Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 02009L0040-20100728

    Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/40/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009 , moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta (uudelleenlaadittu toisinto) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2009/40/2010-07-28

    2009L0040 — FI — 28.07.2010 — 001.001


    Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

    ►B

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/40/EY,

    annettu 6 päivänä toukokuuta 2009,

    moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta

    (uudelleenlaadittu toisinto)

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    (EYV L 141, 6.6.2009, p.12)

    Muutettu:

     

     

    Virallinen lehti

      No

    page

    date

    ►M1

    KOMISSION DIREKTIIVI 2010/48/EU, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010,

      L 173

    47

    8.7.2010




    ▼B

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/40/EY,

    annettu 6 päivänä toukokuuta 2009,

    moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta

    (uudelleenlaadittu toisinto)

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)



    EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

    ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan,

    ottavat huomioon komission ehdotuksen,

    ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 1 ),

    ovat kuulleet alueiden komiteaa,

    noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä ( 2 ),

    sekä katsovat seuraavaa:

    (1)

    Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä joulukuuta 1996 annettua neuvoston direktiiviä 96/96/EY ( 3 ) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin ( 4 ). Nyt kun mainittua direktiiviä muutetaan vielä uudelleen, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

    (2)

    Yhteisen liikennepolitiikan mukaisesti tieliikenteen on sujuttava yhteisössä sekä turvallisuuden että jäsenvaltioissa toimivien liikenteenharjoittajien kilpailuedellytysten kannalta mahdollisimman edullisissa olosuhteissa.

    (3)

    Tieliikenteen kasvu ja siitä johtuva vaaran ja haittojen lisääntyminen aiheuttavat kaikissa jäsenvaltioissa samantapaisia ja yhtä vakavia turvallisuusongelmia.

    (4)

    Ajoneuvon käytössäoloaikana suoritettavien tarkastusten on oltava suhteellisen helppoja, nopeita ja edullisia.

    (5)

    Tässä direktiivissä lueteltujen kohteiden tarkastamiseen käytettävät yhteisön vähimmäisstandardit ja -menetelmät olisi sen vuoksi määriteltävä erityisdirektiiveissä.

    (6)

    On tarpeen mukauttaa nopeasti erityisdirektiiveissä määritellyt standardit ja menetelmät tekniseen kehitykseen sekä ottaa tätä varten vaadittavien toimenpiteiden toimeenpanon helpottamiseksi käyttöön jäsenvaltioiden ja komission välinen tiivis yhteistyömenettely komiteassa, joka käsittelee moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevan direktiivin mukauttamista tekniseen kehitykseen.

    (7)

    Tässä vaiheessa on jarrujärjestelmien osalta vaikea asettaa arvoja muun muassa ilmanpaineen raja-arvoille ja viipeille ottaen huomioon yhteisössä käytettävien testauslaitteiden ja -menetelmien erot.

    (8)

    Kaikki ajoneuvojen katsastuksen kanssa tekemisissä olevat osapuolet tunnustavat, että käytetty tarkastusmenetelmä ja erityisesti se, onko ajoneuvo kuormattu, osittain kuormattu vai tyhjä tarkastushetkellä, voi vaikuttaa katsastuksesta vastaavien viranomaisten jarrujärjestelmän toimintavarmuudesta tekemän arvion luotettavuuteen.

    (9)

    Jarrutusvoiman viitearvojen vahvistaminen ajoneuvon kuormitustason mukaan lisäisi tämän arvion luotettavuutta. Tällä direktiivillä sallittaisiin tällainen tarkastaminen kullekin ajoneuvoluokalle vahvistettuja vähimmäissuorituskykystandardeja koskevien tarkastusten sijaan.

    (10)

    Tämä direktiivi koskisi jarrujärjestelmien osalta pääasiassa ajoneuvoja, jotka on hyväksytty tiettyjen ajoneuvoluokkien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta 1971 annetun neuvoston direktiivin 71/320/ETY ( 5 ) mukaisesti, vaikka tunnustetaan, että tietyt ajoneuvotyypit on hyväksytty mainitun direktiivin vaatimuksista mahdollisesti poikkeavien kansallisten standardien mukaisesti.

    (11)

    Jäsenvaltiot voivat laajentaa jarrujen tarkastukset koskemaan muita kuin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia ajoneuvoluokkia tai tarkastettavia kohteita.

    (12)

    Jäsenvaltiot voivat säätää jarrujärjestelmille tiukempia tarkastusperusteita tai lisätä tarkastuskertoja.

    (13)

    Tällä direktiivillä on tarkoitus pitää pakokaasupäästöjen säännöllisten tarkastusten avulla päästöt alhaisina ajoneuvon koko käyttöajan ja varmistaa, että voimakkaasti saastuttavat ajoneuvot poistetaan liikenteestä, kunnes ne ovat asianmukaisessa kunnossa.

    (14)

    Moottorin huono säätö ja riittämätön huolto ovat vahingollisia moottorin lisäksi myös ympäristölle, koska ne lisäävät saastumista ja polttoaineen kulutusta. On tärkeää kehittää ympäristöystävällistä liikennettä.

    (15)

    Dieselmoottoreiden osalta katsotaan, että pakokaasujen läpinäkyvyyden mittaus kertoo riittävästi ajoneuvon päästöihin liittyvästä kunnosta.

    (16)

    Bensiinikäyttöisten ottomoottoreiden osalta katsotaan, että joutokäynnillä suoritettu ajoneuvon pakoputkesta tulevien hiilimonoksidipäästöjen mittaus kertoo riittävästi ajoneuvon päästöihin liittyvästä kunnosta.

    (17)

    Päästöjen tarkastusten perusteella hylättyjen ajoneuvojen osuus voi olla korkea sellaisten ajoneuvojen osalta, joita ei ole säännöllisesti huollettu.

    (18)

    Sellaisten bensiinimoottorilla varustettujen ajoneuvojen, joiden tyyppihyväksyntästandardeissa määrätään, että ne olisi varustettava kehittyneellä päästönohjausjärjestelmällä, kuten lambda-anturilla ohjatulla kolmitoimisella katalysaattorilaitteistolla, säännöllisten päästötarkastusten standardien on oltava ankarampia kuin tavanomaisten ajoneuvojen osalta.

    (19)

    Moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi toteutettavista toimenpiteistä 13 päivänä lokakuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/69/EY ( 6 ) säädetään, että vuodesta 2000 on otettava käyttöön bensiinikäyttöisten henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen sisäiset valvontajärjestelmät (OBD-järjestelmät), joilla seurataan ajoneuvon päästöjen valvontajärjestelmän toimintaa käytössä. Uusien dieselkäyttöisten ajoneuvojen OBD-järjestelmiä on edellytetty vuodesta 2003.

    (20)

    Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa sulkea tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tietyt museoajoneuvoluokat. Jäsenvaltiot voivat myös vahvistaa omat tarkastusstandardinsa kyseisille ajoneuvoille. Viimeksi mainittu mahdollisuus ei saa johtaa siihen, että vahvistetaan tiukempia standardeja kuin ne, joiden mukaisesti kyseiset ajoneuvot on valmistettu.

    (21)

    On yleisesti saatavilla yksinkertaisia diagnostisia järjestelmiä, joita testauslaitokset voivat käyttää useimpien nopeudenrajoittimien testauksessa. Testattaessa ajoneuvoja, joissa ei voida käyttää yleisesti saatavilla olevia diagnostisia laitteita, viranomaisten on joko käytettävä ajoneuvon alkuperäiseltä valmistajalta saatavia laitteita tai huolehdittava siitä, että ajoneuvon valmistajan tai tämän edustajan asianmukainen testaustodistus hyväksytään.

    (22)

    Määräaikaistarkistuksia nopeudenrajoittimien asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi olisi helpotettava niissä ajoneuvoissa, joihin asennetaan uudet tallennuslaitteet (digitaalinen ajopiirturi) tieliikenteen valvontalaitteista annetun asetuksen (ETY) N:o 3821/85 sekä asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanosta annetun direktiivin 88/599/ETY muuttamisesta 24 päivänä syyskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2135/98 ( 7 ) mukaisesti. Kyseiset laitteet on asennettu uusiin ajoneuvoihin vuodesta 2003.

    (23)

    Takseja ja sairasautoja koskevat samat tekniset vaatimukset kuin henkilöautoja. Tarkastettavat kohteet voivat sen vuoksi olla samankaltaiset, vaikka tarkastusten suoritustiheys vaihtelisi.

    (24)

    Jäsenvaltioiden on kunkin oman toimivaltansa puitteissa valvottava ajoneuvoille suoritettavien katsastusten laatua ja menettelytapoja.

    (25)

    Komission olisi tarkastettava tämän direktiivin käytännön täytäntöönpanoa.

    (26)

    Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, joita ovat katsastuksia koskevan sääntelyn yhdenmukaistaminen, liikenteenharjoittajien välisen kilpailun vääristymisen estäminen ja ajoneuvojen asianmukaisen katsastamisen ja huoltamisen takaaminen, vaan ne voidaan suunnitellun toimen laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

    (27)

    Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 8 ) mukaisesti.

    (28)

    Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta määrittää tietyt vähimmäisstandardit ja testausmenetelmät ja mukauttaa ne tekniikan kehitykseen. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

    (29)

    Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä III olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,

    OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:



    I

    LUKU

    YLEISET MÄÄRÄYKSET

    1 artikla

    1.  Kussakin jäsenvaltiossa on suoritettava siinä valtiossa rekisteröidyille moottoriajoneuvoille sekä niiden perävaunuille ja puoliperävaunuille tämän direktiivin mukaiset määräaikaiset katsastukset.

    2.  Katsastettavien ajoneuvojen luokat, katsastusten toistumistiheys ja pakollisesti tarkastettavat kohteet luetellaan liitteissä I ja II.

    2 artikla

    Jäsenvaltion tai sen tähän tehtävään määräämän julkisyhteisön tai sen tähän tehtävään nimeämien ja tätä tarkoitusta varten valtuutettujen, mahdollisesti yksityisten, elinten tai laitosten, jotka toimivat valtion suorassa valvonnassa, on suoritettava tässä direktiivissä säädetyt katsastukset. Jos katsastuksista vastaavat laitokset suorittavat samalla ajoneuvojen korjauksia, jäsenvaltioiden on erityisesti huolehdittava, että katsastusten puolueettomuus ja korkea laatu säilytetään.

    3 artikla

    1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet sen todistamiseksi, että ajoneuvo on hyväksytty vähintään tämän direktiivin säännösten mukaisessa katsastuksessa.

    Näistä toimenpiteistä on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

    2.  Jäsenvaltiossa annettu todistus siitä, että kyseisen jäsenvaltion alueella rekisteröity moottoriajoneuvo ja sen perävaunu tai puoliperävaunu on hyväksytty vähintään tämän direktiivin säännösten mukaisessa katsastuksessa, on jokaisen muun jäsenvaltion tunnustettava samoin perustein kuin jos kyseinen valtio olisi antanut tämän todistuksen.

    3.  Jäsenvaltioiden on sovellettava soveltuvia menettelyjä sen varmistamiseksi, siinä määrin kuin se on mahdollista, että niiden alueella rekisteröityjen ajoneuvojen jarrutustehot vastaavat tässä direktiivissä esitettyjä vaatimuksia.



    II

    LUKU

    POIKKEUKSET

    4 artikla

    1.  Jäsenvaltioilla on oikeus jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle puolustusvoimien, palokuntien ja järjestysvallan ajoneuvot.

    2.  Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan jättää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tietyt ajoneuvot tai soveltaa niihin erityisiä säännöksiä, jos näillä ajoneuvoilla liikennöidään tai niitä käytetään poikkeuksellisissa oloissa, jos ajoneuvoja ei koskaan käytetä tai tuskin koskaan käytetään yleisillä teillä, ennen 1 päivää tammikuuta 1960 valmistetut museoajoneuvot mukaan luettuna, tai jos ne on väliaikaisesti poistettu liikenteestä.

    3.  Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan vahvistaa museoajoneuvoille omat katsastusstandardit.

    5 artikla

    Liitteiden I ja II määräyksistä riippumatta jäsenvaltiot voivat:

    a) aikaistaa ensimmäisen pakollisen katsastuksen määräaikaa ja tarvittaessa vaatia, että ajoneuvo määrätään katsastettavaksi ennen rekisteröintiä;

    b) lyhentää kahden peräkkäisen pakollisen katsastuksen välistä aikaa;

    c) määrätä vapaaehtoisten varusteiden katsastuksen pakolliseksi;

    d) lisätä tarkastettavia kohteita;

    e) ulottaa pakolliset määräaikaiset katsastukset koskemaan muita ajoneuvoluokkia;

    f) määrätä erityisiä lisäkatsastuksia;

    g) asettaa alueellaan rekisteröityjen ajoneuvojen jarrujärjestelmille liitteessä II esitettyjä vaatimuksia tiukempia vähimmäissuorituskykystandardeja ja sisällyttää katsastukseen jarrutarkastuksen suuremmalla kuormituksella sillä edellytyksellä, että nämä vaatimukset eivät ylitä niitä, joita sovellettiin ajoneuvotyypin alkuperäisessä tyyppihyväksynnässä.



    III

    LUKU

    LOPPUSÄÄNNÖKSET

    6 artikla

    1.  Komissio antaa liitteessä II lueteltujen kohteiden tarkastamisessa noudatettavien vähimmäisstandardien ja -menetelmien määrittämiseksi tarvittavat erityisdirektiivit sekä hyväksyy muutokset, jotka ovat tarpeen näiden standardien ja menetelmien mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen.

    2.  Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

    7 artikla

    1.  Komissiota avustaa moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevan direktiivin mukauttamista tekniseen kehitykseen käsittelevä komitea.

    2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

    8 artikla

    Komissio tarkastelee viimeistään kolmen vuoden kuluttua nopeudenrajoittimien määräaikaisten tarkastusten aloittamisesta, ovatko säädetyt tarkastukset siihen mennessä saadun kokemuksen perusteella riittäviä viallisten tai käsiteltyjen nopeudenrajoittimien havaitsemiseksi ja olisiko voimassa olevaa sääntelyä muutettava.

    9 artikla

    Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

    10 artikla

    Kumotaan direktiivi 96/96/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä III olevassa A osassa mainituilla säädöksillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia liitteessä III olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

    Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

    11 artikla

    Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    12 artikla

    Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.




    LIITE I



    KATSASTETTAVAT AJONEUVOLUOKAT JA KATSASTUSTEN TOISTUMISTIHEYS

    Ajoneuvoluokat

    Katsastusten toistumistiheys

    1.  Moottoriajoneuvot, joita käytetään matkustajien kuljettamiseen ja joissa on kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta

    Vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen vuosittain

    2.  Moottoriajoneuvot, joita käytetään tavaroiden kuljettamiseen ja joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg

    Vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen vuosittain

    3.  Perävaunut ja puoliperävaunut, joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg

    Vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen vuosittain

    4.  Taksit, sairasautot

    Vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen vuosittain

    5.  Vähintään nelipyöräiset moottoriajoneuvot, joita tavallisesti käytetään tavaroiden maantiekuljetukseen ja joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg, ei kuitenkaan maataloustraktorit ja -koneet

    Neljän vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen joka toinen vuosi

    6.  Vähintään nelipyöräiset moottoriajoneuvot, joita käytetään matkustajien kuljettamiseen ja joissa on kuljettajan istuimen lisäksi enintään kahdeksan istuinta

    Neljän vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen joka toinen vuosi

    ▼M1




    LIITE II

    PAKOLLISESTI TARKASTETTAVAT KOHTEET

    SISÄLLYSLUETTELO

    1.

    Johdanto

    2.

    Tarkastuksen sisältö

    3.

    Katsastustodistus

    4.

    Tarkastusta koskevat vähimmäisvaatimukset

    0.

    Ajoneuvon tunnistus

    1.

    Jarrulaitteet

    2.

    Ohjaus

    3.

    Näkyvyys

    4.

    Valaisimet, heijastimet ja sähkölaitteet

    5.

    Akselit, pyörät, renkaat ja pyöräntuenta

    6.

    Runko ja kori varusteineen

    7.

    Muut varusteet

    8.

    Ympäristöhaitat

    9.

    Lisätarkastukset M2- ja M3-luokan ajoneuvoille, joilla kuljetetaan matkustajia

    1.   JOHDANTO

    Tässä liitteessä määritellään ajoneuvon järjestelmät ja osat, jotka on tarkastettava. Siinä määritellään tarkastuksissa käytettävät menetelmät sekä perusteet, joiden mukaisesti määritetään, onko ajoneuvo hyväksyttävässä kunnossa.

    Jos ajoneuvosta on löydetty lueteltuja tarkastettavia kohteita koskevia puutteita, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on määrättävä menettelystä niiden edellytysten vahvistamiseksi, joilla ajoneuvon käyttö sallitaan siihen asti, kunnes se läpäisee uuden katsastuksen.

    Katsastukseen on sisällyttävä ainakin seuraavassa luetellut kohteet, jos nämä koskevat katsastettavan ajoneuvon varusteita kyseisessä jäsenvaltiossa.

    Katsastuksessa olisi käytettävä nykyisin saatavilla olevia tekniikoita ja laitteita, eikä siinä pitäisi käyttää työkaluja ajoneuvon osien purkamiseen tai poistamiseen.

    Kaikkia lueteltuja kohteita olisi pidettävä pakollisina ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksessa, lukuun ottamatta kirjaimella X merkittyjä kohteita, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen, mutta joita ei pidetä olennaisina määräaikaiskatsastuksessa.

    Hylkäysperusteita ei sovelleta, jos niissä viitataan vaatimuksiin, joita ei ollut säädetty ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleessa ajoneuvon tyyppihyväksyntälainsäädännössä tai jälkiasennusta koskevissa vaatimuksissa.

    Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi kokeilla niitä käsin, arvioida niiden aiheuttamaa ääntä tai käyttää muita soveltuvia työkaluja vaatimattomia tarkastusmenetelmiä.

    2.   TARKASTUKSEN SISÄLTÖ

    Tarkastukseen on sisällyttävä ainakin seuraavassa mainitut kohteet, jos nämä koskevat katsastettavaan ajoneuvoon asennettuja varusteita:

    1) Ajoneuvon tunnistus

    2) Jarrulaitteet

    3) Ohjaus

    4) Näkyvyys

    5) Valaisinlaitteet ja sähköjärjestelmän osat

    6) Akselit, pyörät, renkaat, pyöräntuenta

    7) Runko ja kori varusteineen

    8) Muut varusteet

    9) Ympäristöhaitat

    10) Lisätarkastukset M2- ja M3-luokan ajoneuvoille, joilla kuljetetaan matkustajia

    3.   KATSASTUSTODISTUS

    Ajoneuvon käyttäjälle tai kuljettajalle on ilmoitettava kirjallisesti puutteista, testien tuloksista ja oikeudellisista seurauksista.

    Ajoneuvon pakollisessa määräaikaistarkastuksessa annettavaan katsastustodistukseen on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

    1) valmistenumero

    2) rekisterikilven numero ja rekisteröintivaltion kansallisuustunnus

    3) katsastuksen paikka ja päivämäärä

    4) matkamittarin lukema katsastushetkellä, jos saatavilla

    5) ajoneuvoluokka, jos saatavilla

    6) havaitut puutteet (on suositeltavaa noudattaa tämän liitteen 5 kohdan numerojärjestystä) ja puutteen luokka

    7) yleisarvio ajoneuvosta

    8) seuraavan määräaikaiskatsastuksen ajankohta (jos tätä tietoa ei anneta muulla tavoin)

    9) katsastuslaitoksen nimi ja katsastuksen suorittaneen tarkastajan allekirjoitus tai tunniste.

    4.   TARKASTUSTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

    Tarkastukseen on sisällyttävä vähintään jäljempänä luetellut kohteet ja siinä on sovellettava jäljempänä lueteltuja vaatimuksia ja menetelmiä. Hylkäysperusteet ovat esimerkkejä mahdollisesti havaittavista puutteista.



    Kohde

    Menetelmä

    Hylkäysperusteet

    0.  AJONEUVON TUNNISTUS

    0.1  Rekisterikilvet (jos niitä edellytetään vaatimuksissa ())

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Rekisterikilpi puuttuu tai kiinnitys puutteellinen.

    b)  Merkintä puuttuu tai se ei ole luettavissa.

    c)  Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai tallenteita.

    0.2  Ajoneuvon tunniste-/valmiste-/sarjanumero

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Puuttuu tai ei löydy.

    b)  Epätäydellinen, ei luettavissa.

    c)  Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai tallenteita.

    1.  JARRULAITTEET

    1.1  Mekaaninen kunto ja toiminta

    1.1.1  Käyttöjarrupolkimen/-vivun laakerointi

    Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

    Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna.

    a)  Laakerointi liian kireä.

    b)  Erittäin kulunut tai liikaa välystä.

    1.1.2  Jarrupolkimen/-vivun kunto ja liike jarrutettaessa

    Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

    Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna.

    a)  Liian suuri tai riittämätön liikevara.

    b)  Jarrun käyttölaite ei palauta asianmukaisesti

    c)  Jarrupolkimen liukueste puuttuu, kiinnitys puutteellinen tai kulunut

    1.1.3  Alipainepumppu tai kompressori ja painesäiliöt

    Osien silmämääräinen tarkastus normaalissa käyttöpaineessa. Tarkastetaan ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika sekä varoitusmerkin, monipiirisuojaventtiilin ja paineenrajoitusventtiilin toiminta.

    a)  Yli- tai alipaine riittämätön toistuviin jarrutuksiin (vähintään kaksi jarrun käyttökertaa) varoitusmerkin syttyessä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen).

    b)  Ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika ei ole vaatimusten () mukainen.

    c)  Monipiirisuojaventtiili tai paineenrajoitusventtiili ei toimi.

    d)  Ilmavuoto, joka aiheuttaa selvää paineen laskua, tai havaittavissa olevia vuotoja.

    e)  Ulkoinen vaurio, joka todennäköisesti vaikuttaa jarrujärjestelmän toimintaan.

    1.1.4  Varoituslaite tai painemittari

    Toiminnan tarkastus.

    Varoituslaite tai painemittari on viallinen.

    1.1.5  Käsikäyttöinen jarruventtiili

    Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

    a)  Käyttölaite murtunut, vahingoittunut tai erittäin kulunut.

    b)  Käyttölaite puutteellisesti kiinnitetty venttiiliin tai venttiilin kiinnitys puutteellinen.

    c)  Löysiä liitoksia tai vuotoja järjestelmässä.

    d)  Epätyydyttävä toiminta.

    1.1.6  Seisontajarru, sen käyttövipu, käyttövivun lukituslaite, sähköinen seisontajarru

    Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

    a)  Lukitus ei pidä kunnolla.

    b)  Vivun akseli tai lukitusmekanismi on liian kulunut.

    c)  Vivun liikekulma on liian suuri (virheellinen säätö).

    d)  Käyttövipu puuttuu tai on vaurioitunut tai toimimaton.

    e)  Virheellinen toiminta, varoitusmerkki näyttää toimintahäiriötä.

    1.1.7  Jarruventtiilit (poljinventtiilit, pikapoistoventtiilit, säätöventtiilit)

    Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

    a)  Venttiili on vahingoittunut tai vuotaa.

    b)  Kompressorin liiallinen öljyvuoto paineilmajärjestelmään.

    c)  Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

    d)  Hydraulinesteen vuoto.

    1.1.8  Perävaunun jarrujen letkujen liittimet (sähkö ja paineilma)

    Irrotetaan ja kytketään uudelleen kaikki jarrujärjestelmän liittimet vetoauton ja perävaunun välillä.

    a)  Erotusventtiili tai itsesulkeutuva venttiili viallinen.

    b)  Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

    c)  Vuoto.

    d)  Virheellinen toiminta.

    1.1.9  Painevaraaja, painesäiliö

    Silmämääräinen tarkastus

    a)  Säiliö vahingoittunut, syöpynyt tai vuotaa.

    b)  Tyhjennyslaite ei toimi.

    c)  Säiliön kiinnitys viallinen tai riittämätön.

    1.1.10  Jarrutehostin, pääsylinteri (hydraulijärjestelmät)

    Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

    a)  Jarrutehostin on viallinen tai tehoton.

    b)  Pääsylinteri on viallinen tai vuotaa.

    c)  Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen.

    d)  Jarrunestettä liian vähän.

    e)  Pääsylinterin säiliön kansi puuttuu.

    f)  Jarrunesteen varoitusvalo palaa tai on viallinen.

    g)  Jarrunesteen pinnan varoituslaite toimii virheellisesti jarrunesteen pinnan ollessa liian alhaalla.

    1.1.11  Jarruputket

    Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

    a)  Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

    b)  Vuoto.

    c)  Putket ovat vahingoittuneet tai liiallisesti syöpyneet.

    d)  Putket on sijoitettu väärin.

    1.1.12  Jarruletkut

    Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

    a)  Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

    b)  Letkut ovat vahingoittuneet, hankautuneet, kiertyneet tai liian lyhyet.

    c)  Vuoto.

    d)  Kudosvaurio.

    e)  Letkut ovat huokoiset.

    1.1.13  Jarruhihnat ja -palat

    Silmämääräinen tarkastus

    a)  Jarruhihna tai -pala on erittäin kulunut.

    b)  Jarruhihna tai -pala on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

    c)  Jarruhihna tai -pala puuttuu.

    1.1.14  Jarrurummut, jarrulevyt

    Silmämääräinen tarkastus

    a)  Jarrurumpu tai -levy on erittäin kulunut, siinä on naarmuja tai halkeamia tai se on puutteellisesti kiinnitetty tai murtunut.

    b)  Jarrurumpu tai -levy on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

    c)  Jarrurumpu tai -levy puuttuu.

    d)  Puutteellisesti kiinnitetty.

    1.1.15  Jarruvaijerit, tangot, vivut, jarrulaitteiden liitännät

    Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

    a)  Vaijerit ovat vahingoittuneet tai kiertyneet.

    b)  Osa on erittäin kulunut tai syöpynyt.

    c)  Puutteellisesti kiinnitetty.

    d)  Vaijerinohjain on viallinen.

    e)  Jarrujärjestelmän vapaa liikkuminen on estynyt.

    f)  Jarrulaitteiden liikkuminen on epänormaalia virheellisen säädön tai liiallisen kulumisen vuoksi.

    1.1.16  Jarrujen toimilaitteet (sisältäen jousijarrut tai hydraulisylinterit)

    Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

    a)  Toimilaite on murtunut tai vahingoittunut.

    b)  Toimilaite ei ole riittävän tiivis.

    c)  Toimilaitteen kiinnitys puutteellinen.

    d)  Toimilaite on erittäin syöpynyt.

    e)  Sylinterin liikepituus on liian pieni tai liian suuri.

    f)  Pölysuojus puuttuu tai on vahingoittunut.

    1.1.17  Kuormantunteva jarruventtiili

    Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

    a)  Viallinen liitäntä.

    b)  Liitäntä on säädetty virheellisesti.

    c)  Venttiili on juuttunut tai toimimaton.

    d)  Venttiili puuttuu.

    e)  Arvokilpi puuttuu.

    f)  Tiedot eivät ole luettavissa tai ne eivät ole vaatimusten () mukaiset.

    1.1.18  Automaattisesti säätyvät jarruvivut ja niiden ilmaisimet

    Silmämääräinen tarkastus

    a)  Mekanismi on vahingoittunut, juuttunut tai liikkuu epänormaalisti tai se on liian kulunut tai virheellisesti säädetty.

    b)  Mekanismi toimii puutteellisesti.

    c)  Virheellisesti asennettu tai korvattu.

    1.1.19  Hidastinjärjestelmä (jos asennettu tai vaadittu)

    Silmämääräinen tarkastus

    a)  Asennuksessa tai kiinnityksissä on puutteita.

    b)  Järjestelmässä on ilmeisiä puutteita tai se puuttuu.

    1.1.20  Perävaunun jarrujen automaattinen toiminta

    Irrotetaan vetoauton ja perävaunun välinen jarrukytkentä.

    Perävaunun jarru ei mene automaattisesti päälle kun kytkentä irrotetaan.

    1.1.21  Koko jarrujärjestelmä

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Muut järjestelmän laitteet (esim. pakkasnestepumppu, ilmankuivain jne.) ovat ulkoisesti vahingoittuneita tai liian syöpyneitä tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti jarrujärjestelmään.

    b)  Ilma- tai pakkasnestevuoto.

    c)  Minkä tahansa osan kiinnitys on viallinen tai riittämätön.

    d)  Mitä tahansa osaa on korjattu tai muutettu epäasianmukaisesti (1).

    1.1.22  Mittausliittimet (jos asennettu tai vaadittu)

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Puuttuvat.

    b)  Vahingoittuneet, huonosti kiinnitetyt tai vuotavat.

    1.2  Käyttöjarrun suorituskyky ja teho

    1.2.1  Suorituskyky

    Testaus staattisella jarrutestauslaitteella tai, jos tämä ei ole mahdollista, testaus koeajon aikana; jarrutusta lisätään asteittainen enimmäisvoimaan asti.

    a)  Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarrutusvoima.

    b)  Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta.

    c)  Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

    d)  Liian pitkä viive jossakin pyörässä.

    e)  Jarruvoiman liiallinen vaihtelu yhden täyden pyörän kierroksen aikana.

    1.2.2  Jarrutussuhde

    Testaus staattisella jarrutestauslaitteella tai, jos tämä ei ole teknisistä syistä mahdollista, testaus koeajon aikana tallentavan hidastuvuusmittarin avulla. Ajoneuvot tai perävaunut, joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg, on tarkastettava ISO 21069 -standardin mukaisesti tai vastaavilla menetelmillä.

    Koeajon aikana tehtävät testit on toteutettava kuivissa olosuhteissa tasaisella ja suoralla tiellä.

    Ei saavuta vähintään seuraavaa vähimmäistasoa:

    Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ensimmäisen kerran tämän direktiivin voimaantulon jälkeen:

    — Luokka N1: 50 %

    — Luokka M1: 58 %

    — Luokat M2 ja M3: 50 %

    — Luokat N2 ja N3: 50 %

    — Luokat O2 (XX) (), O3 ja O4

    — 

    — puoliperävaunut: 45 %

    — perävaunut: 50 %

    Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ennen tämän direktiivin voimaantuloa:

    Luokka N1: 45 %

    Luokat M1, M2 ja M3: 50 % (2)

    Luokat N2 ja N3: 43 % (3)

    Luokat O2 (XX) (), O3 ja O4: 40 % (4)

    Muut luokat (XX) ():

    — L-luokat (molemmat jarrut):

    — 

    — Luokka L1e: 42 %

    — Luokat L2e ja L6e: 40 %

    — Luokka L3e: 50 %

    — Luokka L4e: 46 %

    — Luokat L5e ja L7e: 44 %

    — L-luokat (takajarrut):

    — 

    — kaikki luokat: 25 %

    1.3  Toisiojarrun (hätäjarrun) suorituskyky ja teho (jos toteutettu erillisellä järjestelmällä)

    1.3.1  Suorituskyky

    Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.1 kohdassa määriteltyä menetelmää.

    a)  Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarrutusvoima.

    b)  Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta.

    c)  Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

    1.3.2  Jarrutussuhde

    Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.2 kohdassa määriteltyä menetelmää.

    Jarrutussuhde on alle 50 prosenttia (5) 1.2.2 kohdassa tarkoitetusta käyttöjarrun suhteesta suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai, puoliperävaunun osalta, suhteessa sallittujen akselipainojen summaan.

    (lukuun ottamatta luokkia L1e ja L3e).

    1.4  Seisontajarrun suorituskyky ja teho

    1.4.1  Suorituskyky

    Jarru kytketään staattisessa jarrutestauslaitteessa ja/tai koeajon aikana hidastuvuusmittarin kanssa suoritettavassa testissä.

    Jarru ei toimi toisella puolella, tai jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvo poikkeaa liiaksi suorasta linjasta.

    1.4.2  Jarrutussuhde

    Testaus staattisella jarrutestauslaitteella tai koeajon aikana suoritettava testi osoittavan tai tallentavan hidastuvuusmittarin avulla tai pysäyttämällä ajoneuvo mäkeen, jonka kaltevuus on tunnettu. Tavarankuljetusajoneuvot olisi testattava kuormattuina, mikäli mahdollista.

    Kokonaisjarruvoima alle 16 % ajoneuvon suurimmasta sallitusta massasta, ellei pyörät lukkiudu. Ajoneuvoyhdistelmällä vetoauton jarruvoima alle 12 % yhdistelmän suurimmasta sallitusta massasta.

    (lukuun ottamatta luokkia L1e ja L3e).

    1.5  Hidastinjärjestelmän suorituskyky

    Silmämääräinen tarkastus ja, mikäli mahdollista, järjestelmän toimivuuden testaus.

    a)  Teho ei ole portaattomasti muuttuva (ei sovelleta pakokaasujarrujärjestelmiin).

    b)  Järjestelmä ei toimi.

    1.6  Lukkiutumattomat jarrut (ABS)

    Silmämääräinen tarkastus ja varoitusmerkin tarkastus.

    a)  Varoitusmerkki ei toimi.

    b)  Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö.

    c)  Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut.

    d)  Johdotus vahingoittunut.

    e)  Muita osia puuttuu tai ne ovat vahingoittuneet.

    1.7  Sähköinen jarrujärjestelmä (EBS)

    Varoitusmerkin silmämääräinen tarkastus.

    a)  Varoitusmerkki ei toimi.

    b)  Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö.

    2.  OHJAUS

    2.1  Mekaaninen kunto

    2.1.1  Ohjausvaihteen kunto

    Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät irti maasta tai kääntöpöydillä; ohjauspyörää pyöritetään ääriasennosta ääriasentoon. Ohjausvaihteen toiminnan silmämääräinen tarkastus.

    a)  Ohjausvaihde takertelee.

    b)  Kääntöakseli vääntynyt tai kiilat kuluneet.

    c)  Kääntöakseli erittäin kulunut.

    d)  Kääntöakselin liike liian suuri.

    e)  Vuoto.

    2.1.2  Ohjausvaihteen kiinnitys

    Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon pyörien paino kohdistuu maahan; ohjauspyörää/ohjaustankoa pyöritetään myötä- ja vastapäivään tai käytetään erityistä välystentarkistuslaitetta. Tarkastetaan silmämääräisesti ohjausvaihteen kiinnitys runkoon.

    a)  Kiinnitys puutteellinen.

    b)  Rungossa olevat kiinnitysreiät ovat soikeat.

    c)  Kiinnityspultteja puuttuu tai niitä on murtunut.

    d)  Ohjausvaihde vaurioitunut.

    2.1.3  Ohjausvivuston kunto

    Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät maassa; ohjauspyörää pyöritetään myötä- ja vastapäivään tai käytetään erityistä välystentarkistuslaitetta. Tarkastetaan silmämääräisesti ohjauksen osien kuluneisuus, murtumat ja turvallisuus.

    a)  Liikettä sellaisten osien välillä, joiden pitäisi olla kiinteitä.

    b)  Nivelissä liiallista kulumista.

    c)  Murtuma tai muodonmuutos.

    d)  Ohjausvivuston nivelien kiinnityksen varmistus puuttuu.

    e)  Osien virheellinen asennus (esim. raidetanko tai vetonivel).

    f)  Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

    g)  Pölysuojus puuttuu tai se on vahingoittunut tai erittäin huonossa kunnossa.

    2.1.4  Ohjausvivuston toiminta

    Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät maassa ja moottori käynnissä (ohjaustehostin); ohjauspyörää pyöritetään ääriasennosta ääriasentoon. Vivuston liikkeiden silmämääräinen tarkastus.

    a)  Ohjausvivuston liikkuva osa osuu johonkin rungon kiinteään osaan.

    b)  Ohjauksen rajoittimet eivät toimi tai puuttuvat.

    2.1.5  Ohjaustehostin

    Tarkastetaan, onko ohjausjärjestelmässä vuotoja, ja tarkastetaan hydraulinesteen taso säiliössä (jos näkyvillä). Tarkastetaan ohjaustehostimen toiminta pyörät maassa ja moottori käynnissä.

    a)  Nestevuoto.

    b)  Nestettä liian vähän.

    c)  Mekanismi ei toimi.

    d)  Mekanismi murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.

    e)  Osat on asennettu virheellisesti tai ne osuvat toisiinsa.

    f)  Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

    g)  Vaijerit/letkut vahingoittuneita, erittäin syöpyneitä.

    2.2  Ohjauspyörä, ohjauspylväs ja ohjaustanko

    2.2.1  Ohjauspyörän/ohjaustangon kunto

    Pyörien ollessa maassa heilutetaan ohjauspyörää sivulta sivulle suorassa kulmassa ohjauspylvääseen nähden ja samalla kohdistetaan siihen painetta alas- ja ylöspäin. Välyksen silmämääräinen tarkastus.

    a)  Ohjauspyörän ja -pylvään välillä liiallinen välys.

    b)  Kiinnitys puutteellinen.

    c)  Murtuma tai löysyyttä ohjauspyörän keskiössä, kehässä tai puolissa.

    2.2.2  Ohjauspylväs/haarukat

    Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon massa kohdistuu maahan; ohjauspyörää painetaan ja vedetään ohjauspylvään suuntaisesti ja ohjauspyörää/ohjaustankoa työnnetään eri suuntiin suorassa kulmassa ohjauspylvääseen/haarukkaan nähden. Välyksen ja joustokytkinten tai murrosnivelten kunnon silmämääräinen tarkastus.

    a)  Ohjauspyörän keskiön liiallinen liike.

    b)  Ohjauspylvään yläpään liian suuri säteittäinen liike pylvään keskiviivaan nähden.

    c)  Joustokytkin vaurioitunut.

    d)  Kiinnitys puutteellinen.

    e)  Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

    2.3  Ohjauksen välys

    Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon massa on pyörien varassa, ohjaustehostimella varustettujen ajoneuvojen moottori on käynnissä ja pyörät osoittavat suoraan eteenpäin; ohjauspyörää käännetään kevyesti myötä- ja vastapäivään niin pitkälle kuin mahdollista pyörien liikkumatta. Välyksen silmämääräinen tarkastus.

    Ohjauksessa liikaa välystä (esim. ohjauspyörän kehällä sijaitsevan pisteen liike on yli viidesosa ohjauspyörän halkaisijasta tai se ei ole vaatimusten () mukainen).

    2.4  Pyörien suuntaus ()

    Tarkastetaan ohjaavien pyörien suuntaus sopivilla laitteilla.

    Pyörien suuntaus ei ole ajoneuvovalmistajan tietojen tai vaatimusten () mukainen.

    2.5  Perävaunun ohjaavan akselin kääntöpöytä

    Silmämääräinen tarkastus tai tarkastus välystentarkistuslaitteella.

    a)  Jokin osa vahingoittunut tai murtunut.

    b)  Liikaa välystä.

    c)  Kiinnitys puutteellinen.

    2.6  Sähkötoiminen ohjaustehostin (EPS)

    Silmämääräinen tarkastus ja sen tarkastus, että ohjauspyörän asento vastaa pyörien asentoa, kun moottori käynnistetään/sammutetaan.

    a)  EPS-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä.

    b)  Ohjauspyörän asento ei vastaa pyörien asentoa.

    c)  Ohjaustehostin ei toimi.

    3.  NÄKYVYYS

    3.1  Näkökenttä

    Silmämääräinen tarkastus kuljettajan istuimelta.

    Kuljettajan näkökentässä on este, joka haittaa näkyvyyttä eteen tai sivuille.

    3.2  Lasin kunto

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Lasi tai läpinäkyvä paneeli (jos sallittu) haljennut tai naarmuuntunut/hankautunut.

    b)  Lasi tai läpinäkyvä paneeli (mukaan luettuina heijastavat tai sävytetyt kalvot) ei ole vaatimusten () mukainen. (XX) ()

    c)  Lasi tai läpinäkyvä paneeli vaurioitunut.

    3.3  Taustapeilit tai epäsuoran näkemisen laitteet

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Peili tai laite puuttuu tai sitä ei ole asennettu vaatimusten () mukaisesti.

    b)  Peili tai laite ei toimi tai se on vahingoittunut, löysä tai puutteellisesti kiinnitetty.

    3.4  Tuulilasinpyyhkimet

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Pyyhkijät eivät toimi tai puuttuvat.

    b)  Pyyhkijän sulka puuttuu tai vaurioitunut.

    3.5  Tuulilasin pesulaite

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Pesulaitteen toiminta riittämätön.

    3.6  Huurteenpoistojärjestelmä (X) ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Järjestelmä ei toimi tai toiminta puutteellinen.

    4.  VALAISIMET, HEIJASTIMET JA SÄHKÖLAITTEET

    4.1  Ajovalaisimet

    4.1.1  Kunto ja toiminta

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Valo/valonlähde vaurioitunut tai puuttuu.

    b)  Heijastusjärjestelmä (heijastinpinta ja lasi) vaurioitunut tai puuttuu.

    c)  Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

    4.1.2  Suuntaus

    Määritetään kunkin ajovalaisimen vaakasuora suuntaus lähivaloilla ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla tai pystysuoraa tasoa vasten.

    Ajovalaisimen suuntaus ei ole vaatimuksissa () asetetuissa rajoissa.

    4.1.3  Kytkennät

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Kytkin ei toimi vaatimusten () mukaisesti (samaan aikaan syttyvien ajovalaisimien lukumäärä).

    b)  Käyttölaitteen toiminta puutteellinen.

    4.1.4  Vaatimustenmukaisuus ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten () mukainen.

    b)  Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka selvästi heikentävät valotehoa tai muuttavat valon väriä.

    c)  Valonlähde ja valaisin eivät ole yhteensopivia.

    4.1.5  Suuntauksensäätöjärjestelmä (jos pakollinen)

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos mahdollista.

    a)  Laite ei toimi.

    b)  Käsisäätöistä laitetta ei voi käyttää kuljettajan istuimelta.

    4.1.6  Ajovalaisimien pesulaite (jos pakollinen)

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos mahdollista.

    Laite ei toimi.

    4.2  Etu- ja takavalaisimet, sivuvalaisimet ja äärivalaisimet

    4.2.1  Kunto ja toiminta

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Valonlähde viallinen.

    b)  Viallinen lasi.

    c)  Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

    4.2.2  Kytkennät

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Kytkin ei toimi vaatimusten () mukaisesti.

    b)  Käyttölaitteen toiminta puutteellinen.

    4.2.3  Vaatimustenmukaisuus ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten () mukainen.

    b)  Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka heikentävät valotehoa tai muuttavat valon väriä.

    4.3  Jarruvalaisimet

    4.3.1  Kunto ja toiminta

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Valonlähde viallinen.

    b)  Viallinen lasi.

    c)  Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

    4.3.2  Kytkennät

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Kytkin ei toimi vaatimusten () mukaisesti.

    b)  Käyttölaitteen toiminta puutteellinen.

    4.3.3  Vaatimustenmukaisuus ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten () mukainen.

    4.4  Suuntavalaisimet ja hätävilkkukytkentä

    4.4.1  Kunto ja toiminta

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Valonlähde viallinen.

    b)  Viallinen lasi.

    c)  Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

    4.4.2  Kytkennät

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Kytkin ei toimi vaatimusten () mukaisesti.

    4.4.3  Vaatimustenmukaisuus ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten () mukainen.

    4.4.4  Vilkkumistiheys

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Vilkkumistiheys ei ole vaatimusten () mukainen.

    4.5  Etu- ja takasumuvalaisimet

    4.5.1  Kunto ja toiminta

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Valonlähde viallinen.

    b)  Viallinen lasi.

    c)  Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

    4.5.2  Suuntaus (X) ()

    Toiminnan kokeilu ja tarkastus ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla.

    Etusumuvalojen suuntaus virheellinen vaakatasossa, kun valokuviolla on ääriraja.

    4.5.3  Kytkennät

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Kytkin ei toimi vaatimusten () mukaisesti.

    4.5.4  Vaatimustenmukaisuus ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten () mukainen.

    b)  Kytkentä ei toimi vaatimusten () mukaisesti.

    4.6  Peruutusvalaisimet

    4.6.1  Kunto ja toiminta

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Valonlähde viallinen.

    b)  Viallinen lasi.

    c)  Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

    4.6.2  Vaatimustenmukaisuus ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten () mukainen.

    b)  Kytkentä ei toimi vaatimusten () mukaisesti.

    4.6.3  Kytkennät

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Kytkin ei toimi vaatimusten () mukaisesti.

    4.7  Takarekisterikilven valaisin

    4.7.1  Kunto ja toiminta

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Valo suuntautuu suoraan taakse.

    b)  Valonlähde viallinen.

    c)  Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

    4.7.2  Vaatimustenmukaisuus ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Kytkentä ei toimi vaatimusten () mukaisesti.

    4.8  Heijastimet, näkyvyyttä parantavat (heijastavat) merkinnät ja takahuomiokilvet

    4.8.1  Kunto

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Heijastinlaite puutteellinen tai vahingoittunut.

    b)  Heijastin puutteellisesti kiinnitetty.

    4.8.2  Vaatimustenmukaisuus ()

    Silmämääräinen tarkastus.

    Heijastin tai sen väri tai sijoitus ei ole vaatimusten () mukainen.

    4.9  Valaisinlaitteiden pakolliset merkkivalaisimet

    4.9.1  Kunto ja toiminta

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Ei toimi.

    4.9.2  Vaatimustenmukaisuus ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Ei vaatimusten () mukainen.

    4.10  Vetoauton ja perävaunun tai puoliperävaunun väliset sähkökytkennät

    Silmämääräinen tarkastus: jos mahdollista, tarkastetaan kytkennän sähköinen jatkuvuus.

    a)  Kiinteät osat puutteellisesti kiinnitetty.

    b)  Eristys vaurioitunut.

    c)  Perävaunun tai vetoauton sähköliitännät toimivat virheellisesti.

    4.11  Sähköjohdot

    Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa, joissain tapauksissa tarkastus myös moottoritilan sisältä.

    a)  Johtojen kiinnitys puutteellinen.

    b)  Johdot huonossa kunnossa.

    c)  Eristys vaurioitunut.

    4.12  Ei-pakolliset valaisimet ja heijastimet (X) ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Valaisinta/heijastinta ei ole asennettu vaatimusten () mukaisesti.

    b)  Valaisimen toiminta ei ole vaatimusten () mukaista.

    c)  Valaisin/heijastin puutteellisesti kiinnitetty.

    4.13  Akku (akut)

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Puutteellinen kiinnitys.

    b)  Vuoto.

    c)  Viallinen kytkin (jos vaadittu).

    d)  Vialliset sulakkeet (jos vaadittu).

    e)  Riittämätön tuuletus (jos vaadittu).

    5.  AKSELIT, PYÖRÄT, RENKAAT JA PYÖRÄNTUENTA

    5.1  Akselit

    5.1.1  Akselit

    Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkituslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia.

    a)  Akselissa murtuma tai muodonmuutos.

    b)  Kiinnitys ajoneuvoon puutteellinen.

    c)  Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

    5.1.2  Olka-akselit

    Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkituslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia. Kuhunkin pyörään kohdistetaan pysty- tai sivuttaissuuntainen voima ja tarkkaillaan akselin ja olka-akselin välisen liikkeen suuruutta.

    a)  Olka-akseli murtunut.

    b)  Olkatappi ja/tai holkit erittäin kuluneet.

    c)  Liikaa liikettä olka-akselin ja akselin välillä.

    d)  Olka-akselin lukitus puutteellinen.

    5.1.3  Pyörän laakerit

    Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkituslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia. Ravistetaan pyörää tai kohdistetaan sivuttaissuuntainen voima kuhunkin pyörään ja tarkkaillaan pyörän liikettä ylöspäin suhteessa olka-akseliin.

    a)  Pyöränlaakerissa liikaa välystä.

    b)  Pyöränlaakeri liian tiukka, jumittunut.

    5.2  Vanteet ja renkaat

    5.2.1  Pyörän napa

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Pyörän muttereita tai pultteja puuttuu.

    b)  Napa kulunut tai vahingoittunut.

    5.2.2  Vanteet

    Kunkin vanteen molempien puolien silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

    a)  Murtumia tai puutteellinen hitsaus.

    b)  Renkaan lukkorenkaita ei ole asennettu asianmukaisesti.

    c)  Vanne vääntynyt tai erittäin kulunut.

    d)  Vanteen koko tai tyyppi ei ole vaatimusten () mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

    5.2.3  Renkaat

    Koko renkaan silmämääräinen tarkastus joko pyörittämällä pyörää siten, että pyörä on irti maasta ja ajoneuvo on tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa, tai liikuttamalla ajoneuvoa eteen ja taakse tarkastuskuilun päällä.

    a)  Renkaan koko, kantavuus, hyväksymismerkki tai nopeusluokka ei ole vaatimusten () mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

    b)  Samalla akselilla tai paripyörissä erikokoisia renkaita.

    c)  Samalla akselilla rakenteeltaan erilaisia renkaita (vyörenkaat/ristikudosrenkaat).

    d)  Renkaassa vakavia vaurioita tai viiltoja.

    e)  Renkaan urasyvyys ei ole vaatimusten () mukainen.

    f)  Rengas hankaa toiseen osaan.

    g)  Uudelleenpinnoitetut renkaat eivät ole vaatimusten () mukaiset.

    h)  Rengaspaineen valvontajärjestelmässä toimintahäiriö tai järjestelmä ilmeisen toimimaton.

    5.3  Pyöräntuenta

    5.3.1  Jouset ja kallistuksenvakaajat

    Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia.

    a)  Jouset puutteellisesti kiinnitetty runkoon tai akseliin.

    b)  Jousen osa vahingoittunut tai murtunut.

    c)  Jousi puuttuu.

    d)  Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

    5.3.2  Heilahduksenvaimentimet

    Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa tai tarkastus erityisvälineillä, jos niitä on saatavilla.

    a)  Heilahduksenvaimentimet puutteellisesti kiinnitetty runkoon, koriin tai akseliin.

    b)  Heilahduksenvaimennin vahingoittunut ja siinä on merkkejä vakavasta vuodosta tai toimintahäiriöstä.

    5.3.2.1  Vaimennustehon testaus (X) ()

    Käytetään erityislaitteita ja verrataan vasemman ja oikean puolen välistä eroa ja/tai verrataan mitattuja arvoja valmistajan antamiin absoluuttisiin arvoihin.

    a)  Merkittävä ero vasemman ja oikean puolen välillä.

    b)  Annettuja vähimmäisarvoja ei saavuteta.

    5.3.3  Vääntösauvat, tukivarret ja reaktiotangot

    Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia.

    a)  Osa puutteellisesti kiinnitetty runkoon, koriin tai akseliin.

    b)  Osa vahingoittunut, murtunut tai erittäin syöpynyt.

    c)  Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

    5.3.4  Jousituksen nivelet

    Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia.

    a)  Jousen riipuke ja/tai holkit tai jousituksen nivelet erittäin kuluneet.

    b)  Pölysuojus puuttuu tai vaurioitunut.

    5.3.5  Ilmajousitus

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Järjestelmä ei toimi.

    b)  Mikä tahansa osa vahingoittunut, muutettu tai vaurioitunut järjestelmän toimintaa haittaavalla tavalla.

    c)  Järjestelmässä korvin kuultava vuoto.

    6.  RUNKO JA KORI VARUSTEINEEN

    6.1  Runko ja kori varusteineen

    6.1.1  Yleinen kunto

    Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

    a)  Jonkin pitkittäis- tai poikittaisosan murtuma tai muodonmuutos.

    b)  Vahvistuslevyjen tai kiinnikkeiden kiinnitys puutteellinen.

    c)  Rakenteen lujuuteen vaikuttava ruostevaurio.

    6.1.2  Pakoputkisto ja äänenvaimentimet

    Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

    a)  Pakoputkisto puutteellisesti kiinnitetty tai vuotaa.

    b)  Pakokaasu pääsee ohjaamoon tai matkustajatilaan.

    6.1.3  Polttoainesäiliö ja -putket (myös lämmityslaitteen polttoainesäiliö ja putket)

    Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa; LPG/CNG-järjestelmissä käytetään vuodonilmaisinlaitteita.

    a)  Polttoainesäiliö tai -putket puutteellisesti kiinnitetty.

    b)  Polttoainetta vuotaa tai täyttöaukon kansi puuttuu tai ei toimi.

    c)  Vahingoittuneet tai hankautuneet putket.

    d)  Polttoaineen sulkuhana (jos vaadittu) ei toimi asianmukaisesti.

    e)  Seuraavista syistä aiheutuva palovaara:

    — vuotava polttoaine

    — polttoainesäiliö tai pakoputki epäasianmukaisesti suojattu

    — moottoritilan kunto.

    f)  LPG/CNG- tai vetyjärjestelmä ei ole vaatimusten () mukainen.

    6.1.4  Puskurit, sivusuojat ja taka-alleajosuojat

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Puutteellinen kiinnitys tai vaurioita, jotka voivat aiheuttaa vammoja kosketuksessa.

    b)  Laite selvästi vaatimusten () vastainen.

    6.1.5  Varapyörän teline (jos asennettu)

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Teline ei ole asianmukaisessa kunnossa.

    b)  Teline murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.

    c)  Vararengas puutteellisesti kiinnitetty telineeseen ja voi pudota.

    6.1.6  Vetolaitteet

    Kulumisen ja asianmukaisen toiminnan silmämääräinen tarkastus kiinnittäen erityistä huomiota asennettuihin turvalaitteisiin ja/tai tarkastus mittauslaitteella.

    a)  Jokin osa vahingoittunut, puutteellinen tai murtunut.

    b)  Jokin osa erittäin kulunut.

    c)  Kiinnitys puutteellinen.

    d)  Turvalaite puuttuu tai ei toimi asianmukaisesti.

    e)  Osoitin ei toimi.

    f)  Peittää rekisterikilven tai valaisimen (kun poissa käytöstä).

    g)  Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

    6.1.7  Vaihteisto

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Löysiä tai puuttuvia kiinnityspultteja.

    b)  Vaihteiston laakerit erittäin kuluneet.

    c)  Kardaaniakselin nivelristikko erittäin kulunut.

    d)  Vaurioituneet joustokytkimet.

    e)  Vetoakseli vahingoittunut tai vääntynyt.

    f)  Laakeripesä murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.

    g)  Pölysuojus puuttuu tai vaurioitunut.

    h)  Laiton muutos voimansiirtolaitteissa.

    6.1.8  Moottorikiinnikkeet

    Silmämääräinen tarkastus, ei välttämättä tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

    Kiinnikkeet huonokuntoiset, niissä on ilmeisiä ja vakavia vaurioita tai ne ovat löysät tai murtuneet.

    6.1.9  Moottorin suorituskyky

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Ohjausyksikköä muutettu laittomasti.

    b)  Laiton muutos moottorissa.

    6.2  Ohjaamo ja kuormakori

    6.2.1  Kunto

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Löystynyt tai vaurioitunut paneeli tai osa, joka voi aiheuttaa vammoja.

    b)  Runkopilarin kiinnitys puutteellinen.

    c)  Pakokaasu pääsee sisään.

    d)  Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

    6.2.2  Asennus

    Silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

    a)  Kori tai ohjaamo puutteellisesti kiinnitetty.

    b)  Kori/ohjaamo on selvästi vinossa runkoon nähden.

    c)  Korin/ohjaamon kiinnitys runkoon tai poikittaistukeen puutteellinen tai puuttuu.

    d)  Itsekantavan korin kiinnityspisteissä ruostevaurioita.

    6.2.3  Ovet ja ovenkahvat

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Ovi ei aukene tai sulkeudu kunnolla.

    b)  Ovi saattaa aueta vahingossa tai se ei pysy kiinni.

    c)  Ovet, saranat, kahvat tai pilari puuttuvat, löysiä tai vaurioituneita.

    6.2.4  Lattia

    Silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

    Lattia heikko tai vaurioitunut.

    6.2.5  Kuljettajan istuin

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Istuimen kiinnitys löysä tai sen rakenne viallinen.

    b)  Säätömekanismi ei toimi asianmukaisesti.

    6.2.6  Muut istuimet

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä.

    b)  Istuimia ei ole asennettu vaatimusten () mukaisesti.

    6.2.7  Hallintalaitteet

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Mikä tahansa ajoneuvon turvallisen käytön kannalta välttämätön hallintalaite ei toimi asianmukaisesti.

    6.2.8  Ohjaamon askelmat

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Askelma tai askelrengas puutteellisesti kiinnitetty.

    b)  Askelma tai rengas vaurioitunut niin, että voi aiheuttaa vammoja käyttäjille.

    6.2.9  Muut sisä- ja ulkovarusteet ja -laitteet

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Muiden varusteiden ja laitteiden kiinnitys puutteellinen.

    b)  Muu varuste tai laite ei ole vaatimusten () mukainen.

    c)  Vuotava hydraulilaite.

    6.2.10  Roiskesuojat ja roiskeläpät

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Puuttuu, löysällä tai erittäin syöpynyt.

    b)  Liian lähellä pyörää.

    c)  Ei vaatimusten () mukainen.

    7.  MUUT VARUSTEET

    7.1  Turvavyöt/lukot ja turvajärjestelmät

    7.1.1  Turvavöiden/lukkojen kiinnityksen turvallisuus

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Kiinnityspiste vaurioitunut.

    b)  Kiinnitys puutteellinen.

    7.1.2  Turvavöiden/lukkojen kunto

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Pakollinen turvavyö puuttuu tai sitä ei ole asennettu.

    b)  Turvavyö vaurioitunut.

    c)  Turvavyö ei ole vaatimusten () mukainen.

    d)  Turvavyön lukko vaurioitunut tai se ei toimi asianmukaisesti.

    e)  Turvavyön kelauslaite vaurioitunut tai se ei toimi asianmukaisesti.

    7.1.3  Turvavöiden voimanrajoittimet

    Silmämääräinen tarkastus.

    Voimanrajoitin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.

    7.1.4  Turvavöiden esikiristimet

    Silmämääräinen tarkastus.

    Esikiristin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.

    7.1.5  Turvatyyny

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Turvatyyny puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.

    b)  Turvatyyny ei selvästi toimi.

    7.1.6  Turvajärjestelmät

    Toimintahäiriön merkkivalon silmämääräinen tarkastus.

    Turvajärjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä.

    7.2  Tulensammutin (X) ()

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Puuttuu.

    b)  Ei vaatimusten () mukainen.

    7.3  Lukkolaite / Luvattoman käytön estävä laite

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Laite ei estä ajoneuvon käyttöä.

    b)  Viallinen tai lukitsee ajoneuvon tai estää sen käytön tahtomatta.

    7.4  Varoituskolmio (jos vaadittu) (X) ()

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Puuttuu tai puutteellinen.

    b)  Ei vaatimusten () mukainen.

    7.5  Ensiapupakkaus (jos vaadittu) (X) ()

    Silmämääräinen tarkastus.

    Puuttuu, puutteellinen tai ei vaatimusten () mukainen.

    7.6  Pyörän jarrukiilat (jos vaadittu) (X) ()

    Silmämääräinen tarkastus.

    Puuttuvat tai vaurioituneet.

    7.7  Äänimerkinantolaite

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Ei toimi.

    b)  Käyttölaite huonosti kiinnitetty.

    c)  Ei vaatimusten () mukainen.

    7.8  Nopeusmittari

    Silmämääräinen tarkastus tai toiminnan kokeilu koeajon aikana tai sähköisesti.

    a)  Ei asennettu vaatimusten () mukaisesti.

    b)  Ei toimi.

    c)  Valaistus ei toimi.

    7.9  Ajopiirturi (jos asennettu tai vaadittu)

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Ei asennettu vaatimusten () mukaisesti.

    b)  Ei toimi.

    c)  Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu.

    d)  Kalibrointikilpi puuttuu, huonosti luettavissa tai ei enää voimassa.

    e)  Laitteeseen on selvästi kajottu.

    f)  Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa.

    7.10  Nopeudenrajoitin (jos asennettu tai vaadittu)

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos laite käytettävissä.

    a)  Ei asennettu vaatimusten () mukaisesti.

    b)  Selvästi toimimaton.

    c)  Asetusnopeus väärä (jos tarkastetaan).

    d)  Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu.

    e)  Kalibrointikilpi puuttuu, huonosti luettavissa tai ei enää voimassa.

    f)  Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa.

    7.11  Matkamittari, jos saatavilla (X) ()

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Lukema selvästi muutettu (petos)

    b)  Selvästi toimimaton.

    7.12  Ajonvakautusjärjestelmä (ESC), jos asennettu tai vaadittu

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut.

    b)  Johdotus vahingoittunut.

    c)  Muita osia puuttuu tai ne ovat vahingoittuneet.

    d)  Kytkin vahingoittunut tai ei toimi asianmukaisesti.

    e)  ESC-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä.

    8.  YMPÄRISTÖHAITAT

    8.1  Melu

    8.1.1  Äänenvaimennusjärjestelmä

    Subjektiivinen arviointi (paitsi jos katsastaja katsoo, että sallittu melutaso saattaa ylittyä, jolloin voidaan suorittaa melumittaus äänitasomittarilla ajoneuvon ollessa paikallaan).

    a)  Vaatimuksissa () sallittu melutaso ylittyy.

    b)  Mikä tahansa äänenvaimennusjärjestelmän osa on löysä, saattaa irrota, vahingoittunut, väärin asennettu, puuttuu tai selvästi muutettu tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti melutasoon.

    8.2  Pakokaasupäästöt

    8.2.1  Bensiinimoottorin päästöt

    8.2.1.1  Pakokaasupäästöjen vähennyslaite

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Valmistajan asentama päästönvähennyslaite puuttuu, sitä on muutettu tai se on ilmeisen viallinen.

    b)  Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin.

    8.2.1.2  Pakokaasupäästöt

    Mittaukset vaatimusten () mukaisella pakokaasuanalysaattorilla. Niiden ajoneuvojen osalta, jotka on varustettu sisäisellä valvontajärjestelmällä (OBD-järjestelmällä), päästönvähennysjärjestelmän moitteeton toiminta voidaan tarkastaa OBD-laitteen asianmukaisen lukeman avulla ja tarkistamalla samanaikaisesti, että OBD-järjestelmä toimii moitteettomasti, vaihtoehtona sille, että tehdään päästömittaukset joutokäynnillä moottorin käyttöä koskevien valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten () mukaisesti.

    a)  Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot;

    b)  tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot:

    i)  ajoneuvot, joissa ei ole kehittynyttä päästönvähennysjärjestelmää:

    — 4,5 %, tai

    — 3,5 %

    riippuen siitä, mikä on vaatimuksissa () määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

    ii)  ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönvähennysjärjestelmä:

    — joutokäynnillä: 0,5 %

    — korotetulla joutokäynnillä: 0,3 %

    — tai

    — joutokäynnillä: 0,3 % (6)

    — korotetulla joutokäynnillä: 0,2 %

    riippuen siitä, mikä on vaatimuksissa () määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

    c)  Lambda-arvo ei ole välillä 1 ± 0,03 tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen.

    d)  OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä.

    8.2.2  Dieselmoottorin päästöt

    8.2.2.1  Pakokaasupäästöjen vähennyslaite

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Valmistajan asentama päästönvähennyslaite puuttuu tai on ilmeisen viallinen.

    b)  Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin.

    8.2.2.2  Pakokaasujen läpinäkyvyys

    Tätä vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1980.

    a)  Pakokaasujen läpinäkyvyyden mittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä.

    b)  Ajoneuvon esivalmistelu:

    1.  Ajoneuvo voidaan testata ilman esivalmistelua, mutta turvallisuussyistä olisi tarkistettava, että moottori on saavuttanut käyntilämpötilan ja että se on mekaanisesti tyydyttävässä kunnossa.

    2.  Esivalmistelua koskevat vaatimukset:

    i)  Moottorin on saavutettava täysi käyntilämpötila, eli esimerkiksi öljynmittapuikon putkesta anturilla mitattavan moottoriöljyn lämpötilan on oltava vähintään 80 °C, tai normaali käyntilämpötila, jos se on tätä alhaisempi, taikka infrapunasäteilyn perusteella mitattavan sylinteriryhmän lämpötilan on oltava vähintään edellä mainittua vastaava lämpötila. Jos tämä mittaus on ajoneuvon kokoonpanosta johtuen epäkäytännöllinen, ajoneuvon normaali käyntilämpötila voidaan määrittää muilla tavoin, esimerkiksi moottorin tuulettimen toiminnasta.

    ii)  Pakojärjestelmä on puhdistettava vähintään kolmella vapaan kiihdytyksen syklillä tai vastaavalla menetelmällä.

    c)  Testimenettely:

    1.  Moottorin ja mahdollisen turboahtimen on oltava tyhjäkäynnillä ennen kunkin vapaan kiihdytyksen syklin alkua. Raskaiden dieselmoottoreiden osalta tämä merkitsee sitä, että kaasupolkimen päästämisen jälkeen on odotettava vähintään 10 sekuntia.

    2.  Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aloittamiseksi kaasupoljin on painettava pohjaan nopeasti ja portaattomasti (alle sekunnissa) mutta ei liian voimakkaasti, jotta ruiskutuspumpun syöttö olisi mahdollisimman suuri.

    3.  Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aikana moottorin on ennen kaasupolkimen päästämistä saavutettava ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeus tai automaattivaihteistolla varustettujen ajoneuvojen osalta valmistajan ilmoittama kierrosnopeus tai, jos tätä tietoa ei ole saatavilla, kaksi kolmasosaa ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeudesta. Tämä voidaan todentaa esimerkiksi seuraamalla moottorin nopeutta tai antamalla kaasupolkimen ensimmäisen painamisen ja päästämisen välillä kulua riittävä aika, jonka olisi oltava liitteessä I määriteltyihin luokkiin 1 ja 2 kuuluvien ajoneuvojen osalta vähintään kaksi sekuntia.

    4.  Ajoneuvo on hylättävä ainoastaan siinä tapauksessa, että vähintään viimeisten kolmen vapaan kiihdytyksen syklin aritmeettinen keskiarvo ylittää raja-arvon. Keskiarvo voidaan laskea siten, ettei huomioon oteta sellaisia mahdollisia mittauksia, joiden tulokset poikkeavat huomattavasti mitatusta keskiarvosta, tai käyttämällä muuta tilastolaskentamenetelmää, jossa otetaan huomioon mitattujen arvojen hajonta. Jäsenvaltiot voivat määrätä testisyklien enimmäismäärän.

    5.  Tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hylätä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka ylittävät huomattavasti raja-arvot. Niin ikään tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hyväksyä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka alittavat huomattavasti raja-arvot.

    a)  Ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa () määritellyn ajankohdan jälkeen,

    pakokaasujen läpinäkyvyys ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason.

    b)  Jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa () ei sallita viitearvojen käyttöä,

    vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1,

    turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m-1,

    tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa () tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa () määritellyn ajankohdan jälkeen,

    1,5 m-1 (7).

    8.3  Sähkömagneettisten häiriöiden vaimennus

    Radiohäiriöt (X) ()

    Silmämääräinen tarkastus.

    Vaatimuksia () ei ole noudatettu.

    8.4  Muut ympäristöön liittyvät kohteet

    8.4.1  Muut ympäristöön liittyvät kohteet

    Silmämääräinen tarkastus.

    Mikä tahansa liiallinen nestevuoto, joka voi vahingoittaa ympäristöä tai aiheuttaa vaaraa muille tiellä liikkujille.

    9.  LISÄTARKASTUKSET M2- JA M3-LUOKAN AJONEUVOILLE, JOILLA KULJETETAAN MATKUSTAJIA

    9.1  Ovet

    9.1.1  Sisään- ja uloskäynnit

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Puutteellinen toiminta.

    b)  Vaurioitunut.

    c)  Hätäohjaus viallinen.

    d)  Ovien kauko-ohjaus tai varoituslaitteet viallisia.

    e)  Ei vaatimusten () mukainen.

    9.1.2  Sisään- ja uloskäynnit

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu (jos asianmukaista).

    a)  Puutteellinen toiminta.

    b)  Hätäuloskäynnin kyltit puuttuvat tai eivät ole luettavissa.

    c)  Ikkunan särkemiseen tarkoitettu työväline puuttuu.

    d)  Ei vaatimusten () mukainen.

    9.2  Huurteen- ja jäänpoistojärjestelmä (X) ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Virheellinen toiminta.

    b)  Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan.

    c)  Jäänpoisto puutteellinen (jos pakollinen)

    9.3  Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä (X) ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Puutteellinen toiminta.

    b)  Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan.

    9.4  Istuimet

    9.4.1  Matkustajien istuimet (mukaan luettuina oppaan istuin)

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä.

    b)  Taittuvat istuimet (jos sallittuja) eivät toimi automaattisesti.

    c)  Ei vaatimusten () mukainen.

    9.4.2  Kuljettajan istuin (lisävaatimukset)

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Puutteelliset erityislaitteet kuten häikäisysuojus.

    b)  Kuljettajan suojaus puutteellisesti kiinnitetty tai ei vaatimusten () mukainen.

    9.5  Sisävalaistus ja linjakilvet (X) ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Laite puutteellinen tai ei vaatimusten () mukainen.

    9.6  Käytävät, seisomapaikat

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Lattiapinta puutteellisesti kiinnitetty.

    b)  Puutteelliset tartuntatangot tai -lenkit.

    c)  Ei vaatimusten () mukainen.

    9.7  Portaat ja askelmat.

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu (jos asianmukaista).

    a)  Huonokuntoiset tai vahingoittuneet.

    b)  Sisään vedettävät askelmat eivät toimi asianmukaisesti.

    c)  Ei vaatimusten () mukainen.

    9.8  Kuulutusjärjestelmä (X) ()

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    Järjestelmä viallinen.

    9.9  Merkinnät (X) ()

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Merkintä puuttuu, on virheellinen tai ei ole luettavissa.

    b)  Ei vaatimusten () mukainen.

    9.10  Lasten kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X) ()

    9.10.1  Ovet

    Silmämääräinen tarkastus.

    Ovia ei ole suojattu tätä kuljetusmuotoa koskevien vaatimusten () mukaisesti.

    9.10.2  Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet

    Silmämääräinen tarkastus.

    Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten () mukaiset.

    9.11  Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X) ()

    9.11.1  Ovet, luiskat ja nostimet

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

    a)  Puutteellinen toiminta.

    b)  Huonokuntoinen.

    c)  Vialliset käyttölaitteet.

    d)  Vialliset varoituslaitteet.

    e)  Ei vaatimusten () mukainen.

    9.11.2  Pyörätuolin kiinnityspisteet

    Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos asianmukaista.

    a)  Puutteellinen toiminta.

    b)  Huonokuntoinen.

    c)  Vialliset käyttölaitteet.

    d)  Ei vaatimusten () mukainen.

    9.11.3  Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet

    Silmämääräinen tarkastus.

    Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten () mukaiset.

    9.12  Muut erityisvarusteet (X) ()

    9.12.1  Ruoanvalmistuslaitteet

    Silmämääräinen tarkastus.

    a)  Laite ei ole vaatimusten () mukainen.

    b)  Laite on niin vahingoittunut, että sen käyttö olisi vaarallista.

    9.12.2  Saniteettilaitteet

    Silmämääräinen tarkastus.

    Laite ei ole vaatimusten () mukainen.

    9.12.3  Muut laitteet (esim. audiovisuaaliset järjestelmät)

    Silmämääräinen tarkastus.

    Ei vaatimusten () mukainen.

    (1)   Epäasianmukaisella korjauksella tai muutoksella tarkoitetaan korjausta tai muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta tai jolla on haitallinen vaikutus ympäristöön.

    (2)   48 prosenttia ajoneuvoilla, joissa ei ole lukkiutumattomia jarruja tai jotka on tyyppihyväksytty ennen 1 päivää lokakuuta 1991.

    (3)   45 prosenttia ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen riippuen siitä, kumpi on myöhäisempi.

    (4)   43 prosenttia perävaunuilla ja puoliperävaunuilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen riippuen siitä, kumpi on myöhäisempi.

    (5)   2,2 m/s2 luokkiin N1, N2 ja N3 kuuluvissa ajoneuvoissa.

    (6)   Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/69/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä A tai rivillä B annettujen raja-arvojen mukaisesti, tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivän heinäkuuta 2002 jälkeen.

    (7)   Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/69/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä B tai direktiivin 88/77/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/96/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa olevien taulukoiden rivillä B1, B2 tai C annettujen raja-arvojen mukaisesti, tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivän heinäkuuta 2008 jälkeen.

    (8)   ”Vaatimuksilla” tarkoitetaan vaatimuksia, jotka on vahvistettu ajoneuvon hyväksyntäpäivänä, ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleissa tyyppihyväksyntävaatimuksissa taikka jälkiasennusta koskevissa velvoitteissa tai rekisteröintimaan kansallisessa lainsäädännössä.

    (9)   Merkinnällä (X) on merkitty kohteet, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen, mutta joita ei pidetä olennaisina määräaikaiskatsastuksessa.

    (10)   Merkintä (XX) tarkoittaa, että hylkäysperustetta sovelletaan ainoastaan, jos testejä vaaditaan kansallisessa lainsäädännössä.

    ▼B




    LIITE III

    A   OSA



    Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista

    (10 artiklassa tarkoitetut)

    Neuvoston direktiivi 96/96/EY

    (EYVL L 46, 17.2.1997, s. 1).

     

    Komission direktiivi 1999/52/EY

    (EYVL L 142, 5.6.1999, s. 26).

     

    Komission direktiivi 2001/9/EY

    (EYVL L 48, 17.2.2001, s. 18).

     

    Komission direktiivi 2001/11/EY

    (EYVL L 48, 17.2.2001, s. 20).

     

    Komission direktiivi 2003/27/EY

    (EUVL L 90, 8.4.2003, s. 41).

     

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1882/2003

    (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

    Ainoastaan liitteessä III oleva 68 kohta

    B   OSA



    Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

    (10 artiklassa tarkoitetut)

    Direktiivi

    Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

    96/96/EY

    9 päivä maaliskuuta 1998

    1999/52/EY

    30 päivä syyskuuta 2000

    2001/9/EY

    9 päivä maaliskuuta 2002

    2001/11/EY

    9 päivä maaliskuuta 2003

    2003/27/EY

    1 päivä tammikuuta 2004




    LIITE IV



    VASTAAVUUSTAULUKKO

    Direktiivi 96/96/EY

    Tämä direktiivi

    1–4 artikla

    1–4 artikla

    5 artiklan johdantolause

    5 artiklan johdantolause

    5 artiklan ensimmäinen–seitsemäs luetelmakohta

    5 artiklan a–g alakohta

    6 artikla

    7 artikla

    6 artiklan 1 kohta

    6 artiklan 2 kohta

    8 artiklan 1 kohta

    7 artiklan 1 kohta

    8 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

    7 artiklan 2 kohta

    8 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

    8 artiklan 3 kohta

    9 artiklan 1 kohta

    9 artiklan 2 kohta

    8 artikla

    10 artikla

    11 artiklan 1 kohta

    11 artiklan 2 kohta

    9 artikla

    11 artiklan 3 kohta

    10 artikla

    12 artikla

    11 artikla

    13 artikla

    12 artikla

    Liitteet I ja II

    Liitteet I ja II

    Liitteet III ja IV

    Liite III

    Liite IV



    ( 1 ) EUVL C 224, 30.8.2008, s. 66.

    ( 2 ) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 23. syyskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 30. maaliskuuta 2009.

    ( 3 ) EYVL L 46, 17.2.1997, s. 1.

    ( 4 ) Katso liitteessä III oleva A osa.

    ( 5 ) EYVL L 202, 6.9.1971, s. 37.

    ( 6 ) EYVL L 350, 28.12.1998, s. 1.

    ( 7 ) EYVL L 274, 9.10.1998, s. 1.

    ( 8 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

    Top