Seitsemäs puiteohjelma (2007–2013)

Tutkimus on osa "osaamisen kolmiota", jonka tarkoituksena on lisätä Euroopan unionin (EU) talouskasvua ja työllisyyttä globalisoituneessa taloudessa. Tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma vuosille 2007–2013 tarjoaa EU:lle mahdollisuuden sovittaa tutkimuspolitiikkansa sen taloudellisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden tasolle vakiinnuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) käsite. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan komissio haluaa lisätä tutkimuksen osuutta EU:n budjetissa ja synnyttää siten lisää kansallisia ja yksityisiä tutkimusinvestointeja. Parhaillaan käynnistyvän seitsemännen puiteohjelman on vastattava tutkimuksen ja osaamisen kannalta myös elinkeinoelämän tarpeisiin sekä yleisemmällä tasolla eurooppalaisten politiikkojen tarpeisiin. Se rakentuu neljän ensisijaisen ohjelman ympärille ja sitä on virtaviivaistettu huomattavasti, jotta se olisi tehokkaampi ja tutkijoiden olisi helpompi osallistua siihen.

SÄÄDÖKSET

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013).

Neuvoston päätös 969/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007–2011).

TIIVISTELMÄ

Seitsemäs puiteohjelma on sovitettu EU:n talouskasvu- ja työllisyystarpeisiin. Laajan julkisen kuulemisen jälkeen on yksilöity neljä ensisijaista tavoitetta, jotka vastaavat puiteohjelman neljää erityisohjelmaa. Eurooppalaisen tutkimuksen rakenne määräytyy näiden erityisohjelmien perusteella.

Neljä ensisijaista erityisohjelmaa

Yhteistyö-ohjelman tarkoituksena on edistää yhteistyötä ja lujittaa elinkeinoelämän ja tutkimuksen välisiä suhteita monikansallisella tasolla. Tarkoituksena on saavuttaa ja vakiinnuttaa Euroopan johtava asema tutkimuksen avainaloilla. Ohjelma käsittää yhdeksän aihepiiriä, jotka ovat hallinnollisesti itsenäisiä mutta jotka toteuttamisen osalta täydentävät toisiaan:

• terveys
• elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia
• tieto- ja viestintätekniikka
• nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat
• energia
• ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos)
• liikenne (mukaan luettuna ilmailu)
• yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet
• turvallisuus ja avaruus.

Ideat-ohjelman tarkoituksena on vahvistaa eurooppalaista pioneeritutkimusta eli auttaa löytämään uutta osaamista, joka mullistaa käsityksemme maailmasta ja elämästä. Tätä varten on perustettu Euroopan tutkimusneuvosto, joka tukee kaikkein kunnianhimoisimpia ja innovatiivisimpia tutkimushankkeita. Tähän eurooppalaisen tutkimuksen uuteen katto-organisaatioon kuuluu tieteellinen neuvosto, joka määrittelee tieteelliset painopisteet ja strategiat itsenäisesti. Tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisen tutkimuksen huippuosaamista edistämällä kilpailua ja riskinottoa.

Ihmiset-ohjelmasta myönnetään huomattavaa taloudellista tukea tutkijoiden uramahdollisuuksien parantamiseen Euroopassa ja nuorten huippututkijoiden osallistumishalukkuuden lisäämiseen. Komissio haluaa edistää koulutusta ja liikkuvuutta, jotta eurooppalaisen tutkimushenkilöstön koko potentiaali voitaisiin valjastaa hyötykäyttöön. Ohjelma perustuu Marie Curie -ohjelman menestykselliseen toimintaan, joka on vuosikausia tarjonnut eurooppalaisille tutkijoille liikkuvuus- ja koulutusmahdollisuuksia.

Valmiudet-ohjelmassa pyritään antamaan tutkijoille tehokkaat välineet eurooppalaisen tutkimuksen laadun ja kilpailukyvyn parantamiseksi. On investoitava tutkimusinfrastruktuureihin vähemmän kehittyneillä alueilla, alueellisten tutkimuskeskittymien luomiseen ja pk-yrityksiä hyödyttävään tutkimukseen. Ohjelman on myös heijastettava tutkimuksen alan kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä ja tieteen roolia yhteiskunnassa.

Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitetaan myös Yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre - JRC) toteuttamia suoria toimia ja Euratom-puiteohjelman toimia seuraavilla aloilla:

• fuusioenergiatutkimus
• ydinfissio ja säteilysuojelu.

Ohjelman keston muuttaminen

Seitsemännessä puiteohjelmassa jatketaan lukuisia aikaisemmista ohjelmista tuttuja elementtejä, jotka ovat vaikuttaneet suotuisasti eurooppalaiseen tutkimukseen. Tästä esimerkkinä ovat eurooppalaisten kumppaniryhmien hankkeet, jotka ovat edelleenkin puiteohjelman ytimessä. Samoin komissio sisällyttää puiteohjelman eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, joka yhdistää EU:n kaiken toiminnan tällä alalla. Ohjelman keston pidentäminen neljästä seitsemään vuoteen kertoo halusta toimia pitkäjänteisesti eurooppalaisen tutkimuksen tehostamiseksi.

Samalla kun seitsemännessä puiteohjelmassa on säilytetty edeltävien ohjelmien parhaat puolet, siihen on sisällytetty myös uusia toimia EU:n tutkimuspolitiikan johdonmukaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Puiteohjelman keskeisiä uutuuksia ovat:

• ohjelman osallistumismenettelyiden helpottaminen
• ohjelman ja sen budjetin toteuttaminen aihepiireittäin eikä välineittäin, mikä parantaa koordinointia ja tehokkuutta
• Euroopan tutkimusneuvoston perustaminen Ideat-ohjelmassa pioneeritutkimuksen edistämiseksi
• elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön tehostaminen ns. yhteisin teknologia-aloittein, joissa yhdistetään yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusta
• tutkimusinfrastruktuureja koskevan eurooppalaisen politiikan tukeminen
• ns. riskinjakorahoitusväline, joka parantaa osallistujien mahdollisuuksia saada Euroopan investointipankin lainoja.

Lisäksi on lukuisia tutkimusalueita, jotka eivät saa yhteisön rahoitustukea, kuten asianlaita oli kuudennessakin puiteohjelmassa:

• lisääntymistarkoituksessa tehtävä ihmisen kloonaaminen
• tutkimus, jolla pyritään muokkaamaan ihmisen perimää ja tekemään näistä muutoksista periytyviä
• tutkimus, jolla pyritään luomaan ihmisalkioita pelkästään tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten.

Yksinkertaistettu puiteohjelma

Vuodesta 1984 alkaen toteutetut EU:n puiteohjelmat ovat lisänneet hallinnollisia ja rahoituksellisia menettelyjä, joilla hallinnoidaan EU:n toimia tutkimuksen alalla. Komissio haluaa jatkaa edellisessä puiteohjelmassa aloitettua yksinkertaistamista tehostaakseen tutkimushankkeiden rahoitusta ja hallinnon tehokkuutta.

Puiteohjelman toteuttamista yksinkertaistetaan seuraavin toimin:

• rahoitusjärjestelmien järkeistäminen ja vähäisempi määrä välineitä rahoituksen johdonmukaisuuden parantamiseksi
• yksinkertaisemman ja vähemmän byrokraattisen kielen käyttäminen suuren yleisön saavuttamiseksi
• virallisten asiakirjojen määrän ja koon pienentäminen
• osallistujilta vaadittavien toimenpiteiden yksinkertaistaminen
• hankkeen hyväksymistä edeltävien alustavien tarkastusten vähentäminen
• kumppaniryhmien suurempi toimintavapaus
• hankkeiden valintamenettelyiden helpottaminen.

Mittava mutta välttämätön budjetti

Komissio ehdottaa puiteohjelmalle 50 521 miljoonaa euroa vuosiksi 2007–2013 eli keskimäärin 7 217 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on yli puolitoista kertaa kuudennen puiteohjelman vuotuinen budjetti (4 375 miljoonaa euroa vuodessa eli yhteensä 17 500 miljoonaa euroa neljässä vuodessa). Budjetti jaetaan seuraavasti:

• Yhteistyö: 32 413 miljoonaa euroa
• Ideat: 7 510 miljoonaa euroa
• Ihmiset: 4 750 miljoonaa euroa
• Valmiudet: 4 097 miljoonaa euroa
• Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan toimet: 1 751 miljoonaa euroa
• Euratom: 2 700 miljoonaa euroa (2007–2011)

Lisäys heijastaa tutkimuksen merkitystä käynnistettäessä uudelleen Lissabonin strategiaa, jolla on tarkoitus tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous. Euroopalta on viime aikoina mennyt sivu suun merkittäviä mahdollisuuksia eräillä tutkimuksen avainaloilla rahoituksen puutteessa. Puiteohjelman avulla on mahdollista rahoittaa useampia laatuhankkeita ja vahvistaa innovointikykyä EU:ssa.

Osaaminen ja teknologia ovat Euroopan tärkeimpiä kilpailuetuja ja ne muodostavat pohjan talouskasvulle ja työllisyydelle. Puiteohjelmalla on oltava stimuloiva vaikutus kansalliseen tutkimusrahoitukseen, jotta saavutettaisiin tavoitteena oleva 3 prosentin osuus BKT:sta eurooppalaiseen tutkimukseen. Komissio aikoo toimia keskeisessä roolissa vauhdittajana ja koordinaattorina, jotta osaaminen saataisiin talouskasvun ja työllisyyden palvelukseen Euroopassa.

Tausta

Vuodesta 1984 lähtien EU:n tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskeva politiikka on perustunut monivuotisiin puiteohjelmiin. Seitsemäs puiteohjelma on toinen puiteohjelma vuonna 2000 käynnistetyn Lissabonin strategian aikana, ja sen on tarkoitus olla keskeisessä roolissa Euroopan taloudellisessa kasvussa ja työllisyydessä tulevina vuosina. Komissio haluaa kehittää tutkimus-, koulutus- ja innovointipolitiikan muodostamaa "osaamisen kolmiota", jotta osaaminen saataisiin palvelemaan dynaamista taloutta sekä yhteiskunnallista ja ympäristöön liittyvää kehitystä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2009, Tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman edistymisestä [KOM(2009) 209 – ei julkaistu EUVL:ssä]. Seitsemättä puiteohjelmaa on mukautettu, jotta EU voisi sen avulla tehdä Euroopasta vähähiilisen osaamisyhteiskunnan. Pyrkimyksenä on stimuloida julkisia ja yksityisiä t&k-investointeja ja monipuolistaa niiden toteutusvälineitä eurooppalaisen lisäarvon maksimoimiseksi.

Seitsemäs puiteohjelma on keskeinen keino edistää tieteellistä huippuosaamista ja teknistä kehitystä. Nykyinen taloustilanne korostaa sen tärkeyttä entisestään. Seitsemännestä puiteohjelmasta tuetaan pitkäjänteistä tutkimustoimintaa, josta ovat esimerkkeinä Euroopan elvytyssuunnitelman yhteydessä käynnistetyt julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet liittyen vähäpäästöisiin ajoneuvoihin, energiatehokkaisiin rakennuksiin ja "tulevaisuuden tehtaisiin".

Komissio on pyytänyt riippumatonta asiantuntijaryhmää toteuttamaan seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnin parantaakseen ohjelman vaikutusta eurooppalaisen tutkimusalueen perustamiseen. Väliarvioinnin tulosten avulla herätetään keskustelua Euroopan unionin tulevista rahoituskehyksistä, Lissabonin strategian jatkamisesta vuoden 2010 jälkeen sekä seuraavasta puiteohjelmasta.

Neuvoston asetus (Euratom) 1908/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2011).

Asetuksessa annetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemänteen puiteohjelmaan (2007–2011). Asiakirjassa on neljä lukua: johdantosäännökset (kohde, määritelmät ja luottamuksellisuus), osallistuminen epäsuoriin toimiin (osallistumisedellytykset, menettelyjä koskevat näkökohdat jne.), levittämistä ja käyttöä koskevat säännöt (tausta-aineiston ja tulosaineiston omistus, suojelu, julkaiseminen, levittäminen ja käyttö sekä tämän aineiston käyttöoikeudet) sekä erityissäännöt, jotka koskevat osallistumista aihealueeseen "Fuusioenergiatutkimus" kuuluviin toimiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1906/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) [EUVL L 391, 30.12.2006]. Asetuksessa annetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan yhteisön seitsemänteen puiteohjelmaan (2007–2013), ja siinä on neljä lukua: johdantosäännökset, osallistuminen epäsuoriin toimiin, Euroopan investointipankki sekä levittämistä ja käyttöä koskevat säännöt.

Viimeisin päivitys: 07.01.2010