This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02014L0047-20140519
Directive 2014/47/EU of the European Parliament and of the Council of 3 April 2014 on the technical roadside inspection of the roadworthiness of commercial vehicles circulating in the Union and repealing Directive 2000/30/EC (Text with EEA relevance)Text with EEA relevance
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/47/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja direktiivin 2000/30/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/47/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja direktiivin 2000/30/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
- Date of document:
- 19/05/2014
- Date of effect:
- 19/05/2014
- Author:
- Not available
- Form:
- Konsolidoitu teksti
- Additional information:
- LASTMODIN
- Link
- Link
- Link
- Select all documents mentioning this document
- Consolidation: basic act:
- 32014L0047
02014L0047 — FI — 19.05.2014 — 000.002
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/47/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja direktiivin 2000/30/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 127 29.4.2014, s. 134) |
Oikaistu:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/47/EU,
annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014,
unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja direktiivin 2000/30/EY kumoamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
I
LUKU
KOHDE, MÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISALA
1 artikla
Kohde
Liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi tässä direktiivissä vahvistetaan vähimmäisvaatimukset jäsenvaltioiden alueella liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevien teknisten tienvarsitarkastusten järjestelmälle.
2 artikla
Soveltamisala
1. Tätä direktiiviä sovelletaan hyötyajoneuvoihin, joiden rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h ja jotka kuuluvat seuraaviin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/37/EY ( 1 ) ja direktiivissä 2007/46/EY määriteltyihin luokkiin:
a) ensisijaisesti henkilöiden ja heidän matkatavaroidensa kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuinpaikan lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinpaikkaa – ajoneuvoluokat M2 ja M3;
b) ensisijaisesti tavaroiden kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia – ajoneuvoluokat N2 ja N3;
c) tavaroiden tai henkilöiden kuljettamiseen taikka matkailutarkoituksiin suunnitellut ja rakennetut perävaunut, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia – ajoneuvoluokat O3 ja O4;
d) pääasiassa yleisillä teillä kaupallisessa maanteiden tavaraliikenteessä käytettävät pyörillä varustetut T5-luokan traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h.
2. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen tehdä teknisiä tienvarsitarkastuksia tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomille ajoneuvoille, kuten luokkaan N1 kuuluville kevyille hyötyajoneuvoille, joiden enimmäismassa on alle 3,5 tonnia, ja tarkastaa tieliikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen liittyviä muita tekijöitä tai tehdä tarkastuksia muualla kuin yleisillä teillä. Mikään tässä direktiivissä ei estä jäsenvaltiota rajoittamasta tietyn ajoneuvotyypin käyttöä tieverkkonsa tiettyihin osiin liikenneturvallisuussyistä.
3 artikla
Määritelmät
Seuraavia määritelmiä käytetään ainoastaan tätä direktiiviä sovellettaessa:
1) ’ajoneuvolla’ tarkoitetaan kaikkia sellaisia moottoriajoneuvoja sekä niiden perävaunuja, jotka eivät kulje kiskoilla;
2) ’moottoriajoneuvolla’ tarkoitetaan kaikkia pyörillä varustettuja moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, jotka kulkevat omalla käyttövoimallaan ja joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h;
3) ’perävaunulla’ tarkoitetaan kaikkia pyörillä varustettuja ajoneuvoja, jotka eivät kulje omalla käyttövoimallaan ja jotka on suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvon vedettäviksi;
4) ’puoliperävaunulla’ tarkoitetaan kaikkia perävaunuja, jotka on tarkoitettu kytkettäviksi moottoriajoneuvoon siten, että ne lepäävät osittain moottoriajoneuvon päällä ja moottoriajoneuvo kantaa huomattavan osan niiden massasta ja niiden kuorman massasta;
5) ’kuormalla’ tarkoitetaan kaikkia tavaroita, jotka normaalisti sijoitettaisiin ajoneuvoon tai ajoneuvon sellaisen osan päälle, joka on suunniteltu kuljettamaan kuormaa, ja joita ei ole kiinnitetty pysyvästi ajoneuvoon, mukaan lukien kuormankuljettimien sisällä olevat tavarat, kuten häkit, vaihtokorit tai kontit;
6) ’hyötyajoneuvolla’ tarkoitetaan ensisijaisesti tavaroiden tai matkustajien kuljettamiseen tarkoitettua moottoriajoneuvoa ja sen perävaunua tai puoliperävaunua, kun kuljetus tapahtuu kaupallisessa tarkoituksessa toisen lukuun tai omaan lukuun tai muissa ammatillisissa tarkoituksissa;
7) ’jäsenvaltiossa rekisteröidyllä ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on rekisteröity tai otettu käyttöön jossakin jäsenvaltiossa;
8) ’rekisteröintitodistuksen haltijalla’ tarkoitetaan oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, jonka nimiin ajoneuvo on rekisteröity;
9) ’yrityksellä’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1071/2009 2 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä yritystä;
10) ’teknisellä tienvarsitarkastuksella’ tarkoitetaan ennalta ilmoittamatonta hyötyajoneuvon liikennekelpoisuuden teknistä tarkastusta, jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tekevät tai joka tehdään niiden suorassa valvonnassa;
11) ’yleisellä tiellä’ tarkoitetaan tietä, jolla on yleishyödyllistä merkitystä, kuten paikallinen, alueellinen tai kansallinen maantie, valtatie, moottoriliikennetie tai moottoritie;
12) ’katsastuksella’ tarkoitetaan direktiivin 2014/45/EU 3 artiklan 9 alakohdan mukaista tarkastusta;
13) ’katsastustodistuksella’ tarkoitetaan toimivaltaisen viranomaisen tai katsastusaseman antamaa katsastusraporttia, joka sisältää katsastuksen tuloksen;
14) ’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan viranomaista tai julkista elintä, jonka tehtäväksi jäsenvaltio on antanut teknisten tienvarsitarkastusten järjestelmän hallinnoinnin sekä tapauksen mukaan myös tällaisten tarkastusten tekemisen;
15) ’tarkastajalla’ tarkoitetaan henkilöä, jonka jäsenvaltio tai sen toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt tekemään alustavia ja/tai yksityiskohtaisempia tienvarsitarkastuksia;
16) ’puutteilla’ tarkoitetaan teknisiä vikoja ja muita teknisessä tienvarsitarkastuksessa havaittuja vaatimustenvastaisuuksia;
17) ’yhteisellä tienvarsitarkastuksella’ tarkoitetaan kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten yhdessä järjestämää teknistä tienvarsitarkastusta;
18) ’liikenteenharjoittajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää ajoneuvoa sen omistajana tai sen omistajan luvalla;
19) ’liikuteltavalla tarkastusyksiköllä’ tarkoitetaan kuljetettavaa testauslaitteistoa, jota tarvitaan yksityiskohtaisempien teknisten tienvarsitarkastusten tekemiseen ja jota käyttävät tarkastajat ovat päteviä tekemään yksityiskohtaisempia tienvarsitarkastuksia;
20) ’tienvarsitarkastuksia varten osoitetuilla tiloilla’ tarkoitetaan tiettyä aluetta, jolla tehdään alustavia ja/tai yksityiskohtaisempia teknisiä tienvarsitarkastuksia ja joka myös voidaan varustaa pysyvällä testauslaitteistolla.
II
LUKU
TEKNISTEN TIENVARSITARKASTUSTEN JÄRJESTELMÄ JA YLEISET VELVOITTEET
4 artikla
Tienvarsitarkastusten järjestelmä
Teknisten tienvarsitarkastusten järjestelmään kuuluvat 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut alustavat tekniset tienvarsitarkastukset ja 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yksityiskohtaisemmat tekniset tienvarsitarkastukset.
5 artikla
Tarkastettavien ajoneuvojen prosentuaalinen osuus
1. Unionissa on tehtävä kalenterivuosittain alustavia teknisiä tienvarsitarkastuksia yhteensä vähintään viidelle prosentille 2 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen, jäsenvaltioissa rekisteröityjen ajoneuvojen kokonaismäärästä.
2. Kunkin jäsenvaltion on pyrittävä tekemään alustavia teknisiä tienvarsitarkastuksia riittävä määrä suhteessa asianomaisen jäsenvaltion alueella rekisteröityjen tällaisten ajoneuvojen kokonaismäärään.
3. Komissiolle on toimitettava tiedot ajoneuvoille tehdyistä tarkastuksista 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
6 artikla
Riskiluokitusjärjestelmä
Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että 2 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen osalta yksittäisten yritysten käyttämissä ajoneuvoissa havaittujen, liitteessä II ja tapauksen mukaan liitteessä III tarkoitettujen puutteiden lukumäärää ja vakavuutta koskevat tiedot sisällytetään direktiivin 2006/22/EY 9 artiklan nojalla perustettuun riskiluokitusjärjestelmään. Määrittäessään yrityksen riskiluokitusta jäsenvaltiot voivat käyttää liitteessä I vahvistettuja arviointiperusteita. Näiden tietojen perusteella korkean riskiluokan yrityksiä on tarkastettava tarkemmin ja useammin. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on hallinnoitava riskiluokitusjärjestelmää.
Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa rekisteröintijäsenvaltion on käytettävä muilta jäsenvaltioilta 18 artiklan 1 kohdan nojalla saatuja tietoja.
Jäsenvaltiot voivat sallia vapaaehtoiset täydentävät katsastukset. Vapaaehtoisista katsastuksista saadut tiedot liikennekelpoisuusvaatimusten noudattamisesta voidaan ottaa huomioon yrityksen riskiprofiilin parantamiseksi.
7 artikla
Vastuut
1. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että ajoneuvossa säilytetään katsastustodistus viimeisimmästä määräaikaiskatsastuksesta tai sen jäljennös tai, jos katsastustodistus on laadittu sähköisesti, oikeaksi todistettu tuloste tai alkuperäinen tuloste tuosta todistuksesta sekä raportti viimeisimmästä teknisestä tienvarsitarkastuksesta, jos ne on annettu. Jäsenvaltiot voivat sallia, että niiden viranomaiset hyväksyvät sähköiset todisteet tällaisista tarkastuksista, jos tätä koskevat tiedot ovat saatavilla.
2. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että yritysten ja teknisen tienvarsitarkastuksen kohteeksi joutuvan ajoneuvon kuljettajien on tehtävä yhteistyötä tarkastajien kanssa ja annettava pääsy ajoneuvoon, sen osiin ja kaikkeen asiaan liittyvään asiakirja-aineistoon tarkastusta varten.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että määritetään yritysten vastuu ajoneuvojensa pitämisestä turvallisina ja liikennekelpoisina, sanotun vaikuttamatta noiden ajoneuvojen kuljettajien vastuuseen.
8 artikla
Tarkastajat
1. Tarkastajat eivät saa harjoittaa minkäänlaista kuljettajan kansalaisuuteen tai ajoneuvon rekisteröinti- tai käyttöönottomaahan perustuvaa syrjintää valitessaan ajoneuvon tekniseen tienvarsitarkastukseen ja tehdessään tarkastuksen.
2. Teknisiä tienvarsitarkastuksia tehdessään tarkastajalla ei saa olla mitään eturistiriitoja, jotka voisivat vaikuttaa hänen päätöksensä puolueettomuuteen ja objektiivisuuteen.
3. Tarkastajalle maksettava palkkio ei saa olla suorassa suhteessa alustavan tai yksityiskohtaisemman teknisen tienvarsitarkastuksen tuloksiin.
4. Yksityiskohtaisempia teknisiä tienvarsitarkastuksia voivat tehdä vain tarkastajat, jotka täyttävät direktiivin 2014/45/EU 13 artiklassa ja liitteessä IV säädetyt pätevyyttä ja koulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tienvarsitarkastuksia varten osoitetuissa tiloissa tarkastuksia tekevien tai liikuteltavia tarkastusyksiköitä käyttävien tarkastajien on täytettävä nuo tai vastaavat toimivaltaisen viranomaisen hyväksymät vaatimukset.
III
LUKU
TARKASTUSMENETTELYT
9 artikla
Ajoneuvojen valinta alustavaan tekniseen tienvarsitarkastukseen
Valitessaan ajoneuvoja alustavaan tekniseen tienvarsitarkastukseen tarkastajat voivat asettaa etusijalle ajoneuvot, joita käyttävät direktiivissä 2006/22/EY tarkoitetut korkean riskiluokituksen yritykset. Ajoneuvot voidaan valita tarkastukseen myös satunnaisesti tai jos ajoneuvon epäillään aiheuttavan vaaran liikenneturvallisuudelle tai ympäristölle.
10 artikla
Teknisten tienvarsitarkastusten sisältö ja menetelmät
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 9 artiklan mukaisesti valituille ajoneuvoille tehdään alustava tekninen tienvarsitarkastus.
Kussakin ajoneuvon alustavassa teknisessä tienvarsitarkastuksessa
a) tarkastajan on tarkastettava 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti ajoneuvossa säilytettävä viimeisin katsastustodistus ja teknistä tienvarsitarkastusta koskeva raportti, jos ne on annettu, taikka sähköinen todiste näistä asiakirjoista;
b) tarkastajan on tehtävä silmämääräinen arviointi ajoneuvon teknisestä kunnosta;
c) tarkastaja voi tehdä silmämääräisen arvioinnin ajoneuvon kuorman kiinnityksestä 13 artiklan mukaisesti;
d) tarkastaja voi noudattaa teknisessä tarkastuksessa mitä tahansa asianmukaiseksi katsomaansa menetelmää. Tällainen tekninen tarkastus voidaan tehdä perusteeksi päätökselle tehdä ajoneuvolle yksityiskohtaisempi tekninen tienvarsitarkastus tai pyytää, että puutteet korjataan viipymättä 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Tarkastajan on tarkistettava, onko aiemmassa teknistä tienvarsitarkastusta koskevassa raportissa mainitut mahdolliset puutteet korjattu.
2. Alustavan tarkastuksen tulosten perusteella tarkastajan on päätettävä, onko ajoneuvolle tai sen perävaunulle tehtävä yksityiskohtaisempi tienvarsitarkastus.
3. Yksityiskohtaisemmassa teknisessä tienvarsitarkastuksessa on tarkastettava ne liitteessä II luetellut kohteet, joita pidetään tarpeellisina ja merkityksellisinä ottaen erityisesti huomioon jarrujen turvallisuus, renkaat, pyörät, runko ja ympäristöhaitat sekä suositeltavat menetelmät mainittujen kohteiden katsastamiseen.
4. Jos katsastustodistuksesta tai tienvarsitarkastusraportista käy ilmi, että jokin liitteessä II lueteltu kohde on tarkastettu edellisten kolmen kuukauden aikana, tarkastaja ei tarkasta tuota kohdetta, jollei tällainen tarkastus ole perusteltu ilmeisen puutteen vuoksi.
11 artikla
Tarkastustilat
1. Yksityiskohtaisempi tekninen tienvarsitarkastus tehdään käyttäen liikuteltavaa tarkastusyksikköä tai tienvarsitarkastuksia varten osoitettuja tiloja tai se tehdään direktiivissä 2014/45/EU tarkoitetulla katsastusasemalla.
2. Jos yksityiskohtaisempi tarkastus tehdään katsastusasemalla tai tienvarsitarkastuksia varten osoitetuissa tiloissa, se on tehtävä mahdollisimman pian lähimmällä katsastusasemalla tai lähimmissä tarkastustiloissa.
3. Liikuteltavissa tarkastusyksiköissä ja tienvarsitarkastuksia varten osoitetuissa tiloissa on oltava asianmukaiset laitteet yksityiskohtaisempien teknisten tienvarsitarkastusten tekemiseksi, mukaan lukien tarvittaessa ajoneuvon jarrujen ja jarrutustehon, ohjauksen, pyöräntuennan ja ympäristöhaittojen arvioimiseksi tarvittavat laitteet. Jos liikuteltavissa tarkastusyksiköissä tai tienvarsitarkastuksia varten osoitetuissa tiloissa ei ole alustavassa tarkastuksessa esitetyn kohteen tarkastamiseksi vaadittuja laitteita, ajoneuvo on ohjattava katsastusasemalle tai -tiloihin, joissa tuon kohteen yksityiskohtainen tarkastus voidaan suorittaa.
12 artikla
Puutteiden arviointi
1. Liitteessä II esitetään kunkin tarkastettavan kohteen osalta mahdollisia puutteita ja niiden vakavuutta koskeva luettelo, jota on käytettävä teknisissä tienvarsitarkastuksissa.
2. Ajoneuvojen teknisissä tienvarsitarkastuksissa havaitut puutteet on luokiteltava johonkin seuraavista ryhmistä:
a) vähäiset puutteet, joilla ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvon turvallisuuteen tai ympäristöön, ja muut vähäiset vaatimustenvastaisuudet;
b) vakavat puutteet, jotka voivat vaarantaa ajoneuvon turvallisuuden tai vaikuttaa ympäristöön taikka aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, ja muut merkittävämmät vaatimustenvastaisuudet;
c) vaaralliset puutteet, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat liikenneturvallisuuden tai vaikuttavat ympäristöön.
3. Ajoneuvo, jossa on useampaan kuin yhteen 2 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluvia puutteita, on luokiteltava vakavampaa puutetta vastaavaan ryhmään. Ajoneuvo, jossa on havaittu useita puutteita samoissa tarkastuskohteissa, siten kuin ne on määritelty liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitetussa teknisen tienvarsitarkastuksen sisällössä, voidaan luokitella seuraavan vakavuustason ryhmään, jos katsotaan, että kyseisten puutteiden yhteisvaikutus aiheuttaa liikenneturvallisuudelle suuremman vaaran.
13 artikla
Kuormankiinnityksen tarkastus
1. Ajoneuvon kuormankiinnitys voidaan tarkastaa tienvarsitarkastuksen aikana liitteen III mukaisesti sen varmistamiseksi, että kuorma on kiinnitetty siten, että se ei vaikuta ajoturvallisuuteen tai vaaranna henkeä, terveyttä, omaisuutta tai ympäristöä. Tarkastuksia voidaan tehdä sen tarkistamiseksi, että ajoneuvon kaikenlaisen käytön aikana, myös hätätilanteissa tai mäkilähdössä,
— kuormat voivat liikkua ainoastaan minimaalisesti toisiinsa nähden taikka ajoneuvon seiniä tai muita pintoja vasten; ja
— kuorma ei voi liikkua kuorma- tai kuormaustilan ulkopuolelle.
2. Kuormankiinnityksessä ja kuormankiinnityksen tarkastuksessa voidaan noudattaa liitteessä III olevassa I jaksossa vahvistettuja periaatteita ja tarvittaessa siinä vahvistettuja standardeja, sanotun vaikuttamatta tiettyjen tavaraluokkien, kuten vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) ( 2 ) soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden, kuljetukseen sovellettaviin vaatimuksiin. Liitteessä III olevan I jakson 5 kohdassa tarkoitettujen standardien viimeisintä versiota voidaan käyttää.
3. Jos kuormankiinnityksessä havaitaan vakavia tai vaarallisia puutteita, voidaan myös soveltaa 14 artiklassa tarkoitettuja seurantamenettelyjä.
4. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kuormankiinnityksen tarkastuksiin osallistuvan henkilöstön on oltava asianmukaisesti koulutettu kyseistä tarkoitusta varten.
14 artikla
Vakavien tai vaarallisten puutteiden seuranta
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että alustavassa tai yksityiskohtaisemmassa tarkastuksessa havaittu vakava tai vaarallinen puute on korjattava, ennen kuin ajoneuvoa voidaan käyttää uudelleen yleisillä teillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan 3 kohdan soveltamista.
2. Tarkastaja voi päättää, että ajoneuvolle on tehtävä täydellinen katsastus tietyssä määräajassa, jos se on rekisteröity siinä jäsenvaltiossa, jossa tekninen tienvarsitarkastus on tehty. Jos ajoneuvo on rekisteröity jossakin toisessa jäsenvaltiossa, toimivaltainen viranomainen voi pyytää 17 artiklassa tarkoitettujen yhteyspisteiden kautta tuon toisen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista katsastamaan ajoneuvon uudelleen 18 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Jos unionin ulkopuolella rekisteröidyssä ajoneuvossa havaitaan vakavia tai vaarallisia puutteita, jäsenvaltiot voivat päättää ilmoittaa asiasta ajoneuvon rekisteröintivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.
3. Jos havaitaan puutteita, jotka vaarantavat suoraan tai välittömästi liikenneturvallisuuden ja edellyttävät tästä syystä pikaista tai välitöntä korjaamista, asianomaisen jäsenvaltion tai toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä, että kyseisen ajoneuvon käyttöä rajoitetaan tai se kielletään, kunnes nuo puutteet on korjattu. Tällaisen ajoneuvon käyttö voidaan sallia sen ajamiseksi yhteen lähimmistä korjaamoista, jossa nuo puutteet voidaan korjata, edellyttäen että kyseiset vaaralliset puutteet on korjattu siten, että ajoneuvolla pystytään ajamaan korjaamolle saakka ja että ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajille tai muille tienkäyttäjille ei aiheudu välitöntä vaaraa. Jos puutteet eivät edellytä välitöntä korjaamista, asianomainen jäsenvaltio tai toimivaltainen viranomainen voi päättää, millä edellytyksillä ajoneuvoa saa käyttää ennen puutteiden korjaamista, ja asettaa tätä varten kohtuullisen määräajan.
Jos ajoneuvoa ei voida korjata niin, että se voidaan ajaa korjaamoon, ajoneuvo voidaan viedä paikkaan, jossa se voidaan korjata.
15 artikla
Tarkastusmaksut
Jos yksityiskohtaisemmassa tarkastuksessa on havaittu puutteita, jäsenvaltio voi periä kohtuullisen ja oikeasuhteisen maksun, jonka olisi oltava sidoksissa kyseisen tarkastuksen kustannuksiin.
16 artikla
Tarkastusraportti ja teknisten tienvarsitarkastusten tietokannat
1. Jokaisesta tehdystä alustavasta teknisestä tienvarsitarkastuksesta on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot:
a) ajoneuvon rekisteröintimaa;
b) ajoneuvoluokka;
c) alustavan teknisen tienvarsitarkastuksen tulos.
2. Kun yksityiskohtaisempi tarkastus on saatu tehtyä, tarkastajan on laadittava liitteen IV mukainen raportti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ajoneuvon kuljettajalle annetaan jäljennös tarkastusraportista.
3. Tarkastajan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle yksityiskohtaisemman teknisen tienvarsitarkastuksen tulokset kohtuullisessa ajassa asianomaisen tarkastuksen jälkeen. Toimivaltaisen viranomaisen on säilytettävä nämä tiedot voimassa olevan tietosuojalainsäädännön mukaisesti vähintään 36 kuukauden ajan niiden vastaanottamisesta.
IV
LUKU
YHTEISTYÖ JA TIETOJENVAIHTO
17 artikla
Yhteyspisteen nimeäminen
1. Jäsenvaltioiden on nimettävä yhteyspiste, joka
— varmistaa 18 artiklan nojalla toteutettujen toimien koordinoinnin muiden jäsenvaltioiden nimeämien yhteyspisteiden kanssa;
— toimittaa 20 artiklassa tarkoitetut tiedot komissiolle;
— varmistaa tarvittaessa muun mahdollisen tiedonvaihdon muiden jäsenvaltioiden yhteyspisteiden kanssa sekä niiden avustamisen.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kansallisen yhteyspisteensä nimet ja yhteystiedot viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2015 ja ilmoitettava sille viipymättä niihin tehtävistä muutoksista. Komissio laatii luettelon kaikista yhteyspisteistä ja toimittaa sen jäsenvaltioille.
18 artikla
Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö
1. Jos muualla kuin tarkastusjäsenvaltiossa rekisteröidyssä ajoneuvossa havaitaan vakavia tai vaarallisia puutteita taikka ajoneuvon käytön rajoittamiseen tai sen käyttökieltoon johtavia puutteita, yhteyspisteen on ilmoitettava tarkastuksen tulokset ajoneuvon rekisteröintijäsenvaltion yhteyspisteelle. Tähän ilmoitukseen on sisällyttävä liitteessä IV vahvistetut tienvarsitarkastusraportin kohdat, ja se on mieluiten toimitettava asetuksen (EY) N:o 1071/2009 16 artiklassa tarkoitetun kansallisen sähköisen rekisterin kautta. Komissio antaa 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen yksityiskohtaiset säännöt menettelyistä, joilla rekisteröintijäsenvaltion yhteyspisteelle ilmoitetaan ajoneuvot, joissa on vakavia tai vaarallisia puutteita.
2. Jos ajoneuvossa havaitaan vakavia tai vaarallisia puutteita, sen jäsenvaltion yhteyspiste, jossa tarkastus on tehty, voi pyytää ajoneuvon rekisteröintijäsenvaltion yhteyspisteen kautta, että viimeksi mainitun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toteuttaa asianmukaiset jatkotoimet, kuten katsastuttaa ajoneuvon uudelleen 14 artiklan mukaisesti.
19 artikla
Yhteiset tekniset tienvarsitarkastukset
Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteisiä tienvarsitarkastuksia säännöllisesti vuosittain. Jäsenvaltiot voivat yhdistää nämä toimet direktiivin 2006/22/EY 5 artiklassa säädettyihin toimiin.
20 artikla
Tietojen toimittaminen komissiolle
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava ennen 31 päivää maaliskuuta 2021 ja sen jälkeen kahden vuoden välein ennen 31 päivää maaliskuuta komissiolle sähköisesti alueellaan tarkastettuja ajoneuvoja koskevat tiedot kahden edellisen kalenterivuoden ajalta. Näissä tiedoissa on mainittava
a) tarkastettujen ajoneuvojen lukumäärä;
b) tarkastettujen ajoneuvojen luokka;
c) kunkin tarkastetun ajoneuvon rekisteröintimaa;
d) kun on kyse yksityiskohtaisemmista tarkastuksista, tarkastetut osa-alueet ja kohteet, jotka eivät läpäisseet tarkastusta, liitteessä IV olevan 10 kohdan mukaisesti.
Ensimmäisen raportin on katettava 1 päivänä tammikuuta 2019 alkava kahden vuoden jakso.
2. Komissio antaa 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen yksityiskohtaiset säännöt siitä, missä muodossa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava sähköisesti. Siihen asti kunnes tällaiset säännöt on annettu, käytetään liitteessä V olevaa vakiomuotoista raporttilomaketta.
Komissio ilmoittaa kerätyt tiedot Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
V
LUKU
DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET
21 artikla
Delegoidut säädökset
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 22 artiklan mukaisesti, jotta voidaan
— saattaa tarvittaessa ajan tasalle 2 artiklan 1 kohta ja liitteessä IV oleva 6 kohta, jos mainitussa artiklassa tarkoitetun lainsäädännön muuttaminen aiheuttaa muutoksia ajoneuvoluokkiin, vaikuttamatta tämän direktiivin soveltamisalaan;
— saattaa ajan tasalle liitteessä II oleva 2 kohta menetelmien osalta, jos saataville tulee tehokkaampia ja toimivampia testausmenetelmiä, lisäämättä mitään tarkastettavien kohteiden luetteloon;
— mukauttaa liitteessä II olevan 2 kohta myönteisen kustannus-hyötyanalyysin jälkeen tarkastettavien kohteiden luettelon, menetelmien, hylkäysperusteiden ja puutteiden arvioinnin osalta, jos pakollisia tyyppihyväksyntävaatimuksia muutetaan unionin liikenneturvallisuus- tai ympäristölainsäädännössä.
22 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 19 päivästä toukokuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 21 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 21 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevan 21 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
23 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa direktiivissä 2014/45/EU tarkoitettu katsastuskomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.
VI
LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
24 artikla
Kertomukset
1. Komissio antaa viimeistään ►C1 20 päivänä toukokuuta 2020 ◄ Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja vaikutuksista. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti tämän direktiivin vaikutusta liikenneturvallisuuden parantumiseen sekä kustannuksia ja hyötyjä, joita saadaan, jos N1- ja O2-luokan ajoneuvot sisällytetään tämän direktiivin soveltamisalaan.
2. Komissio antaa viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2022 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta ja vaikutuksista ja erityisesti riskiluokitusjärjestelmien tehokkuudesta ja yhdenmukaistamisesta, etenkin määriteltäessä asianomaisten eri yritysten keskenään vertailukelpoisia riskiprofiileja. Kertomukseen on liitettävä yksityiskohtainen vaikutustenarviointi, jossa arvioidaan kustannuksia ja hyötyjä koko unionissa. Vaikutustenarviointi on asetettava Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville vähintään kuusi kuukautta ennen mahdollisen lainsäädäntöehdotuksen antamista uusien ajoneuvoluokkien lisäämiseksi tämän direktiivin soveltamisalaan.
25 artikla
Seuraamukset
Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä.
26 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2017. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.
Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 20 päivästä toukokuuta 2018.
Tämän direktiivin 6 artiklassa tarkoitetun riskiluokitusjärjestelmän osalta niiden on sovellettava näitä säännöksiä 20 päivästä toukokuuta 2019.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
27 artikla
Kumoaminen
Kumotaan direktiivi 2000/30/EY 20 päivästä toukokuuta 2018.
28 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
29 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
RISKILUOKITUSJÄRJESTELMÄN OSAT
Riskiluokitusjärjestelmä tarjoaa perustan sellaisten yritysten liikennöimien ajoneuvojen kohdennetulle valinnalle, jotka ovat noudattaneet heikosti ajoneuvojen huoltoon ja liikennekelpoisuuteen liittyviä vaatimuksia. Siinä otetaan huomioon niin määräaikaiskatsastuksista kuin teknisistä tienvarsitarkastuksista saadut tulokset.
Riskiluokitusjärjestelmässä tarkastellaan asianomaisen yrityksen riskiluokituksen määrittämiseksi seuraavia parametreja:
— puutteiden lukumäärä
— puutteiden vakavuus
— teknisten tienvarsitarkastusten tai määräaikaiskatsastusten ja vapaaehtoisten katsastusten lukumäärä
— aikakerroin
1. Puutteet painotetaan niiden vakavuuden mukaan käyttäen seuraavia vakavuuskertoimia:
|
Vaarallinen puute |
= |
40 |
|
Vakava puute |
= |
10 |
|
Vähäinen puute |
= |
1 |
2. Yrityksen (ajoneuvon) tilanteen kehittymistä tarkastellaan soveltamalla kevyempää painotusta ”vanhoihin” tarkastustuloksiin (puutteisiin) kuin ”uudempiin” käyttäen seuraavia kertoimia:
— Vuosi 1 = viimeiset 12 kuukautta = kerroin 3
— Vuosi 2 = 13–24 kuukautta = kerroin 2
— Vuosi 3 = 25–36 kuukautta = kerroin 1
Tätä sovelletaan ainoastaan kokonaisriskiluokituksen laskentaan.
3. Riskiluokitus lasketaan käyttäen seuraavia kaavoja:
a) Kokonaisriskiluokituksen kaava
jossa
|
RR |
= |
kokonaisriskiluokituksen tulos |
|
DYi |
= |
puutteiden yhteismäärä vuonna 1, 2, 3 |
|
DY1 |
= |
|
|
#… |
= |
… lukumäärä |
|
DD |
= |
vaaralliset puutteet |
|
MaD |
= |
vakavat puutteet |
|
MiD |
= |
vähäiset puutteet |
|
C |
= |
tarkastukset (tekniset tienvarsitarkastukset tai määräaikaiskatsastukset ja vapaaehtoiset katsastukset) vuonna 1, 2, 3 |
b) Vuosittaisen riskiluokituksen kaava
jossa
|
AR |
= |
vuosittaisen riskiluokituksen tulos |
|
#… |
= |
… lukumäärä |
|
DD |
= |
vaaralliset puutteet |
|
MaD |
= |
vakavat puutteet |
|
MiD |
= |
vähäiset puutteet |
|
C |
= |
tarkastukset (tekniset tienvarsitarkastukset tai määräaikaiskatsastukset ja vapaaehtoiset katsastukset) |
Vuosittaista riskiä käytetään arvioitaessa yrityksen tilanteen kehittymistä vuosien mittaan.
Kokonaisriskiluokitukseen perustuva yritysten (ajoneuvojen) luokitus on toteutettava siten, että luokiteltavat yritykset (ajoneuvot) jakautuvat seuraavasti:
— < 30 % alhainen riski
— 30 %–80 % keskisuuri riski
— > 80 % suuri riski.
LIITE II
TEKNISEN TIENVARSITARKASTUKSEN SISÄLTÖ
1. TARKASTUSKOHTEET
0) Ajoneuvon tunnistus
1) Jarrulaitteet
2) Ohjaus
3) Näkyvyys
4) Valaisinlaitteet ja sähköjärjestelmän osat
5) Akselit, pyörät, renkaat, pyöräntuenta
6) Runko ja kori varusteineen
7) Muut varusteet
8) Ympäristöhaitat
9) Lisätarkastukset M2- ja M3-luokan ajoneuvoille, joilla kuljetetaan matkustajia
2. TARKASTUSVAATIMUKSET
Kohteet, joiden tarkastuksessa tarvitaan laitteita, on merkitty tunnuksella E.
Kohteet, jotka voidaan tarkastaa vain jossain määrin käyttämättä laitteita, on merkitty tunnuksella (+E).
Jos tarkastusmenetelmäksi on ilmoitettu silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että asianomaisten kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastajan on tarvittaessa myös kokeiltava niitä käsin, arvioitava niiden aiheuttamaa ääntä tai käytettävä muita soveltuvia tarkastusmenetelmiä, joita varten ei tarvita työkaluja.
Teknisten tienvarsitarkastusten mahdolliset kohteet ja käytettävät suositeltavat testausmenetelmät on lueteltu taulukossa 1. Mikään tässä liitteessä ei estä tarkastajaa käyttämästä tarvittaessa lisälaitteistoa, kuten ajoneuvonostinta tai tarkastuskuilua.
Tarkastuksessa on käytettävä tarkastushetkellä saatavilla olevia tekniikoita ja laitteita, eikä siinä pitäisi käyttää työkaluja ajoneuvon osien purkamiseen tai irrottamiseen. Tarkastuksessa voidaan myös tarkistaa, vastaavatko ajoneuvon osat ja komponentit turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksiltaan hyväksynnän tai tapauksen mukaan jälkiasennuksen ajankohtana voimassa olleita vaatimuksia.
Jos ajoneuvon rakenne estää tämän liitteen mukaisten testausmenetelmien käyttämisen, tarkastus on suoritettava toimivaltaisten viranomaisten hyväksymien suositeltavien testausmenetelmien mukaisesti.
Hylkäysperusteita ei sovelleta, jos niissä viitataan vaatimuksiin, joita ei ollut säädetty ensirekisteröinnin tai ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana voimassa olleessa ajoneuvon tyyppihyväksyntälainsäädännössä, tai jälkiasennusta koskevissa vaatimuksissa.
3. TESTISISÄLLÖT JA TESTAUSMENETELMÄT, AJONEUVOJEN PUUTTEIDEN ARVIOINTI
Testissä on tarkastettava kohteet, joita pidetään tarpeellisina ja merkityksellisinä ottaen erityisesti huomioon jarrujen, renkaiden, pyörien ja rungon turvallisuus, ympäristöhaitat sekä seuraavassa taulukossa luetellut suositeltavat menetelmät.
Kunkin testattavan ajoneuvojärjestelmän ja osan puutteiden arviointi suoritetaan tapauskohtaisesti taulukossa esitettyjen kriteerien mukaisesti.
Muut kuin tässä liitteessä luetellut puutteet arvioidaan niistä liikenneturvallisuudelle aiheutuvan vaaran perusteella.
|
Kohde |
Menetelmä |
Hylkäysperusteet |
Puutteiden arviointi |
|||
|
|
Vähäinen |
Vakava |
Vaarallinen |
|||
|
0. AJONEUVON TUNNISTUS |
||||||
|
0.1 Rekisterikilvet (jos niitä edellytetään vaatimuksissa 1) |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Rekisterikilpi puuttuu tai kiinnitys niin puutteellinen, että irtoaminen todennäköistä. |
|
X |
|
|
b) |
Merkintä puuttuu tai se ei ole luettavissa. |
|
X |
|
||
|
c) |
Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai tallenteita. |
|
X |
|
||
|
0.2 Ajoneuvon tunniste-/valmiste-/sarjanumero |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Puuttuu tai ei löydy. |
|
X |
|
|
b) |
Epätäydellinen, ei luettavissa, selvästi väärennetty tai ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja. |
|
X |
|
||
|
c) |
Ajoneuvon asiakirjat eivät ole luettavissa tai sisältävät kirjoitusvirheitä. |
X |
|
|
||
|
1. JARRULAITTEET |
||||||
|
1.1. Mekaaninen kunto ja toiminta |
||||||
|
1.1.1 Käyttöjarrupolkimen/-vivun laakerointi |
Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna. |
a) |
Laakerointi liian kireä. |
|
X |
|
|
b) |
Erittäin kulunut tai liikaa välystä. |
|
X |
|
||
|
1.1.2 Jarrupolkimen/-vivun kunto ja liike jarrutettaessa |
Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna. |
a) |
Liian suuri tai riittämätön liikevara. |
|
X |
|
|
Estää täyden jarrutehon käyttämisen, tai jarru jumittunut. |
|
X |
||||
|
b) |
Jarrun käyttölaite ei palauta asianmukaisesti. |
X |
|
|
||
|
Vaikuttaa toimivuuteen. |
X |
|||||
|
c) |
Jarrupolkimen liukueste puuttuu, irrallaan tai kulunut. |
|
X |
|
||
|
1.1.3 Alipainepumppu tai kompressori ja painesäiliöt |
Osien silmämääräinen tarkastus normaalissa käyttöpaineessa. Tarkastetaan ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika sekä varoitusmerkin, monipiirisuojaventtiilin ja paineenrajoitusventtiilin toiminta. |
a) |
Yli- tai alipaine riittämätön toistuviin jarrutuksiin (vähintään neljä jarrun käyttökertaa) varoitusmerkin sytyttyä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen). |
|
X |
|
|
vähintään kaksi jarrun käyttökertaa varoitusmerkin sytyttyä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen). |
X |
|||||
|
b) |
Ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika on liian pitkä vaatimuksiin 1 nähden. |
|
X |
|
||
|
c) |
Monipiirisuojaventtiili tai paineenrajoitusventtiili ei toimi. |
|
X |
|
||
|
d) |
Ilmavuoto, joka aiheuttaa selvää paineen laskua, tai kuultavissa olevia vuotoja. |
|
X |
|
||
|
e) |
Ulkoinen vaurio, joka todennäköisesti vaikuttaa jarrujärjestelmän toimintaan. |
|
X |
|
||
|
Toistojarrun suorituskyky ei täyty. |
|
X |
||||
|
1.1.4 Paineen varoituslaite tai painemittari |
Toiminnan tarkastus. |
Varoituslaite tai painemittari on viallinen. |
X |
|
|
|
|
Alhaista painetta ei voida havaita. |
X |
|||||
|
1.1.5 Käsikäyttöinen jarruventtiili |
Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. |
a) |
Käyttölaite murtunut, vahingoittunut tai erittäin kulunut. |
|
X |
|
|
b) |
Käyttölaite puutteellisesti kiinnitetty venttiiliin tai venttiilin kiinnitys viallinen. |
|
X |
|
||
|
c) |
Löysiä liitoksia tai vuotoja järjestelmässä. |
|
X |
|
||
|
d) |
Epätyydyttävä toiminta. |
|
X |
|
||
|
1.1.6 Seisontajarru, sen käyttövipu, käyttövivun lukituslaite, sähköinen seisontajarru |
Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. |
a) |
Lukitus ei pidä kunnolla. |
|
X |
|
|
b) |
Vivun akseli tai lukitusmekanismi on kulunut. |
X |
|
|
||
|
Erittäin kulunut. |
X |
|||||
|
c) |
Vivun liikekulma on liian suuri (virheellinen säätö). |
|
X |
|
||
|
d) |
Käyttövipu puuttuu tai on vahingoittunut tai toimimaton. |
|
X |
|
||
|
e) |
Virheellinen toiminta, varoitusmerkki näyttää toimintahäiriötä. |
|
X |
|
||
|
1.1.7 Jarruventtiilit (poljinventtiilit, pikapoistoventtiilit, säätöventtiilit) |
Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. |
a) |
Venttiili on vahingoittunut tai vuotaa. |
|
X |
|
|
Vaikuttaa toimivuuteen. |
|
X |
||||
|
b) |
Kompressorin liiallinen öljyvuoto paineilmajärjestelmään. |
X |
|
|
||
|
c) |
Venttiilin kiinnitys on viallinen tai riittämätön. |
|
X |
|
||
|
d) |
Hydraulinesteen vuoto. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa toimivuuteen. |
|
X |
||||
|
1.1.8 Perävaunun jarrujen letkujen liittimet (sähkö ja paineilma) |
Irrotetaan ja kytketään uudelleen jarrujärjestelmän liittimet vetoauton ja perävaunun välillä. |
a) |
Erotusventtiili tai itsesulkeutuva venttiili viallinen. |
X |
|
|
|
Vaikuttaa toimivuuteen. |
X |
|||||
|
b) |
Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön. |
X |
|
|
||
|
Vaikuttaa toimivuuteen. |
X |
|||||
|
c) |
Liiallinen vuoto. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa toimivuuteen. |
X |
|||||
|
d) |
Virheellinen toiminta. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa jarrun toimintaan. |
X |
|||||
|
1.1.9 Painevaraaja/painesäiliö |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Säiliö hieman vahingoittunut tai hieman syöpynyt. |
X |
|
|
|
Säiliö pahoin vahingoittunut, syöpynyt tai vuotaa. |
X |
|||||
|
b) |
Tyhjennyslaite ei toimi. |
|
X |
|
||
|
c) |
Säiliön kiinnitys on viallinen tai riittämätön. |
|
X |
|
||
|
1.1.10 Jarrutehostin, pääsylinteri (hydraulijärjestelmät) |
Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana, jos mahdollista. |
a) |
Jarrutehostin on viallinen tai tehoton. |
|
X |
|
|
Jos se ei toimi. |
X |
|||||
|
b) |
Pääsylinteri on viallinen, mutta jarru toimii edelleen. |
|
X |
|
||
|
Pääsylinteri on viallinen tai vuotaa. |
X |
|||||
|
c) |
Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen, mutta jarru toimii edelleen. |
|
X |
|
||
|
Pääsylinterin kiinnitys on puutteellinen. |
X |
|||||
|
d) |
Jarrunestettä on liian vähän, alle vähimmäismerkinnän. |
X |
|
|
||
|
Jarrunestettä on liian vähän, merkittävästi alle vähimmäismerkinnän. |
X |
|
||||
|
Jarrunestettä ei ole näkyvissä. |
|
X |
||||
|
e) |
Pääsylinterin säiliön kansi puuttuu. |
X |
|
|
||
|
f) |
Jarrunesteen varoitusvalo palaa tai on viallinen. |
X |
|
|
||
|
g) |
Jarrunesteen pinnan varoituslaite toimii virheellisesti. |
X |
|
|
||
|
1.1.11 Jarruputket |
Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana, jos mahdollista. |
a) |
Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara. |
|
|
X |
|
b) |
Vuoto putkissa tai liitoksissa (paineilmajarrujärjestelmät). |
|
X |
|
||
|
Vuoto putkissa tai liitoksissa (hydraulijarrujärjestelmät). |
X |
|||||
|
c) |
Putket ovat vahingoittuneet tai liiallisesti syöpyneet. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa jarrujen toimintaan tukoksen tai ilmeisen vuotovaaran johdosta. |
X |
|||||
|
d) |
Putket on sijoitettu väärin. |
X |
|
|
||
|
Vahingoittumisen vaara. |
X |
|||||
|
1.1.12 Jarruletkut |
Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana, jos mahdollista. |
a) |
Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara. |
|
|
X |
|
b) |
Letkut ovat vahingoittuneet, hankautuneet, kiertyneet tai liian lyhyet. |
X |
|
|
||
|
Letkut ovat vahingoittuneet tai hankautuneet. |
X |
|||||
|
c) |
Vuoto letkuissa tai liitoksissa (paineilmajarrujärjestelmät). |
|
X |
|
||
|
Vuoto letkuissa tai liitoksissa (hydraulijarrujärjestelmät). |
|
X |
||||
|
d) |
Jarruletkut paisuvat liikaa paineen alaisina. |
|
X |
|
||
|
Johto on vaurioitunut. |
X |
|||||
|
e) |
Letkut ovat huokoiset. |
|
X |
|
||
|
1.1.13 Jarrupäällysteet ja-palat |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Jarrupäällyste tai -pala on erittäin kulunut (vähimmäismerkintään asti). |
|
X |
|
|
Jarrupäällyste tai -pala on erittäin kulunut (vähimmäismerkintä ei näy). |
X |
|||||
|
b) |
Jarrupäällyste tai -pala on likainen (öljyä, rasvaa jne.). |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn. |
X |
|||||
|
c) |
Jarrupäällyste tai -pala puuttuu tai asennettu väärin. |
|
|
X |
||
|
1.1.14 Jarrurummut, jarrulevyt |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Jarrurumpu tai -levy on kulunut. |
|
X |
|
|
Jarrurumpu tai -levy on erittäin kulunut, siinä on paljon naarmuja tai halkeamia tai se on puutteellisesti kiinnitetty tai murtunut. |
X |
|||||
|
b) |
Jarrurumpu tai -levy on likainen (öljyä, rasvaa jne.). |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa voimakkaasti jarrun suorituskykyyn. |
X |
|||||
|
c) |
Jarrurumpu tai -levy puuttuu. |
|
|
X |
||
|
d) |
Taustalevy puutteellisesti kiinnitetty. |
|
X |
|
||
|
1.1.15 Jarruvaijerit, tangot, vivut, jarrulaitteiden liitännät |
Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana, jos mahdollista. |
a) |
Vaijerit ovat vahingoittuneet tai kiertyneet. |
|
X |
|
|
Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn. |
X |
|||||
|
b) |
Osa on erittäin kulunut tai syöpynyt. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn. |
X |
|||||
|
c) |
Vaijeri, tanko tai nivel puutteellisesti kiinnitetty. |
|
X |
|
||
|
d) |
Vaijerinohjain on viallinen. |
|
X |
|
||
|
e) |
Jarrujärjestelmän vapaa liikkuminen on estynyt. |
|
X |
|
||
|
f) |
Jarrulaitteiden liikkuminen on epänormaali virheellisen säädön tai liiallisen kulumisen vuoksi. |
|
X |
|
||
|
1.1.16 Jarrujen toimilaitteet (mukaan lukien jousijarrut tai hydrauliset pyöräsylinterit) |
Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana, jos mahdollista. |
a) |
Toimilaite on murtunut tai vahingoittunut. |
|
X |
|
|
Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn. |
X |
|||||
|
b) |
Toimilaite ei ole riittävän tiivis. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn. |
X |
|||||
|
c) |
Toimilaitteen kiinnitys puutteellinen. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn. |
X |
|||||
|
d) |
Toimilaite on erittäin syöpynyt. |
|
X |
|
||
|
Murtuminen todennäköistä. |
X |
|||||
|
e) |
Sylinterin liikepituus on liian pieni tai liian suuri. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn (ei liikevaraa). |
X |
|||||
|
f) |
Pölysuojus on vahingoittunut. |
X |
|
|
||
|
Pölysuojus puuttuu tai on pahoin vahingoittunut. |
X |
|||||
|
1.1.17 Kuormantunteva jarruventtiili |
Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana, jos mahdollista. |
a) |
Viallinen liitäntä. |
|
X |
|
|
b) |
Liitäntä on säädetty virheellisesti. |
|
X |
|
||
|
c) |
Venttiili on juuttunut tai toimimaton (ABS toiminnassa). |
|
X |
|
||
|
Venttiili on juuttunut tai toimimaton. |
X |
|||||
|
d) |
Venttiili puuttuu (jos vaadittu). |
|
|
X |
||
|
e) |
Arvokilpi puuttuu. |
X |
|
|
||
|
f) |
Tiedot eivät ole luettavissa tai ne eivät ole vaatimusten 1 mukaiset. |
X |
|
|
||
|
1.1.18 Automaattisesti säätyvät jarruvivut ja niiden ilmaisimet |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Mekanismi on vahingoittunut, juuttunut tai liikkuu epänormaalisti tai se on liian kulunut tai virheellisesti säädetty. |
|
X |
|
|
b) |
Mekanismi toimii puutteellisesti. |
|
X |
|
||
|
c) |
Virheellisesti asennettu tai korvattu. |
|
X |
|
||
|
1.1.19 Hidastinjärjestelmä (jos asennettu tai vaadittu) |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Asennuksessa tai kiinnityksissä on puutteita. |
X |
|
|
|
Jos vaikuttaa toimivuuteen. |
X |
|||||
|
b) |
Järjestelmässä on ilmeisiä puutteita tai se puuttuu. |
|
X |
|
||
|
1.1.20 Perävaunun jarrujen automaattinen toiminta |
Irrotetaan vetoajoneuvon ja perävaunun välinen jarrukytkentä. |
Perävaunun jarru ei mene automaattisesti päälle, kun kytkentä irrotetaan. |
|
|
X |
|
|
1.1.21 Koko jarrujärjestelmä |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Muut järjestelmän laitteet (esim. pakkasnestepumppu, ilmankuivain jne.) ovat ulkoisesti vahingoittuneita tai erittäin syöpyneitä tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti jarrujärjestelmään. |
|
X |
|
|
Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn. |
X |
|||||
|
b) |
Ilma- ja pakkasnestevuoto. |
X |
|
|
||
|
Vaikuttaa järjestelmän toimivuuteen. |
X |
|||||
|
c) |
Minkä tahansa osan kiinnitys on viallinen tai riittämätön. |
|
X |
|
||
|
d) |
Mihin tahansa osaan tehty muutos, joka ei ole turvallinen 3. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn. |
X |
|||||
|
1.1.22 Mittausliittimet (jos asennettu tai vaadittu) |
Silmämääräinen tarkastus. |
Puuttuvat. |
|
X |
|
|
|
1.1.23 Työntöjarru |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Riittämätön teho. |
|
X |
|
|
|
1.2. Käyttöjarrun suorituskyky ja teho |
||||||
|
1.2.1 Suorituskyky (E) |
Testattaessa jarrutestauslaitteella jarrutusta lisätään asteittain enimmäisvoimaan asti. |
a) |
Jarruvoima riittämätön yhdessä tai useammassa pyörässä. |
|
X |
|
|
Jarruvoima puuttuu yhdestä tai useammasta pyörästä. |
X |
|||||
|
b) |
Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 % toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta. |
|
X |
|
||
|
Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 50 % toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta ohjaavien akselien tapauksessa. |
X |
|||||
|
c) |
Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä). |
|
X |
|
||
|
d) |
Liian pitkä vasteaika jossakin pyörässä. |
|
X |
|
||
|
e) |
Jarruvoiman liiallinen vaihtelu yhden täyden pyörän kierroksen aikana. |
|
X |
|
||
|
1.2.2 Teho (E) |
Testaus jarrutestauslaitteella ilmoitetulla painolla tai, jos tämä ei ole teknisistä syistä mahdollista, testaus koeajon aikana tallentavan hidastuvuusmittarin avulla (1). |
Ei saavuta seuraavaa vähimmäistasoa (2): |
|
|
|
|
|
Luokat M1, M2 ja M3: 50 % (3) |
X |
|
||||
|
Luokka N1: 45 % |
|
|
||||
|
Luokat N2 ja N3: 43 % (4) |
|
|
||||
|
Luokat O3 ja O4: 40 % (5) |
|
|
||||
|
Edellä mainituista arvoista saavutetaan alle 50 %. |
|
X |
||||
|
1.3 Toisiojarrun (hätäjarrun) suorituskyky ja teho (jos toteutettu erillisellä järjestelmällä) |
||||||
|
1.3.1 Suorituskyky (E) |
Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.1 kohdassa määriteltyä menetelmää. |
a) |
Yhden tai useamman pyörän riittämätön jarruvoima. |
|
X |
|
|
Yhden tai useamman pyörän puuttuva jarruvoima. |
X |
|||||
|
b) |
Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 % toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta. |
|
X |
|
||
|
Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 50 % toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta ohjaavien akselien tapauksessa. |
X |
|||||
|
c) |
Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä). |
|
X |
|
||
|
1.3.2 Teho (E) |
Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.2 kohdassa määriteltyä menetelmää. |
Jarruvoima on alle 50 % (6) 1.2.2 kohdassa määritellystä vaaditusta käyttöjarrun tehosta suhteessa suurimpaan sallittuun massaan. |
|
X |
|
|
|
Edellä mainituista jarruvoima-arvoista saavutetaan testauksessa alle 50 % suhteessa ajoneuvon massaan. |
X |
|||||
|
1.4 Seisontajarrun suorituskyky ja teho |
||||||
|
1.4.1 Suorituskyky (E) |
Jarru kytketään jarrutestauslaitteessa tehtävän testin aikana. |
Jarru ei toimi toisella puolella, tai jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvo poikkeaa liiaksi suorasta linjasta. |
|
X |
|
|
|
Jäljempänä 1.4.2 kohdassa tarkoitetuista jarruvoima-arvoista saavutetaan testauksessa alle 50 % suhteessa ajoneuvon massaan. |
X |
|||||
|
1.4.2 Teho (E) |
Testaus jarrutestauslaitteella. Jos tämä ei ole mahdollista, koeajon aikana osoittavan tai tallentavan hidastuvuusmittarin avulla. |
Kaikkien ajoneuvojen osalta kokonaisjarruvoima alle 16 % suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai moottoriajoneuvojen osalta alle 12 % suhteessa ajoneuvoyhdistelmän suurimpaan sallittuun massaan, sen mukaan kumpi on suurempi. |
|
X |
|
|
|
Edellä mainituista kokonaisjarruvoima-arvoista saavutetaan testauksessa alle 50 % suhteessa ajoneuvon massaan. |
X |
|||||
|
1.5 Hidastinjärjestelmän suorituskyky |
Silmämääräinen tarkastus ja, mikäli mahdollista, järjestelmän toimivuuden testaus. |
a) |
Teho ei ole portaattomasti muuttuva (ei sovelleta pakokaasujarrujärjestelmiin). |
|
X |
|
|
b) |
Järjestelmä ei toimi. |
|
X |
|
||
|
1.6 Lukkiutumattomat jarrut (ABS) |
Silmämääräinen tarkastus ja varoitusmerkin tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen ajoneuvon sähköistä liitäntää. |
a) |
Varoitusmerkki ei toimi. |
|
X |
|
|
b) |
Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö. |
|
X |
|
||
|
c) |
Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut. |
|
X |
|
||
|
d) |
Johdotus vahingoittunut. |
|
X |
|
||
|
e) |
Muita osia puuttuu tai ne ovat vahingoittuneet. |
|
X |
|
||
|
f) |
Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta. |
|
X |
|
||
|
1.7 Sähköinen jarrujärjestelmä (EBS) |
Silmämääräinen tarkastus ja varoitusmerkin tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen ajoneuvon sähköistä liitäntää. |
a) |
Varoitusmerkki ei toimi. |
|
X |
|
|
b) |
Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö. |
|
X |
|
||
|
c) |
Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta. |
|
X |
|
||
|
d) |
Vetoauton ja perävaunun välinen liitin on yhteensopimaton tai puuttuu. |
|
|
X |
||
|
1.8 Jarruneste |
Silmämääräinen tarkastus. |
Jarruneste likaista tai saostunutta. |
|
X |
|
|
|
Ilmeinen häiriön vaara. |
X |
|||||
|
2. OHJAUS |
||||||
|
2.1 Mekaaninen kunto |
||||||
|
2.1.1 Ohjausvaihteen kunto |
Ohjausvaihteen toiminnan silmämääräinen tarkastus samalla, kun ohjauspyörää pyöritetään. |
a) |
Kääntöakseli vääntynyt, tai kiilat kuluneet. |
|
X |
|
|
Vaikuttaa toimivuuteen. |
X |
|||||
|
b) |
Kääntöakseli erittäin kulunut. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa toimivuuteen. |
X |
|||||
|
c) |
Kääntöakselin liike liian suuri. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa toimivuuteen. |
X |
|||||
|
d) |
Vuoto. |
|
X |
|
||
|
Tippojen muodostus. |
X |
|||||
|
2.1.2 Ohjausvaihteen kiinnitys |
Tarkastetaan silmämääräisesti ohjausvaihteen kiinnitys runkoon, kun ohjauspyörää pyöritetään myötä- ja vastapäivään. |
a) |
Ohjausvaihteen kiinnitys puutteellinen. |
|
X |
|
|
Kiinnitykset vaarallisen löysiä tai näkyvää liikettä alustaan/koriin nähden. |
X |
|||||
|
b) |
Rungossa olevat kiinnitysreiät ovat soikeat. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa kiinnityksiin merkittävästi. |
X |
|||||
|
c) |
Kiinnityspultteja puuttuu tai niitä on murtunut. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa kiinnityksiin merkittävästi. |
X |
|||||
|
d) |
Ohjausvaihde vaurioitunut. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa ohjausvaihteen kiinnityksen vakauteen. |
X |
|||||
|
2.1.3 Ohjausvivuston kunto |
Tarkastetaan silmämääräisesti ohjauksen osien kuluneisuus, murtumat ja turvallisuus samalla, kun ohjauspyörää pyöritetään myötä- ja vastapäivään. |
a) |
Liikettä sellaisten osien välillä, joiden pitäisi olla kiinteitä. |
|
X |
|
|
Liiallista liikettä tai irtoaminen todennäköistä. |
X |
|||||
|
b) |
Nivelissä liiallista kulumista. |
|
X |
|
||
|
Hyvin suuri irtoamisvaara. |
X |
|||||
|
c) |
Murtuma tai muodonmuutos. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa toimintaan. |
X |
|||||
|
d) |
Ohjausvivuston nivelien kiinnityksen varmistus puuttuu. |
|
X |
|
||
|
e) |
Osien virheellinen asennus (esim. raidetanko tai vetonivel). |
|
X |
|
||
|
f) |
Muutos, joka ei ole turvallinen 3. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa toimintaan. |
X |
|||||
|
g) |
Pölysuojus vahingoittunut tai huonokuntoinen. |
X |
|
|
||
|
Pölysuojus puuttuu tai on erittäin huonokuntoinen. |
X |
|||||
|
2.1.4 Ohjausvivuston toiminta |
Tarkastetaan silmämääräisesti ohjauksen osien kuluneisuus, murtumat ja turvallisuus samalla, kun ohjauspyörää pyöritetään myötä- ja vastapäivään pyörät maassa ja moottori käynnissä (ohjaustehostin). |
a) |
Ohjausvivuston liikkuva osa osuu johonkin rungon kiinteään osaan. |
|
X |
|
|
b) |
Ohjauksen rajoittimet eivät toimi tai puuttuvat. |
|
X |
|
||
|
2.1.5 Ohjaustehostin |
Tarkastetaan, onko ohjausjärjestelmässä vuotoja, ja tarkastetaan hydraulinesteen taso säiliössä (jos näkyvillä). Tarkastetaan ohjaustehostimen toiminta pyörät maassa ja moottori käynnissä. |
a) |
Nestevuoto. |
|
X |
|
|
b) |
Nestettä liian vähän (alle vähimmäismerkinnän). |
|
X |
|
||
|
Liian pieni säiliö. |
X |
|||||
|
c) |
Mekanismi ei toimi. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa ohjaukseen. |
X |
|||||
|
d) |
Mekanismi murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa ohjaukseen. |
X |
|||||
|
e) |
Osat on asennettu virheellisesti, tai ne osuvat toisiinsa. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa ohjaukseen. |
X |
|||||
|
f) |
Muutos, joka ei ole turvallinen 3. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa ohjaukseen. |
X |
|||||
|
g) |
Vaijerit/letkut vahingoittuneita, erittäin syöpyneitä. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa ohjaukseen. |
X |
|||||
|
2.2 Ohjauspyörä, ohjauspylväs ja ohjaustanko |
||||||
|
2.2.1 Ohjauspyörän kunto |
Pyörien ollessa maassa ohjauspyörää painetaan ja vedetään ohjauspylvään suuntaisesti ja ohjauspyörää työnnetään eri suuntiin suorassa kulmassa ohjauspylvääseen nähden. Välyksen ja joustokytkinten tai murrosnivelten kunnon silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Ohjauspyörän ja -pylvään välillä liiallinen välys osoittaa löysyyttä. |
|
X |
|
|
Hyvin suuri irtoamisvaara. |
X |
|||||
|
b) |
Ohjauspyörän keskiön lukituslaite puuttuu. |
|
X |
|
||
|
Hyvin suuri irtoamisvaara. |
X |
|||||
|
c) |
Murtuma tai löysyyttä ohjauspyörän keskiössä, kehässä tai puolissa. |
|
X |
|
||
|
Hyvin suuri irtoamisvaara. |
X |
|||||
|
d) |
Muutos, joka ei ole turvallinen 3. |
|
X |
|
||
|
2.2.2 Ohjauspylväs ja ohjausvaimentimet |
Ohjauspyörää painetaan ja vedetään ohjauspylvään suuntaisesti, ohjauspyörää työnnetään eri suuntiin suorassa kulmassa ohjauspylvääseen nähden. Välyksen ja joustokytkinten tai murrosnivelten kunnon silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Ohjauspyörän keskiön liiallinen liike ylös tai alas. |
|
X |
|
|
b) |
Ohjauspylvään yläpään liian suuri säteittäinen liike pylvään keskiviivaan nähden. |
|
X |
|
||
|
c) |
Joustokytkin vaurioitunut. |
|
X |
|
||
|
d) |
Kiinnitys puutteellinen. |
|
X |
|
||
|
Hyvin suuri irtoamisvaara. |
|
X |
||||
|
e) |
Muutos, joka ei ole turvallinen 3 |
|
|
X |
||
|
2.3 Ohjauksen välys |
Ohjaustehostimella varustettujen ajoneuvojen moottori on käynnissä ja pyörät osoittavat suoraan eteenpäin; ohjauspyörää käännetään kevyesti myötä- ja vastapäivään niin pitkälle kuin mahdollista pyörien liikkumatta. Välyksen silmämääräinen tarkastus. |
Ohjauksessa liikaa välystä (esim. ohjauspyörän kehällä sijaitsevan pisteen liike on yli viidesosa ohjauspyörän halkaisijasta) tai se ei ole vaatimusten 1 mukainen. |
|
X |
|
|
|
Vaikuttaa ohjauksen turvallisuuteen. |
X |
|||||
|
2.4 Pyörien suuntaus (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus. |
Asennettu selkeästi väärin. |
X |
|
|
|
|
Vaikuttaa suoraan eteenpäin ajoon; suuntavakaus puutteellinen. |
X |
|
||||
|
2.5 Perävaunun ohjaavan akselin kääntöpöytä |
Silmämääräinen tarkastus tai tarkastus välystentarkistuslaitteella. |
a) |
Jokin osa hieman vahingoittunut. |
|
X |
|
|
Jokin osa pahoin vahingoittunut tai murtunut. |
X |
|||||
|
b) |
Liikaa välystä. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa suoraan eteenpäin ajoon; suuntavakaus puutteellinen. |
X |
|||||
|
c) |
Kiinnitys puutteellinen. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa kiinnityksiin merkittävästi. |
X |
|||||
|
2.6 Sähkötoiminen ohjaustehostin (EPS) |
Silmämääräinen tarkastus ja sen tarkastus, että ohjauspyörän asento vastaa pyörien asentoa, kun moottori käynnistetään/sammutetaan, ja/tai tarkastus käyttämällä ajoneuvon sähköistä liitäntää. |
a) |
EPS-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä. |
|
X |
|
|
b) |
Ohjaustehostin ei toimi. |
|
X |
|
||
|
c) |
Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta. |
|
X |
|
||
|
3. NÄKYVYYS |
||||||
|
3.1 Näkökenttä |
Silmämääräinen tarkastus kuljettajan istuimelta. |
Kuljettajan näkökentässä on este, joka haittaa näkyvyyttä eteen tai sivuille (tuulilasinpyyhkimien puhdistaman alueen ulkopuolella). |
X |
|
|
|
|
Vaikuttaa tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen, tai ulkopuoliset peilit eivät ole näkyvissä. |
X |
|||||
|
3.2 Lasin kunto |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Lasi tai läpinäkyvä paneeli (jos sallittu) haljennut tai naarmuuntunut/hankautunut (tuulilasinpyyhkimien puhdistaman alueen ulkopuolella). |
X |
|
|
|
Vaikuttaa tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen tai ulkopuoliset peilit eivät ole näkyvissä. |
X |
|||||
|
b) |
Lasi tai läpinäkyvä paneeli (mukaan luettuina heijastavat tai sävytetyt kalvot) ei ole vaatimusten 1 mukainen (tuulilasinpyyhkimien puhdistaman alueen ulkopuolella). |
X |
|
|
||
|
Vaikuttaa tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen, tai ulkopuoliset peilit eivät ole näkyvissä. |
X |
|||||
|
c) |
Lasi tai läpinäkyvä paneeli vaurioitunut. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa suuresti tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen. |
X |
|||||
|
3.3 Taustapeilit tai epäsuoran näkemän laitteet |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Peili tai laite puuttuu tai sitä ei ole asennettu vaatimusten 1 mukaisesti. (käytettävissä vähintään kaksi taustapeiliä tai epäsuoran näkemän laitetta). |
X |
|
|
|
Käytettävissä vähemmän kuin kaksi taustapeiliä tai epäsuoran näkemän laitetta. |
X |
|||||
|
b) |
Peili tai laite hieman vahingoittunut tai löystynyt. |
X |
|
|
||
|
Peili tai laite ei toimi, tai se on pahoin vahingoittunut, löystynyt tai puutteellisesti kiinnitetty. |
X |
|||||
|
c) |
Ei kata tarvittavaa näkökenttää. |
|
X |
|
||
|
3.4 Tuulilasinpyyhkimet |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Tuulilasinpyyhkimet eivät toimi tai puuttuvat. |
|
X |
|
|
b) |
Pyyhkimen sulka vaurioitunut. |
X |
|
|
||
|
Pyyhkimen sulka puuttuu tai on ilmeisen vaurioitunut. |
X |
|||||
|
3.5 Tuulilasin pesulaite |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Pesulaitteen toiminta riittämätön (ei pesunestettä mutta pumppu toimii tai vesisuihku suunnattu väärin). |
X |
|
|
|
|
Pesulaite ei toimi. |
X |
|||||
|
3.6 Huurunpoistojärjestelmä (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Järjestelmä ei toimi tai toiminta ilmeisen puutteellinen. |
X |
|
|
|
|
4. VALAISIMET, HEIJASTIMET JA SÄHKÖLAITTEET |
||||||
|
4.1 Ajovalaisimet |
||||||
|
4.1.1 Kunto ja toiminta |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Valo/valonlähde vaurioitunut tai puuttuu (useampia valoja/valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa toimimattomia alle 1/3). |
X |
|
|
|
Yksi valo/valonlähde; LED-valojen tapauksessa vaikuttaa merkittävästi näkyvyyteen. |
X |
|||||
|
b) |
Heijastusjärjestelmä (heijastinpinta ja lasi) hieman vaurioitunut. |
X |
|
|
||
|
Heijastusjärjestelmä (heijastinpinta ja lasi) pahoin vaurioitunut tai puuttuu. |
X |
|||||
|
c) |
Valaisin puutteellisesti kiinnitetty. |
|
X |
|
||
|
4.1.2 Suuntaus |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu |
(a) Ajovalaisin suunnattu erittäin virheellisesti. |
|
X |
|
|
|
(b) Valonlähde asennettu väärin. |
|
X |
|
|
||
|
4.1.3 Kytkennät |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Kytkin ei toimi vaatimusten 1 mukaisesti (samaan aikaan syttyvien ajovalaisimien lukumäärä). |
X |
|
|
|
Suurimman sallitun valon kirkkauden ylittyminen edessä. |
X |
|||||
|
b) |
Hallintalaitteen toiminta puutteellinen. |
|
X |
|
||
|
4.1.4 Vaatimustenmukaisuus 1 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten 1 mukainen. |
|
X |
|
|
b) |
Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka selvästi heikentävät valon kirkkautta tai muuttavat valon väriä. |
|
X |
|
||
|
c) |
Valonlähde ja valaisin eivät ole yhteensopivia. |
|
X |
|
||
|
4.1.5 Suuntauksensäätö-järjestelmä (jos pakollinen) |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos mahdollista. |
a) |
Laite ei toimi. |
|
X |
|
|
b) |
Käsisäätöistä laitetta ei voi käyttää kuljettajan istuimelta. |
|
X |
|
||
|
4.1.6 Ajovalaisimien pesulaite (jos pakollinen) |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos mahdollista. |
Laite ei toimi. |
X |
|
|
|
|
Kaasupurkausvalaisimien tapauksessa. |
X |
|||||
|
4.2 Etu- ja takavalaisimet, sivuvalaisimet, äärivalaisimet ja huomiovalaisimet |
||||||
|
4.2.1 Kunto ja toiminta |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Valonlähde viallinen. |
|
X |
|
|
b) |
Viallinen lasi. |
|
X |
|
||
|
c) |
Valaisin puutteellisesti kiinnitetty. |
X |
|
|
||
|
Hyvin suuri irtoamisvaara. |
X |
|||||
|
4.2.2 Kytkennät |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Kytkin ei toimi vaatimusten 1 mukaisesti. |
|
X |
|
|
Takavalaisimet ja sivuvalaisimet voidaan sammuttaa, kun ajovalaisimet ovat päällä. |
X |
|||||
|
b) |
Hallintalaitteen toiminta puutteellinen. |
|
X |
|
||
|
4.2.3 Vaatimustenmukaisuus 1 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten 1 mukainen. |
X |
|
|
|
Punainen valo edessä tai valkoinen valo takana; voimakkaasti alentunut valon kirkkaus. |
X |
|||||
|
b) |
Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka heikentävät valon kirkkautta tai muuttavat valon väriä. |
X |
|
|
||
|
Punainen valo edessä tai valkoinen valo takana; voimakkaasti alentunut valon kirkkaus. |
X |
|||||
|
4.3 Jarruvalaisimet |
||||||
|
4.3.1 Kunto ja toiminta |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Valonlähde viallinen (useampia valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa toimimattomia alle 1/3). |
X |
|
|
|
Yksi valonlähde; LED-valojen tapauksessa toimivia alle 2/3. |
X |
|
||||
|
Kaikki valonlähteet eivät toimi. |
|
X |
||||
|
b) |
Hieman viallinen lasi (ei vaikuta valoon). |
X |
|
|
||
|
Erittäin viallinen lasi (vaikuttaa valoon). |
X |
|||||
|
c) |
Valaisin puutteellisesti kiinnitetty. |
X |
|
|
||
|
Hyvin suuri irtoamisvaara. |
X |
|||||
|
4.3.2 Kytkennät |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Kytkin ei toimi vaatimusten 1 mukaisesti. |
X |
|
|
|
Toimii viipeellä. |
X |
|||||
|
Ei toimi lainkaan. |
|
X |
||||
|
b) |
Hallintalaitteen toiminta puutteellinen. |
|
X |
|
||
|
4.3.3 Vaatimustenmukaisuus 1 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten 1 mukainen. |
X |
|
|
|
|
Valkoinen valo takana; voimakkaasti alentunut valon kirkkaus. |
X |
|||||
|
4.4 Suuntavalaisimet ja hätävilkkukytkentä |
||||||
|
4.4.1 Kunto ja toiminta |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Valonlähde viallinen (useampia valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa toimimattomia alle 1/3). |
X |
|
|
|
Yksi valonlähde; LED-valojen tapauksessa toimivia alle 2/3. |
X |
|||||
|
b) |
Hieman viallinen lasi (ei vaikutusta valoon). |
X |
|
|
||
|
Erittäin viallinen lasi (vaikuttaa valoon). |
X |
|||||
|
c) |
Valaisin puutteellisesti kiinnitetty. |
X |
|
|
||
|
Hyvin suuri irtoamisvaara. |
X |
|||||
|
4.4.2 Kytkennät |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Kytkin ei toimi vaatimusten 1 mukaisesti. |
X |
|
|
|
|
Ei toimi lainkaan. |
X |
|||||
|
4.4.3 Vaatimustenmukaisuus 1 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten 1 mukainen. |
|
X |
|
|
|
4.4.4 Vilkkumistaajuus |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Vilkkumistaajuus ei ole vaatimusten 1 mukainen (taajuus poikkeaa vaatimuksista yli 25 %). |
X |
|
|
|
|
4.5 Etu- ja takasumuvalaisimet |
||||||
|
4.5.1 Kunto ja toiminta |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Valonlähde viallinen (useampia valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa toimimattomia alle 1/3). |
X |
|
|
|
Yksi valonlähde; LED-valojen tapauksessa toimivia alle 2/3. |
X |
|||||
|
b) |
Hieman viallinen lasi (ei vaikutusta valoon). |
X |
|
|
||
|
Erittäin viallinen lasi (vaikuttaa valoon). |
X |
|||||
|
c) |
Valaisin puutteellisesti kiinnitetty. |
X |
|
|
||
|
Erittäin suuri irtoamisen tai vastaantulevan liikenteen häikäisemisen vaara. |
X |
|||||
|
4.5.2 Suuntaus (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Etusumuvalojen suuntaus virheellinen vaakatasossa, kun valokuviolla on ääriraja (ääriraja liian alhaalla). |
X |
|
|
|
|
Ääriraja ajovalaisimien äärirajaa korkeammalla. |
X |
|||||
|
4.5.3 Kytkennät |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Kytkin ei toimi vaatimusten 1 mukaisesti. |
X |
|
|
|
|
Ei toimi |
X |
|||||
|
4.5.4 Vaatimustenmukaisuus 1 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten 1 mukainen. |
|
X |
|
|
b) |
Järjestelmä ei toimi vaatimusten 1 mukaisesti. |
X |
|
|
||
|
4.6 Peruutusvalaisimet |
||||||
|
4.6.1 Kunto ja toiminta |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Valonlähde viallinen. |
X |
|
|
|
b) |
Lasi viallinen. |
X |
|
|
||
|
c) |
Valaisin puutteellisesti kiinnitetty. |
X |
|
|
||
|
Hyvin suuri irtoamisvaara. |
X |
|||||
|
4.6.2 Vaatimustenmukaisuus 1 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten 1 mukainen. |
|
X |
|
|
b) |
Järjestelmä ei toimi vaatimusten 1 mukaisesti. |
|
X |
|
||
|
4.6.3 Kytkennät |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Kytkin ei toimi vaatimusten 1 mukaisesti. |
X |
|
|
|
|
Peruutusvalaisin voidaan kytkeä päälle, vaikkei peruutusvaihde ole päällä. |
X |
|||||
|
4.7 Takarekisterikilven valaisin |
||||||
|
4.7.1 Kunto ja toiminta |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Valaisin lähettää suoraa tai valkoista valoa taakse. |
X |
|
|
|
b) |
Valonlähde viallinen (useita valonlähteitä). |
X |
|
|
||
|
Valonlähde viallinen (yksi valonlähde). |
X |
|||||
|
c) |
Valaisin puutteellisesti kiinnitetty. |
X |
|
|
||
|
Hyvin suuri irtoamisvaara. |
X |
|||||
|
4.7.2 Vaatimustenmukaisuus 1 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Järjestelmä ei toimi vaatimusten 1 mukaisesti. |
X |
|
|
|
|
4.8 Heijastimet, näkymistä parantavat (heijastavat) merkinnät ja takahuomiokilvet |
||||||
|
4.8.1 Kunto |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Heijastinlaite puutteellinen tai vahingoittunut. |
X |
|
|
|
Vaikuttaa heijastavuuteen. |
X |
|||||
|
b) |
Heijastin puutteellisesti kiinnitetty. |
X |
|
|
||
|
Saattaa irrota. |
X |
|||||
|
4.8.2 Vaatimustenmukaisuus 1 |
Silmämääräinen tarkastus. |
Heijastin tai sen väri tai sijoitus ei ole vaatimusten 1 mukainen. |
|
X |
|
|
|
Puuttuu tai lähettää punaista valoa eteen tai valkoista valoa taakse. |
|
X |
||||
|
4.9 Valaisinlaitteiden pakolliset merkkivalaisimet |
||||||
|
4.9.1 Kunto ja toiminta |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Ei toimi. |
X |
|
|
|
|
Ei toimi kaukovalaisimen tai takasumuvalaisimen osalta. |
X |
|
||||
|
4.9.2 Vaatimustenmukaisuus 1 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Eivät vaatimusten 1 mukaisia. |
X |
|
|
|
|
4.10 Vetoauton ja perävaunun tai puoliperävaunun väliset sähkökytkennät |
Silmämääräinen tarkastus; jos mahdollista, tarkastetaan kytkennän sähköinen jatkuvuus. |
a) |
Kiinteät osat puutteellisesti kiinnitetty. |
X |
|
|
|
Löysä pistoke. |
X |
|||||
|
b) |
Eristys vahingoittunut tai huonokuntoinen. |
X |
|
|
||
|
Saattaa aiheuttaa oikosulun. |
X |
|||||
|
c) |
Perävaunun tai vetoauton sähköliitännät toimivat virheellisesti. |
|
X |
|
||
|
Perävaunun jarruvalot eivät toimi lainkaan. |
X |
|||||
|
4.11 Sähköjohdot |
Silmämääräinen tarkastus, (soveltuvin osin) myös tarkastus moottoritilan sisältä. |
a) |
Johtojen kiinnitys puutteellinen. |
X |
|
|
|
Kiinnitykset löysiä, kosketuksissa teräviin reunoihin, liitosten irtoaminen todennäköistä. |
X |
|
||||
|
Johdot todennäköisesti kosketuksissa kuumiin tai pyöriviin osiin tai maahan, liitoksia irronnut (jarrutuksen tai ohjauksen kannalta merkitykselliset osat). |
|
X |
||||
|
b) |
Johdot hieman vaurioituneita. |
X |
|
|
||
|
Johdot pahoin vaurioituneita. |
X |
|||||
|
Johdot äärimmäisen vaurioituneita (jarrutuksen tai ohjauksen kannalta merkitykselliset osat). |
X |
|||||
|
c) |
Eristys vahingoittunut tai huonokuntoinen. |
X |
|
|
||
|
Saattaa aiheuttaa oikosulun. |
X |
|
||||
|
Ilmeinen palovaara, kipinöiden muodostus. |
|
X |
||||
|
4.12 Ei-pakolliset valaisimet ja heijastimet (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Valaisinta/heijastinta ei ole asennettu vaatimusten 1 mukaisesti. |
X |
|
|
|
Lähettää/heijastaa punaista valoa edessä tai valkoista valoa takana. |
X |
|||||
|
b) |
Valaisimen toiminta ei ole vaatimusten 1 mukaista. |
X |
|
|
||
|
Samanaikaisesti toiminnassa olevien ajovalojen lukumäärä ylittää sallitun valon kirkkauden. Lähettää punaista valoa edessä tai valkoista valoa takana. |
X |
|||||
|
c) |
Valaisin/heijastin puutteellisesti kiinnitetty. |
X |
|
|
||
|
Hyvin suuri irtoamisvaara. |
X |
|||||
|
4.13 Akku (akut) |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Puutteellinen kiinnitys. |
X |
|
|
|
Ei kiinnitetty asianmukaisesti; saattaa aiheuttaa oikosulun. |
X |
|||||
|
b) |
Vuoto. |
X |
|
|
||
|
Vaarallisten aineiden vuoto. |
X |
|||||
|
c) |
Viallinen kytkin (jos vaadittu). |
|
X |
|
||
|
d) |
Vialliset sulakkeet (jos vaadittu). |
|
X |
|
||
|
e) |
Riittämätön tuuletus (jos vaadittu). |
|
X |
|
||
|
5. AKSELIT, PYÖRÄT, RENKAAT JA PYÖRÄNTUENTA |
||||||
|
5.1 Akselit |
||||||
|
5.1.1 Akselit (+E) |
Silmämääräinen tarkastus käyttäen välystentarkistuslaitetta, jos saatavilla. |
a) |
Akselissa murtuma tai muodonmuutos. |
|
|
X |
|
b) |
Kiinnitys ajoneuvoon puutteellinen. |
|
X |
|
||
|
Puutteellinen vakaus, vaikuttaa toimivuuteen: liiallinen liikkuvuus kiinnityksiin nähden. |
X |
|||||
|
c) |
Muutos, joka ei ole turvallinen 3 |
|
X |
|
||
|
Puutteellinen vakaus, vaikuttaa toimivuuteen, liian lähellä ajoneuvon muita osia tai maata. |
X |
|||||
|
5.1.2. Olka-akselit (+E) |
Silmämääräinen tarkastus käyttäen välystentarkistuslaitetta, jos saatavilla. Kuhunkin pyörään kohdistetaan pysty- tai sivuttaissuuntainen voima ja tarkkaillaan akselin ja olka-akselin välisen liikkeen suuruutta. |
a) |
Olka-akseli murtunut. |
|
|
X |
|
b) |
Olkatappi ja/tai holkit erittäin kuluneet. |
|
X |
|
||
|
Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen. |
X |
|||||
|
c) |
Liikaa liikettä olka-akselin ja akselin välillä. |
|
X |
|
||
|
Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen. |
X |
|||||
|
d) |
Olka-akselin lukitus puutteellinen. |
|
X |
|
||
|
Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen. |
X |
|||||
|
5.1.3 Pyörän laakerit (+E) |
Silmämääräinen tarkastus käyttäen välystentarkistuslaitetta, jos saatavilla. Heilutetaan pyörää tai kohdistetaan sivuttaissuuntainen voima kuhunkin pyörään ja tarkkaillaan pyörän liikettä ylöspäin suhteessa olka-akseliin. |
a) |
Pyöränlaakerissa liikaa välystä. |
|
X |
|
|
Suuntavakaus puutteellinen; hajoamisvaara. |
X |
|||||
|
b) |
Pyöränlaakeri liian tiukka, jumittunut. |
|
X |
|
||
|
Ylikuumenemisvaara; hajoamisvaara. |
X |
|||||
|
5.2 Pyörät ja renkaat |
||||||
|
5.2.1 Pyörän napa |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Pyörän muttereita tai pultteja puuttuu. |
|
X |
|
|
Kiinnitys puuttuu tai on niin löysä, että liikenneturvallisuus vaarantuu merkittävästi. |
X |
|||||
|
b) |
Napa kulunut tai vahingoittunut. |
|
X |
|
||
|
Napa kulunut tai vahingoittunut tavalla, joka vaikuttaa pyörien turvalliseen kiinnitykseen. |
X |
|||||
|
5.2.2 Pyörät |
Kunkin vanteen molempien puolien silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. |
a) |
Murtumia tai puutteellinen hitsaus. |
|
|
X |
|
b) |
Renkaan lukkorenkaita ei ole asennettu asianmukaisesti. |
|
X |
|
||
|
Irtoaminen todennäköistä. |
X |
|||||
|
c) |
Vanne pahoin vääntynyt tai erittäin kulunut. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa pyörän navan turvalliseen kiinnitykseen; vaikuttaa renkaan turvalliseen kiinnitykseen. |
X |
|||||
|
d) |
Vanteen koko, tekninen rakenne, yhteensopivuus tai tyyppi ei ole vaatimusten 1 mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. |
|
X |
|
||
|
5.2.3 Renkaat |
Koko renkaan silmämääräinen tarkastus liikuttamalla ajoneuvoa eteen ja taakse. |
a) |
Renkaan koko, kantavuus, hyväksymismerkki tai nopeusluokka ei ole vaatimusten 1 mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. |
|
X |
|
|
Riittämätön kantavuus tai nopeusluokka suhteessa tosiasialliseen käyttöön, rengas koskettaa muita ajoneuvon kiinteitä osia heikentäen ajoturvallisuutta. |
X |
|||||
|
b) |
Samalla akselilla tai paripyörissä erikokoisia renkaita. |
|
X |
|
||
|
c) |
Samalla akselilla rakenteeltaan erilaisia renkaita (vyörenkaat/ristikudosrenkaat). |
|
X |
|
||
|
d) |
Renkaassa vakavia vaurioita tai viiltoja. |
|
X |
|
||
|
Kudosrakenne näkyvissä tai vahingoittunut. |
X |
|||||
|
e) |
Renkaan kulutuspinnan kulumismerkintä näkyvissä. |
|
X |
|
||
|
Renkaan urasyvyys ei ole vaatimusten 1 mukainen. |
X |
|||||
|
f) |
Rengas hankaa toiseen osaan (joustavat roiskeenestolaitteet). |
X |
|
|
||
|
Rengas hankaa toiseen osaan (ajoturvallisuus ei ole vaarantunut). |
X |
|||||
|
g) |
Uudelleenpinnoitetut renkaat eivät ole vaatimusten 1 mukaiset. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa kudosrakenteen suojapinnoitteeseen. |
X |
|||||
|
5.3 Pyöräntuenta |
||||||
|
5.3.1 Jouset ja kallistuksenvakaajat (+E) |
Silmämääräinen tarkastus käyttäen välystentarkistuslaitetta, jos saatavilla. |
a) |
Jouset puutteellisesti kiinnitetty runkoon tai akseliin. |
|
X |
|
|
Näkyvää liikettä, kiinnitykset erittäin löystyneet. |
X |
|||||
|
b) |
Jousen osa vahingoittunut tai murtunut. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa erittäin merkittävästi pääjousen tai lisäjousten toimintaan. |
X |
|||||
|
c) |
Jousi puuttuu. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa erittäin merkittävästi pääjousen tai lisäjousten toimintaan. |
X |
|||||
|
d) |
Muutos, joka ei ole turvallinen 3. |
|
X |
|
||
|
Liian lähellä ajoneuvon muita osia; jousijärjestelmä ei toimi. |
X |
|||||
|
5.3.2 Iskunvaimentimet |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Iskunvaimentimet puutteellisesti kiinnitetty runkoon tai akseliin. |
X |
|
|
|
Iskunvaimennin irti kiinnityksistään. |
|
X |
||||
|
b) |
Iskunvaimennin vahingoittunut ja siinä on merkkejä vakavasta vuodosta tai toimintahäiriöstä. |
|
X |
|
||
|
c) |
Iskunvaimennin puuttuu. |
|
X |
|
||
|
5.3.3 Vääntösauvat, tukivarret ja reaktiotangot (+E) |
Silmämääräinen tarkastus käyttäen välystentarkistuslaitetta, jos saatavilla. |
a) |
Osa puutteellisesti kiinnitetty runkoon tai akseliin. |
|
X |
|
|
Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen. |
X |
|||||
|
b) |
Osa vahingoittunut tai erittäin syöpynyt. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa osan vakauteen, tai osa murtunut. |
X |
|||||
|
c) |
Muutos, joka ei ole turvallinen 3. |
|
X |
|
||
|
Liian lähellä ajoneuvon muita osia; järjestelmä ei toimi. |
X |
|||||
|
5.3.4 Jousituksen nivelet (+E) |
Silmämääräinen tarkastus käyttäen välystentarkistuslaitetta, jos saatavilla. |
a) |
Jousen riipuke ja/tai holkit tai jousituksen nivelet erittäin kuluneet. |
|
X |
|
|
Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen. |
X |
|||||
|
b) |
Pölysuojus pahoin vaurioitunut. |
X |
|
|
||
|
Pölysuojus puuttuu tai murtunut. |
|
X |
||||
|
5.3.5 Ilmajousitus |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Järjestelmä ei toimi. |
|
|
X |
|
b) |
Mikä tahansa osa vahingoittunut, muutettu tai vaurioitunut järjestelmän toimintaa haittaavalla tavalla. |
|
X |
|
||
|
Vaikuttaa suuresti järjestelmän toimintaan. |
X |
|||||
|
c) |
Järjestelmässä korvin kuultava vuoto. |
|
X |
|
||
|
d) |
Muutos, joka ei ole turvallinen. |
|
X |
|
||
|
6. RUNKO JA KORI VARUSTEINEEN |
||||||
|
6.1 Runko tai kori varusteineen |
||||||
|
6.1.1 Yleinen kunto |
Silmämääräinen tarkastus |
a) |
Jonkin pitkittäis- tai poikittaisosan vähäinen murtuma tai muodonmuutos. |
|
X |
|
|
Jonkin pitkittäis- tai poikittaisosan vakava murtuma tai muodonmuutos. |
X |
|||||
|
b) |
Vahvistuslevyjen tai kiinnikkeiden kiinnitys puutteellinen. |
|
X |
|
||
|
Suurin osa kiinnityksistä löysiä. Osien lujuus riittämätön. |
X |
|||||
|
c) |
Rakenteen lujuuteen vaikuttava ruostevaurio. |
|
X |
|
||
|
Osien lujuus riittämätön. |
X |
|||||
|
6.1.2 Pakoputkisto ja äänenvaimentimet |
Silmämääräinen tarkastus |
a) |
Pakoputkisto puutteellisesti kiinnitetty tai vuotaa. |
|
X |
|
|
b) |
Pakokaasu pääsee ohjaamoon tai matkustajatilaan. |
|
X |
|
||
|
Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden. |
X |
|||||
|
6.1.3 Polttoainesäiliö ja-putket (myös lämmityslaitteen polttoainesäiliö ja putket) |
Silmämääräinen tarkastus; LPG/CNG/LNG-järjestelmissä käytetään vuodonilmaisinlaitetta. |
a) |
Polttoainesäiliö tai -putket puutteellisesti kiinnitetty, mikä aiheuttaa erityisen palovaaran. |
|
|
X |
|
b) |
Polttoainetta vuotaa tai täyttöaukon kansi puuttuu tai ei toimi. |
|
X |
|
||
|
Palovaara; vaarallisen aineen liiallinen vuoto. |
X |
|||||
|
c) |
Hankautuneet putket. |
X |
|
|
||
|
Vahingoittuneet putket. |
|
X |
||||
|
d) |
Polttoaineen sulkuhana (jos vaadittu) ei toimi asianmukaisesti. |
|
X |
|
||
|
e) |
Seuraavista syistä aiheutuva palovaara: — vuotava polttoaine — polttoainesäiliö tai pakoputki epäasianmukaisesti suojattu — moottoritilan kunto. |
|
|
X |
||
|
f) |
LPG/CNG/LNG- tai vetyjärjestelmä ei ole vaatimustenmukainen, mikä tahansa järjestelmän osa viallinen 1. |
|
|
X |
||
|
6.1.4 Puskurit, sivusuojat ja taka-alleajosuojat |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Puutteellinen kiinnitys tai vaurioita, jotka voivat aiheuttaa vammoja kosketuksessa. |
|
X |
|
|
Osia saattaa irrota; vaikuttaa suuresti toimivuuteen. |
X |
|||||
|
b) |
Laite selvästi vaatimusten 1 vastainen. |
|
X |
|
||
|
6.1.5 Varapyörän teline (jos asennettu) |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Teline ei ole asianmukaisessa kunnossa. |
X |
|
|
|
b) |
Teline murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty. |
|
X |
|
||
|
c) |
Vararengas puutteellisesti kiinnitetty telineeseen. |
|
X |
|
||
|
Hyvin suuri irtoamisvaara. |
X |
|||||
|
6.1.6 Kytkentä- ja hinauslaitteet (+E) |
Kulumisen ja asianmukaisen toiminnan silmämääräinen tarkastus, kiinnittäen erityistä huomiota asennettuihin turvalaitteisiin ja/tai tarkastus mittauslaitteella. |
a) |
Jokin osa vahingoittunut, puutteellinen tai murtunut (jos ei käytössä). |
|
X |
|
|
Osa vahingoittunut, puutteellinen tai murtunut (jos käytössä). |
X |
|||||
|
b) |
Jokin osa erittäin kulunut. |
|
X |
|
||
|
Yli käyttörajan. |
X |
|||||
|
c) |
Kiinnitys puutteellinen. |
|
X |
|
||
|
Kiinnitys löystynyt, hyvin suuri irtoamisvaara. |
X |
|||||
|
d) |
Turvalaite puuttuu tai ei toimi asianmukaisesti. |
|
X |
|
||
|
e) |
Kytkentäosoitin ei toimi. |
|
X |
|
||
|
f) |
Peittää rekisterikilven tai valaisimen (kun poissa käytöstä). |
X |
|
|
||
|
Rekisterikilpi ei luettavissa (kun poissa käytöstä). |
|
X |
||||
|
g) |
Muutos, joka ei ole turvallinen 3 (toissijaiset osat). |
|
X |
|
||
|
Muutos, joka ei ole turvallinen 3 (ensisijaiset osat). |
X |
|||||
|
h) |
Liian heikko tai yhteensopimaton kytkentä tai kytkentälaite ei vaatimusten mukainen. |
|
|
X |
||
|
6.1.7 Vaihteisto |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Löysiä tai puuttuvia kiinnityspultteja. |
|
X |
|
|
Löysiä tai puuttuvia kiinnityspultteja niin paljon, että liikenneturvallisuus vaarantuu vakavasti. |
X |
|||||
|
b) |
Vaihteiston laakerit erittäin kuluneet. |
|
X |
|
||
|
Hyvin suuri löystymis- tai murtumisvaara. |
|
X |
||||
|
c) |
Akselin nivel tai voimansiirtoketjut/-hihnat erittäin kuluneet. |
|
X |
|
||
|
Hyvin suuri löystymis- tai murtumisvaara. |
X |
|||||
|
d) |
Vaurioituneet joustokytkimet. |
|
X |
|
||
|
Hyvin suuri löystymis- tai murtumisvaara. |
X |
|||||
|
e) |
Akseli vahingoittunut tai vääntynyt. |
|
X |
|
||
|
f) |
Laakeripesä murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty. |
|
X |
|
||
|
Hyvin suuri löystymis- tai murtumisvaara. |
X |
|||||
|
g) |
Pölysuojus pahoin vaurioitunut. |
X |
|
|
||
|
Pölysuojus puuttuu tai murtunut. |
|
X |
||||
|
h) |
Laiton muutos voimansiirtolaitteissa. |
|
X |
|
||
|
6.1.8 Moottorikiinnikkeet |
Silmämääräinen tarkastus |
Kiinnikkeet huonokuntoisia, niissä on ilmeisiä ja vakavia vaurioita. |
|
X |
|
|
|
Löysät tai murtuneet kiinnikkeet. |
|
X |
||||
|
6.1.9 Moottorin suorituskyky (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää. |
a) |
Ohjausyksikköä muutettu turvallisuuteen ja/tai ympäristöön vaikuttavalla tavalla. |
|
X |
|
|
b) |
Moottoria muutettu turvallisuuteen ja/tai ympäristöön vaikuttavalla tavalla. |
|
|
X |
||
|
6.2. Ohjaamo ja kuormakori |
||||||
|
6.2.1 Kunto |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Löystynyt tai vahingoittunut paneeli tai osa, joka voi aiheuttaa vammoja. |
|
X |
|
|
Saattaa irrota. |
X |
|||||
|
b) |
Runkopilarin kiinnitys puutteellinen. |
|
X |
|
||
|
Puutteellinen vakaus. |
X |
|||||
|
c) |
Pakokaasu pääsee sisään. |
|
X |
|
||
|
Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden. |
X |
|||||
|
d) |
Muutos, joka ei ole turvallinen 3 |
|
X |
|
||
|
Liian lähellä pyöriviä tai liikkuvia osia ja tietä. |
X |
|||||
|
6.2.2 Kiinnitys |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Kori tai ohjaamo puutteellisesti kiinnitetty. |
|
X |
|
|
Vaikuttaa vakauteen. |
X |
|||||
|
b) |
Kori/ohjaamo on selvästi vinossa runkoon nähden. |
|
X |
|
||
|
c) |
Korin/ohjaamon kiinnitys runkoon tai poikittaistukeen puutteellinen tai puuttuu ja jos symmetrinen. |
|
X |
|
||
|
Korin/ohjaamon kiinnitys runkoon tai poikittaistukeen puuttuu tai on niin puutteellinen, että liikenneturvallisuus vaarantuu vakavasti. |
X |
|||||
|
d) |
Itsekantavan korin kiinnityspisteissä ruostevaurioita. |
|
X |
|
||
|
Puutteellinen vakaus. |
X |
|||||
|
6.2.3 Ovet ja ovenkahvat |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Ovi ei aukene tai sulkeudu kunnolla. |
|
X |
|
|
b) |
Ovi saattaa aueta vahingossa, tai se ei pysy kiinni (liukuovet). |
|
X |
|
||
|
Ovi saattaa aueta vahingossa, tai se ei pysy kiinni (kääntöovet). |
X |
|||||
|
c) |
Ovet, saranat, kahvat tai pilari vaurioituneita. |
X |
|
|
||
|
Ovet, saranat, kahvat tai pilari puuttuvat tai löysiä. |
|
X |
||||
|
6.2.4 Lattia |
Silmämääräinen tarkastus. |
Lattia heikko tai pahoin vaurioitunut. |
|
X |
|
|
|
Riittämätön vakaus. |
X |
|||||
|
6.2.5 Kuljettajan istuin |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Istuimen rakenne viallinen. |
|
X |
|
|
Istuimen kiinnitys löysä. |
X |
|||||
|
b) |
Säätömekanismi ei toimi asianmukaisesti. |
|
X |
|
||
|
Istuin liikkuu tai selkänoja ei korjattavissa. |
X |
|||||
|
6.2.6 Muut istuimet |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä (toissijaiset osat). |
X |
|
|
|
Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä (olennaiset osat). |
X |
|||||
|
b) |
Istuimia ei ole asennettu vaatimusten 1 mukaisesti. |
X |
|
|
||
|
Istuinten sallittu lukumäärä ylittyy; sijoittelu ei hyväksynnän mukainen. |
X |
|||||
|
6.2.7 Hallintalaitteet |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Mikä tahansa ajoneuvon turvallisen käytön kannalta välttämätön hallintalaite ei toimi asianmukaisesti. |
|
X |
|
|
|
Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen. |
X |
|||||
|
6.2.8 Ohjaamon askelmat |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Askelma tai astinlauta puutteellisesti kiinnitetty. |
X |
|
|
|
Riittämätön vakaus. |
|
X |
||||
|
b) |
Askelma tai astinlauta vaurioitunut niin, että voi aiheuttaa vammoja käyttäjille. |
|
X |
|
||
|
6.2.9 Muut sisä- ja ulkovarusteet ja -laitteet |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Muiden varusteiden ja laitteiden kiinnitys puutteellinen. |
|
X |
|
|
b) |
Muu varuste tai laite ei ole vaatimusten 1 mukainen. |
X |
|
|
||
|
Asennetut osat voivat aiheuttaa vammoja; vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen. |
X |
|||||
|
c) |
Vuotava hydraulilaite. |
X |
|
|
||
|
Vaarallisen aineen merkittävä vuoto. |
|
X |
||||
|
6.2.10 Roiskesuojat ja roiskeläpät |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Puuttuu, löysällä tai erittäin syöpynyt. |
X |
|
|
|
Voi aiheuttaa vammoja; saattaa irrota. |
X |
|||||
|
b) |
Liian lähellä rengasta/pyörää (roiskeläppä). |
X |
|
|
||
|
Liian lähellä rengasta/pyörää (roiskesuoja). |
X |
|||||
|
c) |
Ei vaatimusten 1 mukainen. |
X |
|
|
||
|
Ei peitä kulutuspintaa riittävästi. |
|
X |
||||
|
7. MUUT VARUSTEET |
||||||
|
7.1. Turvavyöt/lukot ja turvajärjestelmät |
||||||
|
7.1.1 Turvavöiden/lukkojen kiinnityksen turvallisuus |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Kiinnityspiste pahoin vaurioitunut. |
|
X |
|
|
Vaikuttaa vakauteen. |
X |
|||||
|
b) |
Kiinnitys löystynyt. |
|
X |
|
||
|
7.1.2 Turvavöiden/lukkojen kunto |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Pakollinen turvavyö puuttuu tai sitä ei ole asennettu. |
|
X |
|
|
b) |
Turvavyö vahingoittunut. |
X |
|
|
||
|
Viiltoja tai merkkejä liiallisesta venymisestä. |
|
X |
||||
|
c) |
Turvavyö ei ole vaatimusten 1 mukainen. |
|
X |
|
||
|
d) |
Turvavyön lukko vahingoittunut tai se ei toimi asianmukaisesti. |
|
X |
|
||
|
e) |
Turvavyön kelauslaite vahingoittunut tai se ei toimi asianmukaisesti. |
|
X |
|
||
|
7.1.3 Turvavöiden voimanrajoittimet |
Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää. |
a) |
Voimanrajoitin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon. |
|
X |
|
|
b) |
Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta. |
|
X |
|
||
|
7.1.4 Turvavöiden esikiristimet |
Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää. |
a) |
Esikiristin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon. |
|
X |
|
|
b) |
Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta. |
|
X |
|
||
|
7.1.5 Turvatyyny |
Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää. |
a) |
Turvatyyny puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon. |
|
X |
|
|
b) |
Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta. |
|
X |
|
||
|
c) |
Turvatyyny ei selvästi toimi. |
|
X |
|
||
|
7.1.6 Turvajärjestelmät |
Toimintahäiriön merkkivalon (MIL) silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää. |
a) |
SRS-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä. |
|
X |
|
|
b) |
Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta. |
|
X |
|
||
|
7.2 Palosammutin (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Puuttuu. |
|
X |
|
|
b) |
Ei vaatimusten 1 mukainen |
X |
|
|
||
|
Jos vaadittu (esim. taksit, linja-autot jne.). |
X |
|||||
|
7.3 Lukkolaite ja luvattoman käytön estävä laite |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Laite ei estä ajoneuvon käyttöä. |
X |
|
|
|
b) |
Viallinen. |
|
X |
|
||
|
Lukitsee ajoneuvon tai estää sen käytön tahattomasti. |
X |
|||||
|
7.4 Varoituskolmio (jos vaadittu) (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Puuttuu tai puutteellinen. |
X |
|
|
|
b) |
Ei vaatimusten 1 mukainen. |
X |
|
|
||
|
7.5 Ensiapupakkaus (jos vaadittu) (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus. |
Puuttuu, puutteellinen tai ei vaatimusten 1 mukainen. |
X |
|
|
|
|
7.6 Pyörän jarrukiilat (jos vaadittu) (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus. |
Puuttuvat tai vaurioituneet, riittämätön vakaus tai koko. |
|
X |
|
|
|
7.7 Äänimerkinantolaite |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Ei toimi asianmukaisesti. |
X |
|
|
|
Ei toimi lainkaan. |
|
X |
||||
|
b) |
Käyttölaite huonosti kiinnitetty. |
X |
|
|
||
|
c) |
Ei vaatimusten 1 mukainen. |
X |
|
|
||
|
Ääni voidaan sekoittaa virallisiin sireeneihin. |
|
X |
||||
|
7.8 Nopeusmittari |
Silmämääräinen tarkastus tai toiminnan kokeilu koeajon aikana tai sähköisesti. |
a) |
Ei asennettu vaatimusten 1 mukaisesti. |
X |
|
|
|
Puuttuu (jos vaadittu). |
|
X |
||||
|
b) |
Toiminta puutteellinen. |
X |
|
|
||
|
Ei toimi lainkaan. |
|
X |
||||
|
c) |
Valaistus ei toimi riittävästi. |
X |
|
|
||
|
Valaistus ei toimi lainkaan. |
X |
|||||
|
7.9 Ajopiirturi (jos asennettu tai vaadittu) |
Silmämääräinen tarkastus |
a) |
Ei asennettu vaatimusten 1 mukaisesti. |
|
X |
|
|
b) |
Ei toimi. |
|
X |
|
||
|
c) |
Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu. |
|
X |
|
||
|
d) |
Asennuskilpi puuttuu, huonosti luettavissa tai ei enää voimassa. |
|
X |
|
||
|
e) |
Laitteen tietoja on selvästi muutettu tai laitetta käsitelty vilpillisesti. |
|
X |
|
||
|
f) |
Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa. |
|
X |
|
||
|
7.10 Nopeudenrajoitin (jos asennettu tai vaadittu) (+E) |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos laite käytettävissä. |
a) |
Ei asennettu vaatimusten 1 mukaisesti. |
|
X |
|
|
b) |
Selvästi toimimaton. |
|
X |
|
||
|
c) |
Asetusnopeus väärä (jos tarkastetaan). |
|
X |
|
||
|
d) |
Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu. |
|
X |
|
||
|
e) |
Kilpi puuttuu, tai se ei ole luettavissa. |
|
X |
|
||
|
f) |
Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa. |
|
X |
|
||
|
7.11 Matkamittari, jos saatavilla (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää. |
a) |
Tietoja selvästi muutettu (petos) ajoneuvon mittarilukeman alentamiseksi tai vääristämiseksi. |
|
X |
|
|
b) |
Selvästi toimimaton. |
|
X |
|
||
|
7.12 Ajonvakautusjärjestelmä (ESC), jos asennettu tai vaadittu (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää. |
a) |
Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut. |
|
X |
|
|
b) |
Johdotus vahingoittunut. |
|
X |
|
||
|
c) |
Muita osia puuttuu, tai ne ovat vahingoittuneet. |
|
X |
|
||
|
d) |
Kytkin vahingoittunut tai ei toimi asianmukaisesti. |
|
X |
|
||
|
e) |
ESC-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä. |
|
X |
|
||
|
f) |
Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta. |
|
X |
|
||
|
8 YMPÄRISTÖHAITAT |
||||||
|
8.1. Melu |
||||||
|
8.1.1 Äänenvaimennusjärjestelmä (+E) |
Subjektiivinen arviointi (paitsi jos tarkastaja katsoo, että sallittu melutaso saattaa ylittyä, jolloin voidaan suorittaa melumittaus äänitasomittarilla ajoneuvon ollessa paikallaan). |
a) |
Vaatimuksissa 1 sallittu melutaso ylittyy. |
|
X |
|
|
b) |
Mikä tahansa äänenvaimennusjärjestelmän osa on löysä, vahingoittunut, väärin asennettu, puuttuu tai osaa on selvästi muutettu tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti melutasoon. |
|
X |
|
||
|
Hyvin suuri irtoamisvaara. |
X |
|||||
|
8.2 Pakokaasupäästöt |
||||||
|
8.2.1 Ottomoottorin päästöt |
||||||
|
8.2.1.1 Pakokaasupäästöjen rajoituslaite |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Valmistajan asentama päästönrajoituslaite puuttuu, sitä on muutettu, tai se on ilmeisen viallinen. |
|
X |
|
|
b) |
Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin. |
|
X |
|
||
|
c) |
Toimintahäiriön merkkivalo ei noudata oikeaa järjestystä. |
|
X |
|
||
|
8.2.1.2 Kaasupäästöt (E) |
— Päästöluokkiin Euro 5 ja Euro V saakka (7): — Mittaukset vaatimusten 1 mukaisella pakokaasu-analysaattorilla tai OBD-laitteen lukema. Pakokaasupäästöjen arvioinnissa on aina ensisijaisena menetelmänä päästöjen mittaaminen pakoputken päästä. Jäsenvaltiot voivat vastaavuuden arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon asiaankuuluvan tyyppihyväksyntälain-säädännön sallia OBD-järjestelmän käytön valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten mukaisesti. — Päästöluokista Euro 6 ja Euro VI alkaen (8): — Mittaukset pakokaasuanalysaattorilla vaatimusten 1 mukaisesti tai OBD-laitteen lukema valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten 1 mukaisesti. — Mittaukset eivät sovellettavissa kaksitahtimoottoreihin. — Vaihtoehtoisesti mittaukset voidaan tehdä anturilaitteella ja tulokset voidaan varmentaa standardoiduilla testausmenetelmillä. |
a) |
Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot |
|
X |
|
|
b) |
tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot: i) ajoneuvot, joissa ei ole kehittynyttä päästönrajoitusjärjestelmää: — 4,5 %, tai — 3,5 % sen mukaan, mikä on vaatimuksissa 1 määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä. ii) ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönrajoitusjärjestelmä: — joutokäynnillä: 0,5 % — korotetulla joutokäynnillä: 0,3 % — tai — joutokäynnillä: 0,3 % (9) — korotetulla joutokäynnillä: 0,2 % sen mukaan, mikä on vaatimuksissa 1 määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä. |
|
X |
|
||
|
c) |
Lambda-kerroin ei ole välillä 1 ± 0,03, tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen. |
|
X |
|
||
|
d) |
OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä. |
|
X |
|
||
|
e) |
Anturimittaus osoittaa merkittävää vaatimustenvastaisuutta. |
|
X |
|
||
|
8.2.2 Puristussytytysmoottorin päästöt |
||||||
|
8.2.2.1 Pakokaasupäästöjen rajoituslaite |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Valmistajan asentama päästöjenrajoituslaite puuttuu tai on ilmeisen viallinen. |
|
X |
|
|
b) |
Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin. |
|
X |
|
||
|
c) |
Toimintahäiriön merkkivalo ei noudata oikeaa järjestystä. |
|
X |
|
||
|
d) |
Riittämätön reagenssi tapauksen mukaan. |
|
X |
|
||
|
8.2.2.2 Savutus Tätä vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 1. tammikuuta 1980. |
►C2
— Päästöluokkiin Euro 5 ja Euro V saakka (8): ◄— Savutusmittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä tai OBD-laitteen lukema. Pakokaasupäästöjen arvioinnissa on aina ensisijaisena menetelmänä päästöjen mittaaminen pakoputken päästä. Jäsenvaltiot voivat vastaavuuden arvioinnin perusteella sallia OBD-järjestelmän käytön valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten mukaisesti. — Päästöluokista Euro 6 ja Euro VI alkaen (8): — Savutusmittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä tai OBD-laitteen lukema valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten 1 mukaisesti. |
a) |
Ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa 1 määritellyn ajankohdan jälkeen, |
|
|
|
|
savutus ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason; |
|
X |
|
|||
|
Ajoneuvon esivalmistelu: 1. Ajoneuvo voidaan testata ilman esivalmistelua, mutta turvallisuussyistä olisi tarkistettava, että moottori on saavuttanut käyntilämpötilan ja että se on mekaanisesti tyydyttävässä kunnossa. |
b) |
Jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa 1 ei sallita viitearvojen käyttöä, — vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m–1, — turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m–1, tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa 1 tai jotka on ensirekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa 1 määritellyn ajankohdan jälkeen: 0,7 m–1 (8) |
|
X |
|
|
|
2. Esivalmistelua koskevat vaatimukset: i) Moottorin on saavutettava täysi käyntilämpötila, eli esimerkiksi öljynmittapuikon putkesta anturilla mitattavan moottoriöljyn lämpötilan on oltava vähintään 80 °C, tai normaali käyntilämpötila, jos se on tätä alhaisempi, taikka infrapunasäteilyn perusteella mitattavan sylinteriryhmän lämpötilan on oltava vähintään edellä mainittua vastaava lämpötila. Jos tämä mittaus on ajoneuvon kokoonpanosta johtuen epäkäytännöllinen, ajoneuvon normaali käyntilämpötila voidaan määrittää muilla tavoin, esimerkiksi moottorin tuulettimen toiminnasta. ii) Pakojärjestelmä on puhdistettava vähintään kolmella vapaan kiihdytyksen syklillä tai vastaavalla menetelmällä. |
|
|
X |
|
||
|
Testausmenettely: 1. Moottorin ja mahdollisen turboahtimen on oltava tyhjäkäynnillä ennen kunkin vapaan kiihdytyksen syklin alkua. Raskaiden dieselmoottoreiden osalta tämä merkitsee sitä, että kaasupolkimen päästämisen jälkeen on odotettava vähintään 10 sekuntia. 2. Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aloittamiseksi kaasupoljin on painettava pohjaan nopeasti ja portaattomasti (alle sekunnissa) mutta ei liian voimakkaasti, jotta ruiskutuspumpun syöttö olisi mahdollisimman suuri. 3. Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aikana moottorin on ennen kaasupolkimen päästämistä saavutettava ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeus tai automaattivaihteistolla varustettujen ajoneuvojen osalta valmistajan ilmoittama kierrosnopeus tai, jos tätä tietoa ei ole saatavilla, kaksi kolmasosaa ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeudesta. Tämä voidaan todentaa esimerkiksi seuraamalla moottorin nopeutta tai antamalla kaasupolkimen ensimmäisen painamisen ja päästämisen välillä kulua riittävä aika, jonka olisi luokkiin M2, M3, N2 ja N3 kuuluvien ajoneuvojen osalta oltava vähintään kaksi sekuntia. 4. Ajoneuvo on hylättävä ainoastaan siinä tapauksessa, että vähintään viimeisten kolmen vapaan kiihdytyksen syklin aritmeettinen keskiarvo ylittää raja-arvon. Keskiarvo voidaan laskea siten, ettei huomioon oteta sellaisia mahdollisia mittauksia, joiden tulokset poikkeavat huomattavasti mitatusta keskiarvosta, tai käyttämällä muuta tilastolaskentamenetelmää, jossa otetaan huomioon mitattujen arvojen hajonta. Jäsenvaltiot voivat määrätä testisyklien enimmäismäärän. 5. Tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hylätä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka ylittävät huomattavasti raja-arvot. Niin ikään tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hyväksyä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka alittavat huomattavasti raja-arvot. Vaihtoehtoisesti mittaukset voidaan tehdä anturilaitteella ja tulokset voidaan varmentaa standardoiduilla testausmenetelmillä. |
c) |
Anturimittaus osoittaa merkittävää vaatimustenvastaisuutta. |
|
X |
|
|
|
8.4 Muut ympäristöön liittyvät kohteet |
||||||
|
8.4.1 Nestevuodot |
|
Mikä tahansa muu liiallinen nestevuoto kuin vesivuoto, joka voi vahingoittaa ympäristöä tai aiheuttaa vaaraa muille tiellä liikkujille. |
|
X |
|
|
|
Tasainen tippojen muodostus, joka aiheuttaa hyvin vakavan vaaran. |
X |
|||||
|
9. LISÄTARKASTUKSET M2- JA M3-LUOKAN AJONEUVOILLE, JOILLA KULJETETAAN MATKUSTAJIA |
||||||
|
9.1. Ovet |
||||||
|
9.1.1 Sisään- ja uloskäynnit |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Puutteellinen toiminta. |
|
X |
|
|
b) |
Huono kunto. |
X |
|
|
||
|
Voivat aiheuttaa vammoja. |
X |
|||||
|
c) |
Hätäkäyttö viallinen. |
|
X |
|
||
|
d) |
Ovien kauko-ohjaus tai varoituslaitteet viallisia. |
|
X |
|
||
|
9.1.2 Hätäuloskäynnit |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu (jos asianmukaista). |
a) |
Puutteellinen toiminta. |
|
X |
|
|
b) |
Hätäuloskäynnin kyltit eivät ole luettavissa. |
X |
|
|
||
|
Hätäuloskäynnin kyltit puuttuvat. |
X |
|||||
|
c) |
Ikkunan särkemiseen tarkoitettu työväline puuttuu. |
X |
|
|
||
|
d) |
Pääsy estetty. |
|
X |
|
||
|
9.2 Huurun- ja huurteenpoistojärjestelmä (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Virheellinen toiminta. |
X |
|
|
|
Vaikuttaa ajoneuvon toimintaturvallisuuteen. |
X |
|||||
|
b) |
Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan. |
|
X |
|
||
|
Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden. |
X |
|||||
|
c) |
Huurteenpoisto puutteellinen (jos pakollinen). |
|
X |
|
||
|
9.3 Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
a) |
Puutteellinen toiminta. |
X |
|
|
|
Riski ajoneuvossa olevien henkilöiden terveydelle. |
X |
|||||
|
b) |
Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan. |
|
X |
|
||
|
Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden. |
X |
|||||
|
9.4. Istuimet |
||||||
|
9.4.1 Matkustajien istuimet (mukaan luettuina oppaan istuin ja tarvittaessa lasten turvalaitteet) |
Silmämääräinen tarkastus. |
Taittuvat istuimet (jos sallittuja) eivät toimi automaattisesti. |
X |
|
|
|
|
Tukkivat hätäuloskäynnin. |
X |
|||||
|
9.4.2 Kuljettajan istuin (lisävaatimukset) |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Puutteelliset erityislaitteet, kuten häikäisysuojus. |
X |
|
|
|
Näkökenttä supistunut. |
X |
|||||
|
b) |
Kuljettajan suojaus puutteellisesti kiinnitetty. |
X |
|
|
||
|
Voi aiheuttaa vammoja. |
X |
|||||
|
9.5 Sisävalaistus ja linjakilvet (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Laite puutteellinen. |
X |
|
|
|
|
Ei toimi lainkaan. |
X |
|||||
|
9.6 Käytävät, seisomapaikat |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Lattiapinta puutteellisesti kiinnitetty. |
|
X |
|
|
Vaikuttaa vakauteen. |
X |
|||||
|
b) |
Puutteelliset tartuntatangot tai -lenkit. |
X |
|
|
||
|
Puutteellinen kiinnitys tai käyttökelvoton. |
X |
|||||
|
9.7 Portaat ja askelmat |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu (jos asianmukaista). |
a) |
Huono kunto. |
X |
|
|
|
Vahingoittuneet. |
X |
|
||||
|
Vaikuttaa vakauteen. |
|
X |
||||
|
b) |
Sisään vedettävät askelmat eivät toimi asianmukaisesti. |
|
X |
|
||
|
9.8 Kuulutusjärjestelmä (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. |
Järjestelmä viallinen. |
X |
|
|
|
|
Ei toimi lainkaan. |
X |
|||||
|
9.9 Merkinnät (X) 2 |
Silmämääräinen tarkastus. |
a) |
Merkintä puuttuu, on virheellinen tai ei ole luettavissa. |
X |
|
|
|
b) |
Väärää tietoa. |
X |
||||
|
9.10. Lasten kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X) 2 |
||||||
|
9.10.1 Ovet |
Silmämääräinen tarkastus. |
Ovia ei ole suojattu tätä kuljetusmuotoa koskevien vaatimusten 1 mukaisesti. |
|
X |
|
|
|
9.10.2 Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet |
Silmämääräinen tarkastus. |
Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat. |
X |
|
|
|
|
9.11. Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X) 2 |
||||||
|
9.11.1 Ovet, luiskat ja nostimet |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu |
a) |
Puutteellinen toiminta. |
X |
|
|
|
Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen. |
X |
|||||
|
b) |
Huono kunto. |
X |
|
|
||
|
Vaikuttaa vakauteen; voi aiheuttaa vammoja. |
X |
|||||
|
c) |
Vialliset käyttölaitteet. |
X |
|
|
||
|
Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen. |
X |
|||||
|
d) |
Vialliset varoituslaitteet. |
X |
|
|
||
|
Eivät toimi lainkaan. |
X |
|||||
|
9.11.2 Pyörätuolin kiinnityspisteet |
Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos asianmukaista. |
a) |
Puutteellinen toiminta. |
X |
|
|
|
Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen. |
X |
|||||
|
b) |
Huono kunto. |
X |
|
|
||
|
Vaikuttaa vakauteen; voi aiheuttaa vammoja. |
X |
|||||
|
c) |
Vialliset käyttölaitteet. |
X |
|
|
||
|
Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen. |
X |
|||||
|
9.11.3 Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet |
Silmämääräinen tarkastus. |
Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat. |
|
X |
|
|
|
(1) Jarrutusteho lasketaan jakamalla kokonaisjarruvoima jarrutettaessa ajoneuvon massalla tai, jos on kyse puoliperävaunusta, akselipainojen summalla ja kertomalla saatu tulos 100:lla. (2) Tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomat ajoneuvoluokat on mainittu suuntaa-antavasti. (3) 48 % ajoneuvoilla, joissa ei ole ABS:ää tai jotka on tyyppihyväksytty ennen 1. lokakuuta 1991. (4) 45 % ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen sen mukaan, kumpi on myöhäisempi. (5) 43 % perävaunuilla ja puoliperävaunuilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen sen mukaan, kumpi on myöhäisempi. (6) 2,2 m/s2 luokkiin N1, N2 ja N3 kuuluvissa ajoneuvoissa. (7) Tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY, asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevan taulukon 1 (Euro 5 -päästörajat), direktiivin 88/77/ETY ja direktiivin 2005/55/EY mukaisesti. (8) ►C2 Tyyppihyväksytty asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevan taulukon 2 (Euro 6 -päästörajat) ja asetuksen (EY) N:o 595/2009 (Euro VI) mukaisesti. (9) Tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY liitteessä I olevassa 5.3.1.4. kohdassa olevan taulukon rivillä B annettujen raja-arvojen mukaisesti, direktiivin 88/77/ETY liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa olevan taulukon rivillä B1, B2 tai C annettujen raja-arvojen mukaisesti taikka rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1. heinäkuuta 2008 jälkeen. ◄ HUOMAUTUKSET: 1 ”Vaatimukset” on asetettu ajoneuvon hyväksyntäpäivänä, ensirekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleissa tyyppihyväksyntävaatimuksissa ja jälkiasennusta koskevissa velvoitteissa tai rekisteröintimaan kansallisessa lainsäädännössä. Näitä hylkäysperusteita sovelletaan vain siinä tapauksessa, että vaatimustenmukaisuus on tarkastettu. 2 Merkinnällä (X) on merkitty kohteet, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen, mutta joita ei pidetä katsastuksessa välttämättöminä. 3 Muutoksella, joka ei ole turvallinen, tarkoitetaan muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta tai jolla on kohtuuton kielteinen vaikutus ympäristöön. E Kohteen tarkastuksessa tarvitaan laitteita. |
||||||
LIITE III
I Kuorman kiinnityksen periaatteet
1. Kuorman kiinnityksen on kestettävä seuraavat, ajoneuvon kiihdytyksistä / hidastuksista syntyvät voimat:
— ajosuunnassa: 0,8 kertaa kuorman paino, ja
— sivusuunnassa: 0,5 kertaa kuorman paino, ja
— ajosuuntaa vastaan: 0,5 kertaa kuorman paino,
— ja sen on yleisesti estettävä kuorman kallistuminen tai kaatuminen.
2. Kuorman sijoittamisessa on otettava huomioon suurimmat sallitut akselipainot samoin kuin tarvittavat pienimmät akselipainot ajoneuvon suurimman sallitun massan rajoissa ajoneuvojen painoa ja mittoja koskevien säännösten mukaisesti.
3. Kuormaa kiinnitettäessä on otettava huomioon sovellettavat vaatimukset, jotka koskevat eräiden ajoneuvon osien vahvuutta, kun näitä osia käytetään kuorman kiinnitykseen. Tällaisia osia ovat etuseinä, sivuseinä, takaseinä, pylväät ja kiinnityspisteet.
4. Kuorman kiinnittämiseksi voidaan käyttää yhtä tai useampaa seuraavista kiinnitysmenetelmistä taikka näiden yhdistelmää:
— lukitus
— tuenta (paikallinen/yleinen)
— suora sidonta
— peittäminen.
5. Sovellettavat standardit:
|
Standardi |
Aihe |
|
— EN 12195-1 |
Kiinnitysvoimien laskenta |
|
— EN 12640 |
Kuormansidontapisteet |
|
— EN 12642 |
Ajoneuvon korirakenne |
|
— EN 12195-2 |
Tekokuituiset kiinnitysvälineet |
|
— EN 12195-3 |
Kiinnityskettingit |
|
— EN 12195-4 |
Kiinnitysvaijerit |
|
— ISO 1161, ISO 1496 |
ISO-rahtikontit |
|
— EN 283 |
Vaihtokorit |
|
— EN 12641 |
Suojapeitteet |
|
— EUMOS 40511 |
Pylväät |
|
— EUMOS 40509 |
Kuljetuspakkaukset |
II Kuorman kiinnityksen tarkastus
1. Puutteiden luokittelu
Puutteet luokitellaan johonkin seuraavista puuteluokista:
— Vähäinen puute: Kyseessä on vähäinen puute, jos kuorma on kiinnitetty asianmukaisesti mutta turvallisuusohjeistus saattaisi olla aiheellinen.
— Vakava puute: Kyseessä on vakava puute, jos kuormaa ei ole kiinnitetty riittävällä tavalla ja on mahdollista, että kuorma tai sen osa liikkuu merkittävästi tai kaatuu.
— Vaarallinen puute: Kyseessä on vaarallinen puute, jos liikenneturvallisuus on välittömästi vaarantunut syistä, jotka liittyvät kuorman tai sen osien irtoamisriskiin tai kuormasta välittömästi aiheutuvaan vaaraan tai ihmisten turvallisuuden välittömään vaarantumiseen.
Kun puutteita on useita, kuljetus luokitellaan vakavimman puuteluokan mukaisesti. Jos kuljetukseen liittyy useita puutteita, se on luokiteltava seuraavaksi vakavampaan puuteluokkaan, sillä on todennäköistä, että kyseisten puutteiden vaikutukset ovat yhdessä toisiaan vahvistavia.
2. Tarkastusmenetelmät
Tarkastusmenetelmänä on silmämääräinen arviointi, jossa tarkastetaan, että kuorman kiinnittämiseen liittyvät toimenpiteet on toteutettu asianmukaisesti ja riittävällä tavalla, ja/tai jännitevoimien mittaaminen, kiinnitystehokkuuden laskeminen ja tarvittaessa todistusten tarkastaminen.
3. Puutteiden arviointi
Taulukossa 1 esitetään säännöt, joita voidaan soveltaa kuorman kiinnityksen tarkastuksen aikana sen määrittelemiseksi, suoritetaanko kuljetus hyväksyttävissä oloissa.
Puutteet luokitellaan tämän luvun 1 jaksossa esitettyjen luokitusten perusteella tapauskohtaisesti.
Taulukossa 1 esitetyt arvot ovat suuntaa-antavia, ja niitä olisi pidettävä ohjeina puuteluokan määrittämiseksi ottaen huomioon erityiset olosuhteet, erityisesti kuorman luonteen ja tarkastajan harkinnan mukaan.
Jos kuljetus kuuluu neuvoston direktiivin 95/50/EY ( 3 ) soveltamisalaan, voidaan soveltaa tarkempia vaatimuksia.
Taulukko 1
|
Kohde |
Puutteet |
Puutteiden arviointi |
||
|
|
Vähäinen |
Vakava |
Vaarallinen |
|
|
A |
Kuljetuspakkaus ei mahdollista asianmukaista kuorman kiinnitystä. |
Tarkastajan harkinnan mukaan |
||
|
B |
Yksi tai useampi kuormausyksikkö ei ole asianmukaisesti sijoitettu. |
Tarkastajan harkinnan mukaan |
||
|
C |
Ajoneuvo ei ole soveltuva lastatulle kuormalle (muu kuin kohdassa 10 lueteltu puute). |
Tarkastajan harkinnan mukaan |
||
|
D |
Ajoneuvon päällirakenteen ilmeiset puutteet (muu kuin kohdassa 10 lueteltu puute). |
Tarkastajan harkinnan mukaan |
||
|
10. |
Ajoneuvon soveltuvuus |
|||
|
10.1 |
Etuseinä (jos käytetty kuorman kiinnitykseen) |
|||
|
10.1.1 |
Osassa ruostevaurioita tai muotopoikkeamia |
|
x |
|
|
Osa haljennut, mikä vaarantaa rahtitilan eheyden |
|
x |
||
|
10.1.2 |
Riittämätön lujuus (todistus tai merkintä, jos saatavana) |
|
x |
|
|
Riittämätön korkeus suhteessa kuljetettavaan kuormaan |
|
x |
||
|
10.2 |
Sivuseinät (jos käytetty kuorman kiinnitykseen) |
|||
|
10.2.1 |
Osassa ruostevaurioita, muotopoikkeamia, huonossa kunnossa olevia saranoita tai kahvoja |
|
x |
|
|
Osa haljennut; puuttuvia tai toimimattomia saranoita tai kahvoja |
|
x |
||
|
10.2.2 |
Tuen riittämätön lujuus (todistus tai merkintä, jos saatavana) |
|
x |
|
|
Riittämätön korkeus suhteessa kuljetettavaan kuormaan |
|
x |
||
|
10.2.3 |
Sivuseinien lautojen riittämätön kunto |
|
x |
|
|
Osa haljennut |
|
x |
||
|
10.3 |
Takaseinä (jos käytetty kuorman kiinnitykseen) |
|||
|
10.3.1 |
Osassa ruostevaurioita, muotopoikkeamia, huonossa kunnossa olevia saranoita tai kahvoja |
|
x |
|
|
Osa haljennut; puuttuvia tai toimimattomia saranoita tai kahvoja |
|
x |
||
|
10.3.2 |
Riittämätön lujuus (todistus tai merkintä, jos saatavana) |
|
x |
|
|
Riittämätön korkeus suhteessa kuljetettavaan kuormaan |
|
x |
||
|
10.4 |
Pylväät (jos käytetty kuorman kiinnitykseen) |
|||
|
10.4.1 |
Osassa ruostevaurioita tai muotopoikkeamia tai kiinnitys ajoneuvoon on riittämätön |
|
x |
|
|
Osa haljennut; kiinnitys ajoneuvoon epävakaa |
|
x |
||
|
10.4.2 |
Riittämätön lujuus tai rakenne |
|
x |
|
|
Riittämätön korkeus suhteessa kuljetettavaan kuormaan |
|
x |
||
|
10.5 |
Kiinnityspisteet (jos käytetty kuorman kiinnitykseen) |
|||
|
10.5.1 |
Riittämätön kunto tai rakenne |
|
x |
|
|
Eivät kestä vaadittuja kuormaan vaikuttavia voimia |
|
x |
||
|
10.5.2 |
Riittämätön määrä |
|
x |
|
|
Riittämätön määrä suhteessa vaadittuihin kuormaan vaikuttaviin voimiin |
|
x |
||
|
10.6 |
Vaaditut erityisrakenteet (jos käytetty kuorman kiinnitykseen) |
|||
|
10.6.1 |
Riittämätön kunto, vahingoittunut |
|
x |
|
|
Osa haljennut; eivät kestä kiinnitysvoimia |
|
x |
||
|
10.6.2 |
Eivät sovellu kuljetettavalle kuormalle |
|
x |
|
|
Puuttuvat |
|
x |
||
|
10.7 |
Lattia (jos käytetty kuorman kiinnitykseen) |
|||
|
10.7.1 |
Riittämätön kunto, vahingoittunut |
|
x |
|
|
Osa haljennut; ei kestä kuormaa |
|
x |
||
|
10.7.2 |
Riittämätön kuormaluokitus |
|
x |
|
|
Ei kestä kuormaa |
|
x |
||
|
20. |
Kiinnitysmenetelmät |
|||
|
20.1 |
Lukitus, tuenta ja suora sidonta |
|||
|
20.1.1 |
Kuorman suora kiinnitys (tuenta) |
|||
|
20.1.1.1 |
Liian suuri etäisyys etuseinään, jos käytetty kuorman suoraan kiinnitykseen |
|
x |
|
|
Yli 15 cm ja vaarassa lävistää seinän |
|
x |
||
|
20.1.1.2 |
Liian suuri etäisyys sivuseinään, jos käytetty kuorman suoraan kiinnitykseen |
|
x |
|
|
Yli 15 cm ja vaarassa lävistää seinän |
|
x |
||
|
20.1.1.3 |
Liian suuri etäisyys takaseinään, jos käytetty kuorman suoraan kiinnitykseen |
|
x |
|
|
Yli 15 cm ja vaarassa lävistää seinän |
|
x |
||
|
20.1.2 |
Kiinnityslaitteet, kuten sidontakiskot, tukipalkit, listat ja kiilat edessä, sivuilla ja takana |
|||
|
20.1.2.1 |
Epäasianmukainen kiinnitys ajoneuvoon |
x |
|
|
|
Riittämätön kiinnitys |
x |
|
||
|
Ei kestä kiinnitysvoimia, löystynyt |
|
x |
||
|
20.1.2.2 |
Epäasianmukainen kuorman kiinnitys |
x |
|
|
|
Riittämätön kuorman kiinnitys |
x |
|
||
|
Täysin tehoton |
|
x |
||
|
20.1.2.3 |
Kiinnitysvälineiden riittämätön soveltuvuus |
|
x |
|
|
Kiinnitysvälineet täysin soveltumattomia |
|
x |
||
|
20.1.2.4 |
Pakkauksen kiinnittämiseen valitun menetelmän epäoptimaalinen soveltuvuus |
|
x |
|
|
Valittu menetelmä täysin epäasianmukainen |
|
x |
||
|
20.1.3 |
Suora kiinnitys verkkojen ja peitteiden avulla |
|||
|
20.1.3.1 |
Verkkojen ja peitteiden kunto (merkintä puuttuu/vahingoittunut mutta laite edelleen hyvässä kunnossa) |
x |
|
|
|
Kuorman kiinnityslaitteet vahingoittuneita |
x |
|
||
|
Kuorman kiinnityslaitteet pahoin vaurioituneita eivätkä enää soveltuvia käyttöön |
|
x |
||
|
20.1.3.2 |
Verkkojen ja peitteiden riittämätön lujuus |
|
x |
|
|
Kestävät alle 2/3 vaadituista kiinnitysvoimista |
|
x |
||
|
20.1.3.3 |
Verkkojen ja peitteiden riittämätön kiinnitys |
|
x |
|
|
Kiinnitys kestää alle 2/3 vaadituista kiinnitysvoimista |
|
x |
||
|
20.1.3.4 |
Verkkojen ja peitteiden riittämätön soveltuvuus kuorman kiinnittämiseen |
|
x |
|
|
Täysin soveltumattomia |
|
x |
||
|
20.1.4 |
Kuormayksiköiden tai niiden välien erottelu ja pehmustaminen |
|||
|
20.1.4.1 |
Erottelun ja pehmustamisen soveltumattomuus |
|
x |
|
|
Liiallinen erottelu tai liian suuret välit |
|
x |
||
|
20.1.5 |
Suorasidonta (vaakasuuntainen sidonta, poikittaissuuntainen sidonta, ristikkäissidonta, silmukkasidonta ja valjassidonta) |
|||
|
20.1.5.1 |
Vaaditut kiinnityslujuudet riittämättömiä |
|
x |
|
|
Alle 2/3 vaaditusta lujuudesta |
|
x |
||
|
20.2 |
Kitkavarmistus |
|||
|
20.2.1 |
Vaadittujen kiinnityslujuuksien saavuttaminen |
|||
|
20.2.1.1 |
Vaaditut kiinnityslujuudet riittämättömiä |
|
x |
|
|
Alle 2/3 vaaditusta lujuudesta |
|
x |
||
|
20.3 |
Käytetyt kuorman kiinnityslaitteet |
|||
|
20.3.1 |
Kuorman kiinnityslaitteiden soveltumattomuus |
|
x |
|
|
Täysin soveltumaton laite |
|
x |
||
|
20.3.2 |
Merkintä (esim. merkki/testitiedot) puuttuu/vahingoittunut, mutta laite on edelleen hyvässä kunnossa |
x |
|
|
|
Merkintä (esim. merkki/testitiedot) puuttuu/vahingoittunut, mutta laite on selvästi vaurioitunut |
x |
|||
|
20.3.3 |
Kuorman kiinnityslaitteet vahingoittuneita |
|
x |
|
|
Kuorman kiinnityslaitteet vakavasti vaurioituneita eivätkä enää soveltuvia käyttöön |
|
x |
||
|
20.3.4 |
Sidontavintturien virheellinen käyttö |
|
x |
|
|
Vialliset sidontavintturit |
|
x |
||
|
20.3.5 |
Kuorman kiinnityslaitteiden virheellinen käyttö (esim. kulmasuojien puute) |
|
x |
|
|
Kuorman kiinnityslaitteet viallisia (esim. solmuja) |
|
x |
||
|
20.3.6 |
Kuorman kiinnityslaitteiden kiinnitys epäasianmukainen |
|
x |
|
|
Alle 2/3 vaaditusta lujuudesta |
|
x |
||
|
20.4 |
Lisävarusteet (esim. liukuestematot ja kulmasuojat) |
|||
|
20.4.1 |
Käytetty soveltumattomia varusteita |
x |
|
|
|
Käytetty vääriä tai viallisia varusteita |
x |
|
||
|
Käytetty täysin soveltumattomia varusteita |
|
x |
||
|
20.5 |
Irtotavaran, kevyen ja irtonaisen materiaalin kuljettaminen |
|||
|
20.5.1 |
Irtotavara lentänyt ilmavirran mukana ajoneuvon liikennöidessä tiellä; häiritsee todennäköisesti liikennettä |
|
x |
|
|
Aiheuttaa vaaran liikenteelle |
|
x |
||
|
20.5.2 |
Irtotavaraa ei ole kiinnitetty riittävällä tavalla |
|
x |
|
|
Kuorman häviäminen; aiheuttaa vaaran liikenteelle |
|
x |
||
|
20.5.3 |
Kevyiden kuormien suojauksen puute |
|
x |
|
|
Kuorman häviäminen; aiheuttaa vaaran liikenteelle |
|
x |
||
|
20.6 |
Pyöreän puutavaran kuljetukset |
|||
|
20.6.1 |
Kuljetettu materiaali (tukit) on osittain irrallaan |
|
|
x |
|
20.6.2 |
Kuormayksikön kiinnityslujuudet riittämättömiä |
|
x |
|
|
Alle 2/3 vaaditusta lujuudesta |
|
x |
||
|
30. |
Kuorma täysin kiinnittämättä |
|
|
x |
LIITE IV
LIITE V
VAKIOLOMAKE KOMISSIOLLE RAPORTOINTIA VARTEN
Vakiolomake on laadittava tietokoneella käsiteltävässä muodossa ja toimitettava sähköisesti käyttäen tavanomaisia toimisto-ohjelmistoja.
Kunkin jäsenvaltion on laadittava
— yksi ainoa tiivistelmätaulukko; ja
— yksityiskohtaisemmassa tarkastuksessa tarkastettujen ajoneuvojen kunkin rekisteröintivaltion osalta erillinen yksityiskohtainen taulukko, joka sisältää tiedot tarkastetuista ja havaituista puutteista kunkin ajoneuvoluokan osalta.
Tiivistelmätaulukko
kaikista (alustavista ja yksityiskohtaisemmista) tarkastuksista
|
|
Raportoiva jäsenvaltio: |
esim. Belgia |
Raportointijakso |
vuosi [X] |
mihin |
vuosi [X+1] |
|
Ajoneuvoluokka: |
N2 |
N3 |
M2 |
M3 |
O3 |
O4 |
T5 |
Muut luokat (ei pakollinen) |
Yhteensä |
|||||||||
|
Rekisteröintimaa |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä (1) |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
|
Belgia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Bulgaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tšekki |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tanska |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Saksa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viro |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Irlanti |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kreikka |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Espanja |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ranska |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kroatia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Italia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kypros |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Latvia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Liettua |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Luxemburg |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Unkari |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Malta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Alankomaat |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Itävalta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puola |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Portugali |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Romania |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Slovenia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Slovakia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruotsi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Albania |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Andorra |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Armenia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Azerbaidžan |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Valko-Venäjä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Bosnia ja Hertsegovina |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Georgia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kazakstan |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Liechtenstein |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monaco |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Montenegro |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Norja |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Moldovan tasavalta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Venäjän federaatio |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
San Marino |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Serbia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sveitsi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tadžikistan |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Turkki |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Turkmenistan |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ukraina |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uzbekistan |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut kolmannet maat (tarkennettava) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(1) Tarkastuksessa hylätyt ajoneuvot, joissa on liitteen IV mukaisia vakavia tai vaarallisia puutteita. |
||||||||||||||||||
Yksityiskohtaisempien tarkastusten tulokset
|
Raportoiva jäsenvaltio: |
esim. Belgia |
||||
|
Raportoivan jäsenvaltion nimi |
|||||
|
Rekisteröintivaltio: |
esim. Bulgaria |
AJANJAKSO: mistä |
01/vuosi [x] |
mihin |
12/ vuosi [x+1] |
|
Ajoneuvon rekisteröintivaltion nimi |
|||||
|
Ajoneuvoluokka: |
N2 |
N3 |
M2 |
M3 |
O3 |
O4 |
T5 |
Muut luokat (ei pakollinen) |
Yhteensä |
|||||||||
|
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä (1) |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä |
Tarkastuksessa hylättyjen ajoneuvojen määrä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vikoja koskevat tiedot |
||||||||||||||||||
|
|
Tarkastettu |
Ei vaatimusten mukainen |
Tarkastettu |
Ei vaatimusten mukainen |
Tarkastettu |
Ei vaatimusten mukainen |
Tarkastettu |
Ei vaatimusten mukainen |
Tarkastettu |
Ei vaatimusten mukainen |
Tarkastettu |
Ei vaatimusten mukainen |
Tarkastettu |
Ei vaatimusten mukainen |
Tarkastettu |
Ei vaatimusten mukainen |
Tarkastettu |
Ei vaatimusten mukainen |
|
(0) Tunnistus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(1) Jarrulaitteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(2) Ohjaus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(3) Näkyvyys |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(4) Valaisinlaitteet ja sähköjärjestelmä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(5) Akselit, pyörät, renkaat, pyöräntuenta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(6) Alusta ja kori varusteineen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(7) Muut varusteet, mukaan luettuina ajopiirturi ja nopeudenrajoitin |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(8) Ympäristöhaitat, mukaan luettuina päästöt ja polttoaine- ja/tai öljyvuodot |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(9) Ylimääräiset tarkastukset luokkien M2 ja M3 ajoneuvoille |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(10) Kuorman kiinnitys |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vikoja koskevat tiedot (lisätiedot) |
||||||||||||||||||
|
1.1.1 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1.1.2 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
… |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2.1.1 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2.1.2 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
… |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.1 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.2 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
… |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
20.6.2 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
30. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puutteiden kokonaismäärä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(1) Tarkastuksessa hylätyt ajoneuvot, joissa on liitteen IV mukaisia vakavia tai vaarallisia puutteita. |
||||||||||||||||||
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/37/EY, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta (EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1).
( 2 ) Saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista 24 päivänä syyskuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/68/EY (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13), sellaisena kuin se on muutettuna muun muassa komission direktiivillä 2012/45/EU (EUVL L 332, 4.12.2012, s. 18).
( 3 ) Neuvoston direktiivi 95/50/EY, annettu 6 päivänä lokakuuta 1995, yhtenäisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksissa (EYVL L 249, 17.10.1995, s. 35).
