Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 02008D0376-20210725

Consolidated text: Neuvoston päätös, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2008, hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman hyväksymisestä sekä ohjelman monivuotisista teknisistä suuntaviivoista (2008/376/EY)

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2008/376/2021-07-25

02008D0376 — FI — 25.07.2021 — 002.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 29 päivänä huhtikuuta 2008,

hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman hyväksymisestä sekä ohjelman monivuotisista teknisistä suuntaviivoista

(2008/376/EY)

(EUVL L 130 20.5.2008, s. 7)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/955, annettu 29 päivänä toukokuuta 2017,

  L 144

17

7.6.2017

►M2

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2021/1094, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2021,

  L 236

69

5.7.2021




▼B

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 29 päivänä huhtikuuta 2008,

hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman hyväksymisestä sekä ohjelman monivuotisista teknisistä suuntaviivoista

(2008/376/EY)



I

LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä päätöksellä perustetaan hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelma ja vahvistetaan monivuotiset tekniset suuntaviivat ohjelman toteuttamista varten.



II

LUKU

HIILI- JA TERÄSTUTKIMUSRAHASTON TUTKIMUSOHJELMA



1

JAKSO

Tutkimusohjelman perustaminen

2 artikla

Perustaminen

Perustetaan hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelma, jäljempänä ’tutkimusohjelma’.

▼M2

Tutkimusohjelmasta tuetaan hiili- ja teräsalan tutkimusyhteistyötä. Tutkimusohjelmasta tuetaan myös puhtaita teräkseen liittyviä läpimurtoteknologioita, joiden ansiosta voidaan toteuttaa lähes hiilettömiä teräksenvalmistushankkeita ja tutkimushankkeita, joilla hallitaan oikeudenmukaista siirtymää toimintansa lopettaneiden hiilikaivosten tai suljettavien hiilikaivosten ja niihin liittyvän infrastruktuurin osalta oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin ja päätöksen 2003/76/EY 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tutkimusohjelman on oltava unionin poliittisten, tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden mukainen ja täydennettävä jäsenvaltioissa sekä käynnissä olevassa unionin tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa, jäljempänä ’tutkimuspuiteohjelma’, toteutettavia toimia.

▼B

On edistettävä näiden ohjelmien välistä yhteensovittamista, keskinäistä täydentävyyttä ja synergiaa sekä tiedonvaihtoa tästä tutkimusohjelmasta rahoitettavien hankkeiden ja tutkimuspuiteohjelmasta rahoitettavien hankkeiden välillä.

Tutkimusohjelmasta rahoitetaan tutkimusta, joka tähtää 3 jaksossa hiilen ja 4 jaksossa teräksen osalta määriteltyihin tavoitteisiin.



2

JAKSO

Hiilen ja teräksen määritelmät

3 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1) 

’Hiilellä’ tarkoitetaan jotakin seuraavista:

a) 

kivihiili, johon luetaan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission kansainvälisen hiililuokitusjärjestelmän mukaiset korkeamman laatuluokan hiilet sekä alhaisemman laatuluokan A hiilet (eli subbitumihiilet);

b) 

kivihiilibriketit;

c) 

kivihiilestä saatu koksi ja puolikoksi;

d) 

ruskohiili, johon luetaan edellä mainitun luokitusjärjestelmän mukaiset alhaisen laatuluokan C hiilet (eli ortoligniitit) ja alhaisen laatuluokan B hiilet (eli metaligniitit);

e) 

ruskohiilibriketit;

f) 

ruskohiilestä saatu koksi ja puolikoksi;

g) 

öljyliuske.

2) 

’Teräksellä’ tarkoitetaan jotakin seuraavista:

a) 

raudan ja teräksen valmistuksessa käytettävät raaka-aineet, kuten rautamalmi, huokoinen rauta ja romurauta;

b) 

harkkorauta (mukaan lukien kuuma metalli) ja ferroseokset;

c) 

raudasta, tavallisesta teräksestä tai erikoisteräksestä valmistetut alkumuodossa olevat tuotteet tai puolivalmisteet (mukaan luettuina uudelleen käytettävät tai uudelleen valssattavat tuotteet), kuten jatkuvalla valulla tai muulla tavoin valettu sula teräs, sekä aihiot, kuten tankoteelmät, billetit, tangot, laattateelmät ja nauhat;

d) 

raudasta, tavallisesta teräksestä tai erikoisteräksistä valmistetut kuumamuokatut tuotteet (pinnoitetut tai pinnoittamattomat tuotteet, lukuun ottamatta teräsvaluja ja -takeita ja jauhemetallurgian tuotteita), kuten kiskot, paalutuslevytuotteet, rakenneprofiilit, tangot, valssilangat, levyt ja leveät laatat, nauhat ja ohutlevyt sekä pyörö- ja neliötangot putkia varten;

e) 

raudasta, tavallisesta teräksestä tai erikoisteräksistä valmistetut (pinnoitetut tai pinnoittamattomat) lopputuotteet, kuten kylmävalssatut nauhat ja ohutlevyt sekä sähkötekniset ohutlevyt;

f) 

ensimmäisen jalostusvaiheen terästuotteet, jotka voivat parantaa edellä mainittujen terästuotteiden kilpailuasemaa, kuten putkituotteet, vedetyt tuotteet, kirkkaat tuotteet sekä kylmävalssatut ja kylmämuokatut tuotteet.



3

JAKSO

Hiiltä koskevat tutkimustavoitteet

▼M2

4 artikla

Hiilialan ja -alueiden oikeudenmukaisen siirtymän tukeminen

1.  

Tutkimushankkeilla tuetaan siirtymistä ilmastoneutraaliin unionin talouteen vuoteen 2050 mennessä, ja niiden tavoitteena on tukea asteittaista luopumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä, kehittää vaihtoehtoisia toimintoja entisille kaivospaikoille ja välttää suljettavista ja toimintansa lopettaneista hiilikaivoksista ja niiden ympäristöistä aiheutuvia ympäristövahinkoja tai puuttua niihin. Hankkeissa keskitytään erityisesti seuraaviin:

a) 

hiilidioksidin talteenotto-, käyttö- ja varastointiteknologioiden kehittäminen ja testaaminen;

b) 

geotermisen energian käyttö entisillä hiilentuotantopaikoilla;

c) 

toimintansa lopettaneiden ja suljettavien hiilikaivosten louhintajätteiden muu kuin energiakäyttö ja raaka-ainetuotanto, jossa varmistetaan asianmukaisesti, että toiminnan ilmasto-, ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset ja pienemmät kuin vaihtoehtoisissa ratkaisuissa;

d) 

lakkautettujen kivi- ja ruskohiilikaivosten sekä hiileen liittyvän infrastruktuurin ottaminen muuhun käyttöön, mukaan luettuina energiahuoltopalvelut, ilmastoneutraalin ja ympäristöä säästävän siirtymän mukaisesti;

e) 

tuki uudelleen- ja täydennyskoulutusohjelmien kehittämiseen työntekijöille, joihin asteittainen hiilestä luopuminen vaikuttaa, mukaan lukien hiilialalla työskentelevien tai aiemmin työskennelleiden työntekijöiden koulutusta ja uudelleenkoulutusta koskeva tutkimus.

2.  
Erityistä huomiota kiinnitetään Euroopan johtoaseman vahvistamiseen toimintansa lopettaneiden hiilikaivosten ja hiileen liittyvän infrastruktuurin siirtymän hallinnassa teknologisilla ja muilla kuin teknologisilla ratkaisuilla tukien samalla teknologian ja muun kuin teknologian siirtoa. Kyseisiin tavoitteisiin tähtäävästä tutkimustoiminnasta on saatava konkreettisia ilmasto- ja ympäristöhyötyjä ilmastoneutraaliuden toteuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen mukaisesti.

5 artikla

Työterveyden ja työturvallisuuden parantaminen

1.  
Hankkeissa, joihin kuuluu 4 ja 6 artiklassa tarkoitettuja toimia, on otettava huomioon suljettavien ja toimintansa lopettaneiden hiilikaivosten turvallisuuteen liittyvät kysymykset työolojen sekä työterveyden ja työturvallisuuden parantamiseksi samoin kuin terveyden vaarantavat ympäristöön liittyvät seikat.
2.  
Tutkimushankkeissa on keskityttävä kaivostoimintaan liittyviin sairauksiin ja pyrittävä parantamaan siirtymävaiheessa olevien hiilialueiden asukkaiden terveyttä. Tutkimushankkeilla on lisäksi varmistettava suojatoimenpiteiden toteuttaminen kaivosten sulkemisen aikana ja toimintansa lopettaneissa kaivoksissa.

6 artikla

Siirtymävaiheessa olevien hiilikaivosten ympäristövaikutusten minimointi

1.  
Tutkimushankkeilla on pyrittävä minimoimaan suljettavien ja toimintansa lopettaneiden hiilikaivosten vaikutukset ilmakehään, veteen ja maaperään. Tutkimusta on suunnattava luonnonvarojen säilyttämiseen ja ennallistamiseen tulevia sukupolvia varten sekä suljettavien ja toimintansa lopettaneiden hiilikaivosten ympäristövaikutusten minimoimiseen.
2.  

Etusija annetaan hankkeille, joilla pyritään ainakin yhteen seuraavista:

a) 

uudet ja parannetut teknologiat, joilla vältetään suljettavien ja toimintansa lopettaneiden kaivosten ja niiden ympäristön aiheuttamaa ympäristön (mukaan lukien ilmakehä, maa, maaperä ja vesi) pilaantumista, mukaan luettuina metaanivuodot;

b) 

käytöstä poistettavista hiilivaroista peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen, etenkin metaanipäästöjen, talteenotto, välttäminen ja minimointi;

c) 

suljettavista ja toimintansa lopettaneista kaivoksista peräisin olevien louhintajätteiden, lentotuhkan ja rikinpoistotuotteitten sekä tapauksen mukaan muiden jätemuotojen hallinta ja uudelleenkäyttö;

d) 

jätekasojen siivoaminen ja hiilen tuotannosta ja käytöstä syntyvien jäännösten teollinen hyödyntäminen siirtymävaiheessa olevilla kivihiilialueilla;

e) 

pohjavesien suojelu ja kaivosten jätevesien puhdistaminen;

f) 

toimintansa lopettaneiden ja suljettavien hiiltä käyttäneiden laitosten ja niitä ympäröivän alueen ympäristön ennallistaminen etenkin veden, maan, maaperän ja biologisen monimuotoisuuden osalta;

g) 

maan pinnalla olevan infrastruktuurin suojaaminen maan vajoamisen ja maanpinnan liikkeiden vaikutuksilta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

▼M2 —————

▼B



4

JAKSO

Terästä koskevat tutkimustavoitteet

▼M2

8 artikla

Uudet, kestävät ja vähähiiliset teräksenvalmistus- ja pintakäsittelyprosessit

Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen tavoitteena on oltava lähes hiilettömien teräksentuotantoprosessien kehittäminen, demonstrointi ja parantaminen, minkä myötä voidaan parantaa tuotteiden laatua ja lisätä tuottavuutta. Kaavailtuihin toimintoihin on kuuluttava erottamattomana osana päästöjen, energiankulutuksen, hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten merkittävä vähentäminen ja luonnonvarojen säilyttäminen. Tutkimushankkeissa on käsiteltävä ainakin yhtä seuraavista aihepiireistä:

a) 

uudet ja parannetut lähes hiilettömät raudan ja teräksen valmistuksen läpimurtoprosessit ja -toiminnot, joissa kiinnitetään erityistä huomiota hiilenkäytön suoraan välttämiseen tai älykkääseen hiilenkäyttöön tai molempiin;

b) 

teräksenvalmistuksen prosessien ja prosessiketjujen optimointi (mukaan luettuina rautamalmin pelkistys ja esipelkistys, raudan ja teräksen valmistus, kierrätysromun sulatukseen perustuvat prosessit, sekundaarinen metallurgia, valu-, valssaus-, pintakäsittely- ja pinnoitustoiminnot), johon käytetään instrumentointia, väli- ja lopputuotteiden ominaisuuksien havaitsemista, mallinnusta, valvontaa ja automaatiota, mukaan luettuna digitalisaatio, massadatan hyödyntäminen, tekoäly ja muut kehittyneet teknologiat;

c) 

teräksenvalmistusprosessien integrointi ja prosessien tehokkuus lähes hiilettömässä teräksenvalmistuksessa;

d) 

teräksentuotantovälineiden kunnossapito ja luotettavuus;

e) 

teräksen kierrätettävyyden, kierrättämisen ja uudelleenkäytön lisäämiseen sekä kiertotalouden kehittämiseen käytettävät tekniikat;

f) 

tekniikat, joilla parannetaan teräksentuotannon energiatehokkuutta hukkalämmön talteenoton, energiahäviöiden ehkäisemisen, kuumennuksen hybriditekniikoiden ja energianhallintaratkaisujen avulla;

g) 

raudan ja teräksen valmistusprosesseissa käytettävät innovatiiviset teknologiat ja ratkaisut, joilla edistetään monialaisia toimia, demonstraatiohankkeet hiilettömän energiantuotannon integroimiseksi tai puhtaan vetytalouden edistäminen.

9 artikla

Kehittyneet teräslajit ja -sovellukset

Tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä keskitytään vastaamaan teräksenkäyttäjien vaatimuksiin, jotka koskevat uusien lähes hiilettömien tuotteiden kehittämistä, ja luomaan uusia markkinamahdollisuuksia vähentäen samalla päästöjä ja ympäristövaikutuksia. Edellä 8 artiklassa tarkoitettuihin teknologioihin liittyvissä tutkimushankkeissa on käsiteltävä ainakin yhtä seuraavista aihepiireistä siten, että tavoitteena on lähes hiilettömien ja kestävien teräksentuotantoprosessien kehittäminen unionissa:

a) 

uudet kehittyneet teräslajit;

b) 

teräksen ominaisuuksien, kuten mekaanisten ja fysikaalisten ominaisuuksien, soveltuvuuden jatkojalostukseen sekä soveltuvuuden erilaisiin käyttötarkoituksiin ja erilaisiin työskentelyolosuhteisiin, parantaminen;

c) 

käyttöiän pidentäminen, erityisesti parantamalla terästen ja teräsrakenteiden lämpö- ja syöpymiskestävyyttä sekä mekaanisen ja lämpöväsymyksen ja muiden heikentävien vaikutusten sietoa;

d) 

mikrostruktuureja, mekaanisia ominaisuuksia ja tuotantoprosesseja koskevat ennustavat simulaatiomallit;

e) 

teräksen ja muiden materiaalien muokkaamisen, hitsaamisen ja yhteenliittämisen tekniikat;

f) 

testaus- ja arviointimenetelmien standardointi;

g) 

korkealuokkaiset teräslajit erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten liikkuvuus, sen kestävyys mukaan luettuna, ekologisen suunnittelun menetelmät, jälkiasennukset, kevyet rakenteet ja turvallisuusratkaisut.

10 artikla

Luonnonvarojen säilyttäminen, ympäristönsuojelu ja kiertotalous

Luonnonvarojen säilyttämisen, ekosysteemien suojelun, kiertotalouteen siirtymisen sekä turvallisuuskysymysten on kuuluttava kiinteänä osana tutkimukseen ja teknologian kehittämistyöhön sekä teräksen valmistuksen että käytön alalla. Tutkimushankkeissa on käsiteltävä ainakin yhtä seuraavista aihepiireistä:

a) 

tekniikat eri lähteistä peräisin olevien teräsjätteen ja sivutuotteiden kierrättämiseksi ja teräsromun laadun parantaminen;

b) 

jätteen käsittely ja arvokkaiden uusioraaka-aineiden, kuona mukaan luettuna, talteenotto terästehtaassa ja sen ulkopuolella;

c) 

saastumisen torjunta ja ympäristön suojelu työpaikalla ja terästehtaassa sekä niiden ympäristössä (kaasumaiset, kiinteät tai nestemäiset päästöt, vesivarojen hoito, melu, hajut, pöly jne.);

d) 

sellaisten teräslajien ja koottavien rakenteiden suunnittelu, jotka helpottavat teräsromun talteenottoa kierrätystä tai uudelleenkäyttöä varten;

e) 

prosessikaasujen hyödyntäminen ja terästuotannon poistokaasupäästöjen lopettaminen;

f) 

teräksen tuotantoa ja käyttöä koskevat elinkaariarviointi ja elinkaariajattelu.

▼M2

10 a artikla

Työvoiman ja työolojen hallinta

Tutkimushankkeissa on käsiteltävä ainakin yhtä seuraavista aihepiireistä:

a) 

valmiuksien kehittäminen ja levittäminen uusien lähes hiilettömien teräksentuotantoprosessien, kuten digitalisaation, tasalla pysymiseksi ja elinikäisen oppimisen periaatteen noudattamiseksi;

b) 

työolojen parantaminen, mukaan luettuna terveys, turvallisuus ja ergonomia työpaikalla ja sen ympäristössä.

▼B



III

LUKU

MONIVUOTISET TEKNISET SUUNTAVIIVAT



1

JAKSO

Osallistuminen

11 artikla

Jäsenvaltiot

Tutkimusohjelmaan voivat osallistua ja rahoitusta voivat hakea jonkin jäsenvaltion alueelle sijoittautuneet yritykset, julkiset elimet, tutkimuslaitokset ja korkea- ja toisen asteen oppilaitokset sekä muut oikeussubjektit luonnolliset henkilöt mukaan luettuina, kunhan nämä aikovat toteuttaa TTK-toimen tai voivat merkittävästi myötävaikuttaa tällaiseen toimeen.

12 artikla

Ehdokasmaat

Ehdokasmaiden yritykset, julkiset elimet, tutkimuslaitokset ja korkea- ja toisen asteen oppilaitokset sekä muut oikeussubjektit luonnolliset henkilöt mukaan luettuina saavat osallistua tutkimusohjelmaan, mutta niille ei myönnetä ohjelmasta rahoitusta, ellei maita koskevissa Eurooppa-sopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa sekä maakohtaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä toisin määrätä.

13 artikla

Kolmannet maat

Kolmansien maiden yritykset, julkiset elimet, tutkimuslaitokset ja korkea- ja toisen asteen oppilaitokset sekä muut oikeussubjektit luonnolliset henkilöt mukaan luettuina saavat osallistua tutkimusohjelmaan hankekohtaisesti, jos se on yhteisön edun mukaista, mutta niille ei myönnetä ohjelmasta rahoitusta.



2

JAKSO

Tukikelpoinen toiminta

14 artikla

Tutkimushankkeet

Tutkimushanke käsittää tutkimus- tai kokeellisen työn, jonka avulla pyritään saamaan uutta tietämystä ja edistämään näin tiettyjen käytännön tavoitteiden saavuttamista, kuten tuotteiden, tuotantoprosessien tai palvelujen aikaansaamista tai kehittämistä.

15 artikla

Pilottihankkeet

Pilottihankkeelle on tunnusomaista jonkin laitoksen tai järjestelmän taikka sen merkittävän osan rakentaminen, käyttö ja kehittäminen riittävän suuressa mittakaavassa sekä sopivansuuruisten komponenttien käyttö siten, että voidaan todentaa teoreettisten tai laboratoriotulosten sovellettavuus käytännössä ja/tai lisätä tarvittavan teknisen ja taloudellisen tiedon luotettavuutta, jotta voidaan edetä demonstrointivaiheeseen tai tietyissä tapauksissa teollisen tuotannon vaiheeseen ja/tai kaupalliseen vaiheeseen.

16 artikla

Demonstrointihankkeet

Demonstrointihankkeessa on kysymys teollisessa mittakaavassa toimivan laitoksen tai järjestelmän taikka sen merkittävän osan rakentamisesta ja/tai käytöstä, jonka avulla pyritään yhdistämään kaikki tekninen ja taloudellinen tieto ja pääsemään mahdollisimman riskittömästi teknologian teollisen ja/tai taloudellisen hyödyntämisen vaiheeseen.

17 artikla

Liitännäistoimenpiteet

Liitännäistoimenpiteillä edistetään hankitun tietämyksen käyttöä tai järjestetään erityisiä seminaareja tai konferensseja, jotka liittyvät tutkimusohjelman hankkeisiin tai prioriteetteihin.

▼M2

17 a artikla

Eurooppalaiset kumppanuudet

1.  
Tutkimusohjelman osan, eli terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtääviä läpimurtoteknologioita käsittelevän tutkimuksen, toteuttamisessa voidaan käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 ( 1 ) 10 artiklassa ja liitteessä III vahvistettujen sääntöjen mukaisesti perustettuja yhteissuunniteltuja eurooppalaisia kumppanuuksia.
2.  
Tässä artiklassa ’yhteissuunnitellulla eurooppalaisella kumppanuudella’ tarkoitetaan aloitetta, jonka valmisteluun jäsenvaltiot osallistuvat jo varhaisessa vaiheessa ja jossa unioni sekä yksityisen tai julkisen sektorin kumppanit tai molemmat (kuten yritykset, yliopistot, tutkimusorganisaatiot, julkisen palvelun tehtäviä paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella tai kansainvälisellä tasolla hoitavat yhteisöt ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, mukaan lukien säätiöt ja kansalaisjärjestöt) sitoutuvat yhdessä tukemaan tutkimustoimintaohjelman kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Yhteissuunnitellut eurooppalaiset kumppanuudet perustetaan komission ja tällaisten yksityisten tai julkisten kumppaneiden tai molempien välisillä yhteisymmärryspöytäkirjoilla tai sopimuspohjaisilla järjestelyillä, joissa määritellään kumppanuuden tavoitteet, siihen liittyvät kumppaneiden taloudelliset tai luontoissuorituksia koskevat sitoumukset tai molemmat, keskeiset suorituskyky- ja vaikutusindikaattorit sekä tuotokset. Niissä yksilöidään myös täydentävät tutkimustoimet, jotka kumppanit ja tutkimusohjelma panevat täytäntöön.
3.  
Yhteissuunniteltujen eurooppalaisten kumppanuuksien yhteydessä tutkimusohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta tämän jakson mukaisesti tukikelpoisille toimille 30 artiklassa vahvistetussa muodossa. Siitä voidaan myöntää rahoitusta myös palkintoina.
4.  
Tämän jakson mukaisia toimia rahoitetaan 25 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen aihekohtaisten ehdotuspyyntöjen perusteella.

▼B

18 artikla

Tuki- ja valmistelutoimet

Tuki- ja valmistelutoimet ovat tutkimusohjelman moitteettomaan ja tehokkaaseen hallinnointiin kuuluvia toimia, ja niitä ovat esimerkiksi 27 ja 28 artiklassa tarkoitettu ehdotusten arviointi ja valinta, 38 artiklassa tarkoitetut määräajoin tehtävät valvonta- ja arviointitoimet, selvitykset sekä tutkimusohjelmasta rahoitettujen hankkeiden kokoaminen klustereiksi tai verkottaminen.

Komissio voi tarpeelliseksi katsoessaan nimittää riippumattomia huippuasiantuntijoita avustamaan tuki- ja valmistelutoimissa.



3

JAKSO

Tutkimusohjelman hallinnointi

19 artikla

Hallinnointi

Tutkimusohjelmaa hallinnoi komissio. Komissiota avustavat hiili- ja teräsalan komitea, hiili- ja teräsalan neuvoa-antavat ryhmät sekä hiili- ja teräsalan tekniset ryhmät.

20 artikla

Neuvoa-antavien ryhmien perustaminen

Hiili- ja teräsalan neuvoa-antavat ryhmät, jäljempänä ’neuvoa-antavat ryhmät’, ovat riippumattomia teknisiä neuvoa-antavia ryhmiä.

▼M1

21 artikla

Neuvoa-antavien ryhmien tehtävät

Toisen neuvoa-antavan ryhmän tehtävänä on antaa hiileen ja toisen teräkseen liittyvien TTK-kysymysten osalta komissiolle lausuntoja seuraavista:

a) 

tutkimusohjelman yleinen kehitys, 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tietopaketti ja tulevat suuntaviivat;

b) 

ohjelman yhdenmukaisuus sekä sen mahdollinen päällekkäisyys muiden unionin tasolla ja kansallisesti toteutettavien TTK-ohjelmien kanssa;

c) 

TTK-hankkeiden seurannassa sovellettavien periaatteiden määrittäminen;

d) 

yksittäisissä hankkeissa tehtävän työn merkityksellisyys;

e) 

edellä II luvun 3 ja 4 jaksossa luetellut tutkimusohjelman tutkimustavoitteet;

f) 

tietopaketissa luetellut vuotuiset ensisijaiset tavoitteet ja tapauksen mukaan ensisijaiset tavoitteet, jotka koskevat 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja aihekohtaisia ehdotuspyyntöjä;

g) 

jäljempänä 27 ja 28 artiklassa tarkoitettujen TTK-toimien arviointia ja valintaa koskevan oppaan laadinta;

h) 

TTK-toimia koskevien ehdotusten arviointia koskevat säännöt ja menettelyt ja niiden tehokkuus;

i) 

jäljempänä 24 artiklassa tarkoitettujen teknisten ryhmien määrä, toimivalta ja organisaatio;

j) 

jäljempänä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen aihekohtaisten ehdotuspyyntöjen laatiminen;

k) 

komission pyynnöstä muut toimenpiteet.

22 artikla

Neuvoa-antavien ryhmien kokoonpano

1.  
Kummankin neuvoa-antavan ryhmän kokoonpanon on vastattava liitteessä olevia taulukoita. Komissio nimittää neuvoa-antavien ryhmien jäsenet yksityishenkilöinä, jotka edustavat sidosryhmien yhteistä etua. Jäsenet eivät edusta yksittäistä sidosryhmää vaan eri sidosryhmäorganisaatioiden yhteistä mielipidettä.

Nimitykset tehdään 42 kuukauden ajanjaksoksi. Jäseniä, jotka eivät enää pysty osallistumaan tehokkaasti ryhmän työhön, eroavat ryhmästä tai tehtäviensä päätyttyäkin ilmaisevat salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja, erityisesti tietoja yrityksistä taikka niiden liikesuhteista tai kustannustekijöistä, ei enää kutsuta neuvoa-antavien ryhmien kokouksiin, ja heidät voidaan korvata jäljellä olevan toimikautensa ajaksi toisella jäsenellä.

2.  
Neuvoa-antavien ryhmien jäsenet valitaan asiantuntijoista, joilla on pätevyys II luvun 3 ja 4 jaksossa tarkoitetuilla aloilla ja jotka ovat vastanneet julkisiin hakemuspyyntöihin. Asiantuntijat voidaan nimittää myös liitteessä olevissa taulukoissa tarkoitettujen tahojen tai jäsenvaltioiden tekemien ehdotusten perusteella.

Ryhmien jäsenten on toimittava kyseisellä alalla ja oltava perillä alan teollisuuden painopisteistä.

3.  
Komissio pyrkii varmistamaan, että kummassakin neuvoa-antavassa ryhmässä on korkea asiantuntemuksen taso, asiaankuuluvien asiantuntemuksen alojen ja etunäkökohtien tasapainoinen edustus samoin kuin sukupuolten ja maantieteellisten alueiden mahdollisimman tasapainoinen edustus ottaen huomioon neuvoa-antavien ryhmien erityistehtävät, vaadittava asiantuntemus ja asiantuntijoiden valintamenettelyn tulos.

▼B

23 artikla

Neuvoa-antavien ryhmien kokoukset

Neuvoa-antavien ryhmien kokoukset järjestää ja niiden puheenjohtajana toimii komissio, joka huolehtii myös sihteeristöpalveluista.

Puheenjohtaja voi tarvittaessa järjestää äänestyksen, jossa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Puheenjohtaja voi tarvittaessa kutsua kokoukseen ylimääräisiä asiantuntijoita tai tarkkailijoita. Ylimääräisillä asiantuntijoilla ja tarkkailijoilla ei ole äänioikeutta.

Neuvoa-antavat ryhmät voivat tarvittaessa pitää yhteisen kokouksen esimerkiksi silloin, kun on tarpeen antaa lausuntoja sekä hiili- että teräsalan kannalta merkityksellisissä kysymyksissä.

▼M1

24 artikla

Hiili- ja teräsalan teknisten ryhmien perustaminen ja tehtävät

1.  
Hiili- ja teräsalan teknisten ryhmien, jäljempänä ’tekniset ryhmät’, tehtävänä on tukea komissiota tutkimus- sekä pilotti- ja demonstrointihankkeiden seurannassa.

Komissio nimittää teknisten ryhmien jäsenet, ja nimitys on henkilökohtainen.

Jäseniä, jotka eivät enää pysty osallistumaan tehokkaasti ryhmän työhön, eroavat ryhmästä tai tehtäviensä päätyttyäkin ilmaisevat salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja, erityisesti tietoja yrityksistä taikka niiden liikesuhteista tai kustannustekijöistä, ei enää kutsuta teknisten ryhmien kokouksiin.

2.  
Teknisten ryhmien jäsenet valitaan asiantuntijoista, joilla on pätevyys tutkimusstrategian, hallinnon tai tuotannon alalla II luvun 3 ja 4 jaksossa tarkoitetuilla aloilla ja jotka ovat vastanneet julkisiin hakemuspyyntöihin.

Jäsenten on toimittava asianomaisella alalla ja vastattava tutkimusstrategiasta, hallinnosta tai tuotannosta.

3.  
Komissio pyrkii varmistamaan, että kussakin teknisessä ryhmässä on korkea ammatillisen asiantuntemuksen taso, asiaankuuluvien asiantuntemuksen alojen tasapainoinen edustus samoin kuin sukupuolten ja maantieteellisten alueiden mahdollisimman tasapainoinen edustus ottaen huomioon teknisten ryhmien erityistehtävät, vaadittava asiantuntemus ja asiantuntijoiden valintamenettelyn tulos. Teknisen ryhmän jäsenyys ei estä mahdollisuutta tulla valituksi arvioinnista vastaavaksi asiantuntijaksi.

Komissio varmistaa, että käytössä on säännöt ja menettelyt, joiden avulla voidaan asianmukaisesti ehkäistä ja hallita tietyn hankkeen arvioinnista vastaavien teknisten ryhmien jäsenten eturistiriitoja. Näillä menettelyillä on myös turvattava tasavertainen kohtelu ja oikeudenmukaisuus hankkeiden koko seurantaprosessin ajan.

Teknisten ryhmien kokouspaikat on mahdollisuuksien mukaan valittava niin, että varmistetaan paras mahdollinen hankkeiden seuranta ja tulosten arviointi.

▼B



4

JAKSO

Tutkimusohjelman toteuttaminen

▼M1

25 artikla

Ehdotuspyyntö

1.  
Ehdotuspyyntö julkaistaan vuosittain. Päivämäärä, josta alkaen ehdotuksia voi esittää, julkaistaan 3 kohdassa tarkoitetussa tietopaketissa. Ellei toisin täsmennetä, määräpäivä ehdotusten jättämiselle arvioitavaksi on kunkin vuoden syyskuun 15. päivä. Jos 15 päivä syyskuuta osuu viikonloppuun taikka on maanantai tai perjantai, määräaika siirtyy automaattisesti 15 päivää syyskuuta seuraavaan työpäivään. Määräpäivä ehdotusten jättämiselle julkaistaan 3 kohdassa tarkoitetussa tietopaketissa.
2.  
Jos komissio päättää 41 artiklan d ja e alakohdan mukaisesti muuttaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ehdotusten jättämisen määräpäivää tai julkaista aihekohtaisen ehdotuspyynnön, se julkaisee asiaa koskevat tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Aihekohtaisissa ehdotuspyynnöissä on ilmoitettava ehdotusten jättämiseen ja arvioimiseen sovellettavat määräpäivät ja menettelyt mukaan luettuna se, onko kyse yksi- vai kaksivaiheisesta menettelystä, samoin kuin arvioinnin painopisteet, tarvittaessa tukikelpoisten hankkeiden tyyppi 14–18 artiklan mukaisesti sekä suunnitellun rahoituksen määrä.

3.  
Komissio varmistaa, että riittävät ohjeet ja tiedot ovat ehdotuspyynnön julkaisemisajankohtana kaikkien mahdollisten osallistujien saatavilla erityisesti komission verkkosivustolla olevan tietopaketin välityksellä. Komissiolta voi pyynnöstä saada myös paperikopion kyseisestä tietopaketista.

Tietopaketissa on esitettävä tiedot yksityiskohtaisista osallistumissäännöistä, ehdotusten ja hankkeiden hallintoa koskevista menettelyistä, hakulomakkeista, ehdotusten jättämiseen sovellettavista säännöistä, vakiosopimuksista, tukikelpoisista kustannuksista, myönnettävän rahoituksen enimmäismäärästä, maksumenettelyistä sekä tutkimusohjelman vuotuisista ensisijaisista tavoitteista.

Hakemukset on toimitettava komissiolle tietopaketissa esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

▼B

26 artikla

Ehdotusten sisältö

Ehdotusten on liityttävä II luvun 3 ja 4 jaksossa vahvistettuihin tutkimustavoitteisiin ja tapauksen mukaan tietopaketissa 25 artiklan 3 kohdan mukaisesti lueteltuihin ensisijaisiin tavoitteisiin taikka 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen aihekohtaisten ehdotuspyyntöjen ensisijaisiin tavoitteisiin.

Kussakin ehdotuksessa on oltava yksityiskohtainen kuvaus ehdotetusta hankkeesta sekä täydelliset tiedot tavoitteista, hankekumppanuudesta ja kunkin kumppanin asemasta ja tehtävästä hankkeessa, hankkeen hallinnon rakenteesta, odotettavissa olevista tuloksista ja niiden soveltamisnäkymistä sekä arvio hyödyistä, joita on odotettavissa teollisuudelle, taloudelle, yhteiskunnalle ja ympäristölle.

Ehdotuksessa esitettyjen kokonaiskustannusten ja niiden jakauman on oltava realistisia ja tarkoituksenmukaisia, ja odotettavissa olevan kustannusten ja hyötyjen suhteen olisi oltava suotuisa.

27 artikla

Ehdotusten arviointi

Komissio huolehtii siitä, että ehdotukset arvioidaan luottamuksellisesti, oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

▼M1

Komissio varmistaa, että kaikkien mahdollisten osallistujien saatavilla on TTK-toimien arviointia ja valintaa koskeva opas.

▼B

28 artikla

Ehdotusten valinta ja hankkeiden seuranta

1.  
Komissio rekisteröi toimitetut ehdotukset ja varmistaa niiden kelpoisuuden.
2.  
Komissio arvioi ehdotukset riippumattomien asiantuntijoiden avustamana.

▼M1

3.  
Komissio laatii luettelon, jossa hyväksytyt ehdotukset on asetettu paremmuusjärjestykseen.

▼B

4.  
Komissio tekee päätöksen hankkeiden valinnasta ja rahoituksen jakamisesta. Tapauksissa, joissa tutkimusohjelman mukainen yhteisön arvioitu rahoitusosuus on 0,6 miljoonaa euroa tai enemmän, sovelletaan 41 artiklan a alakohtaa.
5.  
Komissio seuraa 24 artiklassa tarkoitettujen teknisten ryhmien avustamana tutkimushankkeita ja -toimintaa.

29 artikla

Avustussopimukset

Edellä 14–18 artiklassa määritellyistä valittuihin ehdotuksiin perustuvista hankkeista sekä toimenpiteistä ja toimista tehdään avustussopimus. Avustussopimukset perustuvat komission laatimiin asianmukaisiin vakiosopimuksiin, kuitenkin siten, että niissä otetaan tarvittavalla tavalla huomioon toteutettavien toimien luonne.

Avustussopimuksissa määritellään tutkimusohjelmasta myönnettävän rahoituksen määrä, joka perustuu tukikelpoisiin kustannuksiin, sekä vahvistetaan kustannusraportointia, tilinpäätöstä ja tilintarkastuslausuntoja koskevat säännöt. Lisäksi määrätään käyttöoikeuksista sekä tietojen levittämisestä ja hyödyntämisestä.

▼M1

29 a artikla

Toimien toteuttaminen

1.  
Osallistujien on toteutettava toimet noudattaen kaikkia tässä päätöksessä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 ( 2 ) ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 ( 3 ) sekä ehdotuspyynnössä tai avustussopimuksessa asetettuja edellytyksiä ja velvoitteita.
2.  
Osallistujat eivät saa tehdä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän päätöksen tai avustussopimuksen kanssa. Jos osallistuja ei noudata toimen teknistä toteutusta koskevia velvoitteitaan, muiden osallistujien on täytettävä velvoitteet ilman ylimääräistä unionin rahoitusta, jollei komissio erikseen vapauta niitä joistain näistä velvoitteista. Osallistujien on huolehdittava siitä, että komissiolle ilmoitetaan ajoissa kaikista tapahtumista, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia toimen toteuttamiseen tai unionin etuihin.
3.  
Osallistujien on toteutettava toimi sekä kaikki sen edellyttämät tarpeelliset ja kohtuulliset toimenpiteet. Niillä on oltava käytettävissään tarvittavat voimavarat silloin, kun niitä tarvitaan toimen toteutusta varten. Ne voivat antaa toimeen kuuluvan työn kolmansien osapuolten, myös alihankkijoiden, tehtäväksi, jos se on tarpeen toimen toteuttamiseksi. Osallistujat ovat vastuussa toteutetusta työstä komissiolle ja muille osallistujille.
4.  
Toimen tiettyjen osien toteuttamisesta tehtävät alihankintasopimukset ovat sallittuja ainoastaan avustussopimuksessa määritetyissä tapauksissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joita ei ole voitu ennakoida selvästi avustussopimuksen tullessa voimaan.
5.  
Muut kolmannet osapuolet kuin alihankkijat voivat toteuttaa toimeen kuuluvan työn avustussopimuksessa vahvistetuin edellytyksin. Kyseinen kolmas osapuoli ja toteutettava työ on määritettävä avustussopimuksessa.

Kyseisille kolmansille osapuolille aiheutuvat kustannukset voidaan katsoa tukikelpoisiksi, jos kolmas osapuoli täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a) 

se olisi tukikelpoinen, jos se olisi osallistuja;

b) 

se on liitännäisosallistuja tai sillä on osallistujaan oikeudellinen kytkös, joka edellyttää yhteistyötä, joka ei rajoitu toimeen;

c) 

se on yksilöity avustussopimuksessa; ja

d) 

se noudattaa osallistujaan avustussopimuksen mukaisesti sovellettavia sääntöjä, jotka koskevat kustannusten tukikelpoisuutta ja menojen valvontaa.

6.  
Osallistujien on noudatettava toimen toteuttamismaiden kansallisia lakeja, määräyksiä ja eettisiä sääntöjä. Osallistujien on tarvittaessa pyydettävä asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä toimikunnilta lupa toimen aloittamiseen.

▼B

30 artikla

Rahoitusosuudet

1.  
Tutkimusohjelma perustuu avustussopimuksiin, joissa sovitaan TTK-toimien toteuttamisesta kustannustenjakoperiaatteella. Myönnettävän rahoituksen kokonaismäärän, mahdollinen muu julkinen lisärahoitus mukaan luettuna, on noudatettava tällaiseen rahoitukseen sovellettavia sääntöjä valtiontuesta.
2.  
Julkisina hankintoina hankitaan myös irtainta ja kiinteää omaisuutta, työsuorituksia tai palveluja, joita tarvitaan tuki- ja valmistelutoimien toteuttamiseen.
3.  

Rajoittamatta tämän artiklan 1 kohdan soveltamista saa myönnettävän rahoituksen kokonaismäärä ilmaistuna prosentteina 31–35 artiklassa määritellyistä tukikelpoisista kustannuksista olla:

a) 

tutkimushankkeissa enintään 60 prosenttia;

b) 

pilotti- ja demonstrointihankkeissa enintään 50 prosenttia;

c) 

liitännäistoimenpiteissä sekä tuki- ja valmistelutoimissa enintään 100 prosenttia

31 artikla

Tukikelpoiset kustannukset

1.  

Tukikelpoiset kustannukset koostuvat seuraavista:

a) 

laitteistokustannukset

b) 

henkilöstökustannukset

c) 

toimintakustannukset

d) 

välilliset kustannukset.

2.  
Tukikelpoisia ovat vain tosiasialliset kustannukset, jotka aiheutuvat hankkeen toteuttamisesta avustussopimuksen ehtojen mukaisesti. Sopimuspuolet, liitännäiset sopimuspuolet ja alihankkijat eivät voi kirjata kustannuksiksi mitään budjetoituja tai kaupallisia hintoja.

32 artikla

Laitekustannukset

Kustannukset, jotka aiheutuvat suoraan hankkeeseen liittyvien laitteiden ostamisesta tai liisaamisesta, voidaan kirjata välittömiksi kustannuksiksi. Liisattujen laitteiden tukikelpoiset kustannukset eivät saa ylittää niiden ostamisesta aiheutuvia tukikelpoisia kustannuksia.

▼M1

33 artikla

Henkilöstökustannukset

Tukikelpoisia henkilöstökustannuksia ovat ainoastaan toimeen liittyvää työtä suoraan tekevien henkilöiden tosiasiallisen työajan kustannukset.

Pienten ja keskisuurten yritysten omistajien sekä muiden palkkaa saamattomien luonnollisten henkilöiden henkilöstökustannukset voidaan korvata yksikkökustannusten perusteella.

▼B

34 artikla

Toimintakustannukset

Välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyviä toimintakustannuksia voivat olla ainoastaan seuraavien osatekijöiden kustannukset:

a) 

raaka-aineet;

b) 

kulutushyödykkeet;

c) 

energia;

d) 

raaka-aineiden, kulutushyödykkeiden, laitteiden, tuotteiden tai polttoaineen kuljetus

e) 

olemassa olevien laitteiden kunnossapito, korjaaminen tai muuntaminen;

f) 

tieto- ja viestintätekniset ja muut erityiset palvelut;

g) 

laitteiden vuokra;

h) 

analyysit ja testit;

i) 

aihekohtaisten seminaarien järjestäminen;

j) 

tilintarkastuslausunnot ja pankkitakaukset;

k) 

tulosaineiston suoja;

l) 

kolmansien osapuolien antama apu.

35 artikla

Välilliset kustannukset

Kaikki muut kustannukset, kuten yleiskustannukset, joita saattaa aiheutua hankkeen yhteydessä ja joita ei ole erikseen mainittu edellä luetelluissa luokissa, mukaan luettuina matka- ja oleskelukustannukset, katetaan kiinteämääräisesti siten, että niiden osuudeksi katsotaan 35 prosenttia 33 artiklassa tarkoitetuista tukikelpoisista henkilöstökustannuksista.



5

JAKSO

Tutkimustoimien arviointi ja seuranta

36 artikla

Tekniset kertomukset

Sopimuspuolten on laadittava määräajoin kertomus 14, 15 ja 16 artiklassa tarkoitetuista tutkimus-, pilotti- ja demonstrointihankkeista. Kertomuksissa on selostettava hankkeen teknistä edistymistä.

Työn valmistumisen jälkeen sopimuspuolten on toimitettava loppukertomus, johon sisältyy arvio tulosten hyödyntämisestä ja hankkeen vaikutuksista. Komissio julkaisee kertomuksen kokonaisuudessaan tai tiivistelmänä hankkeen strategisen tärkeyden mukaan ja kuultuaan tarvittaessa asianomaista neuvoa-antavaa ryhmää.

Komissio voi edellyttää, että sopimuspuolet toimittavat loppukertomuksen 17 artiklassa tarkoitetuista liitännäistoimenpiteistä samoin kuin 18 artiklassa tarkoitetuista tuki- ja valmistelutoimista, ja päättää julkaista kertomukset.

37 artikla

Vuotuinen arviointi

Komissio tarkastelee vuosittain tutkimusohjelman toimia ja TTK-työn edistymistä. Tästä tarkastelusta laaditaan kertomus, joka toimitetaan komitealle.

Komissio voi nimetä riippumattomia asiantuntijoita ja huippuasiantuntijoita avustamaan vuotuisessa arvioinnissa.

38 artikla

Tutkimusohjelman seuranta ja arviointi

1.  
Komissio toteuttaa tutkimusohjelman seurannan, jossa myös arvioidaan odotettavissa olevia hyötyjä. Seurannasta laaditaan kertomus vuoden 2013 loppuun mennessä ja sen jälkeen joka seitsemäs vuosi. Kertomukset saatetaan yleisesti saataville yhteisön tutkimus- ja kehitystietopalvelun (Cordis) tai vastaavan verkkosivuston kautta.
2.  
Komissio arvioi tutkimusohjelman, kun kunkin seitsenvuotisen kauden aikana rahoitetut hankkeet on saatu päätökseen. Tässä yhteydessä arvioidaan myös ne hyödyt, jotka TTK-työstä ovat koituneet yhteiskunnalle ja asianomaisille aloille. Arviointikertomus julkaistaan.
3.  
Kun komissio suorittaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut seuranta- ja arviointitoimet, sitä avustavat sen nimittämistä huippuasiantuntijoista koostuvat paneelit.

▼M2

39 artikla

Riippumattomien huippuasiantuntijoiden nimeäminen

Nimitettäessä 18 artiklassa, 28 artiklan 2 kohdassa ja 38 artiklassa tarkoitettuja riippumattomia huippuasiantuntijoita sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 ( 4 ) 237 artiklan säännöksiä.

▼B



IV

LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

40 artikla

Monivuotisten teknisten suuntaviivojen tarkistaminen

Edellä III luvussa vahvistettuja monivuotisia teknisiä suuntaviivoja tarkistetaan seitsemän vuoden välein; ensimmäinen jakso päättyy 31 päivänä joulukuuta 2014. Tätä varten komissio arvioi viimeistään kunkin seitsenvuotiskauden viimeisen vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana monivuotisten teknisten suuntaviivojen toimivuuden ja tehokkuuden sekä ehdottaa tarvittaessa muutoksia.

Tarpeelliseksi katsoessaan komissio voi tehdä tällaisen arvioinnin ja toimittaa neuvostolle ehdotuksia asiaankuuluviksi muutoksiksi ennen kunkin seitsenvuotiskauden päättymistä.

41 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio vahvistaa 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen seuraavat täytäntöönpanotoimet:

a) 

rahoituksen hyväksyminen tapauksissa, joissa tutkimusohjelman mukainen yhteisön arvioitu rahoitusosuus on vähintään 0,6 miljoonaa euroa;

b) 

ohjeiden laatiminen 38 artiklassa tarkoitettua tutkimusohjelman seurantaa ja arviointia varten;

▼M2 —————

▼M1

d) 

muutokset 25 artiklassa tarkoitettuun määräaikaan;

▼B

e) 

aihekohtaisten ehdotuspyyntöjen laatiminen.

42 artikla

Komitea

1.  
Komissiota avustaa hiili- ja teräsalan komitea.

▼M1

2.  
Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 ( 5 ) 5 artiklaa.

▼B

43 artikla

Kumoaminen ja siirtymätoimenpiteet

Kumotaan päätös 2003/78/EY. Päätöstä 2003/78/EY sovelletaan kuitenkin 31 päivään joulukuuta 2008 sellaisten toimien rahoittamiseen, joita koskevat ehdotukset on jätetty 15 päivään syyskuuta 2007 mennessä.

44 artikla

Soveltaminen

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 16 päivästä syyskuuta 2007.

45 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.




LIITE

Päätöksen 22 artiklassa tarkoitetun hiilialan neuvoa-antavan ryhmän kokoonpano:



Jäsenet

Yht. enintään

a)  Hiilentuottajat / kansalliset liitot tai niihin liittyvät tutkimuskeskukset

8

b)  Hiilentuottajien eurooppalaiset järjestöt

2

c)  Hiilenkäyttäjät tai niihin liittyvät tutkimuskeskukset

8

d)  Hiilenkäyttäjien eurooppalaiset järjestöt

2

e)  Työntekijöiden järjestöt

2

f)  Laitetoimittajien järjestöt

2

 

24

Jäsenillä on oltava laajat taustatiedot sekä omakohtainen asiantuntemus vähintään yhdellä seuraavista osa-alueista: hiilen louhinta ja käyttö tai ympäristö- ja sosiaaliset kysymykset turvallisuusnäkökohdat mukaan luettuina.

Päätöksen 22 artiklassa tarkoitetun teräsalan neuvoa-antavan ryhmän kokoonpano:



Jäsenet

Yht. enintään

a)  Terästeollisuus / kansalliset liitot tai niihin liittyvät tutkimuskeskukset

21

b)  Teräksentuottajien eurooppalaiset järjestöt

2

c)  Työntekijöiden järjestöt

2

d)  Jatkojalostusteollisuuden tai teräksenkäyttäjien järjestöt

5

 

30

Jäsenillä on oltava laajat taustatiedot sekä omakohtainen asiantuntemus vähintään yhdellä seuraavista osa-alueista: raaka-aineet, raudanvalmistus, teräksenvalmistus, jatkuva valu, kuuma- ja/tai kylmävalssaus, teräksen työstäminen ja/tai pintakäsittely, teräslajien ja/tai -tuotteiden kehittäminen, terässovellukset ja teräksen ominaisuudet, ympäristö- ja sosiaaliset kysymykset turvallisuusnäkökohdat mukaan luettuina.



( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

( 3 ) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

Top