Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 01994R1626-20010526

Consolidated text: Neuvoston asetus (EY) N:o 1626/94, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1994, tietyistä Välimeren kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1994/1626/2001-05-26

1994R1626 — FI — 26.05.2001 — 005.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1626/94,

annettu 27 päivänä kesäkuuta 1994,

tietyistä Välimeren kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä

(EYV L 171, 6.7.1994, p.1)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  No

page

date

 M1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1075/96, annettu 10 päivänä kesäkuuta 1996

  L 142

1

15.6.1996

 M2

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 782/98, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998

  L 113

6

15.4.1998

 M3

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1448/1999, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1999,

  L 167

7

2.7.1999

 M4

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 812/2000, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2000,

  L 100

3

20.4.2000

►M5

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2550/2000, annettu 17 päivänä marraskuuta 2000,

  L 292

7

21.11.2000

►M6

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 973/2001, annettu 14 päivänä toukokuuta 2001,

  L 137

1

19.5.2001




▼B

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1626/94,

annettu 27 päivänä kesäkuuta 1994,

tietyistä Välimeren kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä



EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ),

sekä katsoo, että

Välimeren kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa ei ole säännelty yhteisön tasolla yhteisen kalastuspolitiikan kymmenen ensimmäisen soveltamisvuoden aikana, koska tällä merellä on sen ominaisuuksien vuoksi vaikeampaa soveltaa Atlantilla ja Pohjanmerellä vuodesta 1983 sovellettujen sääntöjen kaltaisia sääntöjä,

on kuitenkin aika tullut ratkaista Välimeren kalavaroihin liittyviä ongelmia ottamalla käyttöön yhdenmukaistettu, Välimerelle soveltuva hoitojärjestelmä ottaen huomioon alueella voimassa olevan kansallisen sääntelyn ja tehden siihen tasapainoisella tavalla ja tarvittaessa asteittain kalakantojen suojelun tarpeellisiksi tekemiä mukautuksia,

yhteisön on myös pyrittävä kaikkien rannikkovaltioiden kanssa toteuttamaan yhteinen Välimeren kalavarojen hoito- ja hyväksikäyttöpolitiikka; tässä asetuksessa tarkoitettu hoitojärjestelmä käsittää Välimeren kalavarojen kalastukseen liittyvät, jonkin kolmannen maan yhteisön satamasta käsin harjoittamat toimet,

olisi kiellettävä pyydykset, joiden käyttö Välimerellä vahingoittaa voimakkaasti meriympäristöä tai kalakantojen tilaa; rannikkoalueesta olisi varattava osa valikoivimmille pyydyksille, joita käyttävät lähivesikalastajat; poiketen tietyistä kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 7 päivänä lokakuuta 1986 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3094/86 ( 4 ) maantieteellisistä alueista, kyseisen asetuksen ajoverkkoja ja kierrenuottia koskevia säännöksiä sovelletaan jo Välimerellä,

olisi määritettävä tärkeimpien Välimerellä käytettyjen pyydysten ominaisuudet, erityisesti niiden vähimmäissilmäkoot, sekä tiettyjen kala-, äyriäis- ja nilviäislajien ja muiden Välimeren erityiskalatuotteiden vähimmäiskoot niiden liikakäytön välttämiseksi,

samoin on alamittaisten yksilöiden laajaa pyytämistä aiheuttavien tilanteiden välttämiseksi suojeltava tiettyjä alueita, joille poikaset ovat keskittyneet, ottaen huomioon alueella vallitsevat elolliset erityisolosuhteet; lisäksi niin yhteisön kuin kansallisen lainsäätäjän olisi Välimerellä harjoitettavan kalastuksen sääntöjä vahvistaessaan otettava huomioon herkiksi tai uhanalaisiksi tunnustettujen lajien ja ympäristöjen erityistarpeet,

tätä asetusta ei pitäisi soveltaa tieteellisessä tutkimuksessa tarvittavaan toimintaan, jotta tutkimustyön tekemistä ei haitattaisi,

olisi voitava soveltaa kansallisia toimenpiteitä, jotka täydentävät tässä asetuksessa käyttöön otetun järjestelmän vähimmäisvaatimuksia tai ylittävät ne, tai kalastustoimintaa harjoittavien eri toimijoiden välisiä suhteita säänteleviä toimenpiteitä; tällaisia toimenpiteitä voidaan pitää voimassa tai ottaa käyttöön, jollei komission suorittamasta niiden yhteensopivuutta yhteisön oikeuden kanssa ja niiden yhdenmukaisuutta yhteisen kalastuspolitiikan kanssa koskevasta tutkimuksesta muuta johdu,

tämän asetuksen säännösten sallimat kansalliset toimenpiteet olisi hyväksyttävä rajoitetuksi ajaksi ja noudattaen menettelyä, jolla taataan mahdollisimman vähän kalavaroihin ja yhteisön kalastajiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia,

yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3760/92 ( 5 ) 2 artiklan 2 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot huolehtimaan siitä, että muu kuin ammattimaisesti harjoitettava kalastustoiminta ei vaaranna yhteiseen kalastuspolitiikkaan kuuluvien kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa; tällä velvoitteella on erityistä merkitystä Välimerellä siellä harjoitetun toiminnan laajuuden vuoksi, ja kalavarojen tilalle toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia on rajoitettava, ja

yhteisö on allekirjoittanut Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, joka sisältää meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevat periaatteet ja säännöt,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:



1 artikla

1.  Tätä asetusta sovelletaan kaikkeen kalastustoimintaan tai kaikkeen siihen liittyvään toimintaan 5° 36′ läntisen pituuspiirin itäpuolella olevilla Välimeren merivesillä, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden suvereniteettiin ja lainkäyttövaltaan, laguuneja ja lampia lukuun ottamatta. Sitä sovelletaan myös tällaiseen toimintaan, jota yhteisön alukset harjoittavat Välimerellä kyseisten vesialueiden ulkopuolella.

2.  Jäsenvaltiot, joilla on rantaa Välimerellä, voivat säätää lakeja 1 kohtaan kuuluvilla aloilla, muu kuin ammattimaisesti harjoitettu kalastus mukaan lukien, toteuttaen lisätoimenpiteitä tai tässä asetuksessa käyttöön otetun järjestelmän vähimmäisvaatimukset ylittäviä toimenpiteitä, jotka ovat yhteisön lainsäädännön kanssa yhteensopivia ja yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia.

Näitä toimenpiteitä toteuttaessaan jäsenvaltioiden on valvottava erityisesti liitteessä I olevien herkkien tai uhanalaisten lajien ja ympäristöjen suojelua.

3.  Komissiolle on ajoissa ilmoitettava kaikista hankkeista, joilla aiotaan ottaa käyttöön tai muuttaa kansallisia kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, jotta se voisi esittää huomautuksensa asetuksen (ETY) N:o 3094/86 14 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

2 artikla

1.  Myrkyllisten, huumavien tai syövyttävien aineiden, sähköiskuja tuottavien laitteiden ja räjähteiden käyttö kalastukseen ja aluksella säilyttäminen on kielletty.

2.  Hinattavien pyydysten (erityisesti Saint Andrew's cross) käyttö korallien keräämiseen sekä paineilmavasaroiden tai muiden lyömävälineiden käyttö litofaagisimpukoiden keräämiseen on kielletty.

3.  Pesäverkkojen ja hinattavien verkkojen, jotka asetetaan veteen veneestä ja koetaan rannalta (rannalta vedettävät nuotat), käyttö on kielletty 1 päivästä tammikuuta 2002 alkaen, ellei neuvosto päätä toisin määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja sellaisten tieteellisten tietojen perusteella, jotka osoittavat, että kyseisten pyydysten käyttö ei vaikuta kalavaroihin kielteisesti.

3 artikla

1.  Troolien, nuottien tai vastaavien hinattavien verkkojen käyttö on kielletty 3 merimailin päähän rannikosta ulottuvalla alueella tai 50 metrin isobaatin alueella, jos kyseinen syvyys saavutetaan jo lyhyemmällä etäisyydellä, vedettiinpä pyydyksiä millä tavalla tahansa, lukuun ottamatta kansallisessa lainsäädännössä olevaa poikkeusta silloin, kun 3 merimailin rannikkoalue ulottuu jäsenvaltioiden aluevesien ulkopuolelle.

▼M5

Kuitenkin kaikkia pyydyksiä, joita käytetään ensimmäisessä alakohdassa säädettyä etäisyyttä lähempänä rannikkoa 1 päivänä tammikuuta 1994 voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, voidaan käyttää 31 päivään joulukuuta 2002 asti, jollei neuvosto päätä toisin määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja sellaisten tieteellisten tietojen perusteella, jotka osoittavat, että kyseisten pyydysten käyttö ei vaikuta kalavaroihin kielteisesti.

▼M5

1a.  Pyydysten käyttö 1 kohdan toisen alakohdan mukaisin edellytyksin on kielletty, lukuun ottamatta gangui-troolien avulla harjoitettavaa kalastusta, jos kyseinen jäsenvaltio ei kyseisen kalastuksen osalta ole toteuttanut toimenpiteitä varmistaakseen, että

 3 kohdassa tarkoitettua kieltoa ei vaaranneta,

 kalastus ei vaikuta sellaisten alusten kalastukseen, jotka käyttävät muita välineitä kuin trooleja, nuottia tai vastaavia hinattavia verkkoja,

 kalastus on rajoitettu kohdelajeihin, joiden osalta ei ole asetettu vähimmäiskokoja aluksesta purkamiselle 8 artiklan mukaisesti,

 kalastus on rajoitettu siten, että liitteessä IV mainittujen lajien saaliit ovat mahdollisimman pieniä,

 aluksilla on erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöksistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1627/94 mukaisesti annetut erityiskalastusluvat ( 6 ).

Näistä toimenpiteistä on ilmoitettava komissiolle ennen 31 päivää joulukuuta 2000.

▼B

2.  Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen harojen käyttö simpukoiden pyynnissä on sallittu riippumatta etäisyydestä rannikkoon ja syvyydestä, jos muiden lajien kuin simpukoiden saalis on enintään 10 prosenttia koko saaliin kokonaispainosta.

3.  Pohjatrooleilla, -nuotilla ja -verkoilla kalastaminen Poseidonia Oceanica -lajin esiintymien tai muiden meressä kasvavien siemenkasvien yläpuolella on kielletty.

4.  Kaikkien saartopyydysten asettaminen 300 metrin etäisyydelle rannikosta tai 30 metrin isobaatin alueelle, jos kyseinen syvyys saavutetaan jo lyhyemmällä etäisyydellä, on kiellettyä.

▼M6 —————

▼B

4 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on laadittava luettelo suojelluista alueista, joilla kalastustoiminnalle asetetaan rajoituksia näille alueille ominaisista biologisista syistä.

2.  Kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vahvistavat luettelon pyydyksistä, joita suojelluilla alueilla voidaan käyttää, sekä asianmukaiset tekniset säännökset olennaisten säilyttämistavoitteiden ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet on ilmoitettava komissiolle, joka antaa ne muille jäsenvaltioille tiedoksi.

5 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava tärkeimpien pyydystyyppien teknisiä ominaisuuksia koskevat rajoitukset liitteessä II olevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista rajoituksista on tehtävä ilmoitus komissiolle 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Toimivaltaansa asetuksen (ETY) N:o 3094/86 14 artiklan mukaisesti käyttäessään komissio ottaa huomioon kyseisten vesialueiden kalastustoiminnan ominaisuudet.

▼M6 —————

▼B

6 artikla

1.  Troolien tai vastaavien hinattavien verkkojen, pintaverkkojen tai pesäverkkojen käyttö ja säilyttäminen aluksella on kielletty, ellei niiden silmäkoko siinä verkon osassa, jossa silmäkoko on pienin, ole sama tai suurempi kuin jokin liitteessä III lueteltu silmäkoko.

Kuitenkin kaikkia pyydyksiä, joiden vähimmäissilmäkoko on pienempi kuin jokin liitteessä III vahvistettu silmäkoko ja joita käytetään 1 päivänä tammikuuta 1994 voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, voidaan käyttää ►M5  31 päivä joulukuuta 2002 ◄ asti, ellei neuvosto päätä toisin määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja sellaisten tieteellisten tietojen perusteella, jotka osoittavat että kyseisten pyydysten käyttö ei vaikuta kalavaroihin kielteisesti.

▼M5

1a.  Pyydysten käyttö 1 kohdan toisen alakohdan mukaisin edellytyksin on kielletty, jos kyseinen jäsenvaltio ei kyseisen kalastuksen osalta ole toteuttanut toimenpiteitä varmistaakseen, että

 kalastus on rajoitettu kohdelajeihin, joiden osalta ei ole asetettu vähimmäiskokoja aluksesta purkamiselle 8 artiklan mukaisesti,

 kalastus on rajoitettu siten, että liitteessä IV mainittujen lajien saaliit ovat mahdollisimman pieniä,

 aluksilla on asetuksen (EY) N:o 1627/94 mukaisesti annetut erityiskalastusluvat.

Näistä toimenpiteistä on ilmoitettava komissiolle ennen 31 päivää joulukuuta 2000.

▼B

2.  Silmäkokojen mitat määritellään komission asetuksessa (ETY) N:o 2108/84 ( 7 ) säädettyä menettelyä noudattaen.

3.  Verkkojen pituus määritetään yläköyden pituuden mukaan. Verkkojen korkeus määritetään yläköyteen nähden suorassa kulmassa ja märkinä venytettyjen silmien (solmut mukaan luettuna) korkeuksien summana.

7 artikla

Jäsenvaltiot voivat kieltää aluksesta purkamisen muualla kuin sellaisilla alueilla, jotka on varattu sitä varten tai joilla se on sallittu. Kun jäsenvaltiot toteuttavat tällaisia toimenpiteitä, niiden on ilmoitettava niistä välittömästi komissiolle, joka antaa ne tiedoksi muille jäsenvaltioille.

8 artikla

1.  Kalaa, äyriäistä, nilviäistä tai muuta kalastustuotetta pidetään alamittaisena, jos sen mitat ovat pienemmät kuin liitteessä IV asianomaisten lajien osalta säädetyt vähimmäismitat.

Kalojen, äyriäisten ja nilviäisten koko on mitattava asetuksen (ETY) N:o 3094/86 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ellei liitteessä IV toisin mainita. Jos vaaditun koon mittaamiseen on sallittu useita tapoja, kala, äyriäinen tai nilviäinen on vaaditun kokoinen, jos sen mitoista vähintään yksi on vastaavaa määritettyä vähimmäismittaa suurempi.

2.  Korallien, merisiilien, merituppien ja sienieläinten vähimmäiskoosta säädetään perustamissopimuksen 43 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3.  Alamittaisia kaloja, äyriäisiä, nilviäisiä ja muita kalastustuotteita ei voida pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, asettaa näytteille tai saattaa myyntiin.

9 artikla

Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota harjoitetaan yksinomaan tieteellisissä tutkimustarkoituksissa asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden luvalla ja alaisuudessa, ja kyseisestä toiminnasta on ennalta ilmoitettu komissiolle.

10 artikla

Komissio pyytää lausunnon ammattikalastajia edustavilta ammatillisilta järjestöiltä käyttäessään toimivaltaansa tämän asetuksen mukaisesti ja erityisesti silloin, kun se valmistelee ehdotuksia, jotka koskevat ammattikalastajien välillä tehtyjen sopimusten käsittämillä aloilla toteutettavia toimenpiteitä.

11 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.




LIITE I

HERKÄT TAI UHANALAISET LAJIT JA YMPÄRISTÖT

LAJIT

Kaikki Välimeressä elävät:

 meren nisäkäslajit (valaat, eväjalkaiset),

 meren lintulajit,

 merikilpikonnalajit (Cheloniidae)

 meren kalalajit,

jotka on mainittu päätöksellä 82/461/ETY ( 8 ) hyväksytyn muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan yleissopimuksen liitteissä I ja II tai päätöksellä 82/72/ETY ( 9 ) hyväksytyn Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen liitteessä II.

YMPÄRISTÖT

 kosteat rannikkoalueet,

 meressä kasvavien siemenkasvien yhdyskunnat.




LIITE II

TÄRKEIMPIÄ PYYDYKSIÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Troolit (pelagiset ja pohjatroolit)

 Kaikkien troolin perää sisä- tai ulkopuolelta peittävien välineiden käyttö rajoitetaan komission asetuksessa (ETY) N:o 3440/84 ( 10 ) sallittuihin välineisiin.

Harat

 Harojen enimmäisleveys on 4 metriä, paitsi sienieläinten pyyntiin tarkoitettujen harojen (gagava).

Saartopyydykset (nuotat ja lamparaverkot)

 Verkon osan pituus rajoitetaan 800 metriin ja verkon korkeus 120 metriin, paitsi tonnikalanuottien osalta.

Pohjaverkot ja riimuverkot

 Pohjaverkkojen korkeus rajoitetaan 4 metriin.

 Yhden aluksen osalta on kiellettyä säilyttää aluksella ja laskea veteen yli 5 000 metriä verkkoa.

Pohjasiimat

 Yhden aluksen osalta on kiellettyä säilyttää aluksella ja laskea veteen yli 7 000 metriä pitkääsiimaa.

Pintasiimat (ajosiimat)

 Yhden aluksen osalta on kiellettyä säilyttää aluksella ja laskea veteen yli 60 kilometriä pitkääsiimaa.




LIITE III

VÄHIMMÄISSILMÄKOOT



Hinattavat verkot (pohjatroolit, pintatroolit (1), ankkuroidut kierrenuotat jne.)

40 millimetriä

Saartopyydykset

14 millimetriä

(1)   Kalastettaessa sardiineja ja sardelleja pintatroolilla tämä silmäkoko on 20 millimetriä, jos näitä lajeja on 70 prosenttia saaliista lajittelun jälkeen.




LIITE IV

VÄHIMMÄISKOKO



Lajit

Vähimmäiskoko

KALAT

Dicentrarchus labrax

23 cm

Diplodocus-lajit

15 cm

Engraulis encrasicholus (1)

9 cm

Epinephelus-lajit

45 cm

Lophius-lajit

30 cm

Merluccius merluccius

20 cm

Mugil-lajit

16 cm

Mullus-lajit

11 cm

Pagellus-lajit

12 cm

Pagrus pagrus

18 cm

Polyprion americanus

45 cm

Scomber scombrus

18 cm

Solea vulgaris

20 cm

Sparus aurata

20 cm

▼M6 —————

▼B

Trachurus-lajit

12 cm

▼M6 —————

▼B

ÄYRIÄISET

Homarus gammarus

selkäkilven pituus 85 mm

kokonaispituus 240  mm

Nephrops novegicus

selkäkilven pituus 20 mm

kokonaispituus 70 mm

Palinuridae

kokonaispituus 240 mm

NILVIÄISET

Pecten-lajit

100 mm

Venerupis-lajit

25 mm

Venus-lajit

25 mm

(1)   Jäsenvaltiot voivat muuntaa vähimmäiskoon kappalelukumääräksi kilogrammaa kohden.

▼M6 —————



( 1 ) EYVL N:o C 5, 9.1.1993, s. 6 ja

EYVL N:o C 306, 12.11.1993, s. 10

( 2 ) EYVL N:o C 255, 20.9.1993, s. 237

( 3 ) EYVL N:o C 201, 26.7.1993, s. 27

( 4 ) EYVL N:o L 288, 11.10.1986, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3919/92 (EYVL N:o L 397, 31.12.1992, s. 1).

( 5 ) EYVL N:o L 389, 31.12.1992, s. 1

( 6 ) EYVL L 171, 6.7.1994, s. 7.

( 7 ) EYVL N:o L 194, 24.7.1984, s. 22

( 8 ) EYVL N:o L 210, 19.7.1982, s. 10

( 9 ) EYVL N:o L 38, 10.2.1982, s. 1

( 10 ) EYVL N:o L 318, 7.12.1984, s. 23

Top