EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 10.6.2016

COM(2016) 383 final

2016/0180(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen kumoamisesta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

1)vahvistamaan yhteys tutkintojärjestelmänsä ja -tasonsa sekä kahdeksan EQF-tason välillä vuoteen 2010 mennessä;

2)mainitsemaan uusissa tutkintotodistuksissa ja muissa todistuksissa sekä niiden liitteissä vastaavat EQF-tasot vuoteen 2012 mennessä.

EQF:n kokonaisvaltaisesta luonteesta huolimatta jotkin maat eivät ole viitanneet EQF-tasoihin kaikissa tutkintojärjestelmänsä osissa.

Eräissä maissa on keskitytty pelkästään viittauksiin ammatillisen koulutuksen alalla, kun taas jotkin muut maat ovat jättäneet viittausten ulkopuolelle yleissivistävän koulutusjärjestelmän. Tilanne on vielä hajanaisempi, kun otetaan huomioon yksityisen sektorin, epävirallisen oppimisen ja kansainväliset tutkinnot, jotka toisissa maissa kuuluvat kansallisten tutkintojen viitekehysten piiriin ja toisissa eivät. Voimassa oleva suositus ei sisällä keinoja, joilla voitaisiin taata, että kaikentyyppiset (myös yksityisen sektorin) tutkinnot ovat osa kansallisia tutkintojen viitekehyksiä. Lisäksi tutkintojärjestelmät ja viitekehykset muuttuvat ajan mittaan, eikä tässä suosituksessa kehoteta jäsenvaltioita pitämään kansallisissa tutkintojen viitekehyksissä olevia viittauksia EQF-tasoihin ajan tasalla.

Samankaltaisten tutkintojen sisältöjen kuvauksissa on huomattavia maakohtaisia eroja.

Tutkintojen ja niiden oppimistulosten kuvaamista varten ei ole olemassa yhteistä eurooppalaista mallia, mikä vaikeuttaa niiden vertailukelpoisuutta. Lisäksi tutkinnon sisällöstä on usein vaikea löytää tietoa, koska sisältöä ei yleensä ole järjestelmällisesti sisällytetty tutkintotietokantoihin ja -rekistereihin, eikä se ole saatavilla Euroopan tasolla. Komissio ja jäsenvaltiot ovat sopineet teknisellä tasolla antavansa joukon vähimmäistietoja. Tämä koskee paitsi tietoja tutkintojen oppimistuloksista myös tietoja laadunvarmistuksesta ja mahdollisista opintosuorituksista.

Termillä ”pätevyys” tarkoitetaan itsenäisyyttä ja vastuuta.

Termillä ”pätevyys”, jota käytetään vuoden 2008 EQF-suosituksen liitteessä II olevien EQF-kuvausten 3. sarakkeessa 2 , tarkoitetaan ainoastaan itsenäisyyttä ja vastuuta. Tämä ei ole linjassa sen kokonaisvaltaisen määritelmän kanssa, jota Euroopan koulutuspolitiikan alalla käytetään laajalti – vuoden 2008 EQF-suosituksen liitteessä I pätevyydellä tarkoitetaan ”todistettua kykyä käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja/tai menetelmällisiä valmiuksia työ- tai opintotilanteissa ja ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen”.

Luottamuksen lujittaminen niiden tutkintojen laatuun ja tasoon, joissa viitataan EQF:ään

Tämä on olennaisen tärkeä tekijä tuettaessa oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta eri toimialojen sisällä ja välillä sekä maasta toiseen. Nykyisissä yhteisissä laadunvarmistusperiaatteissa ei kuitenkaan viitata nimenomaisesti tutkintoihin, joissa viitataan EQF:ään, vaan pelkästään laadunvarmistukseen yleensä. Lisäksi vaikka EQF on luonteeltaan kokonaisvaltainen, EQF:n yhteydessä noudatettavissa laadunvarmistusperiaatteissa (vuoden 2008 EQF-suosituksen liite III) viitataan ainoastaan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Niitä ei näin ollen sovelleta

–yleissivistävästä koulutuksesta hankittuihin tutkintoihin,

–epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validoinnin kautta hankittuihin tutkintoihin,

–kansainvälisiin (toimialakohtaisiin tai muihin) tutkintoihin.

Tämä nakertaa jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta kaikkien tutkintojen suhteen.

Käytössä ei ole yhteisiä järjestelyjä opintosuoritusten siirtämiseksi ja kerryttämiseksi EQF:ään liittyvien tutkintojen yhteydessä

Vaikka EQF:llä pyritään edistämään joustavia oppimispolkuja ja kohdistamaan huomio oppimistuloksiin tutkinnon hankintatavasta (olipa se virallinen koulutus tai epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointi) riippumatta, käytössä ei kuitenkaan ole yhteisiä järjestelyjä opintosuoritusten siirtämiseksi ja kerryttämiseksi EQF:ään liittyvien tutkintojen yhteydessä. Tämä vaikeuttaa vaihtamista yhdestä oppimistilanteesta toiseen sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä. Siirtymiset ovat kuitenkin olennaisen tärkeitä henkilöille, joilla ne ovat tavanomainen osa oppimista ja työuraa.

Kansainvälisten yritysten tai toimialajärjestöjen kehittämiin standardeihin perustuvien kansainvälisten (toimiala)tutkintojen määrä on kasvussa

Tuotteiden ja palvelujen arvoketjut ovat entistä kansainvälisempiä, mikä on johtanut kasvuun sellaisten kansainvälisten (toimiala)tutkintojen, teollisuusperustaisten kurssien ja sertifiointien alalla, jotka perustuvat kansainvälisten yritysten tai toimialajärjestöjen kehittämiin standardeihin. Näitä ovat esimerkiksi tieto- ja viestintätekninen kompetenssijärjestelmä sekä pankki- ja hitsausalan omat järjestelmät.

Voimassa olevassa suosituksessa todetaan, että kansainvälisten toimialajärjestöjen olisi kyettävä vahvistamaan yhteys tutkintojärjestelmänsä ja yhteisen eurooppalaisen viitekohdan välillä ja osoittamaan tällä tavoin kansainvälisten toimialatutkintojen yhteys kansallisiin tutkintojärjestelmiin. Suosituksessa ei kuitenkaan todeta nimenomaisesti, miten tällainen suora yhteys EQF:ään olisi toteutettava. Koska yhteistä menettelyä ei ole, muutamat jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet joitakin kansainvälisiä (toimiala)tutkintoja kansalliseen tutkintojen viitekehykseen. Tämän seurauksena samaan tutkintoon olisi sovellettava kansallisia menettelyjä, mikä lisää huomattavasti riskiä maiden välisistä epäjohdonmukaisuuksista. Vaarana on erityisesti se, että samassa tutkinnossa viitataan eri EQF-tasoihin. Lisäksi tästä aiheutuisi suuri hallinnollinen taakka kansainvälisille (toimiala)järjestöille, koska niiden olisi myös noudatettava kaikkia kansallisia laadunvarmistusmenettelyjä ja -vaatimuksia.

EQF-tasoihin perustuvat yhteiset koulutuspuitteet

Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa direktiivissä (2005/36/EY) säädetään, että komissio voi antaa delegoituja säädöksiä yhteisistä koulutuspuitteista, jotka koskevat kansallisella tasolla säänneltyjä ammatteja, jotta voidaan asettaa vähimmäisvaatimukset EQF-tasoihin perustuville oppimistuloksille. Tutkinnot, jotka ovat yhteisten koulutuspuitteiden mukaiset, tunnustetaan ilman eri toimenpiteitä kaikkialla EU:ssa. Tämä säännös on uusi, eikä yhteisiä koulutuspuitteita ole vielä luotu. Direktiivissä ei vahvisteta, miten EQF-tasot osoitetaan yhteisessä koulutuskehyksessä.

EQF:n ja kansallisten tutkintojen viitekehysten välinen yhteys kolmansissa maissa

EQF on innostanut kehittämään kansallisia tutkintojen viitekehyksiä ja metatason viitekehyksiä EU:n ulkopuolella. Useat kolmannet maat ovat ilmaisseet olevansa kiinnostuneita tekemään viittauksia tai mukauttamaan järjestelmiään EQF:ään, jotta niiden tutkinnot olisivat vertailukelpoisia EU:ssa myönnettyjen tutkintojen kanssa. Vaikka oppija- ja työntekijävirrat kasvavat EU:n sisällä ja kolmansiin maihin päin, EQF-suosituksessa ei ole mainintaa EQF:n virallisesta mukauttamisesta kolmansien maiden järjestelmiin. Käytännössä tämä estää kolmansissa maissa myönnettyjen tutkintojen muodollisen vertailun EU:ssa myönnettyjen tutkintojen kanssa.

Koska EU:ssa myönnettyjä tutkintoja ei voida vertailla kolmansissa maissa myönnettyjen tutkintojen kanssa, luottamus kolmansissa maissa myönnettyihin tutkintoihin heikkenee ja niiden tunnustaminen vaikeutuu. Tämä asettaa maahanmuuttajat (myös pakolaiset) työmarkkinoilla kantaväestöä epäedullisempaan asemaan ja rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan kehittää ammattitaitoaan ja edetä urallaan. Tämä koskee sekä EU:n alueelle tulevia henkilöitä, joilla on kolmannessa maassa hankittu tutkinto, että kolmanteen maahan lähteviä henkilöitä, joilla on EU:n alueella hankittu tutkinto. Jos asiaa tarkastellaan oppilaitostasolla, EU:n ja kolmansien valtioiden, kuten Marokon, Ukrainan, Georgian ja Moldovan kanssa tehdyt assosiaatiosopimukset sisältävät määräyksiä yhteistyöstä EQF:n yhteydessä tehtävien viittausten alalla. Käyttöön ei kuitenkaan ole otettu hallinnointimekanismeja näiden määräysten täytäntöönpanon varmistamiseksi.

EQF:n hallinnointi

Vuoden 2008 EQF-suosituksen hyväksymisen jälkeen komissio on perustanut epävirallisen asiantuntijaryhmän (EQF:ää käsittelevä neuvoa-antava ryhmä) yleisen johdonmukaisuuden parantamiseksi ja avoimuuden edistämiseksi prosessissa, jossa tutkintojärjestelmissä viitataan EQF:ään. Vuoden 2008 EQF-suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan perustamaan EQF:n yhteydessä kansallisia koordinointipisteitä, jotka tukevat ja ohjaavat kansallisten tutkintojärjestelmien ja EQF:n välistä avointa viittausprosessia.

EQF:ää käsittelevä neuvoa-antava ryhmä on edistänyt tehokkaasti tietojenvaihtoa ja verkostoitumista eri maiden välillä sekä vahvistanut viittausprosessia laatimalla viittausperusteet. Se, ettei taitoihin ja tutkintoihin liittyviä EU:n tason hallinnointirakenteita koordinoida kokonaisuutena, estää lisätehokkuusetujen ja -synergioiden syntymisen EQF:n ja muiden avoimuutta edistävien välineiden välillä sekä EU:n että kansallisella tasolla (kuten Europass-järjestelmä ja ESCO).

–vahvistetaan nykyistä prosessia, jossa kansallisissa tutkintojärjestelmissä ja -tasoissa viitataan EQF:ään;

–parannetaan tutkintojen avoimuutta, vertailukelpoisuutta ja ymmärtämistä;

–varmistetaan, että EQF:n täytäntöönpanoa johdonmukaistetaan eri maissa;

–parannetaan tiedottamista ja viestintää EQF:stä;

–tuetaan joustavia oppimispolkuja ja saumatonta siirtymistä koulutusjärjestelmien sisällä ja välillä sekä koulutuksen ja työelämän välillä;

–myöhemmässä vaiheessa parannetaan kolmansissa maissa myönnettyjen tutkintojen avoimuutta ja ymmärrettävyyttä sekä niiden vertailtavuutta EU:ssa myönnettyjen tutkintojen kanssa.

–varmistetaan EQF:n tehokkaampi hallinnointi sekä EU:n että kansallisella tasolla.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

–neuvoston suositus, jossa jäsenvaltioita pyydetään ottamaan käyttöön taitotakuu 3 . Taitotakuu on tarkoitettu aikuisille, jotka peruskoulutuksen jälkeen eivät ole suorittaneet toisen asteen tutkintoa tai vastaavaa tutkintoa (EQF-taso 4). Taitotakuun ansiosta he voivat päästä taitojen parantamisen väylille, jotka antavat heille mahdollisuuden hankkia vähimmäistason luku- kirjoitustaidon, laskutaidon ja digitaaliset taidot ja/tai tätä laajemmin erilaisia taitoja, jotka johtavat EQF-tasoa 4 vastaavaan koulutustasoon.

–yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2241/2004/EY, jolla helpotetaan kansalaisten mahdollisuutta esittää tiedot taidoistaan ja tutkinnoistaan 4 ;

–vuoteen 2020 ulottuvat eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet, jotka on vahvistettu yhteisessä vuoden 2015 raportissa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta 5 . Raportissa kehotetaan kehittämään EQF:ää edelleen, jotta voidaan lisätä tutkintojen avoimuutta ja vertailtavuutta;

–epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annettu neuvoston suositus 6 , jossa jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan käyttöön järjestelyitä kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin kytkeytyvän epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validoimiseksi. Nämä järjestelyt, joiden on oltava linjassa EQF:n kanssa, olisi otettava käyttöön viimeistään vuonna 2018. Suosituksen mukaan tutkinto olisi voitava hankkia kokonaan tai osittain sellaisten oppimistulosten perusteella, jotka on hankittu virallisten koulutusjärjestelmien ulkopuolella ja validoitu asianmukaisesti;

–monikielinen eurooppalainen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokittelu (ESCO). Sekä ESCOssa että EQF:ssä käytetään samaa mallia tutkintotietojen julkaisemiseen sähköisesti (ks. ehdotuksen liite VI);

–eurooppalaisen korkeakoulutusalueen yhteydessä kehitetyt eurooppalaiset korkea-asteen koulutuksen laadunvarmistusstandardit ja -ohjeet 7 sekä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) perustamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 8 ;

–riippumaton Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri 9 , joka on kehitetty eurooppalaisen korkeakoulutusalueen yhteydessä. Rekisteri on tarkoitettu sellaisten laadunvarmistuselinten käyttöön, jotka täyttävät eurooppalaiset korkea-asteen koulutuksen laadunvarmistusstandardit ja -ohjeet olennaisilta osin;

–eurooppalaisen korkeakoulutusalueen yhteydessä kehitetty eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä (ECTS) 10 ja eurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECVET), joka perustettiin 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksella 11 ;

–korkeakouluopetukseen liittyvä Bolognan prosessi: eurooppalaisen korkeakoulutusalueen 48 Euroopan maasta 38 osallistuu EQF:ään. Ehdotus on yhteensopiva eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen kanssa. EQF-tasojen 5–8 kuvaukset ovat yhteensopivia niin sanottujen Dublin-kuvausten kanssa, jotka kattavat eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen kolme opintosykliä, mukaan lukien lyhyt sykli (joka liittyy tai sisältyy ensimmäiseen sykliin). Nykyinen viittauskäytäntö osoittaa, että suurin osa maista on toteuttanut viittaamisen EQF:ään ja omakohtaisen sertifioinnin eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen mukaisesti yhdessä ainoassa prosessissa;

–Euroopan neuvoston yleissopimus korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella (Lissabonin yleissopimus) ja suositus tutkintojen viitekehysten käytöstä ulkomaisten tutkintojen tunnustamisessa (Recommendation on the use of qualifications frameworks in the recognition of foreign qualifications), jossa viitataan nimenomaisesti EQF:ään akateemisten tutkintojen tunnustamisen välineenä;

–työllisyysstrategiat ja -aloitteet, kuten Eures-asetus sekä nuorisotakuuta ja pitkäaikaistyöttömyyttä koskevat neuvoston suositukset;

–ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY 12 , jota on muutettu 20 päivänä marraskuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2013/55/EU 13 . Mainitun direktiivin mukaan komissio voi luoda yhteisiä koulutuspuitteita, jotta voidaan asettaa yhteiset vähimmäisoppimistulokset, joita tarvitaan tietyn ammatin harjoittamiseksi. Yhteisten koulutuspuitteiden on määrä perustua EQF-tasoihin.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

edistämään tutkintotodistusten ja opintojaksojen tunnustamista akateemisessa maailmassa sekä

kehittämään tietojen- ja kokemustenvaihtoa jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmille yhteisissä kysymyksissä.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

•Sääntelytavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

–olisi edistettävä avointa ja johdonmukaista viittaamista EQF:ään, koska tutkintojärjestelmät ovat erilaisia;

–olisi vahvistettava oppimistuloksiin perustuvien tutkintojen viitekehysten asemaa ja vaikutuksia kansallisella ja Euroopan tasolla;

–pätevyyden kuvauksen selkeyttäminen voi lisätä viittausprosessin johdonmukaisuutta:

–olisi parannettava viestintää EQF:stä, jotta voidaan tavoittaa paremmin oppijat, työntekijät ja muut sidosryhmät;

–olisi lujitettava tutkintojen viitekehysten ja laadunvarmistusjärjestelmien välisiä yhteyksiä;

•Sidosryhmien kuuleminen

–kokoukset;

–vastaus tausta-asiakirjaan, jossa täsmennettiin käsiteltävät aihealueet ja mahdolliset etenemiskeinot EQF:n tarkistamiseksi;

–uutta osaamisohjelmaa koskevan yleisen tausta-asiakirjan osa.

–yhteinen oppimistulosten malli, jossa otetaan huomioon kansallisten lähestymistapojen erot;

–mukaan lukien yhteiset laadunvarmistusperiaatteet, jotka koskevat kaikkia niiden tutkintojen tyyppejä ja -tasoja, joissa viitataan EQF:ään;

–yhteiset periaatteet opintosuoritusjärjestelmille, jotka kytkeytyvät EQF:ään;

–tarve ajantasaistaa suositusta vastaamaan nykyistä asiantilaa ja tarkistaa suositusta sen selkeyttämiseksi.

•Vaikutustenarviointi

–Parannetaan viittausten laatua ja johdonmukaisuutta: EQF:ää voitaisiin vahvistaa pyytämällä jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että viittaaminen toteutetaan johdonmukaisella tavalla sekä järjestelmän että tutkintojen tasolla ja että viittausperusteet tunnustetaan nimenomaisesti. Näin voitaisiin selventää, ettei viittausprosessi ole yksittäinen tapahtuma yksittäisine määräaikoineen (vuoden 2008 EQF-suosituksessa vuosi 2010) vaan jatkuva tapahtuma, jonka yhteydessä jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkaistut viittaustiedot ovat ajantasaisia ja että niissä otetaan huomioon kansalliset kehityssuuntaukset.

–EQF-kuvausten kolmannen sarakkeen otsikossa (ks. vuoden 2008 EQF-suosituksen liite II) mainittu termi ”pätevyys” muutetaan termiksi ”vastuu/itsenäisyys”, koska sitä ei käytetä johdonmukaisesti vuoden 2008 EQF-suosituksessa. Tämän käsitteellisen epäjohdonmukaisuuden korjaaminen vahvistaa oppimistuloksia koskevaa lähestymistapaa, jota EQF:llä edistetään.

–Parannetaan tiedottamista ja viestintää EQF:stä: Jäsenvaltioita pyydetään julkaisemaan viittausprosessin tulokset ja tietoa tutkinnoista kansallisella ja Euroopan tasolla. Kustakin tutkinnosta julkaistavat perustiedot kerätään käyttäen yhteistä mallia. Tarkoituksena on myös kehittää kuvallinen tapa ilmaista EQF-tasot tutkintotodistuksissa ja muissa todistuksissa.

–EQF-suosituksessa vahvistetaan yhteiset laadunvarmistusperiaatteet tutkinnoille, joissa viitataan EQF:ään. Jäsenvaltioiden vastuuta kansallisiin tutkintoihin sovellettavista laadunvarmistusjärjestelyistä 20 kunnioitetaan kaikilta osin tässä prosessissa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

–EQF:ään liittyviä opintosuoritusjärjestelmiä koskevilla periaatteilla pyritään parantamaan opintosuoritusten ja tutkintojen välisiä yhteyksiä. Tämä puolestaan parantaisi tutkintoihin sisältyvien oppimistulosten (tai niiden osatekijöiden) siirrettävyyttä eri oppimistilanteiden välillä, mukaan lukien epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kautta hankitut oppimistulokset.

–jäsennetty vuoropuhelu niiden EU:n naapurimaiden kanssa, joilla on assosiaatiosopimus EU:n kanssa, jotta voidaan mahdollisesti tehdä viittauksia EQF:ään niiden kansallisissa tutkintojen viitekehyksissä;

–EQF:n yhdenmukaistaminen kehittyneiden kansallisten tutkintojen viitekehysten kanssa, mukaan lukien tasokohtaiset vertailut;

–EQF:n yhdenmukaistaminen kehittyneiden alueellisten tutkintojen viitekehysten kanssa eri puolilla maailmaa, mukaan lukien tasokohtaiset vertailut;

–EU:n tuki (esimerkiksi kehitysavun muodossa) tietyille maille kansallisten tutkintojen viitekehysten kehittämistä varten.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

–jäsenvaltiot käyttävät EQF:ää välineenä, jonka avulla voidaan vertailla kansallisten tutkintojärjestelmien tutkintotasoja;

–jäsenvaltiot kuvailevat vastaavuudet kansallisten tutkintojärjestelmiensä ja EQF:n välillä selkeällä tavalla ja noudattavat oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa;

–jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikissa toimivaltaisten viranomaisten myöntämissä uusissa tutkintotodistuksissa, muissa todistuksissa ja niiden liitteissä on selkeä maininta vastaavasta EQF-tasosta, jotta yksittäiset henkilöt ja työnantajat ymmärtävät tutkintojen avoimuuden parantamisesta saatavan konkreettisen hyödyn.

–jäsenvaltiot päivittävät viittauksia säännöllisesti. Tällä tavoin kansallisten tutkintotasojen ja EQF-tasojen välinen vertailu säilyy merkityksellisenä ja linjassa kansallisten tutkintojärjestelmien kanssa;

–jäsenvaltiot soveltavat viittausmenetelmiä sen varmistamiseksi, että EQF pannaan yhdenmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa;

–termi ”pätevyys” (ks. EQF-kuvaukset liitteessä II) korvataan oppimistulostyyppinä termillä ”itsenäisyys/vastuu”, joka vastaa paremmin oppimistulosten kuvauksia;

–Kansallisia tutkintojen viitekehyksiä koskevat EQF-viittausperusteet, joita EQF:ää käsittelevä neuvoa-antavan ryhmä on kehittänyt vuodesta 2008, on sisällytetty suositukseen liitteeksi III;

–suosituksessa esitetään tarkistettu liite laadunvarmistusperiaatteista, joita sovelletaan tutkintoihin, joissa viitataan EQF:ään (liite IV). Kyseisissä periaatteissa noudatetaan kaikilta osin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden vastuuta kansallisista laadunvarmistusjärjestelyistä, joita sovelletaan kansallisiin tutkintoihin. Kyseiset yhteiset periaatteet ovat yhteensopivat eurooppalaisten korkea-asteen koulutuksen laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden (ESG) sekä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) kanssa. Yleissivistävää koulutusta koskevista EU:n tason laadunvarmistusperiaatteista keskustellaan parhaillaan ET 2020 -puitteiden yhteydessä.

–otetaan käyttöön EQF:ään liittyviä opintosuoritusjärjestelmiä koskevat periaatteet (liite V);

–ehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita asettamaan toteutetun viittausprosessin tulokset yleisesti saataville. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tiedot tutkinnoista ja niiden oppimistuloksista ovat yleisesti saatavilla ja julkaistaan. Tästä syystä ehdotetaan, että suositukseen sisällytetään liite VI, jossa mainitaan tutkintojen kuvauksia koskevan yhteisen mallin tiedot;

–ehdotuksessa pyydetään komissiota tarkastelemaan yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa mahdollisuutta kehittää korkea-asteen koulutuksen ulkopuolella eurooppalainen rekisteri elimistä, jotka valvovat tutkintojen laadunvarmistusjärjestelmiä. Tällainen rekisteri olisi verrattavissa edellä mainittuun Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteriin;

–ehdotuksessa pyydetään komissiota kehittämään vakiomenetelmä, jolla voidaan viestiä kuvallisesti EQF:stä. Näin voitaisiin saavuttaa paremmin oppijat, työntekijät ja muut sidosryhmät;

–tarkistettu suositus muodostaa perustan suhteille kolmansien maiden kansallisten ja alueellisten tutkintojen viitekehysten sekä EQF:n välillä, vaikka kyseiset suhteet eivät olekaan täytäntöönpanon ensisijainen prioriteetti. Tällaisten suhteiden olisi aina oltava kansainvälisten sopimusten mukaisia;

–komissio aikoo perustaa asiantuntijaryhmän, joka toimii tarvittavana yhteistyöfoorumina komission, jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien välillä tämän suosituksen täytäntöönpanon ja seurannan varmistamiseksi. Tässä yhteydessä otetaan huomioon tehtävät, joita EQF:ää käsittelevä neuvoa-antava ryhmä toteuttanut vuodesta 2008;

–ehdotuksessa pyydetään jäsenvaltioita lujittamaan EQF:n kansallisen täytäntöönpanon koordinointia;

2016/0180 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 ja 166 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Tutkinnot palvelevat monenlaisia tarkoituksia. Työnantajille ne viestittävät, mitä tutkintojen haltijoiden odotetaan tietävän ja pystyvän tekemään, eli antavat tietoa niin sanotuista oppimistuloksista. Tutkinnot voivat olla edellytys tiettyjen säänneltyjen ammattien harjoittamiselle. Koulutusalan viranomaisia ja koulutuksen tarjoajia ne auttavat määrittämään hankitun oppimistason ja -sisällön. Tutkinnon haltijoille itselleen tutkinto on osoitus henkilökohtaisesta saavutuksesta. Näin ollen tutkinnot ovat tärkeitä työllistettävyyden parantamisen, liikkuvuuden helpottamisen ja kouluttautumisen jatkamisen kannalta.

(2)Tutkinnot ovat toimivaltaisen elimen suorittaman arviointi- ja validointiprosessin virallinen tuotos. Ne annetaan yleensä tutkintotodistusten tai muiden todistusten kaltaisten tunnustettujen asiakirjojen muodossa. Tutkinnoissa vahvistetaan tiettyjen vaatimusten mukaisten oppimistulosten saavuttaminen. Oppimistulokset voidaan hankkia useiden eri väylien kautta virallisen koulutuksen taikka epävirallisen oppimisen tai arkioppimisen ympäristössä. Oppimistuloksista olisi voitava saada avoimia tietoja helposti.

(3)Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksella 23 , jäljempänä ’vuoden 2008 EQF-suositus’, luotiin yhteinen viitekehys, joka koostuu kahdeksasta tutkintotasosta, jotka ilmaistaan oppimistuloksina alimmalta osaamistasolta ylimpään. Näiden avulla määritetään eri tutkintojärjestelmien ja niiden tasojen väliset vastaavuudet. Eurooppalaisella tutkintojen viitekehyksellä elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF) pyritään parantamaan tutkintojen avoimuutta, vertailtavuutta ja siirrettävyyttä.

(4)Suosituksen yleisenä tavoitteena on edistää koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista sekä parantaa työvoiman ja oppijoiden työllistettävyyttä, liikkuvuutta ja integroitumista yhteiskuntaan. Suosituksella pyritään myös liittämään paremmin yhteen virallinen koulutus, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen sekä edistämään kokemuksen kautta hankittujen oppimistulosten validoimista.

(5)Jäsenvaltiot ovat kehittäneet oppimistuloksiin perustuvia kansallisia tutkintojen viitekehyksiä ja kytkeneet ne EQF:ään niin sanotun viittausprosessin avulla. EQF-tasot ja oppimistulosten kuvaukset ovat osaltaan parantaneet tutkintojen avoimuutta ja vertailtavuutta koko järjestelmässä. Ne ovat myös edistäneet yleisesti painopisteen siirtymistä koulutusalalla kohti oppimistuloksia perustuvaa lähestymistapaa.

(6)Tutkinnot, jotka annetaan asiakirjoina, joissa viitataan asiaankuuluvaan ja sovellettavaan EQF-tasoon ja kuvataan saavutetut oppimistulokset, ovat läpinäkyvämpiä ja vertailukelpoisempia.

(7)Jotta EQF saisi taakseen laajan kannatuksen, sen täytäntöönpanossa unionin ja kansallisella tasolla olisi oltava mukana suuri joukko sidosryhmiä. Tärkeimmät sidosryhmät ovat seuraavat: koulutuksen tarjoajat (sekä virallisen koulutuksen että epävirallisen oppimisen alalla), tutkintoja myöntävät viranomaiset, työnantajat, ammattiliitot, teollisuus- ja kauppa- ja käsityöläiskamarit, akateemisten tutkintojen ja ammattipätevyyden tunnustamiseen osallistuvat elimet, työvoimapalvelut sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta vastaavat yksiköt.

(8)Komissio toteaa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen arvioinnista 19 päivänä joulukuuta 2013 antamassaan kertomuksessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 24 , että EQF on laajalti hyväksytty vertailukohta kehitettäessä tutkintojen viitekehyksiä, sovellettaessa oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa ja parannettaessa taitojen ja pätevyyden avoimuutta ja tunnustamista. Komissio korostaa kyseissä kertomuksessa, että unionin olisi tarjottava oppijoille ja työvoimalle mahdollisuus tuoda taitojaan paremmin esiin
riippumatta siitä, missä oppimisympäristössä ne on hankittu.

(9)Taitojen ja tutkintojen avoimuus ja tunnustaminen kuuluvat uusiin painopisteisiin, jotka on vahvistettu vuonna 2015 hyväksytyissä eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa (ET 2020) 25 . ET 2020 -raportissa korostetaan, että EQF:ää olisi kehitettävä edelleen tutkintojen avoimuuden ja vertailtavuuden lisäämiseksi. Mitä tulee vasta saapuneisiin maahanmuuttajiin, käytettävissä olevilla avoimuusvälineillä voitaisiin myös osaltaan parantaa ulkomaisten tutkintojen ymmärtämistä EU:ssa ja päinvastoin.

(10)Kun luottamus tutkintoihin sekä tutkintojen ymmärtäminen ja vertailtavuus paranevat, EQF:llä ja kansallisilla tutkintojen viitekehyksillä, joissa viitataan EQF:ään, voidaan tukea voimassa olevia tunnustamiskäytäntöjä. Tämä helpottaa oppimis- ja työskentelytarkoituksissa tehtävää tunnustamista.

(11)Kansalliset tutkintojen viitekehykset ja tutkintojärjestelmät muuttuvat ajan mittaan, mistä syystä niissä tehtäviä viittauksia EQF:ään olisi päivitettävä säännöllisesti.

(12)Jotta voidaan tukea oppijoiden ja työvoiman liikkuvuutta eri toimialojen sisällä ja välillä sekä maasta toiseen, on olennaisen tärkeää voida luottaa niiden tutkintojen laatuun ja tasoon, joissa viitataan EQF:ään. Vuoden 2008 EQF-suositus sisältää yhteiset laadunvarmistusperiaatteet korkea-asteen koulutusta ja ammatillista koulutusta varten. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kyseisissä periaatteissa on otettava kaikilta osin huomioon jäsenvaltioiden vastuu kansallisiin tutkintoihin sovellettavista laadunvarmistusjärjestelyistä. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusstandardit ja -ohjeet 26 sekä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys 27 muodostavat perustan kyseisille yhteisille periaatteille 28 .

(13)Opintosuoritusjärjestelmät auttavat oppijoita edistymään, sillä ne helpottavat siirtymistä koulutustasolta, koulutustyypistä ja maasta toiseen. Ne helpottavat myös niiden oppimistulosten suunnittelua, toteuttamista ja arviointia, joihin tutkinnot tai niiden osat perustuvat. Opintosuoritusjärjestelmien avulla oppijat voivat yhdistellä erilaisia oppimistuloksia, jotka on hankittu erilaisissa oppimisympäristöissä, myös digitaalisen oppimisen, epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen ympäristössä.

(14)Useimmat käytössä olevista opintosuoritusjärjestelmistä sekä kansallisella että Euroopan tasolla kuuluvat tiettyyn institutionaaliseen oppimisympäristöön, kuten korkea-asteen koulutuksen tai ammatillisen koulutuksen ympäristöön. Euroopan tasolla on kehitetty eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä 29 eurooppalaista korkeakoulutusaluetta varten. Ammatillisen koulutuksen alalla on otettu käyttöön eurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä 30 Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman suosituksen myötä. Koulutusjärjestelmistä on tehtävä läpinäkyvämpiä ja oppimispoluista joustavampia. Tästä syystä on tarpeen hyödyntää aikaisempaa enemmän tutkintojen viitekehysten ja opintosuoritusjärjestelmien välisiä synergioita sekä parantaa eri opintosuoritusjärjestelmien yhteentoimivuutta.

(15)Laillista muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskevan EU:n säännöstön mukaan maahanmuuttajia ja vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti tutkintojen tunnustamisen alalla (lisäksi kansainvälistä suojelua saavat henkilöt kuuluvat helpottavien toimenpiteiden piiriin 31 ). Monet niistä kolmansien maiden kansalaisista, joilla on korkea-asteen koulutus, ovat kuitenkin edelleen ylipäteviä tai alityöllistettyjä. Unionin ja kolmansien maiden välinen yhteistyö tutkintojen avoimuuden alalla voi edistää maahanmuuttajien integroitumista unionin työmarkkinoille. Koska muuttovirrat unioniin ja unionista pois ovat kasvussa, on tarpeen parantaa unionin ulkopuolella myönnettyjen tutkintojen ymmärtämistä. Lisäksi yhä useammat maat haluavat kytkeä kansallisen tutkintojen viitekehyksensä tiiviimmin yhteen EQF:n kanssa.

(16)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 32 49 a artiklassa säädetään, että komission antaman delegoidun säädöksen välityksellä voidaan perustaa yhteisiä koulutuspuitteita säänneltyjä ammatteja varten yhteisen tieto-, taito- ja pätevyyskokonaisuuden muodossa. Kyseisen artiklan mukaan yhteiset koulutuspuitteet ”perustuvat eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen”. Laatiessaan tällaisia delegoituja säädöksiä komission olisi varmistettava, että hyödynnetään EQF:n täytäntöönpanosta saatua asiantuntemusta. EQF-tasoihin viittaaminen tutkinnoissa ei saisi vaikuttaa pääsyyn työmarkkinoille tapauksissa, joissa ammattipätevyys on tunnustettu direktiivin 2005/36/EY mukaisesti.

(17)Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksessä 33 annetaan kuvaukset korkea-asteen koulutuksen ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle opintosyklille. Kunkin opintosyklin kuvauksessa esitetään kyseisen syklin päättävään tutkintoon liittyvät saavutukset ja osaaminen. EQF on yhteensopiva eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen ja sen syklien kuvausten kanssa. EQF-tasot 5–8 vastaavat eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen ensimmäistä sykliä (mukaan lukien lyhyt sykli, joka liittyy tai sisältyy ensimmäiseen sykliin), toista sykliä ja kolmatta sykliä, kuten liitteessä II täsmennetään.

(18)Yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2004/2241/EY pyritään parantamaan mahdollisuuksia esittää tiedot omista taidoista ja tutkinnoista 34 .

(19)Monikielisellä eurooppalaisella taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokittelulla (ESCO) tuetaan koulutuksen ja työelämän välistä yhteyttä. ESCOon on tarkoitus sisällyttää tiedot tutkinnoista, joissa viitataan EQF:ään.

(20)Tiedot viittaamisesta EQF:ään tutkintojen viitekehyksissä ja tutkinnoista, joissa viitataan EQF:ään, olisi asetettava yleisesti ja helposti saataville, muun muassa Europass-järjestelmän kautta. Tämä tavoite voitaisiin saavuttaa helpommin käyttämällä yhteisiä tietorakenteita, malleja ja todentamismenetelmiä tutkintojen kuvaamisen yhteydessä. Tällä tavoin tutkinnoista julkaistuja tietoja olisi myös helpompi ymmärtää ja käyttää.

(21)Jotta EQF saisi näkyvyyttä ja saavuttaisi paremmin käyttäjäkuntansa, tutkintotodistusten ja muiden todistusten kaltaisissa uusissa asiakirjoissa, jossa viitataan EQF:ään, olisi oltava kuvallinen viittaus asiaankuuluvaan EQF-tasoon.

(22)EQF, kansalliset tutkintojen viitekehykset sekä nykyiset ja tulevat välineet osaamisen ja tutkintojen avoimuuden ja tunnustamisen tukemiseksi olisi pantava täytäntöön yhdenmukaisesti, toisiaan täydentävästi ja synergioita tuottavasti kansallisella ja unionin tasolla. Tämä koskee myös välineitä laadun varmistamiseksi ja opintosuoritusten kerryttämiseksi ja siirtämiseksi sekä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen yhteydessä kehitettyjä välineitä.

(23)Tällä suosituksella vakiinnutetaan EQF:n asema yhteisenä viitekehyksenä, joka koostuu kahdeksasta oppimistuloksina ilmaistusta tasosta ja jonka avulla voidaan määrittää vastaavuudet erilaisten tutkintojen viitekehysten, tutkintojärjestelmien ja niiden tasojen välillä.

(24)Komissio aikoo perustaa foorumin, jolla komissio, jäsenvaltiot ja asiaankuuluvat sidosryhmät voivat tehdä yhteistyötä tämän suosituksen täytäntöönpanemiseksi ja täytäntöönpanon seuraamiseksi. Tässä yhteydessä otetaan huomioon tehtävät, joita EQF:ää käsittelevä neuvoa-antava ryhmä on hoitanut vuodesta 2008.

(25)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava niiden tehtävien koordinointi, joita EQF:n kansalliset koordinointipisteet ovat hoitaneet vuodesta 2008,

SUOSITTAA, ETTÄ JÄSENVALTIOT:

1)käyttävät eurooppalaista tutkintojen viitekehystä välineenä, jonka avulla voidaan vertailla kaikentyyppisiä ja -tasoisia tutkintoja unionissa;

2)viittaavat kansallisissa tutkintojärjestelmissään ja tutkintojen viitekehyksissä EQF:ään, erityisesti viittaamalla tutkintotasoissaan liitteessä II esitettyihin EQF-tasoihin liitteessä III esitettyjen arviointiperusteiden mukaisesti;

3)päivittävät säännöllisesti, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein, kansallisen tutkintojen viitekehyksensä tasoissa olevia viittauksia liitteessä II oleviin EQF-tasoihin liitteessä III esitettyjen arviointiperusteiden mukaisesti;

4)varmistavat, että tutkinnot, joissa viitataan EQF:ään, ovat liitteessä IV esitettyjen yhteisten laadunvarmistusperiaatteiden mukaisia, rajoittamatta kansallisiin tutkintoihin sovellettavia kansallisia laadunvarmistusperiaatteita;

5)varmistavat, että kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin ja tutkintojärjestelmiin liittyvät opintosuoritusjärjestelmät ovat liitteessä V esitettyjen opintosuoritusjärjestelmiä koskevien yhteisten periaatteiden mukaisia, rajoittamatta kansallisia päätöksiä opintosuoritusjärjestelmien käyttämisestä;

6)toteuttavat toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikissa toimivaltaisen viranomaisen myöntämissä uusissa tutkintotodistuksissa, muissa todistuksissa ja niiden liitteissä on selkeä viittaus asiaankuuluvaan EQF-tasoon;

7)asettavat viittausprosessin tulokset yleisesti saataville kansallisella ja unionin tasolla sekä huolehtivat siitä, että tiedot tutkinnoista ja niiden oppimistuloksista ovat kaikkien saatavilla ja julkaistaan liitteessä VI esitetyn yhteisen mallin mukaisesti;

8)kannustavat työmarkkinaosapuolia, julkisia työvoimapalveluita, koulutuksen tarjoajia ja viranomaisia käyttämään EQF:ää, jotta voidaan edistää tutkintojen vertailua ja niiden oppimistulosten avoimuutta;

9)lujittavat tämän suosituksen täytäntöönpanon koordinointia kansallisella tasolla ja ottavat samalla huomioon kokemukset, joita on saatu kansallisten elinten toteuttamista toimista osaamisen kehittämiseksi,

SUOSITTAA, ETTÄ KOMISSIO YHTEISTYÖSSÄ JÄSENVALTIOIDEN JA SIDOSRYHMIEN KANSSA

10)tukee EQF:n yhdenmukaista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa kehittämällä menetelmiä kansallisten tutkintojen luokittelemiseksi tasoihin;

11)kehittää menetelmiä oppimistulosten käyttämiseksi ja soveltamiseksi tutkinnoissa;

12)tarkastelee mahdollisuutta kehittää – korkea-asteen koulutuksen ulkopuolella – rekisteri tutkintojen laadunvarmistusjärjestelmiä valvovista elimistä;

13)kehittää vakiomuotoisen mallin oppimistulosten kuvaamista varten vertailutarkoituksissa;

14)kehittää yhtenäisen tavan viestiä EQF:stä, erityisesti EQF-tasojen esittämiseksi uusissa tutkintotodistuksissa, muissa todistuksissa ja niiden liitteissä;

15)tukee sellaisten arviointiperusteiden ja menettelyiden asteittaista kehittämistä ja soveltamista kansainvälisten sopimusten yhteydessä, joiden avulla kolmansien maiden kansallisia ja alueellisia tutkintojen viitekehyksiä voidaan vertailla EQF:ään;

16)järjestää vertaisarviointia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä;

17)varmistaa, että EQF:n kehittäminen on kaikilta osin linjassa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) kanssa;

18)varmistaa, että tämän suosituksen täytäntöönpanoa tuetaan Erasmus+-ohjelmasta,

SUOSITTAA, ETTÄ KOMISSIO

19)raportoi tarvittaessa tämän suosituksen antamisen jälkeen tapahtuneesta edistyksestä asianmukaisissa koulutus- ja työllisyyspolitiikan puitteissa;

20)yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja kuultuaan asiaankuuluvia sidosryhmiä arvioi tämän suosituksen perusteella toteutettuja toimia ja raportoi vuoteen 2022 mennessä neuvostolle saaduista kokemuksista ja tulevaisuuden kannalta merkittävistä seikoista, tarvittaessa myös tämän suosituksen mahdollisesta uudelleentarkastelusta ja tarkistamisesta.

Kumotaan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus.

Tehty Brysselissä

(1) EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1.

(2) EQF:n yhteydessä pätevyys kuvataan vastuuna ja itsenäisyytenä.

(3) Ehdotus neuvoston suositukseksi taitotakuun perustamisesta, COM(2016) 382.

(4) EUVL L 390, 21.12.2015, s. 6.

(5) EUVL C 417, 15.12.2015, s. 25.

(6) EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(7) http://www.enqa.eu/wp-content/uploads/2015/11/ESG_2015.pdf.

(8) EUVL C 155, 8.7.2009, s. 1.

(9) https://www.eqar.eu/.

(10) http://ec.europa.eu/education/library/publications/2015/ects-users-guide_en.pdf .

(11) EUVL C 155, 8.7.2009, s. 11.

(12) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.

(13) EUVL L 354, 28.12.2013, s. 132.

(14) COM(2016) 377, 7.6.2016, toimintasuunnitelma kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten.

(15) http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2009_2014/documents/cult/dv/esstudyeurqualifframewimplem/esstudyeurqualifframewimplemen.pdf .

(16) http://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/DG%20EAC%20-%20Evaluation%20EQF%20-%20Final%20Report%20-%20Final%20Version.pdf .

(17) Erityiset kuulemiset EQF-suosituksen tarkistamisesta pidettiin EQF:ää käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän kanssa 19. tammikuuta 2016 ja EU-tason työmarkkinaosapuolten kanssa 20. tammikuuta 2016. Lisätietoja kuulemisten tuloksista, ks. Commission Staff Working Document analytical underpinning of a New skills Agenda for Europe, SWD(2016) 195.

(18) http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/more_info/consultations/documents/skills-results_en.pdf .

(19) Commission Staff working Document Analytical underpinning for a New Skills Agenda for Europe, COM(2016) 195.

(20) Periaatteet ovat täysin yhteensopivat eurooppalaisten korkea-asteen koulutuksen laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden sekä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) kanssa. Yleissivistävää koulutusta koskevista EU:n tason laadunvarmistusperiaatteista keskustellaan parhaillaan ET 2020 -puitteiden yhteydessä.

(21) Tämä ei kuitenkaan vaikuttaisi kansallisiin menettelyihin tutkintojen sisällyttämiseksi kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin.

(22) SWD (2016) 195.

(23) EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1.

(24) COM(2013) 897.

(25) EUVL C 417, 15.12.2015, s. 25.

(26) http://www.enqa.eu/wp-content/uploads/2015/11/ESG_2015.pdf .

(27) EUVL C 155, 8.7.2009, s. 1.

(28) Yleissivistävää koulutusta koskevista EU:n tason laadunvarmistusperiaatteista keskustellaan parhaillaan eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden 2020 yhteydessä.

(29) http://ec.europa.eu/education/library/publications/2015/ects-users-guide_en.pdf .

(30) EUVL C 155, 8.7.2009, s. 11.

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle.

(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta, EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.

(33) http://www.ehea.info/Uploads/qualification/QF-EHEA-May2005.pdf .

(34) EUVL L 390, 21.12.2015, s. 6.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 10.6.2016

COM(2016) 383 final

LIITTEET

asiakirjaan

ehdotus neuvoston suositukseksi

eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen kumoamisesta

LIITE I

Määritelmät

Tässä suosituksessa tarkoitetaan

a)tutkinnolla arviointi- ja validointiprosessin virallista tulosta, joka saadaan, kun toimivaltainen elin vahvistaa tiettyjen vaatimusten mukaisten oppimistulosten saavuttamisen;

b)kansallisella tutkintojärjestelmällä kaikkia jäsenvaltion toimia, jotka liittyvät oppimisen tunnustamiseen, sekä muita mekanismeja, joilla koulutus kytketään työmarkkinoihin ja kansalaisyhteiskuntaan. Tämä kattaa laadunvarmistusta, arviointia ja tutkintojen myöntämistä koskevien institutionaalisten järjestelyjen ja prosessien kehittämisen ja toteuttamisen. Kansallinen tutkintojärjestelmä voi koostua useista alajärjestelmistä ja kattaa kansallisen tutkintojen viitekehyksen;

c)kansallisella tutkintojen viitekehyksellä välinettä, jolla tutkinnot luokitellaan tiettyjen arviointiperusteiden perusteella saavutetun oppimistason mukaan. Tavoitteena on integroida ja koordinoida kansallisia tutkintojen alajärjestelmiä sekä parantaa tutkintojen avoimuutta, suorittamismahdollisuuksia, oppijan edistymistä ja tutkintojen laatua suhteessa työmarkkinoihin ja kansalaisyhteiskuntaan;

d)kansainvälisellä tutkinnolla kansainvälisen elimen (tai sen akkreditoiman kansallisen elimen) myöntämää tutkintotodistusta, muuta todistusta, arvoa tai nimikettä, jota käytetään useammassa kuin yhdessä maassa ja joka kattaa oppimistulokset, jotka perustuvat kansainvälisen elimen, organisaation tai yrityksen kehittämiin vaatimuksiin;

e)kansainvälisellä toimialatutkinnolla kansainvälisen toimialajärjestön tai yrityksen kehittämää kansainvälistä tutkintoa, joka on tarkoituksenmukainen tietyllä talouden alalla;

f)oppimistuloksilla tietoja siitä, mitä oppija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään oppimisprosessin päätteeksi;

g)tiedoilla oppimalla tapahtuneen asioiden omaksumisen tulosta. Tiedot muodostuvat työ- tai opintoalaan liittyvien faktojen, periaatteiden, teorioiden ja käytäntöjen kokonaisuudesta. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä tiedot voivat olla teoria- ja/tai faktatietoja;

h)taidoilla kykyä soveltaa tietoja ja käyttää taitotietoa tehtävien suorittamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä taidot kuvataan kognitiivisina (loogisen, intuitiivisen ja luovan ajattelun käyttö) tai käytäntöön liittyvinä (kätevyys ja menetelmien, materiaalien ja työkalujen ja välineiden käyttö);

i)vastuulla/itsenäisyydellä eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä oppijan kykyä soveltaa tietoja ja taitoja itsenäisesti ja vastuullisesti;

j)epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validoinnilla prosessia, jossa toimivaltainen elin vahvistaa asiaankuuluvien vaatimusten mukaisten oppimistulosten saavuttamisen. Prosessissa on seuraavat neljä vaihetta: keskustelu kokemusten kartoittamiseksi, dokumentointi kokemusten tekemiseksi näkyviksi, kokemusten virallinen arviointi ja arviointitulosten sertifiointi, mikä voi johtaa koko tutkinnon tai sen osan myöntämiseen;

k)oppimistulosten virallisella tunnustamisella prosessia, jossa toimivaltainen viranomainen virallistaa saavutetut oppimistulokset opintojen jatkamisen tai työelämään siirtymisen tarkoituksessa i) myöntämällä tutkinnon (tutkintotodistuksen, muun todistuksen tai nimikkeen), ii) validoimalla epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tai iii) myöntämällä vastaavuuden, opintosuorituksen tai vapautuksen;

l)opintosuorituksella johdonmukaisesta oppimistulosten joukosta koostuvaa tutkinnon osaa, jonka toimivaltainen elin on arvioinut ja validoinut sovittujen vaatimusten mukaisesti. Toimivaltainen elin myöntää opintosuorituksen, kun ennalta määritellyt oppimistulokset on saavutettu asiaankuuluvien arviointien mukaan. Opintosuoritus voidaan ilmaista määrällisesti (esimerkiksi opintopisteenä) sen arvioidun työmäärän osoittamiseksi, joka tyypillisesti on suoritettava asiaankuuluvien oppimistulosten saavuttamiseksi;

m)opintosuoritusjärjestelmillä järjestelmiä opintosuoritusten tunnustamiseksi. Näihin järjestelmiin voi kuulua muun muassa seuraavaa: vastaavuudet, vapautukset, kerrytettävät ja siirrettävät yksiköt/moduulit, koulutuksen tarjoajien mahdollisuus yksilöllistää opintopolkuja sekä epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointi;

n)opintosuoritusten siirrolla yhdessä oppimisympäristössä hankittujen opintosuoritusten arviointia ja tunnustamista toisessa oppimisympäristössä.

LIITE II

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasojen kuvaukset

Yhteensopivuus eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen kanssa

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys sisältää kuvaukset kolmelle opintosyklille. Tästä sovittiin Bolognan prosessin yhteydessä korkea-asteen koulutuksesta vastaavien ministereiden kokouksessa Bergenissä toukokuussa 2005. Kussakin opintosyklin kuvauksessa esitetään yleisesti, mitä suoritus- ja osaamisodotuksia kyseisen opintosyklin päättävään tutkintoon tyypillisesti liittyy.

*    Lyhyen syklin kuvaus, joka on kehitetty Bolognan prosessiin liittyvässä yhteisessä laatualoitteessa (ja joka sisältyy tai liittyy ensimmäiseen sykliin), vastaa tason 5 oppimistuloksia EQF:ssä.

**    Ensimmäisen syklin kuvaus vastaa tason 6 oppimistuloksia EQF:ssä.

***    Toisen syklin kuvaus vastaa tason 7 oppimistuloksia EQF:ssä.

LIITE III

Kansallisissa tutkintojen viitekehyksissä ja järjestelmissä viittaaminen eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen – arviointiperusteet ja menettelyt

1.Toimivaltaiset viranomaiset määrittelevät selkeästi kaikkien viittausprosessiin osallistuvien asiaankuuluvien kansallisten elinten vastuualueet ja/tai lainmukaisen toimivallan ja julkaisevat ne.

2.Kansallisen tutkintojen viitekehyksen tai järjestelmän tutkintotasojen ja EQF-tasojen kuvausten välillä on selkeä konkreettinen yhteys.

3.Kansallinen tutkintojen viitekehykset tai järjestelmät ja niiden tutkinnot perustuvat oppimistulosten periaatteeseen ja tavoitteeseen ja liittyvät yhteen epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointijärjestelyjen sekä mahdollisesti myös opintosuoritusjärjestelmien kanssa.

4.Menettelyt, joilla tutkinnot sisällytetään osaksi kansallista tutkintojen viitekehystä tai joilla kuvataan tutkintojen sijoittumista kansallisessa tutkintojärjestelmässä, ovat avoimia.

5.Kansalliset koulutusalan laadunvarmistusjärjestelmät liittyvät kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin tai järjestelmiin ja ovat tämän suosituksen liitteessä IV täsmennettyjen laadunvarmistusperiaatteiden mukaiset.

6.Viittausprosessi kattaa asiaankuuluvilta laadunvarmistuksesta vastaavilta elimiltä saadun nimenomaisen hyväksynnän, joka osoittaa, että viittausraportti on asiaankuuluvien kansallisten laadunvarmistussääntöjen ja -käytäntöjen mukainen.

7.Viittausprosessiin otetaan mukaan kansainvälisiä asiantuntijoita, ja viittausraportit sisältävät viittausprosessia koskevia kirjallisia lausuntoja vähintään kahdelta kansainväliseltä asiantuntijalta kahdesta eri maasta.

8.Toimivaltaiset kansalliset elimet sertifioivat kansallisissa tutkintojen viitekehyksissä tai järjestelmissä tehdyt viittaukset EQF:ään. Toimivaltaiset kansalliset elimet julkaisevat kattavan raportin, jossa selostetaan viittauksia, ja tausta-asiakirjat; raportissa on käsiteltävä kutakin arviointiperustetta erikseen. Kyseistä raporttia voidaan käyttää myös omaehtoiseen sertifiointiin eurooppalaisen korkeakoulutusalueen viitekehyksen yhteydessä kyseisen viitekehyksen omaehtoista sertifiointia koskevien perusteiden mukaisesti.

9.Jäsenvaltiot ja muut osallistujamaat julkaisevat viittausraportin ja tarkoituksenmukaiset tiedot vertailua varten asiaankuuluvilla eurooppalaisilla verkkosivustoilla mieluiten kolmen kuukauden kuluessa viittausraportin antamisesta tai päivittämisestä.

10.Viittausprosessin tuloksena kaikissa toimivaltaisten viranomaisten kansallisten tutkintojen viitekehyksen tai järjestelmän puitteissa myöntämissä uusissa tutkintotodistuksissa, muissa todistuksissa ja niiden liitteissä olisi oltava selkeä viittaus vastaavaan EQF-tasoon.

LIITE IV

Tutkinnot, joissa viitataan eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen – laadunvarmistusperiaatteet 2

Ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen, epäviralliseen oppimiseen tai arkioppimiseen yksityisellä sektorilla ja kansainvälisiin tutkintoihin, joissa viitataan EQF:ään, olisi sovellettava laadunvarmistusta, jotta voidaan lisätä luottamusta niiden laatuun ja tasoon. Yleissivistävää koulutusta koskevista eurooppalaisista laadunvarmistusperiaatteista keskustellaan parhaillaan koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) yhteydessä.

Rajoittamatta kansallisiin tutkintoihin sovellettavia kansallisia laadunvarmistusjärjestelyitä tutkintojen laadunvarmistukselta edellytetään EQF:n yhteydessä seuraavaa:

1.Siinä otetaan huomioon tutkintojen suunnittelu ja oppimistuloksiin perustuvan lähestymistavan soveltaminen.

2.Siinä otetaan huomioon sertifiointiprosessi, joka takaa validin ja luotettavan arvioinnin sovittujen, läpinäkyvien ja oppimistuloksiin perustuvien vaatimusten mukaisesti.

3.Se koostuu palautteenantomekanismeista ja -menettelyistä jatkuvien parannusten tekemiseksi.

4.Siinä ovat mukana kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät kaikissa vaiheissa.

5.Se koostuu johdonmukaisista arviointimenetelmistä, joissa yhdistellään itsearviointia ja ulkoista arviointia.

6.Se on erottamaton osa sisäistä hallintoa (mukaan lukien alihankitut toiminnot) elimissä, jotka myöntävät tutkintoja, joissa viitataan EQF:ään.

7.Se perustuu selkeisiin mitattaviin tavoitteisiin, vaatimuksiin ja sääntöihin.

8.Sitä tuetaan asianmukaisilla resursseilla.

9.Se kattaa ulkoisten tarkastuselinten suorittaman järjestelmällisen kausittaisen arvioinnin, joka perustuu vähintään tässä liitteessä esitettyihin periaatteisiin, jotka koskevat tutkintojen sisäisiä laadunvarmistusjärjestelmiä.

10.Se kattaa arviointitulosten julkaisemisen, myös niiden asettamisen saataville sähköisesti kansallisella ja Euroopan tasolla.

Toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä kausittaisia ulkoisia tarkastuksia edellä periaatteessa 9 mainituille ulkoisille tarkastuselimille tai -virastoille. Muilla kuin korkea-asteen koulutuksen alalla tehdyn ulkoisen arvioinnin tulosten olisi oltava yleisesti saatavilla sähköisessä muodossa eurooppalaisen rekisterin välityksellä.

LIITE V

Opintosuoritusjärjestelmät, joissa viitataan eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen – periaatteet  

EQF ja kansalliset tutkintojen viitekehykset, joita täydennetään opintosuoritusjärjestelmillä, tukevat paremmin siirtymistä i) eri koulutustasolta toiselle, ii) eri koulutusalojen sisällä ja välillä, iii) koulutuksen ja työmarkkinoiden välillä sekä iv) maan rajojen sisällä ja niiden yli. Tutkintojärjestelmiin ja -kehyksiin läheisesti liittyvien erilaisten opintosuoritusjärjestelmien olisi oltava yhteentoimivia, jotta voidaan helpottaa edellä mainittua siirtymistä ja oppijan edistymistä.

Tästä syystä opintosuoritusten, jotka liittyvät tutkintoihin, joissa viitataan EQF:ään, olisi oltava seuraavien periaatteiden mukaisia:

1.Olisi otettava käyttöön opintosuoritusjärjestelmiä, jotta voidaan luoda joustavia yksilöllisiä oppimispolkuja.

2.Tutkintojen suunnittelun ja kehittämisen yhteydessä olisi sovellettava oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa, ja (osa)tutkintojen siirtämisen ja oppijoiden edistymisen helpottamiseksi olisi käytettävä asiaankuuluvia opintosuoritusjärjestelyitä järjestelmällisesti.

3.Opintosuoritusjärjestelmillä olisi helpotettava oppimistulosten siirtoa ja oppijoiden edistymistä eri oppilaitoksissa ja maissa.

4.Opintosuoritusjärjestelmiä on tuettava nimenomaisella ja avoimella laadunvarmistusjärjestelmällä.

5.Hankitut opintosuoritukset olisi dokumentoitava; tässä yhteydessä olisi mainittava saavutetut oppimistulokset, niiden taso, opintosuorituksen myöntävän oppilaitoksen nimi ja tarvittaessa vastaava opintosuoritusarvo.

6.Opintosuoritusten siirto- ja kerryttämisjärjestelmien yhteydessä olisi etsittävä synergioita epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointijärjestelyjen kanssa, jotta näillä molemmilla komponenteilla yhdessä voidaan helpottaa siirtoja ja edistymistä.

7.Opintosuoritusjärjestelmiä olisi kehitettävä ja parannettava sidosryhmien välisen yhteistyön puitteissa kansallisella ja Euroopan tasolla.

LIITE VI

Yhteinen malli tutkintotietojen sähköistä julkaisemista varten – ilmoitettavat tiedot

* ISCED FoET2013.

** Myöntävän elimen vähimmäistiedot tiedonhaun helpottamiseksi: elimen (tai elinten ryhmän) nimi sekä URL- tai yhteystiedot.

(1) Oppimistuloksilla tarkoitetaan tietoja siitä, mitä oppija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään oppimisprosessin päätteeksi. Ne luokitellaan yleensä ”tiedoiksi, taidoiksi ja pätevyyksiksi”. EQF:ssä pätevyydellä tarkoitetaan vastuuta/itsenäisyyttä, koska kuvaukset heijastavat tietoja, joista jäsenvaltiot ovat sopineet tämän suosituksen soveltamiseksi. Näin ollen EQF:ssä poiketaan hieman käsitteiden määritelmistä.

(2) Nämä yhteiset periaatteet ovat kaikilta osin yhteensopivat eurooppalaisten korkea-asteen koulutuksen laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden (ESG) sekä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) kanssa.