1. ”lennonjohtopalveluilla” palveluja, joita tarjotaan:

2. ”lähilennonjohtopalveluilla” lähiliikenteelle tarjottavia lennonjohtopalveluja;

3. ”ilmailutiedotuspalveluilla” tarkoitetaan määritellylle alueelle sijoittautuneita palveluja, jotka vastaavat lennonvarmistuksen turvallisuuden, säännöllisyyden ja tehokkuuden mahdollistavien ilmailutietojen tarjoamisesta;

4. ”lennonvarmistuspalveluilla” ilmaliikennepalveluja, viestintä-, suunnistus- ja valvontapalveluja, lennonvarmistukseen tarkoitettuja sääpalveluja sekä ilmailutiedotuspalveluja;

5. ”lennonvarmistuspalvelujen tarjoajalla” julkista tai yksityistä organisaatiota, joka tarjoaa yleisen ilmaliikenteen lennonvarmistuspalveluja;

6. ”ilmatilan lohkolla” ulottuvuudeltaan paikallisesti ja ajallisesti määriteltyä ilmatilaa, jossa tarjotaan lennonvarmistuspalveluja;

7. ”ilmatilan hallinnalla” suunnittelutoimintoa, jonka päätavoite on hyödyntää käytettävissä olevaa ilmatilaa mahdollisimman tehokkaasti jakamalla aikoja dynaamisesti ja erottelemalla joissakin tapauksissa eri ilmatilan käyttäjäluokille osoitettava ilmatila lyhytaikaisten tarpeiden perusteella;

8. ”ilmatilan käyttäjillä” yleisessä ilmaliikenteessä käytettävien ilma-alusten käyttäjiä;

9. ”ilmaliikennevirtojen säätelyllä” toimintoa, joka on perustettu edistämään ilmaliikennevirtojen turvallisuutta, täsmällisyyttä ja sujuvuutta varmistamalla, että lennonjohtokapasiteettia käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja että liikenteen määrä on sopusoinnussa asianomaisten ilmaliikennepalvelujen tarjoajien ilmoittamien kapasiteettien kanssa;

10. ”ilmaliikenteen hallinnalla” ilmassa tai maassa suoritettavien toimintojen (ilmaliikennepalvelun, ilmatilan hallinnan ja ilmaliikennevirtojen säätelyn) yhdistelmää, jolla varmistetaan ilma-alusten turvallinen ja tehokas liikkuminen toiminnan kaikissa vaiheissa;

11. ”ilmaliikennepalveluilla” lentotiedotuspalveluja, hälytyspalveluja, ilmaliikenteen neuvontapalveluja ja lennonjohtopalveluja (aluelennonjohto-, lähestymislennonjohto- ja lähilennonjohtopalvelut);

12. ”aluelennonjohtopalveluilla” johdettujen lentojen lennonjohtopalveluja ilmatilan lohkoissa;

13. ”lähestymislennonjohtopalveluilla” saapuville ja lähteville johdetuille lennoille tarjottavia lennonjohtopalveluja;

13 a. ”ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmalla” suunnitelmaa, joka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 2009/320/EY ( 9 ) yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi 27 päivänä helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 219/2007 ( 10 ) 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

14. ”palvelukokonaisuudella” kahta tai useampaa lennonvarmistuspalvelua;

15. ”luvalla” kansallisen valvontaviranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisessa muodossa myöntämää asiakirjaa, jolla vahvistetaan, että lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja täyttää tietyn palvelun tarjoamisen edellytykset;

16. ”viestintäpalveluilla” kiinteän tai liikkuvan verkon ilmailuviestintäpalveluja, jotka mahdollistavat maa-asemien välisen, ilma-aluksen ja maa-aseman välisen sekä ilma-alusten välisen viestinnän lennonjohtotarkoituksessa;

17. ”eurooppalaisella ilmaliikenteen hallintaverkolla” eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/2004 (yhteentoimivuusasetus) ( 11 ) liitteessä I lueteltujen järjestelmien kokonaisuutta, joka mahdollistaa lennonvarmistuspalveluiden tarjoamisen yhteisössä, mukaan lukien yhteisön ja kolmansien maiden väliset rajakohdat;

18. ”toimintaratkaisulla” eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon tai sen osan operatiivisen käytön perusteita;

19. ”rakenneosilla” aineellisia hyödykkeitä, kuten laitteistoja, ja aineettomia hyödykkeitä, kuten ohjelmistoja, joista eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuus riippuu;

20. ”Eurocontrol” on lennonvarmistusalan yhteistyöstä 13 päivänä joulukuuta 1960 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella ( 12 ) perustettu Euroopan lennonvarmistusjärjestö;

22. ”ilmatilan joustavalla käytöllä” Euroopan siviili-ilmailukonferenssin alueella sovellettavaa ilmatilan hallintaratkaisua, joka perustuu Eurocontrolin julkaisemaan oppaaseen ”Airspace Management Handbook for the Application of the Concept of the Flexible Use of Airspace;”

23. ”lentotiedotusalueella” ulottuvuudeltaan määriteltyä ilmatilaa, jossa tarjotaan lentotiedotuspalveluja ja hälytyspalveluja;

23a. ”lentotiedotuspalvelulla” palvelua, jonka tarkoituksena on antaa lentojen turvallista ja tehokasta suorittamista varten hyödyllisiä neuvoja ja tietoja;

23b. ”hälytyspalveluilla” palvelua, jonka tarkoituksena on ilmoittaa asianomaisille organisaatioille etsintä- ja pelastustarpeessa olevista ilma-aluksista ja auttaa näitä organisaatioita tarpeen mukaan;

24. ”lentopinnalla” ilmakehän vakiopainepintaa, joka on määritelty ilmanpainearvon 1 013,2 hehtopascalia suhteen ja eroteltu muista tällaisista pinnoista tietyin paine-eroin;

25. ”toiminnallisella ilmatilan lohkolla” operatiivisiin vaatimuksiin perustuvaa ilmatilan lohkoa, joka on perustettu valtioiden rajoista riippumatta ja jossa lennonvarmistuspalvelujen ja niihin liittyvien toimintojen tarjonta on suorituspohjaista ja optimoitu, jotta jokaisella toiminnallisella ilmatilan lohkolla voitaisiin aloittaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien tiiviimpi yhteistyö tai, silloin kun se on tarkoituksenmukaista, käyttää yhtä tarjoajaa;

26. ”yleisellä ilmaliikenteellä” siviili-ilma-alusten ja valtion ilma-alusten (kuten sotilas-, tulli- ja poliisikäytössä olevien ilma-alusten) toimintaa, kun kyseinen toiminta toteutetaan ICAO:n menettelyjen mukaisesti;

27. ”ICAO:lla” kansainvälisen siviili-ilmailun vuoden 1944 Chicagon yleissopimuksella perustettua Kansainvälistä siviili-ilmailujärjestöä;

28. ”yhteentoimivuudella” eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon järjestelmiltä ja rakenneosilta sekä sen toiminnassa tarvittavilta menetelmiltä vaadittavaa toiminnallisten, teknisten ja operatiivisten ominaisuuksien kokonaisuutta, joka mahdollistaa sen turvallisen, saumattoman ja tehokkaan toiminnan. Yhteentoimivuuteen päästään saattamalla järjestelmät ja rakenneosat olennaisten vaatimusten mukaisiksi;

29. ”sääpalveluilla” niitä järjestelyjä ja palveluja, joilla ilmailulle toimitetaan sääennusteita, -katsauksia ja -havaintoja sekä muita valtion ilmailua varten tuottamia säätietoja;

30. ”suunnistuspalveluilla” järjestelyjä ja palveluja, jotka tarjoavat ilma-alukselle paikantamis- ja ajoitustietoja;

31. ”operatiivisilla tiedoilla” lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, ilmatilan käyttäjien, lentoasematoiminnan harjoittajien ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden operatiivisten päätösten tekemiseen tarvitsemia tietoja kaikista lennon vaiheista;

32. ”menettelyllä”, sellaisena kuin sitä käytetään yhteentoimivuusasetuksen yhteydessä, järjestelmien joko tekniseen tai toiminnalliseen käyttöön tarkoitettua standardimenetelmää sellaisten hyväksyttyjen ja vahvistettujen toimintaratkaisujen yhteydessä, jotka edellyttävät yhdenmukaista täytäntöönpanoa kaikkialla eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkossa;

33. ”käyttöönotolla” ensimmäistä operatiivista käyttöä järjestelmän alkuasennuksen tai parantamisen jälkeen;

34. ”reittiverkolla” määritettyjen reittien muodostamaa verkkoa, jossa yleisen ilmaliikenteen virrat ohjataan lennonjohtopalvelujen tarjoamisen edellyttämällä tavalla;

35. ”reitityksellä” valittua reittiä, jota ilma-aluksen on määrä noudattaa lentonsa aikana;

36. ”saumattomalla toiminnalla” eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon toimintaa siten, että se toimii käyttäjän näkökulmasta ikään kuin kyseessä olisi yksi ainoa kokonaisuus;

38. ”valvontapalveluilla” järjestelyjä ja palveluja, joita käytetään kunkin ilma-aluksen aseman määrittämiseen turvallisen porrastuksen mahdollistamiseksi;

39. ”järjestelmällä” ilmassa ja maassa toimivia rakenneosien yhdistelmiä sekä avaruudessa toimivia laitteistoja, jotka tukevat lennonvarmistuspalvelua kaikissa lennon vaiheissa;

40. ”parantamisella” muutostöitä, joilla muutetaan järjestelmän toiminnallisia ominaisuuksia;

41. ”rajat ylittävillä palveluilla” tilannetta, jossa jonkin jäsenvaltion lennonvarmistuspalvelu tarjoaa toisessa jäsenvaltiossa luvan saanut lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja.

a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 551/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus) ( 13 );

b) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 550/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus) ( 14 ); ja

c) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 552/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus) ( 15 ),

— lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat,

— lentoasemien pitäjät,

— asianomaiset ilmatilan käyttäjät tai ilmatilan käyttäjiä edustavat asianomaiset ryhmät,

— sotilasviranomaiset,

— laitteiden ja järjestelmien valmistajat, ja

— henkilökuntaa edustavat ammatilliset järjestöt.

a) yhteisön laajuiset suorituskykytavoitteet suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla, jotka ovat turvallisuus, ympäristö, kapasiteetti ja kustannustehokkuus;

b) kansalliset tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat suunnitelmat, mukaan luettuina suorituskykytavoitteet, joilla varmistetaan yhteensopivuus yhteisön laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa; ja

c) lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen säännöllinen tarkastelu, seuranta ja vertailu.

a) Komissio hyväksyy yhteisön laajuiset ilmaliikenteen hallintaverkon suorituskykytavoitteet 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen otettuaan huomioon kansallisten valvontaviranomaisten asiaa koskevat tiedot kansallisella tasolla tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla.

b) Kansalliset valvontaviranomaiset laativat ja jäsenvaltiot hyväksyvät 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kansalliset tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat suunnitelmat. Suunnitelmiin on sisällyttävä sitovat kansalliset tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat tavoitteet ja asianmukainen yhden jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden hyväksymä kannustinjärjestelmä. Suunnitelmien laatimisesta on kuultava lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia, ilmatilan käyttäjien edustajia ja tarvittaessa lentoaseman pitäjiä ja lentoasemien koordinaattoreita.

c) Komissio arvioi kansallisten tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevien tavoitteiden yhteensopivuuden yhteisön laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa käyttämällä 6 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja arviointiperusteita.

Jos komissio toteaa, että yksi tai useampi kansallinen tavoite tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskeva tavoite ei ole arviointiperusteiden mukainen, se voi päättää 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen antaa suosituksen siitä, että kyseisten kansallisten valvontaviranomaisten on laadittava tarkistetut suorituskykytavoitteet. Kyseisten jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tarkistetut suorituskykytavoitteet ja asianmukaiset toimenpiteet, joista on ilmoitettava komissiolle riittävän ajoissa.

Jos komissio toteaa, että tarkistetut suorituskykytavoitteet ja asianmukaiset toimenpiteet eivät ole riittäviä, se voi päättää 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen, että kyseisten jäsenvaltioiden on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin.

Vaihtoehtoisesti komissio voi asianmukaisesti perustellen päättää tarkistaa yhteisön laajuisia suorituskykytavoitteita 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

d) Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän viiteajanjakson on oltava kestoltaan vähintään kolme vuotta ja enintään viisi vuotta. Jos kansallisia tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevia tavoitteita ei saavuteta kyseisen ajanjakson aikana, jäsenvaltioiden ja/tai kansallisten valvontaviranomaisten on toteutettava määrittämänsä aiheelliset toimenpiteet. Ensimmäinen viiteajanjakso kestää ensimmäiset kolme vuotta 6 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä.

e) Komissio arvioi säännöllisesti suorituskykytavoitteiden saavuttamista ja esittää tulokset yhtenäisen ilmatilan komitealle.

a) kaikilta asiaankuuluvilta osapuolilta, mukaan luettuina lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat, ilmatilan käyttäjät, lentoasemien pitäjät, kansalliset valvontaviranomaiset, jäsenvaltiot ja Eurocontrol, saatavilla olevien, lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskykyä koskevien aiheellisten tietojen kerääminen, validoiminen, tutkiminen, arvioiminen ja levittäminen;

b) tiettyjen ICAOn asiakirjan nro 9854 ”Global Air Traffic Management Operational Concept” perusteella aiheellisten suorituskyvyn kannalta keskeisten osa-alueiden valinta, yhdenmukaistettuina ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman suorituskykypuitteiden kanssa, mukaan luettuina turvallisuus, ympäristö, kapasiteetti ja kustannustehokkuus, ja mukautettuina tarvittaessa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan erityistarpeisiin, sekä kyseisten osa-alueiden tavoitteet ja joidenkin keskeisten suorituskykyindikaattoreiden määrittely suorituskyvyn mittaamiseksi;

c) yhteisön laajuiset suorituskykytavoitteet, jotka määritellään ottaen huomioon kansallisella tasolla tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla yksilöidyt tiedot;

d) kansallisten tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevien tavoitteiden arviointi kansallisen tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevan suunnitelman perusteella; ja

e) kansallisten tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevien suorituskykysuunnitelmien seuranta, mukaan luettuina aiheelliset varoitusmekanismit.

a) edellä 4 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen sisältö ja aikataulu;

b) suorituskykytavoitteiden saavuttamisen arvioinnin ja uusien tavoitteiden asettamisen viiteajanjakso ja tiheys;

c) kansallisten valvontaviranomaisten kansallisten tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevien suorituskykysuunnitelmien valmistelua koskevat vaatimukset; suunnitelmiin on sisällyttävä kansalliset tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat suorituskykytavoitteet ja kannustinjärjestelmä. Suorituskykysuunnitelmia koskevat seuraavat vaatimukset:

d) perusteet, joilla arvioidaan, ovatko kansalliset tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat tavoitteet yhteensopivia yhteisön laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa viiteajanjakson aikana, ja jotka tukevat varoitusmekanismeja;

e) yleiset periaatteet, joiden perusteella jäsenvaltiot perustavat kannustinjärjestelmiä;

f) soveltamisperiaatteet siirtymävaiheen mekanismille, jota tarvitaan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmään sopeutumiseksi ja jonka kesto ei saa ylittää 12:ta kuukautta täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä.

— jäsenvaltion vastuulla olevan ilmatilan valvomiseksi ICAO:n alueellisten lennonvarmistussopimusten mukaisesti, mukaan lukien kyky havaita, tunnistaa ja arvioida kaikki kyseistä ilmatilaa käyttävät ilma-alukset, lentojen turvallisuuden varmistamiseksi sekä turvallisuuteen ja puolustukseen tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi,

— yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttavissa vakavissa sisäisissä levottomuuksissa,

— sodassa tai sodan uhan muodostavassa vakavassa kansainvälisessä jännitystilanteessa,

— sellaisten kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi, joihin jäsenvaltio on sitoutunut rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämiseksi,

— sotilaallisten operaatioiden ja sotilaallisen koulutuksen toteuttamiseksi, mukaan lukien tarvittavat harjoitusmahdollisuudet.