This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02005R2187-20150601
Council Regulation (EC) No 2187/2005 of 21 December 2005 for the conservation of fishery resources through technical measures in the Baltic Sea, the Belts and the Sound, amending Regulation (EC) No 1434/98 and repealing Regulation (EC) No 88/98
Consolidated text: Neuvoston asetus (EY) N:o 2187/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005 , kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 88/98 kumoamisesta
Neuvoston asetus (EY) N:o 2187/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005 , kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 88/98 kumoamisesta
- Date of document:
- 01/06/2015
- Date of effect:
- 01/06/2015
- Author:
- Not available
- Form:
- Konsolidoitu teksti
- Additional information:
- LASTMODIN 32015R0812
- Link
- Link
- Link
- Select all documents mentioning this document
- Consolidation: basic act:
- 32005R2187
2005R2187 — FI — 01.06.2015 — 003.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2187/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005, (EUVL L 349 31.12.2005, s. 1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 809/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, |
L 182 |
1 |
12.7.2007 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 686/2020, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2010, |
L 199 |
4 |
31.7.2010 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1237/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, |
L 348 |
34 |
31.12.2010 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/812, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, |
L 133 |
1 |
29.5.2015 |
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2187/2005,
annettu 21 päivänä joulukuuta 2005,
kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 88/98 kumoamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ),
sekä katsoo seuraavaa:|
(1) |
Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 ( 3 ) 2 ja 4 artiklan mukaisesti neuvoston on käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot huomioon ottaen vahvistettava yhteisön toimenpiteet, joita tarvitaan kestävien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien edellytysten takaamiseen elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntämiselle. Sitä varten neuvosto voi hyväksyä teknisiä toimenpiteitä kalastuskuolevuuden ja kalastustoimien ympäristövaikutusten rajoittamiseksi. |
|
(2) |
Yhteisön liittyminen Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevaan yleissopimukseen, jäljempänä ”Gdanskin yleissopimus”, sellaisena kuin se on muutettuna sopimusvaltioiden edustajien kokouspöytäkirjalla, hyväksyttiin päätöksellä 83/414/ETY ( 4 ). |
|
(3) |
Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio (International Baltic Sea Fishery Commission, jäljempänä ”IBSFC”) on Gdanskin yleissopimuksella tapahtuneesta perustamisestaan lähtien vahvistanut joukon Itämeren kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia toimenpiteitä. Se on ilmoittanut sopimuspuolille tietyistä suosituksista näiden teknisten toimenpiteiden muuttamiseksi. |
|
(4) |
Yhteisön on aiheellista soveltaa tällaisia suosituksia. Koska IBSFC saatetaan korvata kahdenvälisellä yhteistyöllä Venäjän federaation kanssa, yhteisön sääntöjen ei kuitenkaan tulisi noudattaa mainittuja suosituksia tiukasti vaan niiden avulla olisi pyrittävä luomaan nykyisiin sääntöihin perustuva kattava ja yhdenmukainen teknisten toimenpiteiden järjestelmä yhteisön vesialueita varten. Joissakin tapauksissa sääntöjä on aiheellista yksinkertaistaa, kun nykyiset säännöt ovat tarpeettoman yksityiskohtaisia ja/tai ne eivät ole kalavarojen säilyttämisen kannalta perusteltavissa. |
|
(5) |
Asetuksessa (EY) N:o 88/98 ( 5 ) säädetään tietyistä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueiden kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä. |
|
(6) |
Asetuksen (EY) N:o 88/98 soveltaminen on tuonut esiin eräitä asetuksen puutteita, joista on aiheutunut ongelmia sen soveltamisessa ja täytäntöönpanossa ja jotka olisi korjattava erityisesti määrittelemällä kohdelajit ja vaadittavat saaliiden prosenttiosuudet, joita sovelletaan eri silmäkokoalueisiin ja maantieteellisiin alueisiin tietyillä pyydyksillä kalastettaessa. |
|
(7) |
Olisi määriteltävä tapa, jolla kohdelajien ja muiden lajien prosenttiosuudet lasketaan. |
|
(8) |
Kunkin lajin alin mitta olisi vahvistettava ottaen huomioon sen pyytämiseen käytettäväksi sopivan pyydyksen silmäkoon valikoivuus. |
|
(9) |
Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että ankeriaan troolikalastuksessa on suuret turskanpoikasten sivusaaliit. Siksi olisi kiellettävä ankeriaankalastus aktiivisella pyydyksellä. |
|
(10) |
Riianlahti on ainutlaatuinen ja varsin herkkä meriekosysteemi, joka vaatii erityistoimenpiteitä, jotta sen kalavarojen käytön kestävyys voitaisiin taata ja kalastustoiminnan vaikutukset minimoida. Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 21 artiklassa säädetään siksi, että neuvosto muuttaa asetusta (EY) N:o 88/98 ennen liittymisajankohtaa vahvistaakseen tarvittavat säilyttämistoimenpiteet Riianlahdella. |
|
(11) |
Kalastustoiminnan valvomista varten aluksilta olisi Riianlahdelle pääsemiseksi edellytettävä erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöksistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa asetuksessa (EY) N:o 1627/94 ( 6 ) tarkoitettu erityiskalastuslupa. |
|
(12) |
Tutkimuksissa on käynyt turskan osalta ilmi, että vedettävien pyydysten, joissa ei ole valikointiristikkoa ja joissa on normaali vinoneliöön solmittu havas perässä ja pidennysosassa, valikoivuus on huonompi kuin pyydysten, joissa on Bacoma-tyyppinen valikointiristikko, tai pyydysten, joissa havasta on perässä ja pidennysosassa käännetty 90 astetta. Sen vuoksi on aiheellista, ettei yhteisön vesillä eikä yhteisön alusten sallita käyttää turskankalastuksessa vedettäviä pyydyksiä, joissa ei ole Bacoma-tyyppistä valikointiristikkoa tai joissa havasta perässä ja pidennysosassa ei ole käännetty 90 astetta, kun kohdelajina on turska. |
|
(13) |
Asetuksessa (EY) N:o 1434/98 ( 7 ) säädettiin edellytykset, joilla silliä ja silakkaa voidaan purkaa aluksesta muihin teollisiin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi. |
|
(14) |
Asetuksen (EY) N:o 1434/98 monimutkaisten sääntöjen yksinkertaistamiseksi mainitun asetuksen Itämerta koskevat säännökset olisi korvattava lajittelemattomien saaliiden purkamista koskevilla tämän asetuksen yleisillä säännöksillä. Asetus (EY) N:o 1434/98 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti. |
|
(15) |
Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 8 ) mukaisesti. |
|
(16) |
Myös muutokset tämän asetuksen liitteeseen I ja liitteen II lisäyksiin 1 ja 2 olisi tehtävä päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. |
|
(17) |
Asetukseen (EY) N:o 88/98 tehtävien muutosten suuren lukumäärän ja laajuuden vuoksi kyseinen asetus olisi kumottava ja korvattava uudella tekstillä, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
I
LUKU
SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään teknisistä säilyttämistoimenpiteistä, jotka liittyvät jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla liitteessä I määritellyillä maantieteellisillä alueilla sijaitsevilla merialueilla tapahtuvaan kalavarojen pyyntiin ja aluksesta purkamiseen.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa
a) ”aktiivisella pyydyksellä” tarkoitetaan pyydystä, jolla pyytäminen vaatii pyydyksen aktiivista liikettä, erityisesti vedettävät pyydykset ja saartopyydykset mukaan luettuina
i) ”troolilla” tarkoitetaan pyydystä, jota vedetään aktiivisesti yhdellä tai useammalla kalastusaluksella ja joka muodostuu verkosta, jolla on kartion tai pyramidin muotoinen runko (troolin runko), jonka takaosan sulkee troolin perä,
ii) ”puomitroolilla” tarkoitetaan troolipyydystä, jonka verkko pidetään vaakatasossa avoinna teräs- tai puutangon eli puomin avulla, jonka verkko on varustettu pohjaköysillä ja ketjumatoilla tai pohjaketjuilla ja jota alus vetää pääkoneensa avulla pitkin pohjaa,
iii) ”ankkuroidulla kierrenuotalla” tarkoitetaan vedettävää saartopyydystä, jota käytetään aluksesta kahden pitkän köyden (nuottaköydet) avulla jotka on suunniteltu kokoamaan kalat kohti nuotan suuaukkoa. Tässä verkosta valmistetussa pohjatroolin kanssa muodoltaan ja kooltaan samankaltaisessa pyydyksessä on kaksi pitkää sivua, runko ja pussi (perä),
iv) ”laahusreellä” tarkoitetaan eri muotoisia ja kokoisia kehykseen asennettuja metallikoreja, joiden alaosassa on raappa, joka voi olla hammastettu,
v) ”kurenuotalla” tarkoitetaan verkosta valmistettua saartopyydystä, jonka pohja kurotaan umpeen verkon pohjassa olevalla kurevaijerilla, joka kulkee pohjaköyden kanssa renkaiden läpi ja jonka avulla verkko voidaan kuroa umpeen,
b) ”passiivisella pyydyksellä” tarkoitetaan pyydystä, jolla pyytäminen ei vaadi pyydyksen aktiivista liikettä; näitä ovat verkot, pussiverkot, riimuverkot, rysät, siimat, merrat ja pyydykset. Verkot voivat muodostua yhdestä tai useammasta verkosta, joissa on ylä-, ala- ja yhdistävät köydet ja jotka on voitu varustaa ankkurointi-, kellutus- ja paikannusvälineillä
i) ”verkolla” ja ”pussiverkolla” tarkoitetaan yhdestä verkkoliinasta tehtyä pyydystä, joka pysyy pystysuorassa kohojen ja painojen avulla. Elolliset vesiluonnonvarat joko sotkeutuvat siihen tai jäävät kiinni sen silmiin,
ii) ”riimuverkolla” tarkoitetaan millä tahansa keinolla pohjaan kiinnitettyä tai kiinnitettävissä olevaa pyydystä, joka muodostuu kahdesta tai useammasta verkkoliinasta, jotka pysyvät vaakasuorassa vedessä kohojen ja painojen avulla,
iii) ”siimalla” tarkoitetaan joukkoa toisiinsa yhdistettyjä, joko pohjaan kiinnitettyjä tai ajelehtivia siimoja, joista jokaisessa on suuri määrä syöteillä varustettuja koukkuja;
c) ”koukulla” tarkoitetaan taivutettua, yleensä väkäsellä varustettua teroitettua teräslangan kappaletta;
d) ”vedessäoloajalla” tarkoitetaan aikaa siitä hetkestä, kun verkot lasketaan veteen, siihen hetkeen, kun verkot on kokonaisuudessaan nostettu kalastusalukselle;
e) ”neliösilmäisellä havaksella” sellaista havaksen rakennetta, jossa silmäntankojen suunnista toinen on samansuuntainen ja toinen suorassa kulmassa verkon pituusakseliin nähden;
f) ”troolin perällä” tarkoitetaan troolin kahdeksaa viimeistä metriä, joko lieriön muotoista, eli kehältään kauttaaltaan samansuuruista, tai suippenevaa osaa;
g) ”perän suojuksella” tarkoitetaan lieriön muotoista havaskappaletta, joka ympäröi kokonaan troolin perän ja joka voidaan kiinnittää perään paikoitellen;
h) ”perän takimmaisella vahvikeköydellä” tarkoitetaan pyöreää köyttä, joka on kiinnitetty perään sulkuköyden silmistä, kun silmät on vedetty suoraksi pituussuunnassa;
i) ”nostopussin kiristysköydellä” tarkoitetaan perän tai sitä mahdollisesti ympäröivän suojuksen kehän kiertävää ja siihen silmukoilla tai renkailla kiinnitettyä köyttä;
j) ”pyöreällä köydellä” tarkoitetaan perän tai perän suojuksen kehän kiertävää ja siihen kiinnitettyä köyttä;
k) ”nieluverkolla” tarkoitetaan havaskappaletta, joka on kiinnitetty aktiivipyydyksen verkon sisäpuolelle siten, että se päästää saaliin pyydyksen etuosasta pyydyksen takaosaan mutta rajoittaa saaliin poispääsymahdollisuuksia;
l) ”peräpoijulla” tarkoitetaan perään kiinnitettyä kelluvaa kappaletta;
m) ”poijuköydellä” tarkoitetaan köyttä, jolla peräpoiju liitetään pyydyksen kannateltavaan tai merkittävään osaan;
n) ”pidennysosalla” tarkoitetaan kapenematonta, lieriön muotoista, eli kehältään kauttaaltaan troolin perän kanssa samansuuruista troolin osaa, joka on kiinnitetty troolin perään tai on sen jatkona;
o) ”ajoverkolla” tarkoitetaan verkkoa, joka pysyy kellukkeiden avulla pinnan tuntumassa tai tietyllä etäisyydellä sen alapuolella ja joka ajelehtii virtausten mukana joko irrallisena tai sen aluksen mukana, johon se on kiinnitetty. Siinä voi olla laitteita, joilla pyritään vakauttamaan verkkoa ja/tai rajoittamaan sen ajelehtimista;
p) ”tahattomilla saaliilla” tarkoitetaan sellaisten meren eliöiden satunnaisesti saatuja saaliita, jotka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 ( 9 ) 15 artiklan nojalla purettava ja luettava kiintiöihin joko sen vuoksi, että ne ovat alle säilyttämisen vähimmäisviitekoon, tai sen vuoksi, että ne ylittävät saaliiden koostumusta ja sivusaaliita koskevissa säännöissä sallitut määrät.
II
LUKU
VERKKOPYYDYKSET JA NIIDEN KÄYTÖN EDELLYTYKSET
I
JAKSO
Kohdelajit
3 artikla
Kohdelajit ja pienimmät sallitut silmäkoot
1. Kunkin liitteessä I luetellun osa-alueen osalta kunkin kohdelajin pyynnissä sallitut silmäkokoalueet määritellään liitteessä II troolien, ankkuroitujen kierrenuottien ja muilla vastaavilla pyydyksillä kalastamisen osalta, liitteessä III verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla kalastamisen osalta. Pyydyksen tai verkon mikään osa ei saa olla silmäkooltaan pienempi kuin kunkin silmäkokoluokan pienin silmäkoko.
Kunkin liitteissä II ja III luetellun lajin pyynnissä on kiellettyä käyttää trooleja, ankkuroituja kierrenuottia ja muita vastaavia pyydyksiä, verkkoja, pussiverkkoja ja riimuverkkoja, joiden silmäkoko on pienempi kuin kohdelajille kyseisissä liitteissä määritelty luokka.
2. Kohdelajien alimmat prosenttiosuudet aluksella pidettävistä elollisista vesiluonnonvaroista kunkin maantieteellisen osa-alueen ja kunkin silmäkokoalueen osalta vahvistetaan liitteissä II ja III.
3. Jos aluksella on kalastusmatkalla mukana pohjaharoja, aluksella ei saa pitää eikä siitä saa purkaa minkäänlaista määrää elollisia vesiluonnonvaroja, ellei vähintään 85 prosenttia kokonaismäärän elopainosta ole simpukoita ja/tai punalevää (Furcellaria lumricalis).
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa asetetun purkamisvelvoitteen alaisten lajien tahattomiin saaliisiin. Nämä tahattomat saaliit on purettava ja luettava kiintiöihin.
4. Osa-alueella ei saa käyttää verkkoja tai pussiverkkoja, joiden silmäkoko on liitteessä III tarkoitettua pienempi.
5. Osa-alueella ei saa käyttää riimuverkkoja, joiden silmäkoko siinä osassa verkkoa, missä se on suurin, ei vastaa jotakin liitteessä III säädettyä luokkaa, ellei silmäkoko siinä osassa verkkoa, missä se on pienin, ole alle 16 millimetriä. Jos silmäkoko siinä kohdassa, missä se on pienin, on alle 16 millimetriä, kaikkien silmien, joiden silmäkoko on yli 16 mm, on vastattava liitteessä III säädettyä luokkaa.
6. Kalastusmatkalla saatuja saaliita ei saa purkaa aluksesta, jos liitteessä I mainituilla osa-alueilla pyydetyt ja aluksella pidetyt saaliit eivät ole liitteessä II tai liitteessä III vahvistettujen niitä koskevien edellytysten mukaisia.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa asetetun purkamisvelvoitteen alaisten lajien tahattomiin saaliisiin. Nämä tahattomat saaliit on purettava ja luettava kiintiöihin.
4 artikla
Kohdelajin prosenttiosuuden laskeminen
1. Liitteissä II ja III tarkoitetut kohdelajien prosenttiosuudet on laskettava suhteessa kaikkien niiden liitteissä II ja III lueteltujen lajien elopainoon, jotka on joko pidetty aluksella lajittelun jälkeen tai purettu.
2. Kohdelajien ja muiden lajien prosenttiosuus saadaan yhdistämällä kaikki aluksella pidetyt kohdelajien ja kaikki liitteissä II ja III lueteltujen muiden lajien määrät.
3. Kun lasketaan kohdelajien prosenttiosuuksia sellaisten kalastusalusten osalta, joista on jälleenlaivattu liitteissä II ja III lueteltujen lajien määriä, nämä määrät on otettava huomioon.
4. Kohdelajien prosenttiosuudet voidaan laskea yhden tai useamman edustavan otoksen perusteella.
II
JAKSO
Aktiiviset pyydykset
5 artikla
Pyydysten rakenne
1. Missään verkon osassa ei saa käyttää laitteita, jotka tukkisivat tai pienentäisivät pyydyksen perää.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, mitä tahansa kangasta, havasta tai muuta ainetta olevan kaistaleen, jolla pyritään ehkäisemään tai vähentämään kulumista, saa kiinnittää aktiivisen pyydyksen perän alemman puoliskon ulkopuolelle. Tällaisen kaistaleen saa kiinnittää ainoastaan perän etu- ja sivureunoihin.
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, troolien, ankkuroitujen kierrenuottien ja muiden vastaavien vedettävien verkkopyydysten, joiden perän silmäkoko on alle 90 millimetriä, perän ulkopuolelle voidaan kiinnittää suojus. Perän suojuksen silmäkoon on oltava vähintään kaksinkertainen perän silmäkokoon verrattuna ja joka tapauksessa vähintään 80 millimetriä.
Perän suojuksen saa kiinnittää seuraavista kohdista:
a) etureunasta;
b) takareunasta; tai
c) etu- ja takaosan välistä niiden ympärille.
Perän suojus voidaan kiinnittää
a) perän ja sen pidennysosan ympärille yhtä silmäriviä pitkin; tai
b) pitkittäin yhtä silmäriviä pitkin.
4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, on sallittua
a) käyttää aktiivisissa pyydyksissä nieluverkkoa. Nieluverkon saa kiinnittää joko perän sisään tai perän eteen. Nieluverkkoon ei sovelleta liitteessä II vahvistettuja vähimmäissilmäkokoja koskevia säännöksiä. Nieluverkon etuosan kiinnityskohdan ja perän pään välisen etäisyyden on oltava vähintään kolme kertaa niin pitkä kuin nieluverkko;
b) kiinnittää perän ulkopuolelle mihin tahansa kohtaan saaliin määrää mittaava anturi;
c) käyttää perän ulkopuolelle kiinnitettyä pyöreää köyttä tai nostopussia trooleissa, ankkuroiduissa kierrenuotissa ja muissa vastaavissa vedettävissä verkkopyydyksissä, joiden perän silmäkoko on alle 90 millimetriä;
d) käyttää yhtä perän ulkopuolelle kiinnitettyä nostopussia trooleissa, ankkuroiduissa kierrenuotissa ja muissa vastaavissa vedettävissä verkkopyydyksissä, joiden perän silmäkoko on vähintään 90 millimetriä;
e) kiinnittää perän molempiin pystysuoriin jameisiin kohot;
f) käyttää perään kiinnitettyä vahvikeköyttä. Vahvikeköyden ja perän välinen etäisyys saa olla enintään 50 senttimetriä.
6 artikla
Kielletyt erityisrakenteet
On kiellettyä käyttää
a) troolin perää, jonka jonkin kohdan kehällä samankokoisten silmien lukumäärä kasvaa etupäästä takapäähän;
b) pidennysosaa, jonka kehä on joltakin kohtaa pienempi kuin perän, johon pidennysosa on kiinnitetty, etummaisen pään kehä;
c) perää, jonka silmäkoko on vähintään 32 millimetriä ja jonka silmät eivät ole vinoneliöitä eivätkä neliöitä;
d) troolia, ankkuroitua kierrenuottaa tai vastaavaa pyydystä, jonka silmäkoko on vähintään 90 millimetriä ja johon on kiinnitetty perä jollakin muulla tavoin kuin ompelemalla se perää edeltävään verkon osaan;
e) troolia, ankkuroitua kierrenuottaa tai vastaavaa pyydystä, jonka silmäkoko on vähintään 90 millimetriä ja jossa on yli 100 avointa vinoneliösilmää ja alle 40 avointa vinoneliösilmää missä tahansa kohdassa perän kehää, lukuun ottamatta liitoskohtaa ja jameita;
f) troolin perää, jonka suoraksi vedetyn yläpuolen pituus ei ole lähes yhtä suuri kuin sen suoraksi vedetyn alapuolen pituus.
7 artikla
Valikoivuus turskan troolikalastuksessa
Komissio esittää neuvostolle viimeistään vuoden 2007 syyskuussa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean lausunnon perusteella arvion niiden aktiivisten pyydysten valikoivuudesta turskan osalta, joiden tunnustettu kohdelaji turska on.
III
JAKSO
Passiiviset pyydykset
8 artikla
Mitat ja vedessäoloaika
1. Verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla kalastettaessa on kiellettyä käyttää yli 9:ää kilometriä verkkoja kokonaispituudeltaan enintään 12 metrin pituista alusta kohti ja yli 21:tä kilometriä verkkoja kokonaispituudeltaan yli 12 metrin pituista alusta kohti.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen verkkojen vedessäoloaika saa olla enintään 48 tuntia.
3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, 1 kohdassa mainittujen verkkojen vedessäoloaikaa ei rajoiteta jääpeitteen alta kalastettaessa.
9 artikla
Ajoverkkoja koskevat rajoitukset
1. Ajoverkkojen aluksella pitäminen ja käyttö kalastukseen kielletään 1 päivästä tammikuuta 2008.
2. Vuosina 2006 ja 2007 aluksella saa pitää ajoverkkoja tai käyttää niitä kalastukseen, jos aluksella on siihen lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen lupa.
3. Niiden alusten lukumäärä, joille jäsenvaltio saa myöntää luvan pitää ajoverkkoja aluksella tai käyttää niitä kalastukseen, saa vuonna 2006 olla enintään 40 prosenttia ja vuonna 2007 enintään 20 prosenttia niiden alusten määrästä, jotka vuosina 2001–2003 käyttivät ajoverkkoja.
4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, osa-alueilla 25–32 niiden alusten lukumäärä, joille jäsenvaltio saa myöntää luvan pitää ajoverkkoja aluksella tai käyttää niitä kalastukseen, saa olla enintään 40 prosenttia niiden alusten määrästä, jotka vuosina 2001–2003 käyttivät ajoverkkoja.
5. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä huhtikuuta luettelo aluksista, joilla on lupa harjoittaa kalastusta ajoverkoilla.
10 artikla
Ajoverkkoja koskevat edellytykset
1. Ajoverkkoja käyttävän aluksen päällikön on pidettävä kalastuspäiväkirjaa, johon on kirjattava päivittäin seuraavat tiedot:
a) aluksella pidettyjen verkkojen yhteenlaskettu pituus;
b) kussakin kalastustoimessa käytettyjen verkkojen yhteenlaskettu pituus;
c) valaiden sivusaalismäärät, saaliiden päivämäärä ja paikka.
2. Ajoverkkoja käyttävien alusten on pidettävä 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lupa-asiakirja aluksella.
IV
JAKSO
Verkkopyydyksiä koskevat yleiset säännökset ja pyydysten käyttöedellytykset
11 artikla
Silmäkoon ja langan paksuuden määrittäminen
Kalaverkkojen silmäkoon ja langan paksuuden määrittämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24 päivänä tammikuuta 2003 annettua komission asetusta (EY) N:o 129/2003 ( 10 ) sovelletaan.
12 artikla
Vaadittavat saalisosuudet
1. Jos purkamisvelvoitteen alaisiin lajeihin kuuluvan lajin meren eliöiden saalis ylittää liitteissä II ja III säädetyt sallitut prosenttiosuudet, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklaa. Nämä tahattomat saaliit on purettava ja luettava kiintiöihin.
2. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa asetetun purkamisvelvoitteen alaisiin lajeihin kuulumattoman lajin meren eliöitä, joiden saalis ylittää tämän asetuksen liitteissä II ja III säädetyt sallitut prosenttiosuudet, ei saa purkaa aluksesta, vaan ne on palautettava heti takaisin mereen.
13 artikla
Pyydysten käyttöä koskevat edellytykset
1. Pyydykset, joiden käyttö on kielletty tietyllä maantieteellisellä alueella tai tiettynä ajanjaksona, on säilytettävä siten, että ne eivät ole toimintavalmiita sillä alueella tai sinä ajanjaksona, jota kielto koskee. Varapyydykset on säilytettävä erikseen siten, että ne eivät ole käyttövalmiita.
2. Pyydystä ei pidetä käyttövalmiina, jos
a) troolien, ankkuroitujen kierrenuottien ja vastaavien pyydysten osalta lukuun ottamatta paritroolia:
i) trooliovet on kiinnitetty reelingin tai troolipukkien sisä- tai ulkopuolelle,
ii) troolin vetovaijerit on irrotettu trooliovista tai painoista;
b) paritroolien osalta siipiverkkojen kärjissä olevat painot on irrotettu ja säilytetään erillään;
c) siimojen, verkkojen, pussiverkkojen ja riimuverkkojen osalta:
i) verkot on pakattu ja sidottu suojakankaan alle,
ii) siimat ja koukut pidetään suljetuissa laatikoissa;
d) kurenuottien osalta pää- tai alavaijeri on irrotettu nuotasta.
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, käytettäessä mitä tahansa pyydystä, jonka kohdelajiksi on liitteen II tai III mukaisesti määritelty turska (Gadus morhua), aluksella ei saa pitää muuntyyppisiä pyydyksiä.
III
LUKU
PURETTAVIEN KALOJEN ALIMMAT MITAT
14 artikla
Kalojen mittaaminen
1. Meren eliö on alamittainen, jos se on mitoiltaan pienempi kuin liitteessä IV asianomaisen maantieteellisen alueen osalta kyseiselle lajille säädetty tai unionin lainsäädännön mukaisesti muutoin vahvistettu säilyttämisen vähimmäisviitekoko. Tämän asetuksen liitteessä IV vahvistettuja säilyttämisen vähimmäisviitekokoja on sovellettava, paitsi silloin kun säilyttämisen vähimmäisviitekoot on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdan mukaisesti annetussa säädöksessä.
2. Kalan koko on mitattava leuan kärjestä (suu suljettuna) pyrstöevän kärkeen.
14 a artikla
Sallittujen viitevähimmäiskokojen määrittämismenettely poisheittosuunnitelmien yhteydessä
Siirretään komissiolle asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen säädösten hyväksymistä varten ja siinä määrätyksi ajaksi valta vahvistaa säilyttämisen vähimmäisviitekokoja lajeille, jotka ovat mainitun asetuksen 15 artiklan mukaisen purkamisvelvoitteen alaisia. Nämä koot vahvistetaan tämän asetuksen 28 b artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti annetulla delegoidulla säädöksellä nuorten meren eliöiden suojelemisen varmistamiseksi, ja niissä voidaan tarvittaessa poiketa tämän asetuksen liitteessä IV säädetyistä säilyttämisen vähimmäisviitekoista.
15 artikla
Alamittaisten kalojen aluksella pitäminen
1. Purkamisvelvoitteen alaiseen lajiin kuuluvien alamittaisten meren eliöiden saaliiden osalta sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklaa.
1 a. Jos 1 kohdassa tarkoitettuja saaliita on purettu, jäsenvaltioilla on oltava käytössään toimenpiteet, joilla helpotetaan niiden varastointia tai markkinoiden löytämistä niille, kuten purkupaikkojen ja suojien rakentamista ja mukauttamista koskevien investointien tukeminen tai kalastustuotteiden lisäarvoa kehittävien investointien tukeminen.
1 b. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa asetetun purkamisvelvoitteen alaisiin lajeihin kuulumattoman lajin alamittaisia meren eliöitä ei saa pitää aluksella, siirtää toiseen alukseen, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä eikä tarjota myyntiin, vaan ne on palautettava heti takaisin mereen.
2. Muihin kaloihin kuin liitteessä II silmäkokoluokkien alle 16 millimetriä tai 16–31 millimetriä kohdelajeiksi määriteltyihin kaloihin, jotka on pyydetty silmäkooltaan alle 32 millimetrin troolilla, ankkuroidulla kierrenuotalla tai vastaavalla pyydyksellä tai kurenuotalla, ei sovelleta 1 kohtaa edellyttäen, että mainittuja kaloja ei lajitella, myydä, pidetä esillä eikä tarjota myyntiin ihmisravinnoksi.
15 a artikla
Saaliin arvon keinotekoisen korottamisen kielto
Kalastustoiminnan aikana saaliiksi joutuneet lajit, joihin sovelletaan kiintiöitä, on otettava alukseen ja sen jälkeen purettava, jollei tämä ole vastoin niitä velvoitteita, joista säädetään teknisiä sekä valvonta- ja säilyttämistoimenpiteitä koskevissa unionin kalastusasetuksissa ja erityisesti tässä asetuksessa, asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 tai yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 ( 11 ).
IV
LUKU
TIETTYJÄ ALUEITA, KALASTUSTYYPPEJÄ TAI ELÄVIÄ VESILUONNONVAROJA KOSKEVAT RAJOITUKSET
16 artikla
Kalastuskieltoalueet
Kalastus aktiivisilla pyydyksillä on kielletty koko vuoden seuraavien peräkkäisten pisteiden kautta kulkevien loksodromien rajaamalla maantieteellisellä alueella, joka mitataan WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen:
1) 54°23′ N, 14°35′ E
2) 54°21′ N, 14°40′ E
3) 54°17′ N, 14°33′ E
4) 54°07′ N, 14°25′ E
5) 54°10′ N, 14°21′ E
6) 54°14′ N, 14°25′ E
7) 54°17′ N, 14°17′ E
8) 54°24′ N, 14°11′ E
9) 54°27′ N, 14°25′ E
10) 54°23′ N, 14°35′ E.
17 artikla
Lohen ja meritaimenen pyyntiä koskevat rajoitukset
1. Lohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) pitäminen aluksella on kiellettyä
a) 1 päivästä kesäkuuta 15 päivään syyskuuta osa-alueilla 22–31;
b) 15 päivästä kesäkuuta 30 päivään syyskuuta osa-alueella 32.
Jos loheen (Salmo salar) sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa asetettua purkamisvelvoitetta, tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta lohisaaliisiin. Jos meritaimeneen (Salmo trutta) sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 3 kohdassa asetettua purkamisvelvoitetta, tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta meritaimensaaliisiin. Tahattomat lohen (Salmo salar) tai meritaimenen (Salmo trutta) saaliit on purettava ja ne on lohen osalta luettava kiintiöön.
Lohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) pyynti on kiellettyä millä tahansa pyydyksellä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla maantieteellisillä alueilla siinä tarkoitettuina aikoina ja 2 kohdassa asetettujen rajojen mukaisesti.
2. Pyyntikieltoalue rauhoitusaikana on neljän meripeninkulman ulkopuolella perusviivoista mitattuna.
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, lohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) pyynti rysällä on sallittua.
18 artikla
Ankeriaan pyyntiä koskevat rajoitukset
Aktiivisilla pyydyksillä pyydetyn ankeriaan pitäminen aluksella on kiellettyä ympäri vuoden.
18 a artikla
Kampelan ja piikkikampelan pyyntiä koskevat rajoitukset
1. Seuraavien kalalajien aluksella pitäminen on kiellettyä, kun ne on pyydetty jäljempänä mainituilla maantieteellisillä alueilla ja mainittuina ajanjaksoina:
|
Laji |
Maantieteellinen alue |
Ajanjakso |
|
Kampela (Platichthys flesus) |
Osa-alueet 26, 27, 28 ja 29 etelään 59° 30′ pohjoisesta leveydestä |
15.2.–15.5. |
|
Osa-alue 32 |
15.2.–31.5. |
|
|
Piikkikampela (Psetta maxima) |
Osa-alueet 25, 26 ja 28 etelään 56° 50′ pohjoisesta leveydestä |
1.6.–31.7. |
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, aluksella saa 1 kohdassa tarkoitettuina pyyntikieltoaikoina pitää ja purkaa sivusaaliina saatua kampelaa ja piikkikampelaa elopainona ilmaistuna enintään 10 prosenttia aluksella pidetystä ja puretusta kokonaissaaliista, kun kalastetaan trooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai muilla vastaavilla pyydyksillä, joiden silmäkoko on vähintään 105 millimetriä, tai tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla taikka riimuverkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 100 millimetriä.
19 artikla
Lajittelemattomien saaliiden purkamista koskevat rajoitukset
1. Lajittelemattomat saaliit saa purkaa vain satamissa ja purkupaikoilla, joissa käytetään 2 kohdassa mainittua näytteenotto-ohjelmaa.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on riittävä näytteenotto-ohjelma, jolla voidaan valvoa tehokkaasti lajittelemattomien saaliiden purkamista lajeittain.
V
LUKU
RIIANLAHTEA KOSKEVAT ERITYISTOIMENPITEET
20 artikla
Erityiskalastuslupa
1. Osa-alueella 28-1 kalastavilla aluksilla on oltava asetuksen (EY) N:o 1627/94 7 artiklan mukaisesti annettu erityiskalastuslupa.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alusten, joille on annettu 1 kohdassa tarkoitettu erityiskalastuslupa, nimi ja kansallinen rekisterinumero on luettelossa, joka on yleisön saatavilla Internet-sivustolla, jonka osoitteen kukin jäsenvaltio toimittaa komissiolle ja jäsenvaltioille.
3. Luetteloon sisältyvien alusten on täytettävä seuraavat edellytykset:
a) luetteloissa olevien alusten kokonaiskoneteho (kW) ei saa ylittää kyseisen jäsenvaltion osa-alueella 28-1 vuosina 2000–2001 toimineiden alusten kokonaiskonetehoa; ja
b) aluksen koneteho ei saa millään hetkellä ylittää 221:tä kilowattia (kW).
21 artikla
Aluksen tai moottorin korvaaminen
1. Edellä 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa oleva yksittäinen alus voidaan korvata yhdellä tai useammalla aluksella, jos
a) korvaaminen ei lisää 20 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kyseisen jäsenvaltion kokonaiskonetehoa; eikä
b) korvaavan aluksen koneteho ylitä millään hetkellä 221:tä kilowattia.
2. Minkä tahansa 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa luettelossa olevan yksittäisen aluksen moottori voidaan korvata, jos
a) moottorin korvaaminen ei nosta millään hetkellä konetehoa yli 221 kilowatin; ja
b) korvaavan moottorin teho ole niin suuri, että korvaaminen lisäisi 20 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kyseisen jäsenvaltion kokonaiskonetehoa.
22 artikla
Troolauskielto
Troolikalastus osa-alueella 28-1 kielletään alle 20 metrin syvyisissä vesissä.
VI
LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
23 artikla
Kielletyt pyydykset ja kalastusmenetelmät
1. Elävien vesiluonnonvarojen pyytäminen sellaisilla menetelmillä, joihin kuuluu räjähteiden, myrkyllisten tai huumaavien aineiden, sähkövirran tai jonkinlaisen ammuksen käyttöä, on kiellettyä.
2. Elävien vesiluonnonvarojen myyminen, esillä pitäminen ja myyntiin tarjoaminen on kiellettyä, jos ne on pyydetty 1 kohdassa tarkoitettuja menetelmiä käyttäen.
24 artikla
Tieteellinen tutkimus
1. Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimiin, joita harjoitetaan yksinomaan tieteellisessä tutkimustarkoituksessa seuraavia edellytyksiä noudattaen:
a) kalastustoimien on tapahduttava kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten luvalla ja alaisuudessa;
b) kalastustoimista on ilmoitettava ennalta sille jäsenvaltiolle tai niille jäsenvaltioille, joiden vesialueilla tutkimusta tehdään; ja
c) kalastustoimia harjoittavalla aluksella on oltava sen jäsenvaltion myöntämä lupa, jonka lipun alla se purjehtii.
2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, 1 kohdassa määriteltyyn tarkoitukseen pyydettyjä eläviä vesiluonnonvaroja ei saa myydä, varastoida, pitää esillä eikä tarjota myyntiin, paitsi jos
a) ne täyttävät liitteessä IV luetellut aluksesta purettavien kalojen alimpia mittoja koskevat vaatimukset ja sellaisten kalavarojen osalta, joille on vahvistettu kalastusmahdollisuudet, näitä mahdollisuuksia ei ole käytetty loppuun; tai
b) ne myydään suoraan muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi.
25 artikla
Kantojen keinotekoinen elvyttäminen ja siirtoistutukset
Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimiin, joiden ainoana tarkoituksena on kantojen keinotekoinen elvyttäminen tai elävien vesiluonnonvarojen siirtoistutus ja joita toteutetaan kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden luvalla ja alaisuudessa. Jos kantojen keinotekoista elvytystä tai siirtoistutuksia toteutetaan toisen jäsenvaltion tai toisten jäsenvaltioiden vesillä, kaikille asianomaisille jäsenvaltioille on ilmoitettava asiasta etukäteen.
26 artikla
Jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet, joita sovelletaan ainoastaan niiden lipun alla purjehtiviin aluksiin
1. Jäsenvaltiot voivat kalakantojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi tai vähentääkseen kalastuksen vaikutuksia meren ekosysteemiin toteuttaa kalastusmahdollisuuksien rajoittamiseen tähtääviä teknisiä toimenpiteitä, jotka
a) täydentävät ►M3 unionin ◄ kalastusasetuksissa säädettyjä toimenpiteitä; tai
b) ylittävät ►M3 unionin ◄ kalastusasetuksissa säädetyt vähimmäisvaatimukset.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan kyseisen jäsenvaltion kalastajiin, ja niiden on oltava yhteensopivia ►M3 unionin ◄ lainsäädännön kanssa.
3. Asianomaisen jäsenvaltion on annettava tällaiset toimenpiteet viipymättä tiedoksi muille jäsenvaltioille ja komissiolle.
4. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot sen arvioimiseksi, ovatko toimenpiteet 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisia.
5. Jos komissio katsoo, että toimenpiteet eivät ole 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisia, se tekee päätöksen, jolla jäsenvaltiota vaaditaan peruuttamaan toimenpiteet tai muuttamaan niitä.
27 artikla
Pyydystyyppien tieteellinen arviointi
Komissio varmistaa 1 päivään tammikuuta 2008 mennessä, että erityisesti verkkojen, riimuverkkojen ja pussiverkkojen käytön vaikutukset valaisiin arvioidaan tieteellisesti ja tulokset esitellään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
VII
LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
28 artikla
Täytäntöönpanosäännöt
Yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen täytäntöönpanosta annetaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
28 a artikla
Teknisten toimenpiteiden hyväksymismenettely poisheittosuunnitelmien yhteydessä
Siirretään komissiolle asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen säädösten hyväksymistä varten ja siinä määrätyksi ajaksi valta hyväksyä purkamisvelvoitteen alaisia kalastuksia tai lajeja koskevia erityisiä säännöksiä, jotka käsittävät mainitun asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja teknisiä toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet hyväksytään tämän asetuksen 28 b artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti annetulla delegoidulla säädöksellä pyydysten valikoivuuden lisäämiseksi tai tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai mahdollisuuksien mukaan välttämiseksi; toimenpiteet voivat tarvittaessa poiketa tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä.
28 b artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 1 päivästä kesäkuuta 2015 viiden vuoden ajaksi 14 a ja 28 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 a ja 28 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä 14 a ja 28 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
29 artikla
Liitteisiin tehtävät muutokset
Muutokset liitteeseen I ja liitteen II lisäykseen 1 ja 2 tehdään asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
30 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttaminen
Muutetaan asetus (EY) N:o 1434/98 seuraavasti:
1) Poistetaan 1 artiklan 2 kohta.
2) Poistetaan 2 artiklan 2 ja 3 kohta.
3) Korvataan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti.
”1. Aluksesta ei saa purkaa muihin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi silliä, joka on pyydetty
— alueilla 1 ja 2 vedettävillä verkkopyydyksillä, joiden pienin sallittu silmäkoko on vähintään 32 millimetriä, tai
— alueella 3 vedettävillä verkkopyydyksillä, joiden pienin sallittu silmäkoko on vähintään 40 millimetriä, tai
— alueilla 1, 2 tai 3 millä tahansa muilla pyydyksillä kuin vedettävillä verkkopyydyksillä,
ellei sitä ole ensin tarjottu myytäväksi suoraan ihmisravinnoksi ja ostajaa ei ole löydetty. ”
4) Korvataan 3 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Aluksesta voidaan kuitenkin purkaa muihin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi mitä tahansa 2 artiklassa määritellyin ehdoin millä tahansa pyydyksillä pyydettyä silliä ja silakkaa. ”
31 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetus (EY) N:o 88/98.
Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen, ja viittaukset luetaan liitteessä V esitetyn vastaavuustaulukon mukaisesti.
32 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
Asetuksen 1 artiklassa tarkoitetun maantieteellisen alueen osa-alueet, jotka mitataan WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen
Osa-alue 22
Vesialueet, joita rajoittaa linja Hasenøre Hovedista (56°09′ pohjoista leveyttä, 10°44′ itäistä pituutta) Juutinmaan itärannikolta Gniben Oddeen (56°01′ pohjoista leveyttä, 11°18′ itäistä pituutta) Sjællandin länsirannikolle; sieltä Sjællandin länsi- ja etelärannikkoa pitkin linjaan 12°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan etelään Falsterinsaarelle; sitten Falsterinsaaren itärannikkoa pitkin Gedser Oddeen (54°34′ pohjoista leveyttä, 11°58′ itäistä pituutta); sieltä suoraan itään pituuspiiriin 12°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan etelään Saksan rannikolle; sieltä lounaissuunnassa Saksan rannikkoa pitkin ja Juutinmaan itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.
Osa-alue 23
Vesialueet, joita rajoittaa linja Gilbjerg Hovedista (56°08′ pohjoista leveyttä, 12°18′ itäistä pituutta) Sjællandin pohjoisrannikolta Kulleniin (56°18′ pohjoista leveyttä, 12°28′ itäistä pituutta) Ruotsin rannikolle; sieltä eteläsuunnassa Ruotsin rannikkoa pitkin Falsterbon majakalle (55°23′ pohjoista leveyttä, 12°50′ itäistä pituutta); sieltä Juutinrauman eteläisen suuaukon poikki Stevnsin majakalle (55°19′ pohjoista leveyttä, 12°28′ itäistä pituutta) Sjællandin rannikolla; sieltä pohjoissuunnassa Sjællandin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.
Osa-alue 24
Vesialueet, joita rajoittaa linja Stevnsin majakalta (55°19′ pohjoista leveyttä, 12°28′ itäistä pituutta) Sjællandin itärannikolta Juutinrauman eteläisen suuaukon kautta Falsterbon majakalle (55°23′ pohjoista leveyttä, 12°50′ itäistä pituutta) Ruotsin rannikolle; sieltä Ruotsin etelärannikkoa pitkin Sandhammarenin majakalle (55°24′ pohjoista leveyttä, 14°12′ itäistä pituutta); sieltä Hammerodden majakalle (55°18′ pohjoista leveyttä, 14°47′ itäistä pituutta) Bornholmin pohjoisrannikolle; sieltä Bornholmin länsi- ja etelärannikkoa pitkin linjaan 15°00′ itäistä pituutta; sitten suoraan etelään Puolan rannikolle; sieltä länsisuunnassa Puolan ja Saksan rannikkoa pitkin pituuspiiriin 12°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen pisteeseen 54°34′ pohjoista leveyttä ja 12°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan länteen Gedser Oddeen (54°34′ pohjoista leveyttä ja 11°58′ itäistä pituutta); sitten pitkin Falsterinsaaren itä- ja pohjoisrannikkoa pituuspiiriin 12°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen Sjællandin etelärannikolle; sieltä länsi- ja pohjoissuunnassa Sjællandin länsirannikkoa pitkin alkupisteeseen.
Osa-alue 25
Vesialueet, joita rajoittaa linja Ruotsin itärannikolta leveyspiiristä 56°30′ pohjoista leveyttä suoraan itään Öölannin länsirannikolle; sieltä Öölannin rannikkoa etelän kautta sen itärannikolle leveyspiiriin 56°30′ pohjoista leveyttä; sitten suoraan itään pituuspiiriin 18°00′ itäistä pituutta; sitten suoraan etelään Puolan rannikolle; sitten länsisuunnassa Puolan rannikkoa pitkin pituuspiiriin 15°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen Bornholmin saarelle; sieltä Bornholmin saaren etelä- ja länsirannikkoa pitkin Hammerodden majakalle (55°18′ pohjoista leveyttä, 14°47′ itäistä pituutta); sieltä Sandhammarenin majakalle (55°24′ pohjoista leveyttä, 14°12′ itäistä pituutta) Ruotsin etelärannikolle; sitten pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.
Osa-alue 26
Vesialueet, joita rajoittaa linja pisteestä 56°30′ pohjoista leveyttä ja 18°00′ itäistä pituutta suoraan itään Latvian länsirannikolle; sieltä eteläsuunnassa Latvian, Liettuan, Venäjän ja Puolan rannikkoa pitkin pituuspiiriin 18°00′ itäistä pituutta Puolan rannikolle; sieltä suoraan pohjoiseen alkupisteeseen.
Osa-alue 27
Vesialueet, joita rajoittaa linja Ruotsin itäiseltä mannerrannikolta pisteestä 59°41′ pohjoista leveyttä ja 19°00′ itäistä pituutta suoraan etelään Gotlannin pohjoisrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Gotlannin länsirannikkoa pitkin leveyspiiriin 57°00′ pohjoista leveyttä; sitten suoraan länteen pituuspiiriin 18°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan etelään leveyspiiriin 56°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Öölannin itärannikolle; sieltä Öölannin rannikkoa etelän kautta sen länsirannikolle leveyspiiriin 56°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Ruotsin rannikolle; sitten pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.
Osa-alue 28-1
Vesialueet, joita rajoittaa lännessä linja, joka kulkee pisteestä 57°34,1234′ N, 21°42,9574′ E pisteeseen 57°57,4760′ N, 21°58,2789′ E, siitä kohti etelää Sõrven niemen eteläisimpään kärkeen ja sitten koilliseen pitkin Saarenmaan itärannikkoa, ja pohjoisessa linja, joka kulkee pisteestä 58°30,0′ N, 23°13,2′ E pisteeseen 58°30,0′ N, 23°41,1′ E.
Osa-alue 28-2
Vesialueet, joita rajoittaa linja pisteestä 58°30′ pohjoista leveyttä ja 19°00′ itäistä pituutta suoraan itään Saarenmaan länsirannikolle; sieltä etelään Saarenmaan länsirannikkoa pisteeseen 57°57,4760′ pohjoista leveyttä ja 21°58,2789′ itäistä pituutta; sitten etelään pisteeseen 57°34,1234′ pohjoista leveyttä ja 21°42,9574′ itäistä pituutta; sitten Latvian rannikkoa seuraten etelään leveyspiiriin 56°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen pituuspiiriin 18°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen leveyspiiriin 57°00′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan itään Gotlannin länsirannikolle; sieltä pohjoissuunnassa Gotlannin pohjoisrannikolle pituuspiiriin 19°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen alkupisteeseen.
Osa-alue 29
Vesialueet, joita rajoittaa linja Ruotsin itäiseltä mannerrannikolta leveyspiiristä 60°30′ pohjoista leveyttä suoraan itään Suomen mannerrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Suomen länsi- ja etelärannikkoa pitkin pituuspiiriin 23°00′ itäistä pituutta mantereen etelärannikolla; sieltä suoraan etelään leveyspiiriin 59°00′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan itään Viron mannerrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Viron länsirannikkoa pitkin leveyspiiriin 58°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Saarenmaan itärannikolle; sitten Saarenmaan pohjoisrannikkoa sen länsirannikolle leveyspiiriin 58°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen pituuspiiriin 19°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen Ruotsin itäiselle mannerrannikolle leveyspiiriin 59°41′ pohjoista leveyttä; sitten pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.
Osa-alue 30
Vesialueet, joita rajoittaa linja Ruotsin itärannikolta leveyspiiristä 63°30′ pohjoista leveyttä suoraan itään Suomen mannerrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Suomen rannikkoa pitkin leveyspiiriin 60°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Ruotsin mannerrannikolle; sitten pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.
Osa-alue 31
Vesialueet, joita rajoittaa Ruotsin itärannikolta leveyspiiristä 63°30′ pohjoista leveyttä alkava linja, joka kulkee Pohjanlahden pohjoisrannikon kautta Suomen läntiselle mannerrannikolle leveyspiiriin 63°30′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen alkupisteeseen.
Osa-alue 32
Vesialueet, joita rajoittaa Suomen etelärannikolta 23°00′ itäistä pituutta alkava linja, joka kulkee Suomenlahden itärannikon kautta Viron länsirannikolle leveyspiiriin 59°00′ pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen pituuspiiriin 23°00′ itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen alkupisteeseen.
LIITE II
Troolit, ankkuroidut kierrenuotat ja niihin verrattavat pyydykset: silmäkokoluokat, kohdelajit ja saaliiden vaadittavat prosenttiosuudet
|
Kohdelaji |
Silmäkokoluokka (mm) |
||||||
|
< 16 |
16 ≤ ja < 32 |
16 ≤ ja < 105 |
32 ≤ ja < 90 |
32 ≤ ja < 105 |
≥ 90 (3) |
||
|
Osa-alueryhmät |
|||||||
|
22–32 |
22–27 |
28–32 |
22–23 |
24–27 |
22–23 |
22–32 |
|
|
Kohdelajin vähimmäisprosenttiosuus |
|||||||
|
90 (1) |
90 (1) |
90 |
100 |
||||
|
Tuulenkalat (Ammodytidae) |
* |
* |
* |
* |
* |
* |
* |
|
Kilohaili (Sprattus sprattus) |
|
* |
* |
* |
* |
* |
* |
|
Silli/silakka (Clupea harengus) |
|
|
* |
* |
* |
* |
* |
|
Kielikampela (Solea vulgaris) |
|
|
|
|
|
* |
* |
|
Punakampela (Pleuronectes platessa) |
|
|
|
|
|
* |
* |
|
Valkoturska (Merlangius merlangus) |
|
|
|
|
|
* |
* |
|
Silokampela (Scophthalmus rhombus) |
|
|
|
|
|
* |
* |
|
Hietakampela (Limanda limanda) |
|
|
|
|
|
* |
* |
|
Kampela (Platichthys flesus) |
|
|
|
|
|
* |
* |
|
Pikkupääkampela (Microstomus kitt) |
|
|
|
|
|
* |
* |
|
Piikkikampela (Psetta maxima) |
|
|
|
|
|
* |
* |
|
Turska (Gadus morhua) |
|
|
|
|
|
|
* |
|
(1) Aluksella pidettävän saaliin elopainosta saa enintään 3 prosenttia olla turskaa. (2) Sallitaan ainoastaan Bacoma-valikointiristikoilla varustetut troolit, ankkuroidut kierrenuotat ja niihin verrattavat pyydykset tai T90-troolin perät ja pidennysosat, jotka noudattavat liitteessä I ja II säädettyä silmäkokoa ja määrittelyä. (3) Puomitroolin käyttöä ei sallita. (4) Aluksella pidettävän saaliin elopainosta saa enintään 40 prosenttia olla valkoturskaa. (5) Aluksella pidettävän saaliin elopainosta saa enintään 45 prosenttia olla silliä. |
|||||||
Lisäys 1
Bacoma-troolinperän tekniset tiedot
Kuvaus
a) Troolinperän, pidennysosan ja troolin rungon kapenevan osan koko
i) Troolinperän on koostuttava kahdesta havaskappaleesta, jotka on yhdistetty molemmista reunoista yhtä pitkillä jameilla.
ii) Vinoneliösilmien silmäkoon on oltava vähintään 105 millimetriä. Langan materiaalin on oltava polyeteeniä, jonka paksuus yksinkertaisena on enintään 6 millimetriä ja kaksinkertaisena enintään 4 millimetriä.
iii) On kiellettyä käyttää sellaista troolinperää ja pidennysosaa, joka on tehty ainoastaan yhdestä havaskappaleesta ja jossa on vain yksi jame.
iv) Jameita lukuun ottamatta avoimien vinoneliösilmien lukumäärä ei saa jatko-osan minkään kohdan kehällä olla suurempi tai pienempi kuin troolinperän etuosan silmien lukumäärä (kuva 1).
b) Valikointiristikon sijainti
i) Valikointiristikko sijoitetaan troolinperän yläpuoliseen havaskappaleeseen (kuva 2).
ii) Valikointiristikon on päätyttävä enintään neljän silmän päässä sulkuköydestä, mukaan luettuna käsin punottu silmärivi, jonka kautta sulkuköysi pujotetaan (kuva 3 tai 4).
c) Valikointiristikon koko
i) Silmätankojen lukumääränä ilmaistun valikointiristikon leveyden on oltava yhtä suuri kuin perän ylemmän havaskappaleen avoimien vinoneliösilmien lukumäärä jaettuna kahdella. Tarvittaessa voidaan sallia, että enintään 20 prosenttia ylemmän havaskappaleen avointen vinoneliösilmien määrästä säilytetään siten, että ne on jaettu tasaisesti valikointiristikon molemmin puolin (kuva 4).
ii) Valikointiristikon on oltava vähintään 5,5 metriä pitkä.
iii) Poiketen siitä, mitä ii alakohdassa säädetään, valikointiristikon on oltava vähintään 6 metriä pitkä, jos siihen on kiinnitetty anturi mittaamaan saaliiden määrää.
d) Valikointiristikon havas
i) Silmien koon on oltava vähintään 120 millimetriä. Silmien on oltava neliösilmiä, toisin sanoen valikointiristikon havaksen kaikkien neljän reunan on muodostuttava silmistä, joiden molemmat silmätangot on leikattu.
ii) Havaskappale on kiinnitettävä siten, että silmien reunat ovat perän pituussuuntaan nähden samansuuntaisesti ja kohtisuorassa. Sen on oltava solmutonta ja punottua yksinkertaista lankaa taikka havasta, jolla on todistetusti vastaavat valikointiominaisuudet. Solmuttomalla havaksella tarkoitetaan havasta, joka on tehty nelisivuisista silmistä, joiden kulmat muodostuvat kahden vierekkäisen silmän yhteen punotuista langoista.
iii) Yksinkertaisen langan läpimitan on oltava vähintään 5 millimetriä.
e) Muut tekniset tiedot
i) Perän takimmainen vahvikeköysi ei saa ympäröidä Bacoma-valikointiristikkoa.
ii) Peräpoijun on oltava pallon muotoinen ja halkaisijaltaan enintään 40 senttimetriä. Se on kiinnitettävä poijuköydellä sulkuköyteen.
iii) Sulkuverkko ei saa mennä päällekkäin Bacoma-valikointiristikon kanssa.
Kuva 1
Troolipyydys voidaan jakaa kolmeen eri osaan osien muodon ja toiminnan mukaan. Troolin runko on aina kapeneva. Pidennysosa on kapenematon ja tavallisesti valmistettu joko yhdestä tai kahdesta havaskappaleesta. Perä on myös kapenematon, ja se on usein valmistettu kaksinkertaisesta langasta, jotta se kestää paremmin kovaa kulutusta. Nostopussin kiristysköyden alapuolista osaa kutsutaan nostopussiksi.
Kuva 2
|
A |
Pidennysosa |
|
B |
Troolinperä |
|
C |
Valikointiristikko, neliösilmäristikko |
|
1 |
Ylempi havaskappale, enintään 50 avointa vinoneliösilmää |
|
2 |
Alempi havaskappale, enintään 50 avointa vinoneliösilmää |
|
3 |
Jameet |
|
4 |
Yhdistävä rengas tai punos |
|
5 |
Nostopussin kiristysköysi |
|
6 |
Perän takimmainen vahvikeköysi |
|
7 |
Sulkuköysi |
|
8 |
Valikointiristikon etäisyys sulkuköydestä (kuvat 3 ja 4) |
|
9 |
Poijuköysi |
|
10 |
Peräpoiju |
Kuva 3
VALIKOINTIRISTIKON KIINNITTÄMINEN
|
A |
120 millimetrin neliösilmähavas (25 silmätankoa). |
|
B |
Neliösilmähavaksen kiinnittäminen jameeseen. |
|
C |
Neliösilmähavaksen kiinnittäminen vinoneliösilmähavakseen. |
|
D |
105 millimetrin vinoneliösilmähavas (enintään 50 avointa silmää). |
|
E |
Valikointiristikon etäisyys sulkuköydestä. Valikointiristikon on päätyttävä enintään neljän silmän päässä sulkuköydestä, mukaan luettuna käsin punottu silmärivi, jonka kautta sulkuköysi pujotetaan. |
|
F |
Yksi käsin punottu sulkuköyden silmärivi. |
Kuva 4
VALIKOINTIRISTIKON KIINNITTÄMINEN
|
A |
120 millimetrin neliösilmähavas (20 silmätankoa). |
|
B |
Neliösilmähavaksen kiinnittäminen jameeseen. |
|
C |
Neliösilmähavaksen kiinnittäminen vinoneliösilmähavakseen. |
|
D |
105 millimetrin vinoneliösilmähavas (enintään 50 avointa silmää). |
|
E |
Valikointiristikon etäisyys sulkuköydestä. Valikointiristikon on päätyttävä enintään neljän silmän päässä sulkuköydestä, mukaan luettuna käsin punottu silmärivi, jonka kautta sulkuköysi pujotetaan. |
|
F |
Yksi käsin punottu sulkuköyden silmärivi. |
|
G |
Enintään 10 prosenttia D kohdan avoimista silmistä kummallakin puolella. |
Lisäys 2
T90-TROOLIN TEKNISET TIEDOT
a) Määritelmä
1. T90-troolit ovat trooleja, ankkuroituja kierrenuottia ja niihin verrattavia pyydyksiä, joiden vinoneliöön solmittua havasta on käännetty perässä ja pidennysosassa 90 astetta siten, että kerrattu havaslanka on enimmäkseen hinauksen suuntainen.
2. Alla olevassa kuvassa 1 esitetään kerratun langan kulku vakiomallisessa vinoneliöön solmitussa havaksessa (A) sekä 90 astetta käännetyssä havaksessa (B).
Kuva 1
b) Silmäkoko ja mittaus
Silmäkoon on oltava vähintään 120 millimetriä. Komission asetuksen (EY) N:o 517/2008 ( 12 ) 6 artiklan 1 kohdasta poiketen perän ja pidennysosan silmäkoko mitataan kohtisuoraan pyydyksen pituusakselia vasten.
c) Langan paksuus
Perän ja pidennysosan langan on oltava enintään 6 millimetrin paksuista yksinkertaista tai enintään 4 mm:n paksuista kaksinkertaista polyeteenikuitua. Säännöstä ei sovelleta sulkuköydellä varustetun perän uloimpaan silmäriviin.
d) Rakenne
1. Perä ja pidennysosa, joissa on käännetyt silmät (T90), kootaan kahdesta samankokoisesta, samansuuntaisilla jameilla yhdistetystä havaskappaleesta, joiden pituus on vähintään 50 silmää ja silmien suunta edellä mainitun mukainen.
2. Avoimien silmien määrän on oltava kaikissa kehissä vakio pidennysosan etupuolesta perän uloimpaan osaan.
3. Kohdassa, jossa perä tai pidennysosa on kiinnitetty troolin kapenevaan osaan, perän tai pidennysosan kehän silmien määrän on oltava 50 prosenttia troolin kapenevan osan viimeisen silmärivin silmien määrästä.
4. Jäljempänä olevassa kuvassa 2 on troolinperä ja pidennysosa.
e) Kehä
Perän tai pidennysosan kehissä silmiä saa olla enintään 50, liitoskohtia ja jameita mukaan lukematta.
f) Yhdistävät renkaat
Perän sekä pidennysosan muodostavien kappaleiden etureuna päätetään puolella punotulla silmärivillä. Perän muodostavan kappaleen takareuna päätetään kokonaisella punotulla silmärivillä sulkuköyden ohjaamiseksi.
g) Peräpoiju
Peräpoijun on oltava pallon muotoinen ja halkaisijaltaan enintään 40 senttimetriä. Se on kiinnitettävä poijuköydellä sulkuköyteen.
Kuva 2
LIITE III
Verkot, pussiverkot ja riimuverkot: silmäkokoluokat ja kohdelajit
|
Kohdelaji |
Silmäkokoluokka |
||||
|
16 ≤ ja < 110 |
32 ≤ ja < 110 |
90 ≤ ja < 156 (2) |
110 ≤ ja < 156 |
≥ 157 |
|
|
Osa-alueryhmät |
|||||
|
28–32 |
22–27 |
22–23 |
22–32 |
22–32 |
|
|
Kohdelajin vähimmäisprosenttiosuus |
|||||
|
90 (1) |
90 (1) |
90 |
90 |
100 |
|
|
Kilohaili (Sprattus sprattus) |
* |
* |
* |
* |
* |
|
Silli/silakka (Clupea harengus) |
* |
* |
* |
* |
* |
|
Kielikampela (Solea vulgaris) |
|
|
* |
* |
* |
|
Punakampela (Pleuronectes platessa) |
|
|
* |
* |
* |
|
Valkoturska (Merlangius merlangus) |
|
|
* |
* |
* |
|
Silokampela (Scophthalmus rhombus) |
|
|
* |
* |
* |
|
Hietakampela (Limanda limanda) |
|
|
* |
* |
* |
|
Kampela (Platichthys flesus) |
|
|
* |
* |
* |
|
Pikkupääkampela (Microstomus kitt) |
|
|
* |
* |
* |
|
Piikkikampela (Psetta maxima) |
|
|
* |
* |
* |
|
Turska (Gadus morhua) |
|
|
|
* |
* |
|
Lohi (Salmo salar) |
|
|
|
|
* |
|
(1) Aluksella pidettävän saaliin elopainosta saa enintään 3 prosenttia olla turskaa. (2) Tämä silmäkokoluokka on sallittu 30 päivään kesäkuuta 2006. |
|||||
LIITE IV
Säilyttämisen vähimmäisviitekoot
|
Laji |
Maantieteellinen alue |
►M4 Säilyttämisen vähimmäisviitekoko ◄ |
|
Turska (Gadus morhua) |
Osa-alueet 22–32 |
38 cm |
|
Kampela (Platichthys flesus) |
Osa-alueet 22–25 |
23 cm |
|
Osa-alueet 26–28 |
21 cm |
|
|
Osa-alueet 29–32, etelään 59° 30' pohjoisesta leveyspiiristä |
18 cm |
|
|
Punakampela (Pleuronectes platessa) |
Osa-alueet 22–32 |
25 cm |
|
Piikkikampela (Psetta maxima) |
Osa-alueet 22–32 |
30 cm |
|
Silokampela (Scophthalmus rhombus) |
Osa-alueet 22–32 |
30 cm |
|
Ankerias (Anguilla anguilla) |
Osa-alueet 22–32 |
35 cm |
|
Lohi (Salmo salar) |
Osa-alueet 22–30 ja 32 |
60 cm |
|
Osa-alue 31 |
50 cm |
|
|
Meritaimen (Salmo trutta) |
Osa-alueet 22–25 ja 29–32 |
40 cm |
|
Osa-alueet 26–28 |
50 cm |
LIITE V
Vastaavuustaulukko
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 88/98 |
Tämä asetus |
|
1 artikla |
1 artikla |
|
2 artikla |
— |
|
3 artiklan 1 ja 2 kohta |
14 artikla |
|
3 artiklan 3 kohta |
15 artiklan 1 kohta |
|
3 artiklan 4 kohta |
— |
|
3 artiklan 5 kohta |
— |
|
4 artikla |
— |
|
5 artiklan 1 ja 3 kohta |
3 artikla |
|
5 artiklan 2 kohta |
— |
|
6 artikla |
11 artikla |
|
7 artikla |
5 artikla |
|
8 artiklan 1 kohta |
13 artiklan 1 kohta |
|
8 artiklan 2 kohta |
13 artiklan 2 kohta |
|
8 artiklan 3 kohta |
16 artikla |
|
8 artiklan 4 kohta |
13 artiklan 3 kohta |
|
8 a artikla |
9 artikla |
|
8 b artikla |
10 artikla |
|
9 artiklan 1 kohta |
17 artikla |
|
9 artiklan 2 kohta |
8 artiklan 1 kohta |
|
10 artiklan 1 kohta |
— |
|
10 artiklan 2 kohta |
23 artiklan 1 kohta |
|
10 artiklan 3 kohta |
— |
|
10 artiklan 4 kohta |
— |
|
11 artikla |
24 artikla |
|
12 artikla |
25 artikla |
|
13 artikla |
26 artikla |
|
14 artikla |
28 artikla |
|
15 artikla |
31 artikla |
|
16 artikla |
32 artikla |
|
Liite I |
Liite I |
|
Liite II |
— |
|
Liite III |
Liite IV |
|
Liite IV |
Liitteet II ja III |
|
Liite V |
Liitteen II lisäys 1 |
|
Liite VI |
Liite V |
( 1 ) EUVL C 125, 24.5.2005, s. 12.
( 2 ) Lausunto annettu 13. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
( 3 ) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.
( 4 ) EYVL L 237, 26.8.1983, s. 4.
( 5 ) EYVL L 9, 15.1.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 289/2005 (EUVL L 49, 22.2.2005, s. 1).
( 6 ) EYVL L 171, 6.7.1994, s. 7.
( 7 ) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 10.
( 8 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
( 9 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).
( 10 ) EYVL L 22, 25.1.2003, s. 5.
( 11 ) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
( 12 ) EUVL L 151, 11.6.2008, s. 5.
