EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02007L0059-20190708
Directive 2007/59/EC of the European Parliament and of the Council of 23 October 2007 on the certification of train drivers operating locomotives and trains on the railway system in the Community
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/59/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/59/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä
- Date of document:
- 08/07/2019
- Date of effect:
- 08/07/2019
- Author:
- Not available
- Form:
- Konsolidoitu teksti
- Additional information:
- LASTMODIN 32019R0554
- Link
- Link
- Link
- Select all documents mentioning this document
- Consolidation: basic act:
- 32007L0059
02007L0059 — FI — 08.07.2019 — 003.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/59/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä (EUVL L 315 3.12.2007, s. 51) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
L 184 |
11 |
25.6.2014 |
||
|
L 146 |
22 |
3.6.2016 |
||
|
KOMISSION ASETUS (EU) 2019/554, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2019, |
L 97 |
1 |
8.4.2019 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/59/EY,
annettu 23 päivänä lokakuuta 2007,
vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä
I LUKU
TARKOITUS, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
1 artikla
Tarkoitus
Tässä direktiivissä vahvistetaan ehdot ja menettelyt vetureita ja junia yhteisön rautatieverkossa ajavien veturinkuljettajien hyväksymiselle. Siinä vahvistetaan myös jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, veturinkuljettajille ja muille alan toimijoille, erityisesti rautatieyrityksille, rataverkon haltijoille ja koulutuskeskuksille, kuuluvat tehtävät.
2 artikla
Soveltamisala
1. Tätä direktiiviä sovelletaan veturinkuljettajiin, jotka ajavat vetureita ja junia rautateillä yhteisössä sellaisen rautatieyrityksen lukuun, joka tarvitsee turvallisuustodistuksen, tai rataverkon haltijan lukuun, joka tarvitsee turvallisuusluvan.
2. Jäsenvaltiot eivät saa tavarajunissa olevaa muuta henkilöstöä koskevien kansallisten säännösten perusteella estää tavarajunaa ylittämästä rajaa tai liikennöimästä niiden alueella.
3. Rajoittamatta kuitenkaan 7 artiklan soveltamista jäsenvaltiot voivat jättää tämän direktiivin täytäntöönpanosäännösten soveltamisalan ulkopuolelle veturinkuljettajat, jotka ajavat vain:
a) metroliikenteessä, raitioteillä ja muissa kevytraidejärjestelmissä;
b) verkoissa, jotka ovat toiminnallisesti erillisiä muusta rautatiejärjestelmästä ja jotka on tarkoitettu ainoastaan paikalliseen, kaupunkien ja esikaupunkien henkilö- ja tavaraliikenteeseen ja yksinomaan näissä verkoissa liikennöivien rautatieyritysten käyttöön;
c) yksityisomistuksessa olevalla rataverkolla, jota rataverkon omistaja käyttää yksinomaan omassa tavaraliikenteessään;
d) radan osilla, jotka on suljettu tavanomaiselta liikenteeltä rautatiejärjestelmän kunnossapitoa, uusimista tai parannusta varten.
3 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
a) ’toimivaltaisella viranomaisella’ direktiivin 2004/49/EY 16 artiklassa tarkoitettua turvallisuusviranomaista;
b) ’veturinkuljettajalla’ henkilöä, jolla on kyky ja lupa kuljettaa itsenäisesti, vastuullisesti ja turvallisesti junia, esimerkiksi vetureita, vaihtovetureita, työjunia, kunnossapitoon tarkoitettua raidekalustoa tai rautateiden matkustaja- tai tavaraliikenteeseen tarkoitettuja junia;
c) ’turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia tehtäviä suorittavalla muulla junahenkilökunnalla’ junassa olevaa henkilökuntaa, veturinkuljettajia lukuun ottamatta, jotka myötävaikuttavat junan, matkustajien ja kuljetettavan tavaran turvallisuuteen;
d) ’rautatiejärjestelmällä’ direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY määritelmän mukaista rataverkkojen muodostamaa järjestelmää, jossa on ratoja ja kiinteitä laitteita, mihin tahansa ryhmään kuuluvaa ja mitä tahansa alkuperää olevaa liikkuvaa kalustoa, joka kulkee näissä rataverkoissa;
e) ’rataverkon haltijalla’ elintä tai yritystä, joka vastaa erityisesti direktiivin 91/440/ETY 3 artiklassa määritellyn rataverkon tai jonkin sen osan perustamisesta ja kunnossapidosta, mihin voi kuulua myös rataverkon valvonta- ja turvajärjestelmien hallinnointi. Verkkoa tai verkon osaa koskevat rataverkon haltijan tehtävät voidaan jakaa eri elimille tai yrityksille;
f) ’rautatieyrityksellä’ rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä 26 päivänä helmikuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/14/EY ( 1 ) määriteltyä rautatieyritystä sekä muuta julkista tai yksityistä yritystä, joka harjoittaa rautateiden tavara- ja/tai matkustajaliikennettä ja joka on velvollinen huolehtimaan vetopalvelusta. Tähän kuuluvat myös yritykset, jotka tarjoavat ainoastaan vetopalveluja;
g) ’yhteentoimivuuden teknisillä eritelmillä’ eli ’YTE:illä’ eritelmiä, joita kunkin osajärjestelmän tai osajärjestelmän osan on vastattava olennaisten vaatimusten täyttämiseksi ja direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY määriteltyjen Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden varmistamiseksi;
h) ’virastolla’29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 881/2004 ( 2 ) perustettua Euroopan rautatievirastoa;
i) ’turvallisuustodistuksella’ todistusta, jonka toimivaltainen viranomainen myöntää rautatieyritykselle direktiivin 2004/49/EY 10 artiklan mukaisesti;
j) ’todistuksella’ yhdenmukaistettua lisätodistusta, jossa mainitaan, millä rataverkolla lupakirjan haltijalla on lupa kuljettaa ja mitä liikkuvaa kalustoa;
k) ’turvallisuusluvalla’ lupaa, jonka toimivaltainen viranomainen myöntää rataverkon haltijalle direktiivin 2004/49/EY 11 artiklan mukaisesti;
l) ’koulutuskeskuksella’ toimivaltaisen viranomaisen koulutuksen antajaksi kelpuuttamaa ja tunnustamaa elintä.
II LUKU
KULJETTAJIEN HYVÄKSYMINEN
4 artikla
Yhteisön hyväksymismalli
1. Kaikilla veturinkuljettajilla on oltava junan kuljettamisen edellyttämä kelpoisuus ja pätevyys ja hallussaan seuraavat asiakirjat:
a) lupakirja, joka todistaa, että kuljettaja täyttää terveydentilaa koskevat vähimmäisvaatimukset sekä koulutusta ja yleistä ammatillista pätevyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset. Lupakirjassa on mainittava kuljettajan henkilötiedot ja luvan antanut viranomainen sekä luvan voimassaoloaika. Lupakirjan on oltava liitteessä I esitettyjen vaatimusten mukainen siihen asti, kun yhteisön hyväksymismalli otetaan käyttöön 4 kohdan mukaisesti;
b) yksi tai useampi todistus, jossa mainitaan, millä rataverkoilla lupakirjan haltijalla on lupa kuljettaa ja mitä liikkuvaa kalustoa. Kunkin todistuksen on oltava liitteessä I esitettyjen vaatimusten mukainen.
2. Vaatimusta, että kuljettajalla on oltava todistus jotakin tiettyä rataverkon osaa varten, ei kuitenkaan sovelleta jäljempänä luetelluissa poikkeustapauksissa edellyttäen, että toinen veturinkuljettaja, jolla on voimassa oleva todistus asianomaista rataverkkoa varten, istuu kuljettajan vieressä ajon aikana:
a) kun rautatieliikenteen häiriön vuoksi rataverkon haltijan nimeämissä tapauksissa on tarpeen kuljettaa juna toista reittiä tai kunnossapitää rataa;
b) poikkeuksellisissa yksittäistapauksissa, joissa liikennöidään museojunilla;
c) poikkeuksellisissa yksittäistapauksissa tavaraliikenteessä rataverkon haltijan suostumuksella;
d) uuden junan tai veturin toimittamisen tai esittelyn yhteydessä;
e) kuljettajakoulutuksen tai -kokeen yhteydessä.
Tämän mahdollisuuden käyttämisestä päättää rautatieyritys, eikä sitä voi edellyttää asianomainen rataverkon haltija tai toimivaltainen viranomainen.
Aina kun toista kuljettajaa käytetään siten kuin siitä säädetään edellä, asiasta on ilmoitettava etukäteen rataverkon haltijalle.
3. Todistus sallii kuljettamisen jommassakummassa tai molemmissa seuraavista luokista:
a) luokka A: vaihtoveturit, työjunat, kunnossapitoon tarkoitettu raidekalusto ja kaikki muut veturit, kun niitä käytetään vaihtotyössä;
b) luokka B: matkustaja- ja/tai tavaraliikenne.
Todistus voi sisältää kaikkia luokkia koskevan luvan, joka kattaa 4 kohdassa tarkoitetut koodit.
4. Komissio hyväksyy 4 päivään joulukuuta 2008 mennessä viraston laatiman ehdotuksen perusteella lupakirjaa, todistusta ja todistuksen oikeaksi todistettua jäljennöstä varten yhteisön mallit ja päättää niiden fyysisistä ominaisuuksista ottaen huomioon toimenpiteet väärentämisen estämiseksi. Näistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, päätetään 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Komissio hyväksyy 4 päivään joulukuuta 2008 mennessä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä ja jotka koskevat tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen luokkien A ja B eri tyyppejä varten tarvittavia yhteisön koodeja, 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen ja viraston suosituksen perusteella.
5 artikla
Petostentorjuntatoimenpiteet
Toimivaltaiset viranomaiset ja todistukset myöntävät elimet toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta vältetään lupakirjojen ja todistusten väärentämisen ja 22 artiklassa edellytettyjen rekisterien luvattoman muuttamisen vaarat.
6 artikla
Omistajuus, kieli ja myöntävät viranomaiset
1. Lupakirja kuuluu sen haltijalle, ja sen myöntää 3 artiklan a alakohdassa määritelty toimivaltainen viranomainen. Jos toimivaltainen viranomainen tai sen edustaja myöntää lupakirjan jollakin kansallisella kielellä, joka ei ole yhteisön kieli, sen on laadittava luvasta kaksikielinen toisinto, jossa toisena kielenä on jokin yhteisön kielistä.
2. Todistuksen myöntää rautatieyritys tai rataverkon haltija, joka on kuljettajan työnantaja tai alihankkija. Todistus kuuluu sen myöntävälle yritykselle tai rataverkon haltijalle. Direktiivin 2004/49/EY 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti kuljettajalla on kuitenkin oikeus saada siitä jäljennös. Jos rautatieyritys tai rataverkon haltija myöntää todistuksen jollakin kansallisella kielellä, joka ei ole yhteisön kieli, sen on laadittava todistuksesta kaksikielinen toisinto, jossa toisena kielenä on jokin yhteisön kielistä.
7 artikla
Maantieteellinen kelpoisuus
1. Lupakirja on voimassa koko yhteisön alueella.
2. Todistus on voimassa vain siinä mainittujen rataverkkojen ja siinä mainitun liikkuvan kaluston osalta.
8 artikla
Kolmansien maiden veturinkuljettajien hyväksymisasiakirjojen tunnustaminen
Jäsenvaltio voi tunnustaa yksinomaan jäsenvaltion rajat ylittävillä rautateiden rataosuuksilla ajavien kolmannen maan veturinkuljettajien hyväksymisasiakirjat kyseisen kolmannen maan kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten mukaisesti.
III LUKU
LUPAKIRJAN JA TODISTUKSEN SAAMISEHDOT
9 artikla
Vähimmäisvaatimukset
1. Lupakirjan saadakseen hakijan on täytettävä 10 ja 11 artiklassa asetetut vähimmäisvaatimukset. Hakijalla on oltava todistuksen myöntämiseksi ja sen voimassa pitämiseksi lupakirja ja hänen on täytettävä 12 ja 13 artiklassa asetetut vähimmäisvaatimukset.
2. Jäsenvaltio voi soveltaa tiukempia vaatimuksia lupakirjojen myöntämiselle omalla alueellaan. Muiden jäsenvaltioiden myöntämät lupakirjat sen on kuitenkin tunnustettava 7 artiklan mukaisesti.
Lupakirja
10 artikla
Vähimmäisikä
Jäsenvaltioiden on säädettävä lupakirjan hakijalta vaadittava vähimmäisikä, jonka on oltava vähintään 20 vuotta. Jäsenvaltio voi kuitenkin myöntää lupakirjan 18 vuotta täyttäneelle hakijalle, jolloin lupakirja on voimassa vain sen myöntäneen jäsenvaltion alueella.
11 artikla
Perusvaatimukset
1. Hakijalla on oltava hyväksyttävästi suoritettu vähintään yhdeksän vuoden yleissivistävä peruskoulutus (alemman ja ylemmän perusasteen koulutus) ja hyväksyttävästi suoritettu ammatillinen peruskoulutus, joka vastaa Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ammatillisen koulutuksen todistusten vastaavuudesta 16 päivänä heinäkuuta 1985 tehdyssä neuvoston päätöksessä 85/368/ETY ( 3 ) tarkoitettua tasoa 3.
2. Hakijan on osoitettava 20 artiklan säännösten mukaisesti kelpuutetun tai tunnustetun lääkärin suorittamalla tai – jäsenvaltion päätöksestä riippuen – tämän valvonnassa suoritetulla terveystarkastuksella olevansa fyysisiltä ominaisuuksiltaan sopiva. Terveystarkastuksessa on tutkittava ainakin liitteessä II olevissa 1.1, 1.2, 1.3 ja 2.1 kohdassa mainittujen vaatimusten täyttyminen.
3. Hakijan on osoitettava 20 artiklan säännösten mukaisesti kelpuutetun tai tunnustetun psykologin tai lääkärin suorittamalla tai – jäsenvaltion päätöksestä riippuen – tämän valvonnassa suoritetulla testillä olevansa psyykkisiltä ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva. Testissä on tutkittava ainakin liitteessä II olevassa 2.2 kohdassa mainittujen vaatimusten täyttyminen.
4. Hakijan on osoitettava ammatissa vaadittava yleinen pätevyytensä suorittamalla hyväksytysti ainakin liitteessä IV luetellut yleiset aihepiirit kattava koe.
Todistus
12 artikla
Kielitaito
Liitteessä VI tarkoitetut kielitaitoon liittyvät vaatimukset on täytettävä sen rataverkon osalta, jota varten todistusta haetaan.
13 artikla
Ammatillinen pätevyys
1. Hakijan on suoritettava hyväksytysti koe, jolla tutkitaan siihen liikkuvaan kalustoon liittyvä ammatillinen tietämys, jonka osalta todistusta haetaan. Tämän kokeen on katettava ainakin liitteessä V luetellut yleiset aihepiirit.
2. Hakijan on suoritettava hyväksytysti koe, jolla tutkitaan niihin rataverkkoihin liittyvä ammatillinen tietämys, joita varten todistusta haetaan. Tämän kokeen on katettava ainakin liitteessä VI luetellut yleiset aihepiirit. Tarvittaessa tällä kokeella tutkitaan myös liitteessä VI olevassa 8 kohdassa tarkoitettu kielitaito.
3. Rautatieyritys tai rataverkon haltija antaa hakijalle direktiivin 2004/49/EY mukaista turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä koskevan koulutuksen.
IV LUKU
LUPAKIRJAN JA TODISTUKSEN SAAMISMENETTELY
14 artikla
Lupakirjan saaminen
1. Toimivaltainen viranomainen julkistaa lupakirjan saamiseksi noudatettavan menettelyn.
2. Hakijan tai hakijan puolesta toimivan tahon on jätettävä lupakirjaa koskeva hakemus toimivaltaiselle viranomaiselle.
3. Toimivaltaiselle viranomaiselle jätettävät hakemukset voivat koskea uuden lupakirjan myöntämistä, lupakirjan tietojen päivittämistä, lupakirjan uusimista tai sen kaksoiskappaleen saamista.
4. Toimivaltainen viranomainen myöntää lupakirjan mahdollisimman pian ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut kaikki tarvittavat asiakirjat.
5. Lupakirja on voimassa 10 vuotta, ellei 16 artiklan 1 kohdan säännöksistä muuta johdu.
6. Lupakirja myönnetään yhtenä alkuperäiskappaleena. Lupakirjasta saa valmistaa virallisen jäljennöksen vain toimivaltainen viranomainen kaksoiskappaletta koskevan pyynnön perusteella.
15 artikla
Todistuksen saaminen
Kunkin rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on osana turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä määritettävä menettelyt todistusten myöntämiselle ja päivittämiselle tämän direktiivin mukaisesti, sekä muutoksenhakumenettelyt, joilla kuljettajat voivat pyytää myöntämistä, päivittämistä taikka tilapäistä tai lopullista peruuttamista koskevan päätöksen uudelleentutkimista.
Erimielisyystapauksissa asianosaiset voivat saattaa asian toimivaltaisen viranomaisen tai riippumattoman muutoksenhakuelimen ratkaistavaksi.
Rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan on viipymättä päivitettävä todistus, jos todistuksen haltijalle on myönnetty liikkuvaa kalustoa tai rataverkkoa koskevia lisälupia.
16 artikla
Määräaikaistarkastukset
1. Jotta lupakirja pysyy voimassa, sen haltijan on määräajoin käytävä kokeissa ja/tai tarkastuksissa, joissa tutkitaan 11 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen. Terveydentilavaatimusten osalta vähimmäistoistumistiheydessä noudatetaan liitteessä II olevan 3.1 kohdan säännöksiä. Terveystarkastukset suorittaa 20 artiklan mukaisesti kelpuutettu tai tunnustettu lääkäri tai ne suoritetaan tämän valvonnassa. Yleisen ammatillisen tietämyksen osalta sovelletaan 23 artiklan 8 kohtaa.
Lupakirjaa uusittaessa toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava 22 artiklan 1 kohdan a alakohdassa edellytetystä rekisteristä, että kuljettaja täyttää tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut vaatimukset.
2. Jotta todistus pysyy voimassa, sen haltijan on määräajoin suoritettava hyväksytysti kokeet ja/tai tarkastukset, joissa tutkitaan 12 ja 13 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen. Kokeiden ja/tai tarkastusten toistumistiheydestä päättää se rautatieyritys tai rataverkon haltija, jonka kanssa kuljettaja on työ- tai sopimussuhteessa, oman turvallisuusjohtamisjärjestelynsä mukaisesti ja liitteessä VII vahvistettua vähimmäistoistumistiheyttä noudattaen.
Kunkin tarkastuksen osalta myöntävän elimen on vahvistettava todistuksessa olevassa lausumassa ja merkittävä 22 artiklan 2 kohdan a alakohdassa edellytettyyn rekisteriin tieto siitä, että kuljettaja täyttää tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut vaatimukset.
3. Jos määräaikaistarkastusta ei ole suoritettu tai jos sen tulos on kielteinen, sovelletaan 18 artiklassa säädettyä menettelyä.
17 artikla
Työsuhteen päättyminen
Kun kuljettajan ja rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan välinen työsuhde päättyy, on asianomaisen rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan ilmoitettava tästä viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle.
Lupakirja pysyy voimassa niin kauan kuin 16 artiklan 1 kohdassa säädetyt ehdot täyttyvät.
Todistus lakkaa olemasta voimassa, kun sen haltija lakkaa työskentelemästä kuljettajana. Haltija saa kuitenkin todistuksesta ja kaikista koulutuksensa, kelpoisuutensa, kokemuksensa ja ammattipätevyytensä todistavista asiakirjoista oikeaksi todistetun jäljennöksen. Rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan on myöntäessään kuljettajalle todistuksen otettava huomioon kaikki nämä asiakirjat.
18 artikla
Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden suorittama kuljettajien seuranta
1. Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on varmistettava ja tarkastettava, että sen kanssa työ- tai sopimussuhteessa olevien kuljettajien lupakirjat ja todistukset ovat voimassa.
Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on otettava käyttöön kuljettajiensa seurantajärjestelmä. Jos seurannan tulokset asettavat kuljettajan pätevyyden tehtävään ja hänen lupakirjansa tai todistuksensa voimassaolon jatkumisen kyseenalaisiksi, rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan on välittömästi toteutettava tarvittavat toimenpiteet.
2. Jos kuljettaja katsoo, että hänen terveydentilansa asettaa kyseenalaiseksi hänen kykynsä suoriutua tehtävistään, hänen on välittömästi ilmoitettava tästä rautatieyritykselle tai, soveltuvissa tapauksissa, rataverkon haltijalle.
Jos rautatieyritys tai rataverkon haltija tietää tai saa lääkäriltä tiedon siitä, että kuljettajan terveys on heikentynyt siinä määrin, että hänen kykynsä suoriutua tehtävistään on kyseenalainen, sen on välittömästi toteutettava tarvittavat toimenpiteet mukaan lukien liitteessä II olevassa 3.1 kohdassa kuvailtu tarkastus ja tarvittaessa todistuksen peruuttaminen ja 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rekisterin päivittäminen.. Lisäksi sen on varmistuttava, että kuljettajat eivät ole työaikana minkään keskittymiskykyyn, valppauteen tai käyttäytymiseen vaikuttavan aineen vaikutuksen alaisina. Toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava viipymättä, jos työkyvyttömyys jatkuu pitempään kuin kolme kuukautta.
V LUKU
TOIMIVALTAISEN VIRANOMAISEN TEHTÄVÄT JA PÄÄTÖKSET
19 artikla
Toimivaltaisen viranomaisen tehtävät
1. Toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava seuraavat tehtävät avoimesti ja syrjimättömästi:
a) lupakirjojen myöntäminen ja päivittäminen sekä kaksoiskappaleiden toimittaminen 6 ja 14 artiklan mukaisesti;
b) määräaikaiskokeiden ja/tai -tarkastusten järjestäminen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti;
c) lupakirjojen tilapäinen ja lopullinen peruuttaminen sekä todistusten tilapäistä peruuttamista koskevista perustelluista pyynnöistä ilmoittaminen myöntävälle elimelle 29 artiklan mukaisesti;
d) jos jäsenvaltio niin päättää, 23 ja 25 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden tai elinten tunnustaminen;
e) sen varmistaminen, että 20 artiklan mukaisesti kelpuutettujen tai tunnustettujen henkilöiden ja elinten rekisteri julkaistaan ja päivitetään;
f) 16 artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun lupakirjoja koskevan rekisterin luominen ja päivittäminen;
g) kuljettajien hyväksymismenettelyn seuranta 26 artiklan mukaisesti;
h) tarkastusten tekeminen 29 artiklan mukaisesti;
i) jäljempänä 25 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja tutkinnon vastaanottajia koskevien kansallisten perusteiden vahvistaminen.
Lupakirjoja valmistellessaan toimivaltaisen viranomaisen on vastattava nopeasti tietopyyntöihin ja tarvittaessa toimitettava lisätietopyyntönsä viipymättä.
2. Toimivaltainen viranomainen ei voi siirtää 1 kohdan c, g ja i alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä kolmansille osapuolille.
3. Tehtävien mahdollisen siirtämisen on tapahduttava avoimesti ja syrjimättä ja aiheuttamatta eturistiriitaa.
4. Kun toimivaltainen viranomainen siirtää 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä rautatieyritykselle tai antaa ne sille sopimuksella, ainakin toisen seuraavista ehdoista on täytyttävä:
a) rautatieyritys myöntää lupakirjoja vain omille kuljettajilleen;
b) rautatieyrityksellä ei ole kyseisellä alueella yksinoikeutta yhdenkään siirretyn tai sopimuksen perusteella annetun tehtävän osalta.
5. Kun toimivaltainen viranomainen siirtää tai antaa sopimuksen perusteella tehtäviä, valtuutetun edustajan tai toimeksisaajan on noudatettava tehtäviä suorittaessaan velvoitteita, joita sovelletaan toimivaltaisiin viranomaisiin tämän direktiivin mukaisesti.
6. Kun toimivaltainen viranomainen siirtää tai antaa sopimuksen perusteella tehtäviä, sen on otettava käyttöön järjestelmä, jonka avulla se voi tarkastaa, miten tehtävät on suoritettu, ja varmistettava, että 2, 4 ja 5 kohdan ehdot täyttyvät.
20 artikla
Kelpuuttaminen ja tunnustaminen
1. Asianomaisen jäsenvaltion nimeämä kelpuuttava elin kelpuuttaa tämän direktiivin mukaisesti kelpuutettavat henkilöt tai elimet. Kelpuuttamismenettely perustuu riippumattomuutta, pätevyyttä ja puolueettomuutta koskeviin perusteisiin, kuten asianmukaisiin EN 45 000 -sarjan eurooppalaisiin standardeihin, sekä hakijan esittämien asiakirjojen arviointiin, jotka todistavat hänen pätevyytensä kyseisellä alalla.
2. Vaihtoehtona 1 kohdan mukaiselle kelpuuttamiselle jäsenvaltio voi säätää, että toimivaltainen viranomainen tai asianomaisen jäsenvaltion nimeämä elin tunnustaa tämän direktiivin mukaisesti tunnustettavat henkilöt tai elimet. Tunnustaminen perustuu riippumattomuutta, pätevyyttä ja puolueettomuutta koskeviin perusteisiin. Tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa tapauksissa, joissa edellytetään äärimmäisen harvinaista erityispätevyyttä, sen jälkeen kun komissio on antanut myönteisen lausuntonsa 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
Riippumattomuutta koskevaa perustetta ei sovelleta, kun kyse on 23 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitetusta koulutuksesta.
3. Toimivaltainen viranomainen varmistaa, että tämän direktiivin mukaisesti kelpuutetuista tai tunnustetuista henkilöistä ja elimistä laadittu luettelo julkaistaan ja että sitä päivitetään.
21 artikla
Toimivaltaisen viranomaisen päätökset
1. Toimivaltaisen viranomaisen on perusteltava päätöksensä.
2. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että otetaan käyttöön hallinnollinen muutoksenhakumenettely, joka mahdollistaa työnantajan ja kuljettajan muutoksenhaun päätökseen, joka koskee tämän direktiivin mukaisesti tehtyä hakemusta.
3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan mahdollisuus toimivaltaisen viranomaisen päätösten uudelleentutkimiseen tuomioistuimessa.
22 artikla
Tiedonvaihto ja rekisterit
1. Toimivaltaisten viranomaisten on:
a) pidettävä rekisteriä kaikista myönnetyistä, päivitetyistä, uusituista, muutetuista, rauenneista, tilapäisesti tai lopullisesti peruutetuista tai kadonneiksi, varastetuiksi tai tuhoutuneiksi ilmoitetuista lupakirjoista. Rekisterissä on oltava liitteessä I olevassa 4 kohdassa säädetyt tiedot kaikista lupakirjoista, ja tiedot on voitava hakea kullekin kuljettajalle annetun kansallisen numeron avulla. Rekisteri on päivitettävä säännöllisesti;
b) annettava perustellusta pyynnöstä tietoja kyseisistä lupakirjoista muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, virastolle tai kuljettajien työnantajalle.
2. Kunkin rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on:
a) pidettävä rekisteriä – tai varmistettava, että rekisteriä pidetään – kaikista myönnetyistä, päivitetyistä, uusituista, muutetuista, rauenneista, tilapäisesti tai lopullisesti peruutetuista tai kadonneiksi, varastetuiksi tai tuhoutuneiksi ilmoitetuista todistuksista. Tässä rekisterissä on oltava liitteessä I olevassa 4 kohdassa tarkoitetut tiedot kaikista todistuksista sekä 16 artiklassa edellytettyjä määräaikaistarkastuksia koskevat tiedot. Rekisteri on päivitettävä säännöllisesti;
b) tehtävä yhteistyötä sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa, johon rautatieyritys tai rataverkon haltija on sijoittautunut, tietojen vaihtamiseksi toimivaltaisen viranomaisen kanssa ja tarvittavien tietojen asettamiseksi toimivaltaisen viranomaisen saataville;
c) annettava tietoja kyseisten todistusten sisällöstä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille näiden pyynnöstä, jos tämä on tarpeen niiden rajatylittävän toiminnan johdosta.
3. Veturinkuljettajan on saatava nähdä hänestä toimivaltaisten viranomaisten rekisteriin sekä rautatieyritysten rekisteriin tallennetut tiedot, ja hänellä on pyynnöstään oikeus saada jäljennös näistä tiedoista.
4. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä viraston kanssa 1 ja 2 kohdassa edellytettyjen rekisterien yhteentoimivuuden varmistamiseksi.
Tätä varten komissio hyväksyy 4 päivään joulukuuta 2008 mennessä viraston laatiman luonnoksen perusteella käyttöönotettavien rekisterien perusparametrit, kuten rekisteröitävät tiedot, niiden muodon ja tiedonsiirtoyhteyskäytännön, käyttöoikeudet, tietojen säilytysajan sekä konkurssitapauksessa noudatettavan menettelyn. Näistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, päätetään 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
5. Toimivaltaisten viranomaisten, rataverkon haltijoiden ja rautatieyritysten on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa edellytetyt rekisterit ja rekisterien käyttötavat ovat direktiivin 95/46/EY mukaisia.
6. Viraston on varmistettava, että 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti käyttöön otettava järjestelmä on asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukainen.
VI LUKU
KULJETTAJIEN KOULUTUS JA TUTKINNOT
23 artikla
Koulutus
1. Kuljettajien koulutukseen on sisällyttävä lupakirjaa koskeva ja yleistä ammatillista tietämystä koskeva osa liitteen IV mukaisesti sekä todistusta koskeva ja ammatillista erityistietämystä koskeva osa liitteiden V ja VI mukaisesti.
2. Koulutusmenetelmän on täytettävä liitteen III vaatimukset.
3. Koulutuksen yksityiskohtaiset tavoitteet määritellään liitteessä IV lupakirjan osalta ja liitteissä V ja VI todistuksen osalta. Näitä koulutuksen yksityiskohtaisia tavoitteita voidaan täydentää:
a) joko asiaankuuluvilla yhteentoimivuuden teknisillä eritelmillä (YTE), jotka hyväksytään direktiivin 96/48/EY tai direktiivin 2001/16/EY mukaisesti. Tässä tapauksessa komissio varmistaa YTE:ien liitteiden IV, V ja VI keskinäisen yhdenmukaisuuden; tai
b) perusteilla, joita virasto ehdottaa asetuksen (EY) N:o 881/2004 17 artiklan mukaisesti. Näistä perusteista, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, päätetään 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
4. Direktiivin 2004/49/EY 13 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kuljettajaksi pyrkivillä on tasapuolinen ja syrjimätön mahdollisuus päästä koulutukseen, jota edellytetään lupakirjan ja todistuksen saamiseksi.
5. Edellä olevan 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua yleistä ammatillista tietämystä, 12 artiklassa edellytettyä kielitaitoa ja 13 artiklan 1 kohdassa edellytettyä liikkuvaan kalustoon liittyvää ammatillista tietämystä koskevan koulutuksen antavat 20 artiklan mukaisesti kelpuutetut tai tunnustetut henkilöt tai elimet.
6. Edellä 13 artiklan 2 kohdassa edellytettyä rataverkon tuntemusta koskevan koulutuksen, reittien tuntemus ja toimintasäännöt ja -menettelyt mukaan luettuina, antavat sen jäsenvaltion kelpuuttamat tai tunnustamat henkilöt tai elimet, jossa rataverkko sijaitsee.
7. Lupakirjojen osalta direktiivillä 2005/36/EY perustettua ammatillisen pätevyyden yleistä tunnustamisjärjestelmää sovelletaan edelleen sellaisten kuljettajien ammatillisen pätevyyden tunnustamiseen, jotka ovat jonkin jäsenvaltion kansalaisia ja jotka ovat saaneet koulutustodistuksensa kolmannessa maassa.
8. On otettava käyttöön jatkokoulutusmenettely, jotta varmistetaan henkilökunnan pätevyyden ylläpitäminen direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti.
24 artikla
Koulutuskustannukset
1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta sen varmistamiseksi, ettei rautatieyritys tai rataverkon haltija saa perusteetonta hyötyä toisen rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan maksamista kuljettajan koulutuskustannuksista, jos kuljettaja vapaaehtoisesti eroaa tämän palveluksesta siirtyäkseen ensiksi mainitun rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan palvelukseen.
2. Tämän artiklan täytäntöönpanoon on kiinnitettävä erityisesti huomiota 33 artiklassa tarkoitetussa kertomuksessa, erityisesti mainitun artiklan f alakohdan osalta.
25 artikla
Tutkinnot
1. Pätevyyden tarkistamisen edellyttämät tutkinnot ja tutkinnon vastaanottajat vahvistaa:
a) lupakirjaa koskevan koulutuksen osalta: toimivaltainen viranomainen vahvistaessaan menettelyn, jota on noudatettava lupakirjan saamiseksi 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti;
b) todistusta koskevan koulutuksen osalta: rautatieyritys tai rataverkon haltija vahvistaessaan menettelyn, jota on noudatettava todistuksen saamiseksi 15 artiklan mukaisesti.
2. Tällaisten 1 kohdassa tarkoitettujen tutkintojen valvojina on oltava asiantuntevien tutkinnon vastaanottajien, jotka on kelpuutettu tai tunnustettu 20 artiklan mukaisesti, ja tutkinnot on toteutettava siten, että vältetään kaikki eturistiriidat.
3. Rataverkon tuntemuksen arvioinnin, reittien tuntemus ja toimintasäännöt mukaan luettuina, suorittavat sen jäsenvaltion kelpuuttamat tai tunnustamat henkilöt tai elimet, jossa rataverkko sijaitsee.
4. Nämä 1 kohdassa tarkoitetut tutkinnot on järjestettävä siten, että vältetään kaikki eturistiriidat, rajoittamatta kuitenkaan sitä mahdollisuutta, että tutkinnon vastaanottaja voi olla todistuksen myöntävän rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan henkilöstöä.
5. Tutkinnon vastaanottajien ja tutkintojen valintaan voidaan soveltaa yhteisön perusteita, jotka vahvistetaan viraston valmisteleman luonnoksen perusteella. Näistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, päätetään 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Jos on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, komissio voi käyttää 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä.
Jos tällaisia yhteisön perusteita ei ole, toimivaltaiset viranomaiset vahvistavat kansalliset perusteet.
6. Koulutuskurssin lopuksi on suoritettava teoreettiset ja käytännön kokeet. Kykyä toimia kuljettajana on arvioitava rataverkolla suoritettavassa ajokokeessa. Lisäksi voidaan käyttää simulaattoreita tutkittaessa toimintasääntöjen soveltamista ja kuljettajan suorituskykyä erityisen vaikeissa tilanteissa.
VII LUKU
ARVIOINTI
26 artikla
Laatuvaatimukset
Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kaikkia koulutusta, pätevyyden arviointia ja lupakirjojen ja todistusten päivittämistä koskevia toimia seurataan jatkuvasti laadunvarmistusjärjestelmän avulla. Tätä säännöstä ei sovelleta toimiin, jotka sisältyvät jo rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden direktiivin 2004/49/EY mukaisesti käyttöön ottamiin turvallisuudenhallintajärjestelmiin.
27 artikla
Riippumaton arviointi
1. Jokaisessa jäsenvaltiossa on tehtävä enintään viiden vuoden välein riippumaton arviointi ammatillisen tietämyksen ja pätevyyden hankintaan ja arviointiin sovellettavista menettelyistä sekä lupakirjojen ja todistusten myöntämisjärjestelmästä. Tätä ei sovelleta toimiin, jotka sisältyvät jo rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden direktiivin 2004/49/EY mukaisesti käyttöön ottamiin turvallisuudenhallintajärjestelmiin. Tämän arvioinnin suorittavat henkilöt, joilla on siihen tarvittava pätevyys ja jotka eivät itse osallistu kyseisiin toimiin.
2. Riippumattomien arviointien tuloksiin on liitettävä oikeaksi osoittavat asiakirjat, ja ne on saatettava asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tietoon. Tarvittaessa jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä korjatakseen riippumattoman arvioinnin esille tuomat puutteet.
VIII LUKU
MUU JUNAHENKILÖKUNTA
28 artikla
Muusta junahenkilökunnasta laadittava kertomus
1. Virasto määrittelee 4 päivään kesäkuuta 2009 mennessä esitettävässä kertomuksessa, ottaen huomioon direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY mukaisesti laaditut käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan YTE:t, vetureissa ja junissa työskentelevän, turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia tehtäviä suorittavaan muuhun junahenkilökuntaan kuuluvien, joiden ammattipätevyys näin ollen vaikuttaa rautatieliikenteen turvallisuuteen, ominaisuudet ja tehtävät, joita olisi säänneltävä yhteisön tasolla sellaisen lupakirja- ja/tai todistusjärjestelmän avulla, joka voi olla tällä direktiivillä perustetun järjestelmän kaltainen.
2. Kertomuksen perusteella komissio laatii 4 päivään kesäkuuta 2010 mennessä kertomuksen ja antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen 1 kohdassa tarkoitettua muuta junahenkilökuntaa koskevasta lupatodistusjärjestelmästä.
IX LUKU
TARKASTUKSET JA SEURAAMUKSET
29 artikla
Toimivaltaisen viranomaisen suorittamat tarkastukset
1. Toimivaltainen viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa lainkäyttöalueellaan liikkuvissa junissa, että veturinkuljettajalla on tämän direktiivin mukaisesti myönnetyt asiakirjat.
2. Edellä 1 kohdassa edellytetystä tarkastuksesta huolimatta toimivaltainen viranomainen voi työpaikalla tehdyn virheen vuoksi tarkastaa, täyttääkö kuljettaja 13 artiklassa asetetut vaatimukset.
3. Toimivaltainen viranomainen voi lainkäyttöalueellaan tehdä tutkimuksia siitä, miten kuljettajat, rautatieyritykset, rataverkon haltijat, tutkinnon vastaanottajat ja koulutuskeskukset noudattavat tätä direktiiviä hoitaessaan niille kuuluvia tehtäviä.
4. Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että kuljettaja ei enää täytä yhtä tai useampaa vaadittua ehtoa, sen on ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin:
a) Jos kyseessä on toimivaltaisen viranomaisen myöntämä lupakirja: toimivaltainen viranomainen peruuttaa lupakirjan. Peruuttaminen on tilapäinen tai lopullinen riippuen rautateiden turvallisuudelle aiheutuneen riskin suuruudesta. Se ilmoittaa ratkaisusta viipymättä asianomaiselle kuljettajalle sekä hänen työnantajalleen ja perustelee päätöksensä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 21 artiklassa tarkoitettua oikeutta saada päätös uudelleentutkituksi. Se ilmoittaa, mikä on lupakirjan takaisinsaamiseksi noudatettava menettely.
b) Jos kyseessä on toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämä lupakirja, toimivaltainen viranomainen kääntyy kyseisen toisen jäsenvaltion viranomaisen puoleen ja esittää perustellun pyynnön lisätarkastuksen tekemiseksi tai lupakirjan peruuttamiseksi. Pyynnön esittänyt toimivaltainen viranomainen ilmoittaa pyynnöstään komissiolle ja muille toimivaltaisille viranomaisille. Lupakirjan myöntänyt viranomainen tutkii saamansa pyynnön neljän viikon kuluessa ja ilmoittaa päätöksestään toiselle viranomaiselle. Lupakirjan myöntänyt viranomainen ilmoittaa päätöksestään myös komissiolle ja muille toimivaltaisille viranomaisille. Mikä tahansa toimivaltainen viranomainen voi kieltää veturinkuljettajia toimimasta sen lainkäyttöalueella odotettaessa ilmoitusta lupakirjan myöntäneen viranomaisen päätöksestä.
c) Jos kyseessä on todistus, toimivaltainen viranomainen kääntyy todistuksen myöntäneen elimen puoleen ja pyytää lisätarkastusta tai todistuksen peruuttamista. Todistuksen myöntänyt elin ryhtyy asianmukaisiin toimiin ja ilmoittaa niistä toimivaltaiselle viranomaiselle neljän viikon kuluessa. Toimivaltainen viranomainen voi kieltää veturinkuljettajia toimimasta sen lainkäyttöalueella odotettaessa todistuksen myöntäneen elimen ilmoitusta, ja se ilmoittaa tästä komissiolle ja muille toimivaltaisille viranomaisille.
Joka tapauksessa, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että tietty kuljettaja aiheuttaa vakavan uhkan rautateiden turvallisuudelle, se ryhtyy heti tarvittaviin toimiin, kuten pyytää rataverkon haltijaa pysäyttämään junan ja kieltää kuljettajaa toimimasta sen lainkäyttöalueella niin pitkään kuin on tarpeen. Se ilmoittaa tällaisesta päätöksestä komissiolle ja muille toimivaltaisille viranomaisille.
Toimivaltainen viranomainen tai tehtävään nimetty elin päivittää kaikissa tapauksissa 22 artiklassa tarkoitetun rekisterin.
5. Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että toisen jäsenvaltion viranomaisen 4 kohdan mukaisesti tekemä päätös ei ole asiaankuuluvien perusteiden mukainen, asia saatetaan komission käsiteltäväksi ja komissio antaa lausuntonsa kolmen kuukauden kuluessa. Asianomaisen jäsenvaltion on tarvittaessa ehdotettava korjaavia toimenpiteitä. Erimielisyyden tai riidan syntyessä asia saatetaan 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean käsiteltäväksi ja komissio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Jäsenvaltio voi jatkaa 4 kohdan mukaista kuljettajan ajokieltoa alueellaan, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu tämän kohdan mukaisesti.
30 artikla
Seuraamukset
Jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän direktiivin perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta langetettavat seuraamukset ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet näiden seuraamusten soveltamisen varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tässä direktiivissä säädettyjen seuraamusten tai menettelyjen soveltamista. Näiden seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään 36 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainittuna päivämääränä ja niiden mahdollisista myöhemmistä muutoksista viipymättä.
X LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
31 artikla
Liitteiden mukauttaminen
1. Toimenpiteistä, joilla muutetaan tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia mukauttamalla liitteet tieteen ja tekniikan kehitykseen, päätetään 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Jos on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, komissio voi käyttää 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä.
2. Jos mukauttaminen koskee terveys- tai turvallisuusvaatimuksia tai ammatillista pätevyyttä, komissio varmistaa, että työmarkkinaosapuolia kuullaan ennen mukautusten valmistelua.
32 artikla
Komitea
1. Komissiota avustaa direktiivin 96/48/EY 21 artiklalla perustettu komitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
4. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1, 2, 4 ja 6 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
33 artikla
Kertomus
Virasto arvioi tämän direktiivin mukaisesti toteutettavan veturinkuljettajien hyväksymismenettelyn kehitystä. Se antaa komissiolle viimeistään neljän vuoden kuluessa rekisterien perusparametrien vahvistamisesta 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti kertomuksen ja ehdottaa siinä tarvittaessa järjestelmään tehtäviä parannuksia, jotka koskevat:
a) lupakirjojen ja todistusten myöntämismenettelyjä;
b) koulutuskeskusten ja tutkinnon vastaanottajien kelpuuttamista;
c) toimivaltaisten viranomaisten käyttöönottamaa laatujärjestelmää;
d) todistusten vastavuoroista tunnustamista;
e) liitteissä IV, V ja VI eriteltyjen koulutusvaatimusten tarkoituksenmukaisuutta markkinarakenteen ja 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa mainittujen luokkien kannalta;
f) rekistereiden yhteenliittämistä ja liikkuvuutta työmarkkinoilla.
Lisäksi virasto voi kertomuksessaan tarvittaessa suositella toimenpiteitä, jotka koskevat niiden henkilöiden ammatillisen tietämyksen tutkimiseksi järjestettäviä teoreettisia ja käytännön kokeita, jotka hakevat yhdenmukaistettua todistusta liikkuvaa kalustoa ja asiaankuuluvaa rataverkkoa varten.
Komissio ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin näiden suositusten perusteella ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia tähän direktiiviin.
34 artikla
Älykorttien käyttö
Virasto arvioi viimeistään 4 päivänä joulukuuta 2012 mahdollisuutta käyttää älykorttia, johon yhdistetään 4 artiklassa tarkoitetut lupakirja ja todistukset, ja laatii kustannus-hyötyanalyysin.
Toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia ja jotka koskevat tällaisen älykortin teknisiä ja toiminnallisia eritelmiä, päätetään viraston valmistaman luonnoksen perusteella ja 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Jollei älykortin käyttöönotto edellytä muutoksia tämän direktiivin tai sen liitteiden sisältöön, älykortin eritelmät vahvistetaan 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
35 artikla
Yhteistyö
Jäsenvaltiot avustavat toisiaan tämän direktiivin täytäntöönpanossa. Toimivaltaiset viranomaiset tekevät yhteistyötä tässä täytäntöönpanovaiheessa.
Virasto avustaa tässä yhteistyössä ja järjestää asianmukaisia kokouksia toimivaltaisten viranomaisten edustajien kanssa.
36 artikla
Täytäntöönpano
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ennen 4 päivää joulukuuta 2009. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. Komissio ilmoittaa tästä muille jäsenvaltioille.
3. Velvoitetta saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panna se täytäntöön ei sovelleta Kyprokseen ja Maltaan niin kauan kuin niiden alueella ei ole rautatiejärjestelmää.
37 artikla
Vaiheittainen täytäntöönpano ja siirtymäkaudet
Tämä direktiivi pannaan täytäntöön vaiheittain seuraavasti:
1. Edellä 22 artiklassa säädetyt rekisterit otetaan käyttöön kahden vuoden kuluessa 22 artiklan 4 kohdassa säädettyjen rekisterien perusparametrien vahvistamisesta.
2.
a) Kahden vuoden kuluessa 22 artiklan 4 kohdassa säädettyjen rekisterien perusparametrien vahvistamisesta todistukset ja lupakirjat myönnetään tämän direktiivin mukaisesti kuljettajille, jotka ajavat rajatylittävässä liikenteessä, kabotaasiliikenteessä tai tavaraliikenteessä toisessa jäsenvaltiossa tai jotka työskentelevät vähintään kahdessa jäsenvaltiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan säännösten soveltamista.
Kaikkien edellä lueteltuja palveluja suorittavien veturinkuljettajien, mukaan lukien ne, joille ei ole vielä myönnetty lupakirjaa tai todistusta tämän direktiivin mukaisesti, on samasta päivästä alkaen noudatettava 16 artiklassa säädettyä velvollisuutta käydä määräaikaistarkastuksissa.
b) Kahden vuoden kuluessa 1 kohdassa tarkoitettujen rekisterien perustamisesta kaikki uudet lupakirjat ja todistukset myönnetään tämän direktiivin mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan säännösten soveltamista.
c) Seitsemän vuoden kuluessa 1 kohdassa tarkoitettujen rekisterien perustamisesta kaikilla kuljettajilla on oltava tämän direktiivin mukaiset lupakirjat ja todistukset. Todistukset myöntävien elinten on otettava huomioon kunkin kuljettajan jo hankkima ammattipätevyys kokonaisuudessaan siten, että tämä vaatimus ei aiheuta tarpeettomia hallinnollisia ja taloudellisia rasitteita. Kuljettajille aiemmin myönnetyt ajo-oikeudet on säilytettävä siltä osin kuin se on mahdollista. Todistukset myöntävät elimet voivat kuitenkin päättää tarvittaessa yksittäisten kuljettajien tai kuljettajaryhmien osalta, että ylimääräiset kokeet ja/tai koulutus ovat tarpeen lupakirjojen ja/tai todistusten saamiseksi tämän direktiivin mukaisesti.
3. Kuljettajat, joille on myönnetty junien kuljettamiseen vaadittava ajolupa niiden säännösten nojalla, joita sovellettiin ennen 2 kohdan a tai b alakohdan soveltamista, voivat edelleen toimia ammatissaan ajo-oikeutensa perusteella ja ilman, että tämän direktiivin säännöksiä sovellettaisiin, enintään seitsemän vuoden ajan 1 kohdassa edellytettyjen rekisterien perustamisesta.
Sellaisten harjoittelijoiden osalta, jotka ovat aloittaneet hyväksytyn koulutusohjelman tai hyväksytyn koulutuskurssin ennen 2 kohdan a tai b alakohdan soveltamista, jäsenvaltiot voivat soveltaa näihin harjoittelijoihin voimassa olevien kansallisten säännösten mukaista lupajärjestelmää.
Asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset voivat poikkeustapauksissa myöntää tässä kohdassa tarkoitettujen kuljettajien ja harjoittelijoiden osalta vapautuksia liitteessä II esitetyistä terveydentilavaatimuksista. Tällaisin vapautuksin myönnetty lupakirja on pätevä ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella.
4. Toimivaltaisten viranomaisten, rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on varmistettava 16 artiklassa säädettyjä määräaikaistarkastuksia vastaavien säännöllisten tarkastusten vaiheittainen soveltaminen kuljettajiin, joilla ei ole tämän direktiivin mukaisia lupakirjoja ja todistuksia.
5. Jos jäsenvaltio sitä pyytää, komissio pyytää virastoa tekemään kyseistä jäsenvaltiota kuullen kustannus-hyötyanalyysin tämän direktiivin säännösten soveltamisesta veturinkuljettajiin, jotka toimivat yksinomaan kyseisen jäsenvaltion alueella. Kustannus-hyötyanalyysi kattaa kymmenen vuoden pituisen kauden. Kustannus-hyötyanalyysi toimitetaan komissiolle kahden vuoden kuluessa 1 kohdassa tarkoitettujen rekisterien perustamisesta.
Jos kustannus-hyötyanalyysi osoittaa, että kustannukset tämän direktiivin säännösten soveltamisesta kyseisiin veturinkuljettajiin ovat hyötyjä suuremmat, komissio tekee 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen kuuden kuukauden kuluessa kustannus-hyötyanalyysin tulosten toimittamisesta päätöksen, jonka mukaan tämän artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan säännöksiä ei tarvitse soveltaa tällaisiin veturinkuljettajiin enintään kymmenen vuoden pituisena kautena asianomaisen jäsenvaltion alueella.
Viimeistään 24 kuukautta ennen tämän tilapäisen vapautuksen voimassaoloajan päättymistä komissio pyytää asianomaisessa jäsenvaltiossa rautatiealalla tapahtuneen kehityksen huomioon ottaen 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen virastoa tekemään uuden kustannus-hyötyanalyysin, joka on toimitettava komissiolle viimeistään 12 kuukautta ennen tämän tilapäisen vapautuskauden päättymistä. Komissio tekee päätöksen tämän kohdan toisessa alakohdassa kuvattua menettelyä noudattaen.
38 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
39 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
LUPAKIRJAA JA YHDENMUKAISTETTUA LISÄTODISTUSTA KOSKEVA YHTEISÖN MALLI
1. LUPAKIRJAN OMINAISUUDET
Veturinkuljettajien lupakirjan fyysisten ominaisuuksien on oltava yhdenmukaiset standardien ISO 7810 ja ISO 7816–1 kanssa.
Kortin valmistusmateriaalina on oltava polykarbonaatti.
Tarkistamismenetelmien, joilla varmistetaan lupakirjan ominaisuuksien yhdenmukaisuus kansainvälisten standardien kanssa, on oltava standardin ISO 10373 mukaiset.
2. LUPAKIRJAN SISÄLTÖ
Lupakirjan etupuolella on oltava:
a) merkintä ”veturinkuljettajan lupakirja” painettuna suurikokoisilla kirjaimilla lupakirjan myöntävän jäsenvaltion kielellä tai kielillä;
b) lupakirjan myöntävän jäsenvaltion nimi;
c) lupakirjan myöntävän jäsenvaltion ISO 3166 -koodin mukainen maatunnus negatiivina sinisessä suorakulmiossa ja kahdentoista keltaisen tähden ympäröimänä;
d) myönnettyä lupakirjaa koskevat, seuraavasti numeroidut tiedot:
i) haltijan sukunimi;
ii) haltijan etunimi (etunimet);
iii) haltijan syntymäaika ja -paikka;
iv)
— lupakirjan myöntämispäivä,
— lupakirjan viimeinen voimassaolopäivä,
— lupakirjan myöntänyt viranomainen,
— työnantajan työntekijälle antama viitenumero (vapaaehtoinen merkintä);
v) lupakirjan numero, joka mahdollistaa pääsyn kansallisen rekisterin tietoihin;
vi) haltijan valokuva;
vii) haltijan nimikirjoitus;
viii) haltijan vakinainen asuinpaikka tai postiosoite (vapaaehtoinen merkintä);
e) merkintä ”Euroopan yhteisöjen malli” painettuna lupakirjan myöntävän jäsenvaltion kielellä tai kielillä ja merkintä ”veturinkuljettajan lupakirja” kaikilla muilla Euroopan yhteisöjen kielillä keltaisella painettuna muodostavat kortin taustan;
f) viitevärit:
— sininen: Pantone Reflex blue,
— keltainen: Pantone yellow;
g) lisätiedot tai toimivaltaisen viranomaisen liitteen II mukaisesti määräämät lääketieteellisiin syihin perustuvat käyttörajoitukset koodin muodossa.
Komissio päättää koodeista viraston laatiman suosituksen perusteella 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
3. TODISTUS
Todistuksessa on oltava:
a) haltijan sukunimi;
b) haltijan etunimi (etunimet);
c) haltijan syntymäaika ja -paikka;
d)
— todistuksen myöntämispäivä,
— todistuksen viimeinen voimassaolopäivä,
— todistuksen myöntänyt viranomainen,
— työnantajan työntekijälle antama viitenumero (vapaaehtoinen merkintä);
e) todistuksen numero, joka mahdollistaa pääsyn kansallisen rekisterin tietoihin;
f) haltijan valokuva;
g) haltijan nimikirjoitus;
h) haltijan vakinainen asuinpaikka tai postiosoite (vapaaehtoinen merkintä);
i) sen rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan nimi ja osoite, jonka lukuun kuljettajalla on lupa kuljettaa junia;
j) luokka, jossa haltijalla on oikeus kuljettaa;
k) sen liikkuvan kaluston tyyppi tai tyypit, jota tai joita haltijalla on lupa kuljettaa;
l) rataverkot, joilla haltijalla on lupa ajaa;
m) mahdolliset lisätiedot tai rajoitukset;
n) kielitaito.
4. KANSALLISISSA REKISTEREISSÄ OLEVAT VÄHIMMÄISTIEDOT
a) Lupakirjaa koskevat tiedot:
kaikki lupakirjan sisältämät tiedot sekä 11 ja 16 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten tarkistamiseen liittyvät tiedot.
b) Todistusta koskevat tiedot:
kaikki todistuksen sisältämät tiedot sekä 12, 13 ja 16 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten tarkistamiseen liittyvät tiedot.
LIITE II
TERVEYDENTILAVAATIMUKSET
1. YLEISET VAATIMUKSET
|
1.1. |
Kuljettajilla ei saa olla sellaisia sairauksia eikä hän saa olla sellaisen hoidon ja lääkityksen kohteena tai nauttia aineita, joiden seurauksena voi olla: — äkillinen tajunnanmenetys, — huomio- tai keskittymiskyvyn heikkeneminen, — äkillinen toimintakyvyttömyys, — tasapainon ja koordinaation menetys, — liikkuvuuden merkittävä rajoittuminen. |
|
1.2. |
Näkö Seuraavien näköön liittyvien vaatimusten on täytyttävä: — näkötarkkuus kauas, joko laseilla korjattuna tai ilman laseja: 1,0; vähintään 0,5 huonomman silmän osalta, — voimakkaimmat sallitut korjaavat linssit: kaukotaittoisuus +5/likitaittoisuus –8. Poikkeamiset sallitaan poikkeustapauksissa ja silmälääkärin lausunnon perusteella. Päätöksen tekee lääkäri, — lähi- ja kaukonäkö riittävä, joko laseilla korjattuna tai ilman laseja, — piilolinssit ja silmälasit sallitaan, jos erikoislääkäri tarkistaa ne määräajoin, — värinäkö normaali: tunnustetun testin (esim. Ishihara) käyttö, vaadittaessa täydennettynä toisella tunnustetulla testillä, — näkökenttä puutteeton, — kummankin silmän näkö normaali, — yhteisnäkö normaali, — väriopasteiden oikea tunnistaminen: testi perustuu yksittäisten värien eikä suhteellisten erojen tunnistamiseen, — kontrastiherkkyys hyvä, — ei eteneviä silmäsairauksia, — silmäimplantit, keratotomiat ja keratektomiat hyväksytään vain, jos ne tarkistetaan vuosittain tai lääkärin määräämin väliajoin, — häikäisynsietokyky, — värillisiä piilolinssejä ja väriä vaihtavia linssejä ei sallita. UV-säteilyä suodattavat linssit sallitaan. |
|
1.3. |
Kuuloa ja puhetta koskevat vaatimukset Audiogrammilla todettu riittävä kuulo eli: — kuulo riittävä, jotta voi keskustella puhelimessa ja kykenee kuulemaan hälytysäänet ja radioviestit. Seuraavat arvot olisi katsottava ohjearvoiksi: — kuulonmenetys ei saa olla yli 40 dB taajuuksilla 500 ja 1 000 Hz, — kuulonmenetys ei saa olla yli 45 dB taajuudella 2 000 Hz sen korvan osalta, jossa äänen ilmajohtuminen on huonompi, — ei tasapainohäiriöitä, — ei kroonisia puhevikoja (koska edellytetään kuuluvaa ja selkeää puheviestintää), — kuulokojeiden käyttö sallittu erityistapauksissa. |
|
1.4. |
Raskaus Alhaisen toleranssin tapauksessa tai patologisissa tiloissa raskaus on katsottava perusteeksi kuljettajan tilapäiselle työkiellolle. Raskaana olevia kuljettajia suojaavia säännöksiä on sovellettava. |
2. PALVELUKSEEN OTTAMISTA EDELTÄVIEN TARKASTUSTEN VÄHIMMÄISSISÄLTÖ
|
2.1. |
Lääkärintarkastukset — yleinen lääkärintarkastus, — aistitoimintojen tarkastus (näkö, kuulo, värinäkö), — veri- tai virtsakoe, jolla testataan muun muassa diabetes mellitusta, jos se on tarpeen hakijan fyysisen kunnon arvioimiseksi, — lepo-elektrokardiogrammi (EKG), — laittomien huumausaineiden tai psykotrooppisten lääkkeiden kaltaisia psykotrooppisia aineita sekä alkoholin väärinkäyttöä, joka voi kyseenalaistaa toimeen soveltuvuuden, koskevat testit, — kognitiiviset testit: huomio- ja keskittymiskyky, muisti, havaintokyky, päättelykyky, — viestintä, — psykomotoriset testit: reaktionopeus, liikekoordinaatio. |
|
2.2. |
Ammattiin liittyvät psykologiset testit Ammattiin liittyvien psykologisten testien tarkoituksena on auttaa henkilökunnan palvelukseen ottamisessa ja hallinnoinnissa. Psykologisen arvion sisällön määrittämiseksi testissä on arvioitava, ettei kuljettajakokelaalla ole todettu sellaisia ammattiin liittyviä psykologisia puutteita erityisesti toiminnallisessa soveltuvuudessa tai muissa asiaankuuluvissa persoonallisuustekijöissä, jotka todennäköisesti häiritsevät tehtävien turvallista hoitoa. |
3. PALVELUKSEEN OTTAMISEN JÄLKEISET MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET
|
3.1. |
Tarkastustiheys Lääkärintarkastus (fyysinen kunto) on suoritettava vähintään joka kolmas vuosi 55 ikävuoteen asti ja tämän jälkeen vuosittain. Tämän lisäksi 20 artiklan mukaisesti kelpuutetun tai tunnustetun lääkärin on tihennettävä tarkastusten väliä, jos työntekijän terveydentila tätä edellyttää. Asianmukainen lääkärintarkastus on suoritettava, jos on aihetta epäillä, että lupakirjan tai yhdenmukaistetun lisätodistuksen haltija ei enää täytä liitteessä II olevassa 1 kohdassa määriteltyjä terveydentilavaatimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan 1 kohdan soveltamista. Fyysinen kunto on tarkistettava säännöllisesti ja mahdollisten työtapaturmien sekä henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien jälkeisten poissaolojaksojen jälkeen. Edellä 20 artiklan mukaisesti kelpuutettu tai tunnustettu lääkäri voi päättää suorittaa asianmukaisen ylimääräisen lääkärintarkastuksen erityisesti vähintään 30 päivän sairauspoissaolon jälkeen. Työnantajan on pyydettävä 20 artiklan mukaisesti kelpuutettua tai tunnustettua lääkäriä tarkistamaan kuljettajan fyysinen kunto, jos työnantaja on joutunut poistamaan hänet työtehtävistä turvallisuuteen liittyvistä syistä. |
|
3.2. |
Palvelukseen ottamisen jälkeisten määräaikaisten lääkärintarkastusten vähimmäissisältö Jos kuljettaja täyttää palvelukseen ottamista edeltävässä tarkastuksessa tutkittavat edellytykset, määräaikaistarkastuksiin on sisällyttävä vähintään: — yleinen lääkärintarkastus, — aistitoimintojen tarkastus (näkö, kuulo, värinäkö), — veri- tai virtsakoe diabetes mellituksen ja muiden kliinisen analyysin osoittamien sairauksien havaitsemiseksi, — huumausaineita koskeva testi, jos tarpeen kliinisen analyysin perusteella. Lisäksi yli 40-vuotiailta veturinkuljettajilta vaaditaan lepo-EKG. |
LIITE III
KOULUTUSMENETELMÄ
Teoreettisen koulutuksen (opetus luokkahuoneessa ja demonstraatiot) ja käytännön koulutuksen (työpaikalla, ajaminen valvottuna ja ilman valvontaa radalla, joka on koulutusta varten suljettu muulta liikenteeltä) välillä on oltava sopiva tasapaino.
Tietokoneavusteinen koulutus on hyväksyttävä toimintasääntöjen, opastetilanteiden jne. oppimiseksi.
Simulaattoreiden käyttö, vaikkakaan ei pakollista, voi olla hyödyllistä kuljettajien koulutuksessa, koska niiden avulla voidaan muun muassa valmentautua epätavallisiin työskentelyolosuhteisiin tai harvoin sovellettuihin sääntöihin. Niiden erityisenä etuna on, että ne tarjoavat tilaisuuden ”tekemällä oppimiseen” sellaisten tapahtumien varalta, joihin ei voi valmentautua käytännössä. Periaatteessa on käytettävä viimeisimmän sukupolven simulaattoreita.
Reitintuntemuksen osalta etusijalle on asetettava menetelmä, jossa veturinkuljettaja ajaa toisen kuljettajan mukana asianmukaisen määrän matkoja koko reitin pituudelta päiväs- ja yöaikaan. Vaihtoehtoisena koulutusmenetelmänä voidaan käyttää muiden menetelmien ohella reittien videotaltiointeja nähtynä ohjaamosta.
LIITE IV
YLEINEN AMMATILLINEN TIETÄMYS JA LUPAKIRJAA KOSKEVAT VAATIMUKSET
”Yleisen koulutuksen” tavoitteena on saavuttaa ”yleinen” pätevyys kaikissa asioissa, joilla on merkitystä veturinkuljettajan ammatin kannalta. Tältä osin yleisessä koulutuksessa keskitytään perustietoihin ja periaatteisiin, joita voidaan soveltaa riippumatta liikkuvan kaluston tai rataverkon tyypistä ja luonteesta. Yleisen koulutuksen voi järjestää ilman käytännön harjoituksia.
Liikkuvan kaluston tiettyihin tyyppeihin tai tietyn rataverkon turvallisuuteen, toimintasääntöihin ja tekniikkaan liittyvä pätevyys ei ole osa ”yleistä” pätevyyttä. Koulutus tiettyä liikkuvaa kalustoa tai rataverkkoa koskevan pätevyyden hankkimiseksi liittyy veturinkuljettajan todistukseen, ja se eritellään liitteissä V ja VI.
Yleinen koulutus käsittää jäljempänä luetellut aiheet 1–7. Ne eivät ole luettelossa tärkeysjärjestyksessä.
Luettelossa käytettävät verbit ilmaisevat, minkä luonteinen pätevyys koulutettavan on tarkoitus saavuttaa. Niiden merkitys kuvaillaan seuraavassa taulukossa:
|
Pätevyyden luonne |
Kuvaus |
|
tuntea, kuvailla |
kuvaa sellaisen tietämyksen (tiedot, tosiseikat) hankintaa, joka on tarpeen asioiden välisten suhteiden ymmärtämiseksi |
|
ymmärtää, hahmottaa/tunnistaa |
kuvaa tilanteen hahmottamista ja muistiin painamista, tehtävien suorittamista sekä ongelmanratkaisua määritellyssä yhteydessä. |
1) Kuljettajan työ, työympäristö, kuljettajan asema ja vastuu rautatietoiminnassa, kuljettajan tehtävien ammatilliset ja henkilökohtaiset vaatimukset
a) tuntea rautatietoimintaan ja turvallisuuteen sovellettavan lainsäädännön ja sääntöjen päälinjat (veturinkuljettajien hyväksymistä koskevat vaatimukset ja menettelyt, vaaralliset aineet, ympäristönsuojelu, palontorjunta jne.),
b) ymmärtää erityisedellytykset sekä ammatilliset ja henkilökohtaiset vaatimukset (työskentely pääasiassa yksin, vuorotyö 24 tunnin sykleissä, henkilökohtainen suojautuminen ja turvallisuus, asiakirjojen lukeminen ja päivittäminen jne.),
c) ymmärtää turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavien tehtävien kanssa yhteensopivat toimintatavat (lääkitys, alkoholi, huumausaineet ja muut psykoaktiiviset aineet, sairaus, stressi, väsymys jne.),
d) tunnistaa viiteasiakirjat ja toimintakäsikirjat (esim. sääntökirja, reittikirja, kuljettajan käsikirja jne.),
e) hahmottaa asiaankuuluvien henkilöiden tehtävät ja vastuualueet,
f) ymmärtää tehtävien ja työmenetelmien edellyttämän tarkkuuden merkitys,
g) ymmärtää työturvallisuuden ja -terveyden merkitys (esim. toimintatavat radoilla ja niiden läheisyydessä, turvalliset toimintatavat noustaessa vetokalustoon ja poistuttaessa siitä, ergonomia, henkilöstön turvallisuusmääräykset, henkilönsuojaimet jne.),
h) tuntea käyttäytymistaidot ja -periaatteet (stressinhallinta, äärimmäiset tilanteet jne.),
i) tuntea ympäristönsuojelun periaatteet (kestävä ajotapa jne.).
2) Rautatieteknologia, mukaan luettuina toimintamääräysten taustalla vaikuttavat turvallisuusperiaatteet
a) tuntea rautatietoiminnan turvallisuutta koskevat periaatteet, määräykset ja säännökset,
b) hahmottaa asiaankuuluvien henkilöiden tehtävät ja vastuualueet,
3) Rautatieinfrastruktuurin perusperiaatteet
a) tuntea järjestelmää ja rakennetta koskevat periaatteet ja parametrit,
b) tuntea ratojen, asemien ja järjestelyratapihojen yleispiirteet,
c) tuntea rautateiden rakenteet (sillat, tunnelit, vaihteet jne.),
d) tuntea liikennöintitavat (yksiraiteinen ja kaksiraiteinen liikennöinti jne.),
e) tuntea merkinanto- ja junanohjausjärjestelmät,
f) tuntea turvalaitteet (kuumakäynti-ilmaisimet, savuilmaisimet tunneleissa jne.),
g) tuntea virransyöttöjärjestelmä (ajojohdin, virtakisko jne.).
4) Operatiivisen viestinnän perusperiaatteet
a) tuntea viestinnän merkitys sekä viestintävälineet ja -menettelyt,
b) hahmottaa, keihin henkilöihin kuljettajan on tarpeen olla yhteydessä, sekä näiden henkilöiden asema ja vastuualueet (rataverkon haltijan henkilöstö, muun junahenkilökunnan työtehtävät jne.),
c) tunnistaa tilanteet/syyt, jotka vaativat viestinnän aloittamista,
d) ymmärtää viestintämenetelmät.
5) Junat, niiden kokoonpano sekä vetureita, tavara- ja matkustajavaunuja ja muuta liikkuvaa kalustoa koskevat tekniset vaatimukset
a) tuntea yleiset käyttövoiman lähteet (sähkö, diesel, höyry jne.),
b) kuvailla kalustoyksikön rakenne (telit, korit, ohjaamo, suojausjärjestelmät jne.),
c) tuntea merkintöjen sisältö ja merkitsemisjärjestelmät,
d) tuntea junan kokoonpanoa koskevat asiakirjat,
e) ymmärtää jarrujärjestelmiä ja jarrutuskyvyn laskentaa,
f) hahmottaa junan nopeus,
g) hahmottaa enimmäiskuorma ja kytkimeen vaikuttavat voimat,
h) tuntea junanhallintajärjestelmän toiminta ja tarkoitus.
6) Rautatieliikenteeseen yleisesti liittyvät riskit
a) ymmärtää liikenneturvallisuuden periaatteet,
b) tuntea rautatieliikenteen riskit ja keinot niiden hallitsemiseksi,
c) tuntea vaaratilanteet ja ymmärtää niissä vaadittava käyttäytyminen/toiminta,
d) tuntea menettelyt, joita sovelletaan henkilöonnettomuuksissa (esim. evakuointi).
7) Fysiikan perusperiaatteet
a) ymmärtää pyöriin vaikuttavia voimia,
b) hahmottaa tekijät, jotka vaikuttavat suorituskykyyn kiihdytyksessä ja jarrutuksessa (sääolosuhteet, jarrulaitteet, pienentynyt kitka, hiekoitus jne.),
c) ymmärtää sähkön periaatteet (virtapiirit, jännitteen mittaaminen jne.).
LIITE V
LIIKKUVAAN KALUSTOON LIITTYVÄ AMMATILLINEN TIETÄMYS JA TODISTUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET
Suoritettuaan liikkuvaan kalustoon liittyvän koulutuksen kuljettajan on kyettävä suorittamaan seuraavat tehtävät.
1. LÄHTÖÄ EDELTÄVÄT TESTIT JA TARKASTUKSET
Kuljettajan on kyettävä:
— kokoamaan tarvittavat asiakirjat ja varusteet,
— tarkistamaan vetoyksikön suorituskyky,
— tarkistamaan vetoyksikössä oleviin asiakirjoihin merkityt tiedot,
— varmistumaan tekemällä vaaditut tarkastukset ja testit, että vetoyksikkö pystyy tuottamaan tarvittavan vetovoiman ja että turvalaitteet toimivat,
— tarkistamaan säännösten mukaisten suoja- ja turvalaitteiden olemassaolo ja toimivuus veturia luovutettaessa tai ennen matkaa,
— huolehtimaan tarvittavista ennaltaehkäisevistä rutiinihuoltotehtävistä.
2. LIIKKUVAAN KALUSTOON LIITTYVÄ TIETÄMYS
Ajaakseen veturia kuljettajan on tunnettava kaikki käytössään olevat hallintalaitteet ja mittarit, erityisesti seuraaviin liittyvät:
— veto,
— jarrutus,
— liikenneturvallisuuteen liittyvät laitteet.
Havaitakseen ja paikantaakseen häiriöt liikkuvassa kalustossa, ilmoittaakseen niistä ja määrittääkseen, mitä vaaditaan niiden korjaamiseksi, sekä tietyissä tapauksissa tehdäkseen korjauksia, kuljettajan on tunnettava:
— mekaaniset rakenteet,
— jousitus- ja kytkentälaitteet,
— pyörästölaitteet,
— turvalaitteet,
— polttoainesäiliöt, polttoaineen syöttö, pakokaasujärjestelmä,
— liikkuvan kaluston sisä- ja ulkopuolella olevat merkinnät, erityisesti vaarallisten aineiden kuljetuksissa käytettävät merkinnät,
— kulunrekisteröintijärjestelmät,
— sähköiset ja paineilmajärjestelmät,
— virroitin- ja korkeajännitepiirit,
— viestintälaitteet (junan ja liikenteenohjauksen välinen radioyhteys jne.),
— kulunjärjestely,
— liikkuvan kaluston osatekijät, niiden merkitys ja vedettävän kaluston erityislaitteet, erityisesti järjestelmä junan pysäyttämiseksi tyhjentämällä jarrujohto,
— jarrujärjestelmä,
— vetoyksiköihin liittyvät erityisosat,
— voimansiirto, moottorit ja vaihteisto.
3. JARRUJEN TARKASTUS JA KOETTELU
Kuljettajan on kyettävä:
— tarkistamaan ja arvioimaan ennen lähtöä, että ajoneuvon asiakirjojen mukainen junan jarrutuskyky vastaa kyseisen reitin edellyttämää jarrutuskykyä,
— tarkistamaan vetoyksikön ja junan jarrujärjestelmän eri osien toiminta tarvittaessa ennen liikkeellelähtöä, liikkeellelähdön yhteydessä ja liikkeessä.
4. AJOMUOTO JA JUNAN SUURIN SALLITTU NOPEUS REITIN OMINAISUUKSIEN MUKAAN
Kuljettajan on kyettävä:
— ottamaan huomioon hänelle ennen lähtöä toimitetut tiedot,
— määrittämään junan ajomuoto ja suurin sallittu nopeus esimerkiksi nopeusrajoitusten, sääolosuhteiden tai opasteiden muutosten mukaan.
5. JUNAN AJAMINEN TAVALLA, JOKA EI VAHINGOITA LAITTEISTOJA EIKÄ KALUSTOA
Kuljettajan on kyettävä:
— käyttämään kaikkia käytössään olevia hallintalaitteita sovellettavien sääntöjen mukaisesti,
— panemaan juna liikkeelle ottaen huomioon pito- ja tehorajoitukset,
— käyttämään jarruja hidastamiseen ja pysäyttämiseen ottaen huomioon liikkuva kalusto ja laitteistot.
6. HÄIRIÖT
Kuljettajan on:
— kyettävä tähystämään valppaasti havaitakseen poikkeukselliset tapahtumat junan kulkiessa,
— kyettävä tarkastamaan juna ja tunnistamaan häiriöihin viittaavat merkit, määrittelemään ne ja reagoimaan niiden vakavuuden mukaan sekä yrittämään korjata ne asettaen aina etusijalle rautatieliikenteen ja henkilöiden turvallisuuden,
— tunnettava käytössä olevat suojaamis- ja viestintäkeinot.
7. HÄTÄTILANTEET JA VAURIOT, TULIPALOT JA HENKILÖONNETTOMUUDET
Kuljettajan on:
— kyettävä ryhtymään toimiin junan suojaamiseksi ja antamaan hälytys henkilöonnettomuuden tapahduttua junassa,
— kyettävä määrittämään, kuljettaako juna vaarallisia aineita, ja yksilöimään ne junan asiakirjojen ja vaunuluetteloiden perusteella,
— tunnettava junan evakuointia koskevat menettelyt hätätilanteessa.
8. MATKAN JATKAMISEN EDELLYTYKSET KALUSTOVAURION JÄLKEEN
Kuljettajan on kyettävä onnettomuuden jälkeen arvioimaan, voidaanko kalustolla jatkaa matkaa ja millä edellytyksillä, sekä ilmoittamaan näistä edellytyksistä rataverkon haltijalle mahdollisimman pian.
Kuljettajan on kyettävä määrittämään, tarvitaanko asiantuntija-arviota, ennen kuin juna voi jatkaa matkaa.
9. JUNAN PAIKALLAANPYSYTTÄMINEN
Kuljettajan on kyettävä toteuttamaan toimenpiteet, joilla varmistetaan, että juna tai sen osa ei epäsuotuisimmissakaan oloissa lähde liikkeelle odottamattomasti.
Lisäksi kuljettajan on tunnettava toimenpiteet, joilla juna tai sen osa voidaan pysäyttää siinä tapauksessa, että se on lähtenyt odottamattomasti liikkeelle.
LIITE VI
RATAVERKKOON LIITTYVÄ AMMATILLINEN TIETÄMYS JA TODISTUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET
Rataverkkoon liittyvät aihepiirit
1. JARRUTESTIT
Kuljettajan on kyettävä tarkistamaan ja laskemaan ennen lähtöä, että ajoneuvon asiakirjojen mukainen junan jarrutuskyky vastaa kyseisen reitin edellyttämää jarrutuskykyä.
2. LIIKENNÖINTIMUOTO JA JUNAN SUURIN SALLITTU NOPEUS REITIN OMINAISUUKSIEN MUKAAN
Kuljettajan on kyettävä:
— ottamaan huomioon hänelle toimitetut tiedot, kuten nopeusrajoitukset ja opasteiden muutokset,
— määrittämään ajomuoto ja junan nopeusrajoitus reitin ominaisuuksien mukaan.
3. REITIN TUNTEMUS
Kuljettajan on kyettävä ennakoimaan ongelmia ja reagoimaan tavalla, joka on turvallisuuden ja muiden vaatimusten, kuten täsmällisyyden ja taloudellisten näkökohtien, kannalta soveltuva. Hänellä on siksi oltava perusteellinen tietämys reiteistä ja reitin laitteistoista sekä mahdollisesti sovituista vaihtoehtoisista reiteistä.
Seuraavat näkökohdat ovat tärkeitä:
— liikennetilanne (raiteenvaihdot, rataosuuden liikennöinti yksiraiteisena jne.),
— reitin ja asiaankuuluvien asiakirjojen tarkistaminen,
— tietylle kuljetukselle soveltuvien raiteiden määrittäminen,
— sovellettavat liikennesäännöt ja opastejärjestelmän merkitys,
— liikenteenohjaustapa,
— suojastuksen tyyppi ja siihen liittyvät määräykset,
— rautatieliikennepaikkojen nimet, rautatieliikennepaikkojen ja liikenteenohjauskeskusten sijainti ja niiden paikantaminen matkan päästä ajotavan sovittamiseksi vastaavasti,
— opasteet siirryttäessä toiseen liikenne- tai energiansyöttöjärjestelmään,
— kuljettajan ajamien eri junaluokkien nopeusrajoitukset,
— raiteen pituusprofiilit,
— erityiset jarrutusolot esimerkiksi radalla, jossa on jyrkkä lasku,
— liikenteen erityistekijät: erityisopasteet tai -kilvet, lähdön erityisedellytykset jne.
4. TURVALLISUUSSÄÄNNÖT
Kuljettajan on kyettävä:
— panemaan juna liikkeelle vasta kun säädetyt edellytykset ovat täyttyneet (aikataulu, lähtökäsky tai -opaste, tarvittaessa opasteiden käyttäminen jne.),
— seuraamaan radanvarren ja ohjaamon opasteita, tulkitsemaan niitä välittömästi ja virheettömästi ja toimimaan niiden mukaan,
— kuljettamaan junaa turvallisesti erityisten ajomuotojen mukaisesti: käskystä noudatettavat erityiset ajomuodot, tilapäiset nopeusrajoitukset, ajaminen päinvastaiseen suuntaan, pysähtymisopasteiden ohittamisen salliminen vaaratilanteessa, järjesteleminen, kääntyminen, junan kuljettaminen rakennustyömaan läpi jne.,
— noudattamaan aikataulun mukaisia ja täydentäviä pysäytyksiä ja tarvittaessa suorittamaan matkustajien palveluun liittyvät lisätehtävät pysähtymisten aikana, erityisesti ovien avaaminen ja sulkeminen.
5. JUNAN KULJETTAMINEN
Kuljettajan on kyettävä:
— tietämään joka hetki junan sijainti reitillä, jota se kulkee,
— käyttämään jarruja hidastamiseen ja pysäyttämiseen ottaen huomioon liikkuva kalusto ja laitteistot,
— säätämään junan kulkua aikataulun ja mahdollisten energiansäästöä koskevien määräysten mukaisesti ottaen huomioon vetoyksikön, junan, reitin ja ympäristön ominaisuudet.
6. HÄIRIÖT
Kuljettajan on kyettävä:
— seuraamaan siinä määrin kuin junan kuljettaminen sallii rataverkkoon ja ympäristöön liittyviä poikkeuksellisia tapahtumia: opasteet, rata, energiansyöttö, tasoristeykset, radan ympäristö, muu liikenne,
— määrittämään etäisyydet esteistä,
— ilmoittamaan rataverkon haltijalle mahdollisimman pian havaittujen häiriöiden paikasta ja luonteesta varmistuen siitä, että tämä ilmoitus on ymmärretty,
— rataverkon huomioon ottaen varmistamaan liikenteen ja henkilöiden turvallisuus tai käynnistämään toimenpiteet sen varmistamiseksi aina, kun tämä on tarpeen.
7. HÄTÄTILANTEET JA VAURIOT, TULIPALOT JA HENKILÖONNETTOMUUDET
Kuljettajan on kyettävä:
— ryhtymään toimiin junan suojaamiseksi ja antamaan hälytys henkilöonnettomuuden tapahduttua,
— päättämään, mihin juna on pysäytettävä tulipalon tapauksessa, ja auttamaan tarvittaessa matkustajien evakuoimisessa,
— antamaan mahdollisimman pian hyödyllistä tietoa tulipalosta, jos kuljettaja ei voi saada paloa hallintaan yksin,
— ilmoittamaan näistä edellytyksistä rataverkon haltijalle mahdollisimman pian,
— arvioimaan, salliiko rataverkko matkan jatkamisen ja millä edellytyksillä.
8. KIELI
1) Kuljettajilla, joiden on viestittävä rataverkon haltijan kanssa turvallisuuden kannalta keskeisistä seikoista, on oltava tarvittava kielitaito vähintään yhdessä asianomaisen rataverkon haltijan ilmoittamassa kielessä. Kielitaitonsa ansiosta kuljettajan on voitava viestiä aktiivisesti ja tehokkaasti rutiini-, vajaatoiminta- ja hätätilanteissa. Kuljettajan on kyettävä käyttämään käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa yhteentoimivuuden teknisessä eritelmässä määriteltyjä viestejä ja viestintämenetelmää.
2) Jotta 1 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyisivät, kuljettajan kielitaidon on oltava sekä kuullun- ja luetunymmärtämisen että suullisen ja kirjallisen ilmaisun osalta vähintään Euroopan neuvoston vahvistaman kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) tasoa B1.
3) Jos junaa liikennöidään rataosuuksilla, jotka ovat rajojen ja niiden lähellä sijaitsevien, rajat ylittävää liikennettä varten nimettyjen asemien välillä, rataverkon haltija voi vapauttaa rautatieyritysten liikennöimien junien kuljettajat 2 kohdan mukaisista vaatimuksista edellyttäen, että sovelletaan seuraavaa menettelyä:
a) rautatieyrityksen on pyydettävä rataverkon haltijalta poikkeusta asianomaisia kuljettajia varten. Jotta varmistetaan hakijoiden oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu, rataverkon haltijan on sovellettava jokaiseen esitettyyn poikkeuspyyntöön samaa arviointimenettelyä, jonka on oltava osa verkkoselostusta;
b) rataverkon haltijan on myönnettävä poikkeus, jos rautatieyritys osoittaa, että se on toteuttanut riittävät järjestelyt, joilla varmistetaan asianomaisten kuljettajien ja rataverkon haltijan henkilöstön välinen viestintä rutiini-, vajaatoiminta- ja hätätilanteissa, kuten 1 kohdassa säädetään;
c) rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on varmistettava, että asianomainen henkilöstö on tietoinen kyseisistä säännöistä ja järjestelyistä ja saa asianmukaista koulutusta niiden turvallisuusjohtamisjärjestelmän puitteissa.
4) Yksi tai useampi rautatieyritys voi yhteistyössä yhden tai useamman rataverkon haltijan, jäljempänä ’hakijat’, kanssa toteuttaa pilottihankkeita, joissa testataan vaihtoehtoisia keinoja 1 kohdassa vaaditun tehokkaan viestinnän varmistamiseksi. Seuraavaa menettelyä sovelletaan:
a) hakijoiden on yksilöitävä kyseessä olevat verkon osat ja kyseisten palvelujen luonne, pilottihankkeen alustava kesto ja erityisesti
i) tarkennettava pilottihankkeen soveltamisala;
ii) mainittava, mitä vaihtoehtoista kielitaitoa ne ehdottavat sovellettavaksi;
iii) kuvattava, mitä lisävälineitä ne aikovat käyttää viestinnän tukena rutiini-, vajaatoiminta- ja hätätilanteissa;
iv) osoitettava, miten vaihtoehtoinen kielitaito ja lisävälineet varmistavat vähintään vastaavan turvallisuustason 1 kohdan vaatimusten täyttämiseksi kaikilta osin, silloin kun ne on sisällytetty niiden vastaaviin turvallisuusjohtamisjärjestelmiin ( 4 );
v) selostettava, miten ne toteuttavat pilottihanketta turvallisuusjohtamisjärjestelmässään, mukaan lukien koulutusohjelmat ja tulosten dokumentointi; ja
vi) kuultava kyseeseen tulevan henkilöstön edustajia hakemuksen valmisteluprosessissa.
b) Hakijoiden on pyydettävä yhden tai useamman yhtenäisen turvallisuustodistuksensa tai turvallisuuslupansa myöntäneiden asianomaisten kansallisten turvallisuusviranomaisten ja Euroopan unionin rautatieviraston lausunto, jos se on turvallisuustodistuksia myöntävä elin, jäljempänä ’luvan myöntäjä tai luvan myöntäjät’. Kunkin luvan myöntäjän on annettava lausunto siitä, varmistetaanko vaihtoehtoisilla keinoilla vähintään vastaava turvallisuustaso 1 kohdan vaatimusten täyttämiseksi kaikilta osin, 60 päivän kuluessa päivästä, jona viimeisin asianomainen luvan myöntäjä on vastaanottanut pyynnön. Jos mukana on useita luvan myöntäjiä, niitä kannustetaan yhteistyöhön ja koordinoinnin varmistamiseen.
Lausunnoissa arvioidaan erityisesti, täyttyvätkö seuraavat edellytykset:
i) ehdotettu vaihtoehtoinen kielitaito ja muut viestintävälineet riittävät varmistamaan tehokkaan viestinnän asianomaisten kuljettajien ja rataverkon haltijan henkilöstön välillä rutiini-, vajaatoiminta- ja hätätilanteissa;
ii) hakijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmiä on mukautettu vaihtoehtoisen kielitaidon ja muiden viestintävälineiden käyttämistä varten;
iii) hakijat ovat toimittaneet näyttöä siitä, että näitä välineitä on testattu todellisissa toimintaolosuhteissa ja mukana on ollut sellaisia kuljettajia, jotka täyttävät 2 kohdan mukaiset kielitaitovaatimukset;
iv) koko asianomainen henkilöstö on saanut asianmukaisen koulutuksen rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmien kautta.
Jos lausunnot ovat eriäviä, sovelletaan 5 kohdan toisen alakohdan säännöksiä.
c) Hakijoiden on toimitettava yhdessä komissiolle 2 kohdasta poikkeamista koskeva hakemus, johon sisältyy luvan myöntäjän tai luvan myöntäjien lausunnot sekä yksityiskohtainen kuvaus pilottihankkeesta, johon lausunnot perustuvat. Vaihtoehtoisesti hankkeen osallistujat voivat nimetä keskuudestaan koordinaattorin, joka voi toimittaa yhteisen hakemuksen hankkeen kaikkien osallistujien puolesta.
5) Komissio myöntää 60 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta 2 kohtaa koskevan poikkeuksen,
a) jos luvan myöntäjän tai luvan myöntäjien lausunnot ovat myönteisiä; ja
b) jos voidaan osoittaa, että kaikkien hakemusten tasapuolinen ja syrjimätön käsittely sekä oikeudellinen johdonmukaisuus unionin tasolla on varmistettu.
Jos lausunnot ovat eriäviä tai jos yksi tai useampi luvan myöntäjä ei anna lausuntoa asetetussa määräajassa, hakijat voivat pyytää komissiota löytämään kaikkien osapuolten hyväksyttävissä olevan ratkaisun yhteistyössä asianomaisten kanssa. Jos kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun ei päästä 90 päivän kuluessa poikkeuspyynnön vastaanottamisesta, pilottihanke katsotaan hylätyksi. Komissio voi pyytää Euroopan unionin rautatievirastolta lausuntoa, ja se tekee niin, jos kaikkien luvan myöntäjien lausunto on kielteinen.
6) Poikkeus myönnetään määräajaksi eikä se saa olla pidempi kuin 36 kuukautta. Jos poikkeus on myönnetty lyhyemmäksi ajaksi, se voidaan uusia, kunhan 36 kuukauden kokonaiskesto ei ylity.
7) Asianomaisten rautatieyritysten pyynnöstä ja perustelluissa tapauksissa rataverkon haltijan on tarjottava muille rautatieyrityksille, jotka käyttävät sellaista verkon osuutta, jolla on käynnissä pilottihanke, mahdollisuus osallistua pilottihankkeeseen, jos asianomaiset luvan myöntäjät antavat asiasta myönteisen lausunnon. Rataverkon haltijan on ilmoitettava tällaisesta lisäosallistumisesta komissiolle.
Jos muutetaan pilottihankkeiden soveltamisalaa, erityisesti sitä verkon osuutta, jolla hanke toteutetaan, vaihtoehtoista kielitaitoa ja viestinnän lisävälineitä, sovelletaan 4 kohdassa kuvattua menettelyä.
8) Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on varmistettava, että pilottihankkeen toiminta dokumentoidaan asianmukaisesti niiden turvallisuusjohtamisjärjestelmissä. Tiedot on säilytettävä 24 kuukautta pilottihankkeen päättymisestä, erityisesti tiedot kyseessä olleesta henkilöstöstä, henkilöstön saamastaan koulutuksesta, kyseessä olleista palveluista ja kaikista pilottihankkeen aikana kohdatuista ongelmista. Asianomaisia veturinkuljettajia koskevat asiaankuuluvat tiedot on sisällytettävä kuljettajien lisätodistuksiin.
9) Mukana olleiden rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on kunkin pilottihankkeen päätyttyä raportoitava hankkeesta asianomaisille luvan myöntäjille. Jos poikkeuksen kesto ylittää vuoden, rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on raportoitava hankkeesta vuosittain direktiivin (EU) 2016/798 9 artiklan 6 kohdan mukaisissa vuotuisissa turvallisuuskertomuksissaan. Asianomaisten kansallisten turvallisuusviranomaisten on raportoitava pilottihankkeiden tuloksista direktiivin (EU) 2016/798 19 artiklan mukaisissa vuosikertomuksissaan. Euroopan unionin rautatievirasto arvioi pilottihankkeiden tulokset yhteisen arviointikehyksen pohjalta ja toimittaa kertomuksen komissiolle.
10) Komissio voi keskeyttää myönnetyn poikkeuksen, jos se katsoo, että edellytykset eivät enää täyty tai jos ilmenee turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Kansallisen turvallisuusviranomaisen, rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan on välittömästi ilmoitettava komissiolle mahdollisista turvallisuuteen liittyvistä ongelmista.
11) Euroopan unionin rautatievirasto julkaisee verkkosivustollaan luettelon komission hyväksymistä pilottihankkeista, mukaan lukien lyhyt kuvaus hankkeesta ja ajanjakso, jolle se on hyväksytty, sekä muut asiaa koskevat tiedot, kuten hankkeiden lakkauttaminen tai keskeyttäminen.
LIITE VII
KOKEIDEN UUSIMINEN
Määräaikaiset kokeet on uusittava vähintään seuraavin väliajoin:
a) kielitaito (vain muille kuin kieltä äidinkielenään puhuville): joka kolmas vuosi tai aina yli vuoden poissaolon jälkeen;
b) rataverkon tuntemus (mukaan lukien reittien ja toimintasääntöjen tuntemus): joka kolmas vuosi tai aina kyseiseltä reitiltä yli vuoden poissaolon jälkeen;
c) liikkuvan kaluston tuntemus: joka kolmas vuosi.
( 1 ) EYVL L 75, 15.3.2001, s. 29, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/49/EY.
( 2 ) EUVL L 164, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 220, 21.6.2004, s. 3.
( 3 ) EYVL L 199, 31.7.1985, s. 56.
( 4 ) Rautateiden turvallisuudesta 11 päivänä toukokuuta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 9 artiklan mukaisesti.
