This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02011R0543-20190326
Commission Implementing Regulation (EU) No 543/2011 of 7 June 2011 laying down detailed rules for the application of Council Regulation (EC) No 1234/2007 in respect of the fruit and vegetables and processed fruit and vegetables sectors
Consolidated text: Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta
- Date of document:
- 26/03/2019
- Date of effect:
- 26/03/2019
- Author:
- Not available
- Form:
- Konsolidoitu teksti
- Additional information:
- LASTMODIN 32019R0428
- Link
- Link
- Link
- Select all documents mentioning this document
- Consolidation: basic act:
- 32011R0543
02011R0543 — FI — 26.03.2019 — 026.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 543/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, (EUVL L 157 15.6.2011, s. 1) |
Muutettu:
Oikaistu:
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 543/2011,
annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011,
neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta
I
OSASTO
JOHDANTOSÄÄNNÖKSET
1 artikla
Soveltamisala ja ilmaisujen käyttö
1. Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamissäännöt hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta.
Tämän asetuksen II ja III osastoa sovelletaan kuitenkin vain asetuksen (EY) N:o 1234/2007 1 artiklan 1 kohdan i alakohdassa lueteltuihin tuotteisiin ja tällaisiin yksinomaan jalostukseen tarkoitettuihin tuotteisiin.
2. Asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 käytettyjen ilmaisujen merkitys on sama kuin tässä asetuksessa käytettävillä ilmaisuilla, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.
▼M29 —————
II
OSASTO
TUOTTEIDEN LUOKITTELU
I
LUKU
Yleiset säännöt
3 artikla
Kaupan pitämisen vaatimukset; tuotteiden haltijat
1. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 a artiklan 1 kohdan vaatimuksia pidetään kaupan pitämisen yleisvaatimuksina. Kaupan pitämisen yleisvaatimuksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot esitetään tämän asetuksen liitteessä I olevassa A osassa.
Hedelmien ja vihannesten, joihin ei sovelleta kaupan pitämisen erityisvaatimuksia, on oltava kaupan pitämisen yleisvaatimusten mukaisia. Jos tuotteiden haltija voi osoittaa tuotteidensa olevan jonkin Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) hyväksymän sovellettavan standardin mukaisia, niitä pidetään kaupan pitämisen yleisvaatimusten mukaisina.
2. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kaupan pitämisen erityisvaatimukset esitetään tämän asetuksen liitteessä I olevassa B osassa seuraavien tuotteiden osalta:
a) omenat;
b) sitrushedelmät;
c) kiivit;
d) salaatit sekä kähärä- ja siloendiivit;
e) persikat ja nektariinit;
f) päärynät;
g) mansikat;
h) paprikat;
i) syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet;
j) tomaatit.
3. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 a artiklan 3 kohdan soveltamiseksi ”haltijana” pidetään luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallussa asianomaiset tuotteet fyysisesti ovat.
4 artikla
Poikkeukset kaupan pitämisen vaatimusten soveltamisesta
1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 a artiklan 3 kohdassa säädetään, seuraavien tuotteiden ei tarvitse olla kaupan pitämisen vaatimusten mukaisia:
a) tuotteet, joihin on selvästi merkitty ilmaisu ”tarkoitettu jalostettavaksi” tai ”eläinten ruokintaan” tai muu vastaava ilmaisu ja jotka on tarkoitettu
i) teolliseen jalostukseen; tai
ii) eläinten ruokintaan tai muuhun ei-elintarvikekäyttöön;
b) tuotteet, jotka tuottaja luovuttaa tilallaan kuluttajalle tämän henkilökohtaisiin tarpeisiin;
c) tuotteet, jotka on jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tunnustettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tehdyllä komission päätöksellä tietyn alueen tuotteiksi, jotka myydään kyseisen alueen tai poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kyseisen jäsenvaltion vähittäiskaupassa yleisesti tunnettuun, perinteiseen paikalliseen kulutukseen;
d) tuotteet, jotka on viimeistelty tai leikattu siten, että ne ovat nautintavalmiita tai valmiita käytettäviksi ruoanlaitossa;
e) tuotteet, joita pidetään kaupan kasvien siemenistä itäneinä syötävinä versoina, jotka luokitellaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 1 artiklan 1 kohdan i alakohdan ja liitteessä I olevan IX osan mukaisesti hedelmiksi ja vihanneksiksi.
2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 a artiklan 3 kohdassa säädetään, seuraavien tuotteiden ei tarvitse olla kaupan pitämisen vaatimusten mukaisia tietyllä tuotantoalueella:
a) tuotteet, jotka viljelijä myy tai toimittaa kauppakunnostus-, pakkaamis- tai varastointipaikkaan tai jotka kuljetetaan tuottajan tilalta tällaiseen paikkaan; ja
b) tuotteet, jotka kuljetetaan varastointipaikalta kauppakunnostus- ja pakkaamispaikkaan.
3. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 a artiklan 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksen kaupan pitämisen erityisvaatimuksista tuotteille, jotka esitetään kuluttajille vähittäismyynnissä näiden henkilökohtaista käyttöä varten ja joihin on merkitty ilmaisu ”jalostettavaksi tarkoitettu tuote” tai jokin muu vastaava ilmaisu ja jotka on tarkoitettu jalostettaviksi mutta jotka ovat muita kuin tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetut tuotteet.
4. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 a artiklan 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksen kaupan pitämisen vaatimuksista tuotteille, jotka tuottaja myy suoraan lopulliselle kuluttajalle tämän henkilökohtaista käyttöä varten markkinoilla, jotka on varattu yksinomaan tietyille jäsenvaltion määrittämän tuotantoalueen tuottajille.
5. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 a artiklan 3 kohdassa säädetään kaupan pitämisen erityisvaatimusten osalta, muissa kuin ekstraluokkaan kuuluvissa hedelmissä ja vihanneksissa voi lähettämistä seuraavissa vaiheissa esiintyä vähäistä tuoreuden ja täyden nestejännityksen vähenemistä sekä vähäisiä tuotteiden biologisesta kehittymisestä ja pilaantumisalttiudesta johtuvia muutoksia.
6. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 a artiklan 3 kohdassa säädetään, seuraavien tuotteiden ei tarvitse olla kaupan pitämisen yleisvaatimusten mukaisia:
a) CN-koodiin 0709 59 kuuluvat muut kuin viljellyt sienet;
b) CN-koodiin 0709 90 40 kuuluvat kaprikset;
c) CN-koodiin 0802 11 10 kuuluvat karvasmantelit;
d) CN-koodiin 0802 12 kuuluvat kuorettomat mantelit;
e) CN-koodiin 0802 22 kuuluvat kuorettomat hasselpähkinät;
f) CN-koodiin 0802 32 kuuluvat kuorettomat saksanpähkinät;
g) CN-koodiin 0802 90 50 kuuluvat pinjansiemenet;
h) CN-koodiin 0802 50 00 kuuluvat pistaasimantelit (pistaasipähkinät);
i) CN-koodiin 0802 60 00 kuuluvat australianpähkinät (macadamiapähkinät);
j) CN-koodiin ex 0802 90 20 kuuluvat pekaanipähkinät;
k) muut CN-koodiin 0802 90 85 kuuluvat pähkinät;
l) CN-koodiin 0803 00 90 kuuluvat kuivatut jauhobanaanit;
m) CN-koodiin 0805 kuuluvat kuivatut sitrushedelmät;
n) CN-koodiin 0813 50 31 kuuluvat trooppisia pähkinöitä sisältävät sekoitukset;
o) CN-koodiin 0813 50 39 kuuluvat muita pähkinöitä sisältävät sekoitukset;
p) CN-koodiin 0910 20 kuuluva sahrami.
7. Jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle on toimitettava todisteet siitä, että 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet ovat säädettyjen edellytysten ja erityisesti käyttötarkoitusta koskevien edellytysten mukaisia.
5 artikla
Merkinnät
1. Tässä luvussa edellytetyt merkinnät on tehtävä selvin ja näkyvin kirjaimin pakkauksen yhdelle sivulle joko suoraan pakkaukseen pysyvästi painettuina tai etikettiin, joka on erottamaton osa pakkausta tai joka on kiinnitetty pakkaukseen.
2. Irtotavarana toimitettavien, suoraan kuljetusvälineeseen lastattavien tavaroiden osalta 1 kohdassa tarkoitetut merkinnät on tehtävä tavaran saateasiakirjaan tai lomakkeeseen, joka on sijoitettu näkyvälle paikalle kuljetusvälineen sisäpuolelle.
3. Kun kyseessä on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY ( 1 ) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu etäsopimus, kaupan pitämisen vaatimusten mukaisuus edellyttää, että merkinnät ovat saatavilla ennen kuin osto tehdään.
4. Laskuissa ja saateasiakirjoissa kuluttajalle annettua kuittia lukuun ottamatta on mainittava tuotteiden nimi ja alkuperämaa sekä tapauksen mukaan luokka, lajike tai kaupallinen tyyppi, jos kaupan pitämisen erityisvaatimuksissa sitä edellytetään, tai se, että tuote on tarkoitettu jalostettavaksi.
6 artikla
Merkinnät vähittäismyynnissä
1. Tässä luvussa edellytettyjen merkintöjen on oltava vähittäismyyntivaiheessa selkeitä ja näkyviä. Tuote voidaan panna esille myyntiä varten, jos vähittäismyyjä esittää tuotteen lähellä näkyvästi ja selvästi tiedot tuotteen alkuperästä ja tapauksen mukaan luokasta ja lajikkeesta tai kaupallisesta tyypistä siten, että kuluttajaa ei johdeta harhaan.
2. Kun kyseessä ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY ( 2 ) tarkoitetut valmiiksi pakatut tuotteet, kaupan pitämisen vaatimusten mukaisten tietojen lisäksi on ilmoitettava nettopaino. Nettopainon ilmoittamisvaatimusta ei kuitenkaan sovelleta kappaletavarana myytäviin tuotteisiin, jos niiden lukumäärä on selvästi nähtävissä ja helposti laskettavissa ulkoapäin tai jos tuotteiden lukumäärä on merkitty etikettiin.
7 artikla
Sekoitukset
1. Nettopainoltaan enintään viisi kilogrammaa olevat pakkaukset, jotka sisältävät eri hedelmälajien, eri vihanneslajien tai eri hedelmä- ja vihanneslajien sekoituksia, sallitaan seuraavin edellytyksin:
a) tuotteet ovat tasalaatuisia ja jokainen tuote on asianomaisten kaupan pitämisen erityisvaatimusten mukainen tai, jos asianomaiselle tuotteelle ei ole vahvistettu kaupan pitämisen erityisvaatimuksia, kaupan pitämisen yleisvaatimusten mukainen;
b) pakkauksiin on tehty asianmukaiset merkinnät tämän luvun mukaisesti; ja
c) sekoitus ei johda kuluttajaa harhaan.
2. Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan vaatimusta ei sovelleta sekoituksissa oleviin tuotteisiin, jotka eivät ole Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ( 3 ) 1 artiklan 2 kohdan i alakohdassa tarkoitettuja hedelmä- ja vihannesalan tuotteita.
3. Jos sekoituksissa olevat tuotteet ovat peräisin useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, alkuperämaiden täydelliset nimet voidaan tapauksen mukaan korvata jollakin seuraavista merkinnöistä:
a) ”sekoitus EU:sta peräisin olevia hedelmiä”, ”sekoitus EU:sta peräisin olevia vihanneksia” tai ”sekoitus EU:sta peräisin olevia hedelmiä ja vihanneksia”;
b) ”sekoitus muualta kuin EU:sta peräisin olevia hedelmiä”, ”sekoitus muualta kuin EU:sta peräisin olevia vihanneksia” tai ”sekoitus muualta kuin EU:sta peräisin olevia hedelmiä ja vihanneksia”;
c) ”sekoitus EU:sta ja muualta kuin EU:sta peräisin olevia hedelmiä”, ”sekoitus EU:sta ja muualta kuin EU:sta peräisin olevia vihanneksia” tai ”sekoitus EU:sta ja muualta kuin EU:sta peräisin olevia hedelmiä ja vihanneksia”.
II
LUKU
Kaupan pitämisen vaatimusten mukaisuuden tarkastaminen
8 artikla
Soveltamisala
Tässä luvussa vahvistetaan säännöt vaatimustenmukaisuustarkastuksille, jotka ovat hedelmille ja vihanneksille kaikissa kaupan pitämisen vaiheessa tehtäviä tarkastuksia sen varmistamiseksi, että tuotteet ovat kaupan pitämisen vaatimusten sekä tämän osaston muiden säännösten ja asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 ja 113 a artiklan mukaisia.
9 artikla
Koordinointi- ja tarkastusviranomaiset
1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä
a) yksi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien kysymysten koordinoinnista ja niitä koskevasta yhteydenpidosta, jäljempänä ’koordinointiviranomainen’; ja
b) yksi tai useampi tarkastusviranomainen, joka vastaa asetuksen tämän luvun soveltamisesta, jäljempänä ’tarkastusviranomainen’.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut koordinointi- ja tarkastusviranomaiset voivat olla julkisia tai yksityisiä. Jäsenvaltio on kuitenkin kummassakin tapauksessa vastuussa niistä.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle
a) 1 kohdan a alakohdan mukaisesti nimeämiensä koordinointiviranomaisten nimet sekä posti- ja sähköpostiosoitteet;
b) 1 kohdan mukaisesti nimeämiensä tarkastusviranomaisten nimet sekä posti- ja sähköpostiosoitteet; ja
c) täsmällinen kuvaus nimeämiensä tarkastusviranomaisten toiminta-alasta.
3. Koordinointiviranomainen voi olla tarkastusviranomainen tai yksi tarkastusviranomaisista taikka jokin muu 1 kohdan mukaisesti nimetty viranomainen.
4. Komissio julkaisee jäsenvaltioiden nimeämien koordinointiviranomaisten luettelon sopivaksi katsomallaan tavalla.
10 artikla
Toimijatietokanta
1. Jäsenvaltion on otettava käyttöön hedelmä- ja vihannesalan toimijoista tietokanta, johon kerätään tiedot tässä artiklassa vahvistetuin edellytyksin sellaisten hedelmien ja vihannesten, joille on vahvistettu vaatimukset asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 artiklan mukaisesti, kaupan pitämiseen osallistuvista toimijoista.
Jäsenvaltio voi käyttää tätä tarkoitusta varten yhtä tai useampaa muuta tietokantaa, joka on laadittu muita tarkoituksia varten.
2. Tässä asetuksessa ’toimijalla’ tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä,
a) jolla on hallussaan hedelmiä tai vihanneksia, joihin sovelletaan kaupan pitämisen vaatimuksia, tarkoituksenaan niiden
i) esillepano tai myyntiin saattaminen myyntitarkoituksessa;
ii) myyminen; tai
iii) muulla tavoin kaupan pitäminen; tai
b) joka tosiasiallisesti toteuttaa jotakin a alakohdassa tarkoitetuista toimista sellaisten hedelmien tai vihannesten osalta, joihin sovelletaan kaupan pitämisen vaatimuksia.
Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut toimet voivat liittyä
a) etämyyntiin internetissä tai muulla tavoin;
b) tällaisiin toimiin, jotka toteuttaa luonnollinen tai oikeushenkilö itselleen tai kolmannen osapuolen puolesta; ja
c) tällaisiin toimiin, jotka toteutetaan unionissa ja/tai viennissä kolmansiin maihin ja/tai tuonnissa kolmansista maista.
3. Jäsenvaltio päättää edellytyksistä, joilla seuraavat toimijat otetaan tietokantaan tai jätetään sen ulkopuolelle:
a) toimijat, joiden toiminta on luonteeltaan sellaista, että se vapauttaa ne 4 artiklan nojalla velvollisuudesta noudattaa kaupan pitämisen vaatimuksia; ja
b) luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden toiminta hedelmä- ja vihannesalalla rajoittuu joko tavaran kuljetuksiin tai vähittäismyyntiin.
4. Kun toimijatietokanta muodostuu useammista erillisistä osista, koordinointiviranomaisen on huolehdittava tietokannan ja sen osien sekä päivitysten yhdenmukaisuudesta. Tietokannan päivitykset on tehtävä erityisesti vaatimustenmukaisuustarkastuksissa kerättyjen tietojen perusteella.
5. Tietokannan on sisällettävä jokaisesta toimijasta ainakin
a) rekisterinumero, nimi ja osoite;
b) johonkin 11 artiklan 2 kohdassa mainittuun riskiluokkaan sijoittamiseksi tarvittavat tiedot ja erityisesti toimijan asema kaupan pitämisen ketjussa sekä toiminnan laajuutta osoittavat tiedot;
c) tiedot toimijalle aiemmin tehtyjen tarkastusten havainnoista;
d) kaikki muut valvonnan kannalta tarpeellisina pidettävät tiedot, kuten laadunvarmistusjärjestelmän tai kaupan pitämisen vaatimusten noudattamiseen liittyvän omavalvontajärjestelmän olemassaoloa koskevat tiedot.
Tietokannan päivitykset on tehtävä erityisesti vaatimustenmukaisuustarkastuksissa kerättyjen tietojen perusteella.
6. Toimijoiden on annettava tiedot, jotka jäsenvaltio katsoo tarpeellisiksi tietokannan luomiseksi ja päivittämiseksi. Jäsenvaltion on vahvistettava edellytykset, joilla tietokantaan kirjataan toimijat, jotka eivät ole sijoittautuneet sen alueelle mutta toimivat sillä.
11 artikla
Vaatimustenmukaisuustarkastukset
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vaatimustenmukaisuustarkastukset tehdään riskianalyysin perusteella valikoidusti ja riittävällä tiheydellä kaupan pitämisten vaatimusten sekä tämän osaston muiden säännösten ja asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 ja 113 a artiklan noudattamisen varmistamiseksi.
Riskien arviointiperusteisiin on kuuluttava 14 artiklassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistus, jonka antaa sen kolmannen maan toimivaltainen viranomainen, jossa vaatimustenmukaisuustarkastukset on hyväksytty 15 artiklan mukaisesti. Tällaisen todistuksen olemassaoloa on pidettävä vaatimustenvastaisuusriskiä pienentävänä tekijänä.
Riskien arviointiperusteisiin voi kuulua myös
a) tuotteen luonne, tuotantoajanjakso tai hinta, sääolot, pakkaus- ja käsittelytoimet, varastointiolosuhteet, alkuperämaa, kuljetusväline tai erän suuruus;
b) toimijoiden koko, asema kaupan pitämisen ketjussa tai kaupan pitämä määrä tai sen arvo, tuotevalikoima, toimitusalue tai yritystyyppi, kuten varastointi, lajittelu, pakkaaminen tai myynti;
c) aiemmissa tarkastuksissa tehdyt havainnot mukaan luettuina puutteiden lukumäärä ja tyyppi, kaupan pidettyjen tuotteiden tavanomainen laatu tai käytettävien teknisten laitteiden taso;
d) toimijoiden laadunvarmistusjärjestelmien tai omavalvonnan luotettavuus kaupan pitämisen vaatimusten mukaisuuden osalta;
e) tarkastuksen tekopaikka erityisesti, jos se on ensisaapumispaikka unioniin, tai tuotteiden pakkaus- tai lastauspaikka;
f) muut tiedot, jotka voivat osoittaa vaatimustenvastaisuusriskin.
2. Riskianalyysin on perustuttava 10 artiklassa tarkoitetun toimijatietokannan tietoihin, ja siinä on luokiteltava toimijat riskiluokkiin.
Jäsenvaltion on vahvistettava etukäteen
a) erien vaatimustenvastaisuusriskin arviointiperusteet;
b) kunkin riskiluokan riskianalyysin perusteella toimijoiden tai erien ja/tai määrien vähimmäisosuudet, joille on tehtävä vaatimustenmukaisuustarkastus.
Jäsenvaltio voi riskianalyysin perusteella päättää jättää tekemättä valikoidut tarkastukset tuotteille, joihin ei sovelleta kaupan pitämisen erityisvaatimuksia.
3. Jos tarkastuksissa havaitaan merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia, jäsenvaltion on lisättävä toimijoiden, tuotteiden, alkuperien tai muiden seikkojen tarkastuksia.
4. Toimijoiden on annettava tarkastusviranomaisille kaikki tiedot, jotka nämä katsovat tarpeellisiksi vaatimustenmukaisuustarkastusten järjestämiseksi ja tekemiseksi.
12 artikla
Hyväksytyt toimijat
1. Jäsenvaltio voi sallia, että alimpaan riskiluokkaan luokitellut toimijat, jotka antavat kaupan pitämisen vaatimusten noudattamista koskevat erityistakeet, voivat käyttää liitteessä II esitettyä mallia kaikissa pakkauksissa lähetysvaiheessa ja/tai allekirjoittaa 14 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuustodistuksen.
2. Lupa myönnetään vähintään yhdeksi vuodeksi.
3. Tämän mahdollisuuden saavien toimijoiden on täytettävä seuraavat edellytykset:
a) niillä on valvontahenkilöstö, jolla on jäsenvaltion hyväksymä koulutus;
b) niillä on asianmukaiset laitteet tuotteiden kauppakunnostusta ja pakkaamista varten;
c) ne sitoutuvat tekemään vaatimustenmukaisuustarkastuksen lähettämilleen tavaroille ja pitämään rekisteriä, joka sisältää tiedot kaikista tehdyistä tarkastuksista.
4. Jos hyväksytty toimija ei enää täytä lupaedellytyksiä, jäsenvaltion on peruttava lupa.
5. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, hyväksytyt toimijat voivat varastojen loppumiseen asti jatkaa sellaisten mallien käyttöä, jotka olivat ►M18 21 päivänä kesäkuuta 2011 ◄ asetuksen (EY) N:o 1580/2007 mukaisia.
Toimijoille ennen ►M18 22 päivää kesäkuuta 2011 ◄ myönnetyt luvat ovat voimassa sen ajanjakson, jolle on ne myönnetty.
13 artikla
Ilmoituksen hyväksyminen tullissa
1. Tulli voi hyväksyä vienti-ilmoitukset ja/tai tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevat ilmoitukset sellaisten tuotteiden osalta, joihin sovelletaan kaupan pitämisen erityisvaatimuksia, ainoastaan jos
a) tavaroiden mukana on vaatimustenmukaisuustodistus; tai
b) toimivaltainen tarkastusviranomainen on ilmoittanut tulliviranomaisille, että asianomaisille erille on annettu vaatimustenmukaisuustodistus; tai
c) toimivaltainen tarkastusviranomainen on ilmoittanut tulliviranomaisille, että se ei ole antanut asianomaisille erille vaatimustenmukaisuustodistusta, koska niitä ei 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskianalyysin perusteella ole tarpeen tarkastaa.
Tämä ei rajoita vaatimustenmukaisuustarkastuksia, joita jäsenvaltiot voivat tehdä 11 artiklan mukaisesti.
2. Edellä 1 kohtaa sovelletaan myös tuotteisiin, joihin sovelletaan liitteessä I olevassa A osassa esitettyjä kaupan pitämisen yleisvaatimuksia, ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin, jos asianomainen jäsenvaltio katsoo sen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskianalyysin perusteella tarpeelliseksi.
14 artikla
Vaatimustenmukaisuustodistus
1. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää vaatimustenmukaisuustodistuksia, joiden mukaan tuotteet ovat asianomaisten kaupan pitämisen vaatimusten mukaisia, jäljempänä ’todistus’. Liitteessä III esitetään todistus, jota toimivaltaisten viranomaisten on unionissa käytettävä.
Jäljempänä 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut kolmannet maat voivat unionin toimivaltaisen viranomaisen myöntämän todistuksen sijasta käyttää omaa todistustaan, jos se sisältää vähintään unionin todistuksen tietoja vastaavat tiedot. Komissio asettaa kolmansien maiden todistusmallit saataville sopivaksi katsomallaan tavalla.
2. Todistukset voidaan antaa joko paperimuodossa, jossa on alkuperäinen allekirjoitus, tai varmennetussa sähköisessä muodossa sähköisellä allekirjoituksella varustettuna.
3. Jokaisessa todistuksessa on oltava toimivaltaisen viranomaisen leima ja todistuksen allekirjoittamaan valtuutetun yhden tai useamman henkilön allekirjoitus.
4. Todistus on annettava jollakin unionin virallisista kielistä.
5. Jokaisessa todistuksessa on oltava sarjanumero sen yksilöimistä varten. Toimivaltaisen viranomaisen on säilytettävä jäljennös jokaisesta myönnetystä todistuksesta.
6. Sen estämättä, mitä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat varastojen loppumiseen asti jatkaa sellaisten todistusten käyttöä, jotka olivat 30 päivänä kesäkuuta 2009 asetuksen (EY) N:o 1580/2007 mukaisia.
15 artikla
Kolmansien maiden ennen unioniin tuontia tekemien vaatimustenmukaisuustarkastusten hyväksyminen
1. Komissio voi kolmannen maan pyynnöstä hyväksyä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kyseisen kolmannen maan ennen unioniin tuontia tekemät kaupan pitämisen vaatimusten mukaisuutta koskevat tarkastukset.
2. Edellä 1 kohdassa mainittu hyväksyntä voidaan myöntää sellaisille kolmansille maille, joiden alueella noudatetaan unioniin vietävien tuotteiden osalta unionin kaupan pitämisen vaatimuksia tai vähintään niitä vastaavia vaatimuksia.
Hyväksynnässä on mainittava kolmannen maan virallinen viranomainen, jonka vastuulla 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset tehdään. Kyseinen viranomainen vastaa yhteydenpidosta unionin kanssa. Hyväksynnässä on mainittava myös ne kolmannen maan tarkastusviranomaiset, jotka vastaavat mainittujen tarkastusten tekemisestä.
Hyväksyntä voi koskea ainoastaan kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olevia tuotteita, ja se voidaan rajata koskemaan ainoastaan tiettyjä tuotteita.
3. Kolmannen maan tarkastusviranomaisen on oltava virallinen viranomainen tai 2 kohdassa tarkoitetun viranomaisen virallisesti tunnustama viranomainen, joka tarjoaa riittävät takeet ja jolla on 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen menetelmien tai niitä vastaavien menetelmien mukaisten tarkastusten tekemiseen tarvittava henkilökunta, laitteet ja tilat.
4. Liitteessä IV esitetään niiden kolmansien maiden luettelo, joiden vaatimustenmukaisuustarkastukset on hyväksytty tämän artiklan mukaisesti, ja asianomaiset tuotteet.
Komissio asettaa asianomaisia virallisia viranomaisia ja tarkastusviranomaisia koskevat tiedot saataville sopivaksi katsomallaan tavalla.
16 artikla
Vaatimustenmukaisuustarkastusten hyväksynnän keskeyttäminen
Komissio voi perua vaatimustenmukaisuustarkastusten hyväksynnän, jos merkittävässä joukossa eriä tai määriä todetaan, että tavarat eivät vastaa kolmannen maan tarkastusviranomaisten myöntämiin vaatimustenmukaisuustodistuksiin merkittyjä tietoja.
17 artikla
Tarkastusmenetelmät
1. Tässä luvussa säädetyt vaatimustenmukaisuustarkastukset on loppukuluttajille tapahtuvaa vähittäismyyntivaihetta lukuun ottamatta tehtävä liitteessä V esitettyjä tarkastusmenetelmiä noudattaen, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.
Jäsenvaltioiden on vahvistettava kuluttajille tapahtuvan vähittäismyyntivaiheen vaatimustenmukaisuustarkastuksia koskevat erityissäännöt.
2. Kun tavaroiden on todettu olevan kaupan pitämisen vaatimusten mukaisia, toimivaltainen tarkastusviranomainen voi myöntää liitteessä III esitetyn vaatimustenmukaisuustodistuksen.
3. Kun tavaroiden on todettu olevan vaatimusten vastaisia, tarkastusviranomaisen on annettava toimijalle tai tämän edustajalle vaatimustenvastaisuusilmoitus. Tavaroita, joille on annettu vaatimustenvastaisuusilmoitus, ei voida siirtää ilman vaatimustenvastaisuusilmoituksen antaneen tarkastusviranomaisen lupaa. Luvan edellytykseksi voidaan asettaa mainitun tarkastusviranomaisen vahvistamien edellytysten noudattaminen.
Toimijat voivat päättää saattaa kaikki tavarat tai osan tavaroista vaatimustenmukaisiksi. Vaatimustenmukaisiksi saatettuja tavaroita ei voida pitää kaupan ennen kuin toimivaltainen tarkastusviranomainen on varmistanut asianmukaisin keinoin, että tavarat on tosiasiallisesti saatettu vaatimustenmukaisiksi. Toimivaltainen tarkastusviranomainen myöntää liitteessä III esitetyn vaatimustenmukaisuustodistuksen erälle tai sen osalle vasta kun tavarat on saatettu vaatimustenmukaisiksi.
Jos tarkastusviranomainen hyväksyy toimijan pyynnön saattaa tavarat vaatimustenmukaisiksi muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa vaatimustenvastaisuuden toteamiseen johtanut tarkastus tehtiin, toimijan on ilmoitettava tästä vaatimusten vastaisen erän määräpaikkana olevan jäsenvaltion toimivaltaiselle tarkastusviranomaiselle. Vaatimustenvastaisuuden todenneen jäsenvaltion on lähetettävä jäljennös havainnostaan muille asianomaisille jäsenvaltioille, myös vaatimustenvastaisen erän määräpaikkana olevalle jäsenvaltiolle.
Jos tavaroita ei voida saattaa vaatimustenmukaisiksi eikä käyttää eläinten ravinnoksi, teolliseen jalostukseen tai muuhun tarkoitukseen kuin elintarvikkeeksi, tarkastusviranomainen voi tarvittaessa määrätä toimijan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomaisia tavaroita ei pidetä kaupan.
Toimijoiden on annettava jäsenvaltioiden tämän kohdan soveltamisen kannalta välttämättömiksi katsomat tiedot.
18 artikla
Ilmoitukset
1. Jäsenvaltion, jossa todetaan, että jostakin toisesta jäsenvaltiosta tuleva lähetys ei ole kaupan pitämisen vaatimusten mukainen jo pakattaessa havaittavissa olevien virheiden tai laadun heikkenemisen vuoksi, on ilmoitettava tapauksesta viipymättä komissiolle ja niille jäsenvaltioille, joita asia saattaa koskea.
2. Jäsenvaltion, jossa kolmannesta maasta tulevan tavaraerän vapaaseen liikkeeseen luovutus kielletään kaupan pitämisen vaatimusten noudattamatta jättämisen vuoksi, on ilmoitettava siitä viipymättä komissiolle, jäsenvaltioille, joita asia saattaa koskea, asianomaiselle kolmannelle maalle ja liitteessä IV luetelluille kolmansille maille.
3. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi tarkastus- ja riskianalyysijärjestelmiänsä koskevat määräykset. Niiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä kyseisten järjestelmien jokaisesta muutoksesta.
4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille yhteenveto vuoden aikana kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa tehtyjen tarkastusten tuloksista viimeistään seuraavan vuoden 30 päivänä kesäkuuta.
5. Edellä 1–4 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava komission vahvistamalla tavalla.
III
OSASTO
TUOTTAJAORGANISAATIOT
1
LUKU
Vaatimukset ja hyväksyntä
▼M29 —————
36 artikla
Hyväksymissuunnitelman esittäminen
1. Oikeussubjektin tai oikeussubjektin tarkoin määritellyn osan on jätettävä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 125 e artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hyväksymissuunnitelma sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa oikeussubjektin kotipaikka on.
2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava
a) vähimmäisperusteet, jotka oikeussubjektin tai oikeussubjektin tarkoin määritellyn osan on täytettävä voidakseen jättää hyväksymissuunnitelman;
b) hyväksymissuunnitelmien laatimista, sisältöä ja täytäntöönpanoa koskevat säännöt;
c) ajanjakso tuottajaorganisaatiosta lähtemisen jälkeen, jonka aikana tuottajaorganisaation entinen jäsen ei saa liittyä mihinkään tuottajaryhmään niiden tuotteiden osalta, joiden osalta edellinen tuottajaorganisaatio oli hyväksytty; ja
d) hyväksymissuunnitelman hyväksymistä, valvontaa ja toteutusta koskevat hallinnolliset menettelyt; ja
e) säännöt, joilla varmistetaan ettei tuottaja saa tuottajaryhmille tarkoitettua unionin tukea yli viiden vuoden ajan.
37 artikla
Hyväksymissuunnitelman sisältö
Hyväksymissuunnitelman luonnoksen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:
a) alkutilanteen kuvaus erityisesti tuottajajäsenten lukumäärän osalta, täydelliset tiedot jäsenistä, tuotannosta (myös kaupan pidetyn tuotannon arvo), kaupanpitämisestä ja perusrakenteista, jotka ovat tuottajaryhmän käytettävissä, mukaan luettuina tuottajaryhmän yksittäisten jäsenten perusrakenteet;
b) päivämäärä, jona suunnitelman täytäntöönpano ehdotetaan aloitettavaksi, sekä suunnitelman kesto, joka ei voi olla viittä vuotta pidempi; ja
c) hyväksynnän saamista varten toteutettavat toimet ja investoinnit.
Ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin ei saa kuulua liitteessä V a lueteltuja investointeja.
38 artikla
Hyväksymissuunnitelman hyväksyminen
1. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä jokin 3 kohdassa tarkoitetuista päätöksistä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hyväksymissuunnitelman luonnoksen ja kaikki siihen liittyvät todistusasiakirjat. Jäsenvaltiot voivat säätää lyhyemmästä määräajasta.
2. Jäsenvaltio voi vahvistaa lisäsääntöjä, jotka koskevat toimintojen ja menojen tukikelpoisuutta hyväksymissuunnitelmissa, investointien tukikelpoisuutta koskevat säännöt mukaan luettuina, jotta tuottajaryhmät olisivat asetuksen (EY) N:o 1234/2007 125 b artiklassa tarkoitettujen tuottajaorganisaatioita koskevien hyväksymisperusteiden mukaisia.
3. Tehtyään 111 artiklassa tarkoitetut vaatimustenmukaisuustarkastukset jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tapauksen mukaan
a) hyväksyttävä suunnitelma alustavasti ja myönnettävä esihyväksyntä;
b) vaadittava muutoksia suunnitelmaan, mukaan lukien sen kestoon liittyvät muutokset. Jäsenvaltion on erityisesti arvioitava, ovatko ehdotetut vaiheet perusteettoman pitkiä, ja vaadittava muutoksia, jos tuottajaryhmä voisi täyttää tuottajaorganisaatioihin liittyvät hyväksymisperusteet ennen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 125 e artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun viisivuotisjakson päättymistä;
c) hylättävä suunnitelma, erityisesti jos oikeussubjektit tai oikeussubjektin tarkoin määritellyt osat, jotka hakevat esihyväksyntää tuottajaryhmänä, jo täyttävät tuottajaorganisaatioihin liittyvät hyväksymisperusteet.
Tarvittaessa alustava hyväksyntä voidaan myöntää ainoastaan suunnitelmalle, johon on tehty b kohdan mukaan vaaditut muutokset.
4. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava komissiolle tiedoksi viimeistään jokaisen vuoden 1 päivänä heinäkuuta hyväksymissuunnitelmien alustavaa hyväksymistä koskevat päätökset ja kyseisten suunnitelmien taloudelliset vaikutukset käyttäen liitteessä V b esitettyjä malleja.
5. Kun 47 artiklan 4 kohdan toinessa alakohdassa tarkoitetut jakokertoimet on vahvistettu, jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava asianomaisille tuottajaryhmille mahdollisuus muuttaa hyväksymissuunnitelmaansa tai peruuttaa se. Jos tuottajaryhmä ei peruuta suunnitelmaansa, toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä se lopullisesti sillä edellytyksellä, että siihen tehdään toimivaltaisen viranomaisen mahdollisesti tarpeellisiksi katsomat muutokset.
6. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava 3 ja 5 kohdassa tarkoitetuista päätöksistä oikeussubjektille tai oikeussubjektin tarkoin määritellylle osalle.
39 artikla
Hyväksymissuunnitelman täytäntöönpano
1. Hyväksymissuunnitelma on pantava täytäntöön vuosijaksoina 1 päivästä tammikuuta alkaen. Jäsenvaltio voi sallia, että tuottajaryhmä jakaa vuosijakson puolivuotuisiin jaksoihin.
Hyväksymissuunnitelman on alettava 37 artiklan b alakohdassa tarkoitetun ehdotetun päivämäärän mukaisesti ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna
a) 1 päivänä tammikuuta, joka seuraa jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen suunnitelmalle myöntämää hyväksyntää; tai
b) hyväksymispäivää seuraavana kalenteripäivänä.
Hyväksymissuunnitelman ensimmäinen täytäntöönpanovuosi päättyy joka tapauksessa saman vuoden 31 päivänä joulukuuta.
2. Jäsenvaltion on määritettävä edellytykset, joilla tuottajaryhmät voivat pyytää muutoksia suunnitelmaan sen täytäntöönpanoaikana. Kyseisiin hakemuksiin on liitettävä tarvittavat todisteasiakirjat.
Jäsenvaltion on määriteltävä edellytykset, joilla hyväksymissuunnitelmaa saa muuttaa vuotuisen tai puolivuotuisen jakson aikana ilman jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ennakkohyväksyntää. Muutokset ovat tukikelpoisia ainoastaan silloin, kun tuottajaryhmä ilmoittaa niistä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle viipymättä.
Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi sallia, että tuottajaryhmä jonakin vuonna kyseisen vuoden osalta korottaa hyväksymissuunnitelmassa vahvistettua menojen kokonaismäärää enintään 5 prosentilla alun perin hyväksytystä määrästä tai alentaa sitä jäsenvaltion vahvistamalla enimmäisprosenttiosuudella; molemmissa tapauksissa edellytetään, että hyväksymissuunnitelman yleiset tavoitteet säilyvät ennallaan eivätkä unionin kokonaismenot asianomaisen jäsenvaltion tasolla ylitä asianomaiselle jäsenvaltiolle 47 artiklan 4 kohdan mukaisesti myönnetyn unionin rahoitusosuuden määrää.
Jos kyseessä on 48 artiklassa tarkoitettu tuottajaryhmien yhteensulautuma, 5 prosentin rajaa sovelletaan yhteensulautuneiden ryhmien hyväksymissuunnitelmissa esitettyjen menojen kokonaismäärään.
3. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on esitettyjä todisteita tarkasteltuaan tehtävä muutoksia koskeva päätös kolmen kuukauden kuluessa muutoshakemuksen vastaanottamisesta. Kaikki muutoshakemukset, joista ei ole tehty päätöstä edellä mainitussa määräajassa, katsotaan hylätyiksi. Jäsenvaltiot voivat säätää lyhyemmästä määräajasta.
40 artikla
Hakemukset, joilla haetaan hyväksymistä tuottajaorganisaationa
1. Tuottajaryhmä, joka panee täytäntöön hyväksymissuunnitelman, voi milloin tahansa esittää hyväksymishakemuksen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 125 b artiklan mukaisesti. Hakemus on joka tapauksessa jätettävä ennen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 125 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun siirtymäkauden päättymistä.
2. Asianomainen ryhmä voi esittää toimintaohjelmaluonnoksen 63 artiklan mukaisesti hakemuksen jättöpäivästä lähtien.
41 artikla
Tuottajaryhmän päätoiminta
1. Tuottajaryhmän päätoiminnan on liityttävä sen jäsenten niiden tuotteiden tarjonnan keskittämiseen ja markkinoille saattamiseen, joiden osalta tuottajaryhmä on hyväksytty.
2. Tuottajaryhmä voi myydä muidenkin kuin tuottajaryhmän jäsentuottajien tuotteita, jos se on hyväksytty kyseisten tuotteiden osalta ja jos kyseisen toiminnan taloudellinen arvo on alhaisempi kuin tuottajaryhmän omien jäsenten ja muiden tuottajaryhmien jäsenten kaupan pidetyn tuotannon arvo.
42 artikla
Kaupan pidetyn tuotannon arvo
1. Tuottajaryhmiin sovelletaan 50 artiklan 1–4 ja 7 kohtaa sekä kyseisen artiklan 6 kohdan ensimmäistä virkettä soveltuvin osin.
2. Jos kaupan pidetyn tuotannon arvo on laskenut vähintään 35 prosenttia tuottajaryhmän vastuuseen ja valvontaan kuulumattomista syistä, joista esitetään jäsenvaltiolle asianmukaiset perustelut, kaupan pidetyn tuotannon kokonaisarvon katsotaan edustavan vähintään 65:tä prosenttia viimeisimmän vuosijakson kattavassa edellisessä tukihakemuksessa tai edellisissä tukihakemuksissa ilmoitetusta, jäsenvaltion tarkastamasta arvosta, ja jollei tällaista ole, hyväksytyssä hyväksymissuunnitelmassa alun perin ilmoitetusta arvosta.
3. Kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan sillä jaksolla, jolle tukea haetaan, sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.
43 artikla
Hyväksymissuunnitelmien rahoittaminen
1. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tukitasoja alennetaan puolella siltä osin kuin kyseessä on kaupan pidetty tuotanto, jonka arvo ylittää 1 000 000 euroa.
2. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan vuotuista enimmäismäärää, joka on kunkin tuottajaryhmän osalta 100 000 euroa.
3. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki maksetaan
a) vuotuisina tai puolivuotuisina erinä hyväksymissuunnitelman kunkin vuotuisen tai puolivuotuisen toteuttamisjakson lopussa; tai
b) vuosijakson osan kattavina erinä, jos suunnitelman täytäntöönpano alkaa vuosijakson aikana tai jos asetuksen (EY) N:o 1234/2007 125 b artiklan mukainen hyväksyntä myönnetään ennen vuosijakson päättymistä. Tällöin tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua enimmäismäärää alennetaan suhteellisesti.
Eriä laskiessaan jäsenvaltiot voivat käyttää perustana kaupan pidettyä tuotantoa, joka on tuotettu muuna ajanjaksona kuin sinä, jonka osalta erä maksetaan, jos tämä on valvontasyistä perusteltua. Kyseisten ajanjaksojen välisen eron on oltava asianomaista ajanjaksoa lyhyempi.
4. Edellä olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin määriin sovelletaan Euroopan keskuspankin viimeisintä ennen sen ajanjakson ensimmäistä päivää julkaisemaa valuuttakurssia, jonka osalta asianomainen tuki myönnetään.
44 artikla
Tuki hyväksyntää varten tehtäviin investointeihin
Kun kyseessä ovat tämän asetuksen 37 artiklan c alakohdassa tarkoitetut hyväksymissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät investoinnit, joihin myönnettävästä tuesta säädetään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 1 kohdan b alakohdassa, ne rahoitetaan suhteessa siihen, missä määrin ne hyödyttävät tuottajaryhmän jäsenten niitä tuotteita, joita esihyväksyntä koskee.
Unionin tukea ei voida myöntää investointeihin, jotka saattavat aiheuttaa kilpailun vääristymistä tuottajaryhmän muussa taloudellisessa toiminnassa.
Investointeja voidaan toteuttaa tuottajaryhmien tuottajajäsenten yksittäisillä tiloilla ja/tai tiloissa, jos ne edistävät hyväksymissuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Jäsenvaltion on varmistettava, että silloin kun jäsen lähtee tuottajaryhmästä, investoinnin jäljelle jäävä arvo peritään takaisin, jos kuoletusaika ei ole vielä päättynyt.
45 artikla
Tukihakemus
1. Tuottajaryhmän on jätettävä yksi asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja tukia koskeva hakemus kolmen kuukauden kuluessa kunkin tämän asetuksen 43 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vuotuisen tai puolivuotuisen jakson päättymisestä. Hakemuksessa on ilmoitettava kaupan pidetyn tuotannon arvo jaksolla, jolle tukea haetaan.
2. Puolivuotuisia jaksoja koskevia tukihakemuksia voidaan jättää vain, jos hyväksymissuunnitelma on jaettu 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin puolivuotuisiin jaksoihin. Kaikkiin tukihakemuksiin on liitettävä tuottajaryhmän kirjallinen ilmoitus siitä, että se
a) noudattaa ja tulee noudattamaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 ja tämän asetuksen säännöksiä; ja
b) ei ole saanut, ei saa eikä tule saamaan suoraan tai välillisesti päällekkäistä unionin tai kansallista rahoitusta hyväksymissuunnitelman mukaisesti täytäntöönpantaviin toimiin, jotka saavat tämän asetuksen mukaista unionin rahoitusta.
3. Jäsenvaltion on vahvistettava tuen maksamisen määräaika, joka ei saa missään tapauksessa olla myöhäisempi kuin kuusi kuukautta hakemuksen vastaanottamisesta.
46 artikla
Tukikelpoisuus
Jäsenvaltioiden on arvioitava, ovatko tuottajaryhmät kelpoisia tämän asetuksen mukaiseen tukeen, voidakseen vahvistaa, että tuki on asianmukaisesti perusteltu ottaen huomioon mahdollisesti aiemmin myönnetyn julkisen tuen, joka on myönnetty tuottajaorganisaatioille tai -ryhmille, joiden jäseniä kyseisen tuottajaryhmän jäsenet alun perin olivat, edellytykset ja myöntämispäivä, sekä jäsenten mahdolliset siirtymiset tuottajaorganisaatioiden ja -ryhmien välillä.
47 artikla
Unionin rahoitusosuus
1. Jollei tämän artiklan 4 kohdasta muuta johdu, unionin rahoitusosuus asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta tuesta on
a) 75 prosenttia lähentymistavoitealueilla; ja
b) 50 prosenttia muilla alueilla.
Jäsenvaltio voi maksaa kansallisen tukensa kiinteämääräisenä. Tukihakemuksessa ei ole tarpeen esittää todisteita tuen käytöstä.
2. Unionin rahoitusosuus asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta tuesta pääomatukena tai pääomatukiekvivalenttina ilmaistuna on tukikelpoisista investointikustannuksista enintään
a) 50 prosenttia lähentymistavoitealueilla; ja
b) 30 prosenttia muilla alueilla.
Kyseisten jäsenvaltioiden on sitouduttava maksamaan tukikelpoisista investointikustannuksista vähintään viisi prosenttia.
Tuensaajien rahoitusosuus tukikelpoisista investointikustannuksista on vähintään
a) 25 prosenttia lähentymistavoitealueilla; ja
b) 45 prosenttia muilla alueilla.
3. Jollei tämän artiklan 4 kohdasta muuta johdu, unionin rahoitusosuus asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta tuesta on määritettävä kunkin tuottajaryhmän osalta sen kaupan pidetyn tuotannon arvon perusteella, ja siihen sovelletaan seuraavia sääntöjä:
a) niiden jäsenvaltioiden tuottajaryhmien osalta, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 tai sen jälkeen, hyväksymissuunnitelman ensimmäisinä kahtena täytäntöönpanovuonna ei sovelleta enimmäismäärää; kolmantena täytäntöönpanovuonna enimmäismäärä on 70 prosenttia, neljäntenä täytäntöönpanovuonna 50 prosenttia ja viidentenä täytäntöönpanovuonna 20 prosenttia;
b) niiden tuottajaryhmien osalta, jotka sijaitsevat perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuilla unionin syrjäisimmillä alueilla tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 ( 4 ) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla Egeanmeren pienillä saarilla, unionin rahoitusosuus on hyväksymissuunnitelman ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna 25 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta, toisena täytäntöönpanovuonna 20 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta, kolmantena täytäntöönpanovuonna 15 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta, neljäntenä täytäntöönpanovuonna 10 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta ja viidentenä täytäntöönpanovuonna 5 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta.
4. Unionin rahoitusosuus asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklassa tarkoitetusta tuesta voi olla enintään 10 000 000 euroa kalenterivuodessa.
Komissio vahvistaa 38 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten perusteella jakokertoimet ja niiden perusteella kullekin jäsenvaltiolle vuosittain käytettävissä olevan unionin kokonaisrahoitusosuuden. Jos 38 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista ilmoituksista johtuva kokonaismäärä ei ylitä unionin rahoitusosuuden enimmäismäärää, jakokertoimeksi vahvistetaan 100 prosenttia.
Unionin rahoitusosuus myönnetään toisessa alakohdassa tarkoitetun jakokertoimen mukaisesti. Hyväksymissuunnitelmille, joita ei ole ilmoitettu 38 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ei myönnetä unionin rahoitusosuutta.
Unionin jäsenvaltiokohtaiseen rahoitusosuuteen sovellettava muuntokurssi on se, jonka Euroopan keskuspankki on viimeksi julkaissut ennen 38 artiklan 4 kohdassa säädettyä päivämäärää.
48 artikla
Yhteensulautumat
1. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 1 kohdassa säädettyä tukea voidaan myöntää tai edelleen myöntää esihyväksytyille tuottajaryhmille, jotka ovat syntyneet kahden tai useamman esihyväksytyn tuottajaryhmän yhteensulautumisesta.
2. Laskettaessa 1 kohdan mukaisen tuen määrää sulautumisen tuloksena syntynyt tuottajaryhmä korvaa sulautuvat osapuolet.
3. Kun kaksi tai useampi tuottajaryhmää sulautuu, uutta kokonaisuutta koskevat sen tuottajaryhmän oikeudet ja velvollisuudet, jolle oli ensimmäisenä myönnetty esihyväksyntä.
4. Jos esihyväksytty tuottajaryhmä sulautuu hyväksytyn tuottajaorganisaation kanssa, syntyneellä kokonaisuudella ei ole enää mahdollisuutta esihyväksyntään tuottajaryhmänä eikä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tukeen. Syntynyttä kokonaisuutta pidetään edelleen hyväksyttynä tuottajaorganisaationa, jos se noudattaa sovellettavia vaatimuksia. Tuottajaorganisaation on tarvittaessa pyydettävä muutosta toimintaohjelmaansa, jolloin sovelletaan 29 artiklaa soveltuvin osin.
Tuottajaryhmän ennen yhteensulautumista toteuttamat toimet ovat kuitenkin edelleen tukikelpoisia hyväksymissuunnitelmassa esitetyin edellytyksin.
49 artikla
Hyväksynnän seuraukset
1. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 1 kohdassa säädetty tuki lakkautetaan, kun hyväksyntä on myönnetty.
2. Jos esitetään tämän asetuksen mukainen toimintaohjelma, asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, ettei hyväksymissuunnitelmaan sisältyville toimenpiteille myönnetä päällekkäistä rahoitusta.
3. Tukikelpoiset investoinnit tai asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kustannukset voidaan siirtää toimintaohjelmiin, jos ne ovat tämän asetuksen säännösten mukaiset.
4. Jäsenvaltioiden on vahvistettava määräaika, joka alkaa hyväksymissuunnitelman täytäntöönpanon jälkeen ja johon mennessä tuottajaryhmä on hyväksyttävä tuottajaorganisaationa. Määräaika on enintään neljä kuukautta.
▼M29 —————
V
OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET, SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
▼M29 —————
149 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetus (EY) N:o 1580/2007.
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 134 artiklaa sovelletaan kuitenkin 31 päivään elokuuta 2011.
Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä XIX olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
150 artikla
Siirtymämääräykset
1. Toimintaohjelmien, joihin voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 203 a artiklan 3 kohdan a alakohtaa, toteuttamista voidaan jatkaa loppuun saakka, jos ne ovat ennen 1 päivää tammikuuta 2008 sovellettavien sääntöjen mukaisia.
2. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 203 a artiklan 6 kohdan soveltamiseksi jalostettavaksi toimitettavien raaka-aineiden vähimmäisominaisuuksia ja lopputuotteiden vähimmäislaatuvaatimuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan edelleen kyseisessä kohdassa tarkoitettua siirtymäkauden järjestelyä soveltavien jäsenvaltioiden alueilla korjattuun raaka-aineeseen, ovat tämän asetuksen II osastossa tarkoitettujen asiaankuuluvien kaupan pitämisen vaatimusten lisäksi säännöt, jotka sisältyvät liitteessä XX lueteltuihin komission asetuksiin.
3. Asetuksen (EY) N:o 2200/96 nojalla hyväksytyt hyväksymissuunnitelmat, jotka pysyvät asetuksen (EY) N:o 1234/2007 203 a artiklan 4 kohdan nojalla voimassa, rahoitetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen määrien mukaisesti, kun kyseessä ovat tuottajaryhmät, jotka eivät ole sijoittautuneet 1 päivänä toukokuuta 2004 tai sen jälkeen Euroopan unioniin liittyneihin jäsenvaltioihin, perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille yhteisön syrjäisimmille alueille tai asetuksen (EY) N:o 1405/2006 ( 5 ) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille Egeanmeren pienille saarille.
Asetuksen (EY) N:o 2200/96 mukaisesti hyväksytyt hyväksymissuunnitelmat, joihin on sovellettu kyseisen asetuksen 14 artiklan 7 kohtaa ja jotka pysyvät asetuksen (EY) N:o 1234/2007 203 a artiklan 4 kohdan nojalla voimassa, rahoitetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen määrien mukaisesti.
4. Jäsenvaltioiden on muutettava kansallisia strategioitaan viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2011, jos se on tarpeen
a) sen perustelemiseksi asianmukaisesti, mitä 50 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettua etäisyyttä pidetään merkittävänä;
b) toimintaohjelman vuotuisten menojen enimmäisprosenttiosuuden vahvistamiseksi, joka voidaan käyttää asetuksen 60 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin pakkausten ympäristönhoidolliseen käsittelyyn liittyviin toimiin.
5. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa hyväksyttyjen toimintaohjelmien täytäntöönpanoa voidaan jatkaa niiden päättymiseen saakka ilman, että 60 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua enimmäisprosenttiosuutta noudatetaan.
151 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
3 ARTIKLASSA TARKOITETUT KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET
A OSA
Kaupan pitämisen yleisvaatimukset
Näiden kaupan pitämisen yleisvaatimusten tarkoituksena on määritellä kauppakunnostettujen ja pakattujen hedelmien ja vihannesten laatu.
Lähettämistä seuraavissa vaiheissa tuotteissa voi kuitenkin esiintyä suhteessa vaatimuksiin
— vähäistä tuoreuden ja täyden nestejännityksen vähenemistä,
— vähäisiä tuotteiden kehittymisestä ja pilaantumisalttiudesta johtuvia muutoksia.
1. Vähimmäisvaatimukset
Sallitut poikkeamat huomioon ottaen tuotteiden on oltava
— eheitä,
— terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet ravinnoksi kelpaamattomiksi, ei sallita,
— puhtaita, lähes vailla näkyviä vieraita aineita,
— lähes vailla tuholaisia,
— vailla tuholaisten mallolle aiheuttamia vaurioita,
— vailla epätavallista pintakosteutta,
— vailla vierasta hajua ja/tai makua.
Tuotteiden kunnon on oltava sellainen, että tuotteet
— kestävät kuljetuksen ja käsittelyn,
— saapuvat tyydyttävässä kunnossa määräpaikkaan.
2. Kypsyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset
Tuotteiden on oltava riittävän kehittyneitä, muttei ylikehittyneitä, ja hedelmien on oltava riittävän kypsiä, muttei ylikypsiä.
Tuotteiden kehitys- ja kypsyysasteen on oltava sellainen, että tuotteiden kypsyminen voi jatkua ja ne voivat saavuttaa riittävän kypsyysasteen.
3. Sallitut poikkeamat
Kussakin erässä kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla tuotteita, jotka eivät täytä laatua koskevia vähimmäisvaatimuksia. Tämän poikkeaman rajoissa enintään kaksi prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, joissa on mätää.
4. Merkitseminen
Kussakin pakkauksessa ( 6 ) on oltava merkittynä sen yhdelle puolelle selvin, pysyvin ja pakkauksen ulkopuolelle näkyvin kirjaimin seuraavat merkinnät:
A. Tunnistusmerkinnät
Pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja fyysinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, ja jos osoite ei ole alkuperämaassa, on merkittävä myös maa).
Tämä merkintä voidaan korvata seuraavasti:
— kaikissa pakkauksissa valmispakkauksia lukuun ottamatta viranomaisen antama tai hyväksymä pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi, jonka välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakkaaja ja/tai lähettäjä”> (tai vastaava lyhenne). Koodin eteen on merkittävä koodin tunnustaneen maan ISO 3166 -standardin mukainen maa- tai aluekoodi, jos kyseessä ei ole alkuperämaa,
— yksinomaan valmispakkauksissa unionin alueelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite, joiden välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakattu … varten”> tai muu vastaava maininta. Tällöin merkinnän on sisällettävä myös pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi. Myyjän on annettava kaikki valvontayksiköiden tarpeellisiksi katsomat kyseisen koodin merkitystä koskevat tiedot.
B. Alkuperä
Alkuperämaan koko nimi ( 7 ). Jäsenvaltiosta peräisin olevissa tuotteissa merkintä on tehtävä alkuperämaan kielellä tai sellaisella kielellä, jota määrämaan kuluttajat ymmärtävät. Muissa tuotteissa merkintä on tehtävä kielellä, jota määrämaan kuluttajat ymmärtävät.
Ensimmäisessä alakohdassa esitettyjä merkintöjä ei tarvitse tehdä pakkauksiin, jotka sisältävät ulospäin selvästi näkyviä myyntipakkauksia, joihin kaikkiin on tehty kyseiset merkinnät. Kyseisiin pakkauksiin ei saa tehdä merkintöjä, jotka voisivat johtaa harhaan. Jos pakkaukset on pakattu kuormalavalle, kyseiset tiedot on annettava vähintään kuormalavan kahdelle sivulle näkyvästi sijoitetulla lomakkeella.
B OSA
Kaupan pitämisen erityisvaatimukset
1 OSA: OMENOIDEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET
I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ
Nämä vaatimukset koskevat Malus domestica Borkh. -lajin omenoita, jotka on tarkoitettu toimitettaviksi kuluttajille tuoreina, teolliseen jalostukseen tarkoitettuja omenoita lukuun ottamatta.
II. LAATUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Näiden vaatimusten tarkoituksena on määritellä kauppakunnostettujen ja pakattujen omenoiden laatu.
Lähettämistä seuraavissa vaiheissa tuotteissa voi kuitenkin esiintyä suhteessa vaatimuksiin
— vähäistä tuoreuden ja täyden nestejännityksen vähenemistä,
— muissa kuin ekstraluokkaan kuuluvissa tuotteissa vähäisiä tuotteiden kehittymisestä ja pilaantumisalttiudesta johtuvia muutoksia.
A. Vähimmäisvaatimukset
Ottaen huomioon kullekin luokalle vahvistetut erityissäännökset ja sallitut poikkeamat omenoiden on kaikissa luokissa oltava
— eheitä,
— terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet ravinnoksi kelpaamattomiksi, ei sallita,
— puhtaita, lähes vailla näkyviä vieraita aineita,
— lähes vailla tuholaisia,
— vailla tuholaisten mallolle aiheuttamia vaurioita,
— vailla vakavaa lasittumatautia, lukuun ottamatta lajikkeita, joihin on merkitty näiden vaatimusten lisäyksessä ”>L”>,
— vailla epätavallista pintakosteutta,
— vailla vierasta hajua ja/tai makua.
Omenoiden kehitysasteen ja kunnon on oltava sellainen, että omenat
— kestävät kuljetuksen ja käsittelyn sekä
— saapuvat tyydyttävässä kunnossa määräpaikkaan.
B. Kypsyysastetta koskevat vaatimukset
Omenoiden on oltava riittävän kehittyneitä ja kypsiä.
Omenoiden kehitys- ja kypsyysasteen on oltava sellainen, että omenoiden kypsyminen voi jatkua ja ne voivat saavuttaa lajikkeelle sopivan kypsyysasteen.
Kypsyysastetta koskevien vaatimusten tarkastamiseksi voidaan ottaa huomioon useita muuttujia (esim. muoto, maku, kiinteys ja refraktometriluku).
C. Luokittelu
Omenat luokitellaan kolmeen luokkaan seuraavasti:
i) Ekstraluokka
Tähän luokkaan luokiteltujen omenoiden on oltava erittäin hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle ( 8 ) tyypillisiä, ja kannan on oltava vahingoittumaton.
Omenoissa on oltava vähintään seuraavat lajikkeen väriominaisuudet:
— A-väriryhmässä kolme neljäsosaa kokonaispinnasta on punainen,
— B-väriryhmässä puolet kokonaispinnasta on punakirjava,
— C-väriryhmässä kolmannes kokonaispinnasta on kevyesti punainen, punertava tai juovikas,
— D-väriryhmässä ei ole väriä koskevia vähimmäisvaatimuksia.
Mallon on oltava täysin vahingoittumaton.
Omenoiden on oltava täysin virheettömiä, lukuun ottamatta hyvin vähäisiä pintavirheitä, jotka eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun:
— hyvin vähäiset kuorivauriot,
— hyvin vähäistä ruskealaikkuisuutta ( 9 ), kuten
—
— ruskeita laikkuja, jotka eivät ulotu kantakuoppaa laajemmalle ja jotka eivät ole karheita, ja/tai
— vähäistä erillistä ruskealaikkuisuutta.
ii) I luokka
Tähän luokkaan luokiteltujen omenoiden on oltava hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillisiä ( 10 ).
Omenoissa on oltava vähintään seuraavat lajikkeen väriominaisuudet:
— A-väriryhmässä puolet kokonaispinnasta on punainen,
— B-väriryhmässä kolmannes kokonaispinnasta on punakirjava,
— C-väriryhmässä kymmenesosa kokonaispinnasta on kevyesti punainen, punertava tai juovikas,
— D-väriryhmässä ei ole väriä koskevia vähimmäisvaatimuksia.
Mallon on oltava täysin vahingoittumaton.
Tuotteissa voi kuitenkin olla seuraavanlaisia vähäisiä virheitä, jos ne eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun:
— vähäinen muotovirhe,
— vähäinen kehitysvirhe,
— vähäinen värivirhe,
— lieviä kolhiutumia, jotka eivät saa olla tummuneita ja joiden kokonaispinta-ala on enintään yksi neliösenttimetri,
— vähäisiä kuorivaurioita, jotka eivät saa olla
—
— muodoltaan pitkänomaisten virheiden osalta yli kahden senttimetrin pituisia,
— muiden vikojen osalta yli yhtä neliösenttimetriä kokonaispinta-alaltaan, lukuun ottamatta hedelmärupea (Venturia inaequalis), jonka yhteispinta-ala ei saa olla yli 0,25 neliösenttimetriä,
— vähäistä ruskealaikkuisuutta ( 11 ), kuten
—
— ruskeita laikkuja, jotka voivat ulottua hieman kantakuoppaa laajemmalle mutta jotka eivät ole karheita, ja/tai
— ohutta verkkomaista ruskealaikkuisuutta, jonka pinta-ala on enintään viidesosa hedelmän kokonaispinta-alasta ja joka ei poikkea voimakkaasti hedelmän yleisestä väristä, ja/tai
— tiheää ruskealaikkuisuutta, jonka pinta-ala on enintään kahdeskymmenesosa hedelmän kokonaispinta-alasta,
— ohuen verkkomaisen ja tiheän ruskealaikkuisuuden pinta-ala saa kuitenkin yhteensä olla enintään viidesosa hedelmän kokonaispinta-alasta.
Omenoista voi puuttua kanta, jos se on irronnut siististi eikä kuori kantakuopassa ole vaurioitunut.
iii) II luokka
Tähän luokkaan kuuluvat omenat, joita ei voida luokitella ylempiin luokkiin, mutta jotka ovat edellä määriteltyjen vähimmäisvaatimusten mukaisia.
Mallossa ei saa olla merkittäviä virheitä.
Omenoissa voi olla seuraavanlaisia virheitä, jos niiden laatuun, säilyvyyteen ja tarjontamuotoon liittyvät olennaiset ominaispiirteet säilyvät muuttumattomina:
— muotovirheitä,
— kehitysvirheitä,
— värivirheitä,
— lieviä kolhiutumia, jotka voivat olla hiukan tummuneita ja joiden pinta-ala on enintään 1,5 neliösenttimetriä,
— kuorivaurioita, jotka eivät saa olla
—
— muodoltaan pitkänomaisten virheiden osalta yli neljän senttimetrin pituisia,
— muiden vikojen osalta yli 2,5:tä neliösenttimetriä kokonaispinta-alaltaan, lukuun ottamatta hedelmärupea (Venturia inaequalis), jonka yhteispinta-ala ei saa olla yli yhtä neliösenttimetriä,
— vähäistä ruskealaikkuisuutta ( 12 ), kuten
—
— ruskeita laikkuja, jotka voivat ulottua kantakuoppaa laajemmalle ja olla hieman karheita, ja/tai
— ohutta verkkomaista ruskealaikkuisuutta, jonka pinta-ala on enintään puolet hedelmän kokonaispinta-alasta ja joka ei poikkea voimakkaasti hedelmän yleisestä väristä, ja/tai
— tiheää ruskealaikkuisuutta, jonka pinta-ala on enintään kolmannes hedelmän kokonaispinta-alasta,
— ohuen verkkomaisen ja tiheän ruskealaikkuisuuden pinta-ala saa kuitenkin yhteensä olla enintään puolet hedelmän kokonaispinta-alasta.
III. KOKOLUOKITTELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Koko määritetään joko poikkileikkauksen suurimman halkaisijan tai painon mukaan.
Vähimmäiskoko on halkaisijan mukaan 60 millimetriä tai painon mukaan 90 grammaa. Kooltaan pienemmät hedelmät voidaan hyväksyä, jos tuotteen arvo Brixin asteikolla ( 13 ) on vähintään 10,5° ja koko on vähintään 50 millimetriä tai 70 grammaa.
Tasakokoisuuden varmistamiseksi saman pakkauksen tuotteiden kokoero saa olla
a) halkaisijan mukaan määritellyillä hedelmillä
— enintään viisi millimetriä, kun kyseessä ovat ekstraluokan hedelmät ja kerroksittain riveihin pakatut I ja II luokan hedelmät. Bramley's Seedling -lajikkeiden (Bramley, Triomphe de Kiel) ja Horneburger-lajikkeiden omenilla halkaisijoiden ero voi kuitenkin olla enintään 10 millimetriä, ja
— enintään 10 millimetriä, kun kyseessä ovat myyntipakkauksessa tai irtotavarana pakkauksessa olevat I luokan hedelmät. Bramley's Seedling -lajikkeiden (Bramley, Triomphe de Kiel) ja Horneburger-lajikkeiden omenilla halkaisijoiden ero voi kuitenkin olla enintään 20 millimetriä
b) painon mukaan määritellyillä hedelmillä
— Kun kyseessä ovat ekstraluokan omenat ja kerroksittain riveihin pakatut I ja II luokan omenat:
—
|
Koko (g) |
Painoero (g) |
|
70–90 |
15 g |
|
91–135 |
20 g |
|
136–200 |
30 g |
|
201–300 |
40 g |
|
> 300 |
50 g |
— Kun kyseessä ovat myyntipakkauksessa tai irtotavarana pakkauksessa olevat I luokan hedelmät:
—
|
Koko (g) |
Tasakokoisuus (g) |
|
70–135 |
35 |
|
136–300 |
70 |
|
> 300 |
100 |
Myyntipakkauksessa tai irtotavarana pakkauksessa oleville II luokan hedelmille ei ole vahvistettu tasakokoisuusvaatimusta.
Miniomenalajikkeisiin, joihin on merkitty näiden vaatimusten lisäyksessä ”>M”>, ei sovelleta kokoluokittelua koskevia säännöksiä. Kyseisten miniatyyrilajikkeiden arvon on oltava Brixin asteikolla ( 14 ) vähintään 12°.
IV. SALLITTUJA POIKKEAMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Tuotteille, jotka eivät ole asianomaisen luokan vaatimusten mukaisia, sallitaan kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa kussakin erässä eräitä laatu- ja kokopoikkeamia.
A. Sallitut laatupoikkeamat
i) Ekstraluokka
Viisi prosenttia määrästä tai painosta saa olla omenoita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät I luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään 0,5 prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, jotka täyttävät II luokan laatuvaatimukset.
ii) I luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla omenoita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät II luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään yksi prosentti tuotteista voi olla sellaisia, jotka eivät täytä II luokan vaatimuksia eivätkä vähimmäisvaatimuksia tai joissa on mätää.
iii) II luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla omenoita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia eivätkä täytä vähimmäisvaatimuksia. Tämän poikkeaman rajoissa enintään kaksi prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, joissa on mätää.
B. Sallitut kokopoikkeamat
Kaikissa luokissa sallitaan kymmenen prosenttia määrästä tai painosta omenia, jotka eivät vastaa kokoluokittelua koskevia vaatimuksia. Sallittua poikkeamaa ei sovelleta tuotteisiin, jotka ovat
— viisi millimetriä tai enemmän vähimmäiskokoa pienempiä,
— 10 grammaa tai enemmän vähimmäispainoa kevyempiä.
V. ESILLEPANOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
A. Tasalaatuisuus
Kunkin pakkauksen sisällön on oltava tasalaatuinen, ja pakkaus saa sisältää ainoastaan samaa alkuperää, lajiketta, laatuluokkaa, kokoluokkaa (jos tuotteet luokitellaan koon mukaan) ja kypsyysastetta olevia omenoita.
Ekstraluokan hedelmien on oltava myös samanvärisiä.
Myyntipakkaus voi kuitenkin sisältää eri omenalajikkeiden sekoituksia, jos lajikkeet eroavat selvästi toisistaan ja jos tuotteet ovat laadultaan tasalaatuisia ja kunkin lajikkeen osalta samaa alkuperää. Tasakokoisuutta ei edellytetä.
Pakkauksen sisällön näkyvän osan on edustettava koko sisältöä. Tietojen merkitseminen laserilla yksittäiseen hedelmään ei saa aiheuttaa mallon tai kuoren vaurioita.
B. Pakkaaminen
Omenat on pakattava siten, että ne tulevat suojatuiksi asianmukaisella tavalla. Erityisesti yli kolmen kilogramman painoisten myyntipakkausten on oltava riittävän jäykkiä, jotta ne suojaisivat tuotetta asianmukaisesti.
Pakkauksen sisällä käytettävien materiaalien on oltava puhtaita ja sellaisia, etteivät ne vahingoita tuotteita ulkoisesti tai sisäisesti. Kaupallisilla merkinnöillä varustettujen materiaalien, kuten paperien tai tarrojen käyttö sallitaan, jos painatuksessa käytetään myrkytöntä painoväriä ja kiinnityksessä myrkytöntä liimaa.
Yksittäisiin tuotteisiin kiinnitettävien tarrojen on oltava sellaisia, että niistä ei aiheudu niitä poistettaessa näkyviä liimajälkiä tai kuorivaurioita.
Pakkauksissa ei saa olla mitään vieraita aineita.
VI. MERKITSEMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Kussakin pakkauksessa ( 15 ) on oltava merkittynä sen yhdelle puolelle selvin, pysyvin ja pakkauksen ulkopuolelle näkyvin kirjaimin seuraavat merkinnät:
A. Tunnistusmerkinnät
Pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja fyysinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, ja jos osoite ei ole alkuperämaassa, on merkittävä myös maa).
Tämä merkintä voidaan korvata seuraavasti:
— kaikissa pakkauksissa valmispakkauksia lukuun ottamatta viranomaisen antama tai hyväksymä pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi, jonka välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakkaaja ja/tai lähettäjä”> (tai vastaava lyhenne). Koodin eteen on merkittävä koodin tunnustaneen maan ISO 3166 -standardin mukainen maa- tai aluekoodi, jos kyseessä ei ole alkuperämaa,
— yksinomaan valmispakkauksissa unionin alueelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite, joiden välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakattu … varten”> tai muu vastaava maininta. Tällöin merkinnän on sisällettävä myös pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi. Myyjän on annettava kaikki valvontayksiköiden tarpeellisiksi katsomat kyseisen koodin merkitystä koskevat tiedot.
B. Tuote
— Ilmaisu ”>omenoita”>, jos sisältö ei ole näkyvissä.
— Lajikkeen nimi. Jos kyseessä on selvästi toisistaan eroavien omenalajikkeiden sekoitus, maininta jokaisesta lajikkeesta.
— Lajikkeen nimi voidaan korvata synonyymillä. Kauppanimi ( 16 ) voidaan merkitä ainoastaan lajikkeen nimen tai synonyymin täydennyksenä.
— Jos kyseessä on muunnos, jolla on lajikesuoja, lajikkeen perusnimi voidaan korvata tällä lajikkeen nimellä. Jos kyseessä on muunnos, jolla ei ole lajikesuojaa, muunnoksen nimi voidaan ilmoittaa ainoastaan lajikkeen perusnimen lisänä.
— Tapauksen mukaan ilmaisu ”>miniatyyrilajike”>.
C. Tuotteen alkuperä
Alkuperämaa ( 17 ) ja vapaavalintaisesti viljelyalue tai kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason paikannimi.
Kun kyseessä on eri alkuperää olevien, selvästi toisistaan eroavien omenalajikkeiden sekoitus, kunkin lajikkeen nimen välittömässä läheisyydessä on mainittava lajikkeen alkuperämaa.
D. Kaupalliset tiedot
— Luokka
— Kokoluokka tai kerroksittain riveihin pakatuista hedelmistä kappalemäärä.
Jos tunnistusmerkinnät tehdään kokoluokan perusteella, kokoluokka on ilmoitettava
a) niiden hedelmien osalta, joihin sovelletaan tasakokoisuusvaatimuksia, vähimmäis- ja enimmäishalkaisijoina tai vähimmäis- ja enimmäispainoina;
b) vapaavalinnaisesti niiden hedelmien osalta, joihin ei sovelleta tasakokoisuusvaatimuksia, pakkauksen pienimmän hedelmän halkaisijana tai painona, jonka perään lisätään maininta ”>ja enemmän”> tai muu vastaava ilmaisu tai tarvittaessa maininta pakkauksen suurimman hedelmän halkaisijasta tai painosta.
E. Virallinen tarkastusmerkintä (vapaavalintainen)
Ensimmäisessä alakohdassa esitettyjä merkintöjä ei tarvitse tehdä pakkauksiin, jotka sisältävät ulospäin selvästi näkyviä myyntipakkauksia, joihin kaikkiin on tehty kyseiset merkinnät. Kyseisiin pakkauksiin ei saa tehdä merkintöjä, jotka voisivat johtaa harhaan. Jos pakkaukset on pakattu kuormalavalle, kyseiset tiedot on annettava vähintään kuormalavan kahdelle sivulle näkyvästi sijoitetulla lomakkeella.
Lisäys
Omenalajikkeiden ohjeellinen luettelo
Luetteloon sisältymättömien lajikkeiden hedelmät on luokiteltava niiden lajikeominaisuuksien mukaisesti.
Eräitä jäljempänä olevaan taulukkoon kuuluvia lajikkeita voidaan pitää kaupan nimillä, joille on haettu tavaramerkkisuojaa tai saatu tavaramerkkisuoja yhdessä tai useammassa maassa. Tällaisia tavaramerkkejä ei ole tarkoitus esittää taulukon ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa sarakkeessa. Muutamia esimerkkejä tunnetuista tavaramerkeistä esitetään neljännessä sarakkeessa.
Selitteet:
|
M |
= |
miniatyyrilajike |
|
R |
= |
ruskealaikkuinen lajike |
|
L |
= |
lasittumatauti |
|
* |
= |
muunnos, jolla ei ole lajikesuojaa mutta joka liittyy rekisteröityyn/suojattuun tavaramerkkiin; jos muunnosta ei ole merkitty asteriskilla, kyseessä on suojattu lajike |
|
Lajike |
Muunnos |
Synonyymi |
Tavaramerkit |
Väriryhmä |
Muut vaatimukset |
|
African Red |
|
|
African Carmine ™ |
B |
|
|
Akane |
|
Tohoku 3, Primerouge |
|
B |
|
|
Alkmene |
|
Early Windsor |
|
C |
|
|
Alwa |
|
|
|
B |
|
|
Amasya |
|
|
|
B |
|
|
Ambrosia |
|
|
Ambrosia ® |
B |
|
|
Annurca |
|
|
|
B |
|
|
Ariane |
|
|
Les Naturianes ® |
B |
|
|
Arlet |
|
Swiss Gourmet |
|
B |
R |
|
AW 106 |
|
|
Sapora ® |
C |
|
|
Belgica |
|
|
|
B |
|
|
Belle de Boskoop |
|
Schone van Boskoop, Goudreinette |
|
D |
R |
|
Boskoop rouge |
Red Boskoop, Roter Boskoop, Rode Boskoop |
|
B |
R |
|
|
Boskoop Valastrid |
|
|
B |
R |
|
|
Berlepsch |
|
Freiherr von Berlepsch |
|
C |
|
|
Berlepsch rouge |
Red Berlepsch, Roter Berlepsch |
|
B |
|
|
|
Braeburn |
|
|
|
B |
|
|
Hidala |
|
Hillwell ® |
A |
|
|
|
Joburn |
|
Aurora ™, Red Braeburn ™, Southern Rose ™ |
A |
|
|
|
Lochbuie Red Braeburn |
|
|
A |
|
|
|
Mahana Red Braeburn |
|
Redfield ® |
A |
|
|
|
Mariri Red |
|
Eve ™, Aporo ® |
A |
|
|
|
Royal Braeburn |
|
|
A |
|
|
|
Bramley's Seedling |
|
Bramley, Triomphe de Kiel |
|
D |
|
|
Cardinal |
|
|
|
B |
|
|
Caudle |
|
|
Cameo ®, Camela® |
B |
|
|
Cauflight |
|
Cameo ®, Camela® |
A |
|
|
|
CIV323 |
|
|
Isaaq ® |
B |
|
|
CIVG198 |
|
|
Modi ® |
A |
|
|
Civni |
|
|
Rubens ® |
B |
|
|
Collina |
|
|
|
C |
|
|
Coop 38 |
|
|
Goldrush ®, Delisdor ® |
D |
R |
|
Coop 39 |
|
|
Crimson Crisp ® |
A |
|
|
Coop 43 |
|
|
Juliet ® |
B |
|
|
Coromandel Red |
|
Corodel |
|
A |
|
|
Cortland |
|
|
|
B |
|
|
Cox's Orange Pippin |
|
Cox orange, Cox's O.P. |
|
C |
R |
|
Cripps Pink |
|
|
Pink Lady ®, Flavor Rose ® |
C |
|
|
Lady in Red |
|
Pink Lady ® |
B |
|
|
|
Rosy Glow |
|
Pink Lady ® |
B |
|
|
|
Ruby Pink |
|
|
B |
|
|
|
Cripps Red |
|
|
Sundowner ™, Joya ® |
B |
|
|
Dalinbel |
|
|
Antares ® |
B |
R |
|
Delblush |
|
|
Tentation ® |
D |
|
|
Delcorf |
|
|
Delbarestivale ® |
C |
|
|
Celeste |
|
|
B |
|
|
|
Bruggers Festivale |
|
Sissired ® |
A |
|
|
|
Dalili |
|
Ambassy ® |
A |
|
|
|
Wonik* |
|
Appache ® |
A |
|
|
|
Delcoros |
|
|
Autento ® |
A |
|
|
Delgollune |
|
|
Delbard Jubilé ® |
B |
|
|
Delicious ordinaire |
|
Ordinary Delicious |
|
B |
|
|
Discovery |
|
|
|
C |
|
|
Dykmanns Zoet |
|
|
|
C |
|
|
Egremont Russet |
|
|
|
D |
R |
|
Elise |
|
De Roblos, Red Delight |
|
A |
|
|
Elstar |
|
|
|
C |
|
|
Bel-El |
|
Red Elswout ® |
C |
|
|
|
Daliest |
|
Elista ® |
C |
|
|
|
Daliter |
|
Elton ™ |
C |
|
|
|
Elshof |
|
|
C |
|
|
|
Elstar Boerekamp |
|
Excellent Star ® |
C |
|
|
|
Elstar Palm |
|
Elstar PCP ® |
C |
|
|
|
Goedhof |
|
Elnica ® |
C |
|
|
|
Red Elstar |
|
|
C |
|
|
|
RNA9842 |
|
Red Flame ® |
C |
|
|
|
Valstar |
|
|
C |
|
|
|
Vermuel |
|
Elrosa ® |
C |
|
|
|
Empire |
|
|
|
A |
|
|
Fiesta |
|
Red Pippin |
|
C |
|
|
Fresco |
|
|
Wellant ® |
B |
R |
|
Fuji |
|
|
|
B |
L |
|
Aztec |
|
Fuji Zhen ® |
A |
L |
|
|
Brak |
|
Fuji Kiku ® 8 |
B |
L |
|
|
Fuji Fubrax |
|
Fuji Kiku ® Fubrax |
B |
L |
|
|
Fuji Supreme |
|
|
A |
L |
|
|
Heisei Fuji |
|
Beni Shogun ® |
A |
L |
|
|
Raku-Raku |
|
|
B |
L |
|
|
Gala |
|
|
|
C |
|
|
Baigent |
|
Brookfield ® |
A |
|
|
|
Bigigalaprim |
|
Early Red Gala ® |
B |
|
|
|
Fengal |
|
Gala Venus |
A |
|
|
|
Gala Schnico |
|
Schniga ® |
A |
|
|
|
Gala Schnico Red |
|
Schniga ® |
A |
|
|
|
Galaval |
|
|
A |
|
|
|
Galaxy |
|
Selekta ® |
B |
|
|
|
Gilmac |
|
Neon ® |
A |
|
|
|
Imperial Gala |
|
|
B |
|
|
|
Jugula |
|
|
B |
|
|
|
Mitchgla |
|
Mondial Gala ® |
B |
|
|
|
Natali Gala |
|
|
B |
|
|
|
Regal Prince |
|
Gala Must ® |
B |
|
|
|
Royal Beaut |
|
|
A |
|
|
|
Simmons |
|
Buckeye ® Gala |
A |
|
|
|
Gloster |
|
|
|
B |
|
|
Golden 972 |
|
|
|
D |
|
|
Golden Delicious |
|
Golden |
|
D |
|
|
CG10 Yellow Delicious |
|
Smothee ® |
D |
|
|
|
Golden Delicious Reinders |
|
Reinders ® |
D |
|
|
|
Golden Parsi |
|
Da Rosa ® |
D |
|
|
|
Leratess |
|
Pink Gold ® |
D |
|
|
|
Quemoni |
|
Rosagold ® |
D |
|
|
|
Goldstar |
|
|
Rezista Gold Granny ® |
D |
|
|
Gradigold |
|
|
Golden Supreme ™, Golden Extreme ™ |
D |
|
|
Gradiyel |
|
|
Goldkiss ® |
D |
|
|
Granny Smith |
|
|
|
D |
|
|
Dalivair |
|
Challenger ® |
D |
|
|
|
Gravensteiner |
|
Gravenstein |
|
D |
|
|
Hokuto |
|
|
|
C |
|
|
Holsteiner Cox |
|
Holstein |
|
C |
R |
|
Honeycrisp |
|
|
Honeycrunch ® |
C |
|
|
Horneburger |
|
|
|
D |
|
|
Idared |
|
|
|
B |
|
|
Idaredest |
|
|
B |
|
|
|
Najdared |
|
|
B |
|
|
|
Ingrid Marie |
|
|
|
B |
R |
|
James Grieve |
|
|
|
D |
|
|
Jonagold |
|
|
|
C |
|
|
Early Jonagold |
|
Milenga ® |
C |
|
|
|
Dalyrian |
|
|
C |
|
|
|
Decosta |
|
|
C |
|
|
|
Jonagold Boerekamp |
|
Early Queen ® |
C |
|
|
|
Jonagold Novajo |
Veulemanns |
|
C |
|
|
|
Jonagored |
|
Morren's Jonagored ® |
C |
|
|
|
Jonagored Supra |
|
Morren's Jonagored ® Supra ® |
C |
|
|
|
Red Jonaprince |
|
Wilton's ®, Red Prince ® |
C |
|
|
|
Rubinstar |
|
|
C |
|
|
|
Schneica |
Jonica |
|
C |
|
|
|
Vivista |
|
|
C |
|
|
|
Jonathan |
|
|
|
B |
|
|
Karmijn de Sonnaville |
|
|
|
C |
R |
|
La Flamboyante |
|
|
Mairac ® |
B |
|
|
Laxton's Superb |
|
|
|
C |
R |
|
Ligol |
|
|
|
B |
|
|
Lobo |
|
|
|
B |
|
|
Lurefresh |
|
|
Redlove ® Era ® |
A |
|
|
Lureprec |
|
|
Redlove ® Circe ® |
A |
|
|
Luregust |
|
|
Redlove ® Calypso ® |
A |
|
|
Luresweet |
|
|
Redlove ® Odysso ® |
A |
|
|
Maigold |
|
|
|
B |
|
|
Maribelle |
|
|
Lola ® |
B |
|
|
McIntosh |
|
|
|
B |
|
|
Melrose |
|
|
|
C |
|
|
Milwa |
|
|
Diwa ®, Junami ® |
B |
|
|
Moonglo |
|
|
|
C |
|
|
Morgenduft |
|
Imperatore |
|
B |
|
|
Mountain Cove |
|
|
Ginger Gold ™ |
D |
|
|
Mutsu |
|
Crispin |
|
D |
|
|
Newton |
|
|
|
C |
|
|
Nicogreen |
|
|
Greenstar ® |
D |
|
|
Nicoter |
|
|
Kanzi ® |
B |
|
|
Northern Spy |
|
|
|
C |
|
|
Ohrin |
|
Orin |
|
D |
|
|
Paula Red |
|
|
|
B |
|
|
Pinova |
|
|
Corail ® |
C |
|
|
RoHo 3615 |
|
Evelina ® |
B |
|
|
|
Piros |
|
|
|
C |
|
|
Plumac |
|
|
Koru ® |
B |
|
|
Prem A153 |
|
|
Lemonade ®, Honeymoon ® |
C |
|
|
Prem A17 |
|
|
Smitten ® |
C |
|
|
Prem A280 |
|
|
Sweetie™ |
B |
|
|
Prem A96 |
|
|
Rockit ™ |
B |
M |
|
Rafzubin |
|
|
Rubinette ® |
C |
|
|
Rafzubex |
|
Rubinette ® Rosso |
A |
|
|
|
Rajka |
|
|
Rezista Romelike ® |
B |
|
|
Red Delicious |
|
Rouge américaine |
|
A |
|
|
Campsur |
|
Red Chief ® |
A |
|
|
|
Erovan |
|
Early Red One ® |
A |
|
|
|
Evasni |
|
Scarlet Spur ® |
A |
|
|
|
Stark Delicious |
|
|
A |
|
|
|
Starking |
|
|
C |
|
|
|
Starkrimson |
|
|
A |
|
|
|
Starkspur |
|
|
A |
|
|
|
Topred |
|
|
A |
|
|
|
Trumdor |
|
Oregon Spur Delicious ® |
A |
|
|
|
Reine des Reinettes |
|
Gold Parmoné, Goldparmäne |
|
C |
L |
|
Reinette grise du Canada |
|
Graue Kanadarenette, Renetta Canada |
|
D |
R |
|
Rome Beauty |
|
Belle de Rome, Rome, Rome Sport |
|
B |
|
|
Rubin |
|
|
|
C |
|
|
Rubinola |
|
|
|
B |
|
|
Šampion |
|
Shampion, Champion, Szampion |
|
B |
|
|
Reno 2 |
|
|
A |
|
|
|
Šampion Arno |
Szampion Arno |
|
A |
|
|
|
Santana |
|
|
|
B |
|
|
Sciearly |
|
|
Pacific Beauty ™ |
A |
|
|
Scifresh |
|
|
Jazz ™ |
B |
|
|
Sciglo |
|
|
Southern Snap ™ |
A |
|
|
Scilate |
|
|
Envy ® |
B |
|
|
Sciray |
|
GS48 |
|
A |
|
|
Scired |
|
|
Pacific Queen ™ |
A |
R |
|
Sciros |
|
|
Pacific Rose ™ |
A |
|
|
Senshu |
|
|
|
C |
|
|
Spartan |
|
|
|
A |
|
|
Stayman |
|
|
|
B |
|
|
Summerred |
|
|
|
B |
|
|
Sunrise |
|
|
|
A |
|
|
Sunset |
|
|
|
D |
R |
|
Suntan |
|
|
|
D |
R |
|
Sweet Caroline |
|
|
|
C |
|
|
Topaz |
|
|
|
B |
|
|
Tydeman's Early Worcester |
|
Tydeman's Early |
|
B |
|
|
Tsugaru |
|
|
|
C |
|
|
UEB32642 |
|
|
Opal ® |
D |
|
|
Worcester Pearmain |
|
|
|
B |
|
|
York |
|
|
|
B |
|
|
Zari |
|
|
|
B |
|
2 OSA: SITRUSHEDELMIEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET
I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ
Nämä vaatimukset koskevat seuraavien lajien sitrushedelmiä, jotka on tarkoitettu toimitettavaksi kuluttajille tuoreina, teolliseen jalostukseen tarkoitettuja sitrushedelmiä lukuun ottamatta:
— Citrus limon (L.) Burm. f -lajin ja sen hybridien sitruunat,
— mandariinit (Citrus reticulata Blanco), mukaan lukien tämän lajin ja sen hybridien satsumat (Citrus unshiu Marcow.), klementiinit (Citrus clementina Hort. ex Tan.), välimerenmandariinit (Citrus deliciosa Ten.) ja tangeriinit (Citrus tangerina Tanaka),
— Citrus sinensis (L.) Osbeck -lajin ja sen hybridien appelsiinit.
II. LAATUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Vaatimusten tarkoituksena on määritellä kauppakunnostettujen ja pakattujen sitrushedelmien laatu.
Lähettämistä seuraavissa vaiheissa tuotteissa voi kuitenkin esiintyä suhteessa vaatimuksiin
— vähäistä tuoreuden ja täyden nestejännityksen vähenemistä,
— muissa kuin ekstraluokkaan kuuluvissa tuotteissa vähäisiä tuotteiden kehittymisestä ja pilaantumisalttiudesta johtuvia muutoksia.
A. Vähimmäisvaatimukset
Ottaen huomioon kullekin luokalle vahvistetut erityissäännökset ja sallitut poikkeamat sitrushedelmien on kaikissa luokissa oltava
— eheitä,
— vailla kolhiutumia ja/tai laajoja arpeutuneita vioittumia,
— terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet ravinnoksi kelpaamattomiksi, ei sallita,
— puhtaita, lähes vailla näkyviä vieraita aineita,
— lähes vailla tuholaisia,
— vailla tuholaisten mallolle aiheuttamia vaurioita,
— vailla alkavaa nahistumista ja kuivumista,
— vailla alhaisen lämpötilan tai hallan aiheuttamia vaurioita,
— vailla epätavallista pintakosteutta,
— vailla vierasta hajua ja/tai makua.
Sitrushedelmien kehitysasteen ja kunnon on oltava sellainen, että hedelmät
— kestävät kuljetuksen ja käsittelyn sekä
— saapuvat tyydyttävässä kunnossa määräpaikkaan.
B. Kypsyysastetta koskevat vaatimukset
Sitrushedelmien kehitys- ja kypsyysasteen on oltava sopiva ottaen huomioon lajiketta koskevat edellytykset, korjuuajankohta ja viljelyalue.
Sitrushedelmien kypsyysaste määritellään kunkin jäljempänä mainitun lajin osalta seuraavia parametreja käyttäen:
— vähimmäismehupitoisuus,
— sokeri- ja happo-pitoisuuksien suhde ( 18 ),
— väritys.
Värityksen on oltava sellainen, että tavanomaisen kehityksen päätyttyä sitrushedelmien väri on määräpaikassa lajikkeelle tyypillinen.
|
|
Vähimmäismehupitoisuus (%) |
Sokeri- ja happopitoisuuksien suhde |
Väritys |
|
Sitruunat |
20 |
|
Oltava lajikkeelle tyypillinen. Väriltään vihreät (muttei tummanvihreät) hedelmät sallitaan, jos ne täyttävät vähimmäisvaatimukset mehupitoisuuden osalta. |
|
Satsumat, klementiinit ja muut mandariinilajikkeet sekä niiden hybridit |
|||
|
Satsumat |
33 |
6,5:1 |
Oltava lajikkeelle tyypillinen vähintään kolmanneksella hedelmän pinta-alasta. |
|
Klementiinit |
40 |
7,0:1 |
|
|
Muut mandariinilajikkeet ja niiden hybridit |
33 |
7,5:1 (1) |
|
|
Appelsiinit |
|||
|
Veriappelsiinit |
30 |
6,5:1 |
Oltava lajikkeelle tyypillinen. Väriltään vaaleanvihreät hedelmät sallitaan, jos kyseistä väriä esiintyy enintään yhdellä viidesosalla hedelmän kokonaispinta-alasta ja jos hedelmät täyttävät vähimmäisvaatimukset mehupitoisuuden osalta. Alueilla, joilla ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus ovat appelsiinien kehityskautena korkeat, hedelmien kokonaispinta-alasta yli viidesosa voi olla vihreä, jos hedelmät täyttävät vähimmäisvaatimukset mehupitoisuuden osalta. |
|
Navel-lajikkeiden ryhmä |
33 |
6,5:1 |
|
|
Muut lajikkeet |
35 |
6,5:1 |
|
|
Mosambi, Sathgudi ja Pacitan, joissa esiintyy vihreää väriä yli viidesosalla |
33 |
|
|
|
Muut lajikkeet, joissa esiintyy vihreää väriä yli viidesosalla |
45 |
|
|
|
(1) Mandora- ja Minneola-lajikkeiden sokeri- ja happopitoisuuksien suhde on 1 päivänä tammikuuta 2023 alkavan markkinointivuoden alkuun saakka 6,0:1. |
|||
Kyseiset kypsyysvaatimukset täyttävien sitrushedelmien kuoren vihreys voidaan poistaa. Tämä käsittely on sallittu vain, jos muut luontaiset aistinvaraiset ominaisuudet eivät muutu.
C. Luokittelu
Sitrushedelmät luokitellaan kolmeen luokkaan seuraavasti:
i) Ekstraluokka
Tähän luokkaan luokiteltujen sitrushedelmien on oltava erittäin hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle ja/tai kaupalliselle tyypille tyypillisiä.
Niiden on oltava täysin virheettömiä, lukuun ottamatta hyvin vähäisiä pintavirheitä, jotka eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun.
ii) I luokka
Tähän luokkaan luokiteltujen sitrushedelmien on oltava hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle ja/tai kaupalliselle tyypille tyypillisiä.
Tuotteissa voi kuitenkin olla seuraavanlaisia vähäisiä virheitä, jos ne eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun:
— vähäinen muotovirhe,
— vähäisiä värivirheitä, vähäiset auringonpaahteen jäljet mukaan lukien,
— vähäisiä eteneviä kuorivaurioita, jos ne eivät aiheuta vaurioita mallolle,
— vähäisiä hedelmän muodostuessa ilmaantuvia kuorivaurioita, kuten hopeanväriset ruvettumat, ruskealaikkuisuus tai tuholaisten aiheuttamat vauriot,
— vähäisiä arpeutuneita virheitä, jotka on aiheuttanut jokin mekaaninen syy, kuten raesade, hankaus, käsittelyssä syntyneet vauriot,
— kaikkien mandariinien ryhmään kuuluvien hedelmien kuori voi olla vähäisesti ja osittain irronnut hedelmänlihasta.
iii) II luokka
Tähän luokkaan kuuluvat sitrushedelmät, joita ei voida luokitella ylempiin luokkiin, mutta jotka vastaavat edellä määriteltyjä vähimmäisvaatimuksia.
Sitrushedelmissä voi olla seuraavanlaisia virheitä, jos sitrushedelmien laatuun, säilyvyyteen ja tarjontamuotoon liittyvät olennaiset ominaispiirteet säilyvät muuttumattomina:
— muotovirheitä,
— värivirheitä, auringonpaahteen jäljet mukaan lukien,
— eteneviä kuorivaurioita, jos ne eivät aiheuta vaurioita mallolle,
— hedelmän muodostuessa ilmaantuvia kuorivaurioita, kuten hopeanväriset ruvettumat, ruskealaikkuisuus tai tuholaisten aiheuttamat vauriot,
— arpeutuneita virheitä, jotka on aiheuttanut jokin mekaaninen syy, kuten raesade, hankaus, käsittelyssä syntyneet vauriot,
— arpeutuneita pintavaurioita,
— epätasainen kuori,
— appelsiinien kuori voi olla vähäisesti ja osittain irronnut hedelmänlihasta ja kaikkien mandariinien ryhmään kuuluvien hedelmien kuori voi olla osittain irronnut hedelmälihasta.
III. KOKOLUOKITTELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Koko määritetään hedelmän poikkileikkauksen suurimman halkaisijan tai lukumäärän mukaan.
A. Vähimmäiskoko
Sovellettavat vähimmäiskoot ovat seuraavat:
|
Hedelmä |
Halkaisija (mm) |
|
Sitruunat |
45 |
|
Satsumat ja muut mandariinilajikkeet sekä niiden hybridit |
45 |
|
Klementiinit |
35 |
|
Appelsiinit |
53 |
B. Tasalaatuisuus
Sitrushedelmät voidaan kokoluokitella jollakin seuraavista tavoista:
a) Tasakokoisuuden varmistamiseksi saman pakkauksen tuotteiden kokoero saa olla
— enintään 10 millimetriä, jos pienimmän hedelmän (pakkauksessa ilmoitettu) halkaisija on < 60 millimetriä,
— enintään 15 millimetriä, jos pienimmän hedelmän (pakkauksessa ilmoitettu) halkaisija on ≥ 60 millimetriä mutta < 80 millimetriä,
— enintään 20 millimetriä, jos pienimmän hedelmän (pakkauksessa ilmoitettu) halkaisija on ≥ 80 millimetriä mutta < 110 millimetriä,
— jos hedelmien halkaisija on ≥ 110 millimetriä, halkaisijoiden erolla ei ole merkitystä.
b) Jos sovelletaan kokoluokkakoodeja, on noudatettava seuraavassa taulukossa esitettyjä koodeja ja asteikkoja:
|
|
Kokokoodi |
Halkaisija (mm) |
|
Sitruunat |
||
|
|
0 |
79–90 |
|
|
1 |
72–83 |
|
|
2 |
68–78 |
|
|
3 |
63–72 |
|
|
4 |
58–67 |
|
|
5 |
53–62 |
|
|
6 |
48–57 |
|
|
7 |
45–52 |
|
Satsumat, klementiinit ja muut mandariinilajikkeet sekä niiden hybridit |
||
|
|
1-XXX |
78 ja enemmän |
|
|
1-XX |
67–78 |
|
|
1 tai 1-X |
63–74 |
|
|
2 |
58–69 |
|
|
3 |
54–64 |
|
|
4 |
50–60 |
|
|
5 |
46–56 |
|
|
6 (1) |
43–52 |
|
|
7 |
41–48 |
|
|
8 |
39–46 |
|
|
9 |
37–44 |
|
|
10 |
35–42 |
|
Appelsiinit |
||
|
|
0 |
92–110 |
|
|
1 |
87–100 |
|
|
2 |
84–96 |
|
|
3 |
81–92 |
|
|
4 |
77–88 |
|
|
5 |
73–84 |
|
|
6 |
70–80 |
|
|
7 |
67–76 |
|
|
8 |
64–73 |
|
|
9 |
62–70 |
|
|
10 |
60–68 |
|
|
11 |
58–66 |
|
|
12 |
56–63 |
|
|
13 |
53–60 |
|
(1) Alle 45 millimetrin halkaisija koskee vain klementiinejä. |
||
Tasakokoisuus varmistetaan edellä esitetyn kokoluokitteluasteikon noudattamisella seuraavia tapauksia lukuun ottamatta:
Kun kyseessä ovat irtotavarana konteissa olevat hedelmät ja nettopainoltaan enintään viiden kilogramman myyntipakkauksissa olevat hedelmät, suurin kokoero ei saa ylittää kokoluokitteluasteikon kolmen peräkkäisen koon muodostaman ryhmän vaihteluväliä.
c) Lukumäärän mukaan kokoluokitelluissa hedelmissä kokoerojen on oltava a alakohdan mukaisia.
IV. SALLITTUJA POIKKEAMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Tuotteille, jotka eivät ole asianomaisen luokan vaatimusten mukaisia, sallitaan kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa kussakin erässä eräitä laatu- ja kokopoikkeamia.
A. Sallitut laatupoikkeamat
i) Ekstraluokka
Viisi prosenttia määrästä tai painosta saa olla sitrushedelmiä, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät I luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään 0,5 prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, jotka täyttävät II luokan laatuvaatimukset.
ii) I luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla sitrushedelmiä, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät II luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään yksi prosentti tuotteista voi olla sellaisia, jotka eivät täytä II luokan vaatimuksia eivätkä vähimmäisvaatimuksia tai joissa on mätää.
iii) II luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla sitrushedelmiä, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia eivätkä täytä vähimmäisvaatimuksia. Tämän poikkeaman rajoissa enintään kaksi prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, joissa on mätää.
B. Sallitut kokopoikkeamat
Kaikissa luokissa sallitaan kymmenen prosenttia määrästä tai painosta sitrushedelmiä, jotka kuuluvat välittömästi alempaan ja/tai ylempään kokoluokkaan kuin pakkauksessa mainittu kokoluokka (tai mainitut kokoluokat, kun kyseessä on kolmen kokoluokan yhdistelmä).
Kaikissa tapauksissa kymmenen prosentin sallittua poikkeamaa sovelletaan vain hedelmiin, jotka eivät ole pienempiä kuin seuraavat vähimmäismitat:
|
Hedelmä |
Halkaisija (mm) |
|
Sitruunat |
43 |
|
Satsumat ja muut mandariinilajikkeet sekä niiden hybridit |
43 |
|
Klementiinit |
34 |
|
Appelsiinit |
50 |
V. ESILLEPANOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
A. Tasalaatuisuus
Kunkin pakkauksen sisällön on oltava tasalaatuinen, ja pakkaus saa sisältää ainoastaan samaa alkuperää, lajiketta tai kaupallista tyyppiä, laatuluokkaa ja kokoluokkaa sekä selvästi samaa kehitys- ja kypsyysastetta olevia sitrushedelmiä.
Lisäksi ekstraluokassa värin on oltava tasalaatuinen.
Myyntipakkaus voi kuitenkin sisältää sitrushedelmälajien sekoituksia, jos ne eroavat selvästi toisistaan ja jos tuotteet ovat tasalaatuisia ja kunkin lajin osalta samaa lajiketta, kaupallista tyyppiä ja alkuperää. Tasakokoisuutta ei edellytetä.
Pakkauksen sisällön näkyvän osan on edustettava koko sisältöä.
B. Pakkaaminen
Sitrushedelmät on pakattava siten, että ne tulevat suojatuiksi sopivalla tavalla.
Pakkauksen sisällä käytettävien materiaalien on oltava puhtaita ja sellaisia, etteivät ne vahingoita tuotteita ulkoisesti tai sisäisesti. Kaupallisilla merkinnöillä varustettujen materiaalien, kuten paperien tai tarrojen käyttö sallitaan, jos painatuksessa käytetään myrkytöntä painoväriä ja kiinnityksessä myrkytöntä liimaa.
Yksittäisiin tuotteisiin kiinnitettävien tarrojen on oltava sellaisia, että niistä ei aiheudu niitä poistettaessa näkyviä liimajälkiä tai kuorivaurioita. Tietojen merkitseminen laserilla yksittäiseen hedelmään ei saa aiheuttaa mallon tai kuoren vaurioita.
Jos hedelmät kääritään paperiin, on käytettävä ohutta, kuivaa, uutta ja hajutonta ( 19 ) paperia.
On kiellettyä käyttää sellaisia aineita, jotka muuttavat sitrushedelmien luontaisia ominaisuuksia ja erityisesti niiden makua tai hajua ( 20 ).
Pakkauksissa ei saa olla mitään vieraita aineita. Tarjontamuoto, jossa hedelmään kiinnittyy lyhyt, ei-puumainen oksa muutamine vihreine lehtineen, kuitenkin sallitaan.
VI. MERKITSEMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Kussakin pakkauksessa ( 21 ) on oltava merkittynä sen yhdelle puolelle selvin, pysyvin ja pakkauksen ulkopuolelle näkyvin kirjaimin seuraavat merkinnät:
A. Tunnistusmerkinnät
Pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja fyysinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, ja jos osoite ei ole alkuperämaassa, on merkittävä myös maa).
Tämä merkintä voidaan korvata seuraavasti:
— kaikissa pakkauksissa valmispakkauksia lukuun ottamatta viranomaisen antama tai hyväksymä pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi, jonka välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakkaaja ja/tai lähettäjä”> (tai vastaava lyhenne). Koodin eteen on merkittävä koodin tunnustaneen maan ISO 3166 -standardin mukainen maa- tai aluekoodi, jos kyseessä ei ole alkuperämaa,
— yksinomaan valmispakkauksissa unionin alueelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite, joiden välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakattu … varten”> tai muu vastaava maininta. Tällöin merkinnän on sisällettävä myös pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi. Myyjän on annettava kaikki valvontayksiköiden tarpeellisiksi katsomat kyseisen koodin merkitystä koskevat tiedot.
B. Tuote
— Ilmaisu ”>sitruunoita”>, ”>mandariineja”> tai ”>appelsiineja”>, jos tuote ei ole näkyvissä.
— Kun kyseessä on selvästi toisistaan eroavien sitruslajien sekoitus, ilmaisu ”>sitrushedelmien sekoitus”> tai vastaava ilmaisu ja kaikkien lajien yleisnimet.
— Appelsiineista merkitään lajikkeen nimi ja/tai vastaava lajikeryhmä, jos kyseessä ovat Navel- ja Valencia-lajikkeiden ryhmät.
— Satsumien ja klementiinien osalta vaaditaan lajin yleisnimi ja lajikkeen nimi on vapaavalintainen.
— Muiden mandariinien ja niiden hybridien osalta vaaditaan lajikkeen nimi.
— Sitruunoiden osalta lajikkeen nimi on vapaavalintainen.
— Ilmaisu ”>siemenellisiä”>, kun kyseessä ovat klementiinit, joissa on yli 10 siementä.
— Ilmaisu ”>siemenettömiä”> (vapaavalintainen, siemenettömissä sitrushedelmissä voi joskus olla siemeniä).
C. Tuotteen alkuperä
— Alkuperämaa ( 22 ) ja vapaavalintaisesti viljelyalue tai kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason paikannimi.
— Kun kyseessä on eri alkuperää olevien, selvästi toisistaan eroavien sitrushedelmälajien sekoitus, kunkin lajin nimen välittömässä läheisyydessä on mainittava lajin alkuperämaa.
D. Kaupalliset tiedot
— Luokka
— Koko, joka ilmaistaan seuraavasti:
—
— vähimmäis- ja enimmäiskoko (mm), tai
— kokokoodi(t), jo(i)ta voi seurata vähimmäis- ja enimmäiskoko tai
— lukumäärä.
— Tarvittaessa merkintä korjuun jälkeisissä käsittelyissä käytetyistä säilöntäaineista tai muista kemiallisista aineista.
E. Virallinen tarkastusmerkintä (vapaavalintainen)
Ensimmäisessä alakohdassa esitettyjä merkintöjä ei tarvitse tehdä pakkauksiin, jotka sisältävät ulospäin selvästi näkyviä myyntipakkauksia, joihin kaikkiin on tehty kyseiset merkinnät. Kyseisiin pakkauksiin ei saa tehdä merkintöjä, jotka voisivat johtaa harhaan. Jos pakkaukset on pakattu kuormalavalle, kyseiset tiedot on annettava vähintään kuormalavan kahdelle sivulle näkyvästi sijoitetulla lomakkeella.
3 OSA: KIIVIEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET
I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ
Nämä vaatimukset koskevat Actinidia chinensis Planch.- ja Actinidia deliciosa (A. Chev.)-, C. F. Liang- ja A. R. Ferguson -lajien kiivejä, jotka on tarkoitettu myytäviksi kuluttajille tuoreina, teolliseen jalostukseen tarkoitettuja kiivejä lukuun ottamatta.
II. LAATUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Näiden vaatimusten tarkoituksena on määritellä kauppakunnostettujen ja pakattujen kiivien laatu.
Lähettämistä seuraavissa vaiheissa tuotteissa voi kuitenkin esiintyä suhteessa vaatimuksiin
— vähäistä tuoreuden ja täyden nestejännityksen vähenemistä,
— muissa kuin ekstraluokkaan kuuluvissa tuotteissa vähäisiä tuotteiden kehittymisestä ja pilaantumisalttiudesta johtuvia muutoksia.
A. Vähimmäisvaatimukset
Ottaen huomioon kullekin luokalle vahvistetut erityissäännökset ja sallitut poikkeamat kiivien on kaikissa luokissa oltava
— eheitä (mutta kannattomia),
— terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet ravinnoksi kelpaamattomiksi, ei sallita,
— puhtaita, lähes vailla näkyviä vieraita aineita,
— lähes vailla tuholaisia,
— vailla tuholaisten mallolle aiheuttamia vaurioita,
— riittävän kiinteitä; ei pehmeitä, nahistuneita eikä vetisiä,
— hyvin muodostuneita; kaksoishedelmiä tai moninkertaisia hedelmiä ei sallita,
— vailla epätavallista pintakosteutta,
— vailla vierasta hajua ja/tai makua.
Kiivien kehitysasteen ja kunnon on oltava sellainen, että kiivit
— kestävät kuljetuksen ja käsittelyn sekä
— saapuvat tyydyttävässä kunnossa määräpaikkaan.
B. Kypsyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset
Kiivien on oltava riittävän kehittyneitä ja kypsiä.
Tämän säännöksen noudattamiseksi hedelmän on oltava pakatessa niin kypsä, että sen arvo Brixin asteikolla ( 23 ) on vähintään 6,2° tai sen keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on 15 prosenttia, jolloin jakeluketjun alussa arvon Brixin asteikolla (23) pitäisi olla 9,5°.
C. Luokittelu
Kiivit luokitellaan kolmeen luokkaan seuraavasti:
i) Ekstraluokka
Tähän luokkaan luokiteltujen kiivien on oltava erittäin hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillisiä.
Hedelmien on oltava kiinteitä, ja mallon on oltava täysin terve.
Niiden on oltava täysin virheettömiä, lukuun ottamatta hyvin vähäisiä pintavirheitä, jotka eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun.
Hedelmien poikkileikkauksen pienimmän ja suurimman halkaisijan välisen suhteen on oltava vähintään 0,8.
ii) I luokka
Tähän luokkaan luokiteltujen kiivien on oltava hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillisiä.
Hedelmien on oltava kiinteitä, ja mallon on oltava täysin terve.
Tuotteissa voi kuitenkin olla seuraavanlaisia vähäisiä virheitä, jos ne eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun:
— vähäinen muotovirhe (muttei paisumia tai epämuodostumia),
— vähäisiä värivirheitä,
— vähäisiä kuorivaurioita, joiden kokonaispinta-ala on enintään yksi neliösenttimetri,
— pieni pitkittäinen Hayward-merkki, joka ei ole kohonnut.
Hedelmien poikkileikkauksen pienimmän ja suurimman halkaisijan välisen suhteen on oltava vähintään 0,7.
iii) II luokka
Tähän luokkaan kuuluvat kiivit, joita ei voida luokitella ylempiin luokkiin mutta jotka täyttävät edellä määritellyt vähimmäisvaatimukset.
Hedelmien on oltava kohtuullisen kiinteitä, eikä mallossa saa olla merkittäviä virheitä.
Kiiveissä voi olla seuraavanlaisia virheitä, jos niiden laatuun, säilyvyyteen ja tarjontamuotoon liittyvät olennaiset ominaispiirteet säilyvät muuttumattomina:
— muotovirheitä,
— värivirheitä,
— kuorivaurioita, kuten pieniä arpeutuneita halkeamia tai naarmuuntunutta arpikudosta, joiden kokonaispinta-ala on enintään kaksi neliösenttimetriä,
— useita lievästi kohonneita Hayward-merkkejä, jotka ovat selvempiä kuin I luokassa,
— vähäisiä kolhiutumia.
III. KOKOLUOKITTELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Koko määritetään hedelmien painon mukaan.
Vähimmäispaino on ekstraluokassa 90 grammaa, I luokassa 70 grammaa ja II luokassa 65 grammaa.
Tasakokoisuuden varmistamiseksi saman pakkauksen tuotteiden kokoero saa olla
— enintään 10 grammaa hedelmillä, joiden paino on enintään 85 grammaa,
— enintään 15 grammaa hedelmillä, joiden paino on 85–120 grammaa,
— enintään 20 grammaa hedelmillä, joiden paino on 120–150 grammaa,
— enintään 40 grammaa hedelmillä, joiden paino on vähintään 150 grammaa.
IV. SALLITTUJA POIKKEAMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Tuotteille, jotka eivät ole asianomaisen luokan vaatimusten mukaisia, sallitaan kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa kussakin erässä eräitä laatu- ja kokopoikkeamia.
A. Sallitut laatupoikkeamat
i) Ekstraluokka
Viisi prosenttia määrästä tai painosta saa olla kiivejä, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät I luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään 0,5 prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, jotka täyttävät II luokan laatuvaatimukset.
ii) I luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla kiivejä, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät II luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään yksi prosentti tuotteista voi olla sellaisia, jotka eivät täytä II luokan vaatimuksia eivätkä vähimmäisvaatimuksia tai joissa on mätää.
iii) II luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla kiivejä, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia eivätkä täytä vähimmäisvaatimuksia. Tämän poikkeaman rajoissa enintään kaksi prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, joissa on mätää.
B. Sallitut kokopoikkeamat
Kaikissa luokissa sallitaan kymmenen prosenttia määrästä tai painosta kiivejä, jotka eivät vastaa kokoluokittelua koskevia vaatimuksia.
Kiivien on kuitenkin ekstraluokassa painettava vähintään 85 grammaa, I luokassa vähintään 67 grammaa ja II luokassa vähintään 62 grammaa.
V. ESILLEPANOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
A. Tasalaatuisuus
Kunkin pakkauksen sisällön on oltava tasalaatuinen, ja pakkaus saa sisältää ainoastaan samaa alkuperää, lajiketta, laatuluokkaa ja kokoluokkaa olevia kiivejä.
Pakkauksen sisällön näkyvän osan on edustettava koko sisältöä.
B. Pakkaaminen
Kiivit on pakattava siten, että ne tulevat suojatuiksi sopivalla tavalla.
Pakkauksen sisällä käytettävien materiaalien on oltava puhtaita ja sellaisia, etteivät ne vahingoita tuotteita ulkoisesti tai sisäisesti. Kaupallisilla merkinnöillä varustettujen materiaalien, kuten paperien tai tarrojen käyttö sallitaan, jos painatuksessa käytetään myrkytöntä painoväriä ja kiinnityksessä myrkytöntä liimaa.
Yksittäisiin tuotteisiin kiinnitettävien tarrojen on oltava sellaisia, että niistä ei aiheudu niitä poistettaessa näkyviä liimajälkiä tai kuorivaurioita. Tietojen merkitseminen laserilla yksittäiseen hedelmään ei saa aiheuttaa mallon tai kuoren vaurioita.
Pakkauksissa ei saa olla mitään vieraita aineita.
VI. MERKITSEMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Kussakin pakkauksessa ( 24 ) on oltava merkittynä sen yhdelle puolelle selvin, pysyvin ja pakkauksen ulkopuolelle näkyvin kirjaimin seuraavat merkinnät:
A. Tunnistusmerkinnät
Pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja fyysinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, ja jos osoite ei ole alkuperämaassa, on merkittävä myös maa).
Tämä merkintä voidaan korvata seuraavasti:
— kaikissa pakkauksissa valmispakkauksia lukuun ottamatta viranomaisen antama tai hyväksymä pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi, jonka välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakkaaja ja/tai lähettäjä”> (tai vastaava lyhenne). Koodin eteen on merkittävä koodin tunnustaneen maan ISO 3166 -standardin mukainen maa- tai aluekoodi, jos kyseessä ei ole alkuperämaa,
— yksinomaan valmispakkauksissa unionin alueelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite, joiden välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakattu … varten”> tai muu vastaava maininta. Tällöin merkinnän on sisällettävä myös pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi. Myyjän on annettava kaikki valvontayksiköiden tarpeellisiksi katsomat kyseisen koodin merkitystä koskevat tiedot.
B. Tuote
— Ilmaisu ”>kiivejä”> ja/tai ”>Actinidia”>, jos sisältö ei ole näkyvissä.
— Lajikkeen nimi (vapaavalintainen).
— Mallon väri tai vastaava maininta, jos ei vihreä.
C. Tuotteen alkuperä
Alkuperämaa ( 25 ) ja vapaavalintaisesti viljelyalue tai kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason paikannimi.
D. Kaupalliset tiedot
— Luokka
— Kokoluokka hedelmien vähimmäis- ja enimmäispainona ilmaistuna
— Kappalemäärä (vapaavalintainen).
E. Virallinen tarkastusmerkintä (vapaavalintainen)
Ensimmäisessä alakohdassa esitettyjä merkintöjä ei tarvitse tehdä pakkauksiin, jotka sisältävät ulospäin selvästi näkyviä myyntipakkauksia, joihin kaikkiin on tehty kyseiset merkinnät. Kyseisiin pakkauksiin ei saa tehdä merkintöjä, jotka voisivat johtaa harhaan. Jos pakkaukset on pakattu kuormalavalle, kyseiset tiedot on annettava vähintään kuormalavan kahdelle sivulle näkyvästi sijoitetulla lomakkeella.
4 OSA: SALAATTIEN SEKÄ KÄHÄRÄ- JA SILOENDIIVIEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET
I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ
Nämä vaatimukset koskevat
— seuraavien lajien salaatteja:
—
— Lactuca sativa var. capitata L. (keräsalaatit, myös rapea keräsalaatti ja jäävuorisalaatti),
— Lactuca sativa var. longifolia Lam. (sidesalaatit),
— Lactuca sativa var. crispa L. (lehtisalaatit),
— näiden lajikkeiden risteytykset, ja
— Cichorium endivia var. crispum Lam. -lajin kähäräendiivit, ja
— Cichorium endivia var. latifolium Lam. -lajin siloendiivit,
jotka on tarkoitettu toimitettaviksi kuluttajille tuoreina.
Näitä vaatimuksia ei sovelleta teolliseen jalostukseen tarkoitettuihin tuotteisiin, yksittäisten lehtien muodossa oleviin tuotteisiin, juuripaakullisiin salaatteihin eikä ruukkusalaatteihin.
II. LAATUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Näiden vaatimusten tarkoituksena on määritellä kauppakunnostettujen ja pakattujen tuotteiden laatu.
Lähettämistä seuraavissa vaiheissa tuotteissa voi kuitenkin esiintyä suhteessa vaatimuksiin
— vähäistä tuoreuden ja täyden nestejännityksen vähenemistä,
— vähäisiä tuotteiden kehittymisestä ja pilaantumisalttiudesta johtuvia muutoksia.
A. Vähimmäisvaatimukset
Ottaen huomioon kullekin luokalle vahvistetut erityissäännökset ja sallitut poikkeamat tuotteiden on kaikissa luokissa oltava
— eheitä,
— terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet ravinnoksi kelpaamattomiksi, ei sallita,
— puhtaita ja kunnostettuja eli lähes vailla multaa tai muuta kasvualustaa ja lähes vailla näkyviä vieraita aineita,
— tuoreen näköisiä,
— lähes vailla tuholaisia,
— lähes vailla tuholaisten aiheuttamia vioittumia,
— täydessä nestejännityksessä,
— vailla näkyvää kukkavartta,
— vailla epätavallista pintakosteutta,
— vailla vierasta hajua ja/tai makua.
Salaattien osalta sallitaan vähäinen punertavaan vivahtava värivika, joka johtuu alhaisesta lämpötilasta kasvatuksen aikana, ellei tämä muuta suuresti salaattien ulkonäköä.
Juuret on katkaistava siististi läheltä ulommaisten lehtien tyveä.
Tuotteiden on oltava normaalisti kehittyneitä. Tuotteiden kehitysasteen ja kunnon on oltava sellainen, että tuotteet
— kestävät kuljetuksen ja käsittelyn sekä
— saapuvat tyydyttävässä kunnossa määräpaikkaan.
B. Luokittelu
Tuotteet luokitellaan kahteen luokkaan seuraavasti:
i) I luokka
Tähän luokkaan luokiteltujen tuotteiden on oltava hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle ja/tai kaupalliselle tyypille tyypillisiä.
Tuotteiden on oltava
— hyvin muodostuneita,
— kiinteitä, ottaen huomioon viljelymenetelmä ja tuotteen tyyppi,
— vailla vaurioita ja laadun muuttumisia, jotka heikentävät niiden käyttöarvoa,
— vailla pakkasvaurioita.
Keräsalaattien on koostuttava yhdestä hyvin muodostuneesta kerästä. Kasvihuoneessa viljeltyjen keräsalaattien osalta sallitaan kuitenkin pienemmät kerät.
Sidesalaatissa on oltava kerä, joka voi olla pienikokoinen.
Kähärä- ja siloendiivien keskiosan on oltava väriltään keltainen.
ii) II luokka
Tähän luokkaan kuuluvat tuotteet, joita ei voida luokitella I luokkaan, mutta jotka vastaavat edellä määriteltyjä vähimmäisvaatimuksia.
Tuotteiden on oltava
— melko hyvin muodostuneita,
— vailla vaurioita ja laadun muuttumisia, jotka voivat heikentää vakavasti niiden käyttöarvoa.
Tuotteissa voi olla seuraavanlaisia virheitä, jos niiden laatuun, säilyvyyteen ja tarjontamuotoon liittyvät olennaiset ominaispiirteet säilyvät muuttumattomina:
— vähäisiä värivirheitä,
— vähäisiä tuholaisten aiheuttamia vioittumia.
Keräsalaattien on koostuttava kerästä, joka voi olla pienikokoinen. Keriä ei kuitenkaan vaadita kasvihuoneessa viljeltyjen keräsalaattien osalta.
Sidesalaatissa ei tarvitse olla kerää.
III. KOKOLUOKITTELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Koko määritetään yksikköpainon mukaan.
Tasakokoisuuden varmistamiseksi saman pakkauksen tuotteiden kokoero saa olla
a) salaattien osalta
— enintään 40 grammaa, kun kevyin kappale on alle 150 gramman painoinen,
— enintään 100 grammaa, kun kevyin kappale on 150–300 gramman painoinen,
— enintään 150 grammaa, kun kevyin kappale on 300–450 gramman painoinen,
— enintään 300 grammaa, kun kevyin kappale on yli 450 gramman painoinen.
b) kähärä- ja siloendiivien osalta
— enintään 300 grammaa.
IV. SALLITTUJA POIKKEAMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Tuotteille, jotka eivät ole asianomaisen luokan vaatimusten mukaisia, sallitaan kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa kussakin erässä eräitä laatu- ja kokopoikkeamia.
A. Sallitut laatupoikkeamat
i) I luokka
Kymmenen prosenttia määrästä saa olla tuotteita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät II luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään yksi prosentti tuotteista voi olla sellaisia, jotka eivät täytä II luokan vaatimuksia eivätkä vähimmäisvaatimuksia tai joissa on mätää.
ii) II luokka
Kymmenen prosenttia määrästä saa olla tuotteita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia eivätkä täytä vähimmäisvaatimuksia. Tämän poikkeaman rajoissa enintään kaksi prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, joissa on mätää.
B. Sallitut kokopoikkeamat
Kaikissa luokissa sallitaan kymmenen prosenttia määrästä tuotteita, jotka eivät vastaa kokoluokittelua koskevia vaatimuksia.
V. ESILLEPANOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
A. Tasalaatuisuus
Kunkin pakkauksen sisällön on oltava tasalaatuinen, ja pakkaus saa sisältää ainoastaan samaa alkuperää ja lajiketta tai kaupallista tyyppiä, laatuluokkaa ja kokoluokkaa olevia tuotteita.
Myyntipakkaus voi kuitenkin sisältää selvästi eri lajiketta, kaupallista tyyppiä ja/tai väriä olevien salaattien ja/tai endiivien sekoituksia, jos tuotteet ovat tasalaatuisia ja kunkin lajikkeen, kaupallisen tyypin ja/tai värin osalta samaa alkuperää. Tasakokoisuutta ei edellytetä.
Pakkauksen sisällön näkyvän osan on edustettava koko sisältöä.
B. Pakkaaminen
Tuotteet on pakattava siten, että ne tulevat suojatuiksi sopivalla tavalla. Ne on pakattava pakkauksen kokoon ja tyyppiin nähden järkevästi jättämättä tyhjää tilaa tai pakkaamatta liian tiiviisti.
Pakkauksen sisällä käytettävien materiaalien on oltava puhtaita ja sellaisia, etteivät ne vahingoita tuotteita ulkoisesti tai sisäisesti. Kaupallisilla merkinnöillä varustettujen materiaalien, kuten paperien tai tarrojen käyttö sallitaan, jos painatuksessa käytetään myrkytöntä painoväriä ja kiinnityksessä myrkytöntä liimaa.
Pakkauksissa ei saa olla mitään vieraita aineita.
VI. MERKITSEMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Kussakin pakkauksessa ( 26 ) on oltava merkittynä sen yhdelle puolelle selvin, pysyvin ja pakkauksen ulkopuolelle näkyvin kirjaimin seuraavat merkinnät:
A. Tunnistusmerkinnät
Pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja fyysinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, ja jos osoite ei ole alkuperämaassa, on merkittävä myös maa).
Tämä merkintä voidaan korvata seuraavasti:
— kaikissa pakkauksissa valmispakkauksia lukuun ottamatta viranomaisen antama tai hyväksymä pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi, jonka välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakkaaja ja/tai lähettäjä”> (tai vastaava lyhenne). Koodin eteen on merkittävä koodin tunnustaneen maan ISO 3166 -standardin mukainen maa- tai aluekoodi, jos kyseessä ei ole alkuperämaa,
— yksinomaan valmispakkauksissa unionin alueelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite, joiden välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakattu … varten”> tai muu vastaava maininta. Tällöin merkinnän on sisällettävä myös pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi. Myyjän on annettava kaikki valvontayksiköiden tarpeellisiksi katsomat kyseisen koodin merkitystä koskevat tiedot.
B. Tuote
— Ilmaisu ”>salaattia”>, ”>pehmeälehtistä keräsalaattia”>, ”>bataviansalaattia”>, ”>rapeakeräsalaattia (jäävuorisalaattia)”>, ”>sidesalaattia”>, ”>lehtisalaattia”> (tai tarvittaessa esimerkiksi ”>tammenlehtisalaattia”>, ”>lollo bionda -salaattia”>, ”>lollo rossa -salaattia”>), ”>kähäräendiivejä”>, ”>siloendiivejä”> tai vastaava ilmaisu, jos sisältö ei ole näkyvissä.
— Tapauksen mukaan ”>viljelty kasvihuoneessa”> tai vastaava ilmaisu.
— Lajikkeen nimi (vapaavalintainen).
— Ilmaisu ”>salaattisekoitus/endiivisekoitus”> tai vastaava nimitys, kun kyseessä on selvästi eri väriä, lajiketta ja/tai kaupallista tyyppiä olevien salaattien ja/tai endiivien sekoitus. Jos tuote ei ole näkyvissä, on mainittava värit, lajikkeet ja/tai kaupalliset tyypit sekä niiden määrä kussakin pakkauksessa.
C. Tuotteen alkuperä
— Alkuperämaa ( 27 ) ja vapaavalintaisesti viljelyalue tai kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason paikannimi.
— Kun kyseessä on eri alkuperää ja selvästi eri väriä, lajiketta ja/tai kaupallista tyyppiä olevien salaattien ja/tai endiivien sekoitus, kunkin värin, lajikkeen ja/tai kaupallisen tyypin nimen välittömässä läheisyydessä on mainittava kunkin alkuperämaa.
D. Kaupalliset tiedot
— Luokka
— Kokoluokka, ilmaistuna kappaleen vähimmäispainon tai kappaleiden lukumäärän mukaan.
E. Virallinen tarkastusmerkintä (vapaavalintainen)
Ensimmäisessä alakohdassa esitettyjä merkintöjä ei tarvitse tehdä pakkauksiin, jotka sisältävät ulospäin selvästi näkyviä myyntipakkauksia, joihin kaikkiin on tehty kyseiset merkinnät. Kyseisiin pakkauksiin ei saa tehdä merkintöjä, jotka voisivat johtaa harhaan. Jos pakkaukset on pakattu kuormalavalle, kyseiset tiedot on annettava vähintään kuormalavan kahdelle sivulle näkyvästi sijoitetulla lomakkeella.
5 OSA: PERSIKOIDEN JA NEKTARIINIEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET
I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ
Nämä vaatimukset koskevat Prunus persica Sieb. et Zucc. -lajin persikoita ja nektariineja, jotka on tarkoitettu myytäviksi kuluttajille tuoreina, teolliseen jalostukseen tarkoitettuja persikoita ja nektariineja lukuun ottamatta.
II. LAATUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Näiden vaatimusten tarkoituksena on määritellä kauppakunnostettujen ja pakattujen persikoiden ja nektariinien laatu.
Lähettämistä seuraavissa vaiheissa tuotteissa voi kuitenkin esiintyä suhteessa vaatimuksiin
— vähäistä tuoreuden ja täyden nestejännityksen vähenemistä,
— muissa kuin ekstraluokkaan kuuluvissa tuotteissa vähäisiä tuotteiden kehittymisestä ja pilaantumisalttiudesta johtuvia muutoksia.
A. Vähimmäisvaatimukset
Ottaen huomioon kullekin luokalle vahvistetut erityissäännökset ja sallitut poikkeamat persikoiden ja nektariinien on kaikissa luokissa oltava
— eheitä,
— terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet ravinnoksi kelpaamattomiksi, ei sallita,
— puhtaita, lähes vailla näkyviä vieraita aineita,
— lähes vailla tuholaisia,
— vailla tuholaisten mallolle aiheuttamia vaurioita,
— vailla halkeamia kannan kiinnityskohdassa,
— vailla epätavallista pintakosteutta,
— vailla vierasta hajua ja/tai makua.
Persikoiden ja nektariinien kehitysasteen ja kunnon on oltava sellainen, että hedelmät
— kestävät kuljetuksen ja käsittelyn sekä
— saapuvat tyydyttävässä kunnossa määräpaikkaan.
B. Kypsyysastetta koskevat vaatimukset
Hedelmien on oltava riittävän kehittyneitä ja kypsiä. Mallon refraktometriluvun on oltava vähintään 8° Brixin asteikolla ( 28 ).
C. Luokittelu
Persikat ja nektariinit luokitellaan kolmeen luokkaan seuraavasti:
i) Ekstraluokka
Tähän luokkaan luokiteltujen persikoiden ja nektariinien on oltava erittäin hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillisiä.
Mallon on oltava täysin vahingoittumaton.
Niiden on oltava täysin virheettömiä, lukuun ottamatta hyvin vähäisiä pintavirheitä, jotka eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun.
ii) I luokka
Tähän luokkaan luokiteltujen persikoiden ja nektariinien on oltava hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillisiä. Mallon on oltava täysin vahingoittumaton.
Tuotteissa voi kuitenkin olla seuraavanlaisia vähäisiä virheitä, jos ne eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun:
— vähäinen muotovirhe,
— vähäinen kehitysvirhe,
— vähäisiä värivirheitä,
— vähäisiä painaumia, joiden kokonaispinta-ala on enintään yksi neliösenttimetri,
— vähäisiä kuorivaurioita, jotka eivät saa olla
—
— muodoltaan pitkänomaisten virheiden osalta yli 1,5 senttimetrin pituisia,
— muiden vikojen osalta yli yhtä neliösenttimetriä kokonaispinta-alaltaan.
iii) II luokka
Tähän luokkaan kuuluvat ne persikat ja nektariinit, joita ei voida luokitella ylempiin luokkiin mutta jotka täyttävät edellä määritellyt vähimmäisvaatimukset.
Mallossa ei saa olla merkittäviä virheitä.
Persikoissa ja nektariineissa voi olla seuraavanlaisia virheitä, jos niiden laatuun, säilyvyyteen ja tarjontamuotoon liittyvät olennaiset ominaispiirteet säilyvät muuttumattomina:
— muotovirheitä,
— kehitysvirheitä haljenneet kivet mukaan lukien, jos hedelmä on eheä ja malto vahingoittumaton,
— värivirheitä,
— kolhiutumia, jotka voivat olla hiukan tummuneita ja joiden kokonaispinta-ala on enintään kaksi neliösenttimetriä,
— kuorivaurioita, jotka eivät saa olla
—
— muodoltaan pitkänomaisten virheiden osalta yli 2,5 senttimetrin pituisia,
— muiden vikojen osalta yli kahta neliösenttimetriä kokonaispinta-alaltaan.
III. KOKOLUOKITTELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Koko määritetään joko poikkileikkauksen suurimman halkaisijan, painon tai lukumäärän mukaan.
Vähimmäiskoko on
— ekstraluokassa 56 millimetriä tai 85 grammaa,
— I ja II luokassa 51 millimetriä tai 65 grammaa.
Alle 56 millimetrin kokoisia tai alle 85 gramman painoisia hedelmiä ei kuitenkaan pidetä kaupan 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän lokakuuta välisenä aikana (pohjoinen pallonpuolisko) ja 1 päivän tammikuuta ja 30 päivän huhtikuuta välisenä aikana (eteläinen pallonpuolisko).
Seuraavat säännökset ovat II luokan osalta vapaavalintaisia.
Tasakokoisuuden varmistamiseksi saman pakkauksen tuotteiden kokoero saa olla
a) halkaisijan mukaan määritellyillä hedelmillä
— enintään viisi millimetriä, kun kyseessä ovat alle 70 millimetrin kokoiset hedelmät,
— enintään 10 millimetriä, kun kyseessä ovat vähintään 70 millimetrin kokoiset hedelmät;
b) painon mukaan määritellyillä hedelmillä
— enintään 30 grammaa, kun kyseessä ovat alle 180 gramman painoiset hedelmät,
— enintään 80 grammaa, kun kyseessä ovat vähintään 180 gramman painoiset hedelmät.
c) Lukumäärän mukaan kokoluokitelluissa hedelmissä kokoerojen on oltava a tai b alakohdan mukaisia.
Jos käytetään kokokoodeja, on noudatettava seuraavassa taulukossa esitettyjä koodeja.
|
|
Koodi |
Halkaisija |
|
Paino |
||
|
Vähintään |
Enintään |
Vähintään |
Pienin |
|||
|
(mm) |
(mm) |
(g) |
(g) |
|||
|
1 |
D |
51 |
56 |
tai |
65 |
85 |
|
2 |
C |
56 |
61 |
85 |
105 |
|
|
3 |
B |
61 |
67 |
105 |
135 |
|
|
4 |
A |
67 |
73 |
135 |
180 |
|
|
5 |
AA |
73 |
80 |
180 |
220 |
|
|
6 |
AAA |
80 |
90 |
220 |
300 |
|
|
7 |
AAAA |
> 90 |
> 300 |
|||
IV. SALLITTUJA POIKKEAMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Tuotteille, jotka eivät ole asianomaisen luokan vaatimusten mukaisia, sallitaan kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa kussakin erässä eräitä laatu- ja kokopoikkeamia.
A. Sallitut laatupoikkeamat
i) Ekstraluokka
Viisi prosenttia määrästä tai painosta saa olla persikoita ja nektariineja, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät I luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään 0,5 prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, jotka täyttävät II luokan laatuvaatimukset.
ii) I luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla persikoita ja nektariineja, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät II luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään yksi prosentti tuotteista voi olla sellaisia, jotka eivät täytä II luokan vaatimuksia eivätkä vähimmäisvaatimuksia tai joissa on mätää.
iii) II luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla persikoita ja nektariineja, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia eivätkä täytä vähimmäisvaatimuksia. Tämän poikkeaman rajoissa enintään kaksi prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, joissa on mätää.
B. Sallitut kokopoikkeamat
Kaikissa luokissa (jos tuotteet luokitellaan koon mukaan) sallitaan kymmenen prosenttia määrästä tai painosta persikoita tai nektariineja, jotka eivät vastaa kokoluokittelua koskevia vaatimuksia.
V. ESILLEPANOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
A. Tasalaatuisuus
Kunkin pakkauksen sisällön on oltava tasalaatuinen, ja pakkaus saa sisältää ainoastaan samaa alkuperää, lajiketta, laatuluokkaa, kypsyysastetta ja kokoluokkaa (jos tuotteet luokitellaan koon mukaan) olevia persikoita tai nektariineja; ekstraluokassa hedelmien on oltava myös samanvärisiä.
Pakkauksen sisällön näkyvän osan on edustettava koko sisältöä.
B. Pakkaaminen
Persikat ja nektariinit on pakattava siten, että ne tulevat suojatuiksi sopivalla tavalla.
Pakkauksen sisällä käytettävien materiaalien on oltava puhtaita ja sellaisia, etteivät ne vahingoita tuotteita ulkoisesti tai sisäisesti. Kaupallisilla merkinnöillä varustettujen materiaalien, kuten paperien tai tarrojen käyttö sallitaan, jos painatuksessa käytetään myrkytöntä painoväriä ja kiinnityksessä myrkytöntä liimaa.
Yksittäisiin tuotteisiin kiinnitettävien tarrojen on oltava sellaisia, että niistä ei aiheudu niitä poistettaessa näkyviä liimajälkiä tai kuorivaurioita. Tietojen merkitseminen laserilla yksittäiseen hedelmään ei saa aiheuttaa mallon tai kuoren vaurioita.
Pakkauksissa ei saa olla mitään vieraita aineita.
VI. MERKITSEMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Kussakin pakkauksessa ( 29 ) on oltava merkittynä sen yhdelle puolelle selvin, pysyvin ja pakkauksen ulkopuolelle näkyvin kirjaimin seuraavat merkinnät:
A. Tunnistusmerkinnät
Pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja fyysinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, ja jos osoite ei ole alkuperämaassa, on merkittävä myös maa).
Tämä merkintä voidaan korvata seuraavasti:
— kaikissa pakkauksissa valmispakkauksia lukuun ottamatta viranomaisen antama tai hyväksymä pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi, jonka välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakkaaja ja/tai lähettäjä”> (tai vastaava lyhenne). Koodin eteen on merkittävä koodin tunnustaneen maan ISO 3166 -standardin mukainen maa- tai aluekoodi, jos kyseessä ei ole alkuperämaa,
— yksinomaan valmispakkauksissa unionin alueelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite, joiden välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakattu … varten”> tai muu vastaava maininta. Tällöin merkinnän on sisällettävä myös pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi. Myyjän on annettava kaikki valvontayksiköiden tarpeellisiksi katsomat kyseisen koodin merkitystä koskevat tiedot.
B. Tuote
— Ilmaisu ”>persikoita”> tai ”>nektariineja”>, jos sisältö ei ole näkyvissä.
— Mallon väri
— Lajikkeen nimi (vapaavalintainen).
C. Tuotteen alkuperä
Alkuperämaa ( 30 ) ja vapaavalintaisesti viljelyalue tai kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason paikannimi.
D. Kaupalliset tiedot
— Luokka
— Koko (jos tuotteet luokitellaan koon mukaan) ilmaistuna vähimmäis- tai enimmäishalkaisijana tai kokokoodilla.
— Kappalemäärä (vapaavalintainen)
E. Virallinen tarkastusmerkintä (vapaavalintainen)
Ensimmäisessä alakohdassa esitettyjä merkintöjä ei tarvitse tehdä pakkauksiin, jotka sisältävät ulospäin selvästi näkyviä myyntipakkauksia, joihin kaikkiin on tehty kyseiset merkinnät. Kyseisiin pakkauksiin ei saa tehdä merkintöjä, jotka voisivat johtaa harhaan. Jos pakkaukset on pakattu kuormalavalle, kyseiset tiedot on annettava vähintään kuormalavan kahdelle sivulle näkyvästi sijoitetulla lomakkeella.
6 OSA: PÄÄRYNÖIDEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET
I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ
Nämä vaatimukset koskevat Pyrus communis L. -lajin päärynöitä, jotka on tarkoitettu myytäviksi kuluttajille tuoreina, teolliseen jalostukseen tarkoitettuja päärynöitä lukuun ottamatta.
II. LAATUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Näiden vaatimusten tarkoituksena on määritellä kauppakunnostettujen ja pakattujen päärynöiden laatu.
Lähettämistä seuraavissa vaiheissa tuotteissa voi kuitenkin esiintyä suhteessa vaatimuksiin
— vähäistä tuoreuden ja täyden nestejännityksen vähenemistä,
— muissa kuin ekstraluokkaan kuuluvissa tuotteissa vähäisiä tuotteiden kehittymisestä ja pilaantumisalttiudesta johtuvia muutoksia.
A. Vähimmäisvaatimukset
Ottaen huomioon kullekin luokalle vahvistetut erityissäännökset ja sallitut poikkeamat päärynöiden on kaikissa luokissa oltava
— eheitä,
— terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet ravinnoksi kelpaamattomiksi, ei sallita,
— puhtaita, lähes vailla näkyviä vieraita aineita,
— lähes vailla tuholaisia,
— vailla tuholaisten mallolle aiheuttamia vaurioita,
— vailla epätavallista pintakosteutta,
— vailla vierasta hajua ja/tai makua.
Päärynöiden kehitysasteen ja kunnon on oltava sellainen, että päärynät
— kestävät kuljetuksen ja käsittelyn sekä
— saapuvat tyydyttävässä kunnossa määräpaikkaan.
B. Kypsyysastetta koskevat vaatimukset
Päärynöiden kehitys- ja kypsyysasteen on oltava sellainen, että päärynöiden kypsyminen voi jatkua ja ne voivat saavuttaa lajikkeelle sopivan kypsyysasteen.
C. Luokittelu
Päärynät luokitellaan kolmeen luokkaan seuraavasti:
i) Ekstraluokka
Tähän luokkaan luokiteltujen päärynöiden on oltava erittäin hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillisiä ( 31 ).
Mallossa ei saa olla vaurioita eikä kuoressa karheita ruskeita laikkuja.
Niiden on oltava virheettömiä lukuun ottamatta hyvin vähäisiä pintavirheitä, jotka eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun.
Kannan on oltava vahingoittumaton.
Päärynät eivät saa olla rakeisia.
ii) I luokka
Tähän luokkaan luokiteltujen päärynöiden on oltava hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillisiä ( 32 ).
Mallon on oltava täysin vahingoittumaton.
Tuotteissa voi kuitenkin olla seuraavanlaisia vähäisiä virheitä, jos ne eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun:
— vähäinen muotovirhe,
— vähäinen kehitysvirhe,
— vähäisiä värivirheitä,
— hyvin vähäisiä karheita ruskeita laikkuja,
— vähäisiä kuorivaurioita, jotka eivät saa olla
—
— muodoltaan pitkänomaisten virheiden osalta yli kahden senttimetrin pituisia,
— muiden virheiden osalta yli yhtä neliösenttimetriä kokonaispinta-alaltaan, lukuun ottamatta hedelmärupea (Venturia pirina ja V. inaequalis), jonka yhteispinta-ala saa olla enintään 0,25 neliösenttimetriä.
— lieviä kolhiutumia, joiden pinta-ala on enintään yksi neliösenttimetri.
Kanta voi olla hieman vahingoittunut.
Päärynät eivät saa olla rakeisia.
iii) II luokka
Tähän luokkaan kuuluvat päärynät, joita ei voida luokitella ylempiin luokkiin, mutta jotka vastaavat edellä määriteltyjä vähimmäisvaatimuksia.
Mallossa ei saa olla merkittäviä virheitä.
Päärynöissä voi olla seuraavanlaisia virheitä, jos niiden laatuun, säilyvyyteen ja tarjontamuotoon liittyvät olennaiset ominaispiirteet säilyvät muuttumattomina:
— muotovirheitä,
— kehitysvirheitä,
— värivirheitä,
— vähäisiä karheita ruskeita laikkuja,
— kuorivaurioita, jotka eivät saa olla
—
— muodoltaan pitkänomaisten virheiden osalta yli neljän senttimetrin pituisia,
— muiden virheiden osalta yli 2,5:tä neliösenttimetriä kokonaispinta-alaltaan, lukuun ottamatta hedelmärupea (Venturia pirina ja V. inaequalis), jonka yhteispinta-ala saa olla enintään yksi neliösenttimetri,
— lieviä kolhiutumia, joiden pinta-ala on enintään kaksi neliösenttimetriä.
III. KOKOLUOKITTELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Koko määritetään joko poikkileikkauksen suurimman halkaisijan tai painon mukaan.
Vähimmäiskoko on
a) halkaisijan mukaan määritellyillä hedelmillä
|
|
Ekstraluokka |
I luokka |
II luokka |
|
Suurihedelmäiset lajikkeet |
60 mm |
55 mm |
55 mm |
|
Muut lajikkeet |
55 mm |
50 mm |
45 mm |
b) painon mukaan määritellyillä hedelmillä
|
|
Ekstraluokka |
I luokka |
II luokka |
|
Suurihedelmäiset lajikkeet |
130 g |
110 g |
110 g |
|
Muut lajikkeet |
110 g |
100 g |
75 g |
Näiden vaatimusten lisäyksessä mainituilta kesäpäärynälajikkeilta ei vaadita vähimmäiskokoa.
Tasakokoisuuden varmistamiseksi saman pakkauksen tuotteiden kokoero saa olla
a) halkaisijan mukaan määritellyillä hedelmillä
— enintään viisi millimetriä, kun kyseessä ovat ekstraluokan hedelmät ja kerroksittain riveihin pakatut I ja II luokan hedelmät,
— enintään 10 millimetriä, kun kyseessä ovat myyntipakkauksessa tai irtotavarana pakkauksessa olevat I luokan hedelmät;
b) painon mukaan määritellyillä hedelmillä
— Kun kyseessä ovat ekstraluokan hedelmät ja kerroksittain riveihin pakatut I ja II luokan hedelmät:
—
|
Koko (g) |
Painoero (g) |
|
75–100 |
15 |
|
100–200 |
35 |
|
200–250 |
50 |
|
> 250 |
80 |
— Kun kyseessä ovat myyntipakkauksessa tai irtotavarana pakkauksessa olevat I luokan hedelmät:
—
|
Koko (g) |
Painoero (g) |
|
100–200 |
50 |
|
> 200 |
100 |
Myyntipakkauksessa tai irtotavarana pakkauksessa oleville II luokan hedelmille ei ole vahvistettu yhtenäistä kokoa.
IV. SALLITTUJA POIKKEAMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Tuotteille, jotka eivät ole asianomaisen luokan vaatimusten mukaisia, sallitaan kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa kussakin erässä eräitä laatu- ja kokopoikkeamia.
A. Sallitut laatupoikkeamat
i) Ekstraluokka
Viisi prosenttia määrästä tai painosta saa olla päärynöitä, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät I luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään 0,5 prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, jotka täyttävät II luokan laatuvaatimukset.
ii) I luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla päärynöitä, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät II luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään yksi prosentti tuotteista voi olla sellaisia, jotka eivät täytä II luokan vaatimuksia eivätkä vähimmäisvaatimuksia tai joissa on mätää.
iii) II luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla päärynöitä, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia eivätkä täytä vähimmäisvaatimuksia. Tämän poikkeaman rajoissa enintään kaksi prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, joissa on mätää.
B. Sallitut kokopoikkeamat
Kaikissa luokissa sallitaan kymmenen prosenttia määrästä tai painosta päärynöitä, jotka eivät vastaa kokoluokittelua koskevia vaatimuksia. Sallittua poikkeamaa ei sovelleta tuotteisiin, jotka ovat
— viisi millimetriä tai enemmän vähimmäiskokoa pienempiä,
— 10 grammaa tai enemmän vähimmäispainoa kevyempiä.
V. ESILLEPANOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
A. Tasalaatuisuus
Kunkin pakkauksen sisällön on oltava tasalaatuinen, ja pakkaus saa sisältää ainoastaan samaa alkuperää, lajiketta, laatuluokkaa, kokoluokkaa (jos tuotteet luokitellaan koon mukaan) ja kypsyysastetta olevia päärynöitä.
Ekstraluokan hedelmien on oltava myös samanvärisiä.
Myyntipakkaus voi kuitenkin sisältää eri päärynälajikkeiden sekoituksia, jos ne eroavat selvästi toisistaan ja jos tuotteet ovat laadultaan tasalaatuisia ja kunkin lajikkeen osalta samaa alkuperää. Tasakokoisuutta ei edellytetä.
Pakkauksen sisällön näkyvän osan on edustettava koko sisältöä.
B. Pakkaaminen
Päärynät on pakattava siten, että ne tulevat suojatuiksi sopivalla tavalla.
Pakkauksen sisällä käytettävien materiaalien on oltava puhtaita ja sellaisia, etteivät ne vahingoita tuotteita ulkoisesti tai sisäisesti. Kaupallisilla merkinnöillä varustettujen materiaalien, kuten paperien tai tarrojen käyttö sallitaan, jos painatuksessa käytetään myrkytöntä painoväriä ja kiinnityksessä myrkytöntä liimaa.
Yksittäisiin tuotteisiin kiinnitettävien tarrojen on oltava sellaisia, että niistä ei aiheudu niitä poistettaessa näkyviä liimajälkiä tai kuorivaurioita. Tietojen merkitseminen laserilla yksittäiseen hedelmään ei saa aiheuttaa mallon tai kuoren vaurioita.
Pakkauksissa ei saa olla mitään vieraita aineita.
VI. MERKITSEMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Kussakin pakkauksessa ( 33 ) on oltava merkittynä sen yhdelle puolelle selvin, pysyvin ja pakkauksen ulkopuolelle näkyvin kirjaimin seuraavat merkinnät:
A. Tunnistusmerkinnät
Pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja fyysinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, ja jos osoite ei ole alkuperämaassa, on merkittävä myös maa).
Tämä merkintä voidaan korvata seuraavasti:
— kaikissa pakkauksissa valmispakkauksia lukuun ottamatta viranomaisen antama tai hyväksymä pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi, jonka välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakkaaja ja/tai lähettäjä”> (tai vastaava lyhenne). Koodin eteen on merkittävä koodin tunnustaneen maan ISO 3166 -standardin mukainen maa- tai aluekoodi, jos kyseessä ei ole alkuperämaa,
— yksinomaan valmispakkauksissa unionin alueelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite, joiden välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakattu … varten”> tai muu vastaava maininta. Tällöin merkinnän on sisällettävä myös pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi. Myyjän on annettava kaikki valvontayksiköiden tarpeellisiksi katsomat kyseisen koodin merkitystä koskevat tiedot.
B. Tuote
— Ilmaisu ”>päärynöitä”>, jos pakkauksen sisältö ei ole näkyvissä.
— Lajikkeen nimi. Jos kyseessä on selvästi toisistaan eroavien päärynälajikkeiden sekoitus, maininta jokaisesta lajikkeesta.
— Lajikkeen nimi voidaan korvata synonyymillä. Kauppanimi ( 34 ) voidaan merkitä ainoastaan lajikkeen nimen tai synonyymin täydennyksenä.
C. Tuotteen alkuperä
Alkuperämaa ( 35 ) ja vapaavalintaisesti viljelyalue tai kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason paikannimi.
Jos kyseessä on eri alkuperää ja selvästi toisistaan eroavien päärynälajikkeiden sekoitus, kunkin lajikkeen nimen välittömässä läheisyydessä on mainittava lajikkeen alkuperämaa.
D. Kaupalliset tiedot
— Luokka
— Kokoluokka tai kerroksittain riveihin pakatuista hedelmistä kappalemäärä.
Jos tunnistusmerkinnät tehdään kokoluokan perusteella, kokoluokka on ilmoitettava
a) niiden hedelmien osalta, joihin sovelletaan tasakokoisuusvaatimuksia, vähimmäis- ja enimmäishalkaisijoina tai vähimmäis- ja enimmäispainoina;
b) vapaavalintaisesti niiden hedelmien osalta, joihin ei sovelleta tasakokoisuusvaatimuksia, pakkauksen pienimmän hedelmän halkaisijana tai painona, jonka perään lisätään maininta ”>ja enemmän”> tai muu vastaava ilmaisu tai tarvittaessa maininta pakkauksen suurimman hedelmän halkaisijasta tai painosta.
E. Virallinen tarkastusmerkintä (vapaavalintainen)
Ensimmäisessä alakohdassa esitettyjä merkintöjä ei tarvitse tehdä pakkauksiin, jotka sisältävät ulospäin selvästi näkyviä myyntipakkauksia, joihin kaikkiin on tehty kyseiset merkinnät. Kyseisiin pakkauksiin ei saa tehdä merkintöjä, jotka voisivat johtaa harhaan. Jos pakkaukset on pakattu kuormalavalle, kyseiset tiedot on annettava vähintään kuormalavan kahdelle sivulle näkyvästi sijoitetulla lomakkeella.
Lisäys
Suurihedelmäisten lajikkeiden ja kesäpäärynälajikkeiden ohjeellinen luettelo
Pienihedelmäisiä lajikkeita ja taulukossa mainitsemattomia lajikkeita voidaan pitää kaupan, jos ne ovat vaatimusten III jaksossa vahvistettujen kokoluokittelua koskevien säännösten mukaiset.
Eräitä jäljempänä olevaan taulukkoon kuuluvia lajikkeita voidaan pitää kaupan nimillä, joille on haettu tavaramerkkisuojaa tai saatu tavaramerkkisuoja yhdessä tai useammassa maassa. Tällaisia tavaramerkkejä ei ole tarkoitus esittää taulukon ensimmäisessä ja toisessa sarakkeessa. Muutamia esimerkkejä tunnetuista tavaramerkeistä esitetään kolmannessa sarakkeessa.
Selitteet:
|
S |
= |
Suurihedelmäiset lajikkeet |
|
KP |
= |
Kesäpäärynät, joilta ei vaadita vähimmäiskokoa. |
|
Lajike |
Synonyymi |
Tavaramerkki |
Koko |
|
Abbé Fétel |
Abate Fetel |
|
S |
|
Abugo o Siete en Boca |
|
|
KP |
|
AkVa |
|
|
KP |
|
Alka |
|
|
S |
|
Alsa |
|
|
S |
|
Amfora |
|
|
S |
|
Alexandrine Douillard |
|
|
S |
|
Bambinella |
|
|
KP |
|
Bergamotten |
|
|
KP |
|
Beurré Alexandre Lucas |
Lucas |
|
S |
|
Beurré Bosc |
Bosc, Beurré d'Apremont, Empereur Alexandre, Kaiser Alexander |
|
S |
|
Beurré Clairgeau |
|
|
S |
|
Beurré d'Arenberg |
Hardenpont |
|
S |
|
Beurré Giffard |
|
|
KP |
|
Beurré précoce Morettini |
Morettini |
|
KP |
|
Blanca de Aranjuez |
Agua de Aranjuez, Espadona, Blanquilla |
|
KP |
|
Carusella |
|
|
KP |
|
Castell |
Castell de Verano |
|
KP |
|
Colorée de Juillet |
Bunte Juli |
|
KP |
|
Comice rouge |
|
|
S |
|
Concorde |
|
|
S |
|
Condoula |
|
|
KP |
|
Coscia |
Ercolini |
|
KP |
|
Curé |
Curato, Pastoren, Del cura de Ouro, Espadon de invierno, Bella de Berry, Lombardia de Rioja, Batall de Campana |
|
S |
|
D'Anjou |
|
|
S |
|
Dita |
|
|
S |
|
D. Joaquina |
Doyenné de Juillet |
|
KP |
|
Doyenné d'hiver |
Winterdechant |
|
S |
|
Doyenné du Comice |
Comice, Vereinsdechant |
|
S |
|
Erika |
|
|
S |
|
Etrusca |
|
|
KP |
|
Flamingo |
|
|
S |
|
Forelle |
|
|
S |
|
Général Leclerc |
|
Amber Graceä |
S |
|
Gentile |
|
|
KP |
|
Golden Russet Bosc |
|
|
S |
|
Grand champion |
|
|
S |
|
Harrow Delight |
|
|
S |
|
Jeanne d'Arc |
|
|
S |
|
Joséphine |
|
|
S |
|
Kieffer |
|
|
S |
|
Klapa Mīlule |
|
|
S |
|
Leonardeta |
Mosqueruela, Margallon, Colorada de Alcanadre, Leonarda de Magallon |
|
KP |
|
Lombacad |
|
Cascade â |
S |
|
Moscatella |
|
|
KP |
|
Mramornaja |
|
|
S |
|
Mustafabey |
|
|
KP |
|
Packham's Triumph |
Williams d'Automne |
|
S |
|
Passe Crassane |
Passa Crassana |
|
S |
|
Perita de San Juan |
|
|
KP |
|
Pérola |
|
|
KP |
|
Pitmaston |
Williams Duchesse |
|
S |
|
Précoce de Trévoux |
Trévoux |
|
KP |
|
Président Drouard |
|
|
S |
|
Rosemarie |
|
|
S |
|
Santa Maria |
Santa Maria Morettini |
|
KP |
|
Spadoncina |
Agua de Verano, Agua de Agosto |
|
KP |
|
Suvenirs |
|
|
S |
|
Taylors Gold |
|
|
S |
|
Triomphe de Vienne |
|
|
S |
|
Vasarine Sviestine |
|
|
S |
|
Williams Bon Chrétien |
Bon Chrétien, Bartlett, Williams, Summer Bartlett |
|
S |
7 OSA: MANSIKOIDEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET
I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ
Nämä vaatimukset koskevat Fragaria L. -suvun mansikoita, jotka on tarkoitettu myytäviksi kuluttajille tuoreina, teolliseen jalostukseen tarkoitettuja mansikoita lukuun ottamatta.
II. LAATUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Näiden vaatimusten tarkoituksena on määritellä kauppakunnostettujen ja pakattujen mansikoiden laatu.
Lähettämistä seuraavissa vaiheissa tuotteissa voi kuitenkin esiintyä suhteessa vaatimuksiin
— vähäistä tuoreuden ja täyden nestejännityksen vähenemistä,
— muissa kuin ekstraluokkaan kuuluvissa tuotteissa vähäisiä tuotteiden kehittymisestä ja pilaantumisalttiudesta johtuvia muutoksia.
A. Vähimmäisvaatimukset
Ottaen huomioon kullekin luokalle vahvistetut erityissäännökset ja sallitut poikkeamat mansikoiden on kaikissa luokissa oltava
— eheitä, vahingoittumattomia,
— terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet ravinnoksi kelpaamattomiksi, ei sallita,
— puhtaita, lähes vailla näkyviä vieraita aineita,
— tuoreennäköisiä mutta pesemättömiä,
— lähes vailla tuholaisia,
— lähes vailla tuholaisten aiheuttamia vioittumia,
— verhiöllisiä (lukuun ottamatta metsämansikoita); verhiön ja kukkaperän, silloin kun se on mukana, on oltava tuoreita ja vihreitä,
— vailla epätavallista pintakosteutta,
— vailla vierasta hajua ja/tai makua.
Mansikoiden on oltava riittävän kehittyneitä ja kypsiä. Mansikoiden kehitysasteen ja kunnon on oltava sellainen, että mansikat
— kestävät kuljetuksen ja käsittelyn sekä
— saapuvat tyydyttävässä kunnossa määräpaikkaan.
B. Luokittelu
Mansikat luokitellaan kolmeen luokkaan seuraavasti:
i) Ekstraluokka
Tähän luokkaan luokiteltujen mansikoiden on oltava erittäin hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillisiä.
Niiden on oltava
— kiiltäviä, lajikkeen ominaisuudet huomioon ottaen,
— mullattomia.
Niiden on oltava täysin virheettömiä, lukuun ottamatta hyvin vähäisiä pintavirheitä, jotka eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun.
ii) I luokka
Tähän luokkaan luokiteltujen mansikoiden on oltava hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillisiä.
Tuotteissa voi kuitenkin olla seuraavanlaisia vähäisiä virheitä, jos ne eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun:
— vähäinen muotovirhe,
— pieni vaalea alue, joka ei ole suurempi kuin kymmenesosa hedelmän kokonaispinta-alasta,
— vähäisiä pinnalla olevia painumia.
Niiden on oltava käytännössä mullattomia.
iii) II luokka
Tähän luokkaan kuuluvat mansikat, joita ei voida luokitella ylempiin luokkiin mutta jotka täyttävät edellä määritellyt vähimmäisvaatimukset.
Mansikoissa voi olla seuraavanlaisia virheitä, jos niiden laatuun, säilyvyyteen ja tarjontamuotoon liittyvät olennaiset ominaispiirteet säilyvät muuttumattomina:
— muotovirheitä,
— vaalea alue, jonka pinta-ala ei ole suurempi kuin viidesosa hedelmän kokonaispinta-alasta,
— vähäisiä kuivia pintavirheitä, jotka todennäköisesti eivät laajene,
— vähäisiä mullan jäännöksiä.
III. KOKOLUOKITTELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Koko määritetään poikkileikkauksen suurimman halkaisijan mukaan.
Vähimmäiskoko on
— ekstraluokassa 25 millimetriä,
— I ja II luokissa 18 millimetriä.
Metsämansikoilta ei vaadita vähimmäiskokoa.
IV. SALLITTUJA POIKKEAMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Tuotteille, jotka eivät ole asianomaisen luokan vaatimusten mukaisia, sallitaan kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa kussakin erässä eräitä laatu- ja kokopoikkeamia.
A. Sallitut laatupoikkeamat
i) Ekstraluokka
Viisi prosenttia määrästä tai painosta saa olla mansikoita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät I luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään 0,5 prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, jotka täyttävät II luokan laatuvaatimukset.
ii) I luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla mansikoita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät II luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään kaksi prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, jotka eivät täytä II luokan vaatimuksia eivätkä vähimmäisvaatimuksia tai joissa on mätää.
iii) II luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla mansikoita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia eivätkä täytä vähimmäisvaatimuksia. Tämän poikkeaman rajoissa enintään kaksi prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, joissa on mätää.
B. Sallitut kokopoikkeamat
Kaikissa luokissa sallitaan kymmenen prosenttia määrästä tai painosta mansikoita, jotka eivät vastaa vähimmäiskokoa koskevia vaatimuksia.
V. ESILLEPANOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
A. Tasalaatuisuus
Kunkin pakkauksen sisällön on oltava tasalaatuinen, ja pakkaus saa sisältää ainoastaan samaa alkuperää, lajiketta ja laatuluokkaa olevia mansikoita.
Ekstraluokassa mansikoiden on metsämansikoita lukuun ottamatta oltava kypsyydeltään, väriltään ja kooltaan erityisen tasalaatuisia ja yhdenmukaisia. I luokassa niiden ei tarvitse olla kooltaan yhtä tasalaatuisia.
Pakkauksen sisällön näkyvän osan on edustettava koko sisältöä.
B. Pakkaaminen
Mansikat on pakattava siten, että ne tulevat suojatuiksi sopivalla tavalla.
Pakkauksen sisällä käytettävien materiaalien on oltava puhtaita ja sellaisia, etteivät ne vahingoita tuotteita ulkoisesti tai sisäisesti. Kaupallisilla merkinnöillä varustettujen materiaalien, kuten paperien tai tarrojen käyttö sallitaan, jos painatuksessa käytetään myrkytöntä painoväriä ja kiinnityksessä myrkytöntä liimaa.
Pakkauksissa ei saa olla mitään vieraita aineita.
VI. MERKITSEMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Kussakin pakkauksessa ( 36 ) on oltava merkittynä sen yhdelle puolelle selvin, pysyvin ja pakkauksen ulkopuolelle näkyvin kirjaimin seuraavat merkinnät:
A. Tunnistusmerkinnät
Pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja fyysinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, ja jos osoite ei ole alkuperämaassa, on merkittävä myös maa).
Tämä merkintä voidaan korvata seuraavasti:
— kaikissa pakkauksissa valmispakkauksia lukuun ottamatta viranomaisen antama tai hyväksymä pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi, jonka välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakkaaja ja/tai lähettäjä”> (tai vastaava lyhenne). Koodin eteen on merkittävä koodin tunnustaneen maan ISO 3166 -standardin mukainen maa- tai aluekoodi, jos kyseessä ei ole alkuperämaa,
— yksinomaan valmispakkauksissa unionin alueelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite, joiden välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakattu … varten”> tai muu vastaava maininta. Tällöin merkinnän on sisällettävä myös pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi. Myyjän on annettava kaikki valvontayksiköiden tarpeellisiksi katsomat kyseisen koodin merkitystä koskevat tiedot.
B. Tuote
— Ilmaisu ”>mansikoita”>, jos pakkauksen sisältö ei ole näkyvissä
— Lajikkeen nimi (vapaavalintainen).
C. Tuotteen alkuperä
Alkuperämaa ( 37 ) ja vapaavalintaisesti viljelyalue tai kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason paikannimi.
D. Kaupalliset tiedot
— Luokka
E. Virallinen tarkastusmerkintä (vapaavalintainen)
Ensimmäisessä alakohdassa esitettyjä merkintöjä ei tarvitse tehdä pakkauksiin, jotka sisältävät ulospäin selvästi näkyviä myyntipakkauksia, joihin kaikkiin on tehty kyseiset merkinnät. Kyseisiin pakkauksiin ei saa tehdä merkintöjä, jotka voisivat johtaa harhaan. Jos pakkaukset on pakattu kuormalavalle, kyseiset tiedot on annettava vähintään kuormalavan kahdelle sivulle näkyvästi sijoitetulla lomakkeella.
8 OSA: PAPRIKOIDEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET
I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ
Nämä vaatimukset koskevat Capsicum annuum L. -lajin paprikoita ( 38 ), jotka on tarkoitettu toimitettaviksi kuluttajille tuoreina, teolliseen jalostukseen tarkoitettuja paprikoita lukuun ottamatta.
II. LAATUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Näiden vaatimusten tarkoituksena on määritellä kauppakunnostettujen ja pakattujen paprikoiden laatu.
Lähettämistä seuraavissa vaiheissa tuotteissa voi kuitenkin esiintyä suhteessa vaatimuksiin
— vähäistä tuoreuden ja täyden nestejännityksen vähenemistä,
— muissa kuin ekstraluokkaan kuuluvissa tuotteissa vähäisiä tuotteiden kehittymisestä ja pilaantumisalttiudesta johtuvia muutoksia.
A. Vähimmäisvaatimukset
Ottaen huomioon kullekin luokalle vahvistetut erityissäännökset ja sallitut poikkeamat paprikoiden on kaikissa luokissa oltava:
— eheitä,
— terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet ravinnoksi kelpaamattomiksi, ei sallita,
— puhtaita, lähes vailla näkyviä vieraita aineita,
— tuoreen näköisiä,
— kiinteitä,
— lähes vailla tuholaisia,
— vailla tuholaisten mallolle aiheuttamia vaurioita,
— vailla alhaisen lämpötilan tai hallan aiheuttamia vaurioita,
— kannallisia; kannan on oltava siististi leikattu ja verhiön vahingoittumaton,
— vailla epätavallista pintakosteutta,
— vailla vierasta hajua ja/tai makua.
Paprikoiden kehitysasteen ja kunnon on oltava sellainen, että paprikat
— kestävät kuljetuksen ja käsittelyn sekä
— saapuvat tyydyttävässä kunnossa määräpaikkaan.
B. Luokittelu
Paprikat luokitellaan kolmeen luokkaan seuraavasti:
i) Ekstraluokka
Tähän luokkaan luokiteltujen paprikoiden on oltava erittäin hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle ja/tai kaupalliselle tyypille tyypillisiä.
Niiden on oltava täysin virheettömiä, lukuun ottamatta hyvin vähäisiä pintavirheitä, jotka eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun.
ii) I luokka
Tähän luokkaan luokiteltujen paprikoiden on oltava hyvälaatuisia. Niiden on oltava ominaisuuksiltaan lajikkeelle ja/tai kaupalliselle tyypille tyypillisiä.
Tuotteissa voi kuitenkin olla seuraavanlaisia vähäisiä virheitä, jos ne eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun:
— vähäinen muotovirhe,
— vähäistä hopeoitumista tai ripsiäisten aiheuttamia vaurioita, joiden pinta-ala on enintään kolmannes kokonaispinta-alasta,
— vähäisiä kuorivaurioita, kuten
—
— pilkkuja, naarmuja, auringonpaahteen jälkiä tai painaumia, joiden pinta-ala on pitkänomaisten virheiden osalta enintään kaksi senttimetriä ja muiden virheiden osalta enintään yksi neliösenttimetri, tai
— kuivia pintahalkeamia, joiden pinta-ala on enintään kahdeksasosa kokonaispinta-alasta,
— hieman vioittunut kanta.
iii) II luokka
Tähän luokkaan kuuluvat paprikat, joita ei voida luokitella ylempiin luokkiin, mutta jotka vastaavat edellä määriteltyjä vähimmäisvaatimuksia.
Paprikoissa voi olla seuraavanlaisia virheitä, jos niiden laatuun, säilyvyyteen ja tarjontamuotoon liittyvät olennaiset ominaispiirteet säilyvät muuttumattomina:
— muotovirheitä,
— vähäistä hopeoitumista tai ripsiäisten aiheuttamia vaurioita, joiden pinta-ala on enintään kaksi kolmasosaa kokonaispinta-alasta,
— kuorivaurioita, kuten
—
— pilkkuja, naarmuja, auringonpaahteen jälkiä, painaumia tai arpeutuneita pintavirheitä, joiden pinta-ala on pitkänomaisten virheiden osalta enintään neljä senttimetriä ja muiden virheiden osalta enintään 2,5 neliösenttimetriä, tai
— kuivia pintahalkeamia, joiden pinta-ala on enintään neljäsosa kokonaispinta-alasta,
— kärkiosan vioittumista enintään yhden neliösenttimetrin alalla,
— nahistumista enintään kolmanneksella pinta-alasta,
— vioittunut kanta ja verhiö, jos ympäröivä malto on vahingoittumaton.
III. KOKOLUOKITTELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Koko määritetään joko poikkileikkauksen suurimman halkaisijan tai painon mukaan. Tasakokoisuuden varmistamiseksi saman pakkauksen tuotteiden kokoero saa olla
a) halkaisijan mukaan määritellyillä paprikoilla
— enintään 20 millimetriä;
b) painon mukaan määritellyillä paprikoilla
— enintään 30 grammaa, kun painavin yksilö painaa enintään 180 grammaa,
— enintään 80 grammaa, jos kevyin yksilö painaa yli 180 grammaa mutta alle 260 grammaa,
— ei rajoitusta, kun kevyin yksilö painaa vähintään 260 grammaa.
Pitkänomaisten paprikoiden on oltava riittävän tasapituisia.
II luokassa tasakokoisuus ei pakollista.
IV. SALLITTUJA POIKKEAMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Tuotteille, jotka eivät ole asianomaisen luokan vaatimusten mukaisia, sallitaan kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa kussakin erässä eräitä laatu- ja kokopoikkeamia.
A. Sallitut laatupoikkeamat
i) Ekstraluokka
Viisi prosenttia määrästä tai painosta saa olla paprikoita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät I luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään 0,5 prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, jotka täyttävät II luokan laatuvaatimukset.
ii) I luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla paprikoita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät II luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään yksi prosentti tuotteista voi olla sellaisia, jotka eivät täytä II luokan vaatimuksia eivätkä vähimmäisvaatimuksia tai joissa on mätää.
iii) II luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla paprikoita, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia eivätkä täytä vähimmäisvaatimuksia. Tämän poikkeaman rajoissa enintään kaksi prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, joissa on mätää.
B. Sallitut kokopoikkeamat
Kaikissa luokissa (jos tuotteet luokitellaan koon mukaan) sallitaan kymmenen prosenttia määrästä tai painosta paprikoita, jotka eivät vastaa kokoluokittelua koskevia vaatimuksia.
V. ESILLEPANOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
A. Tasalaatuisuus
Kunkin pakkauksen sisällön on oltava tasalaatuinen, ja pakkaus saa sisältää ainoastaan samaa alkuperää, lajiketta tai kaupallista tyyppiä, laatuluokkaa ja kokoluokkaa (jos tuotteet luokitellaan koon mukaan) olevia paprikoita; ekstraluokassa ja I luokassa paprikoiden on oltava myös kypsyysasteeltaan ja väriltään yhdenmukaisia.
Myyntipakkaus voi kuitenkin sisältää selvästi eri väriä ja/tai kaupallista tyyppiä olevien paprikoiden sekoituksia, jos tuotteet ovat tasalaatuisia ja kunkin kaupallisen tyypin ja/tai värin osalta samaa alkuperää. Tasakokoisuutta ei edellytetä.
Pakkauksen sisällön näkyvän osan on edustettava koko sisältöä.
B. Pakkaaminen
Paprikat on pakattava siten, että ne tulevat suojatuiksi sopivalla tavalla.
Pakkauksen sisällä käytettävien materiaalien on oltava puhtaita ja sellaisia, etteivät ne vahingoita tuotteita ulkoisesti tai sisäisesti. Kaupallisilla merkinnöillä varustettujen materiaalien, kuten paperien tai tarrojen käyttö sallitaan, jos painatuksessa käytetään myrkytöntä painoväriä ja kiinnityksessä myrkytöntä liimaa.
Yksittäisiin tuotteisiin kiinnitettävien tarrojen on oltava sellaisia, että niistä ei aiheudu niitä poistettaessa näkyviä liimajälkiä tai kuorivaurioita. Tietojen merkitseminen laserilla yksittäiseen hedelmään ei saa aiheuttaa mallon tai kuoren vaurioita.
Pakkauksissa ei saa olla mitään vieraita aineita.
VI. MERKITSEMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Kussakin pakkauksessa ( 39 ) on oltava merkittynä sen yhdelle puolelle selvin, pysyvin ja pakkauksen ulkopuolelle näkyvin kirjaimin seuraavat merkinnät:
A. Tunnistusmerkinnät
Pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja fyysinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, ja jos osoite ei ole alkuperämaassa, on merkittävä myös maa).
Tämä merkintä voidaan korvata seuraavasti:
— kaikissa pakkauksissa valmispakkauksia lukuun ottamatta viranomaisen antama tai hyväksymä pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi, jonka välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakkaaja ja/tai lähettäjä”> (tai vastaava lyhenne). Koodin eteen on merkittävä koodin tunnustaneen maan ISO 3166 -standardin mukainen maa- tai aluekoodi, jos kyseessä ei ole alkuperämaa,
— yksinomaan valmispakkauksissa unionin alueelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite, joiden välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakattu … varten”> tai muu vastaava maininta. Tällöin merkinnän on sisällettävä myös pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi. Myyjän on annettava kaikki valvontayksiköiden tarpeellisiksi katsomat kyseisen koodin merkitystä koskevat tiedot.
B. Tuote
— Ilmaisu ”>paprikoita”>, jos sisältö ei ole näkyvissä.
— Ilmaisu ”>paprikasekoitus”> tai vastaava nimitys, kun kyseessä on selvästi eri kaupallista tyyppiä ja/tai väriä olevien paprikoiden sekoitus. Jos tuote ei ole näkyvissä, on mainittava kaupalliset tyypit ja/tai värit sekä määrä kussakin pakkauksessa.
C. Tuotteen alkuperä
Alkuperämaa ( 40 ) ja vapaavalintaisesti viljelyalue tai kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason paikannimi.
Jos on kyse eri alkuperää ja selvästi eri väriä ja/tai kaupallista tyyppiä olevien paprikoiden sekoituksesta, väriä ja/tai kaupallista tyyppiä koskevan merkinnän välittömässä läheisyydessä on mainittava alkuperämaat.
D. Kaupalliset tiedot
— Luokka
— Koko (jos tuotteet luokitellaan koon mukaan) ilmoittamalla vähimmäis- ja enimmäishalkaisijat tai vähimmäis- ja enimmäispainot
— Kappalemäärä (vapaavalintainen)
— Tapauksen mukaan ”>tulinen”> tai vastaava ilmaisu.
E. Virallinen tarkastusmerkintä (vapaavalintainen)
Ensimmäisessä alakohdassa esitettyjä merkintöjä ei tarvitse tehdä pakkauksiin, jotka sisältävät ulospäin selvästi näkyviä myyntipakkauksia, joihin kaikkiin on tehty kyseiset merkinnät. Kyseisiin pakkauksiin ei saa tehdä merkintöjä, jotka voisivat johtaa harhaan. Jos pakkaukset on pakattu kuormalavalle, kyseiset tiedot on annettava vähintään kuormalavan kahdelle sivulle näkyvästi sijoitetulla lomakkeella.
9 OSA: SYÖTÄVIKSI TARKOITETTUJEN VIINIRYPÄLEIDEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET
I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ
Nämä vaatimukset koskevat Vitis vinifera L. -lajin syötäviksi tarkoitettuja viinirypäleitä, jotka on tarkoitettu toimitettaviksi kuluttajille tuoreina, lukuun ottamatta teolliseen jalostukseen tarkoitettuja viinirypäleitä.
II. LAATUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Näiden vaatimusten tarkoituksena on määritellä kauppakunnostettujen ja pakattujen syötäväksi tarkoitettujen viinirypäleiden laatu.
Lähettämistä seuraavissa vaiheissa tuotteissa voi kuitenkin esiintyä suhteessa vaatimuksiin
— vähäistä tuoreuden ja täyden nestejännityksen vähenemistä,
— muissa kuin ekstraluokkaan kuuluvissa tuotteissa vähäisiä tuotteiden kehittymisestä ja pilaantumisalttiudesta johtuvia muutoksia.
A. Vähimmäisvaatimukset
Ottaen huomioon kullekin luokalle vahvistetut erityissäännökset ja sallitut poikkeamat rypäleterttujen ja rypäleiden on kaikissa luokissa oltava
— terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet ravinnoksi kelpaamattomiksi, ei sallita,
— puhtaita, lähes vailla näkyviä vieraita aineita,
— lähes vailla tuholaisia,
— lähes vailla tuholaisten aiheuttamia vioittumia,
— vailla epätavallista pintakosteutta,
— vailla vierasta hajua ja/tai makua.
Lisäksi rypäleiden on oltava
— eheitä,
— hyvin muodostuneita,
— normaalisti kehittyneitä.
Auringon aiheuttama pintaväritys ei ole virhe.
Syötäviksi tarkoitettujen viinirypäleiden kehitysasteen ja kunnon on oltava sellainen, että rypäleet
— kestävät kuljetuksen ja käsittelyn sekä
— saapuvat tyydyttävässä kunnossa määräpaikkaan.
B. Kypsyysastetta koskevat vaatimukset
Rypäleiden mehun refraktometriluvun ( 41 ) on oltava vähintään
— 12° Brixin asteikolla lajikkeilla Alphonse Lavallée, Cardinal ja Victoria,
— 13° Brixin asteikolla kaikilla muilla siemenellisillä lajikkeilla,
— 14° Brixin asteikolla kaikilla siemenettömillä lajikkeilla.
Lisäksi kaikkien lajikkeiden sokeri- ja happopitoisuuksien suhteen on oltava tyydyttävä.
C. Luokittelu
Syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet luokitellaan kolmeen luokkaan seuraavasti:
i) Ekstraluokka
Tähän luokkaan luokiteltujen viinirypäleiden on oltava erittäin hyvälaatuisia. Niiden on oltava lajikkeelle tyypillisiä, kun otetaan huomioon niiden viljelyalue.
Rypäleiden on oltava kiinteitä, hyvin kiinnittyneitä ja sijaittava tasaisesti varren ympärillä, ja rypäleiden on oltava lähes täysin vahakerroksen peitossa.
Niiden on oltava täysin virheettömiä, lukuun ottamatta hyvin vähäisiä pintavirheitä, jotka eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun.
ii) I luokka
Tähän luokkaan luokiteltujen viinirypäleiden on oltava hyvälaatuisia. Niiden on oltava lajikkeelle tyypillisiä, kun otetaan huomioon niiden viljelyalue.
Rypäleiden on oltava kiinteitä, hyvin kiinnittyneitä ja mahdollisimman suuressa määrin vahakerroksen peitossa. Ne voivat kuitenkin olla vähemmän tasaisesti rangan ympärillä kuin ekstraluokassa.
Tuotteissa voi kuitenkin olla seuraavia vähäisiä virheitä, jos ne eivät vaikuta tuotteen ulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun:
— vähäinen muotovirhe,
— vähäisiä värivirheitä,
— erittäin vähäisiä auringonpaahteen jälkiä ainoastaan kuoressa.
iii) II luokka
Tähän luokkaan kuuluvat viinirypäleet, joita ei voida luokitella ylempiin luokkiin mutta jotka täyttävät edellä määritellyt vähimmäisvaatimukset.
Rypäletertuissa voi kuitenkin olla vähäisiä muoto-, kehitys- ja värivirheitä, jos ne eivät muuta lajikkeiden tärkeimpiä lajikeominaisuuksia, kun otetaan huomioon viljelyalue.
Rypäleiden on oltava riittävän kiinteitä ja riittävän hyvin kiinnittyneitä ja mahdollisimman suuressa määrin vahakerroksen peitossa. Ne voivat kuitenkin olla vähemmän tasaisesti rangan ympärillä kuin I luokassa.
Viinirypäleissä voi olla seuraavanlaisia virheitä, jos niiden laatuun, säilyvyyteen ja tarjontamuotoon liittyvät olennaiset ominaispiirteet säilyvät muuttumattomina:
— muotovirheitä,
— värivirheitä,
— vähäisiä auringonpaahteen jälkiä ainoastaan kuoressa,
— vähäisiä pintavirheitä,
— vähäisiä kuorivaurioita.
III. KOKOLUOKITTELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Koko määritetään rypäletertun painon perusteella.
Rypäletertun vähimmäispaino on 75 grammaa. Tätä säännöstä ei sovelleta yhden annoksen pakkauksiin.
IV. SALLITTUJA POIKKEAMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Tuotteille, jotka eivät ole asianomaisen luokan vaatimusten mukaisia, sallitaan kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa kussakin erässä eräitä laatu- ja kokopoikkeamia.
A. Sallitut laatupoikkeamat
i) Ekstraluokka
Viisi prosenttia painosta saa olla rypäleterttuja, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät I luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään 0,5 prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, jotka täyttävät II luokan laatuvaatimukset.
ii) I luokka
Kymmenen prosenttia painosta saa olla rypäleterttuja, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät II luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään yksi prosentti tuotteista voi olla sellaisia, jotka eivät täytä II luokan vaatimuksia eivätkä vähimmäisvaatimuksia tai joissa on mätää.
Näiden poikkeamien lisäksi enintään 10 prosenttia painosta saa olla irtorypäleitä eli tertusta irrallaan olevia rypäleitä edellyttäen, että rypäleet ovat terveitä ja eheitä.
iii) II luokka
Kymmenen prosenttia painosta saa olla rypäleterttuja, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia eivätkä täytä vähimmäisvaatimuksia. Tämän poikkeaman rajoissa enintään kaksi prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, joissa on mätää.
Näiden poikkeamien lisäksi enintään 10 prosenttia painosta saa olla irtorypäleitä eli tertusta irrallaan olevia rypäleitä edellyttäen, että rypäleet ovat terveitä ja eheitä.
B. Sallitut kokopoikkeamat
Kaikissa luokissa sallitaan kymmenen prosenttia määrästä rypäleterttuja, jotka eivät vastaa kokoluokittelua koskevia vaatimuksia. Myyntipakkauksessa saa vaaditun painon saavuttamiseksi olla yksi 75:tä grammaa keveämpi rypäleterttu edellyttäen, että se on kaikkien muiden mainitun luokan vaatimusten mukainen.
V. ESILLEPANOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
A. Tasalaatuisuus
Kunkin pakkauksen sisällön on oltava tasalaatuinen, ja pakkaus saa sisältää ainoastaan samaa alkuperää, lajiketta, laatuluokkaa ja kypsyysastetta olevia rypäleterttuja.
Ekstraluokan rypäleterttujen on oltava väriltään ja kooltaan lähes tasalaatuisia.
Myyntipakkaus voi kuitenkin sisältää selvästi toisistaan eroavien rypälelajikkeiden sekoituksia, jos tuotteet ovat laadultaan tasalaatuisia ja kunkin lajikkeen osalta samaa alkuperää.
Pakkauksen sisällön näkyvän osan on edustettava koko sisältöä.
B. Pakkaaminen
Viinirypäleet on pakattava siten, että ne tulevat suojatuiksi sopivalla tavalla.
Pakkauksen sisällä käytettävien materiaalien on oltava puhtaita ja sellaisia, etteivät ne vahingoita tuotteita ulkoisesti tai sisäisesti. Kaupallisilla merkinnöillä varustettujen materiaalien, kuten paperien tai tarrojen käyttö sallitaan, jos painatuksessa käytetään myrkytöntä painoväriä ja kiinnityksessä myrkytöntä liimaa.
Yksittäisiin tuotteisiin kiinnitettävien tarrojen on oltava sellaisia, että niistä ei aiheudu niitä poistettaessa näkyviä liimajälkiä tai kuorivaurioita.
Pakkauksissa ei saa olla mitään vieraita aineita, paitsi erityisessä tarjontamuodossa voidaan jättää enintään viiden senttimetrin pituinen köynnöksen kappale rypäletertun varteen.
VI. MERKITSEMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Kussakin pakkauksessa ( 42 ) on oltava merkittynä sen yhdelle puolelle selvin, pysyvin ja pakkauksen ulkopuolelle näkyvin kirjaimin seuraavat merkinnät:
A. Tunnistusmerkinnät
Pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja fyysinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, ja jos osoite ei ole alkuperämaassa, on merkittävä myös maa).
Tämä merkintä voidaan korvata seuraavasti:
— kaikissa pakkauksissa valmispakkauksia lukuun ottamatta viranomaisen antama tai hyväksymä pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi, jonka välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakkaaja ja/tai lähettäjä”> (tai vastaava lyhenne). Koodin eteen on merkittävä koodin tunnustaneen maan ISO 3166 -standardin mukainen maa- tai aluekoodi, jos kyseessä ei ole alkuperämaa,
— yksinomaan valmispakkauksissa unionin alueelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite, joiden välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakattu … varten”> tai muu vastaava maininta. Tällöin merkinnän on sisällettävä myös pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi. Myyjän on annettava kaikki valvontayksiköiden tarpeellisiksi katsomat kyseisen koodin merkitystä koskevat tiedot.
B. Tuote
— Ilmaisu ”>viinirypäleitä”>, jos sisältö ei ole näkyvissä.
— Lajikkeen nimi. Jos kyseessä on selvästi toisistaan eroavien rypälelajikkeiden sekoitus, maininta jokaisesta lajikkeesta.
C. Tuotteen alkuperä
— Alkuperämaa ( 43 ) ja vapaavalintaisesti viljelyalue tai kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason paikannimi.
— Kun kyseessä on eri alkuperää ja selvästi toisistaan eroavien rypälelajikkeiden sekoitus, kunkin lajikkeen nimen välittömässä läheisyydessä on mainittava lajikkeen alkuperämaa.
D. Kaupalliset tiedot
— Luokka
— Tapauksen mukaan ilmaisu ”>alle 75 gramman rypäleterttuja, jotka on tarkoitettu yhdeksi annokseksi”>.
E. Virallinen tarkastusmerkintä (vapaavalintainen)
Ensimmäisessä alakohdassa esitettyjä merkintöjä ei tarvitse tehdä pakkauksiin, jotka sisältävät ulospäin selvästi näkyviä myyntipakkauksia, joihin kaikkiin on tehty kyseiset merkinnät. Kyseisiin pakkauksiin ei saa tehdä merkintöjä, jotka voisivat johtaa harhaan. Jos pakkaukset on pakattu kuormalavalle, kyseiset tiedot on annettava vähintään kuormalavan kahdelle sivulle näkyvästi sijoitetulla lomakkeella.
10 OSA: TOMAATTIEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET
I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ
Nämä vaatimukset koskevat Solanum lycopersicum L. -lajin tomaatteja, jotka on tarkoitettu myytäviksi kuluttajille tuoreina, teolliseen jalostukseen tarkoitettuja tomaatteja lukuun ottamatta.
Tomaateissa erotetaan neljä kaupallista tyyppiä:
— pyöreät,
— uurteiset,
— soikeat tai pitkulaiset,
— kaikenmuotoiset kirsikkatomaatit/cocktailtomaatit (miniatyyrilajikkeet).
II. LAATUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Näiden vaatimusten tarkoituksena on määritellä kauppakunnostettujen ja pakattujen tomaattien laatu.
Lähettämistä seuraavissa vaiheissa tuotteissa voi kuitenkin esiintyä suhteessa vaatimuksiin
— vähäistä tuoreuden ja täyden nestejännityksen vähenemistä,
— muissa kuin ekstraluokkaan kuuluvissa tuotteissa vähäisiä tuotteiden kehittymisestä ja pilaantumisalttiudesta johtuvia muutoksia.
A. Vähimmäisvaatimukset
Ottaen huomioon kullekin luokalle vahvistetut erityissäännökset ja sallitut poikkeamat tomaattien on kaikissa luokissa oltava
— eheitä,
— terveitä; tuotteita, joissa on mätää tai jotka ovat muuten pilaantuneet ravinnoksi kelpaamattomiksi, ei sallita,
— puhtaita, lähes vailla näkyviä vieraita aineita,
— tuoreen näköisiä,
— lähes vailla tuholaisia,
— vailla tuholaisten mallolle aiheuttamia vaurioita,
— vailla epätavallista pintakosteutta,
— vailla vierasta hajua ja/tai makua.
Terttutomaattien varsien on oltava tuoreita, terveitä, puhtaita sekä täysin vailla lehtiä ja näkyviä vieraita aineita.
Tomaattien kehitysasteen ja kunnon on oltava sellainen, että tomaatit
— kestävät kuljetuksen ja käsittelyn sekä
— saapuvat tyydyttävässä kunnossa määräpaikkaan.
B. Kypsyysastetta koskevat vaatimukset
Tomaattien kehitys- ja kypsyysasteen on oltava sellainen, että tomaattien kypsyminen voi jatkua ja ne voivat saavuttaa riittävän kypsyysasteen.
C. Luokittelu
Tomaatit luokitellaan kolmeen luokkaan seuraavasti:
i) Ekstraluokka
Tähän luokkaan luokiteltujen tomaattien on oltava erittäin hyvälaatuisia. Niiden on oltava kiinteitä ja ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillisiä.
Viherkantaisia ja muuten viallisia tomaatteja ei sallita, lukuun ottamatta hyvin vähäisiä kuoren pintamuutoksia, joilla ei ole vaikutusta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun.
ii) I luokka
Tähän luokkaan luokiteltujen tomaattien on oltava hyvälaatuisia. Niiden on oltava kohtuullisen kiinteitä ja ominaisuuksiltaan lajikkeelle tyypillisiä.
Halkeamia ja näkyvästi viherkantaisia ei sallita.
Tuotteissa voi kuitenkin olla seuraavanlaisia vähäisiä virheitä, jos ne eivät vaikuta tuotteen yleisulkonäköön, laatuun, säilyvyyteen ja pakkauksen ulkoasuun:
— vähäinen muodon ja kehityksen vajavuus,
— vähäisiä värivirheitä,
— vähäisiä kuorivaurioita.
— erittäin vähäisiä kolhiutumia.
Uurteisissa tomaateissa saa lisäksi olla
— enintään yhden senttimetrin pituisia arpeutuneita halkeamia,
— kohtuullisia kohoumia,
— pieni napamainen syvennys, joka ei ole korkkiutunut,
— enintään yhden neliösenttimetrin kokoinen korkkiutunut alue luotin kohdalla,
— ohut pitkulainen (saumamainen) kanta-arpi, joka on pituudeltaan enintään kaksi kolmasosaa tomaatin enimmäishalkaisijasta.
iii) II luokka
Tähän luokkaan kuuluvat tomaatit, joita ei voida luokitella ylempiin luokkiin, mutta jotka täyttävät edellä määritellyt vähimmäisvaatimukset.
Niiden on oltava riittävän kiinteitä (mutta ne voivat olla hyvin lievästi vähemmän kiinteitä kuin I luokan tomaatit) eikä niissä saa olla arpeutumattomia halkeamia.
Tomaateissa voi olla seuraavanlaisia virheitä, jos tomaattien laatuun, säilyvyyteen ja tarjontamuotoon liittyvät olennaiset ominaispiirteet säilyvät muuttumattomina:
— muoto- tai kehitysvirheitä,
— värivirheitä,
— kuorivaurioita tai kolhiutumia, jolleivät ne vahingoita hedelmää merkittävästi,
— enintään kolmen senttimetrin pituisia arpeutuneita halkeamia, kun on kyse pyöreistä, soikeista tai pitkulaisista tomaateista.
Uurteisissa tomaateissa saa lisäksi olla
— selvempiä kohoumia kuin I luokassa, mutta ei kuitenkaan epämuodostumia,
— napamainen syvennys,
— enintään kahden neliösenttimetrin kokoinen korkkiutunut alue luotin kohdalla,
— ohut pitkulainen (saumamainen) kanta-arpi.
III. KOKOLUOKITTELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Koko määritetään poikkileikkauksen suurimman halkaisijan, painon tai lukumäärän mukaan.
Seuraavia säännöksiä ei sovelleta terttutomaatteihin, ja ne ovat vapaavalintaisia seuraavien osalta:
— halkaisijaltaan alle 40 millimetrin suuruiset kirsikka- ja cocktailtomaatit,
— epäsäännöllisen muotoiset uurteiset tomaatit, ja
— II luokka.
Tasakokoisuuden varmistamiseksi saman pakkauksen tuotteiden kokoero saa olla
a) halkaisijan mukaan määritellyillä tomaateilla
— enintään 10 millimetriä, jos pienimmän hedelmän (pakkauksessa ilmoitettu) halkaisija on alle 50 millimetriä,
— enintään 15 millimetriä, jos pienimmän hedelmän (pakkauksessa ilmoitettu) halkaisija on vähintään 50 millimetriä mutta alle 70 millimetriä,
— enintään 20 millimetriä, jos pienimmän hedelmän (pakkauksessa ilmoitettu) halkaisija on vähintään 70 millimetriä mutta alle 100 millimetriä,
— jos hedelmän halkaisija on vähintään 100 millimetriä, halkaisijoiden erolla ei ole merkitystä.
Jos sovelletaan kokoluokkakoodeja, on noudatettava seuraavassa taulukossa esitettyjä koodeja ja asteikkoja:
|
Kokokoodi |
Halkaisija (mm) |
|
0 |
≤ 20 |
|
1 |
> 20 ≤ 25 |
|
2 |
> 25 ≤ 30 |
|
3 |
> 30 ≤ 35 |
|
4 |
> 35 ≤ 40 |
|
5 |
> 40 ≤ 47 |
|
6 |
> 47 ≤ 57 |
|
7 |
> 57 ≤ 67 |
|
8 |
> 67 ≤ 82 |
|
9 |
> 82 ≤ 102 |
|
10 |
> 102 |
b) Painon tai lukumäärän mukaan kokoluokitelluissa tomaateissa kokoerojen on oltava a alakohdan mukaisia.
IV. SALLITTUJA POIKKEAMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Tuotteille, jotka eivät ole asianomaisen luokan vaatimusten mukaisia, sallitaan kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa kussakin erässä eräitä laatu- ja kokopoikkeamia.
A. Sallitut laatupoikkeamat
i) Ekstraluokka
Viisi prosenttia määrästä tai painosta saa olla tomaatteja, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät I luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään 0,5 prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, jotka täyttävät II luokan laatuvaatimukset.
ii) I luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla tomaatteja, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia mutta täyttävät II luokan vaatimukset. Tämän poikkeaman rajoissa enintään yksi prosentti tuotteista voi olla sellaisia, jotka eivät täytä II luokan vaatimuksia eivätkä vähimmäisvaatimuksia tai joissa on mätää.
Terttutomaateista viisi prosenttia tomaattien määrästä tai painosta saa olla varresta irrallaan.
iii) II luokka
Kymmenen prosenttia määrästä tai painosta saa olla tomaatteja, jotka eivät vastaa tämän luokan vaatimuksia eivätkä täytä vähimmäisvaatimuksia. Tämän poikkeaman rajoissa enintään kaksi prosenttia tuotteista voi olla sellaisia, joissa on mätää.
Terttutomaateista kymmenen prosenttia tomaattien määrästä tai painosta saa olla varresta irrallaan.
B. Sallitut kokopoikkeamat
Kaikissa luokissa sallitaan kymmenen prosenttia määrästä tai painosta tomaatteja, jotka eivät vastaa kokoluokittelua koskevia vaatimuksia.
V. ESILLEPANOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
A. Tasalaatuisuus
Kunkin pakkauksen sisällön on oltava tasalaatuinen, ja pakkaus saa sisältää ainoastaan samaa alkuperää, lajiketta tai kaupallista tyyppiä, laatuluokkaa ja kokoluokkaa (jos tuotteet luokitellaan koon mukaan) olevia tomaatteja.
Ekstraluokkaan ja I luokkaan kuuluvien tomaattien on oltava kypsyysasteeltaan ja väriltään miltei yhdenmukaisia. Soikeiden tomaattien on lisäksi oltava pituudeltaan riittävän yhdenmukaisia.
Myyntipakkaus voi kuitenkin sisältää selvästi eri väriä, lajiketta ja/tai kaupallista tyyppiä olevien tomaattien sekoituksia, jos tuotteet ovat tasalaatuisia ja kunkin värin, lajikkeen ja/tai kaupallisen tyypin osalta samaa alkuperää. Tasakokoisuutta ei edellytetä.
Pakkauksen sisällön näkyvän osan on edustettava koko sisältöä.
B. Pakkaaminen
Tomaatit on pakattava siten, että ne tulevat suojatuiksi sopivalla tavalla.
Pakkauksen sisällä käytettävien materiaalien on oltava puhtaita ja sellaisia, etteivät ne vahingoita tuotteita ulkoisesti tai sisäisesti. Kaupallisilla merkinnöillä varustettujen materiaalien, kuten paperien tai tarrojen käyttö sallitaan, jos painatuksessa käytetään myrkytöntä painoväriä ja kiinnityksessä myrkytöntä liimaa.
Yksittäisiin tuotteisiin kiinnitettävien tarrojen on oltava sellaisia, että niistä ei aiheudu niitä poistettaessa näkyviä liimajälkiä tai kuorivaurioita. Tietojen merkitseminen laserilla yksittäiseen hedelmään ei saa aiheuttaa mallon tai kuoren vaurioita.
Pakkauksissa ei saa olla mitään vieraita aineita.
VI. MERKITSEMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Kussakin pakkauksessa ( 44 ) on oltava merkittynä sen yhdelle puolelle selvin, pysyvin ja pakkauksen ulkopuolelle näkyvin kirjaimin seuraavat merkinnät:
A. Tunnistusmerkinnät
Pakkaajan ja/tai lähettäjän nimi ja fyysinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, ja jos osoite ei ole alkuperämaassa, on merkittävä myös maa).
Tämä merkintä voidaan korvata seuraavasti:
— kaikissa pakkauksissa valmispakkauksia lukuun ottamatta viranomaisen antama tai hyväksymä pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi, jonka välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakkaaja ja/tai lähettäjä”> (tai vastaava lyhenne). Koodin eteen on merkittävä koodin tunnustaneen maan ISO 3166 -standardin mukainen maa- tai aluekoodi, jos kyseessä ei ole alkuperämaa,
— yksinomaan valmispakkauksissa unionin alueelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite, joiden välittömässä läheisyydessä on maininta ”>pakattu … varten”> tai muu vastaava maininta. Tällöin merkinnän on sisällettävä myös pakkaajaa ja/tai lähettäjää edustava koodi. Myyjän on annettava kaikki valvontayksiköiden tarpeellisiksi katsomat kyseisen koodin merkitystä koskevat tiedot.
B. Tuote
— ”>Tomaatteja”> tai ”>terttutomaatteja”> ja kaupallisen tyypin nimi tai ”>kirsikkatomaatteja/cocktailtomaatteja”>, ”>kirsikkaterttutomaatteja/cocktailterttutomaatteja”> tai vastaava muiden miniatyyrilajikkeiden nimitys, jos sisältö ei ole näkyvissä.
— Ilmaisu ”>tomaattisekoitus”> tai vastaava ilmaisu, kun kyseessä on selvästi eri väriä, lajiketta ja/tai kaupallista tyyppiä olevien tomaattien sekoitus. Jos tuote ei ole näkyvissä, on mainittava värit, lajikkeet tai kaupalliset tyypit sekä niiden määrä kussakin pakkauksessa.
— Lajikkeen nimi (vapaavalintainen).
C. Tuotteen alkuperä
Alkuperämaa ( 45 ) ja vapaavalintaisesti viljelyalue tai kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason paikannimi.
Kun kyseessä on eri alkuperää ja selvästi eri väriä, lajiketta ja/tai kaupallista tyyppiä olevien tomaattien sekoitus, väriä, lajiketta ja/tai kaupallista tyyppiä koskevan merkinnän välittömässä läheisyydessä on mainittava alkuperämaat.
D. Kaupalliset tiedot
— Luokka
— Koko (jos tuotteet luokitellaan koon mukaan) ilmoittamalla
—
— vähimmäis- ja enimmäishalkaisijat tai
— vähimmäis- ja enimmäispainot tai
— III jaksossa tarkennettu kokokoodi tai
— lukumäärä, jota seuraa vähimmäis- ja enimmäiskoot.
E. Virallinen tarkastusmerkintä (vapaavalintainen)
Ensimmäisessä alakohdassa esitettyjä merkintöjä ei tarvitse tehdä pakkauksiin, jotka sisältävät ulospäin selvästi näkyviä myyntipakkauksia, joihin kaikkiin on tehty kyseiset merkinnät. Kyseisiin pakkauksiin ei saa tehdä merkintöjä, jotka voisivat johtaa harhaan. Jos nämä pakkaukset on pakattu kuormalavalle, kyseiset tiedot on annettava vähintään kuormalavan kahdelle sivulle näkyvästi sijoitetulla lomakkeella.
LIITE II
12 ARTIKLAN 1 KOHDASSA MAINITTU MALLI
LIITE III
TUOREISIIN HEDELMIIIN JA VIHANNEKSIIN SOVELLETTAVIA EUROOPAN UNIONIN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSIA KOSKEVA 12, 13 ja 14 ARTIKLASSA TARKOITETTU VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS
LIITE IV
KOLMANNET MAAT, JOIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUSTARKASTUKSET ON HYVÄKSYTTY 15 ARTIKLAN MUKAISESTI, SEKÄ ASIANOMAISET TUOTTEET
|
Maa |
Tuotteet |
|
Sveitsi |
Tuoreet hedelmät ja vihannekset sitrushedelmiä lukuun ottamatta |
|
Marokko |
Tuoreet hedelmät ja vihannekset |
|
Etelä-Afrikka |
Tuoreet hedelmät ja vihannekset |
|
Israel (1) |
Tuoreet hedelmät ja vihannekset |
|
Intia |
Tuoreet hedelmät ja vihannekset |
|
Uusi-Seelanti |
Omenat, päärynät ja kiivit |
|
Senegal |
Tuoreet hedelmät ja vihannekset |
|
Kenia |
Tuoreet hedelmät ja vihannekset |
|
Turkki |
Tuoreet hedelmät ja vihannekset |
|
(*1) 15 artiklan mukainen komission hyväksyntä annetaan hedelmille ja vihanneksille, jotka ovat peräisin Israelin valtion alueelta, pois luettuina Israelin kesäkuusta 1967 hallinnoimat alueet eli Golanin kukkulat, Gazan alue, Itä-Jerusalem ja muu Länsiranta. |
|
LIITE V
17 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT TARKASTUSMENETELMÄT
Nämä tarkastusmenetelmät perustuvat sääntöihin, jotka vahvistetaan tuoreiden hedelmien ja vihannesten laadun valvontaa koskevassa oppaassa, joka on hyväksytty hedelmien ja vihannesten kansainvälisten vaatimusten soveltamista koskevassa OECD:n järjestelmässä.
1. MÄÄRITELMÄT
1.1 Pakkaus
Erään kuuluva pakkauspäällyksestä ja sisällöstä muodostuva yksittäinen pakkaus. Pakkauksen on oltava sellainen, että tietyn määrän myyntipakkauksia tai irtotavaraa käsittely ja kuljetus helpottuu fyysisen käsittelyn ja kuljetuksen aiheuttamien vaurioiden välttämiseksi. Pakkaus voi olla myös myyntipakkaus. Maantie-, rautatie-, meri- ja ilmakuljetuksessa käytettävät kontit eivät ole pakkauksia.
1.2. Myyntipakkaus
Erään kuuluva pakkauspäällyksestä ja sisällöstä muodostuva yksittäinen pakkaus. Myyntipakkauksen on muodostettava loppukäyttäjälle tai kuluttajalle myyntipaikassa myytävä yksikkö.
1.3. Valmispakkaukset
Valmispakkaukset ovat myyntipakkauksia, joissa pakkaus peittää elintarvikkeen kokonaan tai osittain, mutta kuitenkin aina siten, että sisältöä ei voi muuttaa pakkausta avaamatta tai vaihtamatta. Yhden tuotteen suojakalvoja ei pidetä valmispakkauksina.
1.4. Lähetys
Tietyn toimijan myytäväksi tarkoitettu tuotemäärä, sellaisena kuin se on tarkastushetkellä ja asiakirjassa määriteltynä. Lähetys voi muodostua yhden tai useamman tyyppisistä tuotteista, ja siihen voi sisältyä yksi tai useampi erä tuoreita tai kuivattuja hedelmiä ja vihanneksia.
1.5. Erä
Tuotemäärä, jolla on tarkastushetkellä seuraavat samat ominaisuudet:
— pakkaaja ja/tai lähettäjä,
— alkuperämaa,
— tuotteen luonne,
— tuoteluokka,
— kokoluokka (jos tuotteeseen sovelletaan kokoluokittelua),
— lajike tai kaupallinen tyyppi (vastaavien vaatimusten mukaisesti),
— pakkauksen tyyppi ja ulkoasu.
Jos kuitenkin lähetyksen, sellaisena kuin se on määriteltynä 1.4 kohdassa, vaatimustenmukaisuustarkastuksen aikana eriä on vaikea erottaa toisistaan ja/tai yksittäisiä eriä ei ole mahdollista esittää erillään, lähetyksen kaikkien erien voidaan katsoa muodostavan yhden erän, jos niiden tuotetyyppiä, lähettäjää, alkuperämaata, luokkaa sekä lajiketta ja kaupallista tyyppiä – mikäli niistä on asianomaisissa kaupan pitämisen vaatimuksissa säädetty – koskevat ominaisuudet ovat yhdenmukaiset.
1.6. Näytteenotto
Erästä väliaikaisesti vaatimustenmukaisuustarkastuksen aikana otettavat näytteet.
1.7. Perusnäyte
Kun kyseessä on pakattu tuote, erästä sattumanvaraisesti otettu pakkaus tai irtotavaran (suora lastaus kuljetusvälineeseen tai sen osastoon) yhdestä kohtaa erää sattumanvaraisesti otettu määrä.
1.8. Kokoomanäyte
Useita erästä otettuja edustavia perusnäytteitä, joiden kokonaismäärä on riittävä erän arvioimiseen kaikkien perusteiden osalta.
1.9. Kakkosnäyte
Perusnäytteestä sattumanvaraisesti otettu sama määrä tuotetta.
Pakatuista pähkinöistä otettavan kakkosnäytteen on oltava 300–1 000 gramman painoinen. Jos perusnäyte muodostuu myyntipakkauksia sisältävistä pakkauksista, kakkosnäytteenä pidetään yhtä tai useampaa myyntipakkausta, joiden yhteispaino on vähintään 300 grammaa.
Muista pakatuista tuotteista otettavan kakkosnäytteen on oltava 30 yksikköä, jos pakkauksen nettopaino on enintään 25 kilogrammaa eikä siinä ole myyntipakkauksia. Joissakin tapauksissa tämä tarkoittaa, että pakkauksen koko sisältö on tarkastettava, jos perusnäytteessä on enintään 30 yksikköä.
1.10. Yhdistetty näyte (vain kuivatut tuotteet)
Yhdistetty näyte on kokoomanäytteen kaikkien kakkosnäytteiden vähintään kolmen kilogramman painoinen yhdistelmä. Yhdistettyyn näytteeseen kuuluvat tuotteet on sekoitettava tasaisesti.
1.11. Supistettu näyte
Kokoomanäytteestä tai yhdistetystä näytteestä sattumanvaraisesti otettu tuotemäärä, joka on mahdollisimman pieni mutta kuitenkin riittävä eräiden yksittäisten perusteiden arvioimiseen.
Jos tuote tuhoutuisi tarkastusmenetelmän vuoksi, supistetun näytteen koko voi olla enintään 10 prosenttia kokoomanäytteestä tai kuorellisten pähkinöiden osalta 100 yhdistetystä näytteestä otettua pähkinää. Kun kyseessä ovat pienet kuivatut tuotteet (esim. yli 100 yksikköä 100 grammassa), supistetun näytteen koko voi olla enintään 300 grammaa.
Kehitys- ja/tai kypsyysasteeseen liittyvien perusteiden arviointia varten näyte on otettava hedelmien, vihannesten ja kuivattujen tuotteiden laadun määrittämiseksi vahvistettuja objektiivisia testejä koskevissa ohjeissa (Guidance on Objective Tests to Determine Quality of Fruit and Vegetables and Dry and Dried Produce) kuvattujen objektiivisten menetelmien mukaisesti.
Kokoomanäytteestä tai yhdistetystä näytteestä voidaan ottaa useita supistettuja näytteitä erän vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi eri perusteita käyttäen.
2. VAATIMUSTENMUKAISUUSTARKASTUKSEN TOTEUTTAMINEN
2.1. Yleisiä huomioita
Vaatimustenmukaisuustarkastus tehdään arvioimalla näytteet, jotka on otettu tarkastettavan erän eri kohdista sattumanvaraisesti. Näytteiden laadun oletetaan periaatteessa edustavan koko erän laatua.
2.2. Tarkastuspaikka
Vaatimustenmukaisuustarkastus voidaan tehdä pakkaustoimen aikana, lähetyspaikassa, kuljetuksen aikana, vastaanottopaikassa, tukkumyyntitasolla ja vähittäismyyntitasolla.
Jos tarkastusviranomainen ei tee vaatimustenmukaisuustarkastusta omissa tiloissaan, tuotteiden hallussapitäjän on järjestettävä mahdollisuudet vaatimustenmukaisuustarkastuksen tekemiseksi.
2.3. Erien tunnistaminen ja/tai lähetystä koskeva yleisvaikutelma
Erien tunnistaminen tapahtuu niiden merkintöjen perusteella tai muiden tekijöiden, kuten neuvoston direktiivissä 89/396/ETY ( 46 ) säädettyjen merkintöjen perusteella. Kun on kysymys useista eristä koostuvasta lähetyksestä, tarkastajan on saatava lähetyksestä kokonaisvaikutelma saateasiakirjojen tai ilmoitusten avulla. Tarkastajan on määriteltävä tarkastuksensa perusteella erien yhdenmukaisuus mainituissa asiakirjoissa olevien tietojen kanssa.
Jos tuotteet on määrä lastata tai ne on lastattu kuljetusvälineeseen, sen rekisterinumeroa on käytettävä lähetyksen tunnistamiseen.
2.4. Tuotteiden esittäminen
Tarkastaja osoittaa pakkaukset, jotka hän haluaa tarkastaa. Toimijan on näytettävä pakkaukset, esitettävä kokoomanäyte ja annettava kaikki lähetyksen tai erän tunnistamiseen tarvittavat tiedot.
Jos on tarpeen ottaa supistettuja näytteitä tai kakkosnäytteitä, tarkastaja valitsee ne kokoomanäytteestä.
2.5. Fyysinen tarkastus
— Pakkauksen sekä tuotteen esillepanon arviointi:
— Pakkausten ja pakkausmateriaalien soveltuvuus ja siisteys on tarkastettava ottaen huomioon asianomaiset kaupan pitämisen vaatimukset. Tarkastus tehdään pakatuille tuotteille perusnäytteen perusteella ja kaikissa muissa tapauksissa kuljetusvälineessä olevien tuotteiden perusteella. Jos ainoastaan jotkin pakkaustavat tai tarjontamuodot ovat sallittuja, tarkastajan on tarkastettava, ovatko käytetyt tavat juuri niitä.
— Merkintöjen tarkistaminen
— Tarkastajan on tarkastettava, ovatko tuotteiden merkinnät asianomaisten kaupan pitämisen vaatimusten mukaisia. On tarkastettava myös, ovatko merkinnät paikkansapitäviä ja/tai onko niitä muutettava.
— Tarkastus tehdään pakatuille tuotteille perusnäytteen perusteella ja kaikissa muissa tapauksissa kuormalavaan tai kulkuvälineeseen kiinnitettyjen asiakirjojen perusteella.
— Muovikalvoon yksittäispakattuja hedelmiä ja vihanneksia ei pidetä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY tarkoitettuina valmiiksi pakattuina elintarvikkeina, eikä niitä ole välttämätöntä merkitä kaupan pitämisen vaatimusten mukaisesti. Tällöin muovikalvoa voidaan pitää arkojen tuotteiden suojana.
— Tuotteiden vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen:
— Tarkastaja päättää, minkä suuruisen kokoomanäytteen hän tarvitsee erän arviointiin. Tarkastajan on valittava tarkastettavat pakkaukset sattumanvaraisesti, tai jos on kyse irtotuotteista, ne kohdat eristä, joista näytteet on otettava.
— On varmistettava, että näytteidenotto ei heikennä tuotteen laatua.
— Vaurioituneita pakkauksia ei voida käyttää kokoomanäytteisiin. Ne on pantava sivuun, ja ne voidaan tarvittaessa tutkia erikseen ja laatia niistä erillinen raportti.
— Silloin kun erä katsotaan epätyydyttäväksi tai kun on arvioitava riskiä, että tuote ei ole kaupan pitämisen vaatimusten mukainen, kokoomanäytteessä on oltava vähintään seuraavassa esitetyt määrät:
—
|
Pakatut tuotteet |
|
|
Pakkausten lukumäärä erässä |
Otettavien pakkausten lukumäärä (perusnäytteet) |
|
Enintään 100 |
5 |
|
101–300 |
7 |
|
301–500 |
9 |
|
501–1 000 |
10 |
|
Yli 1 000 |
15 (vähintään) |
—
|
Irtotavara (suora lastaus kuljetusvälineeseen tai sen osastoon) |
|
|
Erän koko kilogrammoina tai siihen kuuluvien yksikköjen lukumääränä |
Perusnäytteiden koko kilogrammoina tai näytteisiin sisällytettävien yksikköjen lukumääränä |
|
Enintään 200 |
10 |
|
201–500 |
20 |
|
501–1 000 |
30 |
|
1 001 –5 000 |
60 |
|
Yli 5 000 |
100 (vähintään) |
— Suurikokoisten (yli 2 kg / kappale) irtotavarana olevien hedelmien ja vihannesten osalta perusnäytteiden on koostuttava vähintään viidestä kappaleesta. Jos kyseessä on alle viidestä pakkauksesta koostuva tai alle 10 kg:n painoinen erä, tarkastetaan koko erä.
— Jos tarkastaja toteaa tarkastuksen jälkeen, ettei hän pysty tekemään päätöstä, on tehtävä uusi fyysinen tarkastus, ja kokonaistulos on ilmoitettava näiden kahden tarkastuksen kokonaiskeskiarvona.
2.6. Tuotteen tarkastaminen
Kun kyseessä ovat pakatut tuotteet, tuotteen yleisulkonäön, tarjontamuodon, pakkausten puhtauden ja merkintöjen tarkastamiseksi on käytettävä perusnäytteitä. Kaikissa muissa tapauksissa tarkastukset on tehtävä erän tai kuljetusvälineessä olevien tuotteiden perusteella.
Tuote on vaatimustenmukaisuustarkastusta varten poistettava pakkauksesta kokonaisuudessaan. Tarkastaja voi jättää tämän tekemättä vain, jos näyte perustuu yhdistettyihin näytteisiin.
Tasalaatuisuuden, vähimmäisvaatimusten sekä laatu- ja kokoluokkien tarkastaminen on tehtävä kokoomanäytteen perusteella tai yhdistetyn näytteen perusteella ottaen huomioon hedelmien ja vihannesten kansainvälisten vaatimusten soveltamista koskevassa OECD:n järjestelmässä julkaistut ohjekirjaset.
Tarkastajan on määritettävä havaitsemiensa virheiden prosenttiosuus vaatimustenvastaisten tuotteiden lukumäärän tai painon perusteella.
Ulkoiset virheet on tarkastettava kokoomanäytteen tai yhdistetyn näytteen perusteella. Vaatimustenmukaisuus sellaisten perusteiden osalta, jotka liittyvät kehitys- ja/tai kypsyysasteeseen tai joihin liittyy sisäisten virheiden olemassaolo tai puuttuminen, voidaan tarkastaa supistettujen näytteiden perusteella. Tarkastukset tehdään supistetun näytteen perusteella erityisesti silloin, kun tarkastustoimet tuhoaisivat tuotteen kaupallisen arvon.
Kehitys- ja/tai kypsyysasteeseen liittyvien perusteiden arviointi on tehtävä tätä varten asianomaisessa kaupan pitämisen vaatimuksessa vahvistettuja välineitä ja menetelmiä käyttäen tai hedelmien, vihannesten ja kuivattujen tuotteiden laadun määrittämiseksi vahvistettuja objektiivisia testejä koskevien ohjeiden mukaisesti.
2.7. Tarkastusraportit
Tarvittaessa annetaan 14 artiklassa säädetyt asiakirjat.
Jos havaitaan virheitä, joiden perusteella tuotteet katsotaan vaatimusten vastaisiksi, toimijalle tai tämän edustajalle on ilmoitettava kirjallisesti näistä virheistä, havaituista prosenttiosuuksista ja vaatimustenvastaisuuden syistä. Jos tuote on mahdollista saattaa vaatimusten mukaiseksi merkintöjä muuttamalla, siitä on ilmoitettava toimijalle tai tämän edustajalle.
Jos tuotteessa havaitaan virheitä, vaatimusten vastaiseksi arvioitu prosenttiosuus on ilmoitettava.
2.8. Tuotteen arvon aleneminen vaatimustenmukaisuustarkastuksen seurauksena
Vaatimustenmukaisuustarkastuksen jälkeen kokoomanäyte tai yhdistetty näyte asetetaan toimijan tai tämän edustajan saataville.
Tarkastusviranomaisen ei tarvitse korvata niitä kokoomanäytteen tai yhdistetyn näytteen osia, jotka ovat tuhoutuneet vaatimustenmukaisuustarkastuksessa.
LIITE V a
37 ARTIKLAN TOISESSA KOHDASSA TARKOITETUT TUKEEN KELPAAMATTOMAT INVESTOINNIT
1. Investoinnit kuljetusvälineisiin, joita tuottajaryhmä käyttää kaupan pitämiseen tai jakeluun, lukuun ottamatta seuraavia:
a) investoinnit sisäiseen kuljetukseen tarkoitettuihin kuljetusvälineisiin; tuottajaryhmän on ostohetkellä annettava asianomaiselle jäsenvaltiolle asianmukaiset todisteet siitä, että investointia käytetään ainoastaan sisäiseen kuljetukseen;
b) kylmäkuljetus- tai säätöilmakuljetuslaitteeseen liittyvät ajoneuvojen lisälaitteet.
2. Rakentamattoman maan hankinta, paitsi jos hankinta on tarpeen hyväksymissuunnitelmaan kuuluvan investoinnin suorittamiseksi, siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista.
3. Käytetyt laitteet ja välineet, jotka on ostettu unionin tai kansallisella tuella seitsemän viime vuoden kuluessa.
4. Vuokraus, paitsi jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen hyväksyy vuokrauksen taloudellisesti perusteltuna ostamisen vaihtoehtona.
5. Sellaisten kiinteistöjen hankinta, jotka on ostettu unionin tai kansallisella tuella kymmenen viime vuoden kuluessa.
6. Osakesijoitukset.
7. Investoinnit tai muut samantyyppiset toimet muualla kuin tuottajaryhmän tai sen jäsenten tiloilla ja/tai tiloissa.
LIITE V b
Mallit 38 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja tuottajaryhmien ilmoituksia varten
▼M29 —————
LIITE XIX
ASETUKSEN 149 ARTIKLASSA TARKOITETTU VASTAAVUUSTAULUKKO
|
Asetus (EY) N:o 1580/2007 |
Tämä asetus |
|
1 artikla |
1 artikla |
|
2 artikla |
2 artikla |
|
2a artikla |
3 artikla |
|
3 artikla |
4 artikla |
|
4 artikla |
5 artikla |
|
5 artikla |
6 artikla |
|
6 artikla |
7 artikla |
|
7 artikla |
8 artikla |
|
8 artikla |
9 artikla |
|
9 artikla |
10 artikla |
|
10 artikla |
11 artikla |
|
11 artikla |
12 artikla |
|
12 artikla |
13 artikla |
|
12a artikla |
14 artikla |
|
13 artikla |
15 artikla |
|
14 artikla |
— |
|
15 artikla |
16 artikla |
|
16 artikla |
— |
|
17 artikla |
— |
|
18 artikla |
— |
|
19 artikla |
— |
|
20 artikla |
17 artikla |
|
20a artikla |
18 artikla |
|
21 artikla |
19 artikla |
|
22 artikla |
20 artikla |
|
23 artikla |
21 artikla |
|
24 artikla |
22 artikla |
|
25 artikla |
23 artikla |
|
26 artikla |
24 artikla |
|
27 artikla |
25 artikla |
|
28 artikla |
26 artikla |
|
29 artikla |
27 artikla |
|
30 artikla |
28 artikla |
|
31 artikla |
29 artikla |
|
32 artikla |
30 artikla |
|
33 artikla |
31 artikla |
|
34 artikla |
33 artikla |
|
35 artikla |
— |
|
36 artikla |
34 artikla |
|
37 artikla |
35 artikla |
|
38 artikla |
36 artikla |
|
39 artikla |
37 artikla |
|
40 artikla |
38 artikla |
|
41 artikla |
39 artikla |
|
42 artikla |
40 artikla |
|
43 artikla |
41 artikla |
|
44 artikla |
42 artikla |
|
45 artikla |
43 artikla |
|
46 artikla |
44 artikla |
|
47 artikla |
45 artikla |
|
48 artikla |
46 artikla |
|
49 artikla |
47 artikla |
|
50 artikla |
48 artikla |
|
51 artikla |
49 artikla |
|
52 artikla |
50 artikla |
|
53 artikla |
51 artikla |
|
54 artikla |
52 artikla |
|
55 artikla |
53 artikla |
|
56 artikla |
54 artikla |
|
57 artikla |
55 artikla |
|
58 artikla |
56 artikla |
|
59 artikla |
57 artikla |
|
60 artikla |
58 artikla |
|
61 artikla |
59–60 artikla |
|
62 artikla |
61 artikla |
|
63 artikla |
62 artikla |
|
64 artikla |
63 artikla |
|
65 artikla |
64 artikla |
|
66 artikla |
65 artikla |
|
67 artikla |
66 artikla |
|
68 artikla |
67 artikla |
|
69 artikla |
68 artikla |
|
70 artikla |
69 artikla |
|
71 artikla |
70 artikla |
|
72 artikla |
71 artikla |
|
73 artikla |
72 artikla |
|
74 artikla |
73 artikla |
|
75 artikla |
74 artikla |
|
76 artikla |
75 artikla |
|
77 artikla |
76 artikla |
|
78 artikla |
77 artikla |
|
79 artikla |
78 artikla |
|
80 artikla |
79 artikla |
|
81 artikla |
80 artikla |
|
82 artikla |
81 artikla |
|
83 artikla |
82 artikla |
|
84 artikla |
83 artikla |
|
85 artikla |
84 artikla |
|
86 artikla |
85 artikla |
|
87 artikla |
86 artikla |
|
88 artikla |
87 artikla |
|
89 artikla |
88 artikla |
|
90 artikla |
89 artikla |
|
91 artikla |
90 artikla |
|
92 artikla |
— |
|
93 artikla |
91 artikla |
|
94 artikla |
92 artikla |
|
94a artikla |
93 artikla |
|
95 artikla |
94 artikla |
|
96 artikla |
95 artiklan 4 kohta |
|
97 artikla |
95 artikla |
|
98 artikla |
96 artikla |
|
99 artikla |
97 artikla |
|
100 artikla |
99 artikla |
|
101 artikla |
100 artikla |
|
102 artikla |
101 artikla |
|
103 artikla |
102 artikla |
|
104 artikla |
103 artikla |
|
105 artikla |
104 artikla |
|
106 artikla |
105 artiklan 1 kohta |
|
107 artikla |
105 artiklan 2 ja 3 kohta |
|
108 artikla |
106 artikla |
|
109 artikla |
107 artikla |
|
110 artikla |
108 artikla |
|
111 artikla |
109 artikla |
|
112 artikla |
110 artikla |
|
113 artikla |
111 artikla |
|
114 artikla |
112 artikla |
|
115 artikla |
113 artikla |
|
116 artikla |
114 artikla |
|
117 artikla |
115 artikla |
|
118 artikla |
116 artikla |
|
119 artikla |
117 artikla |
|
120 artikla |
118 artikla |
|
121 artikla |
119 artikla |
|
122 artikla |
120 artikla |
|
123 artikla |
121 artikla |
|
124 artikla |
122 artikla |
|
125 artikla |
123 artikla |
|
126 artikla |
125 artikla |
|
127 artikla |
126 artikla |
|
128 artikla |
127 artikla |
|
129 artikla |
128 artikla |
|
130 artikla |
129 artikla |
|
131 artikla |
130 artikla |
|
132 artikla |
131 artikla |
|
133 artikla |
132 artikla |
|
134 artikla |
— |
|
135 artikla |
133 artikla |
|
136 artikla |
134 artikla |
|
137 artikla |
135 artikla |
|
138 artikla |
136 artikla |
|
139 artikla |
137 artikla |
|
140 artikla |
138 artikla |
|
141 artikla |
139 artikla |
|
142 artikla |
140 artikla |
|
143 artikla |
141 artikla |
|
144 artikla |
142 artikla |
|
145 artikla |
143 artikla |
|
146 artikla |
144 artikla |
|
147 artikla |
145 artikla |
|
148 artikla |
146 artikla |
|
149 artikla |
147 artikla |
|
150 artikla |
148 artikla |
|
151 artikla |
149 artikla |
|
152 artikla |
150 artikla |
|
153 artikla |
151 artikla |
|
Liite I |
Liite I |
|
Liite II |
Liite II |
|
Liite III |
Liite III |
|
Liite IV |
Liite IV |
|
Liite VI |
Liite V |
|
Liite VII |
Liite VII |
|
Liite VIII |
Liite IX |
|
Liite IX |
Liite X |
|
Liite X |
Liite XI |
|
Liite XI |
Liite XII |
|
Liite XII |
Liite XIII |
|
Liite XIII |
Liite XIV |
|
Liite XIV |
Liite VIII |
|
Liite XV |
Liite XVI |
|
Liite XVI |
Liite XVII |
|
Liite XVII |
Liite XVIII |
|
Liite XVIII |
Liite XX |
LIITE XX
150 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUT ASETUKSET
Komission asetus (ETY) N:o 1764/86 ( 47 ), annettu 27 päivänä toukokuuta 1986, tuotantotukeen oikeutettujen tomaatista peräisin olevien tuotteiden vähimmäislaatuvaatimuksista
Komission asetus (ETY) N:o 2320/89 ( 48 ), annettu 28 päivänä heinäkuuta 1989, tuotantotukijärjestelmään kuuluvien sokeriliemeen ja omaan liemeen säilöttyjen persikoiden vähimmäislaatuvaatimuksista
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kuivattujen luumujen tukijärjestelmän osalta 3 päivänä maaliskuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 464/1999 ( 49 ) 2 artikla ja liitteessä I oleva A ja B osa
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tuotantotukeen oikeutettujen kuivattujen viikunoiden ominaisuuksien osalta 19 päivänä heinäkuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1573/1999 ( 50 ) 1 artiklan 1 ja 2 kohta sekä liitteet II ja III
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kuivattujen viinirypälelajikkeiden tuotantoon tarkoitettujen viinirypäleiden viljelyyn myönnettävän tuen osalta 22 päivänä heinäkuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1621/1999 ( 51 ) liitteet I ja II
Komission asetus (EY) N:o 1666/1999 ( 52 ), annettu 28 päivänä heinäkuuta 1999, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kuivattujen viinirypälelajikkeiden kaupan pitämisen vähimmäisvaatimusten osalta
Komission asetus (EY) N:o 1010/2001 ( 53 ), annettu 23 päivänä toukokuuta 2001, tuotantotukijärjestelmään kuuluvien hedelmäsekoitusten vähimmäislaatuvaatimuksista
Raaka-aineiden tukikelpoisuusperusteista asetuksessa (EY) N:o 2201/96 säädetyssä tuotantotukijärjestelmässä 5 päivänä helmikuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 217/2002 ( 54 ) 3 artikla
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesjalostealan tukijärjestelmän osalta 29 päivänä elokuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1535/2003 ( 55 ) 2 artikla
Tiettyjen sitrushedelmien tuottajien tukijärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2202/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 1 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2111/2003 ( 56 ) 16 artikla ja liite I
Komission asetus (EY) N:o 1559/2006 ( 57 ), annettu 18 päivänä lokakuuta 2006, tuotantotukijärjestelmään kuuluvien sokeriliemeen ja/tai omaan liemeen säilöttyjen Williams- ja Rocha-päärynöiden vähimmäislaatuvaatimuksista
( 1 ) EYVL L 144, 4.6.1997, s. 19.
( 2 ) EUVL L 41, 14.2.2003, s. 33.
( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).
( 4 ) EUVL L 265, 26.9.2006, s. 1.
( 5 ) EUVL L 265, 26.9.2006, s. 1.
( 6 ) Näitä merkitsemistä koskevia säännöksiä ei sovelleta pakkauksissa esitettyihin myyntipakkauksiin. Niitä sovelletaan kuitenkin erikseen esitettyihin myyntipakkauksiin.
( 7 ) Merkitään täydellinen nimi tai yleisesti käytetty nimi.
( 8 ) Näiden vaatimusten lisäyksessä esitetään ohjeellinen lajikeluettelo, jossa mainitaan luokitus värin ja ruskealaikkuisuuden mukaan.
( 9 ) Lajikkeisiin, joihin on merkitty näiden vaatimusten lisäyksessä ”R”, ei sovelleta ruskealaikkuisuutta koskevia säännöksiä.
( 10 ) Näiden vaatimusten lisäyksessä esitetään ohjeellinen lajikeluettelo, jossa mainitaan luokitus värin ja ruskealaikkuisuuden mukaan.
( 11 ) Lajikkeisiin, joihin on merkitty näiden vaatimusten lisäyksessä ”>R”>, ei sovelleta ruskealaikkuisuutta koskevia säännöksiä.
( 12 ) Lajikkeisiin, joihin on merkitty näiden vaatimusten lisäyksessä ”>R”>, ei sovelleta ruskealaikkuisuutta koskevia säännöksiä.
( 13 ) Laskettuna OECD:n objektiivisia testejä koskevissa ohjeissa kuvatun mukaisesti, ohje saatavilla osoitteessa http://www.oecd.org/agriculture/fruit-vegetables/publications
( 14 ) Laskettuna OECD:n objektiivisia testejä koskevissa ohjeissa kuvatun mukaisesti, ohje saatavilla osoitteessa http://www.oecd.org/agriculture/fruit-vegetables/publications.
( 15 ) Näitä merkitsemistä koskevia säännöksiä ei sovelleta pakkauksissa esitettyihin myyntipakkauksiin. Niitä sovelletaan kuitenkin erikseen esitettyihin myyntipakkauksiin.
( 16 ) Kauppanimi voi olla tavaramerkki, jolle on haettu suojaa tai jolle on myönnetty suoja, tai mikä tahansa muu kaupallinen nimitys.
( 17 ) Merkitään täydellinen nimi tai yleisesti käytetty nimi.
( 18 ) Laskettuna OECD:n objektiivisia testejä koskevissa ohjeissa kuvatun mukaisesti, ohje saatavilla osoitteessa http://www.oecd.org/agriculture/fruit-vegetables/publications
( 19 ) Sellaisten säilöntäaineiden tai muiden kemiallisten aineiden käyttäminen, joista voi jäädä hedelmän kuoreen vierasta hajua, sallitaan siltä osin kuin se on sovellettavien Euroopan unionin säännösten mukaista.
( 20 ) Sellaisten säilöntäaineiden tai muiden kemiallisten aineiden käyttäminen, joista voi jäädä hedelmän kuoreen vierasta hajua, sallitaan siltä osin kuin se on sovellettavien Euroopan unionin säännösten mukaista.
( 21 ) Näitä merkitsemistä koskevia säännöksiä ei sovelleta pakkauksissa esitettyihin myyntipakkauksiin. Niitä sovelletaan kuitenkin erikseen esitettyihin myyntipakkauksiin.
( 22 ) Merkitään täydellinen nimi tai yleisesti käytetty nimi.
( 23 ) Laskettuna OECD:n objektiivisia testejä koskevissa ohjeissa kuvatun mukaisesti, ohje saatavilla osoitteessa http://www.oecd.org/agriculture/fruit-vegetables/publications
( 24 ) Näitä merkitsemistä koskevia säännöksiä ei sovelleta pakkauksissa esitettyihin myyntipakkauksiin. Niitä sovelletaan kuitenkin erikseen esitettyihin myyntipakkauksiin.
( 25 ) Merkitään täydellinen nimi tai yleisesti käytetty nimi.
( 26 ) Näitä merkitsemistä koskevia säännöksiä ei sovelleta pakkauksissa esitettyihin myyntipakkauksiin. Niitä sovelletaan kuitenkin erikseen esitettyihin myyntipakkauksiin.
( 27 ) Merkitään täydellinen nimi tai yleisesti käytetty nimi.
( 28 ) Laskettuna OECD:n objektiivisia testejä koskevissa ohjeissa kuvatun mukaisesti, ohje saatavilla osoitteessa http://www.oecd.org/agriculture/fruit-vegetables/publications
( 29 ) Näitä merkitsemistä koskevia säännöksiä ei sovelleta pakkauksissa esitettyihin myyntipakkauksiin. Niitä sovelletaan kuitenkin erikseen esitettyihin myyntipakkauksiin.
( 30 ) Merkitään täydellinen nimi tai yleisesti käytetty nimi.
( 31 ) Suurihedelmäisten lajikkeiden ja kesäpäärynöiden ohjeellinen lajikeluettelo on näiden vaatimusten lisäyksessä.
( 32 ) Suurihedelmäisten lajikkeiden ja kesäpäärynöiden ohjeellinen lajikeluettelo on näiden vaatimusten lisäyksessä.
( 33 ) Näitä merkitsemistä koskevia säännöksiä ei sovelleta pakkauksissa esitettyihin myyntipakkauksiin. Niitä sovelletaan kuitenkin erikseen esitettyihin myyntipakkauksiin.
( 34 ) Kauppanimi voi olla tavaramerkki, jolle on haettu suojaa tai jolle on myönnetty suoja, tai mikä tahansa muu kaupallinen nimitys.
( 35 ) Merkitään täydellinen nimi tai yleisesti käytetty nimi.
( 36 ) Näitä merkitsemistä koskevia säännöksiä ei sovelleta pakkauksissa esitettyihin myyntipakkauksiin. Niitä sovelletaan kuitenkin erikseen esitettyihin myyntipakkauksiin.
( 37 ) Merkitään täydellinen nimi tai yleisesti käytetty nimi.
( 38 ) Joidenkin paprikalajikkeiden maku voi olla polttava.
( 39 ) Näitä merkitsemistä koskevia säännöksiä ei sovelleta pakkauksissa esitettyihin myyntipakkauksiin. Niitä sovelletaan kuitenkin erikseen esitettyihin myyntipakkauksiin.
( 40 ) Merkitään täydellinen nimi tai yleisesti käytetty nimi.
( 41 ) Laskettuna OECD:n objektiivisia testejä koskevissa ohjeissa kuvatun mukaisesti, ohje saatavilla osoitteessa http://www.oecd.org/agriculture/fruit-vegetables/publications.
( 42 ) Näitä merkitsemistä koskevia säännöksiä ei sovelleta pakkauksissa esitettyihin myyntipakkauksiin. Niitä sovelletaan kuitenkin erikseen esitettyihin myyntipakkauksiin.
( 43 ) Merkitään täydellinen nimi tai yleisesti käytetty nimi.
( 44 ) Näitä merkitsemistä koskevia säännöksiä ei sovelleta pakkauksissa esitettyihin myyntipakkauksiin. Niitä sovelletaan kuitenkin erikseen esitettyihin myyntipakkauksiin.
( 45 ) Merkitään täydellinen nimi tai yleisesti käytetty nimi.
( 46 ) EYVL L 186, 30.6.1989, s. 21.
( 47 ) EYVL L 153, 7.6.1986, s. 1.
( 48 ) EYVL L 220, 29.7.1989, s. 54.
( 49 ) EYVL L 56, 4.3.1999, s. 8.
( 50 ) EYVL L 187, 20.7.1999, s. 27.
( 51 ) EYVL L 192, 24.7.1999, s. 21.
( 52 ) EYVL L 197, 29.7.1999, s. 32.
( 53 ) EYVL L 140, 24.5.2001, s. 31.
( 54 ) EYVL L 35, 6.2.2002, s. 11.
( 55 ) EUVL L 218, 30.8.2003, s. 14.
( 56 ) EUVL L 317, 2.12.2003, s. 5.
( 57 ) EUVL L 288, 19.10.2006, s. 22.
