EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 02002L0032-20191128

Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/32/EY, annettu 7 päivänä toukokuuta 2002, haitallisista aineista eläinten rehuissa

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2002/32/2019-11-28

02002L0032 — FI — 28.11.2019 — 022.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2002/32/EY,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2002,

haitallisista aineista eläinten rehuissa

(EUVL L 140 30.5.2002, s. 10)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

 M1

KOMISSION DIREKTIIVI 2003/57/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 17 päivänä kesäkuuta 2003,

  L 151

38

19.6.2003

 M2

KOMISSION DIREKTIIVI 2003/100/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 31 päivänä lokakuuta 2003,

  L 285

33

1.11.2003

 M3

KOMISSION DIREKTIIVI 2005/8/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 27 päivänä tammikuuta 2005,

  L 27

44

29.1.2005

 M4

KOMISSION DIREKTIIVI 2005/86/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 5 päivänä joulukuuta 2005,

  L 318

16

6.12.2005

 M5

KOMISSION DIREKTIIVI 2005/87/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 5 päivänä joulukuuta 2005,

  L 318

19

6.12.2005

 M6

KOMISSION DIREKTIIVI 2006/13/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 3 päivänä helmikuuta 2006,

  L 32

44

4.2.2006

 M7

KOMISSION DIREKTIIVI 2006/77/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 29 päivänä syyskuuta 2006,

  L 271

53

30.9.2006

 M8

KOMISSION DIREKTIIVI 2008/76/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 25 päivänä heinäkuuta 2008,

  L 198

37

26.7.2008

 M9

KOMISSION DIREKTIIVI 2009/8/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 10 päivänä helmikuuta 2009,

  L 40

19

11.2.2009

►M10

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 219/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009,

  L 87

109

31.3.2009

 M11

KOMISSION DIREKTIIVI 2009/124/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 25 päivänä syyskuuta 2009,

  L 254

100

26.9.2009

 M12

KOMISSION DIREKTIIVI 2009/141/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 23 päivänä marraskuuta 2009,

  L 308

20

24.11.2009

 M13

KOMISSION DIREKTIIVI 2010/6/EU, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 9 päivänä helmikuuta 2010,

  L 37

29

10.2.2010

►M14

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 574/2011, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011,

  L 159

7

17.6.2011

►M15

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 277/2012, annettu 28 päivänä maaliskuuta 2012,

  L 91

1

29.3.2012

►M16

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 744/2012, annettu 16 päivänä elokuuta 2012,

  L 219

5

17.8.2012

►M17

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 107/2013, annettu 5 päivänä helmikuuta 2013,

  L 35

1

6.2.2013

►M18

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1275/2013, annettu 6 päivänä joulukuuta 2013,

  L 328

86

7.12.2013

►M19

KOMISSION ASETUS (EU) 2015/186, annettu 6 päivänä helmikuuta 2015,

  L 31

11

7.2.2015

►M20

KOMISSION ASETUS (EU) 2017/2229, annettu 4 päivänä joulukuuta 2017,

  L 319

6

5.12.2017

►M21

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1243, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019,

  L 198

241

25.7.2019

►M22

KOMISSION ASETUS (EU) 2019/1869, annettu 7 päivänä marraskuuta 2019,

  L 289

32

8.11.2019




▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2002/32/EY,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2002,

haitallisista aineista eläinten rehuissa



1 artikla

1.  Tämä direktiivi koskee haitallisia aineita eläinten rehuksi tarkoitetuissa tuotteissa.

2.  Tätä direktiiviä sovelletaan rajoittamatta seuraavien säädösten soveltamista:

a) rehujen lisäaineista 23 päivänä marraskuuta 1970 annettu neuvoston direktiivi 70/524/ETY ( 1 );

b) neuvoston direktiivi 96/25/EY ja rehuseosten pitämisestä kaupan 2 päivänä huhtikuuta 1979 annettu neuvoston direktiivi 79/373/ETY ( 2 );

c) kun kyseisiä jäämiä ei luetella tämän direktiivin liitteessä I: hedelmien ja vihannesten torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta 23 päivänä marraskuuta 1976 annettu neuvoston direktiivi 76/895/ETY ( 3 ); viljojen torjunta-ainejäämien enimmäismääristä 24 päivänä heinäkuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 86/362/ETY ( 4 ); eläinkunnasta peräisin olevissa elintarvikkeissa ja niiden pinnassa olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 86/363/ETY ( 5 ); torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta tietyille kasvikunnasta peräisin oleville tuotteille, mukaan lukien hedelmät ja vihannekset 27 päivänä marraskuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/642/ETY ( 6 );

d) kansanterveyteen ja eläinten terveyteen liittyviä eläinlääkintäalan kysymyksiä koskeva yhteisön lainsäädäntö;

e) tietyistä eläinten ruokinnassa käytettävistä tuotteista 30 päivänä kesäkuuta 1982 annettu neuvoston direktiivi 82/471/ETY ( 7 );

f) erityisravinnoksi tarkoitetuista rehuista 13 päivänä syyskuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/74/ETY ( 8 ).

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) ’rehuilla’ suun kautta tapahtuvaan eläinten ruokintaan tarkoitettuja kasvi- tai eläinperäisiä tuotteita sellaisenaan, tuoreena tai säilöttynä ja niiden teollisia johdannaisia sekä orgaanisia tai epäorgaanisia aineita yksinään tai seoksena riippumatta siitä, sisältävätkö ne lisäaineita;

b) ’rehuaineilla’ erilaisia rehuseosten valmistukseen tai esiseosten substraateiksi tarkoitettuja ja joko suoraan sellaisenaan tai jalostuksen jälkeen suun kautta tapahtuvaan eläinten ruokintaan tarkoitettuja kasvi- tai eläinperäisiä tuotteita sellaisenaan, tuoreena tai säilöttynä ja niiden teollisia johdannaisia sekä orgaanisia tai epäorgaanisia aineita riippumatta siitä, sisältävätkö ne lisäaineita;

c) ’lisäaineilla’ direktiivin 70/524/ETY 2 artiklan a alakohdassa määriteltyjä lisäaineita;

d) ’esiseoksella’ lisäaineiden seosta tai yhden tai useamman lisäaineen ja kantaja-aineen seosta, jotka on tarkoitettu rehun valmistukseen;

e) ’rehuseoksilla’ suun kautta tapahtuvaan eläinten ruokintaan tarkoitettuja rehuaineita seoksina, jotka ovat täysrehua tai täydennysrehua riippumatta siitä, sisältävätkö rehuaineet lisäaineita;

f) ’täydennysrehulla’ rehuainetta seoksena, joka sisältää suuria pitoisuuksia tiettyjä ravintoaineita, mutta joka on koostumuksensa vuoksi riittävä päiväannokseksi vain käytettynä yhdessä muiden rehujen kanssa;

g) ’täysrehulla’ rehuainetta seoksena, joka koostumuksensa vuoksi on sellaisenaan riittävä päiväannokseksi;

h) ’eläinten rehuksi tarkoitetuilla tuotteilla’ rehuaineita, esiseoksia, lisäaineita, rehuja ja kaikkia muita tuotteita, jotka on tarkoitettu käytettäväksi tai joita käytetään eläinten rehuna;

i) ’päiväannoksella’ kosteuspitoisuudeltaan 12 prosenttisen rehun kokonaismäärää, jonka tietyn eläinlajin tiettyyn ikäluokkaan kuuluva ja tiettyä tuotantotarkoitusta varten kasvatettava yksilö keskimäärin tarvitsee tyydyttääkseen koko päivittäisen ravinnontarpeensa;

j) ’eläimillä’ niihin eläinlajeihin kuuluvia eläimiä, joita yleisesti ruokitaan, pidetään ja käytetään ihmisravinnoksi, sekä eläimiä, jotka elävät luonnossa vapaana, jos niitä ruokitaan rehuilla;

k) ’liikkeeseen laskemisella’ tai ’liikkuvuudella’ eläinten rehuksi tarkoitettujen tuotteiden hallussapitämistä niiden myyntiä varten, tarjoaminen mukaan lukien, tai muuta kolmansille osapuolille joko ilmaiseksi tai korvausta vastaan tapahtuvaa siirtoa varten sekä itse myyntiä tai muita siirtomuotoja;

l) ’haitallisella aineella’ kaikkia aineita tai tuotteita, taudinaiheuttajia lukuun ottamatta, joita on eläinten rehuksi tarkoitetussa tuotteessa ja/tai tuotteen yhteydessä ja joka aiheuttaa mahdollisen vaaran eläinten tai ihmisten terveydelle taikka ympäristölle tai voi vaikuttaa kielteisesti kotieläintuotantoon.

3 artikla

1.  Eläinten rehuksi tarkoitettuja tuotteita saa tulla kolmansista maista Euroopan yhteisössä käytettäviksi, niitä saa laskea liikkeeseen ja/tai käyttää yhteisössä ainoastaan, jos ne ovat laadultaan virheettömiä, aitoja ja kauppakelpoisia ja jos ne näin ollen asianmukaisesti käytettyinä eivät aiheuta vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle taikka ympäristölle eivätkä vaikuta kielteisesti kotieläintuotantoon.

2.  Erityisesti sellaisia eläinten rehuksi tarkoitettuja tuotteita, joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuus ei ole tämän direktiivin liitteessä I vahvistettujen enimmäispitoisuuksien mukainen ei voida pitää 1 kohdan mukaisina.

4 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tämän direktiivin liitteessä I lueteltuja haitallisia aineita saa esiintyä eläinten rehuksi tarkoitetuissa tuotteissa ainoastaan kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2.  Eläinten rehuksi tarkoitettujen tuotteiden haitallisten aineiden lähteiden vähentämiseksi tai poistamiseksi jäsenvaltioiden on yhteistyössä taloudellisten toimijoiden kanssa suoritettava tutkimuksia haitallisten aineiden lähteiden havaitsemiseksi, silloin kun enimmäispitoisuudet ylittyvät ja kun havaitaan kyseisten aineiden kohonneita pitoisuuksia taustakuormitukset huomioon ottaen. Yhdenmukaisen lähestymistavan noudattamiseksi kohonneiden pitoisuuksien osalta saattaa olla tarpeen vahvistaa toimintarajoja näiden tutkimusten käynnistämiseksi. Rajat voidaan vahvistaa liitteessä II.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki asiaa koskevat tiedot ja tulokset lähteestä sekä toteutetuista toimenpiteistä haitallisten aineiden pitoisuuden alentamiseksi tai poistamiseksi. Tiedot on toimitettava direktiivin 95/53/EY 22 artiklan mukaisesti komissiolle toimitettavan vuosikertomuksen yhteydessä, paitsi niissä tapauksissa, joissa tiedoilla on välitöntä merkitystä muille jäsenvaltioille. Jälkimmäisessä tapauksessa tiedot on toimitettava välittömästi.

5 artikla

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että eläinten rehuksi tarkoitettuja tuotteita, jotka sisältävät haitallista ainetta pitoisuutena, joka ylittää liitteessä I vahvistetun enimmäispitoisuuden, ei saa sekoittaa laimentamistarkoituksessa saman tai muun eläinten rehuksi tarkoitetun tuotteen kanssa.

6 artikla

Jos täydennysrehuista ei ole annettu erityisiä säännöksiä, jäsenvaltioiden on säädettävä, että täydennysrehut eivät saa, ottaen huomioon niiden käytölle määrätty osuus päiväannoksessa, sisältää liitteessä I lueteltuja haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät täysrehuille vahvistetun pitoisuustason.

7 artikla

1.  Jos jäsenvaltiolla on uusien tietojen tai kyseessä olevien säännösten antamisen jälkeen tehdyn olemassa olevan tiedon uudelleenarvioinnin pohjalta perusteita katsoa, että liitteessä I vahvistettu enimmäispitoisuus tai haitallinen aine, jota ei ole mainittu liitteessä I, on vaaraksi eläinten tai ihmisten terveydelle taikka ympäristölle, kyseinen jäsenvaltio voi tilapäisesti alentaa tällaisen aineen voimassa olevaa enimmäispitoisuutta, vahvistaa sille enimmäispitoisuuden tai kieltää kyseisen haitallisen aineen tai tuotteen esiintymisen eläinten rehuksi tarkoitetuissa tuotteissa. Sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille jäsenvaltioille ja komissiolle sekä annettava samalla päätöksensä perustelut.

▼M21

2.  Siitä, muutetaanko liitteitä I ja II, on tehtävä päätös välittömästi. Siirretään komissiolle valta antaa kyseisten liitteiden muuttamiseksi delegoituja säädöksiä 10 a artiklan mukaisesti.

Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 10 b artiklassa säädettyä menettelyä, jos tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, joka liittyy kyseisiin muutoksiin.

Jäsenvaltio voi pitää voimassa toteuttamansa toimenpiteet, kunnes komission päätös on tehty.

▼B

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kyseinen päätös julkistetaan.

8 artikla

▼M21

1.  Siirretään komissiolle valta antaa 10 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä I ja II niiden mukauttamiseksi tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen.

Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 10 b artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, joka liittyy kyseisiin muutoksiin.

▼M10

2.  Lisäksi komissio:

 hyväksyy 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen määräajoin liitteistä I ja II ajan tasalle saatetun toisinnon, joka sisältää niihin 1 kohdan mukaisesti tehdyt mukautukset,

▼M21

 voi antaa 10 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä määrittelemällä detoksikaatiomenetelmien hyväksymisperusteita niiden perusteiden täydennykseksi, jotka on säädetty tällaisilla menetelmillä käsiteltyjä, eläinten rehuksi tarkoitettuja tuotteita varten.

▼B

3.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava toimenpiteiden toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että 2 kohdan mukaisesti hyväksyttäviä menetelmiä käytetään asianmukaisella tavalla ja että eläinten rehuksi tarkoitetut detoksisoidut tuotteet ovat liitteen I säännösten mukaisia.

9 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tämän direktiivin säännösten mukaisiin eläinten rehuksi tarkoitettuihin tuotteisiin sovelletaan haitallisten aineiden esiintymisen osalta ainoastaan tässä direktiivissä sekä direktiivissä 95/53/EY säädettyjä liikkeeseen laskemista koskevia rajoituksia.

10 artikla

Ennen sellaisten säännösten antamista, jotka voivat vaikuttaa kansanterveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, on kuultava asianomaista tiedekomiteaa tai asianomaisia tiedekomiteoita.

▼M21

10 a artikla

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 26 päivästä heinäkuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 7 artiklan 2 kohdassa sekä 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 2 kohdassa ja 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa ( 9 ) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 7 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

10 b artikla

1.  Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 10 a artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

▼M10

11 artikla

1.  Komissiota avustaa neuvoston päätöksen 70/372/ETY ( 10 ) 1 artiklalla perustettu pysyvä rehukomitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

▼M21 —————

▼M10 —————

▼B

13 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on sovellettava vähintään tämän direktiivin säännöksiä kolmansiin maihin vietäväksi tarkoitettuihin eläinten rehuksi tarkoitettuihin tuotteisiin, jotka on tuotettu yhteisössä.

2.  Mitä 1 kohdassa säädetään, ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen sallia jälleenvienti asetuksen (EY) N:o 178/2002 ( 11 ) 12 artiklassa säädetyin ehdoin. Asetuksen 20 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

14 artikla

1.  Kumotaan direktiivi 1999/29/EY elokuun 1 päivästä 2003 lukien, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvoitetta saattaa kyseisen direktiivin liitteessä III olevassa B osassa säädettyjä määräaikoja noudattaen kyseisen liitteen A osassa luetellut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

2.  Viittauksia direktiiviin 1999/29/EY pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

15 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ennen toukokuun 1 päivää 2003. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Annettuja säännöksiä on sovellettava elokuun 1 päivästä 2003 alkaen.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina ne keskeiset kansalliset säännökset, jotka ne ovat antaneet tai antavat tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä.

16 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

17 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

▼M14




LIITE I

3 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTUJEN HAITALLISTEN AINEIDEN ENIMMÄISPITOISUUDET



I JAKSO:  EPÄORGAANISET VIERASAINEET JA TYPPIYHDISTEET

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

▼M22

1.  Arseeni (1)

Rehuaineet

2

 

paitsi:

—  viherjauho, sinimailas- ja apilajauho sekä kuivattu sokerijuurikasleike ja melassit ko. leikkeestä

4

 

—  palmuydinpuriste

(2)

 

—  turve ja leonardiitti

(2)

 

—  fosfaatit ja kalkkipitoinen merilevä

10

 

—  kalsiumkarbonaatti, kalsium- ja magnesiumkarbonaatti (10), kalkkipitoiset merieläinten kuoret

15

 

—  magnesiumoksidi, magnesiumkarbonaatti

20

 

—  kala, muut vesieläimet ja niistä saatavat tuotteet

25 (2)

 

—  merileväjauho ja merilevästä saatavat rehuaineet

40 (2)

 

Merkkiaineena käytetyt rautahiukkaset

50

 

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

30

 

paitsi:

—  kupari(II)sulfaattipentahydraatti, kupari(II)karbonaatti, dikuparikloriditrihydroksidi, ferrokarbonaatti, dimangaanikloriditrihydroksidi

50

 

—  sinkkioksidi, mangaani(II)oksidi, kupari(II)oksidi

100

 

Täydennysrehut

4

 

paitsi:

—  kivennäisrehut

12

 

—  lemmikkieläinten täydennysrehu, joka sisältää kalaa, muita vesieläimiä ja niistä saatavia tuotteita ja/tai merileväjauhoa ja merilevästä saatavia muita rehuaineita

10 (2)

 

—  pitkäaikaisesti käytettävät rehuvalmisteet, jotka on tarkoitettu erityisravinnoksi ja joiden hivenainepitoisuus on suurempi kuin 100 kertaa täysrehun osalta vahvistettu enimmäispitoisuus

30

 

Täysrehut

2

 

paitsi:

—  kalojen ja turkiseläinten täysrehut

10 (2)

 

—  lemmikkieläinten täysrehu, joka sisältää kalaa, muita vesieläimiä ja niistä saatavia tuotteita ja/tai merileväjauhoa ja merilevästä saatavia muita rehuaineita

10 (2)

▼M18

2.  Kadmium

Kasviperäiset rehuaineet

1

Eläinperäiset rehuaineet

2

Kivennäisperäiset rehuaineet

2

paitsi:

 

—  fosfaatit

10

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

10

paitsi:

 

—  kupari(II)oksidi, mangaani(II)oksidi, sinkkioksidi ja mangaani(II)sulfaattimonohydraatti

30

Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

2

Esiseokset (6)

15

Täydennysrehut

0,5

paitsi:

 

—  kivennäisrehut

 

– –  sisältävät < 7 % fosforia (8)

5

– –  sisältävät ≥ 7 % fosforia (8)

0,75 per 1 % fosforia (8), enintään 7,5

—  lemmikkieläinten täydennysrehut

2

—  pitkäaikaisesti käytettävät rehuvalmisteet, jotka on tarkoitettu erityisravinnoksi ja joiden hivenainepitoisuus on suurempi kuin 100 kertaa täysrehun osalta vahvistettu enimmäispitoisuus

15

Täysrehut

0,5

paitsi:

 

—  nautakarjan (vasikoita lukuun ottamatta), lampaiden (karitsoita lukuun ottamatta), vuohien (kilejä lukuun ottamatta) ja kalojen täysrehut

1

—  lemmikkieläinten täysrehut

2

▼M19

3.  Fluori (7)

Rehuaineet

paitsi:

150

—  eläinperäiset rehuaineet, meriäyriäisiä kuten krilliä lukuun ottamatta, kalkkipitoiset merieläinten kuoret

500

—  meriäyriäiset kuten krilli

3 000

—  fosfaatit

2 000

—  kalsiumkarbonaatti, kalsium- ja magnesiumkarbonaatti (10)

350

—  magnesiumoksidi

600

—  kalkkipitoinen merilevä

►M22  1 250  ◄

Vermikuliitti (E 561)

3 000

Täydennysrehut:

 

—  sisältävät ≤ 4 % fosforia (8);

500

—  sisältävät > 4 % fosforia (8)

125 per 1 % fosforia (8)

Täysrehut

paitsi:

150

—  sikojen täysrehut

100

—  siipikarjan (kananpoikasia lukuun ottamatta) ja kalojen täysrehut

350

—  kananpoikasten täysrehut

250

—  nautakarjan, lampaiden ja vuohien täysrehut

 

– –  imetyksen aikana

30

– –  muu

50

▼M22

4.  Lyijy (12)

Rehuaineet

10

 

paitsi:

—  nurmirehu (3)

30

 

—  fosfaatit, kalkkipitoinen merilevä ja kalkkipitoiset merieläinten kuoret

15

 

—  kalsiumkarbonaatti, kalsium- ja magnesiumkarbonaatti (10)

20

 

—  hiivat

5

 

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

100

 

paitsi:

—  sinkkioksidi

400

 

—  mangaani(II)oksidi, ferrokarbonaatti, kupari(II)karbonaatti, kupari(I)oksidi

200

 

Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

30

 

paitsi:

—  tuliperäinen klinoptiloliitti, natroliitti-fonoliitti

60

 

Esiseokset (6)

200

 

Täydennysrehut

10

 

paitsi:

—  kivennäisrehut

15

 

—  pitkäaikaisesti käytettävät rehuvalmisteet, jotka on tarkoitettu erityisravinnoksi ja joiden hivenainepitoisuus on suurempi kuin 100 kertaa täysrehun osalta vahvistettu enimmäispitoisuus

60

 

Täysrehut

5

5.  Elohopea (4)

Rehuaineet

0,1

 

paitsi:

—  kala, muut vesieläimet ja niistä saatavat tuotteet, jotka on tarkoitettu elintarviketuotantoeläinten rehuseosten valmistukseen

0,5

 

—  kala, muut vesieläimet ja niistä saatavat tuotteet, jotka on tarkoitettu koirien, kissojen, koristekalojen ja turkiseläinten rehuseosten valmistukseen

1,0 (13)

 

—  kala, muut vesieläimet ja niistä saatavat tuotteet koirien ja kissojen ruoan valmistukseen tarkoitettuna tölkitettynä märkärehuaineena

0,3

 

—  kalsiumkarbonaatti, kalsium- ja magnesiumkarbonaatti (10)

0,3

 

Rehuseokset

0,1

 

paitsi:

—  kivennäisrehut

0,2

 

—  kalojen rehuseokset

0,2

 

—  koirien, kissojen, koristekalojen ja turkiseläinten rehuseokset

0,3

▼M18

6.  Nitriitti (5)

Rehuaineet

15

paitsi:

 

—  kalajauho

30

—  säilörehu

—  sokerijuurikkaasta ja sokeriruo’osta sekä tärkkelyksen ja alkoholijuomien tuotannosta saatavat tuotteet ja sivutuotteet

Täysrehut

15

paitsi:

 

—  koirien ja kissojen täysrehu, jonka kosteuspitoisuus on yli 20 %

▼M20

7.  Melamiini (9)

Rehu

paitsi:

2,5

—  tölkitetty lemmikkieläinten ruoka

2,5  (11)

—  seuraavat rehun lisäaineet:

 

—  guanidinoetikkahappo

20

—  urea

—  biureetti.

▼M14

(1)   Enimmäispitoisuudet koskevat kokonaisarseenia.

(2)   Vastuullisen toimijan on suoritettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä analyysi sen osoittamiseksi, että epäorgaanisen arseenin pitoisuus on alle 2 ppm. Analyysi on erityisen tärkeä merilevälajin Hizikia fusiforme osalta.

(3)   Nurmirehu kattaa eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet, joita ovat esimerkiksi heinä, säilörehu ja tuore ruoho.

(4)   Enimmäispitoisuudet koskevat kokonaiselohopeaa.

(5)   Enimmäispitoisuudet on ilmaistu natriumnitriittinä.

(6)   Esiseoksille vahvistetussa enimmäispitoisuudessa otetaan huomioon lisäaineet, joissa on korkeimmat lyijy- ja kadmiumpitoisuudet muttei eri eläinlajien herkkyyttä lyijylle ja kadmiumille. Kuten eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29) 16 artiklassa säädetään, esiseosten tuottajan vastuulla on eläinten terveyden ja kansanterveyden suojaamiseksi varmistaa, että esiseoksia koskevien enimmäispitoisuuksien noudattamisen lisäksi esiseosten käyttöohjeet ovat täydennys- ja täysrehuja koskevien enimmäispitoisuuksien mukaiset.

(7)   Enimmäispitoisuudet viittaavat fluorin analyyttiseen määritykseen, jossa uutto tehdään 1 N suolahapolla 20 minuutin ajan huoneenlämmössä. Määrityksessä voidaan käyttää vastaavia uuttomenetelmiä, joiden osalta voidaan osoittaa, että niiden uuttotehokkuus on samantasoinen.

(8)   Fosforipitoisuus rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %.

(9)   Enimmäispitoisuus koskee vain melamiinia. Rakenteellisesti samankaltaisten yhdisteiden syanuurihapon, ammeliinin ja ammeliidin lisäämistä kyseisen enimmäispitoisuuden kohdalle harkitaan myöhemmässä vaiheessa.

(10)   Kalsium- ja magnesiumkarbonaatilla tarkoitetaan kalsium- ja magnesiumkarbonaattien luonnosta peräisin olevaa seosta sellaisena kuin se kuvataan rehuaineluettelosta 16 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 575/2011 (EYVL L 159, 17.6.2011, s. 25).

(11)   Enimmäispitoisuus lasketaan tölkitetyn lemmikkieläinten ruoan tuorepainosta.

(12)   Määritettäessä lyijyä kaoliniittisavesta ja kaoliniittisavea sisältävästä rehusta enimmäismäärä viittaa lyijyn analyyttiseen määritykseen, jossa uutto tehdään typpihapolla (5 % w/w) 30 minuutin ajan kiehumispisteessä. Määrityksessä voidaan käyttää vastaavia uuttomenetelmiä, joiden osalta voidaan osoittaa, että niiden uuttotehokkuus on samantasoinen.

(13)    ►M20  Enimmäispitoisuutta sovelletaan tuorepainon perusteella. ◄



II JAKSO:  MYKOTOKSIINIT

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

1.  Aflatoksiini B1

Rehuaineet

0,02

Täydennys- ja täysrehut

0,01

paitsi:

 

—  lypsykarjan ja vasikoiden, lypsyuuhien ja karitsojen, lypsykuttujen ja kilien, porsaiden ja nuoren siipikarjan rehuseokset

0,005

—  nautakarjan (lypsykarjaa ja vasikoita lukuun ottamatta), lampaiden (lypsyuuhia ja karitsoja lukuun ottamatta), vuohien (lypsykuttuja ja kilejä lukuun ottamatta), sikojen (porsaita lukuun ottamatta) ja siipikarjan (nuoria eläimiä lukuun ottamatta) rehuseokset

0,02

2.  Rukiin torajyvä (Claviceps purpurea)

Jauhamatonta viljaa sisältävät rehuaineet ja rehuseokset

1 000



III JAKSO:  LUONTAISET KASVIMYRKYT

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

1.  Gossypoli (vapaa)

Rehuaineet

20

paitsi:

 

—  puuvillansiemenet

►M22  6 000  ◄

—  puuvillansiemenkakut ja puuvillansiemenjauho

1 200

Täysrehut

20

paitsi:

 

—  nautakarjan (vasikoita lukuun ottamatta) täysrehut;

500

—  lampaiden (karitsoja lukuun ottamatta) ja vuohien (kilejä lukuun ottamatta) täysrehut

300

—  siipikarjan (munivia kanoja lukuun ottamatta) ja vasikoiden täysrehut

100

—  kaniinien, karitsojen, kilien ja sikojen (porsaita lukuun ottamatta) täysrehut

60

2.  Syaanivetyhappo

Rehuaineet

50

paitsi:

 

—  pellavansiemenet

250

—  pellavansiemenkakut

350

—  maniokkituotteet ja mantelikakut

100

Täysrehut

50

paitsi:

 

—  nuorten kananpoikien (< 6 viikkoa) täysrehut

10

3.  Teobromiini

Täysrehut

300

paitsi:

 

—  sikojen täysrehut

200

—  koirien, kaniinien, hevosten ja turkiseläinten täysrehut

50

4.  Vinyylitio-oksatsolidoni (5-vinyylioksatsolidiini-2-tioni)

Siipikarjan täysrehut

1 000

paitsi:

 

—  munivien kanojen täysrehut

500

▼M18

5.  Haihtuva sinappiöljy (1)

Rehuaineet

100

paitsi:

 

—  Camelinansiemenet ja niistä saatavat tuotteet (2), sinapinsiemenistä saatavat tuotteet (2), rapsinsiemenet ja niistä saatavat tuotteet

4 000

Täysrehut

150

paitsi:

 

—  nautakarjan (vasikoita lukuun ottamatta), lampaiden (karitsoita lukuun ottamatta) ja vuohien (kilejä lukuun ottamatta) täysrehut

1 000

—  sikojen (porsaita lukuun ottamatta) ja siipikarjan täysrehut

500

▼M14

(1)   Enimmäispitoisuudet on ilmaistu allyyli-isotiosyanaattina.

(2)   Toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä vastuussa olevan toimijan on tehtävä määritys osoittaakseen, että glukosinolaattien kokonaispitoisuus on alle 30 mmol/kg. Viitemääritysmenetelmänä on EN-ISO 9167–1:1995.



IV JAKSO:  ORGAANISET KLOORIYHDISTEET (PAITSI DIOKSIINIT JA PCB:T)

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

1.  Aldriini (1)

Rehuaineet ja rehuseokset

0,01  (2)

2.  Dieldriini (1)

paitsi:

 

—  rasvat ja öljyt

0,1  (2)

—  kalojen rehuseokset

0,02  (2)

3.  Kamfekloori (toksafeeni) – indikaattoriyhdisteiden CHB 26, 50 ja 62 (3) summa

Kala, muut vesieläimet ja niistä johdetut tuotteet

0,02

paitsi

 

—  kalaöljy

0,2

Kalojen täysrehut

0,05

4.  Klordaani (cis- ja transisomeerien ja oksiklordaanin summa, ilmaistuna klordaanina)

Rehuaineet ja rehuseokset

0,02

paitsi:

 

—  rasvat ja öljyt

0,05

5.  DDT (DDT-, DDD- (tai TDE-) ja DDE-isomeerien summa, ilmaistuna DDT:nä)

Rehuaineet ja rehuseokset

0,05

paitsi:

 

—  rasvat ja öljyt

0,5

▼M19

6.  Endosulfaani (alfa- ja beeta-isomeerien ja endosulfaanisulfaatin summa, ilmaistuna endosulfaanina)

Rehuaineet ja rehuseokset

paitsi:

0,1

—  puuvillansiemenet ja niiden johdannaisena saatavat tuotteet, raakaa puuvillansiemenöljyä lukuun ottamatta

0,3

—  soijapavut ja niiden johdannaisena saatavat tuotteet raakaa soijaöljyä lukuun ottamatta

0,5

—  raaka kasviöljy

1,0

—  kalojen täysrehut, lukuun ottamatta lohikaloja

0,005

—  lohikalojen täysrehut

0,05

▼M14

7.  Endriini (endriinin ja deltaketoendriinin summa, ilmaistuna endriininä)

Rehuaineet ja rehuseokset

0,01

paitsi:

 

—  rasvat ja öljyt

0,05

8.  Heptakloori (heptakloorin ja heptaklooriepoksidin summa, ilmaistuna heptakloorina)

Rehuaineet ja rehuseokset

0,01

paitsi:

 

—  rasvat ja öljyt

0,2

9.  Heksaklooribentseeni (HCB)

Rehuaineet ja rehuseokset

0,01

paitsi:

 

—  rasvat ja öljyt

0,2

10.  Heksakloorisykloheksaani (HCH)

—  alfa-isomeerit

Rehuaineet ja rehuseokset

0,02

paitsi:

 

—  rasvat ja öljyt

0,2

—  beeta-isomeerit

Rehuaineet

0,01

paitsi:

 

—  rasvat ja öljyt

0,1

Rehuseokset

0,01

paitsi:

 

—  lypsykarjan rehuseokset

0,005

—  gamma-isomeerit

Rehuaineet ja rehuseokset

0,2

paitsi:

 

—  rasvat ja öljyt

2,0

(1)   Yksin tai yhdessä, ilmaistuna dieldriininä.

(2)   Aldriinin ja dieldriinin enimmäispitoisuudet yksin tai yhdessä, ilmaistuna dieldriininä.

(3)   

Parlar-järjestelmän mukainen numerointi, numeron edessä joko ”CHB” tai ”Parlar”.

CHB 26: 2-endo,3-ekso,5-endo,6-ekso,8,8,10,10-oktoklorobornaani

CHB 50: 2-endo,3-ekso,5-endo,6-ekso,8,8,9,10,10-nonaklorobornaani

CHB 62: 2,2,5,5,8,9,9,10,10-nonaklorobornaani.

▼M15



V JAKSO:  DIOKSIINIT JA PCB:T

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus ng WHO-PCDD/F-TEQ/kg (ppt) (1) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

▼M16

1.  Dioksiinit (polykloorattujen dibentso-para-dioksiinien (PCDD:t) ja polykloorattujen dibentsofuraanien (PCDF:t) summa) ilmaistuna Maailman terveysjärjestön WHO:n toksisuusekvivalentteina käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimia (TEF, 2005) (2)

Kasviperäiset rehuaineet

0,75

paitsi:

 

—  kasviöljyt ja niiden sivutuotteet

0,75

Kivennäisperäiset rehuaineet

0,75

Eläinperäiset rehuaineet:

 

—  eläinrasva, maito- ja munarasva mukaan luettuina

1,50

—  muut maaeläimistä saatavat tuotteet, maito ja maitotuotteet sekä munat ja munatuotteet mukaan luettuina

0,75

—  kalaöljy

5,0

—  kala, muut vesieläimet ja niistä johdetut tuotteet, lukuun ottamatta kalaöljyä, yli 20 % rasvaa sisältäviä kalaproteiinihydrolysaatteja (3) ja äyriäisjauhoa

1,25

—  yli 20 % rasvaa sisältävät kalaproteiinihydrolysaatit ja äyriäisjauho

1,75

►M22  Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet (5)  ◄

0,75

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

1,0

Esiseokset

1,0

Rehuseokset

0,75

paitsi:

 

—  lemmikkieläinten ja kalojen rehuseokset

1,75

—  turkiseläinten rehuseokset

▼M15

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus ng WHO-PCDD/F-PCB-TEQ/kg (ppt) (1) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

2.  Dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden summa (polykloorattujen dibentso-para-dioksiinien (PCDD:t), polykloorattujen dibentsofuraanien (PCDF:t) ja polykloorattujen bifenyylien (PCB:t) summa) ilmaistuna Maailman terveysjärjestön WHO:n toksisuusekvivalentteina käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenttikertoimia (TEF, 2005 (2))

Kasviperäiset rehuaineet, paitsi

1,25

—  kasviöljyt ja niiden sivutuotteet

1,5

Kivennäisperäiset rehuaineet

1,0

Eläinperäiset rehuaineet:

 

—  eläinrasva, maito- ja munarasva mukaan luettuina

2,0

—  muut maaeläimistä saatavat tuotteet, maito ja maitotuotteet sekä munat ja munatuotteet mukaan luettuina

1,25

—  kalaöljy

20,0

—  kala, muut vesieläimet ja niistä saatavat tuotteet, lukuun ottamatta kalaöljyä ja yli 20 % rasvaa sisältäviä kalaproteiinihydrolysaatteja (3)

4,0

—  yli 20 % rasvaa sisältävät kalaproteiinihydrolysaatit

9,0

►M22  Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet (5)  ◄

1,5

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

1,5

Esiseokset

1,5

Rehuseokset, paitsi:

1,5

—  lemmikkieläinten ja kalojen rehuseokset

5,5

—  turkiseläinten rehuseokset

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus μg/kg (ppb) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 % (1)

3.  Muut kuin dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet (PCB 28:n, PCB 52:n, PCB 101:n, PCB 138:n, PCB 153:n ja PCB 180:n summa (ICES – 6)) (1)

Kasviperäiset rehuaineet

10

Kivennäisperäiset rehuaineet

10

Eläinperäiset rehuaineet:

 

—  eläinrasva, maito- ja munarasva mukaan luettuina

10

—  muut maaeläimistä saatavat tuotteet, maito ja maitotuotteet sekä munat ja munatuotteet mukaan luettuina

10

—  kalaöljy

175

—  kala, muut vesieläimet ja niistä saatavat tuotteet, lukuun ottamatta kalaöljyä ja yli 20 % rasvaa sisältäviä kalaproteiinihydrolysaatteja (4)

30

—  yli 20 % rasvaa sisältävät kalaproteiinihydrolysaatit

50

►M22  Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet (5)  ◄

10

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

10

Esiseokset

10

Rehuseokset, paitsi:

10

—  lemmikkieläinten ja kalojen rehuseokset

40

—  turkiseläinten rehuseokset

(1)   Suurimmat pitoisuudet: suurimmat pitoisuudet lasketaan antamalla kaikille määritysrajan alittaville yhdisteille määritysrajaa vastaava arvo.

(2)   

Dioksiinien, furaanien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden toksisuusekvivalenttikertoimia (Toxic Equivalency Factor, TEF) koskeva taulukko:



Yhdiste

TEF-arvo

xDibentso-para-dioksiinit (PCDD:t) ja dibentso-para-furaanit (PCDF:t)

2,3,7,8-TCDD

1

1,2,3,7,8-PeCDD

1

1,2,3,4,7,8-HxCDD

0,1

1,2,3,6,7,8-HxCDD

0,1

1,2,3,7,8,9-HxCDD

0,1

1,2,3,4,6,7,8-HpCDD

0,01

OCDD

0,0003

 

 

2,3,7,8-TCDF

0,1

1,2,3,7,8-PeCDF

0,03

2,3,4,7,8-PeCDF

0,3

1,2,3,4,7,8-HxCDF

0,1

1,2,3,6,7,8-HxCDF

0,1

1,2,3,7,8,9-HxCDF

0,1

2,3,4,6,7,8-HxCDF

0,1

1,2,3,4,6,7,8-HpCDF

0,01

1,2,3,4,7,8,9-HpCDF

0,01

OCDF

0,0003

Dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet: ei-orto-PCB-yhdisteet ja mono-orto-PCB-yhdisteet

 

 

Ei-orto-PCB-yhdisteet

PCB 77

0,0001

PCB 81

0,0003

PCB 126

0,1

PCB 169

0,03

 

 

Mono-orto-PCB-yhdisteet

PCB 105

0,00003

PCB 114

0,00003

PCB 118

0,00003

PCB 123

0,00003

PCB 156

0,00003

PCB 157

0,00003

PCB 167

0,00003

PCB 189

0,00003

 

 

 

 

Käytetyt lyhenteet: T = tetra; Pe = penta; Hx = heksa; Hp = hepta; O = okta; CDD = klooridibentsodioksiini; CDF = klooridibentsofuraani; CB = klooribifenyyli.

(3)   Enimmäispitoisuuksia ei sovelleta tuoreeseen kalaan ja muihin vesieläimiin, jotka toimitetaan suoraan ja käytetään ilman välijalostusta turkiseläinten rehujen valmistukseen. Välittömästi lemmikkieläinten, eläintarhojen eläinten tai sirkuseläinten ruokintaan tai rehuaineena lemmikkieläinten ruoan valmistukseen käytettävään tuoreeseen kalaan sovelletaan enimmäispitoisuuksia 3,5 ng WHO-PCDD/F-TEQ/kg tuotetta ja 6,5 ng WHO-PCDD/F-PCB-TEQ/kg tuotetta ja kalanmaksaan sovelletaan enimmäispitoisuutta 20,0 ng WHO-PCDD/F-PCB-TEQ/kg tuotetta. Näistä eläimistä (turkiseläimistä, lemmikkieläimistä sekä eläintarhojen ja sirkusten eläimistä) tuotetut tuotteet ja eläinperäinen proteiini eivät saa päästä elintarvikeketjuun, eikä niitä siksi saa käyttää sellaisten tuotantoeläinten ruokintaan, joita pidetään, lihotetaan tai kasvatetaan elintarvikkeiden tuotantoa varten.

(4)   Enimmäispitoisuuksia ei sovelleta tuoreeseen kalaan ja muihin vesieläimiin, jotka toimitetaan suoraan ja käytetään ilman välijalostusta turkiseläinten rehujen valmistukseen. Välittömästi lemmikkieläinten, eläintarhojen eläinten tai sirkuseläinten ruokintaan tai rehuaineena lemmikkieläinten ruoan valmistukseen käytettävään tuoreeseen kalaan sovelletaan enimmäispitoisuutta 75 μg/kg tuotetta ja kalanmaksaan enimmäispitoisuutta 200 μg/kg tuotetta. Näistä eläimistä (turkiseläimistä, lemmikkieläimistä sekä eläintarhojen ja sirkusten eläimistä) tuotetut tuotteet ja eläinperäinen proteiini eivät saa päästä elintarvikeketjuun, eikä niitä siksi saa käyttää sellaisten tuotantoeläinten ruokintaan, joita pidetään, lihotetaan tai kasvatetaan elintarvikkeiden tuotantoa varten.

(5)   Enimmäispitoisuutta sovelletaan myös rehun lisäaineisiin, jotka kuuluvat funktionaalisiin ryhmiin ”aineet, joilla ehkäistään radionuklidikontaminaatiota” ja ”aineet, joilla vähennetään mykotoksiinikontaminaatiota”, jotka kuuluvat myös sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään.

▼M19



VI JAKSO:  HAITALLISET KASVIPERÄISET EPÄPUHTAUDET

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

1.  Rikkakasvien siemenet ja kokonaiset hedelmät, jotka sisältävät alkaloideja, glukosideja tai muita myrkyllisiä aineita yksinään tai yhdessä

Rehuaineet ja rehuseokset

3 000

—  Datura sp.

1 000

2.  Crotalaria spp.

Rehuaineet ja rehuseokset

100

3.  Ricinus communis L.:n, Croton tiglium L.:n ja Abrus precatorius L.:n siemenet ja kuoret sekä niistä saatavat tuotteet (1), yksinään tai yhdessä

Rehuaineet ja rehuseokset

10  (2)

4.  Kuorimaton pyökinpähkinä — Fagus sylvatica L.

Rehuaineet ja rehuseokset

Siemeniä ja hedelmiä tai niistä saatavia tuotteita sallitaan rehuissa ainoastaan niin vähäisiä määriä, ettei niitä voida havaita kvantitatiivisessa määrityksessä

5.  Purghera — Jatropha curcas L.

Rehuaineet ja rehuseokset

Siemeniä ja hedelmiä tai niistä saatavia tuotteita sallitaan rehuissa ainoastaan niin vähäisiä määriä, ettei niitä voida havaita kvantitatiivisessa määrityksessä

6.  Ambrosia spp.:n siemenet

Rehuaineet (3)

paitsi

50

—  Hirssi (hirssin, Panicum miliaceum L. jyvät) ja durra (durran, Sorghum bicolor (L) Moench s.l. jyvät), joita ei syötetä suoraan eläimille (3)

200

Rehuseokset, jotka sisältävät jauhamattomia jyviä ja siemeniä

50

7.  Seuraavien siemenet:

— Intian sinappi — Brassica juncea (L.) Czern. ja Coss. ssp. integrifolia (West.) Thell.

— Sareptan sinappi — Brassica juncea (L.) Czern. ja Coss. ssp. juncea

— Kiinalainen sinappi — Brassica juncea (L.) Czern. ja Coss. ssp. juncea var. lutea Batalin

— Musta sinappi — Brassica nigra (L.) Koch

— Etiopian sinappi — Brassica carinata A. Braun

Rehuaineet ja rehuseokset

Siemeniä sallitaan rehuissa ainoastaan niin vähäisiä määriä, ettei niitä voida havaita kvantitatiivisessa määrityksessä

(1)   Siinä määrin kuin ne voidaan määrittää analyyttisen mikroskopian avulla.

(2)   Sisältää myös siementen kuoriosia.

(3)   

Jyviä ja siemeniä, jotka sisältävät

Ambrosia

spp.:n siemeniä sellaisina pitoisuuksina, jotka eivät vastaa vaatimuksia, ei ole tarpeen puhdistaa ennen jauhamista tai murskaamista, jos esitetään yksiselitteiset todisteet siitä, että jyvät ja siemenet on tarkoitus jauhaa tai murskata, ja sillä edellytyksellä, että

— lähetys kuljetetaan kokonaisuudessaan myllyyn tai puristamoon, ja laitokseen ilmoitetaan etukäteen runsaasta Ambrosia spp.:n siementen esiintymisestä, jotta tarvittaviin ehkäiseviin toimenpiteisiin niiden ympäristöön leviämisen estämiseksi voidaan ryhtyä,

— annetaan pitävät todisteet siitä, että on ryhdytty ehkäiseviin toimenpiteisiin Ambrosia spp.:n siementen ympäristöön leviämisen estämiseksi myllyyn tai puristamoon kuljetuksen aikana, ja

— toimivaltainen viranomainen antaa luvan kuljetukseen varmistettuaan, että edellä mainitut edellytykset täyttyvät.

▼M14



VII JAKSO:  HYVÄKSYTYT REHUN LISÄAINEET MUISSA KUIN KOHDEREHUISSA VÄISTÄMÄTTÖMÄN SIIRTYMISEN JOHDOSTA

Kokkidiostaatit

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet (1)

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

▼M20

1.  Dekokinaatti

Rehuaineet

0,4

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

—  munivat linnut ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

0,4

—  muut eläinlajit

1,2

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa dekokinaatin käyttöä ei ole hyväksytty

 (2)

▼M16

2.  Diklatsuriili

Rehuaineet

0,01

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

—  munivat linnut ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

0,01

—  broileri- ja siitoskaniinit teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin diklatsuriilin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

0,01

—  muut eläinlajit kuin kananuorikot (< 16 viikkoa), broilerit, helmikanat ja lihakalkkunat

0,03

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa diklatsuriilin käyttöä ei ole hyväksytty

 (2)

▼M14

3.  Halofuginonihydrobromidi

Rehuaineet

0,03

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

—  munivat linnut, kananuorikot ja kalkkunat (> 12 viikkoa)

0,03

—  broilerit ja kalkkunat (< 12 viikkoa) teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin halofuginonihydrobromidin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

0,03

—  muut eläinlajit

0,09

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa halofuginonihydrobromidin käyttöä ei ole hyväksytty

 (2)

▼M16

4.  Lasalosidinatrium A

Rehuaineet

1,25

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

—  koirat, vasikat, kaniinit, hevoseläimet, lypsettävät eläimet, munivat linnut, kalkkunat (> 16 viikkoa) ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

1,25

—  broilerit, kananuorikot (< 16 viikkoa) ja kalkkunat (< 16 viikkoa) teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin lasalosidinatrium A:n käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

1,25

—  fasaanit, helmikanat, viiriäiset ja peltopyyt (lukuun ottamatta munivia lintuja) teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin lasalosidinatrium A:n käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

1,25

—  muut eläinlajit

3,75

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa lasalosidinatrium A:n käyttöä ei ole hyväksytty

 (2)

▼M14

5.  Maduramisiiniammonium, alfa

Rehuaineet

0,05

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

—  hevoseläimet, kaniinit, kalkkunat (> 16 viikkoa), munivat linnut ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

0,05

—  broilerit ja kalkkunat (< 16 viikkoa) teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin maduramisiiniammonium alfan käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

0,05

—  muut eläinlajit

0,15

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa maduramisiiniammonium alfan käyttöä ei ole hyväksytty

 (2)

6.  Monensiininatrium

Rehuaineet

1,25

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

—  hevoseläimet, koirat, pienet märehtijät (lampaat ja vuohet), ankat, nautaeläimet, lypsykarja, munivat linnut, kananuorikot (> 16 viikkoa) ja kalkkunat (> 16 viikkoa)

1,25

—  broilerit, kananuorikot (< 16 viikkoa) ja kalkkunat (< 16 viikkoa) teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin monensiininatriumin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

1,25

—  muut eläinlajit

3,75

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa monensiininatriumin käyttöä ei ole hyväksytty

 (2)

7.  Narasiini

Rehuaineet

0,7

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

—  kalkkunat, kaniinit, hevoseläimet, munivat linnut ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

0,7

—  muut eläinlajit

2,1

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa narasiinin käyttöä ei ole hyväksytty

 (2)

8.  Nikarbatsiini

Rehuaineet

1,25

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

—  hevoseläimet, munivat linnut ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

1,25

—  muut eläinlajit

3,75

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa nikarbatsiinin käyttöä (yksin tai yhdessä narasiinin kanssa) ei ole hyväksytty

 (2)

9.  Robenidiinihydrokloridi

Rehuaineet

0,7

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

—  munivat linnut ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

0,7

—  broilerit, broileri- ja siitoskaniinit ja kalkkunat teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin robenidiinihydrokloridin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

0,7

—  muut eläinlajit

2,1

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa robenidiinihydrokloridin käyttöä ei ole hyväksytty

 (2)

10.  Salinomysiininatrium

Rehuaineet

0,7

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

—  hevoseläimet, kalkkunat, munivat linnut ja kananuorikot (> 12 viikkoa)

0,7

—  broilerit, kananuorikot (< 12 viikkoa) ja broilerikaniinit teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin salinomysiininatriumin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

0,7

—  muut eläinlajit

2,1

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa salinomysiininatriumin käyttöä ei ole hyväksytty

 (2)

11.  Semduramisiininatrium

Rehuaineet

0,25

Rehuseokset seuraaville eläimille:

 

—  munivat linnut ja kananuorikot (> 16 viikkoa)

0,25

—  broilerit teurastusta edeltävänä ajanjaksona, jolloin semduramisiininatriumin käyttö on kiellettyä (varoaikana käytettävä rehu)

0,25

—  muut eläinlajit

0,75

Esiseokset käytettäviksi rehussa, jossa semduramisiininatriumin käyttöä ei ole hyväksytty

 (2)

(1)   Rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29) puitteissa hyväksyttyjä pitoisuuksia.

(2)   Aineen enimmäispitoisuus esiseoksessa on pitoisuus, jonka seurauksena aineen määrä ei nouse suuremmaksi kuin 50 prosenttia rehun osalta vahvistetuista enimmäispitoisuuksista, kun esiseoksen käyttöohjeita noudatetaan.

▼M15




LIITE II



TOIMINTARAJAT JÄSENVALTIOIDEN TUTKIMUSTEN KÄYNNISTÄMISELLE 4 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISESTI

JAKSO: DIOKSIINIT JA PCB-yhdisteet

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Toimintaraja ng WHO-PCDD/F-TEQ/kg (ppt) (2) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Huomautukset ja lisätiedot (esim. suoritettavat tutkimukset)

▼M16

1.  Dioksiinit (polykloorattujen dibentso-para-dioksiinien (PCDD:t) ja polykloorattujen dibentsofuraanien (PCDF:t) summa) ilmaistuna Maailman terveysjärjestön WHO:n toksisuusekvivalentteina käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenssikertoimia (TEF, 2005) (1)

Kasviperäiset rehuaineet

0,5

 (3)

paitsi:

 

 

—  kasviöljyt ja niiden sivutuotteet

0,5

 (3)

Kivennäisperäiset rehuaineet

0,5

 (3)

Eläinperäiset rehuaineet:

 

 

—  eläinrasva, maito- ja munarasva mukaan luettuina

0,75

 (3)

—  muut maaeläimistä saatavat tuotteet, maito ja maitotuotteet sekä munat ja munatuotteet mukaan luettuina

0,5

 (3)

—  kalaöljy

4,0

 (4)

—  kala, muut vesieläimet ja niistä johdetut tuotteet, lukuun ottamatta kalaöljyä ja yli 20 % rasvaa sisältäviä kalaproteiinihydrolysaatteja ja äyriäisjauhoa

0,75

 (4)

—  yli 20 % rasvaa sisältävät kalaproteiinihydrolysaatit ja äyriäisjauho

1,25

 (4)

Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

0,5

 (3)

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

0,5

 (3)

Esiseokset

0,5

 (3)

Rehuseokset, paitsi:

0,5

 (3)

—  lemmikkieläinten ja kalojen rehuseokset

1,25

 (4)

—  turkiseläinten rehuseokset

 

▼M15

2.  Dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet (polykloorattujen bifenyylien (PCB:t) summa) ilmaistuna Maailman terveysjärjestön WHO:n toksisuusekvivalentteina käyttäen WHO:n toksisuusekvivalenttikertoimia (TEF, 2005 (1))

Kasviperäiset rehuaineet, paitsi

0,35

 (3)

—  kasviöljyt ja niiden sivutuotteet

0,5

 (3)

Kivennäisperäiset rehuaineet

0,35

 (3)

Eläinperäiset rehuaineet:

 

 

—  eläinrasva, maito- ja munarasva mukaan luettuina

0,75

 (3)

—  muut maaeläimistä saatavat tuotteet, maito ja maitotuotteet sekä munat ja munatuotteet mukaan luettuina

0,35

 (3)

—  kalaöljy

11,0

 (4)

—  kala, muut vesieläimet ja niistä saatavat tuotteet, lukuun ottamatta kalaöljyä ja yli 20 % rasvaa sisältäviä kalaproteiinihydrolysaatteja (3)

2,0

 (4)

—  yli 20 % rasvaa sisältävät kalaproteiinihydrolysaatit

5,0

 (4)

Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

0,5

 (3)

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

0,35

 (3)

Esiseokset

0,35

 (3)

Rehuseokset, paitsi:

0,5

 (3)

—  lemmikkieläinten ja kalojen rehuseokset

2,5

 (4)

—  turkiseläinten rehuseokset

 

(1)   

Dioksiinien, furaanien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden toksisuusekvivalenttikertoimia (Toxic Equivalency Factor, TEF) koskeva taulukko:



Yhdiste

TEF-arvo

Dibentso-para-dioksiinit (PCDD:t) ja dibentso-para-furaanit (PCDF:t)

2,3,7,8-TCDD

1

1,2,3,7,8-PeCDD

1

1,2,3,4,7,8-HxCDD

0,1

1,2,3,6,7,8-HxCDD

0,1

1,2,3,7,8,9-HxCDD

0,1

1,2,3,4,6,7,8-HpCDD

0,01

OCDD

0,0003

 

 

2,3,7,8-TCDF

0,1

1,2,3,7,8-PeCDF

0,03

2,3,4,7,8-PeCDF

0,3

1,2,3,4,7,8-HxCDF

0,1

1,2,3,6,7,8-HxCDF

0,1

1,2,3,7,8,9-HxCDF

0,1

2,3,4,6,7,8-HxCDF

0,1

1,2,3,4,6,7,8-HpCDF

0,01

1,2,3,4,7,8,9-HpCDF

0,01

OCDF

0,0003

Dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet: ei-orto-PCB-yhdisteet ja mono-orto-PCB-yhdisteet

 

 

Ei-orto-PCB-yhdisteet

PCB 77

0,0001

PCB 81

0,0003

PCB 126

0,1

PCB 169

0,03

 

 

Mono-orto-PCB-yhdisteet

PCB 105

0,00003

PCB 114

0,00003

PCB 118

0,00003

PCB 123

0,00003

PCB 156

0,00003

PCB 157

0,00003

PCB 167

0,00003

PCB 189

0,00003

 

 

 

 

Käytetyt lyhenteet: T = tetra; Pe = penta; Hx = heksa; Hp = hepta; O = okta; CDD = klooridibentsodioksiini; CDF = klooridibentsofuraani; CB = klooribifenyyli.

(2)   Suurimmat pitoisuudet: suurimmat pitoisuudet lasketaan antamalla kaikille määritysrajan alittaville yhdisteille määritysrajaa vastaava arvo.

(3)   Saastumisen lähteen määrittäminen. Kun saastumisen lähde on määritetty, toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä lähteen vähentämiseksi tai poistamiseksi silloin kun se on mahdollista.

(4)   Monissa tapauksissa ei ole tarpeen suorittaa tutkimuksia saastumisen lähteen määrittämiseksi, koska joillakin alueilla taustapitoisuudet ovat lähellä toimintarajaa tai sen yläpuolella. Tapauksissa, joissa toimintaraja ylittyy, kaikki tiedot, kuten näytteenottokausi, maantieteellinen alkuperä, kalalaji jne., on kuitenkin kirjattava tulevien toimenpiteiden varalta, joilla hallitaan dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten yhdisteiden esiintymistä rehuun tarkoitetuissa aineissa.

▼B




LIITE III



VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 1999/29/EY

Tämä direktiivi

1 artikla

1 artikla

2 artiklan a alakohta

2 artiklan a alakohta

2 artiklan b alakohta

2 artiklan b alakohta

2 artiklan c alakohta

2 artiklan g alakohta

2 artiklan d alakohta

2 artiklan f alakohta

2 artiklan e alakohta

2 artiklan e alakohta

2 artiklan f alakohta

2 artiklan i alakohta

2 artiklan g alakohta

2 artiklan j alakohta

2 artiklan h alakohta

2 artiklan c alakohta

2 artiklan d alakohta

2 artiklan h alakohta

2 artiklan k alakohta

2 artiklan l alakohta

3 artikla

3 artikla

4 artiklan 1 kohta

4 artiklan 1 kohta

4 artikla 2 kohta

4 artiklan 2 kohta

5 artikla

6 artikla

7 artikla

5 artikla

8 artikla

6 artikla

9 artikla

7 artikla

10 artikla

8 artikla

11 artikla

9 artikla

12 artikla

10 artikla

13 artikla

11 artikla

14 artikla

12 artikla

15 artikla

13 artikla

16 artikla

14 artikla

15 artikla

17 artikla

16 artikla

18 artikla

17 artikla

Liite I

Liite I

Liite II

Liite III

Liite IV

Liite II



( 1 ) EYVL L 270, 14.12.1970, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2205/2001 (EYVL L 297, 15.11.2001, s. 3).

( 2 ) EYVL L 86, 6.4.1979, s. 30, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/2/EY (EYVL L 63, 6.3.2002, s. 23).

( 3 ) EYVL L 340, 9.12.1976, s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2000/57/EY (EYVL L 244, 29.9.2000, s. 76).

( 4 ) EYVL L 221, 7.8.1986, s. 37, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2002/23/EY (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 13).

( 5 ) EYVL L 221, 7.8.1986, s. 43, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2002/23/EY.

( 6 ) EYVL L 350, 14.12.1990, s. 71, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2002/23/EY.

( 7 ) EYVL L 213, 21.7.1982, s. 8, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 1999/20/EY (EYVL L 80, 25.3.1999, s. 20).

( 8 ) EYVL L 237, 22.9.1993, s. 23, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 1999/29/EY (EYVL L 115, 4.5.1999, s. 32).

( 9 ) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

( 10 ►M10  EYVL L 170, 3.8.1970, s. 1. ◄

( 11 ) Elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

Top