EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestys

 

TIIVISTELMÄ:

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea – työjärjestys

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 303 artikla – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

TYÖJÄRJESTYKSEN JA EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN SOPIMUKSEN 303 ARTIKLAN TARKOITUS

  • Työjärjestyksessä ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 303 artiklassa määrätään, miten Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) toimii ja organisoi toimintansa.
  • Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 303 artiklassa annetaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle (ETSK) valtuudet vahvistaa itse työjärjestyksensä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Jäsenet

  • SEUT-sopimuksen 300 artiklan mukaisesti ETSK muodostuu
    • työnantajajärjestöistä: tässä ryhmässä on jäseniä yksityiseltä ja julkiselta teollisuuden sektorilta, pienistä ja keskisuurista yrityksistä, kauppakamareista, tukku- ja vähittäiskaupasta, rahoituspalveluiden alalta, kuljetusalalta ja maataloudesta (ryhmä I);
    • työntekijäjärjestöistä: tämä ryhmä koostuu kansallisten ammattiliittojen jäsenistä, jotka tulevat sekä keskusjärjestötasolta että alakohtaisista liitoista (ryhmä II);
    • muista kansalaisyhteiskuntaa edustavista järjestöistä: tähän ryhmään kuuluu jäseniä maatalous- ja kuluttajajärjestöistä, pk-yrityksistä, käsiteollisuudesta, vapaista ammateista ja sosiaalisesta suojelusta ja ympäristönsuojelusta vastaavista kansalaisjärjestöistä (ryhmä III).
  • EU-maiden hallitukset tekevät ehdotukset jäsenistä ja Euroopan unionin neuvosto nimeää heidät viideksi vuodeksi. Jäsenten enimmäismäärä on 350.
  • ETSK:n kolme ryhmää valitsevat puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa. Ne osallistuvat ETSK:n työskentelyn valmisteluun, organisointiin ja koordinointiin.

ETSK:n rooli lainsäädäntömenettelyssä

  • ETSK:n kuuleminen
    • ETSK laatii lausuntoja neuvoston, Euroopan komission tai Euroopan parlamentin pyynnöstä.
    • Se voi myös antaa omasta aloitteestaan lausuntoja, valmistelevia lausuntoja ja tiedonantoja tai päätöslauselmia kaikista EU:n toimivaltaan kuuluvista asioista.
  • Erityisjaostojen työskentely
    • Työvaliokunta nimeää lausuntoa tai tiedonantoa valmistelevan erityisjaoston.
    • Esittelijä tutkii tarvittaessa yhden tai useamman apulaisesittelijän sekä asiantuntijan tukemana kyseessä olevan asian, kokoaa esitetyt mielipiteet ja laatii tältä pohjalta lausuntoluonnoksen, joka toimitetaan erityisjaostolle keskustelua ja hyväksyntää varten.

ETSK:n työelimet

Työvaliokunta

  • Työvaliokuntaan kuuluu
    • puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa,
    • ryhmien kolme puheenjohtajaa,
    • erityisjaostojen kuusi puheenjohtajaa,
    • vaihteleva määrä jäseniä; kyseinen määrä ei voi ylittää EU-maiden määrää.
  • Puheenjohtaja valitaan vuorotellen kolmen ryhmän jäsenten joukosta ja varapuheenjohtajat valitaan niiden kahden ryhmän jäsenten keskuudesta, joihin puheenjohtaja ei kuulu. Heidät valitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi ryhmien vuorotteluperiaatteen mukaisesti.
  • Työvaliokunnan päätehtävät ovat seuraavat.
    • Työvaliokunta määrittää ETSK:n sisäisen organisaation ja toimintatavat ja sillä on poliittinen vastuu ETSK:n yleisestä johtamisesta
    • Sillä on yhdessä ETSK:n puheenjohtajan kanssa EU:n varainhoitoasetuksessa säädetyt budjetti- ja rahoitusvaltuudet (varainhoitoasetuksella säädellään EU:n budjettia).
    • Se päättää työjärjestyksen soveltamissäännöistä ja niiden tulkinnasta.
    • Se käsittelee puolivuosittain ETSK:n lausuntojen tuottamia jatkotoimia koskevan kertomuksen.

Puheenjohtajisto ja puheenjohtaja

  • Puheenjohtajisto (puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa) kokoontuu ryhmien puheenjohtajien kanssa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä.
  • Puheenjohtaja valitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Puheenjohtaja
    • johtaa ETSK:n toimintaa ja tekee jatkuvasti yhteistyötä varapuheenjohtajien kanssa,
    • edustaa ETSK:ta sen suhteissa ulkopuolisiin tahoihin,
    • tekee ETSK:lle kertomuksen sen nimissä toteutetuista toimista,
    • esittelee toimikautensa alkaessa työohjelman ja toimikautensa päättyessä saavutetut tulokset.

Erityisjaostot

Alakomiteat

  • ETSK voi muodostaa tilapäisiä alakomiteoita ja seurantaryhmiä joidenkin aiheiden käsittelemiseksi.
  • Se voi myös kutsua ETSK:n ulkopuolisia henkilöitä kuultavaksi.
  • Puheenjohtaja voi nimetä asiantuntijoita selventämään teknisiä kysymyksiä, joita ETSK:n toiminnan yhteydessä nousee esiin.

Neuvoa-antavat valiokunnat

  • ETSK voi muodostaa neuvoa-antavia valiokuntia. Ne koostuvat ETSK:n jäsenistä ja sellaisten kansalaisyhteiskunnan alojen nimetyistä edustajista, jotka ETSK haluaa kutsua mukaan työskentelyynsä.

Täysistunnot

  • ETSK kokoontuu täysistuntoon yhdeksän kertaa vuodessa. ETSK:n täysistunnossa lausunnot hyväksytään erityisjaostojen lausuntojen perusteella ja ne toimitetaan neuvostolle, komissiolle ja parlamentille.
  • Työvaliokunta laatii esityslistaluonnoksen puheenjohtajien ehdotuksesta yhteistyössä ryhmien puheenjohtajien kanssa. Se annetaan täysistunnon hyväksyttäväksi istunnon alussa.
  • ETSK:n hyväksymät lausunnot ja istunnon pöytäkirja toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kuulemisen oikeusperustasta riippumatta (pakollinen tai vapaaehtoinen kuuleminen) ETSK:n lausunnot ovat oikeudellisesti välttämättömiä neuvoston, komission tai parlamentin lopullista asiakirjaa varten.

Äänestysmenettelyt

  • ETSK:n tekstien ja päätösten hyväksymisen ratkaisee annettujen äänten enemmistö, ellei toisin määrätä. Äänestys tapahtuu avoimena äänestyksenä, nimiäänestyksenä*tai salaisena äänestyksenä.

Vuoropuhelu Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioiden kanssa

  • Erityistehtävänsä vuoksi ETSK:lla on vakiintuneet suhteet talous- ja sosiaalineuvostoihin ja samankaltaisiin toimielimiin EU:ssa ja sen ulkopuolisissa maissa. ETSK asettaa näiden suhteiden ylläpitämisestä vastaavia valtuuskuntia.

Kansalaisyhteiskunta

  • Vuonna 2012 hyväksyttiin Euroopan komission ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhteistyöpöytäkirja, jolla pyritään lisäämään kansalaisyhteiskunnan osallistumista EU:n toimintalinjojen muokkaamiseen valtiollisella ja EU:n tasolla sekä kehittämään järjestelmällistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja EU:n toimielinten välillä.

MISTÄ ALKAEN TYÖJÄRJESTYSTÄ SOVELLETAAN?

Työjärjestystä on sovellettu 21. syyskuuta 2010 alkaen.

TAUSTAA

Lisätietoja:

  • Työmme (Euroopan talous- ja sosiaalikomitea).

KESKEISET TERMIT

Nimiäänestys: kun äänestys tapahtuu nimiäänestyksenä, äänestäjien nimet ilmoitetaan.

ASIAKIRJAT

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestyksen kodifioitu toisinto – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 14. heinäkuuta 2010 työjärjestyksensä kodifioidun toisinnon (EUVL L 324, 9.12.2010, s. 52–68)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – kuudes osa – Institutionaaliset ja varainhoitoa koskevat määräykset – I osasto – Institutionaaliset määräykset – 3 luku – Unionin neuvoa-antavat elimet – 1 jakso – Talous- ja sosiaalikomitea – 303 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 260 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 178)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan komission ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhteistyöpöytäkirja (EUVL C 102, 5.4.2012, s. 1–5)

Viimeisin päivitys: 21.11.2017

Top