280 e artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kaava, jolla lasketaan hyödykeriskiluokkaa koskeva korotus suojausryhmälle j, on seuraava:

jossa:

niiden liiketoimien nettoutusryhmien osalta, jotka toteutetaan virallisesti hyväksytyssä pörssissä, jotka asetuksen (EU) N:o 648/2012 14 artiklan mukaisesti toimiluvan saanut tai mainitun asetuksen 25 artiklan mukaisesti tunnustettu keskusvastapuoli on määrittänyt taikka joiden vakuudet vaihdetaan kahdenvälisesti vastapuolen kanssa asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan mukaisesti, laitosten on käytettävä seuraavaa kaavaa:

RC = TH + MTA

jossa:

kaikkien muiden nettoutusryhmien tai yksittäisten liiketoimien osalta laitosten on käytettävä seuraavaa kaavaa:

RC = max{CMV, 0}

jossa:

nettoutusryhmän tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski on kaikkien nettoutusryhmään kuuluvien liiketoimien b alakohdan mukaisesti laskettujen tulevaisuuden potentiaalisten vastapuoliriskien summa;

yksittäisen liiketoimen tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski on sen nimellismäärä kerrottuna:

tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimellismäärä määritetään 279 b artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti kaikkien mainitussa alakohdassa mainittujen johdannaisten osalta; lisäksi tämän kohdan b alakohdan iii–vi alakohdassa tarkoitettujen johdannaisten nimellismäärä määritetään 279 b artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti;

edellä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen nettoutusryhmien tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski on kerrottava luvulla 0,42.

liitteessä II luetellut johdannaissopimukset ja luottojohdannaiset;

arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet ja täysin taatut talletusten lainaksiantamiseen tai -ottamiseen liittyvät liiketoimet; ja

pitkän selvitysajan liiketoimet.

alkumarginaali ei sisällä osuuksia, jotka maksetaan keskusvastapuolelle keskinäisiä tappionjakamisjärjestelyjä varten;

alkumarginaali sisältää vakuuden, jonka on asettanut määritysosapuolena toimiva laitos tai asiakas ja jonka määrä ylittää vähimmäismäärän, jota keskusvastapuoli tai määritysosapuolena toimiva laitos tahollaan edellyttää, sillä edellytyksellä, että keskusvastapuoli tai määritysosapuolena toimiva laitos voi asianmukaisissa tapauksissa estää määritysosapuolena toimivaa laitosta tai asiakasta nostamasta tällaista ylimääräistä vakuutta;

kun keskusvastapuoli käyttää alkumarginaalia tappioiden jakamiseksi määritysosapuoltensa kesken, määritysosapuolina toimivien laitosten on kohdeltava kyseistä alkumarginaalia maksukyvyttömyysrahastoon rahastoituna osuutena.”

sen on sovellettava 306 artiklassa säädettyä kohtelua keskusvastapuoleen liittyviin kaupankäyntivastuisiinsa;

sen on sovellettava 307 artiklassa säädettyä kohtelua keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon rahastoituihin osuuksiinsa.